SkillaN

Vapaa kuvaus

Hei!

Täältä Savon puolelta olen 83- vuotta täyttänyt naisihminen, kaksi lasta, mieheni menettänyt.

Yksin olen elellyt jo kohta kaksikymmentä vuotta. vuotta, ei valittamista olossani;)
Yksinäiseksi en eloani tunne, aina jotakin touhua päiviin riittää.

Kirjoittelen melkein joka päivä 80+ketjuun, Noja-tuoli otsikon alle , vuoden alusta tänne siirryin, päiväni näin aloitan.

Uskon että mieleni pysyy näin tehden vireänä ja uudet virkistävät ajatukset syntyy lukiessa toisten viestejä.

Eläkeläisyhdistykseen kuulun ja siellä lauluryhmässä laulelen, pientä piristystä hakien..

Terveyteni on hyvä, mitä nyt nuo polvet meinaa kenkkuilemaan ruveta ja se aika paljon jo rajoituksia asettaa, mutta hammasta purren nämä joka päiväiset rientoni suoritan.

Nyt on hiljentynyt harrastus toiminta, enää en jaksa, en tunne yhtä mielekkääksi, mutta mukana kuitenkin vielä olen.
Kesää jo kovasti odotan, nyt kauniista talvesta nautin, siinä se etenee lämpimän tulo, toivossa olen, että kaunis kesä tästä vielä tulee.
Elämässä kiinni, valoisin mielin uutta kohti.

Iloa ja voimia profiiliini kurkistaville;)

Aloituksia

154

Kommenttia

2546

  1. Huomenta, aurinko pilkistää naapurikaton takaa, mutta pilviäkin seilailee, varmaan vettäkin tänään tulee.
    Huonompi homma se on, menemme Äänekoskelle teatteriin ja sadetta ei sinne kaivata, tosin katettu on kuulemma katsomo.
    En oikein innolla tätä matkaa ole odottanut, mutta jospa iloisesti yllätyn.
    Sateen ropina tuo hyvän olon jo siksi ettei tarvitse olla sateen armoilla, vaan lämpimässä kodissa.
    Joskus kyllä semmoinen sumuinen sade tuntuu iholla hyvältä, joten sadekin voi virkistää.
    Olen minäkin unohtanut muutaman kerran avaimen, yhtään kertaa en ole maksanut oven auki saamisesta, meillä on kiltti puheenjohtaja, joka on ollut kotona ja avannut oven kotiin.
    Tyttärellä on avain ja hänen työpaikkansa on lähellä, sieltä voin hädän tullen myös avaimen saada.
    On tullut tavaksi lähtiessä kurkistaa keittiön hella ja kahvinkeitin ja muut virtaa tarvitsevat, avain on sitten eteisen kaapin päällä ja helposti sen siitä huomaan.
    Voi vielä käydä niinkin, että vaan lupailee tuo kurkkuvarsikko, niin pieniltä näyttävät, mutta ihan jännä kokeilla, ei tästä korkealta putoa ja tuo verhojen vaihtokin voi pian jäädä minulta tekemättä myös, kiipeily vähän hutera homma.
    Ramoona varmasti samaan pystyt mihin minä noiden "maalausten" kanssa ja seinillä roikkuen niistä ne virheet huomaa, ei siis kummia tuotoksia, ei tunkua ostajista.
    Kauneuden tavoittelua kumminkin, nyt voisin sanoa ihan ylpeillen, että kukkani parvekkeella on kauniit.
    Tomaateista katkoin latvat, kasvavat sitä vauhtia, ettei tila riitä, nyt sitten sitä kypsymistä odottelen.
    Olen kyllä kaupasta ostettuja tomaatteja syönyt niin paljon, että maistuneenko mahdollisesti omat kypsyvät ollenkaan.
    Tyrni on vuoden marja ja minulla yksi pussi niitä pakkasessa, kerran olen kerännyt, hidasta ja hankalaa kerääminen.
    Meren rannikoillahan ne villinä kasvaa, on varmasti vitamiini marja, en ole ihmeemmin ihastunut siihen.
    Palssamikin on kaunis kukka, mutta talkoilla sitä täällä meillä revitään, lisääntyy niin valtavasti.
    Komia on varmaan kuka pihallasi hurskainen, koeta rajata kasvua.
    Usein on niin, että kukat joita ei juurikaan pihaan kaipaisi kovin paljon, tahtovat lisääntyä.
    Katselin taas kerran kauneinta piha ohjelmaa, (moneskohan uusinta) upeita pihoja oli kaikki kolme mitä eilen näyttivät, ehkä minun pihalle vähän harvempana sitä vihreyttä olisin halunnut.
    Alkaa jo tympiä nämä saman tyyppiset, kaunein piha, koti ja mökki ohjelmat, samoin lukuisat ruuanlaitto ja grillaus jutut
    Samoin on nuo remontti hommat kun myyntiin aikovat, kivoja pienissä määrin katsella, mutta kanavaa vaihtaen aina joku sellainen menneillään, minä olen itse paras kotini sisustaja;)
    Noita sanaparsia on hauska lueskella, minäkin väliin jotain muistan, aika osuviakin ovat.
    Meri-kukka taitaa seilata vesiä, kun ei aikoihin ole pirtissä käynyt, heillä sellainenkin harrastus, muiden lisäksi.
    Voi miten tätä höpinää taas siunaantuu, kohta merkit loppuun käytetty.
    Vielä noihin ainaisiin valituksiin mitä palstalla näkee, miten pitäisi kirjoitella ja mikä on hyvää, mikä huonoa.
    Asiaohjelmia tulee mediasta huru mykky, en kovin paljon niitä halua täällä kerrata ja luulen että minun mielipiteillä ei suurta merkitystä olisikaan, joten näitä omia vaan pulputan, lukee ken tykkää, kyllä yksi ketju höpötykselle on sallittava;)
    Puhukoot toiset viisaita, en sotkeudu.
    Mukavaa kesän vietto päivää tänäänkin teille kaikille.
  2. Huomenta, keskiviikkoa aloitellaan ja onnittelut Leenoille.
    Pilviä seilaa taivaalla, uhkaavankin näköisiä, mutta vielä aurinko sieltä raoista kurkistelee.
    Eilinen oli aivan sateeton päivä, marjat saatiin pakkaseen, 15 kiloa on mansikoita ja puolet keräsin itse, jaksoin kuin jaksoinkin.
    Hyviä marjoja ja 30 euroa voitin sen työn tehtyäni, minusta hyvä säästö, aikaa meni reilut kaksi tuntia.
    Valmiiksi siivottuina kerättiin, sitten vaan rasioihin ja pakkaseen, kelpaa monena iltana talven aikana napsia rasiallinen.
    Lakkasadosta meidän lehdessä ennustivat hyvää, kai se paikkakunta kohtainen senkin sato.
    En koskaan ole lakassa ollut ja luulen, että en olisi jaksanutkaan, siellä upottaa ja kuvittelen, että itikoitakin runsaammin, nyt ainakin se kokemus on unohdettava.
    Hyvä jos mustikkaan kykenen ja vattuja kyllä kerään, jos vaan hyvä paikka löytyy.
    Miniän kanssa jo vähän suunniteltiin metsään menoa, ei mikään kiire vielä mustikkaankaan.
    Tästä se joka syksyinen säilöminen alkaa, kohta on pensasmarjat, sitten omenat ja juurekset, parvekkeen kurkuissa on paljon alkuja, jännittää nähdä jaksavatko minkä kokoiseksi.
    Tomaateista jo katkasin latvuksia, kun pituutta tulee niin reilusti ja satoa niistäkin luvassa.
    Torilta kyllä kaikkea löytyy, mutta mansikat ovat hyviä jos suoraan saa pellolta, kestävät paremmin käsitellä.
    Hyvällä alulla on pakastaminen, totesin vaan, että on se tuo kolmas pikkupakkanen myös käyttöön otettava, kuitenkin joskus "hamstraan" kaupankin tarjouksia ja leivottuakin tulee väliin reilummin, näin säilyvät.
    Yhden ihmisen tarpeisiin kyllä vähän reilunlaisesti tulee kerättyä, mutta onko se sodan jälkeinen aika alitajunnassa, varmuus varastoja oltava.
    Minullakin kaiketi veri hyvin kiertää, kun aina meinaa vaan kuuma tulla, yönkin nukun parveke ovi auki, hikipäässä kauppa reissuni kuljen.
    Jalat ainoastaan jäähtyvät, kun sisällä istuskelen, sukat jalassa kuljen, olisiko sitten vetoa ja se jalkoihin käy.
    Minulla on nuo pakasterasiat vuodesta toiseen, ehkä tilaa vievät enemmän kuin juuri tuo maito purkki ja tilaa myös tyhjinä säilytys.
    Mustikka on terveellinen marja, silmille ja vatsalle, näin olen lukenut, silti mansikasta enemmän tykkään.
    Lakkoja harvoin edes saankaan.
    Nyt lähden tuota parvekettani järjestämään, en ymmärrä miksi sekin aina sekaiselta näyttää, no kukat kyllä roskia tekee ja kai olen vähän huolimaton siellä muutenkin.
    Valtavasti muuten vettä nielevät nuo kasvit, on tuo aurinko niin polttava, kun puolilta päivin alkaa sinne osumaan, miljoonakellot amppelissa varsinkin saa monta kertaa päivässä juottaa.
    Vesilasku suurenee, no pientä sen silmän ruuan suhteen mitä kukat antavat;)
    Leikkelen miljoonakellon kukkia maljakkoonkin, kun niin valtavasti kasvavat, kestävät hyvin maljakoissakin.
    Tässäpä tämä osio taas näistä minun tekemisistä, tulkaa kertomaan omia puuhianne, kaikkihan jotakin tekevät;)
  3. Huomenet, kauniina alkaa tämä tiistai päivä, hyvä niin, mansikan poimintaan lähden.
    Naistenviikkoa elämme, tänä kesänä voi melkein sanoa, että se sade mistä naisia tämän viikon aikana yleensä morkataan, on ollut koko kesän tähän asti, no povaavat elokuusta helteistä, uskoisiko moisiin ennustuksiin?
    Kyllä Kuikka Koponen asusti näillä seuduilla ja monilla ihmeellisillä silmänkääntö tempuilla sai kyseenalaista huomiota, voi tottakin ainakin nimeksi.
    Yllättävän usein tuttuja jopa sukulaisia ilmenee "viärän" koivun takaa, kun ruvetaan kaivelemaan, ihme ei ollenkaan jos vaikka samoilla työmailla on työskenelty.
    Juttua varmaan teidän tapaaminen saisi aikaan, Late ja ynnämuu.
    Tästä sen huomaa, miten tärkeäksi jokainen pirtin kävijä tulee, jokaista kaivataan ja ihmetellään, että missä on, kun ei aikoihin näy.
    Eilen oli mahtava mökki tapaaminen, kai meitä viitisen toista oli paikalla ja rosvopaisti lisukkeineen katosi vieraiden suihin, välillä kerkisi joku syönniltään kehumaan, että hyvää oli.
    Hyvää oli ja vanhan saunan löylyt vastoineen pehmitti kehon ja mielen.
    Laulettiin, naurettiin, hassuteltiin ja naposteltiin kotaan tuotuja maisteltavia.
    Menihän se puolille öin, kun vasta kotiin ehdittiin, nyt on taas muisteltavaa siihen asti, kun seuraava tapahtuma tulee, uskon vielä näitä mökki reissuja varastossa olevan.
    Kerrassa kiitollinen voi näistä ystävistä olla, paljon puuttuisi jos heitä ei olisi.
    Onkimatkastakin lupauksia sain, kun nyt vaan ilmoja piisaisi ja sopivia ajanjaksoja voidaan yhdistää.
    Saapa nähdä saanko edes viidenlitran astiaa kerättyä marjoja, yritän kuitenkin vielä mukana olla, pojan tytär näppärillä sormilla varmaan pian astiat täyteen saa.
    Hinnakkaita ovat, mutta varmaan hyviä, kun suoraan pellosta saa kerätä.
    Tässä nyt tärkeimmät kuulumiset täältä suunnalta, ehkä jotakin kerrottavaa löytyy muualtakin, heippa!
  4. Nyt riimejä yritän minä myös,
    työstä se käy kukaties.
    Kesästä mielin nyt haastaa,
    vaikka sydäntä joskus raastaa.
    Tuo sade ja paiste vuoron perään,
    tuulta ja ukkosta mukaan kerää.
    Huolsinko tuosta, enpä lain,
    allakan mukaan kesä se on, usko vain.
    Kohta satoa luonto antaa,
    mansikat, mustikat, yhtä jalkaa.
    Pakkaset täyttyy, kun ahkeroin,
    nautinnon kesästä talvelle hain.
    Tässäpä tätä runoa multa,
    varmaan paremmin luistaa sulta?
  5. Huomenta viikon alkuun ja epävakaiseen säähän.
    Kyllä monella sääilmiöllä nykyään taivalletaan, eilenkin oli kaunista ja sitten vettä tuli kuin saavista kaataen, pari tuntia aurinkoa ja sitten uusiksi.
    Vilja pelloille ei tämä tiedä hyvää, sato jo ennustettu huonoksi ja se sitten joskus kukkarossa koetaan.
    Asia mille ei mahdeta mitään, eteenpäin on näillä mentävä.
    Kauniita lauluja meriliin linkistä löytyi, ne lasten laulutkin hellyttivät ja S. Hovi osasi jännitystä lievittää.
    Tuo ei kyllä tavallisesti ole ynnämuun tapaista, ettei mainitsisi lähdöstään, mutta eipä taida muuta mahdollisuutta olla, kuin odotella.
    Miten nyt noita kissa ohjelmiakin aina eteen tulee, koettelevat minua ja heikkoa luonnettani, jospa nyt kissaan suostuisit.
    Toivottavasti ei nyt eteen pientä pentua ilmesty, jos niin tapahtuu, olen myyty.
    Miten Venlastiina ei asiaa löydä kirjoituksiin, minulla aina vaan tulee tekstiä, vaikeus on lyhyen viestin aikaan saaminen.
    Kaikki vaan moneen kertaan jo kerrottuakin, mutta ainahan päivien välissä yö on ja hieman tapahtumat vaihtuvat;)
    Eri tavalla edes vähän muuttuen ja yllätyksiä tuoden ja niistähän kirjottamista löytyy, kun on tälläinen "hölöttäjä".
    Lohtua antava on tuo Rydmanin laulu ja miten kauniisti sen esittivätkin luokkatoverin muistoksi.
    Joillakin on taitoa tehdä jopa runoja ja sävellyksiä, meille lohduksi ja iloksi.
    Tänään sitten mökki vierailulle ja huomenna yritetään mansikan poimintaan jos sää sallii, enhän minä varmaan pitkään jaksa kyykkiä, mutta apujoukko on matkassa mummoa jelppaamassa, no se sitten huomenna.
    Paljon ehtii tapahtua yhdessäkin päivässä, hyvä ettei tiedä etukäteen tulevaa.
    Nyt paistan piirakan viemisiksi ja kaupasta menemme ostamaan muuta kassin täytettä, mukavaa päivää kaikille.
  6. Sunnuntai aamua, vettä on satanut yöllä, en kyllä kuullut mitään, nukuin.
    Itään päin pilvet väistyy, voi tulla vielä kaunis päivä.
    Eilen oli kuuma päivä ja en halua valittaa, mutta olen hurskaisen kanssa samoilla linjoilla, vähän viileämpi vanhalle ihmiselle riittää, tukahduttavaa.
    Pieni orava kadun toisella puolen kiiruhti kuusen suojaan, onneksi jättivät pari kuusta tuolle naapuri tontille.
    Puhuin äskettäin pääskysten lähtemisistä, satua se lehden juttu oli, kyllä keittiön ikkunasta seurailen edelleen niiden upeaa liitelyä.
    Olisiko poikasia jo joukossa, pientä eroa lennossa on, räpistelevät enemmän kuin aikuiset linnut, kaunista katseltavaa kerrassaan.
    Uskomattoman nopeaan nämä vuodet kulkee, en minäkään meinaa uskoa, että näillä kymmenillä menen, vilkaisu peiliin ja pieni lenkki ulkona kyllä muistuttavat.
    Kuulin eilen, että se asunto jota ostattelin tulee taas myyntiin, en kyllä enää taida siihen revohkaan alkaa.
    Olisihan se meidän perheen ensimmäinen oma koti, suurilla koroilla maksettu.
    Ympyrä sulkeutuisi, jos sinne muuttaisin, en jaksa edes ajatella muuttoa.
    Hiljaiseksi käy pirtin oven käynti, no kesä vaatii osansa, katsellaan, kuulostellaan.
    Tälle päivälle ei suurempia juttuja olekaan, jos ei sitten käydä ostamassa tuliaisia huomiseen mökki kylään, vielä ei siitäkään varmennusta ole tullut, tai siis lähtö aikaa.
    Toivottavasti sää suosii, vaikka onhan siellä mökki missä varmaan puristaan vesi sateenkin tullen ja aika kuluu.
    Aina vaan tuosta ajan kulumisesta, sitten päiväillään miten nopeaan se kuluukaan;)
    Oikein leppoisaa sunnuntai päivää ja onnea kaikille Sareille.
  7. Kauniiseen aamun sain herätä ja kaikki toisetkin ainakin tällä suunnalla asuvat, taivas on aivan pilvetön.
    Ei paljon liikettä vielä tähän aikaan aamusta, mutta luulenpa, että torilla tänään väkeä.
    Mielelläni yhdyn laulun sanoihin, maa on niin kaunis, lohtua varmaan sinulle, tähdettähdetkin, voimia suruusi.
    Noista kehuista, enemmän minä olen kuullut sitä, että oma kehu haisee, olipa nyt miten tahansa, minä en haista mitään, hajuaisti melko onneton.
    Enhän minä oikeastaan kehunut, totta haastoin, mutta niinhän sanotaan kehujaksi, kun omia töitään luettelee.
    Toisaalta näin se menee, olen kuullut muidenkin ehkä isommassa mittakaavassa töitään kehuneen, onhan se yksi puheenaihe sekin;)
    Eikös taidenäyttelyt muun muassa ole omien töiden näyttämistä, tosin on myös ilon jakamista meille osaamattomille.
    Kaikki taiteilijat omalla tavallaan itseään esiin tuo ja se on aivan luonnollista.
    Muutama tälläinen päivä ja jopa alkaa mansikan hinta pudota, ensi viikkoa odotan, silloin ehkä jo halvempia.
    30 euroa oli vielä eilen viiden kilon laatikko.
    Sadetta näillekin alueille on monena päivänä ennustettu, mutta eipä ole satanut, ihan kauniina päivä on ollut.
    Komea on varmaan se hurskaisen mainitsema kukkokin ollut, en ole ennen tuollaista sanaa kuullutkaan, pitäisi opetella muistamaan ja sanoa jossakin sopivassa kohdassa komeudesta puhuttaessa;)
    Oikein kunnon ukkosta en ole täällä meillä kokenut, muutama jyräys, mutta kauempana sekin.
    Eilen puhuivat radiossa pallosalamasta, olen kuullut sen tekevän pahaa jälkeä ja niin kertoi radiossakin joku kokeneensa sellaista.
    Kivitaloon oli iskenyt kylpyhuoneeseen ja vesiputken halkaissut.
    Tulipa vielä tuo kehu asia mieleen, niin se varmaan on, ettei oman kehun hajua tunne, toiset sen huomaa ja kukapa se kissan hännän nostaa, ellei kissa itse;)
    Minun tekisi niin valtavasti mieli ottaa kissa, miten suloinen sellainen pieni peto olisikaan, telkkarissa tulee mainos, jossa pieni pentu hampaat ja kynnet koiralle näyttää, kerrassaan myyty olen.
    Muorin kanssa olen kissan tykkääjä, kyllä koirakin kävisi, siitä vaan enemmän työtä.
    Muori unohti sauna terveiset eilen.
    Aloitanpa suurempien pölyjen pyyhkimisillä, ei muuten uskoisi miten paljon nuo langat pölyä tuottaa, kun niiden kanssa aina ahertaa.
    Pyykkikin on koneeseen laitettava ja viikon ruuat tehtävä.
    Kaalisoppaa oli uudesta kaalista viikolla, nyt vanhasta kaalista laitan laatikon uuniin, ehkä makaronilaatikko siinä samalla kypsyy ja taas tulee moneksi päiväksi valmista ruokaa.
    Kaali ja muut juurekset herkkujani.
    Lopetan tämän tekemisieni luettelon ja toivotan kaunista päivää.
  8. Huomenta, pilvien raosta aurinko pilkistää, jostakin pilvestä vettä vähän tiputteli, ei oikein varmana nämä kauniit ilmat kulje.
    Ehkäpä tässä ulos mennessä kuivana säästyy, olen nyt tehnyt suunnitelman, että joka päivä torille edes kuljen, matkaa sinne reilut 1/2 kilometriä, edestakaisin jo kokonainen kilometri.
    On noita jalkoja edes vähän muistutettava siitä mitä varten ovat olemassa.
    Äläpä muuta sano jjoutava, ei nivelrikkoiset sormet kovin pieniin koloihin mene ja verhojen laitto on juuri sellainen homma.
    Kaksi kertaa vuodessa yritän siitä suoriutua.
    On tuo Katleija tietävä ja taitava kaikessa, nyt hurskainen laita tuo linkki suosikeihin tai kirjanmerkkikös se on.
    Possunliha kastike ja kukkakaali + perunat, ne oli minunkin ruokani eilen ja hyvää oli.
    Paljon noita vanhojen aikojen sään havaintoja almanakasta katseltu ja pitivät vielä paikkansakin, niin olen kuullut kerotavan, itse en ole niitä merkannut.
    Vielä noiden arkkitehtien, insinöörien ja muiden suunnittelijoiden hommia olen seuraillut ja kyllä mokia tekevät.
    Pitäisi enemmän kysellä käyttäjiltä, mikä todellisuudessa pelaa.
    Tuon naapuritalon pihan suunnitelmatkin ihan meni mönkään, nyt niiden käyttöä on kokeiltu ja todettu sudeksi, olisivat kysyneet minulta.
    Tässä tarkkailijana olisin voinut hyvin selvittää mihin pyörä, kuivaus ja puistelutelineet olisi pitänyt järkevästi sijoittaa, nyt niitä sitten paikkaillaan huonolla menestyksellä.
    Olen minä suunnitellut yhden talon julkisivunkin, mitään palkkiota en saanut, liekö edes kiitosta tullut;), olipa vielä suojelukohteinen talo, A. Aalto alkuperäinen suunnittelija.
    Silläkään huonejärjestelyllä ei sitten mitään turva sääntöjä ollut huomioitu, kai niitä ei silloin vaadittu.
    Monta kertaa maalikko käytännön järki voittaa suunnittelun.
    Tulipas kehuttua;)
    Minun miehellä oli (silloin poikamies) ensimmäinen "kippurasarvinen" pyörä paikkakunnalla ja olihan se menevän näköinen, niin oli mieskin;) sainpahan aisoihin;)
    Onhan noita virheellisiä päätöksiä tehty paljonkin hallituksen taholla ja aina joku puuhamiehenä on ollut, kyllähän Lipponen on jäänyt mieleen, historiaan, myös eläkeläisiin kohdistuneesta toimen piteestä.
    Onkohan ynnämuu lähtenyt korpivaellukselle, kun ei muutamaan päivään ole näkynyt, harvakseltaan meri-kukkakin joutaa pirtissä käymään, sellaiseksi se elämä muodostuu, kiireitä, kiireitä, vaikka eläkkeellä ollaan.
    Kiirettä ei minulla, mutta joutua pitää, rattoisaa päivää kaikille.
  9. Huomenta jälleen, sää näyttää hyvältä, lämpöä vaan ei ole kesä tuntuisesti.
    Hieno kuvasarja Turun markkinoilta, on vähän mittavammat kuin paikalliset markkinat, no siellä etelässähän kaikki on mahtavampaa;)
    Minulta tuo jazzin kuunteleminen on minimissä, en ole siihen musiikin lajiin (siihenkään) oikein saanut otetta.
    Onko niin, että en ole ollut oikeissa paikoissa oikeaan aikaan.
    Onko mustakuu täysikuu hurskainen, näin kuvittelen, minä en oikein luota noihin sää tiedotuksiin, kaunista on vaikka sateita luvataan.
    Pilviä rupesi heti keräämään, kun ehdin mainita kauniista säästä, saa nyt nähdä tuleeko vettäkin.
    Onnea uudelle pyörälle Katleija, sellaisella minäkin ehkä pystyisin ajamaan, mutta yritän jaksaa jalkaisin, kun kaikki on lähellä.
    Olisiko Lipponen yksin saanut tuollaista aikaan, kai siinä eduskunta mukana oli päättämässä.
    Puhuvat että pitäisi erota, mutta mitä se tekisikään sitten kaupanteolle, hyvä ei ole mikään.
    Aika hankalaksi on verhon kiinnitys tullut, ne nipsut aivan kamalia kiinnittää, koin sen kun ystävättäreni kanssa hänen uuteen asuntoon verhoja laitettiin.
    Ainahan se on hankalaa ollut, mutta nyt muuttuneet hankaliksi, eiköhän joku voisi keksiä helpompia verhojen kiinnityksiä?
    Uiminenko on Marja-Liisaltakin jäänyt, kyllähän Jaakko kylmän kiven reilun viikon päästä viskaa, mutta ei se mikään tae ole etteikö vesi voisi vaikka lämmitä, tuo aurinko voi kumota moiset ennustukset.
    Minä olen kuitenkin turkin jo heittänyt.
    Parvekeviljelijä tätä nykyä olen, helppoa ei rikkaruohot lattiasta kasva;)
    Sitä on kaikkea kokeiltava, ennen kuolemaa, tiedä vaikka mitä vielä edestä löytyy.
    Arvaamaton on tämä elämän taival, tänään tätä ja huomenna toisin, voihan olla että siirryn vielä maatakin tonkimaan.
    Kälyni luona sitä hommaa ja tilaisuutta kyllä on ja ystävätkin apua tarvitsevat, no minä joutava eukko joka paikkaan olen valmis.
    Marjaan menijöiden on syytä varoa etteivät joudu emon ja pentujen väliin, siinä voi tulla totiset paikat, kai miehesi nämä varotoimet tietää, kun aina niissä metsissä ravaa.
    Kateeksi käy nuo kanttarelli löytösi, ei niitä minun nurkilla ole;)
    Tälläisiä aatoksia tänään, torilla taas lähden käymään, siellä on kiva kukkameriä ja tuoreita maan antimia katsella, aina jotakin mukaankin lähtee, oikein hyvää päivää joka suunnalle;)
  10. Huomenta, aamu on jo venynyt pitkälle, taitaa tämä aikatauluni muuttua pysyvästi, herään kyllä samoihin aikoihin, mutta nukahdan uudelleen.
    Onko unen tarpeeni lisääntynyt, hyvin usein päivällä tuoliin torkahdan, vanhuuttako, vai jotakin tulevaa vaivaa ennustaa.
    Tuo syöpä on nyt niin yleinen asia, että aina mieleen tulee, kun elämä jotenkin poikkeaa uomastaan, no tämän kaltaiset aatokset on pois työnnettävä, eihän kukaan tiedä huomisesta, turhaa huolta kantaa.
    Halpaahan tuo jo mansikka hurskaisen maisemissa on, meillä 35-40 euroa pyytävät.
    Myyjä sanoi että kalliina pysyy, kun ei lämmintä tule, toinen myyjä taas lupaili, että ensi viikolla halpenee.
    Vähäiseksi jää ostaminen, jos noilla hinnoilla mennään.
    Paljon ihmiset vaihtavat sähköfirmoja, varmaan kannattaakin, lasku vaan saattaa muuttua kahdesta kohteesta tulevaan, haitanneeko tuokaan.
    Tuo Kreikan tilanne ei minulla ole hallinnassa, ihan vaan maalaisjärjellä ajatellen, tuo hitaus päätösten teossa kiukuttaa ja koko ajan kurjuus kansan keskuudessa kasvaa.
    Apua on annettava sellaisille, jotka omasta syystään eivät vaikeuksia ole lisänneet, tässäkin tapauksessa kansa kärsii, osaamattomien tai muuten ahneiden päättäjien saamattomuudesta.
    Myös tämä Brysselin väki saisi ruveta tekemään päätöksiä, kuinka kauan vetkutellaan Kreikan lupauksilla.
    Edelleen ajattelen, että nämä omat huolet siirtyvät, eivät nämä meidän kellokkaat ihmeitä voi tehdä, olematta paikalla omassa maassa, täälläkin on huolia joita ei yritetä maksattaa muilla mailla.
    Media on riemuissaan, saa lietsoa ilmapiiriä, tällä kertaa noilla Kreikan kyllästymiseen asti tulevilla uutisilla.
    Ei sanoin minäkin EU:hun menolle, mutta eipä tepsinyt.
    Nyt suu kiinni, tyhmiä voi ajatukseni olla, mutta näin yksinkertaisena ajattelen.
    Jatkan vielä, kyllä minunkin mielestä nämä rikkaat siellä voisi nyöriänsä eurojen suhteen höllätä, verotus kaiketi olematon heillä.
    Uskon Katleijan tapaan, että väsymystä tulee näille meidän edustajille, matkatessaan edes takaisin näitä jatkuvia päätös yrityksiä tekemään, mutta paikkansa ovat valinneet ja paljon luvanneet, nyt on vaan pystyttävä lupauksia täyttämään.
    Näin julmasti ajattelen.
    Ei taida pirtin pohdinnalla Kreikkan ei kotimaan vaikeudet selvitä, mutta saahan sitä mielipiteitään esittää, olkoonpa vaikka vääriä, tiedon ja osaamattomuuden tiliin menköön.
    Lupaavathan päättäjätkin vaikka mitä ja toteutukset jää näkemättä.
    Kiva että sait näyttää auringolle pitkän nenän Neeassa, ainahan sitä touhutessa jotain aikaakin saa ja aika hyvin kulkee.
    Virkkasin minäkin kaksi pipoa tälle ystävättärelle, joka syöpähoitojen vuoksi hiuksensa väliin menettää.
    Minulle on tullut pakkomieli, että kaikki langat on saatava tuotteeksi, sukkiin, lapasiin tai vaikka pannulappuihin, mutta ei taida koskaan loppua näkyä, kun uutta lankaa aina joku on tuomassa.
    No sehän on sitä jatkuvuutta, pitäisi vaan keksiä uusia tapoja niitä lankoja tuhota, kovasti yritän muuttaa malleja.
    Eilen kävin torilta niitä kurkkuja ja nyt kurkkusalaatti odottaa purkitusta.
    Tillinippu maksoi yhtä paljon kuin kurkut, eli 1,50 euroa.
    Omat tomaatit kohta parvekkeen kattoon ylttävät, raakileita ja kukkia paljon, kurkussakin pienen pienet alut, ei taida niiden sato säilöön riittää.
    Kai tästä on selvittävä päivän touhuihin, aina vaan tekemistä löytyy ja torille voisi taas mennä, kun aurinkokin paistaa, näkeehän siellä aina joitakin tuttuja, voi kuulumiset vaihtaa.
    Heinäkuu puolissa, kuten kesäkin, nyt vaan odotetaan loppukesän lämpimiä ja kauniita ilmoja.
  11. Huomenta aurinkoiseen tiistai aamuun, kolakkaa vaan on.
    Maanantai hujahti ihan huomaamatta, kävi ystäviä kylässä ja ilta oli edessä, huomaten, että mitään järkevää töiden suhteen käteen jäänyt, mutta mieli oli valoisa, piristi rupattelu kummasti.
    Suunniteltiin ensi maanantaina menoa toisten ystävien mökille ja tätä rataa se kesä vaan menee, torstaina sinne teatteri reissulle Äänekoskelle.
    Kun on monta mökin omistavaa ystävää, pääsee siinä siivellä mökki elämästä nauttimaan.
    Miten oletkaan joutunut "yö hukilaiseksi", minä sikeimillään unessa noihin aikoihin, tänä aamuna en meinannut ylös selvitäkään, kello oli jo yli seitsemän, kun liikkeelle nousin, harvinaista.
    Minusta tuo koko Kreikan touhusta ei mitään valmista tule, puhetta paljon, tuloksista ei tietoakaan.
    Kalliiksi se tulee tuokin, kun päätöksiä virutetaan, kokouksia istutaan, ei ne ilman suuria palkkoja nämä kokousedustajatkaan ole, kaikkine etuineen.
    Olisi varmaan meidänkin etujen mukaista poistua koko EU:sta, mutta miten sitten kaupankäynnin kävisi ja kai niitä olisi muitakin hankaluuksia, enhän minä ymmärrä, kenkuttaa kovasti tuo maksajana olo.
    Meillä olisi omia ongelmia niitäkin pitäisi ratkoa, mutta vielä mitä, siellä vaan Brysselissä ravataan ja omat asiat jää hoitamatta.
    Voihan olla, että tämä ihan taktiikkaa, kansa unohtaa nämä omat edessä olevat vaikeudet ja sitten rauhoittuneena tyytyy osaansa.
    Niin, koulutkin alkavat kuukauden perästä, vähälle auringolle ja uimiselle lapset jäävät.
    Noista tangomarkkinoista selvennän tarkoituksiani, en Erikaa toivonut voittajaksi, vaan oliko neljänneksi tullut nuori laulaja hänkin, nimeä en muista, hänellä oli tango ääni parempi, matala ja tunteikas.
    Erikalla on vielä monta mahdollisuutta, kun ääni madaltuu ja kokemuksen tuoma paatos kasvaa.
    Raskasta aikaa elät hurskainen, oman läheisen pitkä kärsiminen sattuu itseenkin, sanotaan, että äkkilähteminen on läheisille raskas kokemus ja onkin, mutta näin vuosien päästä ajattelee sitä lähtijän osaa, se on helppo ja nopea.
    Vuodet vierii ja aika parantaa, näinhän sanotaan ja totta sekin.
    Ei meilläkään täällä ihan pakkaselle ole menty, mutta kyllä vähän sitä lämpöä kaipaa.
    Piipahdan tänä aamuna torille, niitä mansikan hintoja utelen ja kakkos luokan lavakurkkua haikailen, sitä saa halvalla ja siitä tulee hyvää kurkkusalaattia.
    Pikkuhiljaa mustikoitakin rupeaa ilmestymään, niidenkin hinnat kiinnostavat, eikun oikein rattoisaa päivää kaikille.
  12. Huomenet viikon alkuun ja minkälaiseen, sateeseen ja koleaan, alkaahan tähän jo tottua.
    Katselin taivaalle, ei pääskyset lennelleet, luin lehdestä, että ovat muuttomatkalle lähteneet, en jaksa moista uskoa, eiväthän poikasetkaan vielä ole lentokykyisiä. ei kai ne poikasiaan pesiin jätä?
    Tuuli näyttää heränneen ja aika virkeä onkin, jospa pilvet pois ajaisi.
    Tuohon kattavaan arvosteluun en minäkään noiden laulujen suhteen pysty mistä kilpailtiin Seinäjoella (en muuallakaan) oman tykkäämiseni perusteella vaan mielipiteeni ilmaisin.
    Olavi Virta on yksi kesto suosikkini ja hänen veroistaan on vaikea löytää, tämä Akin ääni oli niin matala, että sanat katosivat, tai siis minä en selvää saanut.
    Varmaan katajapöytäsi on ainut laatuinen ja kaunis ynnämuu, uskon että halua se sinulta ostaa on monella.
    Neeasa mainitsit lämpöaallosta, vaikea uskoa, kun ulos katsoo, mutta oikukas sää on ollut, jospa taas vuorossa päivän parin lämpimämpää.
    Late pystyt itse huonekaluja kunnostamaan, se on jotakin, minulla yksi anopiltani saatu pikku pöytä ( ei arvokas ) siitä lohkesi jalka, ystävällinen naapuri tapitti jalan ja nyt paikkansa täyttää.
    Muut huonekaluni tassujalkaisina vahvatekoisia.
    Kyllä minäkin tykkään vanhoista tavaroista, olkoonpa vaikka ynnämuun vanha kirves, ajan patina se kiehtoo, kun katselee noita sisustus ohjelmia, kyllä siellä näkee maitotonkasta lähtien kaikkea vanhaa tavaraa.
    Nuo hiotut lasit on minunkin kirjahyllyssä, ovat muuten hankalat pitää puhtaana, siis ne lasit.
    Pojallani on jonkun verran silmää "vanhalle", mutta tytär ei liioin arvosta, ehkä sitten tyttären tytär taas osaa arvon antaa.
    Hyvähän se olisi niitä perinteitä mukana kuljettaa kaikessa muodossa, juuriaan pitäisi kunnioittaa.
    Minulle eilen soitti yksi emäntä ryhmämme jäsen ja kertoi sairastuneen syöpään, leikattukin jo oli, viimeisessä kerhossa vielä ihan kunnossa.
    Tuli melkoisena pommina tämä tieto, virkeä ja tarmokas ihminen, mustikkaan aikoi kylläkin mennä, sanoi leikkauksen hyvin onnistuneen.
    Hän pyysi minua virkkaamaan myssyn mitä voi pitää, kun hiukset lähtee. Ihailen suuresti ihmisiä joilla taito suhtautua kaikkeen myönteisesti, minusta ei varmaan siihen olisi, jos jotakin tuon tapaista tapahtuisi.
    Tiedän kyllä, että myönteinen ajattelu voittaa vakavankin vaivan ja eihän siitä mihinkään pääse, kestettävä on.
    Ikkuna peltiin sade ropisee, kaupalle pitäisi lähteä, no enhän sokerista ole, kesä kuivaa minkä kastelee, ulos vaan ja sateenvarjo auki.
    Paistaakohan jossakin aurinko, varmaan, nauttikaa jos kohdalle sattuu;)
  13. Sunnuntai aamuun on herätty, viileä ja pilvinen tuo sää vaan on, harmittaa lomalaisten puolesta.
    Koko vuoden odotetaan lomaa, sitten saa villavaatteet päällä kulkea, yritin tyttärellekin sanoa, että nyt sitten sitä unta voi varastoida, tai ainakin työuupumusta purkaa.
    Laiha lohtu, aurinkoa, sitä ihminen kaipaa.
    Tangomarkkinat on eletty, voittajat valittu, no ei ihan minun mieleisiä tullut, minusta tangossa on oltava voimaa ja mahtiponteisuutta, Jussila sitä tavoitti, mutta toisin päättivät, kuningatarkin olisi voinut olla vaikka toiseksi tullut, no makuasioista ei voi väitellä, tyydyn tulokseen;)
    Minusta parin yhteisesitys oli mahtava, siis Jussilan ja Heikin.
    Uudet sovitukset Dannyn lauluista ei olleet mieleisiä.
    No olenpa nyt kireällä tuulella, laitetaan ilman syyksi;)
    Teeppäs läskisoosia ja keitä perunat, eiköhän voimaa riitä vaikka puuntekoon hurskainen.
    Kyllä se heikoksi vetää jos laihalla ruualla yrittää, vanheneva ihminen tarvitsee monipuolista, kaikenlaista sisältävää ruokaa, ei enää näillä kymmenillä tarvitse kiloja ajatella, näin sanoi tohtori täti.
    Mielelläni antaisin minäkin noita kalusteita lapsille, mutta eihän heille kelpaa, liian vanhanaikaisia ovat, eivät edes anna arvoa perinteisille ennen hyväksi ja laadukkaiksi luokitelluillekaan.
    Ehkä mikään ruusattu ei istu tähän päivään, mutta heidän ne jonnekin on saatava, kun minä en ole niitä säilyttämässä.
    Toivomuksen olen heittänyt, että ei kaatopaikalle, pilven reunalta vahdin, uskon että löytyy vielä ihmisiä, joille minunkin kalusteeni kelpaa.
    Mukava lukea Ramoona sinun kirjoituksia, niin paljon samaa niistä löydän itseni kanssa, tiedä vaikka sielun siskoja olemme;)
    Nuo vanhat pinttyneet tavat joita kumpikin yllä pitää ja ne silmää kaunistavat jutut, joita molemmat koemme, nautimme, vaikkakin ihan eri maailmoissa elämmekin.
    Pienistä asioista se ilo elämään syntyy, katselin juuri maljakkoa, johon miljoona kellon kukkia leikkasin, kun rönsyää rumaksi, maljakossa niin kauniita ja kestävät yllättävän kauan.
    Samoin sarviorvokki ruukkuni karsin, kun kukkiminen heikentyi ja keittiön ikkunalaudalla on nyt orvokki maljakko, sekin kaunis, sininen.
    Nyt toivon, että uudelleen kukkimaan alkaa, ainakin maahan istutetut sen tekevät.
    Miljoonakello leikkuusta innostui.
    Mansikka pellolle minäkin haaveilen meneväni, saa nähdä miten mummon käy ja mustikkaankin, jos joku helppoon maastoon vie.
    Ei meinaa millään uskoa, ettäkö muka ei jaksaisi;)
    Lakanat aina silitän, kun en viitsi mankeliin mennä, alusvaatteetkin silitän, olen saanut siitä ihmettelyä, että viitsitkö tuonkin tehdä, kun aivan sileitä ovat, itsepäinen ja tapojen orja tunnustan olevani.
    Mankeli talossa on ja maksutonkin, mutta mielestäni aina niin vähän sitä manklattavaa, tulisi kyllä parempi jälki.
    En vielä ole eksynyt kauppaan, ehkä siksikin, kun en yleensä isoissa kaupoissa jaksa käydä, jo ajatus niistä pitkistä matkoista siellä hyllyjen välissä, löytämättä mitään, väsyttää.
    Kyllä noita vanhoja iskelmiä kuuntelee mielellään, on niissä joku rytmi ja sävel, näihin nykyaikaisiin huutamiskappaleihin verrattuna, no taas ilmaisin tämän kykyni uudistuksiin, ei vanha koira uusia temppuja opi, totuus se on.
    Hyvänen aika, vajaa kaksituhatta merkkiä enää jäljellä, mitähän taas olen höpötellyt;)
    Voikaa hyvin ja jaksetaan toivoa sitä aurinkoa, sillä toivossa on hyvä elää.
  14. Lauantai aamua, viikonloppukin edessämme, aurinko paistaa, mutta eilen illalla ukkonen mellakoi.
    Mukava, että selkeni harmittelin jo, että en pääse siivousta suorittamaan.
    Nyt matot ja muut tekstiilit saavat haistella tuulen tuoksuja parvekkeella.
    Istuin eilen illalla parvekkeella minäkin ja katselin ukkosen suomaa uhkeaa taivas näkymää, on se vaan sellainen ilmiö, että eipä joka poika saakaan sellaista näkyä aikaan.
    Lehdessä oli ihmeellinen tulipalon aiheuttanut juttu, lasiastiassa oli vettä varaston seinustalla ja veden, lasin auringon säteen voimasta syttyi
    heijastuksesta tulipalo.
    Minulla sauna lauantaina ja siksi tämä siivous päiväni muutin perjantaista tähän lauantai päivään, onhan niin mukava mennä saunan jälkeen raikkaaseen vuoteeseen;)
    Pyykkipäiväkin aina lauantaina, tapojensa orja sitä ihminen on.
    Onnea Latelle vuosijuhlan johdosta, niin ne vuodet vierii, mutta mikäpä siinä, joka päivä on armo uus, näin lauletaan jossakin virressä.
    Noista virsistä on jäänyt paljon mieleen, kun äitini niitä aina lauleli, ei uskovainen sanan täydessä tarkoituksessa ollut, mutta sen ajan mukainen vakava ja asiallinen ihminen.
    Noista kirjosta tuli mieleen, että ei niitä enää saa edes kaupaksi, samoin äänilevyjä, molempia on minullekin kertynyt aika määrä.
    Vähän harmittaa, kun tuli vähistä rahoista niitäkin hankittua, mutta tehty sekin hölmöys, nyt pölyä keräävät, vaikka lasitettuja kirjahyllyt onkin.
    Kyllä tätä tavaraa on, varmaan kalustaisi pienen kodin ylimääräisillä huonekaluillani.
    Ystävätär nauroikin, että pienemmästä asunnosta haaveilet, mihin tavarasi saisit sopimaan, millään ei raaskisi mistään luopua, tai ainakaan ihan kaatopaikalle viedä.
    Sinne ne varmaan joutuvat, kun minun aika on maailma jättää.
    Kallista on siivouttaa ulkopuolisella, mutta eipä se kuitenkaan palkkana mikään iso ole tuo summa mistä kerroit" kotisiivoamisesta".
    Nuoria käytetään hyväksi kesätöissä, kun vaan jotakin hommia saavat, tyytyvät siihen, no kokemusta tulee ainakin ja valintoja tehtäessä voivat olla hyödyksi.
    En enää jaksa Kreikasta puhua, minua ärsyttää se mahtava joukko siellä soutaa ja huopaa, asiat viruvat, päätöksiä ei tehdä, tärkeän näköisinä nämä meidänkin lähettiläät siellä suutaan aukovat.
    Miksi kaikki päätösten teko, samoin kuin nuo oikeus käsittelyt venyvät, rahaa palaa koko ajan. milloinka noustaan barrikaadeille?
    No ei milloinkaan, tähän tyydymme ja kansa köyhtyy, varmasti joku osa osaa puolensa pitää.
    Tämä kansalainen yrittää tätä siivous hommaa alkuun saada ja säästän jonkun euron, kun onnekseni jaksan vielä touhuta, vauhti ei kyllä päätä huimaa, mutta iltaan mennessä on valmista;)
    Kaikille toivotan kaunista ja mukavaa päivää.
  15. Huomenta, muorikos oven niin tiukkaan vetäisi, en millään meinannut sisään päästä, no nyt täällä ja kaikki melko hyvin.
    Toissa yönä todella ollut ihan kova jyristeinen ukkonen, mutta en joutanut kuuntelemaan, minä nukuin;)
    En osaa pelätä ukkosta, koskaan en ole kokenut mitään poikkeuksellista, mielelläni sitä mahtia katselen.
    On se asia sellainen, että sen edessä et mitään mahda, katselet vaan, tuo puun alle meno ja onkivavan pystyyn nosto on vaarallista, näin on kerrottu.
    Uneton-uneksjai, älä vaivu murheen laaksoon, huominen voi olla vaikka kuinka yllätyksiä täynnä.
    Kyllähän välillä meinaa tympiä, mutta sille tunteelle on vastakaikua haettava, tehtävä jotakin poikkeavaa, vaikka ulos, tiedä vaikka joku pirteä ihminen vastaan astelisi ja tyrkkäisi tympeän ilmeen kasvoilta.
    Oikein jäin miettimään tuota onnellisuutta, kyllä minä melko onnellisten tähtien alla olen saanut kulkea, onko se ehkä sitä, että melko vähään tyytyväinen olen.
    Onnea on, kun on oma koti, jälkeläiset jotenkuten pärjäävät, joskus muistavat kysellä kuulumisiakin ja tuo kuntokin vielä niin hyvä, että omatoiminen olen, ei sen kummempaa tarvita onneen.
    Hakeudun silloin tällöin ystävien pariin, mökeille ja vaikka vaan kahville, sitten on mukava tulla kotiin, se onnikin on sitä, mihin sitä verrataan.
    Teeskenteleväni en tunnusta, tälläinen olen, en tosin kaikkea minun mielessä olevaa kielteistä katso tarpeen olla kirjoittelussa esiin tuoda, jos näin voi pahaa mieltä välttää, mitäpä siitä hyötyisin, jos jonkun toisen taakkaa lisäisin.
    Suruakaan en tuomitse, sen läpikäynyt melko raskaana olen, mutta nyt voin muistoja esiin kaivaa ja niillä mieltä tyydyttää.
    Surun aika on, mutta elämä on kuitenkin jokaiselle oma, omanlainen, ei voi sanoa, tee näin, itse on tunteensa kestettävä.
    Voimia sinulle, kuin kaikille toisillekin, joilla murheen taakka painolastina.
    Onpa kiva sini-sirkku, kun et ikävöi entiseen kotiin, osaat nauttia huolettomuudestasi, näin minäkin, ihana ajatella, että ei kiirettä ja ei suuria suunnitelmia, voi vaan olla.
    Aamulla voi ajatella päivää ilman suunnitelmia, mutta kohta alkaa taas ne velvotteet, nyt vaan teen mitä lystää.
    Parvekkeella tomaatit raakileina, ihanaa maistaa omia tomaatteja.
    Nuo Salon tapahtumat masentavat, mutta oli myös kiva kuulla erään naisen suusta, että kyllä tästä selvitään, näinhän sitä pitäisi vastukset voittaa, uskoa ja luottamusta elämän järjestymiseen, synkkinäkin päivinä.
    Tiukan paikan tullen olen minäkin tämän kokenut, asiat tuppaa selkeytymään.
    Kovasti jaksatte siivoilla, minä vähän huonoa omaa tuntoa tunnen noiden komeroiden kunnossa olosta, mutta omapa syy, laiskuus.
    Nyt taitaa taas virua tämä viesti, mutta sehän on tuttua minun suunnalta, en osaa lyhentäen kertoa, asia pitäisi perille saada ymmärrettävästi;)
    Joku sanoo, että mikä asia, no tämähän se on tämä tärkeä viestini sisältö, heh,heh.
    Tämmöinen on sää täälläkin, sataa ja paistaa, mutta hyvä ettei jatkuvaa veden tulos, voi väliin tehdä kauppareissun.
    Koetetaan nähdä jotakin valoisaa tässä tämän kesän säässäkin, ainakin mansikat eivät rytinällä kypsy, kestää marjojen tuloa pitkään ja sieniä on odotettavasti, hinnat varmaan kohtuullisiksi muodostuu, jos ostamaan joutuu.
    Nyt päivän touhuihin;)
  16. Huomenta, sateisesta Savosta, ukkonenkin jyrähteli.
    Lohduttoman tuntuinen tämä meidän kesä ja luvassa vaan samankaltaista jatkossa myös.
    Eilinen päivä oli kuin tilattu meidän rantakalalle, aurinko väliin pilkisteli ja ruoka maistui.
    Kolmekymmentä kiloa muikkua ja kuusi kiloa voita ja maistui porukalle, 130 henkeä ruokittiin ja kotiin viemisiäkin jäi.
    Leipä oli niin hyvää, että meinasi ei oota lopulla näyttää, mutta jokainen melko tyytyväisenä munkki kahvien ja ohjelman jälkeen väki kotiin taivalsi.
    Sauna lämpisi ja kyllä sielläkin väkeä kävi, onnistunut yhteinen tapahtuma.
    Ehdin kotiin ja synttäreillekin mukaan, olipa mökin ilme muuttunut, arvaahan se, kun viisi ihmistä asustaa, aitta on pitänyt rakentaa nukkuma tiloiksi.
    Pihastakin oli kukkapenkkejä lasten leikkitilaksi vähennetty, no eipä harmita, heille varmaan omaksi tullut paikka ja oman näköinenkin.
    Pistäydyin naapurissa ja siellä elämä kulki samaa rataa, hissukseen puuhastelivat, kunto huonontunut, niin kuin tämä meidän ikäpolvella yleensä, yö kylään sain kutsun.
    Olisikin kiva mennä ja ongelle varmaan yrittäisimme, jos veneeseen pääsisimme, se voisi olla sangen vaikeaa, kaikki huono jalkaisia.
    Isoja ahvenia olivat saaneet, se houkuttaa;)
    Eka vierailu mökillä sitten luopumisen jälkeen.
    Milloinka tulenee loppu noille irtisanomisille, aivan kauhealta alkaa tuntua, kohta koko Suomi työtöminä ja eläkeläisinä, taitaa vaan velka kasvaa, eihän loputtomiin voi verojakaan nostaa, kohta ei ostovoimaa kellään.
    Ei paljon hymyilytä tuo Kreikankaan tilanne, sinne uppoaa euroja, katsoin Facebookista juuri irkun laittaman sketsin, aika totuuden mukaista taitaa olla sen anti.
    Siinä kansalainen pilaillen kertoi, miten kuusivuotta on vaan velkaa tehty ja EU :ta narrattu rahan pyynnillä ja maksamisista tai omillaan toimeen tulemista ei ole yritettykään, no hupi juttuhan se oli, mutta totuutta lähellä.
    Meinaakos hurskainen sitten itse kuitenkin tuon maalauksen suorittaa, varovainen on kyllä oltava, kuinka moni sieltä katolta onkaan lennossa alas tullut, ikävin surauksin.
    Kaikkihan nykyään maksaa, yksin pakastimen laatikkokin muovi sellainen 50 euroa, minä sellaisen menin särkemään.
    Muutaman kun särkee, tulee halvemmaksi koko pakastin uusia.
    Naapuri talossa oli eilen tulipalo, yhden kodin keittiö vaurioitui, kotona ei ketään, oli ilmeisesti hella jäänyt päälle, maksamaan sekin vahinko tulee, onneksi ei sitten levinnyt laajemmin.
    Ainainen pelko se on, milloin itselle tämän tapainen vahinko sattuu.
    Nyt sitten taas jokunen ei mitään erikoista päivä, ihan vaan ihastelen tuota parvekkeen puutarhaa ja hoidan sitä ihan liian kanssa, mutta siinä aika kuluu käsitöiden ohessa.
    Toivotaan, että säätieteilijät ovat väärässä ennustustensa kanssa ja yllättäen tulisikin kaunista ja lämmintä, jopa kelpaisi;)
  17. Pilviseen päivään huomenet ja viileääkin on, surullista, että eteenpäinkin on viileää luvassa.
    Heinäkuu on isolle joukolle loma kuukausi, toivoisi että aurinko paistaisi.
    Ikävä ilma myös meidän rantakala tapahtumalle, mutta näillä nyt vaan mennään, onhan siellä katto pään päälle.
    Ikävää tuo koneiden temppuilu, en tiedä uskallanko edes sanoa ääneen, että koneeni nyt toimiin, tulostin sitten ei.
    On se hankalaa, kun ei itse osaa mitään korjata vaikka kuinka yritän oppia selailla.
    Olen minäkin jo vanhempieni iän ohittanut, he lähtivät aika nuorina, nykyiseen elämään verraten, isä ei seitsemää kymmentä, äiti sitten vähän vanhempi, sataa vuotta tuskin tavoitan, puhumattakaan sen ylityksestä.
    Niska vaivaiseksi minäkin itseni tein ja vielä peukalokin kipeytyi, kun paksusta nyöristä mattoa virkkasin, pakko sen suhteen pitää taukoa.
    Jos vaan kyytiin ehdin menen tyttärentytön keskimmäisenpojan synttäreille heidän mökilleen.( minun entiselle)
    Vähän haikeaksi vetää mielen, kun niitä maisemia katselee, tulihan yli kaksikymmentä vuotta siellä majailtua.
    Rohmuan herkkusienet talon takaa, jos eivät ole itse hoksanneet, jos ovat jo nousseet.
    Sinne meno riippuu siitä ehdinkö kotiin sieltä rantakala jutusta, kyyti ei odota.
    Äänekoskelle olisi mieli mennä teatteriin, mutta katumapäälle olen tullut, jos vaan lähtijöitä on, perun lähtöni, haluttomaksi tunnen nyt itseni, kai tässä oikein kotikissaksi alkaa muuttua.
    Hauska kappale kai on siellä, mutta näitä hauskoja on tullut niin paljon jo katsottua, että en enää osaa hauskasta virkistyä.
    Jos ei tilalleni ole tulossa ketään, menen tietysti mukaan, koska olen ilmoittautunut ja parempaa syytä kuin oma halu ei ole kysymyksessä.
    Pyrin aina lupaukseni pitämään.
    Tuo maailman tilanne Kreikkoineen ei jaksa enää edes puhuttaa, tulee niin paljon mediasta, toivoisi unohduksen asiaa korjaamaan, ei vaan mitään mahda.
    Todella meidän itsenäinen päättäminen on mennyt, mitäpä ne siellä muissa maissa suomesta välittävät, kunhan vaan maksumiehenä mukana pitävät.
    Saisi päämiehestä lukien jokainen päättäjä tomerammin ajattelevan meille tulevia vaikeuksia.
    Pelon sekaisella mielellä näitä tilanteita seurailee, mihin kaikki uhittelu vielä johtaakaan.
    Nyt on ruvettava lähtöä tekemään, kohta on auto ikkunan alla, päivän jatkoja kaikille, voi se vaikka aurinkokin jossakin kurkistaa.
  18. Huomenta, nyt vähän viileämpään aamuun, kolmetoista astetta mittarissa.
    Yöllä herättyäni totesin yö ajan pidentyneen, hämärämpää oli kuin muutama viikko sitten, hurskainen tästä mainitsikin.
    Siitä sitä syksyä kohti mennään, mutta eipä vielä syksystä puhuta, ehtii vaikka mitä vielä kesäajan puuhista toteuttaa.
    En ole kerännyt koskaan lehmän tatteja, herkkutatteja ja punikkitattia kylläkin, punikkitatti on kova vaatii keittämistä pehmentyäkseen, hyvää muuten sipulin ja kerman kanssa.
    Ukonhattu kuin myös akanhattu kelpaa suoraan pannulle, niin myös haperot, tietenkin suppilot ja kantarellit.
    Sienisalaatti onnistuu sekasienistä hyvin.
    En ota mitään tuntematonta sientä koriin, lampaankääpä on myös suoraan pannulle laitettava, jos löytyy puhtaana ja niistäkin se oransinväriä sisältävä, kellertävä on kitkerä, tässäpä minun sieni tietämykseni;)
    Minun alkamisvuoteni koulussa oli -44, olin jouluna seitsemän vuotias, ei se ruoka siihen aikaan koulussa kummoista ollut, hernekeitto jäänyt mieleen ja omat voileivät oli itse tuotava.
    Naukujaksi on muorin nikin laittaneet, no kissoistahan tykkäät, joten naukuile vaan;)
    Telkkarissa noita sieniä kehuivat jo näkyneen, siksi kyselin ynnämuulta, kun niin paljon lenkkeilet.
    Ehkä jossakin päin suomea niitä voi ollakin.
    No nyt sitten ensimmäinen tuho käynyt koskien lakkoja, osin kai palentunut pohjoisessa.
    Vaihtelevaa on suomen suven säätilat.
    Pitäisi nyt lämmintä, että hyväksi muodostunut mansikka sato kypsyisi ja toivoisi, että omenat madoilta säästyisi, näitä harmeja kun on monenlaisia.
    Viimekesänä ampiaiset tai joku muu eläin mustanviinimarjan sisään meni ja tyhjensivät marjat, mikä sekin ilmiö oli?
    Olihan Leino runon suoltaja, niitä syntyi kuin turkin sisältä ja koskettavia luonnon kuvauksia olivat, ihmiseloa hipovia, puhuttelevia.
    Sain kälyltäni kassillisen lankoja ja nyt niitä olen katsellut ja vähän suunnitellut mitä niistä aikaan saisin.
    Niska vaan tuntuu jumittavan, kai merkki siitä, että ei juurikaan uutta suunnitelmaa olisi tehtävä, tauko olisi puikkojen kanssa paikallaan, kun malttaisi.
    Nyt lähden pakettia postiin viemään, ystävälle, jolla on tarvetta minunkin vähäiselle vaatevarastolle, kelpaa minulle sopimattomat vaatteet, jostakin syystä käyttämättä jääneet.
    Postimaksut vaan on niin korkeat, että ei paljon kannata paketteja lähettää, voisi useaminkin varastoja tyhjentää.
    Olen sellainen ostelija, joka ei suuremmin harkitse ostaessaan ja niin tulee niitä "ylimääräisiä", kiva jos voi käyttöön tavarat saada.
    Oikein mukavaa viileämpää päivää, tänään taas jaksetaan touhuta;)
  19. Huomenta, kauniiseen auringon paisteeseen saatiin herätä tänä Eino Leinon päivänä, liput saloissa juhlistaa tätä runon kuningasta.
    Paljon on maailma muuttunut sitten Leinon ajoista, parempaan suuntaan kai pitäisi olla ja onkin suurilta osin, mutta tuskaa ja hätää edelleen eletään, ihminen vaan ei muutu parempaan.
    Vallan halu ja ahneus vielä tänäkin päivänä enenemissä määrin vaan kukoistaa.
    Nuo uutiset mitä melkein joka tunti tulee, on täynnä tätä sodan ja sen pelon lietsomista.
    Tuo suuri naapurimme on pelottava ja sen ärsyttäminen ei hyvää lupaa.
    Minusta oli suuri virhe ettei heitä mukaan tähän Etyk neuvotteluun kutsuttu, tämä kokoushan on juuri se elin, missä rauhaa yritetään.
    Aika näyttää mihin nämä asiat johtavat, sodan kokeneena pelkään pahaa.
    Mustikasta puheenollen tein eilen mustikka kukon, ensimmäisen sellaisen ja herkkua siitä tuli, tosin liian makeaa tein, minä kun vaan pussin suusta sokerin sekaan heitin.
    Vanhoja mustikoita on aika paljon ja yksi tapa kuluttaa varastoja on tämäkin, uusiin marjoihin pitää päästä, entisiä pois syötävä.
    Näkyikö tatteja ynnämuu metsäreissullasi?
    Kertovat niiden jo kasvussa olevan, löytyisikin jostakin läheltä herkkutatti apaja.
    Kyllä nyt kaikkea luonnon kasvattamaan on luvassa ja puutarhoissa myös, omenaakin suuria määriä ennustellaan.
    Se tietää kovaa säilömistä, on mukava antaa aina kylässä kävijöille joku purnukka mukaan.
    Hurskainen lyhyen loman töistään piti, no nythän sää viilenee, voi tehdä täydellä teholla vaikka rästi hommia.
    Vielähän meillä valoisaa muutama viikko on, vaikka kyllä pilvisellä säällä alkaa kummasti hämärtää.
    Elokuun kuutamot, nekin mieltä nostattaa, vaikka ei kuun sillalle enää kuljetakaan, lujasti maan kamaralla on pysyttävä, ne ajat on ohi, mutta haaveilla voi aina;)
    Nyt haaveilen ihan tätä arkea, kaupalle lähden, postiinkin on tullut joku kirje lähetys, en mietittyäänikään muista mikä se mahdollisesti on, toivottavasti ei mitään ikävää.
    Oikein mukavaa alkavaa vähän viileämpää kesän jatkoa, vielä niitä helteitäkin tulossa varmaan.
  20. Hyvää sunnuntai päivää, aamu on jo sivuutettu.
    Miten lie aamu hujahtanut, mitään kummaa en ole aikaan saanut, kai kotiin tulo oli niin mieluisa, että istun ja katselen.
    Mukavaa oli maallakin, siellä harvensin kasvin maan ja vähän isompaa siivousta kaverina tein talon emännän kanssa, ehdinpä isännänkin avuksi, pinosin ison kassan puita, kaikki hommat ihan kivalta tuntui.
    Illan tullen istahdimme ja opetin nätin pannulapun teon kälylleni ja paistoimme myös ruusupullia, ne olivat outoja myös hänelle.
    Mukavalta tuntui, kun jotakin uutta tälle kaiken osaavalle osasin opettaa;)
    Mukavaa kuulla Heta, että elämäsi sujuu hyvin, harmi kun et pirtissä useammin piipahda, ehdittiin jo tutuksi tulla.
    Tämän vaivan voi korjata, etkö vaan;)
    On ollut kerrassa lämpimät, jopa hikiset päivät, on kelvannut varjossa istua ja pyöräily antaa mahdollisuuden luontoa seurata, siirtyä helposti paikasta toiseen, se on kohdallani mennyttä elämää.
    Suolaista särvintä keho vaatii ja sitä vettä kun muistaisi juoda tarpeeksi, no nyt on helteet tältä osin ohi menneet, luvassa jopa viileähköä säätä.
    Olette menneitä muistelleet, huomattavasti vilkkaampaa se oli ja hauskaa, nyt olemme kai vanhoja ja viisaita, ei jaksa hullutelle, niin hyvää kuin se tekisikin.
    Ei jaksa edes tuolta arkistojen kätköistä (onko sellaista olemassakaan) tapahtumia etsiä.
    Paljon oli väkeä noihin aikoihin pirtissä, ellumaria usein muistan, olimme kirjeen vaihdossakin joskus, niin katoaa ihmiset ja asiat, mutta eletään nyt tälläistä elämää.
    Mukavaa aina nähdä ja lukea viestejä entisistä ajoista ja kirjoittajista.
    Tomaattini on virunut minun mittaisiksi ja kukkivat ihan kivasti, näyttää kurkkukin yrittävän kukkia tehdä, hyvin on parveke puutarhani kokeilut onnistuneet.
    Saapa nähdä miten suuret säilömiset sieltä tuleekaan;)
    Kälyni luota on juurekset, kurkut, sipulit ja perunat luvassa, perunoita jo toinkin, on ne ihan toista kuin kaupasta ostetut.
    Seuraavalla kerralla yrittävät järjestää onki reissun, kaikessa minun toiveita yrittävät toteuttaa, kerrassa ihania ihmisiä, lupailin vintin siivoukseen siellä osaa ottaa, jotakin vastapalvelusta minulta ja yhdessä tekeminen on kivaa.
    Nyt pitää taas vähän aikaa kotona olla, ensi keskiviikoksi on koko päivän meno tiedossa, muuten suunnitelmia ei tälle alkavalle viikolle ole.
    Katsotaanpa mitä tämä päivä tullessaan tuo, tuonne tien toiselle puolen sain kutsun päiväkahville, sitä ennen on koti puuhia tehtävä.
    Toivotaan ettei ne vesisateet mitkä luvassa on masenna tätä kesäistä mieltä, mikä ihan selvästi on virinnyt, torilla eilen huomasi.
    Oikein mukavaa sunnuntaipäivää kaikille ja Unto nimisille nimppari onnittelut:)
    21. 119 / 128
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt