is teetti kylpyhuoneremontin

tahtoopi mennä, mutta kantapään kautta oppii. Itsellä kävi samalla tavalla tosin pesutiloissa oli reipas kosteusvaurio (edellisen omistajan jäljiltä), jonka korjasin itse hallituksen valvonnassa.

Kohta sen jälkeen kun sain rempan valmiiksi, yhtiö teetti kosteuskartoituksen ja puolet yhtiön pesuhuoneista laitettiin yhtiön piikkiin uusiksi.

Arvaa harmittiko maksaa ensin oma remppa ja sitten vielä osuudet muitten rempoista, mutta oma vika kun ajattelin ja sen julki toin, että näin taloyhtiössä voitaisiin hiukan säästää kustannuksissa.

Reilu peli: Taloyhtiö säästi - minä en ;)

Kieltämättä on tuo laatan väri alkanut kyllästyttää eli millaisen vesivahingon tässä tehtailisi, repisikö silikonit pois vai nakertaisi puukolla hieman saumoja auki. 3 kuukautta ja isännöitsijälle ilmoitus, että pesuhuoneessa haisoo vesivahingolle, että koska remonttimies tulee uusimaan kylpyhuoneemme ja mielumminen sitten tuota laadukkaampaa mosaiikkilaattaa ja vesikalusteet ois hyvä samaan rahaan uusia.

laatat ja silikonikin ovat vain koristeita

taloyhtiö vastaa vain vesieristeestä

Tästä aiheesta on aiemmin ollut jo monta ketjua, joten kannattaa lukea ne ensin ennen kuin aloittaa taas uuden keskustelun samasta aiheesta. Omaehtoinen remontti on omaehtoinen remontti ja yhtiön rakenteissa ja vastuulla olevan kosteusvaurion korjaus on yhtiön vastuulla. Jos omaehtoisessa remontissa tulee esille vesivaurio, niin isännöitsijä heti siihen paikalle asian toteamaan. Silloin omaehtoisesta remontista tuleekin yhtiön remontti, jos vesieristeet ovat ikääntyneet rikki.

"Kosteusvaurio ja taloyhtiön vastuu" ja "Kylpyhuoneen kosteusvaurio" toisen sivun alaosassa kuvaavat hyvin sitä sekamelskaa, mikä tästä aiheesta tällä palstalla syntyy. Ota sitten asiasta selvää.....

Mielenkiintoiseksi, tekee että nykyaikainen vesieristys tuli kylpyhuoneeseen vasta 2000-luvulla rakennusmääräyskokoelmassa. Mielestäni vesivahinkotapauksessa joka on johtunut suihkuvesien pääsystä rakenteeseen talossa johon ei ole lain puitteissa tarvinnut vielä vesieristystä rakentaa niin taloyhtiö vastaa korjauskustannuksista vesieristykseen saakka ja siitä eteen päin osakas. Jos asia olisi niin, että "vanhemmassa" talossa taloyhtiö vastaisi aloittajan mukaisesti niin tällöin ei missään tapauksessa ole oma-aloitteinen remontointi kannattavaa ja kannattaisi myös säästää sähkössä ja ottaa lattialämmitys pois päältä, jos sellainen on.

Bitumikaistale liitoskohdissa, lattiassa tai kosteussively osalle seinää ei ole VEDENERISTYS siinä laajudessa mihin uudessakin laissa viitataan. Pidetään ne laatoitukset kunnossa sekä saumaukset ja lattialämmitys päällä niin erittäin epätodennäköistä, että kosteusvauriota syntyy vaikka laatoituksen alla ei ole vedeneristystä. RT ei tässä paljasta muuta kuin sen, että tuli voimaan vasta 1999 ja kosketti tämän jälkeen rakennuslupaa anoneita. Suurimmathan ongelmat ovat näissä 70-80 kyhäelmissä joita asuinrakennuksiksikin kutsutaan. Kylpyhuoneiden seinät kun näissä monissa ovat olleet joko lastulevyä tai kipsilevyä ja kosteus sively jos sellaista on ollut ollenkaan on ylettynyt noin puoleen väliin seinää suihkun kohdalla. Laki kun tuolloin ei vaatinut VEDENERISTYSTÄ.

LAITAS RT LINKKEJÄ NIIHIN OIKEUDEN PÄÄTÖKSIIN, KUN SELLAISIA EI LÖYDY MIKÄ KATTAA ALKUPERÄISELLE KYSYJÄLLE VASTAUKSEN.

Muutama kommentti OM:n ja Korjaustieto.fi sivuilta poimittuna sekä DI Pekka Laamasen kommentit C 2 määräyksiin vuodelta 1998:

"Keraaminen laatoitus ei sen sijaan toimi vedeneristeenä. Laatoituksen saumoista pääsee vettä kiinnityslaastiin ja siksi keraaminen laatoitus vaatii taakseen erillisen vedeneristyksen. Käyttämällä tiiviitä sauma-aineita esimerkiksi epoksimassoja tai impregnoimalla vanhoja saumoja, voidaan veden kapillaarista imua sauman kautta vähentää. Tämä ei kuitenkaan korvaa varsinaista laatan takana olevaa vedeneristystä." Laamanen

Korjaustieto.fi/http://www.om.fi/ :
1900-luvun puolella "yleisesti käytetyssä lattiarakenteessa on alinna kantava betonilaatta, jonka päällä on bitumisively tai -kermi. Pintalaatta on tyypillisesti paksuudeltaan noin 60 mm, eikä sitä ole käsitelty vedeneristeellä. Valurautakaivo johtaa veden pois, ja viemäriputket sijaitsevat kantavassa laatassa. Bitumikermieristys tulee poistaa tai vähintään rikkoa ennen uuden vedeneristeen rakentamista, jotta rakenne pääsee tuulettumaan alaspäin."

www.om.fi/:
Momentin viimeisessä virkkeessä säädetään yhtiön velvollisuudesta korjata osakkeenomistajan hallinnassa olevien tilojen sisäosat, jos ***sisäosat ovat vaurioituneet yhtiön vastuulla olevan rakennuksen osan vaurioitumisen vuoksi tai, jos sisäosat vaurioituvat yhtiön vastuulle kuuluvaa rakennuksen osaa korjattaessa tai huollettaessa.*** Osakkeenomistajan on sallittava yhtiön kunnossapitotyöt hallinnassaan olevissa tiloissa.

***Yhtiö vastaa sen vuoksi mahdollisista vaurioista***, joita kunnossapitotöistä aiheutuu osakkeenomistajahallinnassa oleville tiloille. Esimerkiksi silloin, kun tiloja joudutaan purkamaan lämminvesivaraajan huoltotöiden suorittamiseksi, yhtiö vastaa lähtökohtaisesti tilojen sisä-osien saattamisesta purkua edeltäneeseen tilaan.

Yhtiön kunnossapitovastuu ja osakkeenomistajahallinnassa olevien tilojen ennallistamisvelvollisuus ei ole kuitenkaan rajoittamaton. Kunnossapitovastuuta ja osakkeenomistajahallinnassa olevien tilojen ennallistamisvelvollisuutta korjaustöiden jälkeen tulee arvioida niin ***sanotun perustason perusteella***. Perustasona on pidettävä yhtiössä korjaushetkellä tavanomaiseksi katsottavaa yhtiöjärjestyksestä ilmenevän käyttötarkoituksen mukaista tasoa, jonka yhtiö (eivät yksittäiset osakkeenomistajat) on valinnut noudatettavaksi joko nimenomaisesti tai hiljaisesti käytännön myötä***. Eri yhtiöissä perustaso voi olla erilainen. Perustasolla ei tarkoiteta aravatasoa tai muutakaan vastaavalla tavalla määriteltävissä olevaa tasoa. MERKINTÄ *** = korostettu osa***.

Aloittajan viestissä hän teki omaehtoisen remontin, eikä kosteutta ilmeisesti löytynyt => osakas maksaa koko remontin. Naapurin kylpyhuoneessa löytyiu kosteusvaurio, (miten syvällisesti selvitetty syy, jää epäselväksi), joten yhtiö korjasi sen isännöitsijän toimesta ja ilmeisesti hallituksen suostumuksella normaalina vuosikorjauksena. Laatta ja saumaukset eivät ole vesieristeen osia, vaan pintamateriaaleja, joten niiden korjaus ei normaalikulumisessa ole osakkaan vastuulla kosteusvaurion yhteydessä. Eri asia on selkeän vahingon tai vaurioittamisen yhteydessä korjauskulujen siirtyminen aiheuttajalle, mutta silloin kustannusvastuu siirtyy kokonaan vahingonaiheuttajalle.

Rakennuslupaa ei vaadita esimerkiksi:
– maalaus- ja kalustekorjaukseen, laatoituksiin ja muihin pintarakenteitten korjauksiin
– pelkkään kuivan tilan lattian uusimiseen
– saniteettitilojen korjaukseen ja putkistoremonttiin ei ole edellytetty rakennuslupaa siinä tapauksessa että korjataan olemassa olevia saniteettitiloja, koska ei ole odotettavissa käyttäjien terveydellisten olojen heikentyvän korjaustyön vuoksi.
– mikäli tehdään uusi hormi ja tulisija käyttäen tyyppihyväksyttyjä tuotteita ja ammattiasentajaa, riittää ilmoitus.

Rakennuslupa vaaditaan esimerkiksi:
– kun tehdään laajennus
– kun tehdään olennainen käyttötarkoitusmuutos
– mikäli remontin myötä muodostuu uusia tiloja, edellytetään lupaa
!!! – kosteitten tilojen uusimiseen, kun seinät, lattia ja muut rakenteet puretaan ja uusitaan; näitä todennäköisesti tehdään myös kyselemättä rakennusvalvonnasta !!!
!!!! – jos saniteettitiloja muodostetaan ennestään muussa käytössä olleista tiloista !!!
– LVI-muutokset ja märkätilamuutokset vaikuttavat terveellisyyteen, silloin tarvitaan rakennuslupa
– uudet wc-pesutilat. Lupaehtona uusi jätevesijärjestelmä, laajennukset vaipan sisällä ja ulkona.
– julkisivumuutoksille asemakaava-alueilla; haja-asutusalueilla vähäisen muutoksen osalta riittää ilmoitus
– julkisivu- ja vesikattomateriaalin muuttamiseen vaaditaan toimenpideluvan sijaan usein rakennuslupa, koska silloin useimmiten muutetaan myös rakenteita ja niiden ominaisuuksia. Ideana on silloin, että lupamenettely lupaehtoineen varmistaa em. toimenpiteiden yhteydessä suunnittelun sekä pätevät suunnittelijat ja työnjohtajat.
– perinteisesti kantavien rakenteiden muutoksiin tarvitaan rakennuslupa
– mikäli korjaustyössä tehdään rakenteellisia muutoksia, edellytetään lupaa
– tasakaton muutokseen harjakatoksi tms. kantavien rakenteiden ei-vähäisiin muutoksiin (suojeltujen rakennusten osalta lupakynnys on alhaisempi)
– rakennemuutoksiin
– kun rakennetaan uusi hissi
– savuhormin uusimiseen ja rakentamiseen
– uusien öljysäiliötilojen rakentamisiin muutoksella (osastointi)
– jos tehdään osakkeessa muiden käyttäjien oloihin vaikuttava muutos (!!! esim. terassi !!!). Tällöin taloyhtiön pitää hakea koko rakennukselle lupa yhtenäisellä suunnitelmalla, jota kaikki halukkaat voivat sitten toteuttaa.

Muutoin asiaa mutta lopussa ajouduttiin karille

" Laatta ja saumaukset eivät ole vesieristeen osia, vaan pintamateriaaleja, joten niiden korjaus ei normaalikulumisessa ole osakkaan vastuulla kosteusvaurion yhteydessä. Eri asia on selkeän vahingon tai vaurioittamisen yhteydessä korjauskulujen siirtyminen aiheuttajalle, mutta silloin kustannusvastuu siirtyy kokonaan vahingonaiheuttajalle. "

Uusittu C2 tuli voimaan 1 tammikuuta 1999 ja koskee rakennuksia joihin on haettu rakennuslupa 1.7. 1999 jälkeen. Tätä ennen sovelettiin 1975 voimaan tulutta C2:sta, jossa ei ollut määräyksiä vesieristyksistä koskien kylpyhuoneita.

Ko. tapauksessa, jos vesivahinko on aiheutunut siitä, että suihkuvedet ovat menneet huonokuntoisista saumauksista läpi niin tällöin mikäli nykyaikaista vedeneriteitä ei ole, eikä niitä ole rakennusajankohtana laki vaatinut niin taloyhtiö kustantaan työt vesieristeeseen saakka, jonka jälkeen laatoituksen yms. kustantaa osakas. Aivan selkeä tapaus, jonka jo taloyhtiön vastuunjakotaulukkokin jo osoittaa.

Olen aivan samaa mieltä. Ei tämä maailma nyt niin hulluksi ole vielä mennyt, että osakkeenomistajan laiminlyönneistä laskutettaisiin kaikkia osakkaita. Sijoittaja osakkaat ovat yleensä niittä, jotka eivät tee mitään kunnossapidon eteen mutta haluaisivat maksattaa taloyhtiöllä jos mitäkin menoa millä verukkeella tahansa, onneksi poikkeuksiakin on. Pitää olla vain tiukkana, eikä isännöitsijä saa alkaa lepsuilemaan tai sooloilemaan.

"Ei tämä maailma nyt niin hulluksi ole vielä mennyt, että osakkeenomistajan laiminlyönneistä laskutettaisiin kaikkia osakkaita." hal.jäs 88 lauseeseen kommentti ja lainaus ketjusta Kosteusvauriot / Rakennusvirhe ja kosteusvaurio Liisa/ 5.8.2006 01:05 ja UAOL kommentaari OM:n sivuilta.

"Vuoden 1975/1976 rakentamismääräyksissä (C2 2.2.3) todettiin märkätiloista ainoastaan:

" Kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisissa määrin."

Nykyisessä vuoden 1998/1999 C2:ssa on määräysosassa erikseen mainittu vaatimus vedeneristeistä. Kuitenkaan ei sekään, että ne on asennettu, poista tulevaisuudessa myyjän vastuuta, jos kosteusvaurioita ilmaantuu ennen peruskorjausaikaväliä. Silloinhan on kysymys siitä, että vedeneristys on epäonnistunut. Todennäköisyys, että ne epäonnistuvat, on sitä paitsi kohtalaisen suuri silloin, kun ei käytetä sertifioituja märkätila-asentajia.

On hyvä muistaa myös, että rakentamismääräykset ovat minimivaatimuksia."

Mikä on osakkaan laiminlyönti kylpyhuoneen hoidossa, jos kylpyhuoneen vesieristeen alla on kosteusvaurio? Tällaisen kosteusvaurion korjausvastuu on asoy:llä, joka voi vaatia korjausta piilevistä vioista ensimmäiseltä myyjältä eli rakennuttajalta ja urakoitsijalta rakennuksen valmistumisesta 10 vuoden sisällä. Asoy:n tulee esittää rakennuttajalle/urakoitsijalle kosteusvaurioon johtanut työvika tai puute. Jos urakoitsijan virhettä ei löydy, asoy vastaa kosteusvaurion korjauskustannuksista pintamateriaalit mukaan luettuina UAOL:n mukaisesti. Ote UAOL kommentaarista www.om.fi

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN PERUSTELUT 2010
"Momentin viimeisessä virkkeessä säädetään yhtiön velvollisuudesta korjata osakkeenomistajan hallinnassa olevien tilojen sisäosat, jos sisäosat ovat vaurioituneet yhtiön vastuulla olevan rakennuksen osan vaurioitumisen vuoksi tai, jos sisäosat vaurioituvat yhtiön vastuulle kuuluvaa rakennuksen osaa korjattaessa tai huollettaessa. Osakkeenomistajan on sallittava yhtiön kunnossapitotyöt hallinnassaan olevissa tiloissa. Yhtiö vastaa sen vuoksi mahdollisista vaurioista, joita kunnossapitotöistä aiheutuu osakkeenomis-tajahallinnassa oleville tiloille."

Kyllä vaan yhtiö vastaa vedeneristeiden korjauksista tilan sisäpinnoitteisiin asti, mikäli vedeneriste ei ole vaurioitunut osakkaasta johtuvasta syystä.

Todettakoon nyt esimmäiseksi, että rakennusvirheestä tai puutteesta ei ole kysymys, kun kylpyhuone on toteuttu aikakautensa rakennusmääräyksien mukaan. Kyseissä tapauksessa missä rakennusajan vaatimukset huomioon ottaen ei ole ollut vaatimusta vedeneristeestä on yleensä tapana, että taloyhtiö korjaa vedeneristeeseen saakka ja pinnoitteesta vastaa osakkeenomistaja kuten jo kiinteistöliiton yleisessä vastuujakotaulukossa määrätään. Hyvänä pointtina alkuperäisen kysymyksen esittäjällä on toteamus, että osakkeenomistaja on toimimattomuudellaan aiheuttanut vesivahingon. Irronneet laatat pitää korjata heti ja silikonisaumaukset uusittava 5 vuoden välein.

Eikö noissa tapauksissa osakkaan hangoitteluista huolimatta kannattaisi korjata vesieristeeseen saakka ja todeta osakkaalle, että laatoita jos tykkäät?

Muistelen, että meillä myös isännöitsijä sooloili samanlaisen asian suhteen ja tilasi korjauksia ilman kysymättä keneltäkään mitään. Riitautimme menettely ja lasku maksettiin lopulta is-toimiston vastuuvakuutuksesta, joka jälkeen isännöitsijä sai kengän kuvan takalistoonsa.

Tässä kanssa miettynyt yhden huoneiston ostoa missä kylpyhuone huonossa kunnossa, sillä laattoja kopona ja irti. Taidan ostaa sen ja teettää kylpyhuoneremontin taloyhtiöllä, sekä itse pieni tapetoimisremppa ja sen jälkeen myydä eteenpäin 15 000 - 20000 euron voitolla. Helppoa rahaa :D.

Vanhan lain säännöksiä on tarkennettu niin, että yhtiön kunnossapitovastuu ulottuu kaikkiin lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja vastaaviin perusjärjestelmiin riippumatta siitä, onko ne asennettu rakennukseen alun pitäen vai myöhemmin. Yhtiö vastaa sellaisista rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä, jotka yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen, sekä huoneistojen sisäosien korjaamisesta yhtiön perustasoon tuona ajankohtana. Lisäksi yhtiö vastaa sellaisesta osakkeenomistajan teettämästä asennuksesta, joka on vastaavanlainen kuin yhtiön toteuttama ja jota yhtiö on voinut valvoa. Tältä osin yhtiön kunnossapitovastuu siis laajenee aiempaan verrattuna.

Myös huoneiston sisäpuoliset, perusjärjestelmään kuuluvat laitteet ovat lähtökohtaisesti yhtiön kunnossapitovastuulla ja huoneiston sisäpuoliset, perusjärjestelmään kuulumattomat laitteet taas osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla. Osakkeenomistaja vastaa asennuksista ja laitteista siltä osin, kuin ne eivät ole välttämättömiä yhtiön perusjärjestelmien toiminnalle tai ovat normaalikäytössä kuluvia osia.

Perusjärjestelmiä ovat säännöksessä kuvattujen järjestelmien tavoin kaikki sellaiset asuinkiinteistössä tavanomaiset järjestelmät, jotka ovat välttämättömiä tai tarpeellisia huoneiston käyttämiselle tarkoitukseensa tai perusteltuja huoneiston käyttäjien terveyden tai turvallisuuden kannalta. Perusjärjestelmiä ovat myös kaikki asuinkiinteistössä perustasona olevat tavanomaiset järjestelmät. Eri taloyhtiöiden perusjärjestelmät voivat kuitenkin poiketa toisistaan esimerkiksi sen vuoksi, että rakennukset ja huoneistot on rakennuttajan tai yhtiön toimesta varustettu eritasoisilla järjestelmillä. Yhtiön perusjärjestelmiä ovatkin lähtökohtaisesti kaikki yhtiössä perustasona olevat järjestelmät.

Yhtiö vastaa rakennusten ja kiinteistön kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle. Yhtiön on myös pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet.

Yhtiön on korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi. Kun osakehuoneiston sisäosat vahingoittuvat yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakenteen vian, rakennuksen osan vian tai sen korjaamisen vuoksi, on yhtiön korjattava myös osakehuoneiston sisäosat, kuten kosteusvaurion korjaamisen yhteydessä kylpyhuoneen pinnoitteet ennalleen perustasoon. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa korjauksen yhteydessä niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat osakkaan tekemistä ns. sisustuksellisista lisäyksistä. Yhtiön vastuu ulottuu yhtiön perustasoon. Yhtiön perustasona pidetään joko huoneistojen alkuperäistä, rakennuttajan toimesta toteutettua tasoa tai yhtiön toimesta myöhemmin toteutettua tasoa. Jos osakkeenomistaja on rakennusvaiheessa tai myöhemmin parantanut huoneiston tasoa, vastaa hän tasonparannusten korjauksen yhteydessä aiheuttamista merkittävistä lisäkustannuksista.

http://www.kiinteistolaki.fi/printable_version/page.asp?_item_id=3032&show=KaikkiOikeustapaukset&show=KaikkiKommentit

Näinhän se juuri menee eli jos osakas ei ole pitänyt laatoituksesta huolta josta syystä aiheutunut vesivahinko huoneistossa missä ei ole vesieristystä ja jollaista ei ole jälkeen päin rakennettu niin osakas maksaa viulut. Yksinkertaista.

Miten todetaan 70 - 90-luvun kylpyhuoneiden vesivaurio, kun lattialaattojen alta ei näy nykyaikaista vedeneristettä eikä muovimattoa? Onko ainoa johtopäätös se, että vesieristys puuttuu, kun se ei näy? Laatan alla on mittarilla mitattavaa kosteutta, alla ei näy vesieristyksiä, onko silloin ainoa oikea vastaus, että vesieristys pettänyt?

Vuoden 1975/76 Rak.Määr. C2 mukaan rakenteisiin ei saa päästä haitallisessa määrin kosteutta. Jos laatan alla on kosteutta, kuten aina on, jos vesieristys on kermieristys, joka on noin 30-50 mm paksuisen suojabetonikerroksen alla, niin onko kylpyhuoneessa kosteusvaurio? Vanhan Rak.Määr. C2 mukaan ei ole, jos kermieristeen alla olevat rakenteet ovat kuivat tai ainoastaan lievästi kosteat. Kosteus siis haihtuu ympäröiviin rakenteisiin aiheuttamatta mitään jälkiä tai hilseilyä puhumattakaan homevaurioita ko rakenteisiin.

Mistä tiedät onko laatoituksen alla olevan suojabetonin alla bitumikerros? Kannattaa lukea rakennustapaselostus tai katsoa kiinteistön rakennetyypit. Ne löytyvät joko isännöitsijältä, huollolta tai rakennusvalvonnalta. Tietysti voi tehdä varovaisesti koekaivauksen suojabetoniin ja näin todeta kermieristeen olemassaolo. Jos sitä ei ole eikä alakerran kylpyhuoneen katto tihku vettä vaan on kuivan oloinen, niin ongelmaa ei ole. Onko tämä aivan kerettiläistä ajattelua?

Mutta jos alakerran kylpyhuoneen katto ja seinät ovat kosteat niin että syntyy vauriojälkiä ja mittari osoittaa märkyyttä, voidaan todeta, jos muita syitä vesivaurioon ei ole, että yläkerran vesieriste on pettänyt tai sitä ei ole. Vesieristeen korjaaminen kuuluu yhtiölle ja samalla laatoituksen korjaaminen, sillä se on ollut tod.näk. alkuperäinen lattiamateriaali. Osakas tuskin olisi ottanut muovimattoa pois ja laittanut pelkkiä laattoja betonin päälle, jos olisi halunnut nostaa alkuperäistä tasoa. Hän olisi laatoittanut suoraan muovimaton päälle, jolloin laatoitus olisi ollut pelkkä "sisustuksellinen lisäys".

Muuten jos kaikki osakkaat ovat nostaneet kylpyhuoneen lattiamateriaalin tason muovimatosta laattaan. niin mihin tasoon korjaa yhtiö kylpyhuoneen vesivaurion? Voiko yhtiö nostaa tasoa yhtiökokouksen yhteisellä päätöksellä?

Uuteen rakennusmääräyskokoelmaan tulee nähtävästi kielto, että kylpyhuoneet eivät saa olla enää puurunkoisia ja kipsilevy yms. päällysteisiä vaan tiili, betoni harkko runkoisia.

Näihän se aisa menee. Kannattaa ostaa 70-80 lukulaisia rivitalo osakkeita missä on alkupeärinen kylpyhuone, näin itse teen, sillä ne on rakennettu tyyliin, että vesivahinko on aivan varmasti jos alkuperäinen kylpyhuone on kyseessä. Mitä itse olen tuolloin rakentelemassa niin seiniin laitettiin korkeintaan kosteussulku jos välillä edes sitäkään. Yhtedestä ämpäristä piti riittää koko rivitaloon. Suorittaa tutulla kosteuskaroittajalla mittauksen ja isännöitsijällä tämän jälkeen kehoitus uusia kylpyhuone määräaikaan mennessä tai käräjillä nähdään. Kun kylpyhuone on korjattu niin pientä pinta remonttia ja kämppä myyntiin niin tienaa 20k-40 k euron voiton. Näin sitä rahaa tehdään kun sen osaa. 5 vuodessa tienannut miltein 200 000 euroa myymällä ja ostamalla. Hyvä kohde on vielä sellainen jossa on hieman lepsu isännöitsijä ja kova painostus heti alusta alkaen päälle.