Vuonna 1934 riehuneen Lieksan suurpalon jälkeen täysin tuhoutunut puinen Seurahuone rakennettiin seuraavana vuonna uudelleen samalla paikalle, mutta tällä kerralla tiilestä. Seurahuoneen ensimmäinen omistaja oli Heikki Rouvinen. Myös palaneen puisen työväentalon raunioille valmistui seuraavaksi uusi kivinen rakennus eli Kulma vastapäätä Seurahuonetta Asematien (silloinen nimi) toiselle puolelle.
Vuoden 1938 tienoilla oli valmistunut Pekka Maurasen funkistyylinen kivitalo Seurahuoneen vastapäätä Pielisjärventietä (silloinen nimi, myöhemmin Pielisenkatu, nykyinen Pielisentie) toiselle puolelle. Kolme upeata rakennusta antoivat uutta toivoa pahoin tuhoutuneen uuden kauppalan alueella.
Välirauhan aikaan ja pitkään sen jälkeenkin Kulman tienoo oli tuon ajan Lieksan kauppalan ydinkeskusta kivitaloineen, kymmenine liikehuoneistoineen ja monenlaisine palveluineen.
Kulman talossa oli Pielisjärventien puolella Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen sivumyymälä ja sen edessä taksiasema pirsseineen ja polttoainepumppuineen. Jo tuohon aikaan kauppaliikkeet kyläkauppoja myöten huolehtivat polttoaineiden jakeluista. Sotatila oli kuitenkin huonontanut polttoaineiden saatavuutta ja monet auton omistajat asennuttivat kulkuneuvoihinsa häkäpöntöt, eli puukaasulla toimivat laitteistot.
Linja-autoliikenne oli alkanut Suomessa 1920-luvulla ja Lieksassakin oli reittiliikennettä jo 30-luvulla ainakin Aapeli Ikosen harjoittamana International -merkkisellä linja-autollaan. Polttoainepula vilkastutti junaliikennettä ja harvalukuiset autot eivät olleet syrjäyttäneet vielä hevoskulkuneuvoja.
Toria pidettiin 50-luvulle saakka Kulman talon kohdalla Pielisenkadun toisella puolella. Asematien puolelta mentiin elokuvateatteriin ja ravintolaan. Molemmilla oli sama nimi Kulma. Hotelliosaa ei vielä tuolloin rakennuksessa ollut.
Kulman kanssa samalla puolella Asematietä olivat Mönkkösen matkustajakoti ja Postitoimisto. Tien päässä on rautatieasema asemarakennuksineen, makasiineineen ja ravintoloineen. Asematien toisella puolella olivat Seurahuoneen lisäksi rouva Mauron Leninkiliike ja Irja Kuokkasen parturiliike. Essoa ei asemanmäessä vielä tuolloin ollut.
Pekka Maurasen talossa olivat Maurasen sekatavarakauppa ja maahantuontiliike Kouta Oy, Alko, Lieksan Auto Oy, Kelloliike Ajanmitta ja Keinäsen Autohuoltola.
Oy Alkoholiliike Ab oli aloittanut toimintansa nimellä ALKO 5.4.1932 klo 10. Siitä muodostuu numerosarja 5-4-3-2-1-0, joka on helppo muistaa.
Seuraavasta risteyksestä haarautuu tie Kuhmoon ja Pielisjärventie päättyy, mutta jatkuu Vehkakankaan suuntaan Nurmeksentienä. Teiden kulmauksessa Nurmeksentien suuntaisena oli mansardikattoinen kauppias Kukkosen talo, jossa oli Lieksan Ruokatavarainkauppa ja Uusi Kemikaalikauppa Kuhmontien puolella.
Kuhmontien (silloinen nimi) suuntaan olivat myös Eskelisen Pukimoliike, Teatteri Koli, Talouskauppa Antti Nuutinen, Kuokkasen Huonekaluliike, Sahlmanin Osto- ja Myyntiliike, Lieksan Kauppa Oy:n sivumyymälä ja Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen sivumyymälä.
Risteyksestä Vehkakankaan suuntaan oikealla puolella tietä olivat Anna Räsäsen Valokuvaamo, Turusen ja Matilaisen jalkineliikkeet, Simosen asianajotoimisto, Utriaisen Kone- ja Korjauspaja, Ansu Vartiaisen Huonekaluliike ja Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen sivumyymälä (kirjoittajan lähikauppa viiden vuoden ajan 40-luvun lopulta ja 50-luvun alkuun).
Vasemmalla puolella Nurmeksentietä olivat valkoinen, yksikerroksinen Pielisjärven Osuusliikkeen sivumyymälä, Gröhnin Jalkineliike ja Turusen Ruokatavarainkauppa.
Osan liikkeistä muistan oikein hyvin, koska muutin 40-luvun loppupuolella yläkylälle eteläisemmästä Suomesta. Suuri osa kohteista löytyy osoitteesta Finna.fi. Tästä voidaankin jatkaa aikamatkaa alakylälle päin.
Wanha lieksalainen, Kulman tienoo 75 vuotta sitten
131
3425
Vastaukset
- ruskisoldat
Ja siihen aikaan kaikki etelästä päin tuleva liikenne tuli kaarisillan kautta suoraan Pielisenkadulle,kantatie valmistui 60luvun lopulla.
- mukavakatella
Pistän linkin kuvvii, kun meitä on tiällä tumpeloeta, minä aenahii:))
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kulma pielisentie&prefiltered=-&SearchForm_submit=Hae&retainFilters=0 mukavakatella kirjoitti:
Pistän linkin kuvvii, kun meitä on tiällä tumpeloeta, minä aenahii:))
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kulma pielisentie&prefiltered=-&SearchForm_submit=Hae&retainFilters=0Kuvista näkyy hyvin rakennusten sijainti ja liikeiden nimet. Näitä minäkin olen selaillut.
Kantatien silta valmistui vuonna 1964 ja vuosina 1965 - 1966 valmis tie sai asfalttipäällysteen. Urakoitsijana oli Asfaltor Oy.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Kantatien silta valmistui vuonna 1964 ja vuosina 1965 - 1966 valmis tie sai asfalttipäällysteen. Urakoitsijana oli Asfaltor Oy.
Sen sillan kiveyksen rakentamista jouduin hieman seuraamaan, ja asfaltin laatuun tutustumaan.
Samoin kun asfaltoivat tietä Pankakosken suuntaan.
Silloin on nähty ja tunnettu, mutta ei vaan tule mieleen.
Eräs nuoren miehen hahmo on mielessä, mutta en muista tarkemmin.- Anonyymi
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Kuvista näkyy hyvin rakennusten sijainti ja liikeiden nimet. Näitä minäkin olen selaillut.
Onko sinulla minkäänlaista tietoa / kuvia Pielisenkatu 32:sta? Siinä talossa oli 50‐luvulla apteekki ja Keskon konttori, sitten neiti Hirvosen ompelimo, Raili Hartikaisen valokuvaamo, myöhemmin Kären kelloliike. Keskon konttori toimi ‐65 luvulle asti. Ensin johtajana oli Kinnunen, hänen jälkeensä Lauri Rehn. Konttoripäällikkönä toimi Raimo Laakkonen, hän tuli Joensuusta. Rehn oli Olli Rehnin isän veli. Kun Kesko lopetti konttorin, Rehn siirtyi Mikkeliin konttorin johtajaksi.
- kuhmonkadunalussa
Saanko kysyä, milloin "Mekliinin kauppa" perustettiin, jos satut tietämään?
Ruoka- ja Sekatavarakauppa Mecklinin perusti kesällä 1950 Aarne Mecklin vaimona Elsan kanssa Kuhmonkatu 15 taloon. Kauppa oli toiminnassa 70- 80-luvun vaihteeseen saakka. Aarne kuoli vuonna 1992 ja Elsa vuonna 1997. He asuivat viime päivinään rivitalossa Rauhalassa.
- aikamuuttaaajatuksia
Kiitos! Muistan talon hyvin. Tuntui, että se oli toinen talo, heti Nuutisen kaupan jälkeen, mutta katu on voinut olla toisenlainen -50 luvulla. Muistan siis vain -70 luvun puoleenväliin ja ilmeisen hatarasti sinnekin. Nuo ihmiset tuntuivat silloin todella vanhoilta, mitä eivät siis ole olleetkaan. Kaikki on suhteellista.
aikamuuttaaajatuksia kirjoitti:
Kiitos! Muistan talon hyvin. Tuntui, että se oli toinen talo, heti Nuutisen kaupan jälkeen, mutta katu on voinut olla toisenlainen -50 luvulla. Muistan siis vain -70 luvun puoleenväliin ja ilmeisen hatarasti sinnekin. Nuo ihmiset tuntuivat silloin todella vanhoilta, mitä eivät siis ole olleetkaan. Kaikki on suhteellista.
Tuo mainitsemani Pielisentie 15 oli muistinvarainen tieto. Se voi olla hyvinkin väärä. Nuutisen puutalo on edelleen samalla paikalla, samoin kuin seuraava talokin. Aarne kipaisi hakemassa asiakkaalleen tuoreet lihat Nuutisen kaupasta.
- vanhojaetsiessä
Kävin tällä kahtelemassa. Muistaakseni oli tuossa YIT:n kyltin kohilla. Mutta kuten sanottua, en muista varmaksi. Kyllä on vaatimaton tämä entinen iso väylä. Siitä ne bussitkin kulki.
https://www.google.com/maps/@63.3208269,30.019968,3a,75y,53.21h,70.25t/data=!3m6!1e1!3m4!1sm9P7sCkoCaNHb9wLMGT7Qw!2e0!7i13312!8i6656!6m1!1e1 - eipäonnistunusuoraan
Näkkyy aukeavan vain maalaamalla koko osoitteen.
- olen-ihan-hakoteillä
vanhojaetsiessä kirjoitti:
Kävin tällä kahtelemassa. Muistaakseni oli tuossa YIT:n kyltin kohilla. Mutta kuten sanottua, en muista varmaksi. Kyllä on vaatimaton tämä entinen iso väylä. Siitä ne bussitkin kulki.
https://www.google.com/maps/@63.3208269,30.019968,3a,75y,53.21h,70.25t/data=!3m6!1e1!3m4!1sm9P7sCkoCaNHb9wLMGT7Qw!2e0!7i13312!8i6656!6m1!1e1Mikä oli kyltin kohdalla? Linkistä aukeaa koko Amerikan manner.
- kokeillaannyt
Jos osa linkistä ei ole sininen, niin koko linkki pitää maalata ja ottaa sitten siirry osoitteeseen.
https://www.google.com/maps/@63.3208269,30.019968,3a,75y,53.21h,70.25t/data=!3m6!1e1!3m4!1sm9P7sCkoCaNHb9wLMGT7Qw!2e0!7i13312!8i6656 - Ei-enää-hakoteillä
kokeillaannyt kirjoitti:
Jos osa linkistä ei ole sininen, niin koko linkki pitää maalata ja ottaa sitten siirry osoitteeseen.
https://www.google.com/maps/@63.3208269,30.019968,3a,75y,53.21h,70.25t/data=!3m6!1e1!3m4!1sm9P7sCkoCaNHb9wLMGT7Qw!2e0!7i13312!8i6656Löytyi! Pääsin Kuhmonkadulle!
- Tahvonenä
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Tuo mainitsemani Pielisentie 15 oli muistinvarainen tieto. Se voi olla hyvinkin väärä. Nuutisen puutalo on edelleen samalla paikalla, samoin kuin seuraava talokin. Aarne kipaisi hakemassa asiakkaalleen tuoreet lihat Nuutisen kaupasta.
Mecklinin kauppa oli Kuhmontie 5:ssä.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Hyvä tieto. Kiitoksia.
Mecklinin kauppa oli siis Talouskauppa Nuutisen puutaloa vastapäätä Kuhmontien toisella puolella. Paikalla on tällä hetkellä tyhjä tontti.
- Tarkennusta
Ruoka- ja sekatavarakauppa A. Mecklin oli osoitteessa Kuhmonkatu 3
- rotestimökinpoika
Olikohan tuo Matilaisen jalkineliike samaa sukua kun oli Juuassa Jalkineliike Matilainen. Isoisä oli Juuan liikkeessä suutarina, muutama valokuvakin on.
Kuoli keuhkotautiin 1936. Kävin viikonloppuna Lieksassa ja yritin muistella mitä rakennuksia oli silloin kun muistan ensimmäisen kauppalassa käynnin joskus 1961.
Paljon on maisemat muuttuneet. Löytyisiköhän kuvia -60 luvulta?Sukulaisuudesta minulla ei ole tietoa, mutta tarkennan, että kyseinen jalkineliike on sijainnut mainitsemallani paikalla ainakin vuonna 1939. Matilaisia näyttää olevan kenkäalan ammattilaisina ympäri Suomea.
- pienipellavapää
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Sukulaisuudesta minulla ei ole tietoa, mutta tarkennan, että kyseinen jalkineliike on sijainnut mainitsemallani paikalla ainakin vuonna 1939. Matilaisia näyttää olevan kenkäalan ammattilaisina ympäri Suomea.
Lieksassa oli Matilainen niminen suutari. Hän ja vaimonsa olivat sisareni kummeja.
- meteliforever
Kulman alapuolella ennen Essoa oli 60-luvulla Rautiaisen kioski, josta sai nuori kaikkea haluamaansa.
Muistelen, että Kulman ja Seurahuoneen välisellä alueella oli Rautiaisen kioski ja Kulman ja Esson välissä Kanervan kioski. Esso ilmestyi katukuvaan noin vuonna 1952. Tuona vuonna tai edellisenä kävin ensimmäisen kerran elokuvissa Kulmalla. Elokuva oli Walt Disneyn piirretty, mustavalkoinen äänielokuva "Höyrylaiva Ville", joka kertoo Mikki Hiirestä. Muitakin piirrettyjä näytettiin, mutta Mikki Hiiri jäi mieleeni. Onhan siitä kulunut jo noin 65 vuotta.
https://www.youtube.com/watch?v=BBgghnQF6E4- meteliforever
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Muistelen, että Kulman ja Seurahuoneen välisellä alueella oli Rautiaisen kioski ja Kulman ja Esson välissä Kanervan kioski. Esso ilmestyi katukuvaan noin vuonna 1952. Tuona vuonna tai edellisenä kävin ensimmäisen kerran elokuvissa Kulmalla. Elokuva oli Walt Disneyn piirretty, mustavalkoinen äänielokuva "Höyrylaiva Ville", joka kertoo Mikki Hiirestä. Muitakin piirrettyjä näytettiin, mutta Mikki Hiiri jäi mieleeni. Onhan siitä kulunut jo noin 65 vuotta.
https://www.youtube.com/watch?v=BBgghnQF6E4Minä taas muistelen, että kun se vanhan Rautiaisen puukioski ennen Essoa kävi pieneksi, miehen jälkeläiset perustivat uuden Pielisentien varteen siihen Seurahuoneen ja Kulman väliin.
meteliforever kirjoitti:
Minä taas muistelen, että kun se vanhan Rautiaisen puukioski ennen Essoa kävi pieneksi, miehen jälkeläiset perustivat uuden Pielisentien varteen siihen Seurahuoneen ja Kulman väliin.
Olet varmaankin oikeassa. Mistähän minulle on jäänyt Kanervan kioski mieleeni 60-luvulta siinä Kulman ja Esson välillä? Asia on varmaankin tarkistettavissa.
- ollakovaieiköolla
Tässä kuvassa taitaa joku kioski olla, vai liekö muu pömpeli.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-118094 - muistanko.oikein
meteliforever kirjoitti:
Minä taas muistelen, että kun se vanhan Rautiaisen puukioski ennen Essoa kävi pieneksi, miehen jälkeläiset perustivat uuden Pielisentien varteen siihen Seurahuoneen ja Kulman väliin.
Muistelen että Rautiaisen kioski oli myös nyk. taksiaseman paikalla ja sen jälkeen seurahuoneen ja Kulman välissä?
muistanko.oikein kirjoitti:
Muistelen että Rautiaisen kioski oli myös nyk. taksiaseman paikalla ja sen jälkeen seurahuoneen ja Kulman välissä?
Seurahuoneen ja Kulman välissä oli Rautiaisen kioski ja viime vaiheessa kioskilla oli muitakin omistajia. Asematie rakennettiin Asemakaduksi 40- - 50-lukujen vaihteessa. Kantatietä ei vielä ollut. Muistelamasi kioski sijaitsi lähempänä rautatieasemaa jossakin Asemakadun kaistojen välissä nykyisen Kantatien kohdalla. Selailemistani valokuvista ei löydy kioskia nykyisen taksiaseman liepeiltä. Muistit kuitenkin ihan oikein Asemakadun kioskin olemassaolon.
Kuvakin löytyi. Tarkoitit varmaankin linkin kuvan kioskia. Se näyttäisi olevan melkein asema-aukiolla.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-120773
Tässä on asemanmäen kioski vuonna 1960.
https://museot.finna.fi/Record/pielinen.M011-122645- rotestimökinpoika
Eikös tuossa kohtaa ollut -70 luvulla "Jehovan" eli kanervan kioski?
rotestimökinpoika kirjoitti:
Eikös tuossa kohtaa ollut -70 luvulla "Jehovan" eli kanervan kioski?
Sellaista minäkin tuolla ylempänä ehdottelin. Nyt olen varma, että kisoki oli Kanervan. Oli jo 60-luvulla. Tarkistin asian. Vaimon tuttava oli kioskissa töissä ja omistaja oli Kanerva.
- Anonyymi
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Sellaista minäkin tuolla ylempänä ehdottelin. Nyt olen varma, että kisoki oli Kanervan. Oli jo 60-luvulla. Tarkistin asian. Vaimon tuttava oli kioskissa töissä ja omistaja oli Kanerva.
Kanervan kioski oli Laakkosen vastapäätä tontilla, jossa sen jälkeen toimi Keräsen Shell huoltoasema. Nyt siinä ei ole enää mitään.
Kioski oli avoinna vain iltaisin myöhään yöhön. Kun Kevätniemen lavan tanssit päättyivät, nakit ja ryynärit tekivät kauppansa.
- kesäjakaipaus
Ihana tuo Sreet view - linkki tuolla ylempänä. Ihan tuli tippa linssiin, kun aurinkoisia ja tyhjiä joen rannan katuja ajelin. En ollut jokenkin huomannut, että tuollainenkin on tehty, vaikka siitä kuvaamisesta oli silloin aikanaan paljon puhetta.
- TunsinSuutarin
Yksi suutari oli-60 luvun alussa Vilho Matilainen, asui lamminkylässä ja piti liikettään ainakin siinä kellaritilassa jossa on se sininen kahvila!
- rotestimökinpoika
Jos asui nykyisen Lepolantie 157 kohdalla, niin oli ilmeisesti samoja Matilaisia kuin Juuassa.
- sghgfhhsfghghh
Niillä seutuvillahan ne asui!
- pienipellavapää
Oli muuten sisareni kummisetä. Hänellä taisi olla jotain vikaa toisessa jalassa. Muistaakseni toisen jalan kengänpohja oli korkeampi.
Ensimmäinen kotini Lieksassa sijaitsi lähellä rautatieasemaa. Myöhemmin kotimökki jäi kantatien alle. Olin jo muuttanut 1953 yläkylältä alakylälle. Tieni kauppalalle kulki 50-luvun alkuvuodet Asemaravintolan ja Postitalon/Poliisitalon välistä. Putkat olivat talon takapuolella ja matalalla olleista kalteri-ikkunoista voi hypäten kurkistaa sisälle.
Junien matkustusluokat olivat silloin kuten nytkin jaettu yhteiskunnallisen aseman ja varallisuuden mukaan kolmeen luokkaa. Myös Asemaravintolassa olivat omat ovet paremmalle väelle ja rahvaalle.
50-luvun alussa pääsin isäni mukana isän työasiakäynnillä pistäytymään kyseisessä ravintolassa, mutta en muista mitä ovea käytimme. Sen kuitenkin muistan, että sain palkkioksi odotuksestani Fazerin pyöreän peltisen, pulleakantisen karamellirasian, jossa oli kannessa ananashedelmän kuva. Muistan myös ravintolan äänet puheensorinoineen ja astioiden kalinoineen sekä tupakansavuisen ympäristön. Hyvin hämärästi muistan myös, että silloista ravintolan pitäjää sanottiin Piippu-Villeksi.
60-luvun puolivälissä vierailin uudelleen Asemaravintolassa omiin työtehtäviini liittyen ravintolan pitäjän Petteri Wuoman luona. Wuomat asuivat rakennuksen yläkerrassa. Petteri oli mukava mies ja hyvä tarinankertoja, jonka juttuja olisi kannattanut nauhoittaa muidenkin kuultaviksi. Muistan, kuinka hän kertoi minulle hyvin värikkäästi linnunmetsästyksestään nuorena miehenä ollessaan eräänä sumuisena päivänä kotiseudullaan Karjalankannaksen Muolaan Äyräpäänjärvellä kaverinsa Manu-Matalan kanssa. Lisänimensä mukaan Manu lienee ollut pienikasvuinen mies. Ehkä kommelluksia heille sattui liikaakin yhdeksi päiväksi.
Petteri Wuoma oli ilmeisesti viimeinen ravintolanpitäjä ja viime vuosikymmenet paikalla on jäljellä vain rakennuksen luonnonkivestä tehty kivijalka sekä paremman väen ja rahvaan kiviportaat.- pienipellavapää
Olemme kulkeneet lapsuudessa samoja teitä. Minä kuljin äitini ja mummoni kanssa myös kylälle ja kotiin Asemaravintolan ja Posti-/Poliisitalon välistä. Joskus sieltä putkan ikkunasta näkyi valo ja kuului kolinaa ja se sai aikaan pienen pelonvärinän. Tämän reitin kulkeminen loppui kun olin viisivuotias ja muutimme alakylän suuntaan.
Muistatko, keitä asui isossa talossa lähellä veturitallia silloin 50-luvun alkupuolella? Olitko sinä? Talohan on vieläkin pystyssä. Kävin joskus siellä kylässä ja kodin sisustus näytti hienommalta kuin tavallisen mökkiläisen huusholli. Muistelen, että talossa asui silloin Niemen perhe ja heillä oli Raimo niminen toisilla kymmenillä oleva poika. Voin muistaa sukunimen väärinkin. Myöhemmin en koskaan enää käynyt talossa. Raimo kuitenkin asui siellä lähistöllä.
Vieläköhän veturitallin sisällä ovenpielessä on se vesiposti, josta haimme juomavedet silloin runsaat 60 vuotta sitten? Pitäisiköhän Lieksassa käydessä joskus tarkastaa.
- pienipellavapää
Kyllä me oltiin ihan niitä Kevätniemen työläismökkiläisiä ja juomavesi haettiin meillekkin veturitallilta. Pyykin mummo pesi saunalla ja vei huuhdeltavaksi Pielisen rantaan. Talvella kuljetti kelkalla ja kesällä kärryllä.
Pitääkin kurkistaa sinne veturitallille , kun seuraavan kerran tullaan käymään Lieksassa. pienipellavapää kirjoitti:
Kyllä me oltiin ihan niitä Kevätniemen työläismökkiläisiä ja juomavesi haettiin meillekkin veturitallilta. Pyykin mummo pesi saunalla ja vei huuhdeltavaksi Pielisen rantaan. Talvella kuljetti kelkalla ja kesällä kärryllä.
Pitääkin kurkistaa sinne veturitallille , kun seuraavan kerran tullaan käymään Lieksassa.Työläämpää oli asuminen silloin noissa mökeissämme. Vesi ei tullut eikä mennyt putkia pitkin. Huussi oli pihan perällä. Sähköt kuitenkin oli paria lamppua varten, mutta mitään sähkölaitteita ei ollut. Ehkä sähköt olivat sen takia, koska asemalla tarvittiin sähköä ja sieltä oli lyhyt matka vetää avopiuhat mökin seinälle. Uunissa ja hellalla laitettiin ruuat ja kuumennettiin silitysraudat. Radio oli kuitenkin sähkökäyttöinen, mutta sekin oli alkuun aataminaikuinen akkukäyttöinen puulaatikko.
- pienipellavapää
Muuten siinnä aseman kioskissa oli myyjänä hyvin kaunis tummatukkainen nainen.
- varokaa.sitä
Se aikuisen oikeesti kamuttaja ennenku muuttui mieheksi
Taas hyvä aloitus.
Tuossa edellä on muisteltu monia paikkoja.
Minäkin pistän jotain.
Valokuvaamoja oli Hartikaisen ja Apellin.
Muistelen Erikivellä olleen huonekaluliikkeen.
Se Kanervan Voiton kioski aiheutti Voitolle loparit.
Hän oli Kauppayhtiön varastonhoitaja ja kuljetuspäällikkö.
Hommat jäi aika retuperälle kun kioski oli tärkeämpi.
Pauli Mauro oli kimpaantunut, kun mies meni yhtenään pitkin kylää, eikä ostanut myytäviä Kauppayhtiöltä.
Muistanko oikein, kirjoitettiinko Meklinin nimi Mäcklin.
Kauppiaan tunsin hyvin ja muistan talon värin.
Noille kuvalinkkien laittajille sanon Suuri Kiitos.- lieksankasvatti
Minä näin ensimmäisen kerran monta paikkaa tuon katukameralinkin kautta. On näköjään kuvattu sekä 2009 että 2011. Paljon on vieraita yritysten nimiä ja kauniita katuja. Ei sitä lyhyillä käväisyillä näköjään huomaa kuin ihan isoimmat muutokset.
Virallisesti kauppiaan nimi oli Mecklin Aane. Aarnen isän nimi oli kuitenkin Mäklin, joten nimi on jossakin vaiheessa hieman muuttunut.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Virallisesti kauppiaan nimi oli Mecklin Aane. Aarnen isän nimi oli kuitenkin Mäklin, joten nimi on jossakin vaiheessa hieman muuttunut.
Korjaan: tietenkin Aarne. Isän nimi oli Konstantin Josefinpoika Mäklin.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Korjaan: tietenkin Aarne. Isän nimi oli Konstantin Josefinpoika Mäklin.
Vanhat puhui Mäkkelin kaupasta.
Tuolla mainitun suutari Gröhnin molemmat lapset tunsin hyvin.
Myös Väinön ja hänen vaimonsa tunsin, mutta en kovin hyvin.- heimambo
röni oli lapseton joten se siitä tideosta
heimambo kirjoitti:
röni oli lapseton joten se siitä tideosta
Vai oli Gröhn lapseton, mutta silti hänellä oli tyttö ja poika.
Outo juttu.- Anonyymi
kamuttaja kirjoitti:
Vai oli Gröhn lapseton, mutta silti hänellä oli tyttö ja poika.
Outo juttu.Poika oli nimeltään Voitto ja hän oli ottolapsi. Voiton elämä meni ei hyvin, hän kuoli nuorena. Tyttöä en tiedä heillä olleen.
Anonyymi kirjoitti:
Poika oli nimeltään Voitto ja hän oli ottolapsi. Voiton elämä meni ei hyvin, hän kuoli nuorena. Tyttöä en tiedä heillä olleen.
Ei ollut Väinön ja Toinin lapsi Voitto.
Tunsin pojan henkilökohtaiseesti ja hyvin.
Tyttö oli pari vuotta vanhempi.
Erikiven pojalla oli kova kohtalo.
- kievieri
Ei ollut kova kohtalo eli rikkaana ja elää vieläkin.
kievieri kirjoitti:
Ei ollut kova kohtalo eli rikkaana ja elää vieläkin.
Tässä tarkoitetaan Tsunamin 2004 seurauksia, kun Erikiven pojat Jules ja Niklas katosivat lomamatkalla hyökyaaltoihin Thaimaassa. Siinä kohtalossa eivät rikkaudet lohduttaneet tai auttaneet. Sellaista kohtaloa ei voi kukaan täysijärkinern vähätellä.
- rotestimökinpoika
Kanervan Voiton isällä oli paja Viekintiehaarassa, siinä paikalla on nyt valtakunnansali.
- onkirjoitettu
Voitte lopettaa joutavat historia jornat somlit kiinnostaa
- historia-kiinnostaa
Somlitpa hyvinkin somlit. Jornatpa hyvinkin jornat.
- LähesOikeinKirjoitettu
Eikös se historia ole tässä tapuksessa hitsoria?
Tunsin 50-luvulla nuorukaisen nimeltään Voitto Gröhn. Asuin alakylällä ja Voitto asui isänsä kanssa lähistöllä Moisionkadun varrella vanhassa harmaassa mökissä, jossa kylälinkin silloin tällöin. Voitolla oli omatekoinen kangaskanootti joen rannassa ja usein kävin Voiton kanssa melomassa jokea pitkin. Joskus vuosikymmeniä myöhemmin tapasin Voiton Joensuussa ja hän oli muuttunut käsipuoleksi. Kertoi menettäneensä toisen kätensä tapaturmaisesti Lieksan rautatieaseman ja Rantakylän välillä junan kanssa törmäillessään. Lieneekö Voitto viestiketjussa mainittuja Gröhnejä? Voiton viimeisistä parista vuosikymmenestä en tiedä mitään.
- punatulkku1412
Nyt nappasi. Olin Lieksassa kauppaoppilaitoksessa 70-luvun loppuvuosina. Voitto Gröhn oli opiskelemassa uuteen ammattiin käsi-invalideetin takia samalla luokalla...Hän pärjäsi hyvin, vaikka elämä oli häntäkin kohdellut kaltoin..Muistelen nähneeni hänen kuolinilmoituksen jos kauan aikaa sitten (toistakymmentä vuotta ainakin)..Oli muuten fiksu ja veikeä mies, joten rauha hänen muistolleen.
punatulkku1412 kirjoitti:
Nyt nappasi. Olin Lieksassa kauppaoppilaitoksessa 70-luvun loppuvuosina. Voitto Gröhn oli opiskelemassa uuteen ammattiin käsi-invalideetin takia samalla luokalla...Hän pärjäsi hyvin, vaikka elämä oli häntäkin kohdellut kaltoin..Muistelen nähneeni hänen kuolinilmoituksen jos kauan aikaa sitten (toistakymmentä vuotta ainakin)..Oli muuten fiksu ja veikeä mies, joten rauha hänen muistolleen.
Kiitoksia tiedosta. 50-luvun melojakaverini on päässyt paremmille vesille.
- åojpoj
oli varmasti hyvä kaeri
- pienipellavapää
Olikos tällä Voitolla velipoika? Muistan tavanneeni 70-luvun alkuvuosina Helsingissä asuessani jonkun Gröhnin pojan. Myöhemmin pieni pokani leikki, Partalanmäellä vanhempieni luona vieraillessamme, jonkun Gröhnin pojan kanssa. Liekkö ollut vaikka Voiton poikia.
Voitto kertoi olleensa naimisissa, mutta eronneen. En tullut kysyneeksi jälkeläisistä, joten en tiedä. Vaimon nimi jäi kuitenkin mieleeni hieman erikoisena - Valma.
- aamurusko415
Kyllä Voitolla oli lapsia liitostaan muistaakseni kolme. Varmaan ovat jo keski-ikäisiä. Valma oli hänen ex-puolisonsa nimi. Taisivat asua sillon 70-luvun loppuvuosina Sammonkadulla Partalanmäellä. - Voitto oli fiksu ja persoonallinen luokkakaveri Kopiksessa. Ehkä siihen vaikutti hänen elämän kokemukset ja olihan hän sillon jo huomattavasti "kypsemmässä" iässä, lähempänä kolmea kymppiä.
--Rauha hänen muistolleen-- aamurusko415 kirjoitti:
Kyllä Voitolla oli lapsia liitostaan muistaakseni kolme. Varmaan ovat jo keski-ikäisiä. Valma oli hänen ex-puolisonsa nimi. Taisivat asua sillon 70-luvun loppuvuosina Sammonkadulla Partalanmäellä. - Voitto oli fiksu ja persoonallinen luokkakaveri Kopiksessa. Ehkä siihen vaikutti hänen elämän kokemukset ja olihan hän sillon jo huomattavasti "kypsemmässä" iässä, lähempänä kolmea kymppiä.
--Rauha hänen muistolleen--Olimme lähes saman ikäisiä 40-luvulla syntyneitä keveruksia, kun 50-luvulla meloimme Lieksanjoella. Tästä laskien Voittokin oli 70-luvun lopulla jo pitkälti yli kolmekymppinen. Voitto oli silloin ihan mukava kaveri.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Voitto kertoi olleensa naimisissa, mutta eronneen. En tullut kysyneeksi jälkeläisistä, joten en tiedä. Vaimon nimi jäi kuitenkin mieleeni hieman erikoisena - Valma.
Jos ollaan samassa henkilössä, niin Valma oli kotoisin Timitrasta.
Hänen veljensä oli oikea "lukutoukka" lapsesta asti.- Sammonkatu2
aamurusko415 kirjoitti:
Kyllä Voitolla oli lapsia liitostaan muistaakseni kolme. Varmaan ovat jo keski-ikäisiä. Valma oli hänen ex-puolisonsa nimi. Taisivat asua sillon 70-luvun loppuvuosina Sammonkadulla Partalanmäellä. - Voitto oli fiksu ja persoonallinen luokkakaveri Kopiksessa. Ehkä siihen vaikutti hänen elämän kokemukset ja olihan hän sillon jo huomattavasti "kypsemmässä" iässä, lähempänä kolmea kymppiä.
--Rauha hänen muistolleen--Joo Sammonkatu 2:ssa asuivat 70-80-luvun taitteessa Vote ja Valma lapsineen. Kaksi vanhempaa olivat tyttöjä ja poika nuorimmainen. Kaikki syntyneet 70-luvun alkupuoliskolla. Muistan kun pikkupoikana ihmettelin miten Voitto osasi hypätä fillarin selkään vaikka ei ollut kuin yksi käsi. Otti mies viinaakin mutta ei ollut pihan pikkumukuloille hankala. Samassa talossa asui sitten myös muuan toinen perhe jonka isännästä ei niin miellyttäviä muistoja jäänytkään. Sukunimi alkoi kirjaimilla Iss...
Talojen parkkipaikoilla tapahtui alkuun hauskoja. Talot olivat siis vielä uusia ja lämmitystolppia ei oltu vielä alkuun asennettu. Töihin lähtevät auton omistajat vetivät virrat jatkoroikilla parvekkeiden kautta tai ikkunasta. Isännöitsijä (nimeä en viitsi kirjoittaa) kierteli aamuyöllä nyppimässä piuhat irti autojen puoleisesta päästä. Siis ne mitkä sai kun osassa oli pistoke konehuoneessa ja konepelti kiinni. Mukavia yllätyksiä töihin lähteville kovalla pakkasella. Taisi kyseinen isännöitsijä sitten muistaakseni törmätä johonkin siellä pihalla lopulta...olisiko ollut oveen tms. =) - oikein.törmääjälle
Sammonkatu2 kirjoitti:
Joo Sammonkatu 2:ssa asuivat 70-80-luvun taitteessa Vote ja Valma lapsineen. Kaksi vanhempaa olivat tyttöjä ja poika nuorimmainen. Kaikki syntyneet 70-luvun alkupuoliskolla. Muistan kun pikkupoikana ihmettelin miten Voitto osasi hypätä fillarin selkään vaikka ei ollut kuin yksi käsi. Otti mies viinaakin mutta ei ollut pihan pikkumukuloille hankala. Samassa talossa asui sitten myös muuan toinen perhe jonka isännästä ei niin miellyttäviä muistoja jäänytkään. Sukunimi alkoi kirjaimilla Iss...
Talojen parkkipaikoilla tapahtui alkuun hauskoja. Talot olivat siis vielä uusia ja lämmitystolppia ei oltu vielä alkuun asennettu. Töihin lähtevät auton omistajat vetivät virrat jatkoroikilla parvekkeiden kautta tai ikkunasta. Isännöitsijä (nimeä en viitsi kirjoittaa) kierteli aamuyöllä nyppimässä piuhat irti autojen puoleisesta päästä. Siis ne mitkä sai kun osassa oli pistoke konehuoneessa ja konepelti kiinni. Mukavia yllätyksiä töihin lähteville kovalla pakkasella. Taisi kyseinen isännöitsijä sitten muistaakseni törmätä johonkin siellä pihalla lopulta...olisiko ollut oveen tms. =)Törmäyskohta lienee ollut polkupyörän suuntaviitta.
- jännä.sanonta
Olen kuullut kakarana tällaisen sananlaskun "hengessä mukana niinkun Erikivi Talavisuassa". Mistä johtunee, en saanut selitystä vaikka silloin kysyin.
Mieleeni tulee sellainen ajatus, kun kaikki eivät "päässeet" sotimaan toisten mukana siviilitehtävänsä takia. Erikivi valmisti tuolloin ruumisarkkuja, joilla oli tuolloin sesonkiluontoinen kysyntä myös Lieksan kauppalassa. Ruumisarkkuja valmisti myös "Puu-Olli" Toivanen verstassaan Puunjalostustehtaalla sota-aikaan. Tällöin heidän voitiin katsoa olevan kuitenkin "hengessä mukana sotimassa".
Työelämässä ollessani minutkin oli vapautettu mahdollisista sotatoimista siviilitehtäväni takia.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Mieleeni tulee sellainen ajatus, kun kaikki eivät "päässeet" sotimaan toisten mukana siviilitehtävänsä takia. Erikivi valmisti tuolloin ruumisarkkuja, joilla oli tuolloin sesonkiluontoinen kysyntä myös Lieksan kauppalassa. Ruumisarkkuja valmisti myös "Puu-Olli" Toivanen verstassaan Puunjalostustehtaalla sota-aikaan. Tällöin heidän voitiin katsoa olevan kuitenkin "hengessä mukana sotimassa".
Työelämässä ollessani minutkin oli vapautettu mahdollisista sotatoimista siviilitehtäväni takia.Erikivellä oli muistini mukaan terveydellinen syy joka esti sotaan menon.
Taisi olla viallinen jalka.- OutoOlet
kamuttaja kirjoitti:
Erikivellä oli muistini mukaan terveydellinen syy joka esti sotaan menon.
Taisi olla viallinen jalka.Kortistostasiko tieto löytyi aika hämmentävää nuo sinun oudot tietosi.
- VakavaPaikka
Eikös enne puujalalliset pantu eturintamaan miinanpolkijoiksi? Oli jossain elokuvassa tuo vitsinä!
- puujalkamies
Muistoja Gona Beachilta!
”Puujalkakomppania – seento! Lasisilmiä pudottamatta, pahvikeuhkoa puhkaisematta, puujalkoja katkomatta, pyörätuolia hitaasti kiihdyttäen – tahditta mars! Oma jalka, puujalka, oma jalka, puujalka…” Muistin juuri seuraavanlaisen asian.
Kun kulmalta lähti Alakylälle päin, niin ensimmäisen talon vasemmalta takana oli suurehko vaalea kylmä makasiini.
Se rakennus oli ainakin 50- luvulla, ja pitkälti seuraavalle vuosikymmenelle, vuokrattu Kauppayhtiölle.
Heillä oli siellä ainakin suuri suolavarasto.
Jouduin työni vuoksi kerran käymään siellä tapaamassa erästä miestä, ja parhaillaan oli irtosuolan säkitys käynnissä.
En muista mitä muuta lienee ollut, koska se ei ollut käyntini tarkoitus.Makasiini on edelleenkin samalla paikalla Maurasen talon ja Toribaarin välissä. Mauranen oli ennen omaa liikettään töissä Kauppayhtiöllä, joten varastotilaa lienee järjestynyt tarvittaessa Lieksan palon jälkeen rakennettuun makasiiniin.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-120155
https://www.finna.fi/AJAX/JSON?method=getImagePopup&id=pielinen.M011-58539&index=0&size=largekamuttaja kirjoitti:
Vai on se vielä siellä, ei sitten kaikkea ole purettu.
Makasiinia on käytetty Maurasen talossa olleiden kauppaliikkeiden varastona. Talossa oli runsas parikymmentä vuotta sitten sähkö/kodinkoneliike ja myös Mustapörssi. Kodinkoneliike varastoi myyntitilanteessa vastaanottamansa käytetyt televisiot ja muut kodinkoneet kyseiseen varastoon, josta paikkakunnalla vierailleet rajantakaiset venäläiset saivat niitä noutaa kotiinviemisiksi hakupalkalla. Tämä oli silloin lähialueyhteistyötä. Nykyään venäläiset ostavat vain laadukkaita merkkituotteita, minkä takia venäläisiä turisteja näkyy enää vain harvoin Lieksan liikkeissä. Joku satunnainen venäläinen ohikulkija saattaa poiketa laskettelumatkallaan tavarataloissa.
- sikamaani
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Makasiinia on käytetty Maurasen talossa olleiden kauppaliikkeiden varastona. Talossa oli runsas parikymmentä vuotta sitten sähkö/kodinkoneliike ja myös Mustapörssi. Kodinkoneliike varastoi myyntitilanteessa vastaanottamansa käytetyt televisiot ja muut kodinkoneet kyseiseen varastoon, josta paikkakunnalla vierailleet rajantakaiset venäläiset saivat niitä noutaa kotiinviemisiksi hakupalkalla. Tämä oli silloin lähialueyhteistyötä. Nykyään venäläiset ostavat vain laadukkaita merkkituotteita, minkä takia venäläisiä turisteja näkyy enää vain harvoin Lieksan liikkeissä. Joku satunnainen venäläinen ohikulkija saattaa poiketa laskettelumatkallaan tavarataloissa.
Nyt laskettelet soopaa makasiini on purettu kymmeniä vuosia sitten.
- ei-ole-purettu
sikamaani kirjoitti:
Nyt laskettelet soopaa makasiini on purettu kymmeniä vuosia sitten.
Näytti olevan pystyssä ainakin vielä tänään 10.4.2016 puoleltapäivin.
ei-ole-purettu kirjoitti:
Näytti olevan pystyssä ainakin vielä tänään 10.4.2016 puoleltapäivin.
Kiitos tiedosta.
Ihmettelen minkä ilon jotkut saa tahallisesta väärien tietojen levittämisestä.
- Karhunkaataja57
Mitkä oli Rautiaisten nimet jotka piti kitskaa ?
- aloitetaan-heistä
Kioskin pidon aloitti Kauko Rautiainen vaimonsa kanssa 60-luvulla. Kioskin pitoa jatkoivat perheen pojat, mm. Jouko Rautiainen. Eräs pojista oli Lieksan kaupungin teknisen osaston töissä.
- tane.oli
Ei ollut Kauko vaan oli Tauno Rautiainen.
- muistelua
Minä taas muistelen, että kioskin pitäjä olisi ollut Pauli Rautiainen.
- se.se.oli
Se oli Rauno Rautiainen.
Tuossa Rautiasten suvussa vaikutti muistaakseni myös mummeli nimeltä Tyyne.
Oletan näin, et muistele. Tiedät jostain kumman syystä.
Eilen juttelin JR:n kanssa. (Dallasin öljyistä;) Toivon asiallista ja kaikkea muuta. Kukoistakoot kaikkien ja kaiken ajatus.
Paljon olisi puoltavan Piitulaista puitavaa Kulmalla.
Sitä tässä ihmettelen, että miksi vanha ketju nostettiin nyt ylös?
Nyt. Siirryn, lukemattomaan lukemaan;)- Wiilee.keksi
Hoh hoijaa, taisi alasakara sheriffiltä jäädä peestä pois. Jos Päätaloa muistelet se ol Riitu.
Sanalla satula on ainakin kaksi merkitystä. Se jolla ratsastajat hevosen ja itsensä välissä käyttävät, ja se, jota Satulan paikkakunnalla tai paikassa jopa kirjoittavat satumaisiksi teksteiksi;)
https://www.youtube.com/watch?v=BdDEpE79GgcJos olisin edelleenkään minkään "päällä" , arvuuttaisin tietoani kylläistä;)
Olipa kiva katsoa tätä kiroamistakin YLEn valintana jouluna?> Mui statteko? ajan Viimevuonnahi oli sammaa osittain.
Kulma on aina ollu mun tienoo nuorena. Sielä satuilemma sain turpiini, kun ei ollut tupakkaa ja viinaa tarjota asemaravintolassa sitä halaaville haluaville.
Tiedän kyllä monta hulttiota edelleen. Hyvät kuutoset osaan lukea itsellenkin.Ajatuksen sivus pärjäten, kuoria kovempi.
Anteeksi. Oikohan oiskaa parempaa ryhtyä! Ja mihin ?
Mutta. Että joo pikkuloulunanikin;) Kaikki hyvin?
Millonksas joku tulloo?
Liian kaunis laulu?
https://www.youtube.com/watch?v=zhNuiXKE_Bg
- Kaiken.kestävä
Moni varmaan tohtis kertoa enemmän. Ei muista? Harmi.
Olkoon.
Jos jokunen asialinlalla laksaa juosta. Kiitän koska tämän joku toi asiallisesti esille, jo!
https://www.youtube.com/watch?v=uw1VWaV39WU - Arjumind
Äitini oli sota-aikaan töissä Keskuskahvilassa. Kuka sitä mahtoi pitää ja millainen paikka se oli?
Keskuskahvila ja ravintola sijaitsi nykyisen ”Pehkosen talon” alakylän puoleisessa päässä. Samassa talossa olivat tuolloin seuraavina liikkeinä Järveläisen parturiliike, Lassanderin kampaamo, Pyykösen siviili- ja virkapukimo, muotiliike Ritva, Turusen lyhyttavaraliike ja viimeisenä Pehkosen kulta- ja kellosepänliike yläkylän puoleisessa päässä.
Keskuskahvila oli tavallisen rahvaan ravintola, josta sai torstaisin hernekeittoa pannarin kanssa. Muistiinpanojani louhiessa en löytänyt vielä kahvilan pitäjän nimeä. Ehkä sekin vielä löytyy.- Arjumind
Se olisi hienoa, mutta kiitos jo näistäkin tiedoista. Tuli vielä mieleeni kysäistä, että paljonkohan siellä Keskuskahvilassa oli henkilökuntaa. Ehkä omistaja touhusi siellä muitten mukana. Äitini puheista olen saanut sen käsityksen, että kahvila oli auki pyhät ja arjet, mutta kuinkahan myöhään. Olisi muuten kiva tietää, oliko Lieksassa vedetty sinne tai muuallekaan vesijohtoja tai viemäreitä noihin aikohin, sillä eikö se vesitornikin valmistunut vasta 50-luvulla.
Arjumind kirjoitti:
Se olisi hienoa, mutta kiitos jo näistäkin tiedoista. Tuli vielä mieleeni kysäistä, että paljonkohan siellä Keskuskahvilassa oli henkilökuntaa. Ehkä omistaja touhusi siellä muitten mukana. Äitini puheista olen saanut sen käsityksen, että kahvila oli auki pyhät ja arjet, mutta kuinkahan myöhään. Olisi muuten kiva tietää, oliko Lieksassa vedetty sinne tai muuallekaan vesijohtoja tai viemäreitä noihin aikohin, sillä eikö se vesitornikin valmistunut vasta 50-luvulla.
Henkilökunnan määrästä minulla ei ole tietoa, mutta yleisesti voi sanoa, että tuohon aikaan työvoiman käyttö oli edullista ja työntekijöitä oli paljon sekä ravintoloissa että kauppaliikkeissä. Oli päällikköjä, myyjiä, tarjoilijoita, apulaisia jne.
Aukioloajat olivat huomattavasti lyhyempiä kuin nykyään. Koska kyseinen kahvilaruokala ei ollut anniskeluravintola, se lienee ollut avoinna aamupäivästä myöhäisiltapäivään. Anoppini oli töissä Mätäsvaaran ruokalassa ja se oli auki myös noihin aikoihin.
Vesijohtoja ja viemäriverkkoa rakennettiin Lieksan kauppalaan heti 1950-luvun alusta alkaen. Meilläkin oli vesijohto jo valmiina vuonna 1953 valmistuneessa rintamamiestalossa kauppalan keskustassa. Vesi tuli putkistoon hieman myöhemmin. Viemärivedet meni alkuvuosina pihaan rakennettuihin jätekaivoihin, jotka piti tyhjennyttää määrävälein ennen kuin kaivot yhdistettiin viemäriverkostoon 50-luvun loppupuolella.
Vesitorni valmistui vuonna 1955, mutta vesijohtovesi ei ollut alkuun puhdistettua, vaan se pumpattiin suoraan Lieksanjoesta uimalaitoksen yläpuolelta. Lavantautia esiintyikin kauppalassa noihin aikoihin. Useimmilla omakotiasujilla oli pihassaan kaivo, josta juomavesi otettiin.
Meidän huusholliin haettiin vesi rautatieaseman veturitallista 40-luvulta vuoteen 1953 ja omasta kaivosta sen jälkeen tarvittaessa.- pitkä.aika.sitten
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Keskuskahvila ja ravintola sijaitsi nykyisen ”Pehkosen talon” alakylän puoleisessa päässä. Samassa talossa olivat tuolloin seuraavina liikkeinä Järveläisen parturiliike, Lassanderin kampaamo, Pyykösen siviili- ja virkapukimo, muotiliike Ritva, Turusen lyhyttavaraliike ja viimeisenä Pehkosen kulta- ja kellosepänliike yläkylän puoleisessa päässä.
Keskuskahvila oli tavallisen rahvaan ravintola, josta sai torstaisin hernekeittoa pannarin kanssa. Muistiinpanojani louhiessa en löytänyt vielä kahvilan pitäjän nimeä. Ehkä sekin vielä löytyy.Sanooko nimi Julia Lytsy mitään? Muistelen josku käyneeni siellä ja semmoinen nimi jäi mieleen, että olisi ollut kahvilan pitäjä!
Siinnä vesijohtotyömaalla yhdessä onnettomuudessa kuoli muistaakseni kaksi, ja yksi menetti osan näöstään.
Muistelen erään työmiehen kuolleen jäätyään peruuttaneen sora-auton alle urheilukentän liepeillä.
Urheilukentän remontissa kävi samanlainen turma.
Varmaankin kyseessä oli urheilukentän remontti, jota muistelin. Muistin sen sattuneen juuri urheilukentän liepeillä.
- Sukulainen
Vanha lieksalainen - taidat muistaa kaiken:) Mitä muistat sukulaiseni Apellien valokuvaamosta? Minulla on tiedon tynkänä että Heikki Apell piti valokuvaamoa jo 1910-luvulla Lieksassa, Suuressa tulipalossa se tuhoutui, oli ilmeisesti Pielisentiellä lähellä työväentaloa josta palo alkoi. Vuodesta 1935 valokuvaamo oli Korpi-Jaakonkadulla ja ilmeisesti Wilho Apellin lesken Jenny Apellin nimissä tai yhteisesti Jennyn ja tyttärensä Emmin nimissä. Sitten luultavasti vuonna1966 Apellin valokuvaamo muutti, Torikatu 3, Torin lukko nimiseen kerrostaloon, jossa se toimi vuoteen 1972.
Olisi todella hienoa jos nuo tiedot voisi vahvistaa!
Minulla on paljon ateljeekuvia, joissa tuntemattomia lieksalaisia. Yhtään kuvaa itse valokuvaamorakennuksista ei ole.Vastaan, kun kysytään. Sen muistan, että Apellin valokuvaamo oli puutalossa Korpi-Jaakon kadun varrella nykyisen S-Marketin kohdalla samalla puolella katua. Kuljin keskuskansakouluun 50-luvun alussa kyseistä katua pitkin valokuvaamon ohi. Läheisyydessä samalla puolella katua oli rautakauppias Leo Niskasen talo ja toisella puolella katua olivat Vieno Utriaisen ja Antti Karttusen talot.
1960-luvun lopulla valmistui Sokoksen liikerakennus, jonka tieltä monet rakennukset jouduttiin purkamaan sekä Pielisentien että Korpi-Jaakon kadun varrelta. Näin kävi myös Apellin talolle.
Jokohan kohta alkaisi olla Wanhan ja Kamuttajan karenssi ohi????
- toivottavasti.kauan.pois
heistä molemmista on tehty virallinen valitus ovat tavoitelleet palstan johtajan asemaa. eiköhän heidänkin ylpeä niskansa nöyrry pitkän bannin myötä.
- juippinen
toivottavasti.kauan.pois kirjoitti:
heistä molemmista on tehty virallinen valitus ovat tavoitelleet palstan johtajan asemaa. eiköhän heidänkin ylpeä niskansa nöyrry pitkän bannin myötä.
sinä olet palstan vakio hörhö jolla ei ole mitää tekoa ihmisten ilmoilla
Haloo, kukahan ottaisi tehtäväkseen hakea Lieksa-palstalta kaikki verrattomat muistelosi ja koota ne vaikka pieneksi kirjaksi. Sinä päättäisit julkaisusta.
Laitoin haun "wanha-lieksalainen" ja tuli 7 sivua. Huom. haku vaatii hipsut ympärilleen, tavuviiva sekottaa muutoin eikä haku toimi. Siinä sitä hommaa pariksi iltapuhteeksi käydä kaikki ketjut läpi
- Anonyymi
Kerrankin tanjhijo puhuu asiaa, yleensä on ihan epäsosiaalinen tyyppi. Siksi se on ollu6tkin bannassa monta vuotta. Mutta wl:n muistoista voisi koota Lieksan historiaan uuden osan. Miksei sinne joku muukin mutta kyllä wl tuntuu olevan ainoa luotettava yleistietäjä.
tanhio_takatalvi kirjoitti:
Laitoin haun "wanha-lieksalainen" ja tuli 7 sivua. Huom. haku vaatii hipsut ympärilleen, tavuviiva sekottaa muutoin eikä haku toimi. Siinä sitä hommaa pariksi iltapuhteeksi käydä kaikki ketjut läpi
Wanhalla on tietoa seutukunnasta aivan käsittämättömän paljon.
Kyllä minun tietoni kalpenee, ja lisäksi ne ovat ehkä hieman eri ajoita, ja eri tyyppisistä asioista.
Joissain meillä sivuaa toisiaan.
Kyllä sinä Wanha voisit koota noita ja harkita julkaisua, eiköhän siihen löytyisi sponssaajia.
- Anonyymi
Joitakin välähdyksiä Pielisenkadun varrelta.
- Anonyymi
Niinkuin mitä?
- Anonyymi
Nostettu vanha juttu.
Miten tahansa. Ihmettelen liiallista hyvyyden hyväksikäyttöä. Ihmettelen myös sitä, että ihmisen olisi oltava jostakin kumman syystä parempi kuin muut läsnä olevat!?
Ahaa. Heti nousi monta tuntosarvea, kättä, siipeä ja pyllypyrstöä pystyyn;)- Anonyymi
Välillä on mukava lukea oikeitakin asioita. Viime aikoina kymmenestä aloituksesta yhdeksän on käsitellyt maahanmuuttajia. Miksi vain he kiinnostavat lieksalaisia niin paljon. Onhan Lieksassa paljon muutakin kerrottavaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Välillä on mukava lukea oikeitakin asioita. Viime aikoina kymmenestä aloituksesta yhdeksän on käsitellyt maahanmuuttajia. Miksi vain he kiinnostavat lieksalaisia niin paljon. Onhan Lieksassa paljon muutakin kerrottavaa.
Ei ole, sanokaa masai kun haluatte hyvää!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174346
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1842489Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731627Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella251280Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641187Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42922- 113918
- 171904
Junan kylkeen autolla
Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä75894Oletko päättänyt
Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa72830