KAHVIPIRTTI 107/ 2015

Tänään on täällä pysytellyt kevollinen kesäpäivä, nyt 20. Hyvä oli ulkonakin saapastella - tosin lenkkareissa.

Eilen kävin kesäteatterissa. Sisällähän siellä on näyttämö ja katsomo. Se sijaitsee vanhassa ökynavetassa. Ei siellä lämmityksiä ole, mutta sateensuoja kuitenkin.
Laulu- ja musiikkinäytelmä oli "Viulunsoittaja katolla." Varmaan monellekin tuttu, onhan sitä paljon esitetty monessa paikassa. Minä en ollut sitä katsonut, vaikka olisi ollut mahdollista. Hyvinhän tarina kulki, hyvillä amatoorinäyttelijöillä. Eipä se hassumpi kokemus ollut. Katsomo oli täysi ja istumapaikka aika ahdas. Selkää ja jalkojani se koetteli kolmen tunnin istunto. Jaloille ei ollut liikkumatilaa juuri ollenkaan. Selvisihän tuosta ja varttitunnin verryttely palautti jalkojeni toiminnan. Niin...ja varmuudeksi vielä kotona parit konjakkinapsut.

Tässäpä tärkeimmät, jos nyt lie kovin tärkeitäkään. Katsellaan, kuunnellaan ja palaillaan!

YNNÄMUILLE
ihmettelen tätä sisäänlämpiävää kahvipirttiä. Tuo edellä lukemani vahvistaa käsitystäni eikä vähiten siksi, että tuo Viulunsoittaja katolla kuuluu ehdottomiin suosikkeihini.
Olin itse Roinilan talon Vanha isäntä jo v. 1959 ja esitimme Minna Cantin näytelmää täysille katsomoille. En muista koskaan kokeneeni tarvetta rohkaisuun...
Kansallisteatterin johtaja Arvi Kivimaa tuli tutuksi kun erä opettajani retkellä vei tutustumaan kun oli perhetuttu. Taitaa olla Kansallisessa edelleen pisimpään esitetty.
Tamara Lund tuli sittemmin Turussa tutuksi ja hän sai minut katsomoon usein - hän tuli pian tunnetuksi laulullaan:
- Sinun omasi, jota nuori naiskolleegani laittoi soimaan välitunneilla saaden minut punastelemaan....hmm
Ruumiinkulttuurin harrastus on ongelmien myötä laantunut, mutta
parina viime vuonna sentään vielä uin kesäksi kuntoon ja vesijuoksussa lienen tilastoissa Suomen ykkösiä tuhansien eri ikäisten osallistujien listalla...

Huomenta uuden, koskemattoman viikon alkuun ja siirrytäänpä heinäkuullekin tämän viikon aikana.
Heinäkuu tuo tullessaan makoisat mustikat ja vatut, sato onkin luvattu ennätysmäiseksi, siitä sitten loppukuusta jo kaikenlaista säilöntää alkaa tapahtua.
Mansikat jo varmaan kohta alkaa kypsyä, miten runsasta lienee tänä vuonna mansikka sato, ainakin metsämansikan kukkia oli paljon.
Kaikkea ihanaa, kun vaan jaksaisi itse poimia, no ehkä torillakin nyt sadon paljouden vuoksi hinnat kohtuullisia.
Kalliilta tuntuu marjoja ostaa, mutta työn takana se myyntiin kerääminen on, joten maksettava vaan mukisematta;)
Totta tuo, että kaupan tiskiltä halvemmalla saa kuin torilta, mutta tuote on parempi torilla.
Siikli peruna on hinnoissaan, en ole vielä sitä lajiketta ostanut, odotan hinnan laskua.
Kyllä ne torit ovat kivoja ihmisten kerääntymispaikkoja, harmi jos sellaista ei ole, täällä kaksi kahviota torilla ja siellä väki viihtyy.
Viulunsoittajan kävin katsomassa vuosia sitten Kuopion teatterissa, oli hyvä ja telkkarista Uljas Kandolinin suoritus myös mahtava.
Onhan kesäteatterissa oma fiilinkinsä.
Voi kun tietäisin missä asustat hurskainen ja olisit vielä lähellä, tulisin karviaismarja varkaisiin, ne on niin hyviä suoraan pensaasta syötynä.
Mökilläni niitäkin herkkuja oli.
Kyllä se hillonakin hyvää on ja raparperia ihan vaan pilkottuna pakkaseen, niistä sitten talvella piirakan tekoon.
Omatoimisesti vaan mehumaijaan keräilet, niin marjat kuin omenat, mehua tulee ihan helposti, kun vaan tulta alla pidät ja vettä muistat kattilaan lisätä hurskainen.
Kerääminen suurin urakka.
Kiitos muori kiitoksista, kiva että sinäkin muistat kirjoittaa, vieläkö sinulla vaan viestit karkailee, täällä toimii nyt moitteettomasti kone/ylläpito.
Tänään sitten ystävien luo kyläilemään, mukava kun on tälläinen pieni piiri joiden luokse aina väliin kutsutaan ja kesällä niitä mökki reissuja ihan mukavasti väliin.
Talvella tavataan harrastusten parissa, kesällä muuten vaan.
Tuota onkimista kaipaan, toivon kovasti, että sekin onnistuu.
Poikani asuu järven rannalla, mutta soutuveneen oli myynyt, kun heillä ei muka käyttöä, laiva kuitenkin on, sama tyttären mökillä, ei soutuvenettä, moottoreja kyllä.
Olin jopa ärtynyt moisesta puutteesta, itse eivät ongella kalasta, mutta olisihan nyt vene jokaisella järven rannalla eläjällä oltava, voi niiden touhuja.
Ei se kummoinen jolla tarvitsisi olla, millä mummo ongelle pääsisi.
No katsotaan onnistuuko missään, toivossa on, että eräällä mökillä on yhtä innokas emäntä joka ongelle tahtoo ja venekin on;)
Nyt sitten kylään, mieltä virkistämään ja puhua pulputtamaan, tiedän jo entuudesta, että tarjottavaa on suuhun ja silmille, ihanaa.
Kaunis päivä varmaan koko maassa, nautitaan.

SkillaN kirjoitti:

Huomenta uuden, koskemattoman viikon alkuun ja siirrytäänpä heinäkuullekin tämän viikon aikana.
Heinäkuu tuo tullessaan makoisat mustikat ja vatut, sato onkin luvattu ennätysmäiseksi, siitä sitten loppukuusta jo kaikenlaista säilöntää alkaa tapahtua.
Mansikat jo varmaan kohta alkaa kypsyä, miten runsasta lienee tänä vuonna mansikka sato, ainakin metsämansikan kukkia oli paljon.
Kaikkea ihanaa, kun vaan jaksaisi itse poimia, no ehkä torillakin nyt sadon paljouden vuoksi hinnat kohtuullisia.
Kalliilta tuntuu marjoja ostaa, mutta työn takana se myyntiin kerääminen on, joten maksettava vaan mukisematta;)
Totta tuo, että kaupan tiskiltä halvemmalla saa kuin torilta, mutta tuote on parempi torilla.
Siikli peruna on hinnoissaan, en ole vielä sitä lajiketta ostanut, odotan hinnan laskua.
Kyllä ne torit ovat kivoja ihmisten kerääntymispaikkoja, harmi jos sellaista ei ole, täällä kaksi kahviota torilla ja siellä väki viihtyy.
Viulunsoittajan kävin katsomassa vuosia sitten Kuopion teatterissa, oli hyvä ja telkkarista Uljas Kandolinin suoritus myös mahtava.
Onhan kesäteatterissa oma fiilinkinsä.
Voi kun tietäisin missä asustat hurskainen ja olisit vielä lähellä, tulisin karviaismarja varkaisiin, ne on niin hyviä suoraan pensaasta syötynä.
Mökilläni niitäkin herkkuja oli.
Kyllä se hillonakin hyvää on ja raparperia ihan vaan pilkottuna pakkaseen, niistä sitten talvella piirakan tekoon.
Omatoimisesti vaan mehumaijaan keräilet, niin marjat kuin omenat, mehua tulee ihan helposti, kun vaan tulta alla pidät ja vettä muistat kattilaan lisätä hurskainen.
Kerääminen suurin urakka.
Kiitos muori kiitoksista, kiva että sinäkin muistat kirjoittaa, vieläkö sinulla vaan viestit karkailee, täällä toimii nyt moitteettomasti kone/ylläpito.
Tänään sitten ystävien luo kyläilemään, mukava kun on tälläinen pieni piiri joiden luokse aina väliin kutsutaan ja kesällä niitä mökki reissuja ihan mukavasti väliin.
Talvella tavataan harrastusten parissa, kesällä muuten vaan.
Tuota onkimista kaipaan, toivon kovasti, että sekin onnistuu.
Poikani asuu järven rannalla, mutta soutuveneen oli myynyt, kun heillä ei muka käyttöä, laiva kuitenkin on, sama tyttären mökillä, ei soutuvenettä, moottoreja kyllä.
Olin jopa ärtynyt moisesta puutteesta, itse eivät ongella kalasta, mutta olisihan nyt vene jokaisella järven rannalla eläjällä oltava, voi niiden touhuja.
Ei se kummoinen jolla tarvitsisi olla, millä mummo ongelle pääsisi.
No katsotaan onnistuuko missään, toivossa on, että eräällä mökillä on yhtä innokas emäntä joka ongelle tahtoo ja venekin on;)
Nyt sitten kylään, mieltä virkistämään ja puhua pulputtamaan, tiedän jo entuudesta, että tarjottavaa on suuhun ja silmille, ihanaa.
Kaunis päivä varmaan koko maassa, nautitaan.

Lue lisää

Yks vuosi punaherukkaa tuli niin paljon etta palkkasin pari apulaista. Keräsimme marjat. Marjalaatikot autoon ja lähdin viemään niitä 80 km päähän siskolleni kerrostaloon.
Voi mitä tuhlausta. Nytpä teenkin niin että kerään marjoja maijallisen, sen teräksisen ja teen mehua omaan käyttöön.
Netistä on hyötyä. Sinäkin SkillaN kehoitit käyttämään oman pihan mehut jos vaihtoehto on kauppojen mehutiivisteistä tehtävä janojuoma.
Nyt kaikki mehut tulevat käytetyiksi ennen uuden sadon kypsymistä.

Lämpötilan sanottiin nousevan tänään 19-23 asteeseen näillä kulmilla. Kuulin juuri että huomenna taas lämpötila "normalisoituu". En harmittele.

Kukat hautausmaalle vielä viemättä kun kesä on jo puolessa. Tietää muuten 200 km ajoa. Ja hyvä poutapäivä pilalla.

Kyllä tämä päivä täällä kelpasi, ei valittamista. Hyvin pärjäsin lyhythihaisessa kevyessä paidassani maleksia lähiympäristössä.

Vielä on aikomukseni keräillä marjoja metsistä ja ehkä lakkojakin. Hyvää ennakkotiedot sadosta kertovat. Sen saa sitten kuukauden kuluessa nähdä. Jos marjoja on hyvin, keräilee niitä vähän vajaakuntoisenakin. Tapanani on ollut itse poimia, vaikka helpomminhan se marjastus torilta kävisi. Minä-ite tässäkin voiton vie. Samaa se on taiteilu maalauksessakin. Ite- taiteilijoita on varmaan hyvinkin paljon. siinä joukossa minäkin ja mieluiten "vakan alle" kyyristyneenä. Enpä tästä enää sen enempää.

Katsellaan kuinka kesä kehittyy. Ehkä pääsemme vielä tuskailemaan helteen kourissakin.

Myöhäistä kohta sanoa huomenia, meni aamu ihan tilauksia tehdessä, olen lehtivaate kaupan lumoissa ja sieltä olen tilaillut, inhoan sovittamista kaupoissa.
Taas löytyi mielestäni kivaa, pussille sopivaa ja kirje on valmis postiin.
En missään käy, joten vaatetta kertyy sen mahdollisen menon varalle, sitten niitä milloin kellekin annan.
Yksi tapa tuhota säästämisen mahdollisuus;)
Hellettä oli eilen, mutta nyt pilvipoutainen päivä, lämpötila minulle sopiva.
En minä mansikoiden tulosta mitään tiedä, ajattelin, että kohta se aika kumminkin on ja tapani mukaan alan asiasta puhua, vaikka kesä myöhässä on.
Ennakoin tilannetta, sillä mansikkaa ainakin pakkaseen haluan.
Eilen kylä paikassa saimme tietoon, että omenaa tulee ja sitä sekä mustaviinimarjaa minullekin luvassa.
Oli mahtavan kaunis omakoti talo ja kaikki prima kunnossa, ikävää vaan, että talon isäntä sairastaa dementiaa ja hänen muistinsa vaan huononee, ei tunne ihmisiä.
Vaimolla työmaa kodin kunnossa pidossa ja miehessään, lapset kyllä auttavat paljon.
Maallista omaisuutta on kertynyt, mökkejäkin monta ja kun kaikkea yrittää hoitaa on siinä työmaata, mutta iloinen mieli on voimavara.
Tämä vaimo on Marja-Liisan verrattava emäntä, osaa ja jaksaa paljon, piha palkintojakin on saaneet.
Jos ajelette Marja - Liisa täällä päin pistäytykää.
Merili mainitsin musiikin, kyllä olen melkein kaikki ruokainen sen suhteen, sinfoniat jää kyllä suosiolla ja nyt harmittaa, kun unohdin tuon Myrskyluodon Maijan, siitä pidän kovasti, pitää katsoa tuleeko Areenasta.
Niin sitä pitää hurskainen, eihän se mehun teko niin hankalaa ole ja pakkasessa säilyy, varmaan yhden käden sormiin mahtuu minun kaupan mehujen ja hillojen osto, uskon vahvasti oma tekemiseen.
Huomenna hakevat minut taas maalle, siellä on sitä maanviljelijän hommaa odotettavissa, kaiketi kuitenkin suurilta osin yhdessä oloon painottuu.
Sieltä ne kurkut ja muut juurekset sitten syksyn myötä löytyy.
Taidenäyttelykin on palstalla meneillään, mutta sen sivuutan hymähtäen, ei minun työni taiteeseen yltä, mutta harrastuksena aikanaan tyydytti.
Ramoona arveli kukkasten olleen aiheeni, niinpä juuri, muutama yritys maisema aiheista, ei oikein omaa silmääkään miellyttäneet, saati muiden.
Tosin ihan kurssitöinä näytteillä oli, arvosteluja ei tullut suuntaan ei toiseen.
Nyt en tohdi moista edes yrittää, kritiikki on kohdallani noussut.
Nyt on kaiketi hyvä lakkasato tulossa, en kyllä raaski ostaa, ei ne niin halvaksi tule, ynnämuu varmaan kohta korpisoita kiertelee.
Ei ole sellaisia tuttujakaan joiden matka Lapin suuntaan veisi ja vähän tuomisia toisivat, voisin ostaakin jos halvalla saisi, ihan kuin Vilen aikoinaan ohjelmassa Tankki täyteen;)
Pitkä on matka hautausmaalle kukkia viedä hurskaisella, eikö jo seurakunnan hoitoon kannata antaa?
Minä kesähoidon annan seurakunnan tehtäväksi ja kukat istuttavat, on se asia hoidossa.
Kyllä se olisi nyt tämä päivän kuluttaminen alettava jotenkin tähdellisellä asialla, menee ihan hukalle muuten.
Pitää katsoa vähän vesiastioita tomaattien ja muiden kasvien alle, että saa runsaasti kasteltua, kun en tiedä miten kauan pois taas olen.
Eletään nyt tämä toukokuu tarkkaan ja huomenissa heinäkuulle tervetulo toivotukset annetaan, hyvää päivää.

Hehee, huomasitpa, tahallani minä noin tein, totta kun puhutaan, niin nopsaan elämä menee, että en rekisteröinyt koko kesäkuuta.
Jäiköhän juhannuskin näin nopsaan mielestä, ei varmaan kummonen ollut.
Kiitos kun olit tarkkana, pirtin vaki väki olisi varmaan minun hölmöilyn piikkiin laskeneet, ovat varmaan tottuneet tähän ajan juoksuun, johan minä kohta joulukuuta elän.
Ole vaan tarkkana vastakin;)

SkillaN kirjoitti:

Hehee, huomasitpa, tahallani minä noin tein, totta kun puhutaan, niin nopsaan elämä menee, että en rekisteröinyt koko kesäkuuta.
Jäiköhän juhannuskin näin nopsaan mielestä, ei varmaan kummonen ollut.
Kiitos kun olit tarkkana, pirtin vaki väki olisi varmaan minun hölmöilyn piikkiin laskeneet, ovat varmaan tottuneet tähän ajan juoksuun, johan minä kohta joulukuuta elän.
Ole vaan tarkkana vastakin;)

Lue lisää

Aikanaan tilattiin postimyynnistä sellainen maakellaripaketti. Toivat pihaan. Myöhemmin kylmähuoltoyhtiö laittoi siihen jäähdytyskoneen.
Mehuille ja hilloille ihanteellinen. Ensin ojitus kuntoon, sitten maata paljon ympärille.
Routa alkoi maata tietenkin sorruttaa joten lecaharkkomuurit ympärille. En ole enää nähnyt niitä joidenkin lehtien mainoksissa.
Pieni etuhuone ja kellari siellä perällä. Sähköistettynä valotkin.

Hautausmaa-ajo tuli tehtyä, 191 km. Neljälle haudalle kukkia. En jaksa niitä jatkossa hoitaa. Seurakunnat ennen ottivat maksusta hoitoonsa.

Mukavan vilpoinen sää meillä. Nyt pilvipoutainen.

lauseen korjauksessa pitäisi olla tarkempi
Yhdelle po. yhden

Minusta karpalomehu on parasta. Kun ei turhaan paljoa sokeria käytä, tämä mehu on ihan suun raikastin. Ja mikä vielä, vodkan lantrinkina aivan erinomainen. Se läträäminen on kyllä jäänyt vähiin. Kaikki marjathan mehuksi käy. raparperimehu ei ole minulle tuttu.

Kun aikuisiälläni opettelin "rehuja" syömään, tuli kastikkeena mukaan puolukka. Puolukan kanssa menee kivuttomasti hakattu kaali ja myös muut kasvikset. Kun joskus aikaa sitten ryhdyin hoitamaan linjojani, oli pääasiallinen täyteruoka kaali puolukka. Kyllä se toimi, eikä pahempaa näläntunnetta ollutkaan. Muutoin ei ruokavalioni ole kovin "kukasteltu" erikoisuuksilla. Kyllä ruokahaluni on aina ollut kunnossa vähemmilläkin tempuilla. Enpä usko, että se silti olisi kovin yksipuolinen. Vähänhän tiedän yleensäkin ruuista, mitä nyt ruokaterapeutit ovat neuvoneet. En pidä itseäni kovinkaan ronkelina. Syön mitä sattuu olemaan, tarkoitushan on elintoimintojen ylläpidosta jollain vaihtelulla ja sopivalla määrällä.

Eihän tuo ihme ole, jos kesäkuu unohtuu kun sitä ei ole ollutkaan. Kaikki sääthän ne on kuitenkin kuljettava, ei ole luotettavaa valitustietäkään tai muutoksen hakua. Tietysti voisi vaihtaa reilusti paikkakuntaa.

En nyt muutamaan viikkoon ole lähdössä lakkasoita hamuilemaan. Heinäkuun loppupuolelle sesonki menee, jos sitä nyt tuleekaan. Tänään toi terveisiä eräs kaveri mökkini seutuvilta. Hänelle oli pöllähtänyt paljon vieraita ja vieläpä ronskeja, jotka eivät lupaa kyselleet. Hän oli pakannut kamppeensa ja lähtenyt aiottua aikaisemmin, koska ei mikään pidätellyt ja marjastuksen alkuun on vielä aikaa. Itikkaparvet olivat jääneet hakemaan sijaisuhria veriaterialleen. Näin hän suunnilleen kertoi juttumiehen tyylillään.

Katsellaan, kyllä ilmoja riittää ja vaihtelua on mukana!

Huomenta, hellettä ei enää, kuusitoista astetta tähän aikaan, kyllä se varmaan kahdenkymmenen paremmalle puolelle nousee, minulle riittää.
Vettä satoi eilen illalla kaatamalla ja pilvessä on nytkin.
Saisi kyllä olla satamatta, kun sinne maalle menen, voisi kasvinmaalla jotakin aikaan saada, harvennusta, sitä olisi tehtävä.
Ruokaa on mukava tehdä, kun sitä ei tarvitse ajan kanssa kilpaa touhuta ja mukava on kaikenlaista kokeilla, yllättäviä maku nautintoja voi kokea.
Kokeilin tehdä hilloja raparperistä useamman lisämaun kanssa ja oikein hyvin onnistui, muuten pakkaseen laitan kaiken mahdollisen.
Omenat ja raparperit pilkkoen myös laitan pakkaseen, sieltä valmiina annoksina piirakan päälle laitan.
Kiva omena lohkoja siltäänkin on kohmeisina syödä.
Vaasan Jaakkoakos se puolukkatuoremehu onkin, sitä olen minäkin tehnyt, hyvää kuin mikä;)
Halvemmalla voisi kaupan hyllyltä löytyä kaikkea, mutta itse tehtynä ainakin kaikenlaiset lisäaineet puuttuu ja onhan se tälläisen vanhan ajan ihmisen mieli hyvä, kun itse saa laittaa;)
Sota-ajan muistot puutteineen mielessä.
Kaikki edellä kerrotut ruuat ovat puolukan kyytipoikana ollen tosi makoisia, käytän paljon puolukkaa siltään, tomaatti ketsupit unohtaen.
On jännä miten eri happoiset marjat maistuvat, minulle punaviinimarja ja karpalot siltään liian hapokkaita, jälkiruokina ja mehuna hyviä.
Tietenkin "lantrinkina" sopivia, mutta niin harvoin noita vahvoja juomia tuleen sekoiteltua.
Itikan puremat on vielä jäänyt vähiin, mutta varmasti osani saan, kun vaan kohdalle sattuu ja sattuuhan se varmasti.
Talossani ei ole kylmäkellaria, kellari kylläkin, ei siellä perunat säily, sen paremmin kuin muutkaan säilöntä jutut, pelakuut kyllä kevääseen säilyy ja siitä kasvuun alkavat.
Juurrutankin nyt uusia pelakuita, laitan roskiin täysin palvelleet, eivät jaksa enää oikein kukkia.
Ison urakan teitkin hurskainen, kun sellaisen matkan ajelit, kyllähän seurakunnille raha kelpaa, hoitavat kyllä.
Minulla maksoi kesähoito 80 euroa, olen ajatellut, että pitäisi se viiden vuoden sopimus tehdä, ei kylläkään sen halvemmaksi tule, ainoastaan kukkien hinnat voi heittää.
Nyt kassin pakkaamiseen, muutaman päivän tykötarpeet, eipä tuota paljoa tarvitse, kun talon puolesta kaikki palvelut, henkilökohtaiset tavarat vain kassiin.
Mennäänkin yhdessä kaupoille, suunnittelemme sitten ruokapuolen.
Voikaa hyvin, eiköhän viikonlopulla taas tavata, heippa!

Päiväni päätteeksi tulin kurkkaamaan Pirttiin. Taitaapa tämä käyntini ilmoittautumiseksi jäädä. Aamupäivällä tein metsälenkin, tosin polulla pysyen. Mukavammalta kuitenkin tuntuu kuin kovalla asfaltilla askeltaminen.

Iltapäivällä alkaa aurinko parvekkeelleni hehkuttaa kuten tänään. Tuntikausia kuitenkin istuin lämmössä ja näpertelin pieniä puuhiani, väliin mitään yrittämättä vain lekottelin, ei edes ajatukseni kierrelleet. Nyt olen rättiväsynyt, vaikka ei varmasti työt rasittaneet. Eiköhän se sentään terveydeksi liene kun en antanut auringon pintaani täysillä polttaa. Suojaahan sitä täytyi järjestellä, olenhan sen verran "herkkähipiäinen."

Taidanpa jättää nurkkakaapin rauhaan. Ei tunnu olevan vetoa, kaljat olen jättänyt. Se kihdin perhana vahtii, poissa on kyllä pysynyt kun en vain anna sille mieleistä mutusteltavaa. Tässäpä tämä - ilmoittautumiseni!

Pianovihreepaholainen on tuohon nostalgiaani tökkinyt näkkinsä.
Saisi hävetä mokoma!

Ja sen rapakontakaisen pölynimurista turboluudan kehittäneen kaverin nimi oli LokariX

Huome...ai niin, iltapäivähän nyt on jo pitkällä. Tuppaa , unohtumaan kuin myös Pirtissä käyntikin. Kiireet sen tekee kun laiskottelukin pitää ehtiä hoitamaan. Säätieto: kesä on.

Muisteluksia on Pirtin toiminnasta. Mikäpä siinä, kyllä ne villitykset ovat olleet ihan paikallaan. Olenhan vähän hurahtanut minäkin mukaan. Vanhoja asioita en Pirtistä tunne, minkä nyt vähän olen historiaa selannut. Nurkkakaapillakin olen harvoin käynyt. Siinä tulee mieleen, että turhaa yhteisiä juomia kuluttaa. Tietysti halvallahan Late on kertomansa mukaan varaston täydennyksen saanut, mutta onhan siinäkin omat puuhansa.

Onko ikä alkanut tekemään tepposensa myös Pirtin puuhissa, kyllähän aika raastaa, mutta voi kai sitäkin väliin uhmata. Hain äskettäin kaapistani yhtä paprua, niin käsiini tarttui vanhoja kirjoituksiani. En ole niistä mappia tai kansiota tehnyt. Vanhoja muistelin niissä jo 40v. sitten. Oli se kirjoittamiseni silloin vauhdikkaampaa, kantaa ottavaa ja puskemista päin seinääkin. Aivan terveellistä luettavaa, vaikka omista tuherruksistani olikin kysymys. En nyt kuitenkaan ala niitä matkimaan. Vaikka omiksi tunnekin, 40 - 60 vuotta jo muuttaa ainakin minua monissa kohdin toiseksi eläjäksi. Kieltämättä myös taantumista tähän päivään mennessä on tapahtunut. Lieneeköhän elämä suorittanut "koulutustehtävänsä." Vaan eipä mitään, näillä eväillä sitä on mentävä kun poppakonsteja ei löydy.

Tämä näistä muisteluista - vanhojen "taudista." Jatketaan silloin täällä kun aikaa liikenee. Hyvää kesän jatkoa - hyvää toistaiseksi!

Tunsin tarvetta piipahtaa entisellä reitillä,kun muutin kirjoittelemaan Facebuukin puolelle. Olen hyvin viihtynyt,kun me toimimme nimellä. Teimme oman naisten ryhmän,seurustelemme kaveri pohjalla. Kaikki olemme eri-ikäisiä,mutta hyvin sovitaan mukavasti .. Teidän Laten ja Skillan sekä Merikukka jäitte mieleeni
Ruotsista oliko Anna-Liisa Kaikille hyvää kaunista kesää,Voimia ja Iloa elämäänne.
Helvi Vatanen....Kiitos ajasta,jota kuljin kansanne,.

heta77v kirjoitti:

Tunsin tarvetta piipahtaa entisellä reitillä,kun muutin kirjoittelemaan Facebuukin puolelle. Olen hyvin viihtynyt,kun me toimimme nimellä. Teimme oman naisten ryhmän,seurustelemme kaveri pohjalla. Kaikki olemme eri-ikäisiä,mutta hyvin sovitaan mukavasti .. Teidän Laten ja Skillan sekä Merikukka jäitte mieleeni
Ruotsista oliko Anna-Liisa Kaikille hyvää kaunista kesää,Voimia ja Iloa elämäänne.
Helvi Vatanen....Kiitos ajasta,jota kuljin kansanne,.

Lue lisää

Kaikkea hyvää Helvin elämään! Hyvä on olet kondiksessa!

heta77v kirjoitti:

Tunsin tarvetta piipahtaa entisellä reitillä,kun muutin kirjoittelemaan Facebuukin puolelle. Olen hyvin viihtynyt,kun me toimimme nimellä. Teimme oman naisten ryhmän,seurustelemme kaveri pohjalla. Kaikki olemme eri-ikäisiä,mutta hyvin sovitaan mukavasti .. Teidän Laten ja Skillan sekä Merikukka jäitte mieleeni
Ruotsista oliko Anna-Liisa Kaikille hyvää kaunista kesää,Voimia ja Iloa elämäänne.
Helvi Vatanen....Kiitos ajasta,jota kuljin kansanne,.

Lue lisää

Kiitos itsellesi. Voisithan piipahdella edelleen pirtissäkin,, täällähän me olemme kuin kiinni kasvaneet. Tosin itselläkin on pitkiäkin käyntivälejä, tuo live-elämä kun välillä imaisee ajan, varmaan tarkoittaa ettei saa aikaiseksi... voi tulkita miten kukakin tahtoo.
Mutta mukavaa Heta, kun käväisit.
Joskus olin Facebuukissa- en oikein innostunut. yksi syy: on näitä kavereita/ystäviä ihan silmäkkäin nähdä ja kuulumisia vaihtaa. Facebuukissa jokunen kaverikin oli. Sitten vaihdoin postia ja nekin jäi. Vaikeuksia tuottaa parilla sanalla kuvata.... jutut venyy aina kuin , no olettehan nähneet pirtissä, venyy ja venyy ja venyy.

Minusta oli virhe, kun poistettiin nuo omat profiilisivut. Ainahan siellä jotain juteltiin monenkin kanssa, Katleijankin .
Niitä olen kaivannut monessakin mielessä. Miksiköhän ne poistettiin, kenen pyynnöstä ?
Nyt vietetään viileää sunnuntaipäivää.
Huomenna ajattelimme mennä katsomaan esitystä: Rakkaat Hölmöläiset. Siinä näyttelee mm. Tangokuningas (Joltain vuodelta) Erkki Räsänen. Vierailuesityksiä ympäri pohjois- karjalaa. Nyt tässä meidän lähellä.
Kivaa sunnuntain jatkoa kaikille, kai se pirtin emäntäkin ilmestyy jossain välissä huushollia hoitamaan. Moi !

Hyvää sunnuntai päivää, aamu on jo sivuutettu.
Miten lie aamu hujahtanut, mitään kummaa en ole aikaan saanut, kai kotiin tulo oli niin mieluisa, että istun ja katselen.
Mukavaa oli maallakin, siellä harvensin kasvin maan ja vähän isompaa siivousta kaverina tein talon emännän kanssa, ehdinpä isännänkin avuksi, pinosin ison kassan puita, kaikki hommat ihan kivalta tuntui.
Illan tullen istahdimme ja opetin nätin pannulapun teon kälylleni ja paistoimme myös ruusupullia, ne olivat outoja myös hänelle.
Mukavalta tuntui, kun jotakin uutta tälle kaiken osaavalle osasin opettaa;)
Mukavaa kuulla Heta, että elämäsi sujuu hyvin, harmi kun et pirtissä useammin piipahda, ehdittiin jo tutuksi tulla.
Tämän vaivan voi korjata, etkö vaan;)
On ollut kerrassa lämpimät, jopa hikiset päivät, on kelvannut varjossa istua ja pyöräily antaa mahdollisuuden luontoa seurata, siirtyä helposti paikasta toiseen, se on kohdallani mennyttä elämää.
Suolaista särvintä keho vaatii ja sitä vettä kun muistaisi juoda tarpeeksi, no nyt on helteet tältä osin ohi menneet, luvassa jopa viileähköä säätä.
Olette menneitä muistelleet, huomattavasti vilkkaampaa se oli ja hauskaa, nyt olemme kai vanhoja ja viisaita, ei jaksa hullutelle, niin hyvää kuin se tekisikin.
Ei jaksa edes tuolta arkistojen kätköistä (onko sellaista olemassakaan) tapahtumia etsiä.
Paljon oli väkeä noihin aikoihin pirtissä, ellumaria usein muistan, olimme kirjeen vaihdossakin joskus, niin katoaa ihmiset ja asiat, mutta eletään nyt tälläistä elämää.
Mukavaa aina nähdä ja lukea viestejä entisistä ajoista ja kirjoittajista.
Tomaattini on virunut minun mittaisiksi ja kukkivat ihan kivasti, näyttää kurkkukin yrittävän kukkia tehdä, hyvin on parveke puutarhani kokeilut onnistuneet.
Saapa nähdä miten suuret säilömiset sieltä tuleekaan;)
Kälyni luota on juurekset, kurkut, sipulit ja perunat luvassa, perunoita jo toinkin, on ne ihan toista kuin kaupasta ostetut.
Seuraavalla kerralla yrittävät järjestää onki reissun, kaikessa minun toiveita yrittävät toteuttaa, kerrassa ihania ihmisiä, lupailin vintin siivoukseen siellä osaa ottaa, jotakin vastapalvelusta minulta ja yhdessä tekeminen on kivaa.
Nyt pitää taas vähän aikaa kotona olla, ensi keskiviikoksi on koko päivän meno tiedossa, muuten suunnitelmia ei tälle alkavalle viikolle ole.
Katsotaanpa mitä tämä päivä tullessaan tuo, tuonne tien toiselle puolen sain kutsun päiväkahville, sitä ennen on koti puuhia tehtävä.
Toivotaan ettei ne vesisateet mitkä luvassa on masenna tätä kesäistä mieltä, mikä ihan selvästi on virinnyt, torilla eilen huomasi.
Oikein mukavaa sunnuntaipäivää kaikille ja Unto nimisille nimppari onnittelut:)

Aamyhdeksältä oli vielä niin aurinkoista. Nyt on jo pilvistä. Sadetta ei meille ole luvattu täksi päiväksi.
Matonpesun jätän tältä päivältä kun on muuta tekemistä.
Hiukan haikealta tuntuu jättää kesän valoisin aika. Eilen illallakin jo näki aikaisemmin tulleen hämäryyden.
Se on se pakollinen hinta siitä, että valoisan ajan päivänpituus on taas jatkumassa vajaan puolen vuoden päästä.

Minusta mukavaa vaan että helle hellitti. Kouvolan seutu oli niitä maan lämpimpiä seutuja. Sisälle se ehti vasta eilen illalla meidän mökissä.
Mieli pisti vastaan kuumassa työskentelyyn. Niinpä otin parin päivän loman. Hyvä päätös mm. sydämen toiminnalle.
Vyötäröllä on hiukan läskiä. Varmaan sitä vaaleata, ei sitä parempaa ruskeata ja terveellisempää.
Huomenna alkaa viikko 28 eli vuosi on jo pitkällä toisella puoliskollaan. Kyllä se tästä sujuu entisin rutiinein.

Niinpä emäntä ilmestyikin kuten M-K ennusteli. Hyvähän onkin vähän paussia pitää, kun Pirtin vetäjänä on pitkä "ura." Ja vieläpä hyvällä menestyksellä. Työ- ja virkistysreissu kertoman mukaan hyvää tekee. Vaihtelua se aina elämänmenoon onkin.

Kävin tänään tunnin kävelyn metsässä. Kesästä täytyy ottaa irti heti tarjolla oleva näissä vaihtelevissa keleissä. Sainpa ihan melko kypsiä mustikoitakin suuhuni. Ei niistä vielä poimittavaa ole, mutta hyvin valikoiden aurinkoiselta rinteeltä sen verran löytyi että makuun pääsin.

Oli tänään sen verran lämpöäkin että veltoksi tuppasi vetämään. Tietysti sekin on merkki vajavaisesta kunnostani. Eihän ennen.....jne. Hurskaisen tapaan, mieli pistää vastaan. Ei tämä valitusta ole, hyvä että kesällä on lämmintäkin. Säädöthän voipi itse järjestellä minkä verran nahkaansa ottaa.

Olisi vielä päivän ohjelmassani pieniä puuhia. Niinpä käyn niihin käsiksi. Jatkoja!

Maastossa kävely tekee kyllä hyvää. Metsiä löytyy jo fillarimatkan päässä. Suolle tarpomiseen pitää ottaa jo auto.
Ennen vanhaan heinäaikana saatiin jo ensimmäiset hillat napsittua pieniltä suopyörästeiltä.
Mustikkaa tuli usein niin paljon, että sitä väheksyttiin. Pakasteesta sulatettuna, hiukan sokeria päälle, niin olen alkanut siitä pitämään.

Jaa. Pian taas iltauutisten aika...ja eikun kuuntelemaan, vaikkei sieltä mitään uutta ole odotettavana.

Huomenta, kauniiseen auringon paisteeseen saatiin herätä tänä Eino Leinon päivänä, liput saloissa juhlistaa tätä runon kuningasta.
Paljon on maailma muuttunut sitten Leinon ajoista, parempaan suuntaan kai pitäisi olla ja onkin suurilta osin, mutta tuskaa ja hätää edelleen eletään, ihminen vaan ei muutu parempaan.
Vallan halu ja ahneus vielä tänäkin päivänä enenemissä määrin vaan kukoistaa.
Nuo uutiset mitä melkein joka tunti tulee, on täynnä tätä sodan ja sen pelon lietsomista.
Tuo suuri naapurimme on pelottava ja sen ärsyttäminen ei hyvää lupaa.
Minusta oli suuri virhe ettei heitä mukaan tähän Etyk neuvotteluun kutsuttu, tämä kokoushan on juuri se elin, missä rauhaa yritetään.
Aika näyttää mihin nämä asiat johtavat, sodan kokeneena pelkään pahaa.
Mustikasta puheenollen tein eilen mustikka kukon, ensimmäisen sellaisen ja herkkua siitä tuli, tosin liian makeaa tein, minä kun vaan pussin suusta sokerin sekaan heitin.
Vanhoja mustikoita on aika paljon ja yksi tapa kuluttaa varastoja on tämäkin, uusiin marjoihin pitää päästä, entisiä pois syötävä.
Näkyikö tatteja ynnämuu metsäreissullasi?
Kertovat niiden jo kasvussa olevan, löytyisikin jostakin läheltä herkkutatti apaja.
Kyllä nyt kaikkea luonnon kasvattamaan on luvassa ja puutarhoissa myös, omenaakin suuria määriä ennustellaan.
Se tietää kovaa säilömistä, on mukava antaa aina kylässä kävijöille joku purnukka mukaan.
Hurskainen lyhyen loman töistään piti, no nythän sää viilenee, voi tehdä täydellä teholla vaikka rästi hommia.
Vielähän meillä valoisaa muutama viikko on, vaikka kyllä pilvisellä säällä alkaa kummasti hämärtää.
Elokuun kuutamot, nekin mieltä nostattaa, vaikka ei kuun sillalle enää kuljetakaan, lujasti maan kamaralla on pysyttävä, ne ajat on ohi, mutta haaveilla voi aina;)
Nyt haaveilen ihan tätä arkea, kaupalle lähden, postiinkin on tullut joku kirje lähetys, en mietittyäänikään muista mikä se mahdollisesti on, toivottavasti ei mitään ikävää.
Oikein mukavaa alkavaa vähän viileämpää kesän jatkoa, vielä niitä helteitäkin tulossa varmaan.

Mutta mukavalta tuntui tänään raikas tuulikin. Jaksoi ulkohommiakin tehdä parempa happisessa ilmanalassa.

Mukava ilmahan tänään oli. Työhommani jäi vähäisiksi, mutta tarpeellinen tuli hoidettua. SkillaniN kysymykseen, eipä tatteja näkynyt ja hyvin vähän edes roskasieniäkään. Aika ei ole vielä.

Jutustelua kävimme muutaman tunnin. Hyvä sekin, ihan vapaasti ja vakavistakin asioista huumorin sävyttämänä. Nyt onkin aikani hakeutua pehkuihin ja huomista pohjaamaan. Hyvää yötä!

Huomenta, nyt vähän viileämpään aamuun, kolmetoista astetta mittarissa.
Yöllä herättyäni totesin yö ajan pidentyneen, hämärämpää oli kuin muutama viikko sitten, hurskainen tästä mainitsikin.
Siitä sitä syksyä kohti mennään, mutta eipä vielä syksystä puhuta, ehtii vaikka mitä vielä kesäajan puuhista toteuttaa.
En ole kerännyt koskaan lehmän tatteja, herkkutatteja ja punikkitattia kylläkin, punikkitatti on kova vaatii keittämistä pehmentyäkseen, hyvää muuten sipulin ja kerman kanssa.
Ukonhattu kuin myös akanhattu kelpaa suoraan pannulle, niin myös haperot, tietenkin suppilot ja kantarellit.
Sienisalaatti onnistuu sekasienistä hyvin.
En ota mitään tuntematonta sientä koriin, lampaankääpä on myös suoraan pannulle laitettava, jos löytyy puhtaana ja niistäkin se oransinväriä sisältävä, kellertävä on kitkerä, tässäpä minun sieni tietämykseni;)
Minun alkamisvuoteni koulussa oli -44, olin jouluna seitsemän vuotias, ei se ruoka siihen aikaan koulussa kummoista ollut, hernekeitto jäänyt mieleen ja omat voileivät oli itse tuotava.
Naukujaksi on muorin nikin laittaneet, no kissoistahan tykkäät, joten naukuile vaan;)
Telkkarissa noita sieniä kehuivat jo näkyneen, siksi kyselin ynnämuulta, kun niin paljon lenkkeilet.
Ehkä jossakin päin suomea niitä voi ollakin.
No nyt sitten ensimmäinen tuho käynyt koskien lakkoja, osin kai palentunut pohjoisessa.
Vaihtelevaa on suomen suven säätilat.
Pitäisi nyt lämmintä, että hyväksi muodostunut mansikka sato kypsyisi ja toivoisi, että omenat madoilta säästyisi, näitä harmeja kun on monenlaisia.
Viimekesänä ampiaiset tai joku muu eläin mustanviinimarjan sisään meni ja tyhjensivät marjat, mikä sekin ilmiö oli?
Olihan Leino runon suoltaja, niitä syntyi kuin turkin sisältä ja koskettavia luonnon kuvauksia olivat, ihmiseloa hipovia, puhuttelevia.
Sain kälyltäni kassillisen lankoja ja nyt niitä olen katsellut ja vähän suunnitellut mitä niistä aikaan saisin.
Niska vaan tuntuu jumittavan, kai merkki siitä, että ei juurikaan uutta suunnitelmaa olisi tehtävä, tauko olisi puikkojen kanssa paikallaan, kun malttaisi.
Nyt lähden pakettia postiin viemään, ystävälle, jolla on tarvetta minunkin vähäiselle vaatevarastolle, kelpaa minulle sopimattomat vaatteet, jostakin syystä käyttämättä jääneet.
Postimaksut vaan on niin korkeat, että ei paljon kannata paketteja lähettää, voisi useaminkin varastoja tyhjentää.
Olen sellainen ostelija, joka ei suuremmin harkitse ostaessaan ja niin tulee niitä "ylimääräisiä", kiva jos voi käyttöön tavarat saada.
Oikein mukavaa viileämpää päivää, tänään taas jaksetaan touhuta;)

Tateista vielä, eihän se kävelyni varsinaiseen tattimetsään johtanut, joten ei ollut mikään kattava havainto. Hyvänä vuotena jonkun tatin sieltäkin voi löytää, muita sieniä voi olla hyvin. Nyt vain ei vielä ollut aika.

Runsaan sadan vuoden tavoitekin voi olla. Se on vähän samaa kuin kilpaurheilussakin. Lahjakkaat pääsee pitkälle, mutta heillä on lisäksi rankka treeni mukana. En kyllä luota tässä ikäkilpailussa itseeni. Eikä ne reenauksetkaan
ole olleet parhaasta päästä. Eipä mitään, pitkällehän olen päässyt kun yhdeksättäkymmentä jo mennä huitelen. Kyllä tämä "ikäuheiluni" on kuitenkin veronsa vaatinut. Niinhän sanotaan, että urheilija ei paljon tervettä päivää näe.

Niskavaivoja on minullakin. Ne ovat tulleet "luontaisetuna" työhommani mukana. Kohtuullisena tämä vaivani on pysynyt kunhan muistan verrytellä ahkerasti. Pyörittelen päätäni kuin pöllö konsanaan, tietysti rauhallisessa tahdissa. Ei se ajasta ole kiinni, ei edes telkkarin töllöttämistä pahemmin häiritse. Neuvot kyllä sain kuntoutuslaitoksessa. Mistäs nyt olisin sitäkään itse keksinyt.

Läppärini on nyt toiminut, ainahan joskus pientä hämminkiä tulee, mutta on nuo jotenkin selvinneet. Eiköhän Late kumppanikin saane peliään tottelemaan.

Kyllä lehmäntatitkin ovat syömäkelpoista kamaa, kuten Hurskainen kertoi. Mummoni vähän huonokuntoisen niitä kahmi kun helpolla löysi. Syötiin niitä vaikka väliin marmatettiin. Omassa taloudenpidossani en kyllä ole niitä tatteja mukaani ottanut. Aina on löytynyt mieluisampia sieniä. Tiedäppä sitten miten jatkossa menee.

Johan tässä on ilmoittautumisen verran. Katsellaan jatkoa!

Kas vaan, siltähän Late ilmestyikin. Minulla kirjottamiseni välissä keskeytyi kun puhelin pärisi ja menihän siinä aikaakin.
Onhan se itsenäisyys siirtynyt toisten vietäväksi. Kyllä se komento näkyy päivän uutisissakin ja selittelyissä. Enpä minäkään tässä pitemmälle jatkele.

Pilviseen päivään huomenet ja viileääkin on, surullista, että eteenpäinkin on viileää luvassa.
Heinäkuu on isolle joukolle loma kuukausi, toivoisi että aurinko paistaisi.
Ikävä ilma myös meidän rantakala tapahtumalle, mutta näillä nyt vaan mennään, onhan siellä katto pään päälle.
Ikävää tuo koneiden temppuilu, en tiedä uskallanko edes sanoa ääneen, että koneeni nyt toimiin, tulostin sitten ei.
On se hankalaa, kun ei itse osaa mitään korjata vaikka kuinka yritän oppia selailla.
Olen minäkin jo vanhempieni iän ohittanut, he lähtivät aika nuorina, nykyiseen elämään verraten, isä ei seitsemää kymmentä, äiti sitten vähän vanhempi, sataa vuotta tuskin tavoitan, puhumattakaan sen ylityksestä.
Niska vaivaiseksi minäkin itseni tein ja vielä peukalokin kipeytyi, kun paksusta nyöristä mattoa virkkasin, pakko sen suhteen pitää taukoa.
Jos vaan kyytiin ehdin menen tyttärentytön keskimmäisenpojan synttäreille heidän mökilleen.( minun entiselle)
Vähän haikeaksi vetää mielen, kun niitä maisemia katselee, tulihan yli kaksikymmentä vuotta siellä majailtua.
Rohmuan herkkusienet talon takaa, jos eivät ole itse hoksanneet, jos ovat jo nousseet.
Sinne meno riippuu siitä ehdinkö kotiin sieltä rantakala jutusta, kyyti ei odota.
Äänekoskelle olisi mieli mennä teatteriin, mutta katumapäälle olen tullut, jos vaan lähtijöitä on, perun lähtöni, haluttomaksi tunnen nyt itseni, kai tässä oikein kotikissaksi alkaa muuttua.
Hauska kappale kai on siellä, mutta näitä hauskoja on tullut niin paljon jo katsottua, että en enää osaa hauskasta virkistyä.
Jos ei tilalleni ole tulossa ketään, menen tietysti mukaan, koska olen ilmoittautunut ja parempaa syytä kuin oma halu ei ole kysymyksessä.
Pyrin aina lupaukseni pitämään.
Tuo maailman tilanne Kreikkoineen ei jaksa enää edes puhuttaa, tulee niin paljon mediasta, toivoisi unohduksen asiaa korjaamaan, ei vaan mitään mahda.
Todella meidän itsenäinen päättäminen on mennyt, mitäpä ne siellä muissa maissa suomesta välittävät, kunhan vaan maksumiehenä mukana pitävät.
Saisi päämiehestä lukien jokainen päättäjä tomerammin ajattelevan meille tulevia vaikeuksia.
Pelon sekaisella mielellä näitä tilanteita seurailee, mihin kaikki uhittelu vielä johtaakaan.
Nyt on ruvettava lähtöä tekemään, kohta on auto ikkunan alla, päivän jatkoja kaikille, voi se vaikka aurinkokin jossakin kurkistaa.

SkillaN kirjoitti:

Pilviseen päivään huomenet ja viileääkin on, surullista, että eteenpäinkin on viileää luvassa.
Heinäkuu on isolle joukolle loma kuukausi, toivoisi että aurinko paistaisi.
Ikävä ilma myös meidän rantakala tapahtumalle, mutta näillä nyt vaan mennään, onhan siellä katto pään päälle.
Ikävää tuo koneiden temppuilu, en tiedä uskallanko edes sanoa ääneen, että koneeni nyt toimiin, tulostin sitten ei.
On se hankalaa, kun ei itse osaa mitään korjata vaikka kuinka yritän oppia selailla.
Olen minäkin jo vanhempieni iän ohittanut, he lähtivät aika nuorina, nykyiseen elämään verraten, isä ei seitsemää kymmentä, äiti sitten vähän vanhempi, sataa vuotta tuskin tavoitan, puhumattakaan sen ylityksestä.
Niska vaivaiseksi minäkin itseni tein ja vielä peukalokin kipeytyi, kun paksusta nyöristä mattoa virkkasin, pakko sen suhteen pitää taukoa.
Jos vaan kyytiin ehdin menen tyttärentytön keskimmäisenpojan synttäreille heidän mökilleen.( minun entiselle)
Vähän haikeaksi vetää mielen, kun niitä maisemia katselee, tulihan yli kaksikymmentä vuotta siellä majailtua.
Rohmuan herkkusienet talon takaa, jos eivät ole itse hoksanneet, jos ovat jo nousseet.
Sinne meno riippuu siitä ehdinkö kotiin sieltä rantakala jutusta, kyyti ei odota.
Äänekoskelle olisi mieli mennä teatteriin, mutta katumapäälle olen tullut, jos vaan lähtijöitä on, perun lähtöni, haluttomaksi tunnen nyt itseni, kai tässä oikein kotikissaksi alkaa muuttua.
Hauska kappale kai on siellä, mutta näitä hauskoja on tullut niin paljon jo katsottua, että en enää osaa hauskasta virkistyä.
Jos ei tilalleni ole tulossa ketään, menen tietysti mukaan, koska olen ilmoittautunut ja parempaa syytä kuin oma halu ei ole kysymyksessä.
Pyrin aina lupaukseni pitämään.
Tuo maailman tilanne Kreikkoineen ei jaksa enää edes puhuttaa, tulee niin paljon mediasta, toivoisi unohduksen asiaa korjaamaan, ei vaan mitään mahda.
Todella meidän itsenäinen päättäminen on mennyt, mitäpä ne siellä muissa maissa suomesta välittävät, kunhan vaan maksumiehenä mukana pitävät.
Saisi päämiehestä lukien jokainen päättäjä tomerammin ajattelevan meille tulevia vaikeuksia.
Pelon sekaisella mielellä näitä tilanteita seurailee, mihin kaikki uhittelu vielä johtaakaan.
Nyt on ruvettava lähtöä tekemään, kohta on auto ikkunan alla, päivän jatkoja kaikille, voi se vaikka aurinkokin jossakin kurkistaa.

Lue lisää

Kattomaalarille ikävä viikko. Tai. Turhahan sitä katonmaalausta on aloittaakaan jos luvataan jo lähdössä epävakaista viikkoa.
Täytyykin mitata meitin katon jyrkkyyskulma, mutta mahdoton kirkonkattohan tuo on.
Viime kesänä jäi maalaamatta. Aina se pihalta katsottuna muistuttaa, että ei hyvältä näytä.
Täytyy tehdä ensin kattotikkaat kevyistä laudoista että jaksaa niit liikutella. Näissä saumakatoissa on omat lokosensa, johon kattotikkaat asettuvat.
Ei se ole meikäläisen hommaa enää, mutta ammattilaisten tilaamiseen ei ole mahiksia; useamman tonnin raapaisevat.
Komressori ja ruisku kyllä olisi, mutta leveällä pensselilläkin tuosta selviää. Huono pohjatyö kai - ja maali ei taho pysyä.

Herukoita ja karviaisia näyttää tulevan. Omenapuissakin jo pikku raakileita. Kaikki hiukan myöhässä tänä kesänä.

Seuraillaan kotimaan ja maailmantilanteita.

Ai että sä kirjoittelet kivaan tyyliin! Voisit julkaista jotain.

Säätila on sitä mitä on, lunta tai räntää ei ole räpsinyt.

Tuli kuitenkin räntäsateen vastinetta, taas jytky. Nokian ja Elopin myymä firma irtisanoo nyt Suomesta 2400 työntekijää. Alkaa olla jo perin tuttu meno, näinhän suuret saneeraukset hoidetaan, myydään firmat ja pieni henkäystauko ja sitten työntekijät ulos. Mitäpä tuosta enempää, uutisista ne ovat tulleet. Niin on tullut paljon muutakin, myllerrykset jatkuvat ja päättäjät ovat väliin eksyksissä.

Eipä tässä muuta, uutisia olen vahtinut ja välillä turannut omia puuhiani. Siinähän on ilta koittanut. Kunhan vähän "lonkkaa vedän " ja siitä jatkot seuraavaa päivää varten. Jospa pitäisi opetella ottamaan vakavat asiat enempi viihteen kannalta. Katsellaan ja kuunnellaan...

Huomenta, sateisesta Savosta, ukkonenkin jyrähteli.
Lohduttoman tuntuinen tämä meidän kesä ja luvassa vaan samankaltaista jatkossa myös.
Eilinen päivä oli kuin tilattu meidän rantakalalle, aurinko väliin pilkisteli ja ruoka maistui.
Kolmekymmentä kiloa muikkua ja kuusi kiloa voita ja maistui porukalle, 130 henkeä ruokittiin ja kotiin viemisiäkin jäi.
Leipä oli niin hyvää, että meinasi ei oota lopulla näyttää, mutta jokainen melko tyytyväisenä munkki kahvien ja ohjelman jälkeen väki kotiin taivalsi.
Sauna lämpisi ja kyllä sielläkin väkeä kävi, onnistunut yhteinen tapahtuma.
Ehdin kotiin ja synttäreillekin mukaan, olipa mökin ilme muuttunut, arvaahan se, kun viisi ihmistä asustaa, aitta on pitänyt rakentaa nukkuma tiloiksi.
Pihastakin oli kukkapenkkejä lasten leikkitilaksi vähennetty, no eipä harmita, heille varmaan omaksi tullut paikka ja oman näköinenkin.
Pistäydyin naapurissa ja siellä elämä kulki samaa rataa, hissukseen puuhastelivat, kunto huonontunut, niin kuin tämä meidän ikäpolvella yleensä, yö kylään sain kutsun.
Olisikin kiva mennä ja ongelle varmaan yrittäisimme, jos veneeseen pääsisimme, se voisi olla sangen vaikeaa, kaikki huono jalkaisia.
Isoja ahvenia olivat saaneet, se houkuttaa;)
Eka vierailu mökillä sitten luopumisen jälkeen.
Milloinka tulenee loppu noille irtisanomisille, aivan kauhealta alkaa tuntua, kohta koko Suomi työtöminä ja eläkeläisinä, taitaa vaan velka kasvaa, eihän loputtomiin voi verojakaan nostaa, kohta ei ostovoimaa kellään.
Ei paljon hymyilytä tuo Kreikankaan tilanne, sinne uppoaa euroja, katsoin Facebookista juuri irkun laittaman sketsin, aika totuuden mukaista taitaa olla sen anti.
Siinä kansalainen pilaillen kertoi, miten kuusivuotta on vaan velkaa tehty ja EU :ta narrattu rahan pyynnillä ja maksamisista tai omillaan toimeen tulemista ei ole yritettykään, no hupi juttuhan se oli, mutta totuutta lähellä.
Meinaakos hurskainen sitten itse kuitenkin tuon maalauksen suorittaa, varovainen on kyllä oltava, kuinka moni sieltä katolta onkaan lennossa alas tullut, ikävin surauksin.
Kaikkihan nykyään maksaa, yksin pakastimen laatikkokin muovi sellainen 50 euroa, minä sellaisen menin särkemään.
Muutaman kun särkee, tulee halvemmaksi koko pakastin uusia.
Naapuri talossa oli eilen tulipalo, yhden kodin keittiö vaurioitui, kotona ei ketään, oli ilmeisesti hella jäänyt päälle, maksamaan sekin vahinko tulee, onneksi ei sitten levinnyt laajemmin.
Ainainen pelko se on, milloin itselle tämän tapainen vahinko sattuu.
Nyt sitten taas jokunen ei mitään erikoista päivä, ihan vaan ihastelen tuota parvekkeen puutarhaa ja hoidan sitä ihan liian kanssa, mutta siinä aika kuluu käsitöiden ohessa.
Toivotaan, että säätieteilijät ovat väärässä ennustustensa kanssa ja yllättäen tulisikin kaunista ja lämmintä, jopa kelpaisi;)

PS. Tuossa näkyi myöskin tuo linkki, että "tietokoneesi saattaa olla vaarassa ennen kuin teet tämän päivityksen", - klikkasin sitä, mutta mitään ei tapahtunut.
Kun kysyin siitä pojaltani, niin hän sanoi että sinulla on jo se päivitys.
En tiedä sitten, vaikea on joskus ymmärtää konetta!

Kuulitteko siitä, että Nokian puhelinten Microsoftille myynti olikin hyvä juttu!

Merilii kirjoitti:

Kuulitteko siitä, että Nokian puhelinten Microsoftille myynti olikin hyvä juttu!

Salossa kuitenkin musta viikko. Nokian mahtivuosina Salo oli meidän piilaaksojamme. Nyt sitten enää pelkkä laakso savitasangolla.

Enemmän ite kyllä huolta kannan pohjoisten kuntatalouksien tilasta. Salo paremmin taas työllistyy ajan kanssa uudelleen.

Aina sitä kahvipirttiinkin mediasta uutisia pukkaa.

En näe niin pahana auringon pientä siirtymistä kauriin kääntöpiirille päin, kas kun muuten emme pääsisi päivän valon jatkumapuolelle.

Hyvää keskikesää kaikille!!

Suomalaiset ovat älypäitä ja yrittäjiä, eivät ne ominaisuudet minnekään katoa Salossakaan! Varmaan nousee uusi menestyvä yritys näiden keksimänä ja kehittämänä.
Nokian uutta nousua ennustetaan nyt, ja matkapuhelinten myynti Microsoftille 5,5 miiljardilla olikin nerokas teko Nokian hallitukselta.

Huomenta, muorikos oven niin tiukkaan vetäisi, en millään meinannut sisään päästä, no nyt täällä ja kaikki melko hyvin.
Toissa yönä todella ollut ihan kova jyristeinen ukkonen, mutta en joutanut kuuntelemaan, minä nukuin;)
En osaa pelätä ukkosta, koskaan en ole kokenut mitään poikkeuksellista, mielelläni sitä mahtia katselen.
On se asia sellainen, että sen edessä et mitään mahda, katselet vaan, tuo puun alle meno ja onkivavan pystyyn nosto on vaarallista, näin on kerrottu.
Uneton-uneksjai, älä vaivu murheen laaksoon, huominen voi olla vaikka kuinka yllätyksiä täynnä.
Kyllähän välillä meinaa tympiä, mutta sille tunteelle on vastakaikua haettava, tehtävä jotakin poikkeavaa, vaikka ulos, tiedä vaikka joku pirteä ihminen vastaan astelisi ja tyrkkäisi tympeän ilmeen kasvoilta.
Oikein jäin miettimään tuota onnellisuutta, kyllä minä melko onnellisten tähtien alla olen saanut kulkea, onko se ehkä sitä, että melko vähään tyytyväinen olen.
Onnea on, kun on oma koti, jälkeläiset jotenkuten pärjäävät, joskus muistavat kysellä kuulumisiakin ja tuo kuntokin vielä niin hyvä, että omatoiminen olen, ei sen kummempaa tarvita onneen.
Hakeudun silloin tällöin ystävien pariin, mökeille ja vaikka vaan kahville, sitten on mukava tulla kotiin, se onnikin on sitä, mihin sitä verrataan.
Teeskenteleväni en tunnusta, tälläinen olen, en tosin kaikkea minun mielessä olevaa kielteistä katso tarpeen olla kirjoittelussa esiin tuoda, jos näin voi pahaa mieltä välttää, mitäpä siitä hyötyisin, jos jonkun toisen taakkaa lisäisin.
Suruakaan en tuomitse, sen läpikäynyt melko raskaana olen, mutta nyt voin muistoja esiin kaivaa ja niillä mieltä tyydyttää.
Surun aika on, mutta elämä on kuitenkin jokaiselle oma, omanlainen, ei voi sanoa, tee näin, itse on tunteensa kestettävä.
Voimia sinulle, kuin kaikille toisillekin, joilla murheen taakka painolastina.
Onpa kiva sini-sirkku, kun et ikävöi entiseen kotiin, osaat nauttia huolettomuudestasi, näin minäkin, ihana ajatella, että ei kiirettä ja ei suuria suunnitelmia, voi vaan olla.
Aamulla voi ajatella päivää ilman suunnitelmia, mutta kohta alkaa taas ne velvotteet, nyt vaan teen mitä lystää.
Parvekkeella tomaatit raakileina, ihanaa maistaa omia tomaatteja.
Nuo Salon tapahtumat masentavat, mutta oli myös kiva kuulla erään naisen suusta, että kyllä tästä selvitään, näinhän sitä pitäisi vastukset voittaa, uskoa ja luottamusta elämän järjestymiseen, synkkinäkin päivinä.
Tiukan paikan tullen olen minäkin tämän kokenut, asiat tuppaa selkeytymään.
Kovasti jaksatte siivoilla, minä vähän huonoa omaa tuntoa tunnen noiden komeroiden kunnossa olosta, mutta omapa syy, laiskuus.
Nyt taitaa taas virua tämä viesti, mutta sehän on tuttua minun suunnalta, en osaa lyhentäen kertoa, asia pitäisi perille saada ymmärrettävästi;)
Joku sanoo, että mikä asia, no tämähän se on tämä tärkeä viestini sisältö, heh,heh.
Tämmöinen on sää täälläkin, sataa ja paistaa, mutta hyvä ettei jatkuvaa veden tulos, voi väliin tehdä kauppareissun.
Koetetaan nähdä jotakin valoisaa tässä tämän kesän säässäkin, ainakin mansikat eivät rytinällä kypsy, kestää marjojen tuloa pitkään ja sieniä on odotettavasti, hinnat varmaan kohtuullisiksi muodostuu, jos ostamaan joutuu.
Nyt päivän touhuihin;)

Melko hyvä kesäpäivä vielä tänään. En kovin paljon ulkoillut, vain asiareissun ja roskien viennin yhteydessä ehkä kilometri tuliverryteltyä.

Monta tuntia on parin päivän aikana mennyt lukuharjoitteluun. Sain luettavakseni Heikki Turusen viimeksi ilmestyneen kirjan "Karjalan kuningas." Sehän ajoittuu sisällöltään lähelle lapsuus - ja nuoruusvuosieni aikoja ja sen aikaista elämänmenoa ja myös kohteetkin ovat lähistöllä - ei kuitenkaan entisten elämispaikkojeni kylissä. Tietysti kirja on suurelta osin fiktiota, mutta "maamerkkejäkin" runsaasti löytyy. Muutoinkin olen melkein kaikki Turusen kirjat lukenut. Kesken tämä lukuhommani on, vähän yli puolet n. 330 sivusta.

Hyvä runohan mielestäni on "Onnettomalla-uneksijalla" . Tulkinta on sitten lukijan käsissä, selviää siitä sisällöstä sanomakin.

Tuntuu että jotakin olen jäänyt vaille. Silpasenpa suikan päähäni ja painun ulos. Eiköhän se siellä selkene. Hyvää kesän jatkoa meille ja toisille!

Lauantai aamua, viikonloppukin edessämme, aurinko paistaa, mutta eilen illalla ukkonen mellakoi.
Mukava, että selkeni harmittelin jo, että en pääse siivousta suorittamaan.
Nyt matot ja muut tekstiilit saavat haistella tuulen tuoksuja parvekkeella.
Istuin eilen illalla parvekkeella minäkin ja katselin ukkosen suomaa uhkeaa taivas näkymää, on se vaan sellainen ilmiö, että eipä joka poika saakaan sellaista näkyä aikaan.
Lehdessä oli ihmeellinen tulipalon aiheuttanut juttu, lasiastiassa oli vettä varaston seinustalla ja veden, lasin auringon säteen voimasta syttyi
heijastuksesta tulipalo.
Minulla sauna lauantaina ja siksi tämä siivous päiväni muutin perjantaista tähän lauantai päivään, onhan niin mukava mennä saunan jälkeen raikkaaseen vuoteeseen;)
Pyykkipäiväkin aina lauantaina, tapojensa orja sitä ihminen on.
Onnea Latelle vuosijuhlan johdosta, niin ne vuodet vierii, mutta mikäpä siinä, joka päivä on armo uus, näin lauletaan jossakin virressä.
Noista virsistä on jäänyt paljon mieleen, kun äitini niitä aina lauleli, ei uskovainen sanan täydessä tarkoituksessa ollut, mutta sen ajan mukainen vakava ja asiallinen ihminen.
Noista kirjosta tuli mieleen, että ei niitä enää saa edes kaupaksi, samoin äänilevyjä, molempia on minullekin kertynyt aika määrä.
Vähän harmittaa, kun tuli vähistä rahoista niitäkin hankittua, mutta tehty sekin hölmöys, nyt pölyä keräävät, vaikka lasitettuja kirjahyllyt onkin.
Kyllä tätä tavaraa on, varmaan kalustaisi pienen kodin ylimääräisillä huonekaluillani.
Ystävätär nauroikin, että pienemmästä asunnosta haaveilet, mihin tavarasi saisit sopimaan, millään ei raaskisi mistään luopua, tai ainakaan ihan kaatopaikalle viedä.
Sinne ne varmaan joutuvat, kun minun aika on maailma jättää.
Kallista on siivouttaa ulkopuolisella, mutta eipä se kuitenkaan palkkana mikään iso ole tuo summa mistä kerroit" kotisiivoamisesta".
Nuoria käytetään hyväksi kesätöissä, kun vaan jotakin hommia saavat, tyytyvät siihen, no kokemusta tulee ainakin ja valintoja tehtäessä voivat olla hyödyksi.
En enää jaksa Kreikasta puhua, minua ärsyttää se mahtava joukko siellä soutaa ja huopaa, asiat viruvat, päätöksiä ei tehdä, tärkeän näköisinä nämä meidänkin lähettiläät siellä suutaan aukovat.
Miksi kaikki päätösten teko, samoin kuin nuo oikeus käsittelyt venyvät, rahaa palaa koko ajan. milloinka noustaan barrikaadeille?
No ei milloinkaan, tähän tyydymme ja kansa köyhtyy, varmasti joku osa osaa puolensa pitää.
Tämä kansalainen yrittää tätä siivous hommaa alkuun saada ja säästän jonkun euron, kun onnekseni jaksan vielä touhuta, vauhti ei kyllä päätä huimaa, mutta iltaan mennessä on valmista;)
Kaikille toivotan kaunista ja mukavaa päivää.

Luin vielä uudelleenkin Skillanin hienoja kuvauksia uhkeasta ukkostaivaasta ja mattojen tuulen tuoksujen haistelusta. Suomalaiset ovat tuulettajakansaa, muualla matot yleensä vain imuroidaan. Minunkin mielestäni viikkosiivoukseen kuuluu vuodevaatteiden tuuletus ja puhtaat lakanat, mieluiten tuulessa kuivatetut, ulkoilman tuoksuiset ja sileiksi mankeloidut. Jonkun mielestä silitys ja mankelointi on turhaa työtä, mutta nautin siitä työnäkin. Tuoreita kukkia vielä maljakoihin ja hyvät pullakahvit siivouksen päätteeksi, ja illalla saunaan.

Paljon tavaraa mahtuu meidänkin kaksikerroksiseen taloon, joka on jonkin mittapuun mukaan ihan liian suuri kahdelle, mutta usein talo on täynnäkin, kun on paljon lähellä asuvia lastenlapsia. Talomme on melko uusi ja energiapihi, kylmällä ilmalla lämmitetään oman metsän puulla varaavaa takkaa joka päivä ja saunaakin kolmisen kertaa viikossa. Itsesuunnitellussa talossa on paljon säilytystiloja ja pinnat helppohoitoiset, kyllä tässä siivouskin sujuu rattoisasti.

Kesäsää on ....vaihtelevaa. Aurinko vilahtaa silloin tällöin, saattaa jäädä tuntikausiksikin mollottamaan, sitten taas sadepilvet vyöryvät . Eipä ole tarvinnut kallista vesijohtovettä kasteluun käyttää. Kovin kylmää ei ole, tähän vajaan kahdenkympin lämpötilaan on jo tottunut kesämekkosillaankin. Veneily on ollut haasteellista, lähinnä päiväretkiä on tehty . Saarissa on mukava poimia mustikoita, kun tuuli vilvoittaa ja ajelee pikkusiivekkäitä loitommas - hyttysiähän meren hengessä ei olekaan. Mustikoita on jo maisteltu aurinkoisemmilta paikoilta, pari kanttarellikastikettakin olen saanut ensimmäisten oman kasvimaan siiklien särpimeksi. Paras mansikkasesonki on vasta alkamassa, ehkä niitä riittää nyt pitempään, kun on viileää. Käymme poimimassa aina mansikanviljelijän pellolta, saa varmasti tuoreet hyvät marjat ja maistiaiset samalla. Huomasin, että Skillan olit kokeillut sitä maisemakahvilan raparperipiirakkaa. Mustikoista leivon mieluiten pullapohjaisia piirakoita, liian nesteen sitomiseen käytän hiukan perunajauhoja hillosokeriin sekoitettuna.

Kreikka-sotku potuttaa, Putin ottaa pannuun, Suomen taloustilanne riepoo ja nuoria sekä työikäisiä käy sääliksi, massairtisanomisilla taas sivallettiin tuhansia perheitä. Mutta kesä on meillä kaikilla, metsä kasvattaa marjoja, luonto tarjoaa kauneutta kaikille aisteille eikä niistä iloista ainakaan toistaiseksi veroteta.

Hehkeää heinäkuista viikonloppua !

Kiitos,,,,

Kaunista kuuneltavaa,

kuuntelen paljonki joytubesta kaunista musiikkia,
sieltä löytyy ihanaa nostalgiaa,
loistavia harvinaisuuksia,
kuten Laila kinnunen, Olavi Virta ja paljon paljon paljon muita joapa vanhempaa tuotantoa,
tietenki myös nykyisyyksiä lahjakkuuksia
mutta se vanha aina kiehtoo, kiitos,,,,

Herrahenkilöiden lauluilta tänään!

Siellä se nuori vaalea symppis laulaa East Virginian.

Jotain tunnelmaa siinä Dannyn aikoinaan laulamassa kappaleessa on,

jokin sellainen tunnelma, jonka sisään menen ja nautin,

vaikka ulkopuolelta kuunneltuna

se ehkä on hiukan laahaava ja raskassoutuinen,

muistuttaa hiukan virttä.

Silti en voi olla pitämättä siitä.

Laulaja kertoo siinä kaipuustaan kotiseudulleen, jossa on pienenä rakastanut asua.
Useilla meillä varmaan on omat 'Virginiamme ', jonne on koti-ikävä.
...

Tässä se Dannyn laulamana, (kuuntelin siellä myöskin La Lailan herkän ja kauniin tulkinnan samasta sävelmästä.)

...

https://www.youtube.com/watch?v=CHv55-5hZoU



Ehkä se 'sisälläolo ' johtuukin siitä eikä sävelestä?

Tuossa Virginian tangosovituksessa oli aivan upouudet sanat, ei enää Virginiaa ollenkaan.

Sunnuntai aamuun on herätty, viileä ja pilvinen tuo sää vaan on, harmittaa lomalaisten puolesta.
Koko vuoden odotetaan lomaa, sitten saa villavaatteet päällä kulkea, yritin tyttärellekin sanoa, että nyt sitten sitä unta voi varastoida, tai ainakin työuupumusta purkaa.
Laiha lohtu, aurinkoa, sitä ihminen kaipaa.
Tangomarkkinat on eletty, voittajat valittu, no ei ihan minun mieleisiä tullut, minusta tangossa on oltava voimaa ja mahtiponteisuutta, Jussila sitä tavoitti, mutta toisin päättivät, kuningatarkin olisi voinut olla vaikka toiseksi tullut, no makuasioista ei voi väitellä, tyydyn tulokseen;)
Minusta parin yhteisesitys oli mahtava, siis Jussilan ja Heikin.
Uudet sovitukset Dannyn lauluista ei olleet mieleisiä.
No olenpa nyt kireällä tuulella, laitetaan ilman syyksi;)
Teeppäs läskisoosia ja keitä perunat, eiköhän voimaa riitä vaikka puuntekoon hurskainen.
Kyllä se heikoksi vetää jos laihalla ruualla yrittää, vanheneva ihminen tarvitsee monipuolista, kaikenlaista sisältävää ruokaa, ei enää näillä kymmenillä tarvitse kiloja ajatella, näin sanoi tohtori täti.
Mielelläni antaisin minäkin noita kalusteita lapsille, mutta eihän heille kelpaa, liian vanhanaikaisia ovat, eivät edes anna arvoa perinteisille ennen hyväksi ja laadukkaiksi luokitelluillekaan.
Ehkä mikään ruusattu ei istu tähän päivään, mutta heidän ne jonnekin on saatava, kun minä en ole niitä säilyttämässä.
Toivomuksen olen heittänyt, että ei kaatopaikalle, pilven reunalta vahdin, uskon että löytyy vielä ihmisiä, joille minunkin kalusteeni kelpaa.
Mukava lukea Ramoona sinun kirjoituksia, niin paljon samaa niistä löydän itseni kanssa, tiedä vaikka sielun siskoja olemme;)
Nuo vanhat pinttyneet tavat joita kumpikin yllä pitää ja ne silmää kaunistavat jutut, joita molemmat koemme, nautimme, vaikkakin ihan eri maailmoissa elämmekin.
Pienistä asioista se ilo elämään syntyy, katselin juuri maljakkoa, johon miljoona kellon kukkia leikkasin, kun rönsyää rumaksi, maljakossa niin kauniita ja kestävät yllättävän kauan.
Samoin sarviorvokki ruukkuni karsin, kun kukkiminen heikentyi ja keittiön ikkunalaudalla on nyt orvokki maljakko, sekin kaunis, sininen.
Nyt toivon, että uudelleen kukkimaan alkaa, ainakin maahan istutetut sen tekevät.
Miljoonakello leikkuusta innostui.
Mansikka pellolle minäkin haaveilen meneväni, saa nähdä miten mummon käy ja mustikkaankin, jos joku helppoon maastoon vie.
Ei meinaa millään uskoa, ettäkö muka ei jaksaisi;)
Lakanat aina silitän, kun en viitsi mankeliin mennä, alusvaatteetkin silitän, olen saanut siitä ihmettelyä, että viitsitkö tuonkin tehdä, kun aivan sileitä ovat, itsepäinen ja tapojen orja tunnustan olevani.
Mankeli talossa on ja maksutonkin, mutta mielestäni aina niin vähän sitä manklattavaa, tulisi kyllä parempi jälki.
En vielä ole eksynyt kauppaan, ehkä siksikin, kun en yleensä isoissa kaupoissa jaksa käydä, jo ajatus niistä pitkistä matkoista siellä hyllyjen välissä, löytämättä mitään, väsyttää.
Kyllä noita vanhoja iskelmiä kuuntelee mielellään, on niissä joku rytmi ja sävel, näihin nykyaikaisiin huutamiskappaleihin verrattuna, no taas ilmaisin tämän kykyni uudistuksiin, ei vanha koira uusia temppuja opi, totuus se on.
Hyvänen aika, vajaa kaksituhatta merkkiä enää jäljellä, mitähän taas olen höpötellyt;)
Voikaa hyvin ja jaksetaan toivoa sitä aurinkoa, sillä toivossa on hyvä elää.

Sateiseksi päivä pyörähti, mutta eipä erikoisemmin haitannut. On ollut muutaman aivan rojetkia, jonka kimpussa on hurahtanut rutkasti aikaani. Tietysti on muitakin puuhia sinä sivussa. No nyt on hommani jotenkin järjestyksessä.

Tangokisoja olen kovin vähän seurannut. Huomioni kiintyi siihen, että miesten "kunkulla" oli taiteilijanimi, Aki Hakonen on lähempänä. Lieneekö "Samuli" katsottu nimenä vetävämmäksi. Tällä en tarkoita hänen suoritustaan, laulujen arvosteluun eivät kykyni riitä.

Kun arvokaista huonekaluista on kyse, perintöni oli kunnon kirves, sekin kyllä jo omassa käytössä ollut. Eipä niitä kulahtaneita penkkejä kilpasin kukaan raahannut vaikka olisi tarjolla ollut. Melkein samalla samaa tasoa on myös taloudessani olevat kalusteet, alennusmyynneistä hankitut välttämättömät. On tosin katajakakkaroista tekemäni pöytä. Siisti kyllä, vaikka itse sanon. Tuskinpa sekään suuremmin ketään kiinnostaa. Modernimpaahan se nykykatsannossa täytyy ollakin. Joten aika helpolla ja penillä huolilla näistä asioistani selviän.

Paljon on nyt politiikassa ja neuvotteluissa menossa. Enpä minulla ole paljon muuta tietoa kuin mitä uutista pukkaa. Jos onkin arveluitani, en niitä nyt tähän tunge. Tulee mieleni eräs kaverini joka oli hurahtanut jehvalaisten puhekouluun. Pikku hiprakassa hän aloitti: "Me olemme, elämme ja liikumme ylevässä yhteiskunnassa ja ajassa muuttelevaisessa...." Hyvää illan jatkoa!

Huomenet viikon alkuun ja minkälaiseen, sateeseen ja koleaan, alkaahan tähän jo tottua.
Katselin taivaalle, ei pääskyset lennelleet, luin lehdestä, että ovat muuttomatkalle lähteneet, en jaksa moista uskoa, eiväthän poikasetkaan vielä ole lentokykyisiä. ei kai ne poikasiaan pesiin jätä?
Tuuli näyttää heränneen ja aika virkeä onkin, jospa pilvet pois ajaisi.
Tuohon kattavaan arvosteluun en minäkään noiden laulujen suhteen pysty mistä kilpailtiin Seinäjoella (en muuallakaan) oman tykkäämiseni perusteella vaan mielipiteeni ilmaisin.
Olavi Virta on yksi kesto suosikkini ja hänen veroistaan on vaikea löytää, tämä Akin ääni oli niin matala, että sanat katosivat, tai siis minä en selvää saanut.
Varmaan katajapöytäsi on ainut laatuinen ja kaunis ynnämuu, uskon että halua se sinulta ostaa on monella.
Neeasa mainitsit lämpöaallosta, vaikea uskoa, kun ulos katsoo, mutta oikukas sää on ollut, jospa taas vuorossa päivän parin lämpimämpää.
Late pystyt itse huonekaluja kunnostamaan, se on jotakin, minulla yksi anopiltani saatu pikku pöytä ( ei arvokas ) siitä lohkesi jalka, ystävällinen naapuri tapitti jalan ja nyt paikkansa täyttää.
Muut huonekaluni tassujalkaisina vahvatekoisia.
Kyllä minäkin tykkään vanhoista tavaroista, olkoonpa vaikka ynnämuun vanha kirves, ajan patina se kiehtoo, kun katselee noita sisustus ohjelmia, kyllä siellä näkee maitotonkasta lähtien kaikkea vanhaa tavaraa.
Nuo hiotut lasit on minunkin kirjahyllyssä, ovat muuten hankalat pitää puhtaana, siis ne lasit.
Pojallani on jonkun verran silmää "vanhalle", mutta tytär ei liioin arvosta, ehkä sitten tyttären tytär taas osaa arvon antaa.
Hyvähän se olisi niitä perinteitä mukana kuljettaa kaikessa muodossa, juuriaan pitäisi kunnioittaa.
Minulle eilen soitti yksi emäntä ryhmämme jäsen ja kertoi sairastuneen syöpään, leikattukin jo oli, viimeisessä kerhossa vielä ihan kunnossa.
Tuli melkoisena pommina tämä tieto, virkeä ja tarmokas ihminen, mustikkaan aikoi kylläkin mennä, sanoi leikkauksen hyvin onnistuneen.
Hän pyysi minua virkkaamaan myssyn mitä voi pitää, kun hiukset lähtee. Ihailen suuresti ihmisiä joilla taito suhtautua kaikkeen myönteisesti, minusta ei varmaan siihen olisi, jos jotakin tuon tapaista tapahtuisi.
Tiedän kyllä, että myönteinen ajattelu voittaa vakavankin vaivan ja eihän siitä mihinkään pääse, kestettävä on.
Ikkuna peltiin sade ropisee, kaupalle pitäisi lähteä, no enhän sokerista ole, kesä kuivaa minkä kastelee, ulos vaan ja sateenvarjo auki.
Paistaakohan jossakin aurinko, varmaan, nauttikaa jos kohdalle sattuu;)

SkillaN kirjoitti:

Huomenet viikon alkuun ja minkälaiseen, sateeseen ja koleaan, alkaahan tähän jo tottua.
Katselin taivaalle, ei pääskyset lennelleet, luin lehdestä, että ovat muuttomatkalle lähteneet, en jaksa moista uskoa, eiväthän poikasetkaan vielä ole lentokykyisiä. ei kai ne poikasiaan pesiin jätä?
Tuuli näyttää heränneen ja aika virkeä onkin, jospa pilvet pois ajaisi.
Tuohon kattavaan arvosteluun en minäkään noiden laulujen suhteen pysty mistä kilpailtiin Seinäjoella (en muuallakaan) oman tykkäämiseni perusteella vaan mielipiteeni ilmaisin.
Olavi Virta on yksi kesto suosikkini ja hänen veroistaan on vaikea löytää, tämä Akin ääni oli niin matala, että sanat katosivat, tai siis minä en selvää saanut.
Varmaan katajapöytäsi on ainut laatuinen ja kaunis ynnämuu, uskon että halua se sinulta ostaa on monella.
Neeasa mainitsit lämpöaallosta, vaikea uskoa, kun ulos katsoo, mutta oikukas sää on ollut, jospa taas vuorossa päivän parin lämpimämpää.
Late pystyt itse huonekaluja kunnostamaan, se on jotakin, minulla yksi anopiltani saatu pikku pöytä ( ei arvokas ) siitä lohkesi jalka, ystävällinen naapuri tapitti jalan ja nyt paikkansa täyttää.
Muut huonekaluni tassujalkaisina vahvatekoisia.
Kyllä minäkin tykkään vanhoista tavaroista, olkoonpa vaikka ynnämuun vanha kirves, ajan patina se kiehtoo, kun katselee noita sisustus ohjelmia, kyllä siellä näkee maitotonkasta lähtien kaikkea vanhaa tavaraa.
Nuo hiotut lasit on minunkin kirjahyllyssä, ovat muuten hankalat pitää puhtaana, siis ne lasit.
Pojallani on jonkun verran silmää "vanhalle", mutta tytär ei liioin arvosta, ehkä sitten tyttären tytär taas osaa arvon antaa.
Hyvähän se olisi niitä perinteitä mukana kuljettaa kaikessa muodossa, juuriaan pitäisi kunnioittaa.
Minulle eilen soitti yksi emäntä ryhmämme jäsen ja kertoi sairastuneen syöpään, leikattukin jo oli, viimeisessä kerhossa vielä ihan kunnossa.
Tuli melkoisena pommina tämä tieto, virkeä ja tarmokas ihminen, mustikkaan aikoi kylläkin mennä, sanoi leikkauksen hyvin onnistuneen.
Hän pyysi minua virkkaamaan myssyn mitä voi pitää, kun hiukset lähtee. Ihailen suuresti ihmisiä joilla taito suhtautua kaikkeen myönteisesti, minusta ei varmaan siihen olisi, jos jotakin tuon tapaista tapahtuisi.
Tiedän kyllä, että myönteinen ajattelu voittaa vakavankin vaivan ja eihän siitä mihinkään pääse, kestettävä on.
Ikkuna peltiin sade ropisee, kaupalle pitäisi lähteä, no enhän sokerista ole, kesä kuivaa minkä kastelee, ulos vaan ja sateenvarjo auki.
Paistaakohan jossakin aurinko, varmaan, nauttikaa jos kohdalle sattuu;)

Lue lisää

Viikonvaihteen Hearissa oli joensuulaisen herkullinen parodiointi kesästä 2015 jota ei tullut.
Ei meillä sentään olut jäätynyt terasseilla laseihin, eikä muuttolinnut tippuneet jäätyneinä oksilta.

Tänään sade ripsi kulturellisesti, niin että oli vaan satavinaan. Juuri äsken pellikatto kuitenkin ropisi oikein kunnolla.
Sääliksi käy kaikenlaisten hyötykasvien viljelijöitä. Räkätit ja sadekuurot siellä täällä uhkinaan. Onneksi kuivaheinää ei enää tehdä entiseen malliin.
Oma kesäni on jossakin asiassa edellistä vähemmän tressikäs - toisaalta joudun hakemaan kriisiapua vaimoraukan elinpäivien loppumisen vuoksi.
Enää ei puheyhteyttä, vain kädestä pitämisen tunnistaa. Heräsin kello 05 tunteeseen, että hän halusi pitää minua lähellään.
Se valvotti ja kammoksutti toisaalta; minulla on vielä hoitamattomia asioita.
Monet palstalaiset ovat jo läpikäyneet tämän elämän raskaan vaiheen.
Toispuolinen halvaus - äänetön voittaja.

Kalle Jussilaa myöskin minä toivoin tangokuninkaaksi!

Huomenta aurinkoiseen tiistai aamuun, kolakkaa vaan on.
Maanantai hujahti ihan huomaamatta, kävi ystäviä kylässä ja ilta oli edessä, huomaten, että mitään järkevää töiden suhteen käteen jäänyt, mutta mieli oli valoisa, piristi rupattelu kummasti.
Suunniteltiin ensi maanantaina menoa toisten ystävien mökille ja tätä rataa se kesä vaan menee, torstaina sinne teatteri reissulle Äänekoskelle.
Kun on monta mökin omistavaa ystävää, pääsee siinä siivellä mökki elämästä nauttimaan.
Miten oletkaan joutunut "yö hukilaiseksi", minä sikeimillään unessa noihin aikoihin, tänä aamuna en meinannut ylös selvitäkään, kello oli jo yli seitsemän, kun liikkeelle nousin, harvinaista.
Minusta tuo koko Kreikan touhusta ei mitään valmista tule, puhetta paljon, tuloksista ei tietoakaan.
Kalliiksi se tulee tuokin, kun päätöksiä virutetaan, kokouksia istutaan, ei ne ilman suuria palkkoja nämä kokousedustajatkaan ole, kaikkine etuineen.
Olisi varmaan meidänkin etujen mukaista poistua koko EU:sta, mutta miten sitten kaupankäynnin kävisi ja kai niitä olisi muitakin hankaluuksia, enhän minä ymmärrä, kenkuttaa kovasti tuo maksajana olo.
Meillä olisi omia ongelmia niitäkin pitäisi ratkoa, mutta vielä mitä, siellä vaan Brysselissä ravataan ja omat asiat jää hoitamatta.
Voihan olla, että tämä ihan taktiikkaa, kansa unohtaa nämä omat edessä olevat vaikeudet ja sitten rauhoittuneena tyytyy osaansa.
Niin, koulutkin alkavat kuukauden perästä, vähälle auringolle ja uimiselle lapset jäävät.
Noista tangomarkkinoista selvennän tarkoituksiani, en Erikaa toivonut voittajaksi, vaan oliko neljänneksi tullut nuori laulaja hänkin, nimeä en muista, hänellä oli tango ääni parempi, matala ja tunteikas.
Erikalla on vielä monta mahdollisuutta, kun ääni madaltuu ja kokemuksen tuoma paatos kasvaa.
Raskasta aikaa elät hurskainen, oman läheisen pitkä kärsiminen sattuu itseenkin, sanotaan, että äkkilähteminen on läheisille raskas kokemus ja onkin, mutta näin vuosien päästä ajattelee sitä lähtijän osaa, se on helppo ja nopea.
Vuodet vierii ja aika parantaa, näinhän sanotaan ja totta sekin.
Ei meilläkään täällä ihan pakkaselle ole menty, mutta kyllä vähän sitä lämpöä kaipaa.
Piipahdan tänä aamuna torille, niitä mansikan hintoja utelen ja kakkos luokan lavakurkkua haikailen, sitä saa halvalla ja siitä tulee hyvää kurkkusalaattia.
Pikkuhiljaa mustikoitakin rupeaa ilmestymään, niidenkin hinnat kiinnostavat, eikun oikein rattoisaa päivää kaikille.

Ruotsi ei ole EMU-un mennytkään, viisaasti väisti vaikeudet,
otti vain hyvät puolet EU-sta.
Ja Ruotsin talous voi hyvin!

Suomihan EMU-un joutui Lipposen viemänä, kun Paavo Lipposelle luvattiin Euroopan presidentin virkaa, ja naurettiin takanapäin.

Kyllä ainakin kansanäänestys olisi pitänyt järjestää, kun perustuslaissa sanotaan, että Suomi on itsenäinen valtio, jonka valuutta on markka.

Eikös se Suomen osuus ole EU maiden kärkiluokkaa eli n. 920€ / joka ikinen iikka.
(kohta lopetan, kahelta tulloo vieras)

Olisi kai pitänyt sanoa, äänestin minäkin EU:ta vastaan, mutta Kepukin petti Ahon jodolla. Suomessa ollut melkein aina porvarienemmistö, nyt kaikein porvallisin.

Huomenta, aamu on jo venynyt pitkälle, taitaa tämä aikatauluni muuttua pysyvästi, herään kyllä samoihin aikoihin, mutta nukahdan uudelleen.
Onko unen tarpeeni lisääntynyt, hyvin usein päivällä tuoliin torkahdan, vanhuuttako, vai jotakin tulevaa vaivaa ennustaa.
Tuo syöpä on nyt niin yleinen asia, että aina mieleen tulee, kun elämä jotenkin poikkeaa uomastaan, no tämän kaltaiset aatokset on pois työnnettävä, eihän kukaan tiedä huomisesta, turhaa huolta kantaa.
Halpaahan tuo jo mansikka hurskaisen maisemissa on, meillä 35-40 euroa pyytävät.
Myyjä sanoi että kalliina pysyy, kun ei lämmintä tule, toinen myyjä taas lupaili, että ensi viikolla halpenee.
Vähäiseksi jää ostaminen, jos noilla hinnoilla mennään.
Paljon ihmiset vaihtavat sähköfirmoja, varmaan kannattaakin, lasku vaan saattaa muuttua kahdesta kohteesta tulevaan, haitanneeko tuokaan.
Tuo Kreikan tilanne ei minulla ole hallinnassa, ihan vaan maalaisjärjellä ajatellen, tuo hitaus päätösten teossa kiukuttaa ja koko ajan kurjuus kansan keskuudessa kasvaa.
Apua on annettava sellaisille, jotka omasta syystään eivät vaikeuksia ole lisänneet, tässäkin tapauksessa kansa kärsii, osaamattomien tai muuten ahneiden päättäjien saamattomuudesta.
Myös tämä Brysselin väki saisi ruveta tekemään päätöksiä, kuinka kauan vetkutellaan Kreikan lupauksilla.
Edelleen ajattelen, että nämä omat huolet siirtyvät, eivät nämä meidän kellokkaat ihmeitä voi tehdä, olematta paikalla omassa maassa, täälläkin on huolia joita ei yritetä maksattaa muilla mailla.
Media on riemuissaan, saa lietsoa ilmapiiriä, tällä kertaa noilla Kreikan kyllästymiseen asti tulevilla uutisilla.
Ei sanoin minäkin EU:hun menolle, mutta eipä tepsinyt.
Nyt suu kiinni, tyhmiä voi ajatukseni olla, mutta näin yksinkertaisena ajattelen.
Jatkan vielä, kyllä minunkin mielestä nämä rikkaat siellä voisi nyöriänsä eurojen suhteen höllätä, verotus kaiketi olematon heillä.
Uskon Katleijan tapaan, että väsymystä tulee näille meidän edustajille, matkatessaan edes takaisin näitä jatkuvia päätös yrityksiä tekemään, mutta paikkansa ovat valinneet ja paljon luvanneet, nyt on vaan pystyttävä lupauksia täyttämään.
Näin julmasti ajattelen.
Ei taida pirtin pohdinnalla Kreikkan ei kotimaan vaikeudet selvitä, mutta saahan sitä mielipiteitään esittää, olkoonpa vaikka vääriä, tiedon ja osaamattomuuden tiliin menköön.
Lupaavathan päättäjätkin vaikka mitä ja toteutukset jää näkemättä.
Kiva että sait näyttää auringolle pitkän nenän Neeassa, ainahan sitä touhutessa jotain aikaakin saa ja aika hyvin kulkee.
Virkkasin minäkin kaksi pipoa tälle ystävättärelle, joka syöpähoitojen vuoksi hiuksensa väliin menettää.
Minulle on tullut pakkomieli, että kaikki langat on saatava tuotteeksi, sukkiin, lapasiin tai vaikka pannulappuihin, mutta ei taida koskaan loppua näkyä, kun uutta lankaa aina joku on tuomassa.
No sehän on sitä jatkuvuutta, pitäisi vaan keksiä uusia tapoja niitä lankoja tuhota, kovasti yritän muuttaa malleja.
Eilen kävin torilta niitä kurkkuja ja nyt kurkkusalaatti odottaa purkitusta.
Tillinippu maksoi yhtä paljon kuin kurkut, eli 1,50 euroa.
Omat tomaatit kohta parvekkeen kattoon ylttävät, raakileita ja kukkia paljon, kurkussakin pienen pienet alut, ei taida niiden sato säilöön riittää.
Kai tästä on selvittävä päivän touhuihin, aina vaan tekemistä löytyy ja torille voisi taas mennä, kun aurinkokin paistaa, näkeehän siellä aina joitakin tuttuja, voi kuulumiset vaihtaa.
Heinäkuu puolissa, kuten kesäkin, nyt vaan odotetaan loppukesän lämpimiä ja kauniita ilmoja.

Tänään paistaa aurinko herttaisesti koko aamupäivän eteläisessä Suomessa. Yhdyn SkillaN'in näkemykseen Kreikkauutisiin tympääntymisestä, se tuntuu täyttävän uutisten ja ajankohtaiset aiheet kokonaan!

Paljon en TV:tä ole katsonut, puuhaa ja menoa on riittänyt.Aikani on tänään kulunut nettikaupoissa jahtaamiseen, nuo verhokiskot kun vaativat toisenlaiset liukunipistimet kuin omani. Ihan naurattaa, kun kärsivällisyyttä saa venyttää. No Jysk'iltä vihdoin sain sopivat tilattua, toivon.

Nyt painun kiireesti ulos, tuolla puistomaisella pihalla on vanhanajan puukeinu jossa istutaan vastakkain, sinne lukemaan:D heippa!

Paavo Lipponenhan se oikein meinasi suuttua, kun Ruotsin silloinen pääministeri vähän toppuutteli rahaliitto euroon liittymistä,sanoen:"
Kyllä me itse tiedämme!"!, nyt sitten tiedetäännn! Se kun on huonoja johtajia, siitä kärsii koko kansa!

markkinahumua
https://www.google.fi/search?hl=fi&site=imghp&tbm=isch&source=hp&biw=1236&bih=669&q=kansainväliset markkinat turussa&oq=kansainväliset markkinat turussa&gs_l=img.3...1906.14288.0.15018.32.7.0.25.25.0.355.1461.0j2j2j2.6.0....0...1ac.1.64.img..8.24.1523.7euzy_GZH5M#imgrc=DRhG3oVM7z4gtM:

katil kirjoitti:

markkinahumua
https://www.google.fi/search?hl=fi&site=imghp&tbm=isch&source=hp&biw=1236&bih=669&q=kansainväliset markkinat turussa&oq=kansainväliset markkinat turussa&gs_l=img.3...1906.14288.0.15018.32.7.0.25.25.0.355.1461.0j2j2j2.6.0....0...1ac.1.64.img..8.24.1523.7euzy_GZH5M#imgrc=DRhG3oVM7z4gtM:

Lue lisää

Tänään meillä oli aurinkoinen kesäinen päivä. Tyynessä paikassa teepaitaa enempää ei voinut työskennellessä voinut päällä pitää.
Yöksi ja huomiseksi ihan jotain muuta säätä. Sehän on kuiten vain pukeutumiskysymys.
Huomenna on kuulemma ns. mustankuunpäivä. Pitääpä Allakasta tarkistaa.

katil kirjoitti:

markkinahumua
https://www.google.fi/search?hl=fi&site=imghp&tbm=isch&source=hp&biw=1236&bih=669&q=kansainväliset markkinat turussa&oq=kansainväliset markkinat turussa&gs_l=img.3...1906.14288.0.15018.32.7.0.25.25.0.355.1461.0j2j2j2.6.0....0...1ac.1.64.img..8.24.1523.7euzy_GZH5M#imgrc=DRhG3oVM7z4gtM:

Lue lisää

Muistan kun -90 luvulla ajettiin Turun Messuille. Vuotta en muista. Sen sijaan messuilla esiintyi vanhaa jazzia soittava orkesteri.
Ihan mielettömän mieleen iskevää.

Pitäisi messujen järjestäjiltä vieläkin yrittää jäljittää, mistä nää soittajat olliit ja mikä jazzinlaji oli kysymyksessä.
Aamusta iltaan oltiin reissunpäällä, mut yhä tuo jazzin rytmi mieltä viihtii.

Huomenta jälleen, sää näyttää hyvältä, lämpöä vaan ei ole kesä tuntuisesti.
Hieno kuvasarja Turun markkinoilta, on vähän mittavammat kuin paikalliset markkinat, no siellä etelässähän kaikki on mahtavampaa;)
Minulta tuo jazzin kuunteleminen on minimissä, en ole siihen musiikin lajiin (siihenkään) oikein saanut otetta.
Onko niin, että en ole ollut oikeissa paikoissa oikeaan aikaan.
Onko mustakuu täysikuu hurskainen, näin kuvittelen, minä en oikein luota noihin sää tiedotuksiin, kaunista on vaikka sateita luvataan.
Pilviä rupesi heti keräämään, kun ehdin mainita kauniista säästä, saa nyt nähdä tuleeko vettäkin.
Onnea uudelle pyörälle Katleija, sellaisella minäkin ehkä pystyisin ajamaan, mutta yritän jaksaa jalkaisin, kun kaikki on lähellä.
Olisiko Lipponen yksin saanut tuollaista aikaan, kai siinä eduskunta mukana oli päättämässä.
Puhuvat että pitäisi erota, mutta mitä se tekisikään sitten kaupanteolle, hyvä ei ole mikään.
Aika hankalaksi on verhon kiinnitys tullut, ne nipsut aivan kamalia kiinnittää, koin sen kun ystävättäreni kanssa hänen uuteen asuntoon verhoja laitettiin.
Ainahan se on hankalaa ollut, mutta nyt muuttuneet hankaliksi, eiköhän joku voisi keksiä helpompia verhojen kiinnityksiä?
Uiminenko on Marja-Liisaltakin jäänyt, kyllähän Jaakko kylmän kiven reilun viikon päästä viskaa, mutta ei se mikään tae ole etteikö vesi voisi vaikka lämmitä, tuo aurinko voi kumota moiset ennustukset.
Minä olen kuitenkin turkin jo heittänyt.
Parvekeviljelijä tätä nykyä olen, helppoa ei rikkaruohot lattiasta kasva;)
Sitä on kaikkea kokeiltava, ennen kuolemaa, tiedä vaikka mitä vielä edestä löytyy.
Arvaamaton on tämä elämän taival, tänään tätä ja huomenna toisin, voihan olla että siirryn vielä maatakin tonkimaan.
Kälyni luona sitä hommaa ja tilaisuutta kyllä on ja ystävätkin apua tarvitsevat, no minä joutava eukko joka paikkaan olen valmis.
Marjaan menijöiden on syytä varoa etteivät joudu emon ja pentujen väliin, siinä voi tulla totiset paikat, kai miehesi nämä varotoimet tietää, kun aina niissä metsissä ravaa.
Kateeksi käy nuo kanttarelli löytösi, ei niitä minun nurkilla ole;)
Tälläisiä aatoksia tänään, torilla taas lähden käymään, siellä on kiva kukkameriä ja tuoreita maan antimia katsella, aina jotakin mukaankin lähtee, oikein hyvää päivää joka suunnalle;)

Kävin tarkistamassa Almanakasta nuo kuunvaiheen tapahtumat. Tänään aamunkoitossa klo 4.24 uusi kuu on tehty.
Katleija on laittanut kuulemma nettiin päivitetyt sivut kuun vaiheista. Vahinko, etten sitä enää löytänyt.

Isäni s.1902 seurasi tarkkaan kuunvaiheita, pienviljelijä kun oli. Sieltä hän katsoi parempia kylvöaikoja tai kalanpyyntiin parempia mahiksia.

Onhan tämä kesä erikoinen. Tänään kuitenkin lähes huippuhyvä. Vasta iltapäivällä tuli pieniä tihkusateita
Toki tyynessä paikassa olisi voinut auringossa nahkansa tänään polttaa, ellei aikaisemmin olisi aloittanut ihon ruskettamista.
Itse vaan possunlihaa. Liedellä ja pannulla.

j.hurskainen, tässä sulle kuun vaiheet, ole hyvä :)))
http://www.eeki.biz/kuun_vaihe.php

Niinja ne verhotangot on niin ahtaasti suuntellut ettei minun sormet sovi niitä nipsuja laittamaan jotta kyllä siinä on insinööri ollut asialla. Piirtää vaan eikä yhtään kokeile käytäntöä, viralta semmoset on laitettava.

Huomenta, pilvien raosta aurinko pilkistää, jostakin pilvestä vettä vähän tiputteli, ei oikein varmana nämä kauniit ilmat kulje.
Ehkäpä tässä ulos mennessä kuivana säästyy, olen nyt tehnyt suunnitelman, että joka päivä torille edes kuljen, matkaa sinne reilut 1/2 kilometriä, edestakaisin jo kokonainen kilometri.
On noita jalkoja edes vähän muistutettava siitä mitä varten ovat olemassa.
Äläpä muuta sano jjoutava, ei nivelrikkoiset sormet kovin pieniin koloihin mene ja verhojen laitto on juuri sellainen homma.
Kaksi kertaa vuodessa yritän siitä suoriutua.
On tuo Katleija tietävä ja taitava kaikessa, nyt hurskainen laita tuo linkki suosikeihin tai kirjanmerkkikös se on.
Possunliha kastike ja kukkakaali perunat, ne oli minunkin ruokani eilen ja hyvää oli.
Paljon noita vanhojen aikojen sään havaintoja almanakasta katseltu ja pitivät vielä paikkansakin, niin olen kuullut kerotavan, itse en ole niitä merkannut.
Vielä noiden arkkitehtien, insinöörien ja muiden suunnittelijoiden hommia olen seuraillut ja kyllä mokia tekevät.
Pitäisi enemmän kysellä käyttäjiltä, mikä todellisuudessa pelaa.
Tuon naapuritalon pihan suunnitelmatkin ihan meni mönkään, nyt niiden käyttöä on kokeiltu ja todettu sudeksi, olisivat kysyneet minulta.
Tässä tarkkailijana olisin voinut hyvin selvittää mihin pyörä, kuivaus ja puistelutelineet olisi pitänyt järkevästi sijoittaa, nyt niitä sitten paikkaillaan huonolla menestyksellä.
Olen minä suunnitellut yhden talon julkisivunkin, mitään palkkiota en saanut, liekö edes kiitosta tullut;), olipa vielä suojelukohteinen talo, A. Aalto alkuperäinen suunnittelija.
Silläkään huonejärjestelyllä ei sitten mitään turva sääntöjä ollut huomioitu, kai niitä ei silloin vaadittu.
Monta kertaa maalikko käytännön järki voittaa suunnittelun.
Tulipas kehuttua;)
Minun miehellä oli (silloin poikamies) ensimmäinen "kippurasarvinen" pyörä paikkakunnalla ja olihan se menevän näköinen, niin oli mieskin;) sainpahan aisoihin;)
Onhan noita virheellisiä päätöksiä tehty paljonkin hallituksen taholla ja aina joku puuhamiehenä on ollut, kyllähän Lipponen on jäänyt mieleen, historiaan, myös eläkeläisiin kohdistuneesta toimen piteestä.
Onkohan ynnämuu lähtenyt korpivaellukselle, kun ei muutamaan päivään ole näkynyt, harvakseltaan meri-kukkakin joutaa pirtissä käymään, sellaiseksi se elämä muodostuu, kiireitä, kiireitä, vaikka eläkkeellä ollaan.
Kiirettä ei minulla, mutta joutua pitää, rattoisaa päivää kaikille.

SkillaN kirjoitti:

Huomenta, pilvien raosta aurinko pilkistää, jostakin pilvestä vettä vähän tiputteli, ei oikein varmana nämä kauniit ilmat kulje.
Ehkäpä tässä ulos mennessä kuivana säästyy, olen nyt tehnyt suunnitelman, että joka päivä torille edes kuljen, matkaa sinne reilut 1/2 kilometriä, edestakaisin jo kokonainen kilometri.
On noita jalkoja edes vähän muistutettava siitä mitä varten ovat olemassa.
Äläpä muuta sano jjoutava, ei nivelrikkoiset sormet kovin pieniin koloihin mene ja verhojen laitto on juuri sellainen homma.
Kaksi kertaa vuodessa yritän siitä suoriutua.
On tuo Katleija tietävä ja taitava kaikessa, nyt hurskainen laita tuo linkki suosikeihin tai kirjanmerkkikös se on.
Possunliha kastike ja kukkakaali perunat, ne oli minunkin ruokani eilen ja hyvää oli.
Paljon noita vanhojen aikojen sään havaintoja almanakasta katseltu ja pitivät vielä paikkansakin, niin olen kuullut kerotavan, itse en ole niitä merkannut.
Vielä noiden arkkitehtien, insinöörien ja muiden suunnittelijoiden hommia olen seuraillut ja kyllä mokia tekevät.
Pitäisi enemmän kysellä käyttäjiltä, mikä todellisuudessa pelaa.
Tuon naapuritalon pihan suunnitelmatkin ihan meni mönkään, nyt niiden käyttöä on kokeiltu ja todettu sudeksi, olisivat kysyneet minulta.
Tässä tarkkailijana olisin voinut hyvin selvittää mihin pyörä, kuivaus ja puistelutelineet olisi pitänyt järkevästi sijoittaa, nyt niitä sitten paikkaillaan huonolla menestyksellä.
Olen minä suunnitellut yhden talon julkisivunkin, mitään palkkiota en saanut, liekö edes kiitosta tullut;), olipa vielä suojelukohteinen talo, A. Aalto alkuperäinen suunnittelija.
Silläkään huonejärjestelyllä ei sitten mitään turva sääntöjä ollut huomioitu, kai niitä ei silloin vaadittu.
Monta kertaa maalikko käytännön järki voittaa suunnittelun.
Tulipas kehuttua;)
Minun miehellä oli (silloin poikamies) ensimmäinen "kippurasarvinen" pyörä paikkakunnalla ja olihan se menevän näköinen, niin oli mieskin;) sainpahan aisoihin;)
Onhan noita virheellisiä päätöksiä tehty paljonkin hallituksen taholla ja aina joku puuhamiehenä on ollut, kyllähän Lipponen on jäänyt mieleen, historiaan, myös eläkeläisiin kohdistuneesta toimen piteestä.
Onkohan ynnämuu lähtenyt korpivaellukselle, kun ei muutamaan päivään ole näkynyt, harvakseltaan meri-kukkakin joutaa pirtissä käymään, sellaiseksi se elämä muodostuu, kiireitä, kiireitä, vaikka eläkkeellä ollaan.
Kiirettä ei minulla, mutta joutua pitää, rattoisaa päivää kaikille.

Lue lisää

Siitä,omasta kehumisesta,olen kuullut sanottavan,,,että se oma kehu ei haise.

tämäpätästä kirjoitti:

Siitä,omasta kehumisesta,olen kuullut sanottavan,,,että se oma kehu ei haise.

Sanotaanhan sitä ettei ittensä eelle käynyttä ole olemassakaan.

Oma kehu haisee.

Kauniiseen aamun sain herätä ja kaikki toisetkin ainakin tällä suunnalla asuvat, taivas on aivan pilvetön.
Ei paljon liikettä vielä tähän aikaan aamusta, mutta luulenpa, että torilla tänään väkeä.
Mielelläni yhdyn laulun sanoihin, maa on niin kaunis, lohtua varmaan sinulle, tähdettähdetkin, voimia suruusi.
Noista kehuista, enemmän minä olen kuullut sitä, että oma kehu haisee, olipa nyt miten tahansa, minä en haista mitään, hajuaisti melko onneton.
Enhän minä oikeastaan kehunut, totta haastoin, mutta niinhän sanotaan kehujaksi, kun omia töitään luettelee.
Toisaalta näin se menee, olen kuullut muidenkin ehkä isommassa mittakaavassa töitään kehuneen, onhan se yksi puheenaihe sekin;)
Eikös taidenäyttelyt muun muassa ole omien töiden näyttämistä, tosin on myös ilon jakamista meille osaamattomille.
Kaikki taiteilijat omalla tavallaan itseään esiin tuo ja se on aivan luonnollista.
Muutama tälläinen päivä ja jopa alkaa mansikan hinta pudota, ensi viikkoa odotan, silloin ehkä jo halvempia.
30 euroa oli vielä eilen viiden kilon laatikko.
Sadetta näillekin alueille on monena päivänä ennustettu, mutta eipä ole satanut, ihan kauniina päivä on ollut.
Komea on varmaan se hurskaisen mainitsema kukkokin ollut, en ole ennen tuollaista sanaa kuullutkaan, pitäisi opetella muistamaan ja sanoa jossakin sopivassa kohdassa komeudesta puhuttaessa;)
Oikein kunnon ukkosta en ole täällä meillä kokenut, muutama jyräys, mutta kauempana sekin.
Eilen puhuivat radiossa pallosalamasta, olen kuullut sen tekevän pahaa jälkeä ja niin kertoi radiossakin joku kokeneensa sellaista.
Kivitaloon oli iskenyt kylpyhuoneeseen ja vesiputken halkaissut.
Tulipa vielä tuo kehu asia mieleen, niin se varmaan on, ettei oman kehun hajua tunne, toiset sen huomaa ja kukapa se kissan hännän nostaa, ellei kissa itse;)
Minun tekisi niin valtavasti mieli ottaa kissa, miten suloinen sellainen pieni peto olisikaan, telkkarissa tulee mainos, jossa pieni pentu hampaat ja kynnet koiralle näyttää, kerrassaan myyty olen.
Muorin kanssa olen kissan tykkääjä, kyllä koirakin kävisi, siitä vaan enemmän työtä.
Muori unohti sauna terveiset eilen.
Aloitanpa suurempien pölyjen pyyhkimisillä, ei muuten uskoisi miten paljon nuo langat pölyä tuottaa, kun niiden kanssa aina ahertaa.
Pyykkikin on koneeseen laitettava ja viikon ruuat tehtävä.
Kaalisoppaa oli uudesta kaalista viikolla, nyt vanhasta kaalista laitan laatikon uuniin, ehkä makaronilaatikko siinä samalla kypsyy ja taas tulee moneksi päiväksi valmista ruokaa.
Kaali ja muut juurekset herkkujani.
Lopetan tämän tekemisieni luettelon ja toivotan kaunista päivää.

https://www.youtube.com/watch?v=SlCR6QsvkWQ

Kiitos ja siunaus hiljainen myötä
matkalle, jossa ei kipua, ei yötä.

SkillaN kirjoitti:

Kauniiseen aamun sain herätä ja kaikki toisetkin ainakin tällä suunnalla asuvat, taivas on aivan pilvetön.
Ei paljon liikettä vielä tähän aikaan aamusta, mutta luulenpa, että torilla tänään väkeä.
Mielelläni yhdyn laulun sanoihin, maa on niin kaunis, lohtua varmaan sinulle, tähdettähdetkin, voimia suruusi.
Noista kehuista, enemmän minä olen kuullut sitä, että oma kehu haisee, olipa nyt miten tahansa, minä en haista mitään, hajuaisti melko onneton.
Enhän minä oikeastaan kehunut, totta haastoin, mutta niinhän sanotaan kehujaksi, kun omia töitään luettelee.
Toisaalta näin se menee, olen kuullut muidenkin ehkä isommassa mittakaavassa töitään kehuneen, onhan se yksi puheenaihe sekin;)
Eikös taidenäyttelyt muun muassa ole omien töiden näyttämistä, tosin on myös ilon jakamista meille osaamattomille.
Kaikki taiteilijat omalla tavallaan itseään esiin tuo ja se on aivan luonnollista.
Muutama tälläinen päivä ja jopa alkaa mansikan hinta pudota, ensi viikkoa odotan, silloin ehkä jo halvempia.
30 euroa oli vielä eilen viiden kilon laatikko.
Sadetta näillekin alueille on monena päivänä ennustettu, mutta eipä ole satanut, ihan kauniina päivä on ollut.
Komea on varmaan se hurskaisen mainitsema kukkokin ollut, en ole ennen tuollaista sanaa kuullutkaan, pitäisi opetella muistamaan ja sanoa jossakin sopivassa kohdassa komeudesta puhuttaessa;)
Oikein kunnon ukkosta en ole täällä meillä kokenut, muutama jyräys, mutta kauempana sekin.
Eilen puhuivat radiossa pallosalamasta, olen kuullut sen tekevän pahaa jälkeä ja niin kertoi radiossakin joku kokeneensa sellaista.
Kivitaloon oli iskenyt kylpyhuoneeseen ja vesiputken halkaissut.
Tulipa vielä tuo kehu asia mieleen, niin se varmaan on, ettei oman kehun hajua tunne, toiset sen huomaa ja kukapa se kissan hännän nostaa, ellei kissa itse;)
Minun tekisi niin valtavasti mieli ottaa kissa, miten suloinen sellainen pieni peto olisikaan, telkkarissa tulee mainos, jossa pieni pentu hampaat ja kynnet koiralle näyttää, kerrassaan myyty olen.
Muorin kanssa olen kissan tykkääjä, kyllä koirakin kävisi, siitä vaan enemmän työtä.
Muori unohti sauna terveiset eilen.
Aloitanpa suurempien pölyjen pyyhkimisillä, ei muuten uskoisi miten paljon nuo langat pölyä tuottaa, kun niiden kanssa aina ahertaa.
Pyykkikin on koneeseen laitettava ja viikon ruuat tehtävä.
Kaalisoppaa oli uudesta kaalista viikolla, nyt vanhasta kaalista laitan laatikon uuniin, ehkä makaronilaatikko siinä samalla kypsyy ja taas tulee moneksi päiväksi valmista ruokaa.
Kaali ja muut juurekset herkkujani.
Lopetan tämän tekemisieni luettelon ja toivotan kaunista päivää.

Lue lisää

Tänäkin päivänä oli monta tuntia ihanteellista heinäkuun säätä. Näin nuoria ihmisiä laiturilla lauantaipäivää viettämässä.
Kuin erillisestä sopimuksesta illansuussa taivas alkoi pilvistyä ja ilma tietysti samalla viiletä kun pilviverho vähentää yhteyttä isoon patteriin, aurinkoon.
Lännestä päin lähestyvä säärintama ryystää kait koko Etelä-Suomen yli.
Niin se on viikko 29 selällään, mutta uutta tietenkin pukkaa alkuun.

Kuuntelin Radio Suomesta entisten nuorten toiveohjelmaa. Huimaa on ajankulku. V. 1990 syntynyt ihminen täyttää tänä vuonna 25v.

Sunnuntai aamua, vettä on satanut yöllä, en kyllä kuullut mitään, nukuin.
Itään päin pilvet väistyy, voi tulla vielä kaunis päivä.
Eilen oli kuuma päivä ja en halua valittaa, mutta olen hurskaisen kanssa samoilla linjoilla, vähän viileämpi vanhalle ihmiselle riittää, tukahduttavaa.
Pieni orava kadun toisella puolen kiiruhti kuusen suojaan, onneksi jättivät pari kuusta tuolle naapuri tontille.
Puhuin äskettäin pääskysten lähtemisistä, satua se lehden juttu oli, kyllä keittiön ikkunasta seurailen edelleen niiden upeaa liitelyä.
Olisiko poikasia jo joukossa, pientä eroa lennossa on, räpistelevät enemmän kuin aikuiset linnut, kaunista katseltavaa kerrassaan.
Uskomattoman nopeaan nämä vuodet kulkee, en minäkään meinaa uskoa, että näillä kymmenillä menen, vilkaisu peiliin ja pieni lenkki ulkona kyllä muistuttavat.
Kuulin eilen, että se asunto jota ostattelin tulee taas myyntiin, en kyllä enää taida siihen revohkaan alkaa.
Olisihan se meidän perheen ensimmäinen oma koti, suurilla koroilla maksettu.
Ympyrä sulkeutuisi, jos sinne muuttaisin, en jaksa edes ajatella muuttoa.
Hiljaiseksi käy pirtin oven käynti, no kesä vaatii osansa, katsellaan, kuulostellaan.
Tälle päivälle ei suurempia juttuja olekaan, jos ei sitten käydä ostamassa tuliaisia huomiseen mökki kylään, vielä ei siitäkään varmennusta ole tullut, tai siis lähtö aikaa.
Toivottavasti sää suosii, vaikka onhan siellä mökki missä varmaan puristaan vesi sateenkin tullen ja aika kuluu.
Aina vaan tuosta ajan kulumisesta, sitten päiväillään miten nopeaan se kuluukaan;)
Oikein leppoisaa sunnuntai päivää ja onnea kaikille Sareille.

Poisnukkuneelle.vanhalle kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=SlCR6QsvkWQ

Kiitos ja siunaus hiljainen myötä
matkalle, jossa ei kipua, ei yötä.

Lue lisää

Aurinko laskee,
jo pitenee varjot.
Aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä kallehin.

Niin kaunis on maa,
niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
ja varjoisat veet,
niin varjoisat veet.

Huomenta viikon alkuun ja epävakaiseen säähän.
Kyllä monella sääilmiöllä nykyään taivalletaan, eilenkin oli kaunista ja sitten vettä tuli kuin saavista kaataen, pari tuntia aurinkoa ja sitten uusiksi.
Vilja pelloille ei tämä tiedä hyvää, sato jo ennustettu huonoksi ja se sitten joskus kukkarossa koetaan.
Asia mille ei mahdeta mitään, eteenpäin on näillä mentävä.
Kauniita lauluja meriliin linkistä löytyi, ne lasten laulutkin hellyttivät ja S. Hovi osasi jännitystä lievittää.
Tuo ei kyllä tavallisesti ole ynnämuun tapaista, ettei mainitsisi lähdöstään, mutta eipä taida muuta mahdollisuutta olla, kuin odotella.
Miten nyt noita kissa ohjelmiakin aina eteen tulee, koettelevat minua ja heikkoa luonnettani, jospa nyt kissaan suostuisit.
Toivottavasti ei nyt eteen pientä pentua ilmesty, jos niin tapahtuu, olen myyty.
Miten Venlastiina ei asiaa löydä kirjoituksiin, minulla aina vaan tulee tekstiä, vaikeus on lyhyen viestin aikaan saaminen.
Kaikki vaan moneen kertaan jo kerrottuakin, mutta ainahan päivien välissä yö on ja hieman tapahtumat vaihtuvat;)
Eri tavalla edes vähän muuttuen ja yllätyksiä tuoden ja niistähän kirjottamista löytyy, kun on tälläinen "hölöttäjä".
Lohtua antava on tuo Rydmanin laulu ja miten kauniisti sen esittivätkin luokkatoverin muistoksi.
Joillakin on taitoa tehdä jopa runoja ja sävellyksiä, meille lohduksi ja iloksi.
Tänään sitten mökki vierailulle ja huomenna yritetään mansikan poimintaan jos sää sallii, enhän minä varmaan pitkään jaksa kyykkiä, mutta apujoukko on matkassa mummoa jelppaamassa, no se sitten huomenna.
Paljon ehtii tapahtua yhdessäkin päivässä, hyvä ettei tiedä etukäteen tulevaa.
Nyt paistan piirakan viemisiksi ja kaupasta menemme ostamaan muuta kassin täytettä, mukavaa päivää kaikille.

Huomenta jälleen!

Olen kyllä hengissä, enkä ole edes äkkiä sairastunutkaan. Olisinhan voinut pienen ilmoittautumiseni tehdäkin, mutta niin se vain jäi. En katsonut sitä niin tuiki tärkeäksi, sori.

En ole korpivaelluksellani - vielä. Senkin aika on suunnitelmissani, vielä ei ole ollut aika. Muutamia päiviä meni, etten läppäriä edes avannut. Yhden pätkän seurasin asioita turhankin tiiviisti, kaikkea mahdollista. Uutisisia, propakandaa ja asiaa, lukuisia keskusteluja joka puolelta. Olen kyllä vähän "kajahtanutkin". Hittojako ne kaiken maailman asiat ja huolenpito minulle enää kuuluisi. Eikä sillä ole merkitystäkään, mutta kyllä taustalla on tietysti mielenkiintonikin.

Kyllä kai se niin menee, että kun aikansa yrittää saada ymmärretyksi maailman menon, tulee piste että ei ole enää mitään sanomista. Varmat mielipiteet saattavat rapistua ja turhaan ei ole halua lähteä hölöttämään.

Niin se jäi Pirttiin ilmoittautumisenikin. Asioilla on niin suuret ristiriidat, että kesän kelit ja lintujen liverrykset tuntuvat vain "pään pistämisestä pensaaseen." Tämä näkökulmani on kyllä hyvin ahdas. En kuitenkaan usko olevani menettämässä mielenterveyttäni. Suattaa hyvinnii kuuluu vain persoonaani yhden asian märehtijänä kerrallaan.

Hyvää jatkoa Pirttiin ja yritän lähettää "ilmoittautumiseni!"

Tunsin kyllä molemmat Hintikan velloset. Heikin pitemmältä ajalta. Omanlainenhan hän, enpä siitä enempää. Se lyhyt käyntini oli Pentti S luona.( hänen poistumisestaan on jo aikaa). Siitä oli hänen kanssaan aiemmin puhetta ja niinpä pistäydyin. Hyvä paikkahan se on joen varressa. En kuitenkaan harmitellut että jäin siitä rakennusaikeesta pois, eikä harmita vieläkään. Hyvin tässä asunto-asiassani on mennyt. Tällä paikalla jo pitkälti neljättäkymmentä vuotta, eikä pankillakaan ole osuutta.

Kyllähän se aukko on monissa asioissa ettei ole työelämässä mukana. Ja ennen kaikkea työelämään liittyvissä asioissa. Aina sitä silloin oli paremmin ja konkreettisemmin asioissa kiinni. Olin mukana ay-liikkeen toiminnassa, en nyt mitenkään merkittävissä toimissa ja työmaillakin tehtäviä tuli. Vaikka olin myös poliittisesti järjestäytynyt, kävin kokouksissa silloin kun ehdin ja vähäiseksi se toimintani jäikin. Sen verran suutani auvoin että "keskenkasvuisen" kirjoihin jäin. Eipä sekään hattuani haitannut. Oli siihen aikaan monenlaista menoa ja iltakurssejakin. Kyllä siinä työpäivän lisäsi ajankulua riitti liikaakin.

Olen kyllä jo hyvän aikaa tiennyt kuka olet. Kyllä se toimintasi näkyi lehdissäkin, jos nyt ei "valtalehdissä" kovin usein. Tietysti tiedät myös minun nimeni, ai se on. Niin... tapaamisestamme. Saattaisipa olla mukava tavata ja rupatella. Jospa katsotaan syssymmällä sopiva hetki.

ynnämuu kirjoitti:

Tunsin kyllä molemmat Hintikan velloset. Heikin pitemmältä ajalta. Omanlainenhan hän, enpä siitä enempää. Se lyhyt käyntini oli Pentti S luona.( hänen poistumisestaan on jo aikaa). Siitä oli hänen kanssaan aiemmin puhetta ja niinpä pistäydyin. Hyvä paikkahan se on joen varressa. En kuitenkaan harmitellut että jäin siitä rakennusaikeesta pois, eikä harmita vieläkään. Hyvin tässä asunto-asiassani on mennyt. Tällä paikalla jo pitkälti neljättäkymmentä vuotta, eikä pankillakaan ole osuutta.

Kyllähän se aukko on monissa asioissa ettei ole työelämässä mukana. Ja ennen kaikkea työelämään liittyvissä asioissa. Aina sitä silloin oli paremmin ja konkreettisemmin asioissa kiinni. Olin mukana ay-liikkeen toiminnassa, en nyt mitenkään merkittävissä toimissa ja työmaillakin tehtäviä tuli. Vaikka olin myös poliittisesti järjestäytynyt, kävin kokouksissa silloin kun ehdin ja vähäiseksi se toimintani jäikin. Sen verran suutani auvoin että "keskenkasvuisen" kirjoihin jäin. Eipä sekään hattuani haitannut. Oli siihen aikaan monenlaista menoa ja iltakurssejakin. Kyllä siinä työpäivän lisäsi ajankulua riitti liikaakin.

Olen kyllä jo hyvän aikaa tiennyt kuka olet. Kyllä se toimintasi näkyi lehdissäkin, jos nyt ei "valtalehdissä" kovin usein. Tietysti tiedät myös minun nimeni, ai se on. Niin... tapaamisestamme. Saattaisipa olla mukava tavata ja rupatella. Jospa katsotaan syssymmällä sopiva hetki.

Lue lisää

Aikanaan savonmaalla vaikutti erilaisia mielenkiintoisia tyyppejä. Yksi heistä Kuikka Koponen.
Monenlaista tarinaa miehestä on kerrottu suullisessa perinteessä, myös painetussa sanassa.
Olisi se ollut hienoa jututtaa kuulua ns.silmänkääntäjää. Sanoa, moron herra Kuikka; mistä teille noin erikoinen lempinimi on laitettu.

Tietenkin kohteliaasti ilman viisatelua, ettei hän vaan tekisi kysyjälle kuikkakoposia.
Eikös hän siellä SkillaniN seudulla päin vaikuttanutkin? Oli kuulemma viiden tyttölapsen isäkin

Huomenet, kauniina alkaa tämä tiistai päivä, hyvä niin, mansikan poimintaan lähden.
Naistenviikkoa elämme, tänä kesänä voi melkein sanoa, että se sade mistä naisia tämän viikon aikana yleensä morkataan, on ollut koko kesän tähän asti, no povaavat elokuusta helteistä, uskoisiko moisiin ennustuksiin?
Kyllä Kuikka Koponen asusti näillä seuduilla ja monilla ihmeellisillä silmänkääntö tempuilla sai kyseenalaista huomiota, voi tottakin ainakin nimeksi.
Yllättävän usein tuttuja jopa sukulaisia ilmenee "viärän" koivun takaa, kun ruvetaan kaivelemaan, ihme ei ollenkaan jos vaikka samoilla työmailla on työskenelty.
Juttua varmaan teidän tapaaminen saisi aikaan, Late ja ynnämuu.
Tästä sen huomaa, miten tärkeäksi jokainen pirtin kävijä tulee, jokaista kaivataan ja ihmetellään, että missä on, kun ei aikoihin näy.
Eilen oli mahtava mökki tapaaminen, kai meitä viitisen toista oli paikalla ja rosvopaisti lisukkeineen katosi vieraiden suihin, välillä kerkisi joku syönniltään kehumaan, että hyvää oli.
Hyvää oli ja vanhan saunan löylyt vastoineen pehmitti kehon ja mielen.
Laulettiin, naurettiin, hassuteltiin ja naposteltiin kotaan tuotuja maisteltavia.
Menihän se puolille öin, kun vasta kotiin ehdittiin, nyt on taas muisteltavaa siihen asti, kun seuraava tapahtuma tulee, uskon vielä näitä mökki reissuja varastossa olevan.
Kerrassa kiitollinen voi näistä ystävistä olla, paljon puuttuisi jos heitä ei olisi.
Onkimatkastakin lupauksia sain, kun nyt vaan ilmoja piisaisi ja sopivia ajanjaksoja voidaan yhdistää.
Saapa nähdä saanko edes viidenlitran astiaa kerättyä marjoja, yritän kuitenkin vielä mukana olla, pojan tytär näppärillä sormilla varmaan pian astiat täyteen saa.
Hinnakkaita ovat, mutta varmaan hyviä, kun suoraan pellosta saa kerätä.
Tässä nyt tärkeimmät kuulumiset täältä suunnalta, ehkä jotakin kerrottavaa löytyy muualtakin, heippa!

Valoisana ja raikkaana tämä tiistai on käynnistynyt. Kauhistuin toppaliivissäni kun nuori äiti polkupyörällä ajoi esikoinen takanaan.
Tuuli liehutti kaupan lippuja aika viileästi jostain luoteen suunnalta. Nuorilla ihmisillä on vielä hyvä verenkierto.

Huomasin käytännön kautta, että mansikka on nautiskelumarja, mustikka ihan terveystuote. Ostan pakkaseen mustikkaa.
Sitä varten olen pessyt 30 maitopurkkia. Täytän mustikoilla. Vievät vähän tilaa kylmälootassa.

Naapurin innokas marjastaja rouva toimittaa minulle marjat suoraan metsästä, edulliseen hintaan.

jonossa.olijamies kirjoitti:

Valoisana ja raikkaana tämä tiistai on käynnistynyt. Kauhistuin toppaliivissäni kun nuori äiti polkupyörällä ajoi esikoinen takanaan.
Tuuli liehutti kaupan lippuja aika viileästi jostain luoteen suunnalta. Nuorilla ihmisillä on vielä hyvä verenkierto.

Huomasin käytännön kautta, että mansikka on nautiskelumarja, mustikka ihan terveystuote. Ostan pakkaseen mustikkaa.
Sitä varten olen pessyt 30 maitopurkkia. Täytän mustikoilla. Vievät vähän tilaa kylmälootassa.

Naapurin innokas marjastaja rouva toimittaa minulle marjat suoraan metsästä, edulliseen hintaan.

Lue lisää

Saisin lakkoja ehkä kilon verran lähialueen suolta. On kuitenkin niin monta tekemätöntä hommaa kesken.
Muistan suonkasvien ja suon aromirikkaan ilman kuumana heinäkuun päivänä monia vuosia sitten. Olisihan se elämys.

Heinäkuuta itsekullekin säädylle!

Lakkasuota minäkin ajattelen. Olen saanut viestejä kesämökkeröni tienoilta että ei ainakaan hyvä lakkasato ole tulossa ja supulla ovat vielä. Mustikoita paremmin tulee. Kaikki luonnon marjat on nyt myöhässä, niin myös useimmat sienilajit.
Täytyy katsella koska ryntään reissuun. Jos nyt ei muuta, niin vene täytyy kiskoa ylös penkalle talviteloilleen. Marjoja kyllä tarvittaessa löytyy lähempääkin, jos ei muualta niin torilta ainakin.

Nyt onkin aika laskeutua yöteloilleen. Huomiseen!

Huomenta, keskiviikkoa aloitellaan ja onnittelut Leenoille.
Pilviä seilaa taivaalla, uhkaavankin näköisiä, mutta vielä aurinko sieltä raoista kurkistelee.
Eilinen oli aivan sateeton päivä, marjat saatiin pakkaseen, 15 kiloa on mansikoita ja puolet keräsin itse, jaksoin kuin jaksoinkin.
Hyviä marjoja ja 30 euroa voitin sen työn tehtyäni, minusta hyvä säästö, aikaa meni reilut kaksi tuntia.
Valmiiksi siivottuina kerättiin, sitten vaan rasioihin ja pakkaseen, kelpaa monena iltana talven aikana napsia rasiallinen.
Lakkasadosta meidän lehdessä ennustivat hyvää, kai se paikkakunta kohtainen senkin sato.
En koskaan ole lakassa ollut ja luulen, että en olisi jaksanutkaan, siellä upottaa ja kuvittelen, että itikoitakin runsaammin, nyt ainakin se kokemus on unohdettava.
Hyvä jos mustikkaan kykenen ja vattuja kyllä kerään, jos vaan hyvä paikka löytyy.
Miniän kanssa jo vähän suunniteltiin metsään menoa, ei mikään kiire vielä mustikkaankaan.
Tästä se joka syksyinen säilöminen alkaa, kohta on pensasmarjat, sitten omenat ja juurekset, parvekkeen kurkuissa on paljon alkuja, jännittää nähdä jaksavatko minkä kokoiseksi.
Tomaateista jo katkasin latvuksia, kun pituutta tulee niin reilusti ja satoa niistäkin luvassa.
Torilta kyllä kaikkea löytyy, mutta mansikat ovat hyviä jos suoraan saa pellolta, kestävät paremmin käsitellä.
Hyvällä alulla on pakastaminen, totesin vaan, että on se tuo kolmas pikkupakkanen myös käyttöön otettava, kuitenkin joskus "hamstraan" kaupankin tarjouksia ja leivottuakin tulee väliin reilummin, näin säilyvät.
Yhden ihmisen tarpeisiin kyllä vähän reilunlaisesti tulee kerättyä, mutta onko se sodan jälkeinen aika alitajunnassa, varmuus varastoja oltava.
Minullakin kaiketi veri hyvin kiertää, kun aina meinaa vaan kuuma tulla, yönkin nukun parveke ovi auki, hikipäässä kauppa reissuni kuljen.
Jalat ainoastaan jäähtyvät, kun sisällä istuskelen, sukat jalassa kuljen, olisiko sitten vetoa ja se jalkoihin käy.
Minulla on nuo pakasterasiat vuodesta toiseen, ehkä tilaa vievät enemmän kuin juuri tuo maito purkki ja tilaa myös tyhjinä säilytys.
Mustikka on terveellinen marja, silmille ja vatsalle, näin olen lukenut, silti mansikasta enemmän tykkään.
Lakkoja harvoin edes saankaan.
Nyt lähden tuota parvekettani järjestämään, en ymmärrä miksi sekin aina sekaiselta näyttää, no kukat kyllä roskia tekee ja kai olen vähän huolimaton siellä muutenkin.
Valtavasti muuten vettä nielevät nuo kasvit, on tuo aurinko niin polttava, kun puolilta päivin alkaa sinne osumaan, miljoonakellot amppelissa varsinkin saa monta kertaa päivässä juottaa.
Vesilasku suurenee, no pientä sen silmän ruuan suhteen mitä kukat antavat;)
Leikkelen miljoonakellon kukkia maljakkoonkin, kun niin valtavasti kasvavat, kestävät hyvin maljakoissakin.
Tässäpä tämä osio taas näistä minun tekemisistä, tulkaa kertomaan omia puuhianne, kaikkihan jotakin tekevät;)

Meilläpäin oli sellanenkin sanaparsi Että --tulkoot vaikka ämmiä vesirekiperässä--- sitä kai käytettiin kun ei välitetyy mistään - Tiedä häntä-

Luen mielelläni sekä SkillaN'in ja Ramoonan viestit puuhailuistanne, joskus niistä saa ideoita tehdä noita kotoisia puuhia. Yksi uusi pakastin odottaa täyttäjää minulla, laitoin sinne jo varoiksi riimihärän odottamaan kävijöitä, kun vaan ilmoittavat aamupäivällä tulostaan, että ehtii viipaloimiskuntoon.

Tänään innostuin paistamaan lihapiirakkaa vanhalla Gotlantilaisella tavalla. Siinä lihatäyte on keitettyä lihaa, joka pienitään hienoksi, kuullotettujen sipulien ja mausteiden kanssa ja löpäytetään kermaa sekaan. En olekaan tehnyt sitä kuin mieheni eläessä, mutta on paljon mehevämpi kuin jauhelihasta tehty.

Ruotsissa käyttivät keitinliemen lihaliemenä piirakan kanssa, mutta itse teen lihakeiton lopusta 1 kg lihapalasta.

Aamulla ihmettelin miksi niin kodikkaalta tuntui keittiössä, kunnes tajusin sateen ropisevan peltisellä ikkunalaudalla. Aina olen rakastanut sateen ääntä,..Kesäheinän vintilläkin kääriydyin nautinnolla peitteeseeni siihen tuudittautuen.
Suihkuverhon lyhennys odottaa tuossa nauhasilitystä ja kohta on sekin kohde valmiina!

Mukavina pidän minäkin kodin puuhasteluja, heippa ja illan ihanuutta toivottelen.

Huomenta, aurinko pilkistää naapurikaton takaa, mutta pilviäkin seilailee, varmaan vettäkin tänään tulee.
Huonompi homma se on, menemme Äänekoskelle teatteriin ja sadetta ei sinne kaivata, tosin katettu on kuulemma katsomo.
En oikein innolla tätä matkaa ole odottanut, mutta jospa iloisesti yllätyn.
Sateen ropina tuo hyvän olon jo siksi ettei tarvitse olla sateen armoilla, vaan lämpimässä kodissa.
Joskus kyllä semmoinen sumuinen sade tuntuu iholla hyvältä, joten sadekin voi virkistää.
Olen minäkin unohtanut muutaman kerran avaimen, yhtään kertaa en ole maksanut oven auki saamisesta, meillä on kiltti puheenjohtaja, joka on ollut kotona ja avannut oven kotiin.
Tyttärellä on avain ja hänen työpaikkansa on lähellä, sieltä voin hädän tullen myös avaimen saada.
On tullut tavaksi lähtiessä kurkistaa keittiön hella ja kahvinkeitin ja muut virtaa tarvitsevat, avain on sitten eteisen kaapin päällä ja helposti sen siitä huomaan.
Voi vielä käydä niinkin, että vaan lupailee tuo kurkkuvarsikko, niin pieniltä näyttävät, mutta ihan jännä kokeilla, ei tästä korkealta putoa ja tuo verhojen vaihtokin voi pian jäädä minulta tekemättä myös, kiipeily vähän hutera homma.
Ramoona varmasti samaan pystyt mihin minä noiden "maalausten" kanssa ja seinillä roikkuen niistä ne virheet huomaa, ei siis kummia tuotoksia, ei tunkua ostajista.
Kauneuden tavoittelua kumminkin, nyt voisin sanoa ihan ylpeillen, että kukkani parvekkeella on kauniit.
Tomaateista katkoin latvat, kasvavat sitä vauhtia, ettei tila riitä, nyt sitten sitä kypsymistä odottelen.
Olen kyllä kaupasta ostettuja tomaatteja syönyt niin paljon, että maistuneenko mahdollisesti omat kypsyvät ollenkaan.
Tyrni on vuoden marja ja minulla yksi pussi niitä pakkasessa, kerran olen kerännyt, hidasta ja hankalaa kerääminen.
Meren rannikoillahan ne villinä kasvaa, on varmasti vitamiini marja, en ole ihmeemmin ihastunut siihen.
Palssamikin on kaunis kukka, mutta talkoilla sitä täällä meillä revitään, lisääntyy niin valtavasti.
Komia on varmaan kuka pihallasi hurskainen, koeta rajata kasvua.
Usein on niin, että kukat joita ei juurikaan pihaan kaipaisi kovin paljon, tahtovat lisääntyä.
Katselin taas kerran kauneinta piha ohjelmaa, (moneskohan uusinta) upeita pihoja oli kaikki kolme mitä eilen näyttivät, ehkä minun pihalle vähän harvempana sitä vihreyttä olisin halunnut.
Alkaa jo tympiä nämä saman tyyppiset, kaunein piha, koti ja mökki ohjelmat, samoin lukuisat ruuanlaitto ja grillaus jutut
Samoin on nuo remontti hommat kun myyntiin aikovat, kivoja pienissä määrin katsella, mutta kanavaa vaihtaen aina joku sellainen menneillään, minä olen itse paras kotini sisustaja;)
Noita sanaparsia on hauska lueskella, minäkin väliin jotain muistan, aika osuviakin ovat.
Meri-kukka taitaa seilata vesiä, kun ei aikoihin ole pirtissä käynyt, heillä sellainenkin harrastus, muiden lisäksi.
Voi miten tätä höpinää taas siunaantuu, kohta merkit loppuun käytetty.
Vielä noihin ainaisiin valituksiin mitä palstalla näkee, miten pitäisi kirjoitella ja mikä on hyvää, mikä huonoa.
Asiaohjelmia tulee mediasta huru mykky, en kovin paljon niitä halua täällä kerrata ja luulen että minun mielipiteillä ei suurta merkitystä olisikaan, joten näitä omia vaan pulputan, lukee ken tykkää, kyllä yksi ketju höpötykselle on sallittava;)
Puhukoot toiset viisaita, en sotkeudu.
Mukavaa kesän vietto päivää tänäänkin teille kaikille.

Sama vika Rahikaisella, sanotaan. Usein hipaisen paria kirjainta. Vaikka en olekaan kummoinen taidoiltani suurin syy näyttää olevan että on kykyjäni suurempi kiire näpytellä. Tottahan se, muuten vähäinen ajatukseni pääsee karkuun ellen kiiruhda. Eipä se kuitenkaan este ole kirjoittamiselle, korjailee sen minkä huomaa ja loput jää arvattavaksi.

Tänään tapasin neljänkymmennen vuoden takaa harvoin näkemiäni tuttuja. Pariskunta oli samalla työmaalla ja siellähän he tutustuivatkin toisiinsa. Pohjoisen eläjiä, jotka oli lähetty kortistosta, tänne Kartanonkylän parakkikylään. Siellä heitä asusti seitsemän sataa. Harvoin heistä olen ketään nähnyt, en tosin kaikkia tuntenutkaan ja pätkiihän se muistinikin. Niin hekin kertoivat etteivät ole juuri muita tavanneet. Johonkin he ovat kadonneet, eikä se alku helppoa ole ollutkaan, tiukassa se asunnot silloinkin olivat ja kun suurin työntekijöiden tarve tuli täytettyä koko parakkikylä hävitettiin.

Tällä parilla oli käynyt tuuri, olivat saaneet vuokra -asunnon ja töitäkin oli riittänyt. Ahkeria puurtajiahan he olivat sekalaisissa töissään. Nyt äskettäin olivat tulleet eläkeläisiksi. Vähän saman tapainenhan on minunkin historiani. Työn ja ehkä parempien mahdollisuuksien toivossa Hesaan muutin, en tosin työkkärin lähettämänä. Ehkä se oli kuitenkin oli minullekin paras ratkaisu, muut vaihtoehdot eivät näyttäneet kovin lupaavilta. Näin sitä tuli vanhoja muisteltua.

Tänään on malttanut olla satelematta, mutta eiköhän sitäkin sorttia tulle, näin ainakin ennustelevat. Välipä hällä, kunhan ilmoja riittää.

Huomenta ja oli oikein mukava kahvintuoksuiseen pirttiin astua, komea mansikkakakku tuoksuineen, veipä melkein kielen mennessään, kiitos Venlastiina hauskoista pianovirheistä ja kakusta/kahvista.
Ei ole kahvipannuihin äänen estoa laitettu, sama räpätys minunkin pannussa.
Oli superhauska teatteri Äänekoskella, Kolme musketti soturia ja kun ammattilaiset ovat asialla naurua riitti.
Ruokailtiin ja kahvit vielä kotimatkalla Hirvaskankaalla, oli masu täynnä ja kulttuuri pläjäys saatu, onnistunut reissu, vaikka lähtiessä hieman olin epäuskoinen.
Mustikka olisi minulla keruun puolesta vuorossa, katsotaan tuleeko mitään, yksin en metsään lähde, eksyn jo omalla tontilla saati sitten metsään.
Uskon että jostakin marja kaveri löytyy, onhan noita innokkaita jotka metsiä kiertävät, kyytiin hyppään.
Mansikoita syömämarjoiksi haen torilta, talven marjat jäissä.
Onhan meri-kukkakin löytynyt, sellaista se on, kun ne vieraat tuppaavat kesäisin kierrellä, ihan mukavakin tavata sukulaisia ja ystäviä.
On se hyvä se kännykkä kuljettaa mukanaan, eihän tiedä vaikka metsässä kaatuu, ainakin soitto niille hätääntyville lapsille missä päin sitä liikkuu.
Minua eivät juurikaan hätäile, kerran viikkoon soittavat, jos ei asiaa ilmaannu, olen vakuutellut, että pärjään ja kun ei mitään hälyttävää ole vielä tapahtunut, uskovat sanani.
Varoitus on annettu, että yksin et sitten minnekään mene.
Punakynän saan minäkin hyvin kirjoittelussani toimimaan, ei nämä sormet meinaa oikeille nappuloille osua ja kun sitten vielä yritän konekirjoittajien nopeutta, saa palaamaan korjaus hommiin.
Hyvä tuo alleviivaus, ei varmaan tarkistus lueskeluissa kaikkia virheitää huomaisi.
Onnea vaan Venlastiinalle näin jälkikäteen, eikös teitä neitsyt horoskooppisia ollut muitakin, meri-kukkakin, onnea vaan kaikille ja Kallellekin Valkeakoskellekin, jos en väärin muista.
Voi niitä aikoja, kun hulluttelun kukkaset kukki ja mielikuvitus lensi.
Aurinko paistaa, mutta taivas on kovin kirjava, tummaa ja vielä tummempaa, tuulikin herännyt ja vauhtia lisää, kai sitten sunnuntai seuduksi myrskyksi repeää, toivottavasti ei tule Martta myrskyä.
Olisi hyvä sää siivoukseen, mutta huomiseen jätän, rasituksesta eilisen suhteen tässä nyt vaan oleilen, käyn kaupasta vähän evästä ja se on siinä.
Kaikin puolin mukavaa päivää teille toisillekin, heippa!

Olen päättänyt lähteä aamuvarhain korpivaellukseni kohteeseeni. Aikataulua ei muuten ole, ehkä viikko, pari. Siitäpähän sen näen kuinka yksinkertainen elämänmenoni lutviutuu tällä kertaa. Tuttuahan se kyllä onkin. vai tuleeko ikävä mukavuuksia.
Pitemmittä jaarittelujani, Teille hyvää jatkoa...niin ja itsellenikin!

Hyvää reissua! Kyllä siellä pitää käydä juuri nyt niin ei sitten talvella harmita. Jakselkaahan siellä. :)

Nyt se pitää mennä, ettei harmita talvella. Jakselkaahan!

Huomenta! Vielä vilkaisin säitä, hyvältä näyttää menomatkallani. Lopustahan ei tiedä. Kiitos matkatoivomuksista, Avaimet kourassani helisee. Heippa vaan!
ynnämuu.

Huomenet, niinpä jäi matkatoivotukset vilkutusten varaan, varmaan arvaat ynnämuu, että perääsi vilkutan ja toivottelen sinulle mukavaa, kuntoa ja mieltä nostattavaa korpivaellusta.
Soilla ja korvessa liikkuessasi muista pitää ääntä, että et metsän kuninkaan kanssa kasvokkain joudu.
Viikonloppu hyvällä alulla, matot tuulta haistelevat ja kohta moppi ja pölyriepu heiluu, olen intoa täynnä, kuin Peppi Pitkätossu.
Pyykkikoneen laitan huristamaan ja torillekin aion joutua, sää näyttää ihan kohtalaisen kauniilta ja jos sää tiedotuksiin uskoo, lupailivat kaunista koko päiväksi.
Noista mustikoista, olisittepa lähellä meri-kukka niin varmaan marjaan mukaan lyöttäytyisin, keräisin sitten miten keräisin.
Eilen yllätti ystävätär, kun tuli pipojaan hakemaan, niin pieni marja sankko täynnä mustikoita, isoja ihania.
Makuun olen siis päässyt, lakkahilloa en ole edes nähnytkään, siitähän Marja-Liisa kertoi, kateuden nostatti meikäläiselle.
No ei vaineskaan, tiedän että työn takana kaikki nämä metsän ja soiden herkut on.
Luvassa on lisää mustikoita, pahoitteli vaan tämä minun marjan tuoja sitä, että kypsyvät niin epätasaisesti, että ensin kypsyneet jo pilalla, siivotessa teettää enemmän töitä, mutta paljon sanoi marjoja olevan.
Vatuista kertoi, että niiden kasvu on tyrehtynyt, onko syynä kylmät yöt?
Ollaankohan niitä perus vanhan ajan mummoja M-L, muistoissa puutteet ja töiden teko, ei muuten paha ollenkaan, sinä vaan minut voitat joka asiassa, ilolla sen tunnustan.
Ahkera ja jaksava on miehesikin, toivottavasti vielä jaksatte pitkän ajan, terveyttä kummallekin toivotan.
Olisi minulla keittänyt tuollaisen tytön tempun jälkeen, mutta nykyaikana ei edes läpsäyttää saa, kyllä vanhempia varmaan nolotti.
Melko omavaraisi olette te siellä, kalaa järvestä ja kasvit omasta maasta, marjat ja sienet metsästä, sanonta sen suu napsaa jonka kenkä kopsaa, sopii teihin Marja-Liisa ja Yrjö.
Toivotaan, että ei edellisten kaltaista myrskyä Martta kehitä, puut oli kuin tulitikkuja muutama vuosi sitten sillä suunnalla.
Samaa mieltä kanssasi ande2, nyt se on maalle mentävä, talvella varmaan sinne korpien keskelle hankalaa mennä, lunta nyt joka vuosi kumminkin on satanut.
Hyvin olet varautunut karhujen suhteen meri-kukka, vara ei venettä kaada.
Nyt on alettava nämä minun pikku puuhat, että torille ehdin ihmisten aikaan.
Mukavaa lauantai päivää kaikille.

Sunnuntai aamun hiljaisuutta, myrskystä ei tietoakaan.
On niin hiljaista ulkonakin, ettei lehti liikahda, odottavaa on luonto, tuleeko mitään, selkeneekö vai myrskyksikö muuttuu, odotellaan.
Ei näy ihmisiäkään, ei autoja, miten liekin kaikki pitkäunisia, mutta hyvältä tuntuu tämä hiljaisuus, vain korvien sirinä säestää;)
Kovasti huonoja on nuo sato toiveet, näin ovat toitottaneet, mutta eilen jo radiossa kertoivat keskenkertaista satoa tulevan.
Mihin sitä oikein uskoo, säät ja kaikki muutkin tiedotteet tulevat vuorotellen, hyvää luvaten, kohta aivan toista, aivan kuin nuo Kreikankin lainan saannit, soudetaan, huovataan ja taas neuvotellaan.
Ynnämuu nauttii varmaan myös korpikuusien huminasta ja varmaan uni siellä maistuu.
Ei taitaisi minusta olla yksin sellaisiin maisemiin.
Täällä päin valittavat parveke viljelijät, että ei sato meinaa onnistua.
Hidasta on minunkin tomaattien synty, muutama raakele on, kypsyvätkö sitten, hyvä vaan tietää, ettei yksin minun puutarhani kasvu hidasta ole, uskaltaa ensi kesänä taas yrittää, sää on syyllinen.
Pituutta kyllä kasvavat, mutta hedelmien tulo hidastuu.
Eipä tässä tämän kummempia, hiljaista on pirtissä ollut, saa nähdä joko tänään vilkkaammin ovi aukenee.
Kaikesta huolimatta iloista sunnuntai päivää, eikä uskota myöskään Jaakon kylmän kiven heittoon, eihän vesi vielä edes kesä lämpöiseksi ole tullut;)

Huomenet heinäkuun viimeisen viikon alkuun, en tahdo masentaa, mutta viimeistä varsinaista kesäkuukautta viikonlopulla aloitamme.
Usko meinaa loppua tämän kesän suhteen, eilenkin oli niin harmaata ja sateista, onneksi ei kuitenkaan sitä myrskyä tullut.
Olet sinä uuttera Marja-Liisa, kun metsän reunatkin kukilla peittelet ja kiltti on miehesi, kun jaksaa sinua auttaa.
Tiedän, että teillä kummallakin kaiken kauniin ja hyvältä näyttävän eteen puuhastelu on mieleistä, lopputulos on kerrassaan upea.
Mitenkähän saisi kärhön parvekkeella kasvamaan?
Sillä pitää juuret saada syvälle maahan ja niin isoa astiaa ei taida löytyä, että sopisi talvehtimaan.
Paju on helppo juurtumaan, sen olen kokenut minäkin, tein kehikon pajusta ja iskin maahan, hajuherneen siemenet kehikon sisään, kasvoi ne hajuherneet, mutta myös paju.
Suru viestejä tämän ikäisten keskuudesta aina vaan enenemissä määrin kuule, vuorollaan jokainen tämän matkan teon päättää.
Sitä niin toivoo, että voisi helposti jättää tämän maallisen taivalluksen, mieheni näin sai tehdä, puoli tuntia ja kaikki ohi.
Ikävä osa tällä kertomasi vainajan miehellä, hoitaja poissa.
Mitähän nämä ainaiset sateet tekee mustikka sadolle, isoja kyllä ovat, nekin mitä minulle tuotiin.
Pitää kuulostella mihin päin sitä mustikkaan lähtevät ja sitten sopivan porukan mukaan pyrkiä.
Kyllä minulle marjat tuodaankin, mutta kiva olisi itse vielä yrittää.
Nyt tapahtuu kummaa, valoilmiö naapuri talon katon yli pyrkii, jospa se enteilee kaunista päivää, ihan tässä ryhti koheni, kun tuollaista näki.
Muuten unikeon päivä tänään, kukapa se unikeon tittelin saakaan.
Mukavaa aloittaa päivää, kun kirkastuu maisema joka puolen ja vanha sanonta, myrskyn jälkeen poutasää, taisipa Kari Tapio näin laulaakin, oikein iloista viikon alkua ja toivo taas heräsi, että vielä se kesä ehtii;)

Tulinpa takaisin, ilmoitus asiaa, kun hyvä tapa on ollut mainita useamman päivän poissa oloista.
Kälyni soitti ja mustikka retki ja jotain muutakin tarjolla, muutaman päivän olen pirtistä poissa.
Pitäkää pirtti pinnalla, tai nurkan takaa hakekaa, jos sinne eksyy.
Aurinkoa on luvattu ja siitä lähden nauttimaan, heippa!

hyi hyi rasismia

Marja-Liisa ja Merikukka kirjoittavat niin hyvin, että ihailla pitää!

...

Ovatkohan päättäjät vieraantuneet elämästä heti alunalkaen?

Kaikki pitäisi tulla valmiina eteen, rahaa pitää voida HAKEA jostain...

Aivan tolkutonta, aivan hölmöläisten hommaa!

Maahanmuuttajat hotelliin asumaan ja rahaa käteen joka kk lisää...

EEi, ei mitään järkeä... me opimme toisille tavoille,

leipävartaaseen opittiin ylettymään työtä tekemällä

aivan pikkupennusta alkaen.

Ei tuo ihan noinkaan ole. Omat lapsenlapseni oli mansikkatilalla poimimassa ja saivat kaikkein huonoimmat rivit kerättäviksi, aikuiset ukrainalaiset naiset parhaat paikat. Ei ne ulkomailta tule ilman tällaisia etuuksia. Kyllä ne meidän tytöt ahkeria oli, tässä yksi syy miksi mansikkatiloille ei suomalaisia nuoria saa.

Tyttäreni myöskin oli parin tytön, luokkakaveriensa kanssa mansikanpoimijana Ruotsissa eräällä saarella, hän oli silloin lukiossa.
JA myöhemmin
oli puistosiivoojana yo-ksi kirjoitettuaan, ensin pääsykokeissa jatko-opintoihin, sitten viikon loma, sitten loppukesä puistosiivoojana, polkupyörällä matkat.
Samoin pojan kesät sujuivat aina kesätöissä, en nyt luettele niitä,
sillä tästä uutisesta pidän niin paljon, että tuon sen juttuni jatkoksi:
...
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/poliisilta-ylitysviesti-nuorille-sankaripojille/5242966
MTV:n uutiset:
Itä-Uudenmaan poliisilaitos
Julkishallinnollinen organisaatio · 8 737 tykkäystä · 1 t ·
Nuoret sankaripojat, Eelis 8v, Aatu 8 v ja Olli-Pekka 9 v, löysivät tänä aamuna Nurmijärvellä, Sorvankaaren lähellä olevasta metsästä makaamasta liikkumaan kykenemättömän iäkkään miehen. Neuvokkaat pojat lähtivät välittömästi ilmoittamaan asiasta aikuiselle, joka hälytti paikalle ensihoidon. Mies oli kadonnut eilisiltana Nurmijärven Puuradalta ja poliisi oli etsinyt miestä lähiseudulta koko viime yön. Kadoksissa ollut mies sairasti parkinsonin tautia ja hänet toimitettiin sairaalahoitoon kohtuullisen hyväkuntoisena.
Itä-Uudenmaan poliisilaitos kiittää lämpimästi reippaita poikia hienosta ja esimerkillisestä toiminnasta!
:)
Hienosti teitte, pojat, teistä kasvaa kunnon miehiä! Tuo kuvakin kertoo siitä!

Hengenpelastusmitalit olisivat nyt paikallaan!

Turha siinä luetella mitä kesätöitä on itse ja omat lapset tehneet, silloin niitä sai helposti. Nyt ei palkata kesäsijaisia ja puistoja siivoaa ammattilaiset eikä se puiston siivous niin turvallistakaan nuorelle, on huumepikkejä ja huumesakkia. Turha turkkilaisia mollata, on noita laiskoja omastakin takaa. Moni menee peruskoulusta suoraan kortistoon, jos on edes peruskoulua viitsinyt loppuun käydä. Puhtaita ovat sentään nuo muslimit ja siistit vaatteet, kun eivät juo rahojaan.

Merilii kirjoitti:

Hengenpelastusmitalit olisivat nyt paikallaan!

Olisivat todellakin, Olli-Pekka. Eelis ja Aatu ovat reippaita kunnon poikia!
...
Katsoitteko muuten eilen illalla "Naisen Tuoksu"-nimisen leffan? Al Pacino on saanut Oscarin suorituksestaan, mutta vielä enemmän ihastuin sen nuoren tienestiä tarvitsevan nuoren opiskelijan suoritukseen, kukaan muu ei olisi pystynyt sitä paremmin tekemään kuin nuori Chris O'Donnell.
Kaiken kaikkiaan, se elokuva on jotain, loppua kohti nouseva hieno homma.

Meri-kukka, olin juuri uutta pirttiä tekemässä, ehdit ennen.
Nyt on tilaa vaikka kuinka, seinät ei repeä, katto ei putoa ja kynnys vaan madaltuu, tervetuloa pirttiin 108 ;)

Sitä se tarkoittaa, tule vaan sinäkin kirjoittelemaan, pirttiin numero 108;)