wanha_lieksalainen

Vapaa kuvaus

Lieksan yhteislyseo, Joensuun lyseon lukio, korkeakoulu, eläkeläinen

Aloituksia

109

Kommenttia

2154

  1. Muistatko, keitä asui isossa talossa lähellä veturitallia silloin 50-luvun alkupuolella? Olitko sinä? Talohan on vieläkin pystyssä. Kävin joskus siellä kylässä ja kodin sisustus näytti hienommalta kuin tavallisen mökkiläisen huusholli. Muistelen, että talossa asui silloin Niemen perhe ja heillä oli Raimo niminen toisilla kymmenillä oleva poika. Voin muistaa sukunimen väärinkin. Myöhemmin en koskaan enää käynyt talossa. Raimo kuitenkin asui siellä lähistöllä.
  2. Ensimmäinen kotini Lieksassa sijaitsi lähellä rautatieasemaa. Myöhemmin kotimökki jäi kantatien alle. Olin jo muuttanut 1953 yläkylältä alakylälle. Tieni kauppalalle kulki 50-luvun alkuvuodet Asemaravintolan ja Postitalon/Poliisitalon välistä. Putkat olivat talon takapuolella ja matalalla olleista kalteri-ikkunoista voi hypäten kurkistaa sisälle.

    Junien matkustusluokat olivat silloin kuten nytkin jaettu yhteiskunnallisen aseman ja varallisuuden mukaan kolmeen luokkaa. Myös Asemaravintolassa olivat omat ovet paremmalle väelle ja rahvaalle.

    50-luvun alussa pääsin isäni mukana isän työasiakäynnillä pistäytymään kyseisessä ravintolassa, mutta en muista mitä ovea käytimme. Sen kuitenkin muistan, että sain palkkioksi odotuksestani Fazerin pyöreän peltisen, pulleakantisen karamellirasian, jossa oli kannessa ananashedelmän kuva. Muistan myös ravintolan äänet puheensorinoineen ja astioiden kalinoineen sekä tupakansavuisen ympäristön. Hyvin hämärästi muistan myös, että silloista ravintolan pitäjää sanottiin Piippu-Villeksi.

    60-luvun puolivälissä vierailin uudelleen Asemaravintolassa omiin työtehtäviini liittyen ravintolan pitäjän Petteri Wuoman luona. Wuomat asuivat rakennuksen yläkerrassa. Petteri oli mukava mies ja hyvä tarinankertoja, jonka juttuja olisi kannattanut nauhoittaa muidenkin kuultaviksi. Muistan, kuinka hän kertoi minulle hyvin värikkäästi linnunmetsästyksestään nuorena miehenä ollessaan eräänä sumuisena päivänä kotiseudullaan Karjalankannaksen Muolaan Äyräpäänjärvellä kaverinsa Manu-Matalan kanssa. Lisänimensä mukaan Manu lienee ollut pienikasvuinen mies. Ehkä kommelluksia heille sattui liikaakin yhdeksi päiväksi.

    Petteri Wuoma oli ilmeisesti viimeinen ravintolanpitäjä ja viime vuosikymmenet paikalla on jäljellä vain rakennuksen luonnonkivestä tehty kivijalka sekä paremman väen ja rahvaan kiviportaat.
  3. Sellaista minäkin tuolla ylempänä ehdottelin. Nyt olen varma, että kisoki oli Kanervan. Oli jo 60-luvulla. Tarkistin asian. Vaimon tuttava oli kioskissa töissä ja omistaja oli Kanerva.
  4. Tässä on asemanmäen kioski vuonna 1960.

    https://museot.finna.fi/Record/pielinen.M011-122645
  5. Olet varmaankin oikeassa. Mistähän minulle on jäänyt Kanervan kioski mieleeni 60-luvulta siinä Kulman ja Esson välillä? Asia on varmaankin tarkistettavissa.
  6. Muistelen, että Kulman ja Seurahuoneen välisellä alueella oli Rautiaisen kioski ja Kulman ja Esson välissä Kanervan kioski. Esso ilmestyi katukuvaan noin vuonna 1952. Tuona vuonna tai edellisenä kävin ensimmäisen kerran elokuvissa Kulmalla. Elokuva oli Walt Disneyn piirretty, mustavalkoinen äänielokuva "Höyrylaiva Ville", joka kertoo Mikki Hiirestä. Muitakin piirrettyjä näytettiin, mutta Mikki Hiiri jäi mieleeni. Onhan siitä kulunut jo noin 65 vuotta.

    https://www.youtube.com/watch?v=BBgghnQF6E4
  7. Sukulaisuudesta minulla ei ole tietoa, mutta tarkennan, että kyseinen jalkineliike on sijainnut mainitsemallani paikalla ainakin vuonna 1939. Matilaisia näyttää olevan kenkäalan ammattilaisina ympäri Suomea.
  8. Tuo mainitsemani Pielisentie 15 oli muistinvarainen tieto. Se voi olla hyvinkin väärä. Nuutisen puutalo on edelleen samalla paikalla, samoin kuin seuraava talokin. Aarne kipaisi hakemassa asiakkaalleen tuoreet lihat Nuutisen kaupasta.
  9. Kantatien silta valmistui vuonna 1964 ja vuosina 1965 - 1966 valmis tie sai asfalttipäällysteen. Urakoitsijana oli Asfaltor Oy.
  10. Kuvista näkyy hyvin rakennusten sijainti ja liikeiden nimet. Näitä minäkin olen selaillut.
  11. Ruoka- ja Sekatavarakauppa Mecklinin perusti kesällä 1950 Aarne Mecklin vaimona Elsan kanssa Kuhmonkatu 15 taloon. Kauppa oli toiminnassa 70- 80-luvun vaihteeseen saakka. Aarne kuoli vuonna 1992 ja Elsa vuonna 1997. He asuivat viime päivinään rivitalossa Rauhalassa.
  12. Hyvin mahdollista. Myös Kevätniemen sahan palo sai alkunsa sähkölaitteen eli tässä tapauksessa öljykatkisijan ylikuumenemisesta ja räjähdyksestä.
  13. Entisellä Lieksan Puunjalostustehtaalla oli tulipalo 1970-luvun alkuvuosina. Tehtaalla oli silloin jo uusi omistaja konkurssin jälkeen. Palon syttymissyy jäi epäselväksi.
  14. Kamuttaja ja minä olemme kulkeneet välillä samoja reittejä ja olemme joskus kohdanneetkin joillakin Lieksan työmailla, mutta noista ajoista on kulunut jo yli 50 vuotta. Meitä yhdistää Lieksan ja Pielisjärven muinaiset olot ja kaukaiset muistinvaraiset tapahtumat viime vuosisadalla. Niitä ei silloin televisiolähetyksissä esitetty eikä naamakirjoissa kerrottu.

    Lieksan Lehti aloitti ilmestymisen vasta vuonna 1954. Lieksassa ja Nurmeksessa ilmestynyt Lieksan Sanomatkin oli toiminnassa vain lyhyet jaksot 30.10.1930 - 25.9.1931 ja 3.9.1937 -30.12.1938. Vanhoja lehtiartikkeleita selaamalla löytyy toki mielenkiintoisia asioita paikkakuntien tapahtumista.

    Monet tarinamme perustuvat vanhempien ihmisten kertomuksiin ja joskus asioiden todentaminen ja ajoittainen on todella työlästä ja aikaa vievää puuhaa.

    Periaatteinani tällaisilla avoimilla palstoilla ovat asiallisuus ja muiden kirjoittajien kunnioittaminen. Voin arvioida kirjoituksia, mutta en arvostele kirjoittajia saatikka nimittele ketään. Pysyttelen teksteissäni hyvin kaukana politiikasta ja maahanmuuttoasioista, koska ne ovat ”loputon suo”. Minulle riittää kun luen aiheista lehdistä ja seuraan tapahtumia televisiosta.
  15. Urho Pohja asui tähtitalon lähellä Osuuskassan talon (Lahtisen kukkakauppa) ja Simo Hurtan kadun välisellä alueella olleessa talossa. Talo purettiin kymmenisen vuotta sitten ja nyt alue on pysäköintialueena. Talossa toimi viimeksi osto- ja myyntiliike.

    http://www.europeana.eu/portal/record/2021008/M011_17801.html
  16. Vaskiteltta oli joitakin kertoja entisen "tähtitalon" tyhjälla tontilla, jonne se siirtyi Pielisentien varrelta. Kerran olen ollut Lieksassa vaskiviikon tilaisuudessa ja se oli Antti Sarpilan ilta tähtitalon teltalla. Soitanta oli hyvää ja ilta oli rauhallinen. Vain yksi vapaailtaansa viettänyt kuumana käynyt poliisi jouduttiin poistamaan jäähylle kollegoidensa taluttamana.
  17. Pekka Höttönen kauppasi vaatteita Pehkosen talossa ja Viktor Rotko Rotkon talossa. Vaatteita sai myös teettää esimerkiksi vaatturi Heikki Kähkösellä tai vaatturi Kaasisella Korpi-Jaakon kadulla.

    https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-33187
  18. Muistelen nähneeni Pankakosken lavan Aulis Seppäsen ottamassa valokuvassa, jossa oli meneillään jokin kilpailu. Kuvat olivat vielä joitakin vuosia sitten katseltavissa netissä, mutta nyt ne ovat Pielisen museossa maksullisina. Olen teettänyt joitakin museon omistamia vanhoja kuvia itselleni runsaaseen 20 euron kappalehintaan. Harmi, etten hoksannut tallettaa Seppäsen kuvia koneelleni silloin kun ne olivat vielä kaikkien saatavilla.
  19. Kanasaaren lava Merilän talon lähellä taisi olla samalta aikakaudelta kuin Timitran lava, josta 60-luvun alussa oli jäljellä vain rippeet.
  20. Tanssipaikkoja oli varmaankin joka kylässä ja kesäisin pidettiin tansseja myös kylien läheisyydessä sijainneilla silloilla ja ladoissa. Vaikka tanssikielto oli sotavuosina voimassa, kieltoa rikottiin yleisesti niin sanottujen nurkkatanssien muodossa. Sana tanssi-illoista kulki suusta suuhun ja joku pelimannikin lupautui säestämään salaista tapahtumaa.
    21. 87 / 108
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt