Kuinka huolellisesti höyrynsulkumuovi pitää asentaa?

Reijo-Ladot..

Onko perusteita vaatia korjausta, kun pistorasioista ja katkaisijoista (niitä on paljon) käy talvella oikein kunnon veto? Veto tuntuu kädellä oikein hyvin ja pistorasiat ovat talvisin jääkylmiä. Tavarantarkastaja mittasi, ettei yläkertaan muodostu alipainetta edes IV-laitteen maksiminopeudella.

Miten tuollainen voidaan korjata jälkikäteen?

En turhasta haluaisi kitistä, mutta en kyllä halua sellaistakaan vikaa, jonka voi korjauttaa.

60

8900

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Siis teijoko

      NYT KYLLÄ ÄRSYTTÄÄ ANKARASTI!!!! Prkle minkälaisia rakentajia!! VAADI korjausta, tuohan on ihan törkee rakennusvirhe.
      Jos häviit oikeustaistelut ja oot niitten jälkeen vielä järissäs niin ne voi korjata itekin. Sahoilla ja veitsillä seinät auki joka rasian kohdalta ja uretaanilla liimaat höyrynsulun rasiaan kiinni. Lopputulos/remppaus näkyy kyllä.
      Todnäk teillä tuulee myös joka ikkunan listojen takaa. Kokeilepa ja ilmoita. I-kone täysille ja tulot tukkoon. Tunnet sen vedon listojen vierestä kädellä.
      Ketkä mulkerot tommoisia virheitä tekee. Pistä tänne rakentajien nimet näkyviin.

    • Ruunariki

      no nii, johdot kulkee putkissa vai? eli ei suoraan mmj:tä vaan putkitus, jos näin on, niin niissä putkissa käy veto kokoajan, eikä vain talvella.

      • sisätuuli

        Ai että tuuli käy sähkökaapin ja rasian välillä. Eli kumpaan suuntaan siellä putkessa tuulee?


      • .....
        sisätuuli kirjoitti:

        Ai että tuuli käy sähkökaapin ja rasian välillä. Eli kumpaan suuntaan siellä putkessa tuulee?

        Meneekö putket aina kaapille saakka???Ei.
        Saattaako ne johdot esim osa olla vedetty mmj:llä ja laitettu vaan putki seinän sisään ja ullakolla ne menee ilmanputkea?Kyllä.
        Joten putkea myöten tulee kylmää.


      • sisätuuli
        ..... kirjoitti:

        Meneekö putket aina kaapille saakka???Ei.
        Saattaako ne johdot esim osa olla vedetty mmj:llä ja laitettu vaan putki seinän sisään ja ullakolla ne menee ilmanputkea?Kyllä.
        Joten putkea myöten tulee kylmää.

        Mikäs olisi se pointti miksi laitetaan seinään putki mikä kuitenkin loppuu yläpohjan eristyksen päällä? Ei kai semmoista tilannetta tai ideaa ole?


      • Vittu, 40v rakentanu
        sisätuuli kirjoitti:

        Ai että tuuli käy sähkökaapin ja rasian välillä. Eli kumpaan suuntaan siellä putkessa tuulee?

        paljon menee putkia rasiasta rasiaan,katosta seinälle, ja päinvastoin, ja taas käy veto putkesta, kokeile liekillä, ellet usko!


      • sisätuuli
        Vittu, 40v rakentanu kirjoitti:

        paljon menee putkia rasiasta rasiaan,katosta seinälle, ja päinvastoin, ja taas käy veto putkesta, kokeile liekillä, ellet usko!

        Tottakai, mutta ei kai niitä sinne villatilaan pääty niitä putkia, tä??
        Ei kait rasisasta rasiaan putkessa hirvee veto käy, tä?
        Ja eiks se sisäveto rasioitten välillä o huoneenlämpöstä,tä?


      • RakentajaRansu
        sisätuuli kirjoitti:

        Tottakai, mutta ei kai niitä sinne villatilaan pääty niitä putkia, tä??
        Ei kait rasisasta rasiaan putkessa hirvee veto käy, tä?
        Ja eiks se sisäveto rasioitten välillä o huoneenlämpöstä,tä?

        ei ole "veto" koskaan lämpöistä, jos kokeilisit niitä rasioita ennen levytystä, huomaisit että veto käy todella rasian sisältä, eikä ulkopuolelta, muovin ja villan välistä, eikä voisikaan, muovi kun on villoja vasten, ei siellä mitään tuuletusväliä sentään ole.


      • Rakentaminen luvanva
        RakentajaRansu kirjoitti:

        ei ole "veto" koskaan lämpöistä, jos kokeilisit niitä rasioita ennen levytystä, huomaisit että veto käy todella rasian sisältä, eikä ulkopuolelta, muovin ja villan välistä, eikä voisikaan, muovi kun on villoja vasten, ei siellä mitään tuuletusväliä sentään ole.

        Kyllä se tuuli/veto (paine-ero) käy vanhojen pierujen ja gryndereitten tekeleissä ihan sieltä ulkoilmasta. Ei villa ole minkäänlainen este. Työnnä pääsi villan sisään tai puhalla sen läpi-ei vastusta.
        Se on tosi pikku juttu ja helppoo tehdä tiivistä, mutta jos ei miellä sitä tärkeyttä ja mokataan niin korjaus on miltei mahdotonta. Yksittäisen rasian vielä vaahdottaisi muoviin kiinni mutta mites ne 40 muuta rasiaa ja ilmanvaihdon läpivientiä ja 100 metriä muovien saumoja!


      • RaksaMästare
        Rakentaminen luvanva kirjoitti:

        Kyllä se tuuli/veto (paine-ero) käy vanhojen pierujen ja gryndereitten tekeleissä ihan sieltä ulkoilmasta. Ei villa ole minkäänlainen este. Työnnä pääsi villan sisään tai puhalla sen läpi-ei vastusta.
        Se on tosi pikku juttu ja helppoo tehdä tiivistä, mutta jos ei miellä sitä tärkeyttä ja mokataan niin korjaus on miltei mahdotonta. Yksittäisen rasian vielä vaahdottaisi muoviin kiinni mutta mites ne 40 muuta rasiaa ja ilmanvaihdon läpivientiä ja 100 metriä muovien saumoja!

        toki siellä tuulee, jos tuulensuojalevyt puuttuu, ja villatkin vituillaas siellä seinis, MUUTEN, villoista ei tuule läpi, höyrysulkuhan olisi turha, jos ilmavirta käy ulkoa sisään!
        Vitalis näitä pölvästien teorioita..


      • veto käy
        RaksaMästare kirjoitti:

        toki siellä tuulee, jos tuulensuojalevyt puuttuu, ja villatkin vituillaas siellä seinis, MUUTEN, villoista ei tuule läpi, höyrysulkuhan olisi turha, jos ilmavirta käy ulkoa sisään!
        Vitalis näitä pölvästien teorioita..

        Voi sua pölvästiä. Kysy joltain lukeneelta vähän paine-eroista. Sisällä-ulkona. Jopa talon tuulen-suojan puolella. Kysy myös ilmanvaihdon paineista ja säädöstä. Kysy myös tuulensuojalevyn paineenkestosta.


    • Grynderilaatua

      Tainnu grynderi "hieman" oikaista:-)

    • huolellinen.

      Minä leikkasin rasioitten aukot rasian sisäpuolta pitkin tapettiveitsellä. Tuli aivan sopivan nahkea lävistys kun painoi muovin lopulliseen syvyyteen.

      Leikkasin samalla tavalla myös rasiaryhmissä. Muoviin jäi kannas rasioitten väliin. Kannaksen sulloin rasioitten väliin. Tuli siis rasiaryhmistäkin tiiviitä. Ei tule kylmää mistään tupaan. On katsottu myös lämpökameralla.

      Rakennusmiehet vetävät viidakkoveitsellä ns ristiviillot muoveihin läpivienteihin koska niin on aina tehty. Ja tullaan aina tekemään, ellei kukaan opeta noita tampioita.

    • se vain on näin...

      Ei kait se talon lämpöeristys pelkästään rakennusmuovin varassa ole, vai onko?

      • 2011

        Onse merkittävää jos joka rasia ja joka ikkuna ja joka ovi ja joka läpivienti ja joka muovinsauma vuotaa sen pienen paine-eron takia -25 asteista ilmaa sisään.Vanhat jyyrät ketkä ei sitä tajuu pitäs laittaa eläkkeele.


    • tiivistä tehnyt

      Tampiot yrittävät saada rakennusvirhettä sähkövirheeksi. Tosiasia on, ettei aukoton höyrynsulku vuoda ilmaa mistään.

      Ongelma korostuu muuten hanayhteitten kohdalla. Ulkoseinien hanayhteet jäätyvät, jos kylmää ilmaa otetaan eristeen läpi sisään siitä. Rakennustaitajien yksi konsti on sitten ruiskuttaa uretaania tuuletusrakoon ja hanayhteen ympärille. Ilman kierto loppuu ja jäätyminen. Vikahan on sitten putkimiehen.

      Meikäläinen ei antanut rakennusmiehien tehdä mitään korjaamattomia kohtia. Hoitelin itse anturatäytön, höyrynsulut, salaojien kallistukset, styroksit ja vesieristeet. Styroksit esimerkiksi vaativat kovan ja tasaisen alustan. Varsinainen työ on siinä. Hyvin tehdyn alustan päällä styroksi kestää kävellä rikkoutumatta. Epätasaisen ja pehmeän alustan päällä murtuu ja laatta halkeilee ja painuu.

      Rakennustampioitten ainoa tavoite on saada aikaan "näkyvää". Siinä ei näkymätön kova taustatyö paljon paina. Jos ei saada tunnollista apumiestä tekemään toisarvoisia tasoituksia styroksien alle, niin äkkiä vaan styroksit siihen lumen ja laudanpätkien päälle. Tulee paljon näkyvää. Höyrynsuluista sain kuulla että "ei niitä koskaan noin ole tehty". Ei niin, koska aina on tehty vuotavat höyrynsulut. Vesieristeet olivat olevinaan joku uusi juttu vuonna 2000. Niistä sai kuulla, jotta "ei tuollaisia ole ennenkään tehty ja hyvin ovat laatat pysyneet".

      Höyrynsulut ovat riesa, koska "näkyvä" tulee vasta kipsilevyjen asentamisesta. Jossain vaiheistettavassa seinä-katto-kohdassa tampiot olivat kääntäneet odottavan höyrynsulun liepeen kylmälle puolelle, krympänneet mytylle ja ampuneet jollain puutavaralla kiinni. Paskahommaa oli irrotella puutavaraa ja oikoa höyrynsulkua oikeaan asemaan. Samaiset tampiot olivat sitä mieltä, että ulkovuorissa pystypanelin alle voi asentaa vaakaan 50x50-juoksut. Kauhea irrottelu niissäkin ja selittäminen että rimaa ristiin on laitettava jotta ilma kulkee. Eli tiivistä tehdään mielellään, mutta väärään paikkaan. Tämä on suomalaista hyvää rakentamista.

      • yyöökk

        NIIN tuttua niin tuttua. Mut jos ne tampiot on tuntipalkalla ni voihan niitä käskyttää tekemään hitaammin mutta kunnolla. Tosin ainahan on niitä "jo 40 vuotta rakentaneita" ketkä ei tajuu enää nykyajan rakentamista. Ne pitäs saada pois raksoilta.
        Yks grynderi kerto et se laittaa aina pihalle montun mihi mättää kaikki jätteet ja lopuks maata päälle. Säästyy aikaa ja rahaa.


    • teippaaja1

      onpa törkeä virhe! nyt on kyllä kiire korjata ellei vahinko ole jo tapahtunut. nimittäin tuo aiheuttaa sen, että talo homehtuu. muutamassa vuodessa tulee jo hometta. ei taida riittää tuo tiivistäminen ellei kyseessä ole max puoli vuotias talo. niin minkäikäinen talo on??

      • aloittajan murhe taisi olla että ilma virtaa ulkoa sisälle ?

        mutta höyrysulun tiiviys on turvallisutta ... jos ilma virtaa sisältä ulos, tulee hometta (ja kaikkien eristeiden teho alenee kosteudenläsnäollessa)


    • alottajalle

      No miten aiot edetä asian kanssa? Minä purattaisin ja kuvaisin seiniä niistä rasioiden kohdalta ja jos höyrynsulku on poikki niin seiniä vaan auki jokapaikasta. Varmasti on kaikki liitokset auki!
      Laita hitossa rakentajat vastuuseen!!

    • turvallista ja aika suosittua taitaa olla sähköjohtojen ja -rasioiden sijoittelu kosteussulun sisäpuolelle

      • enmämitäänpuutaloist

        Tässä ketjussa se on käynyt selväksi, että tuo sisäpuolelle sijoittaminen on paljon parempi. 1/3 eristeestä saa olla höyrynsulun sisäpuolella.
        Joten höyrynsulun sisäpuolelle 50x50 pystytolpat, niiden väliin eristeet ja eristeiden kohdille pistorasiat ja sähköjohdot.

        Sitten samalla laittaa noiden pystytolppien ja runkopuiden väliin myös eristettä osalle matkaa, niin puiset kylmäsillat pienenevät. Ellei sitten tee ihan tuplarunkoa.


      • vyö + henkselit
        enmämitäänpuutaloist kirjoitti:

        Tässä ketjussa se on käynyt selväksi, että tuo sisäpuolelle sijoittaminen on paljon parempi. 1/3 eristeestä saa olla höyrynsulun sisäpuolella.
        Joten höyrynsulun sisäpuolelle 50x50 pystytolpat, niiden väliin eristeet ja eristeiden kohdille pistorasiat ja sähköjohdot.

        Sitten samalla laittaa noiden pystytolppien ja runkopuiden väliin myös eristettä osalle matkaa, niin puiset kylmäsillat pienenevät. Ellei sitten tee ihan tuplarunkoa.

        > Tässä ketjussa se on käynyt selväksi, että tuo sisäpuolelle sijoittaminen on paljon parempi. 1/3 eristeestä saa olla höyrynsulun sisäpuolella.

        Joo, mutta tässäkin on pieni miina - tässä ns. kastellirakenteessa höyrysulku on kuitenkin selvästi matalammassa lämpötilassa kuin huoneilma ja sen seurauksena huoneilman kosteus pitää pysyä alle 40 % tjsp. jottei höyrysulun pintaan tule kondenssia.

        Tässähän on 2 onglemaa ratkottavana:

        1) Ilmatiiveys. Jos höyrysulku on kipsilvevyn ulkopinnassa, on todella epätoivoista yrittää tehdä pistorasioista yms. ilmatiiviitä. Vaikka rasiat liimaisi/teipaisi kiinni höyrysulkumuoviin, ilmaa voi vuotaa myös sähköputkitusten kautta.

        Ilmatiivyiden saa paljon varmemmin kuntoon, jos höyrusulkuun ei tehdä näitä läpivientejä -> kastellirakenne.

        2) Höysysulku. Kastellirakenteessa on em. ongelma, joten höyrysulku kipsilevyn ulkopinnassa on turvallisempi. Pelkästä höyrysulusta, jonka tehtävänä on ehkäistä kosteuden kulkeutuminen diffuusiona rakenteisiin, puhuttaessa ei itseasiassa olisi pienet reiät mikään katastrofi! Diffuusio on sen verran hidas kosteuden kuljettaja, ettei muutama reikä haittaa.

        Mutku jos niistä rei'istä virtaa ilmaa tuulen tms. aiheuttaman paine-eron seurauksena rakenteeseen ... tai sitten tuuli/talon alipaine imee kylmää ilmaa sisään.

        Ehkä pitäisi tehdä vyö henkselit eli tiiviiksi teipattava ilmasulkupaperi koolauksen alle = ilmatiiveys kunton ilman kompromisseja.

        Vesihöyryn pääsyn rakenteisiin voisi puolestaan estää kipsilevyn alle laitettavalla höyrysulkumuovilla. Kun ilmasulku estää ilmavirtaukset, ei haittaa, vaikka höyrysulusta ei saataisikaan täysin hermeettisen tiivistä. Se vähäinen määrä vesihöyryä, mikä höyrysulun reijistä tihkuu diffuusion voimin läpi, pääsee sujuvasti jatkamaan matkaansa ulkoilmaan myös ilmasulkupaperin läpi.


      • fhxdsxfjn
        vyö + henkselit kirjoitti:

        > Tässä ketjussa se on käynyt selväksi, että tuo sisäpuolelle sijoittaminen on paljon parempi. 1/3 eristeestä saa olla höyrynsulun sisäpuolella.

        Joo, mutta tässäkin on pieni miina - tässä ns. kastellirakenteessa höyrysulku on kuitenkin selvästi matalammassa lämpötilassa kuin huoneilma ja sen seurauksena huoneilman kosteus pitää pysyä alle 40 % tjsp. jottei höyrysulun pintaan tule kondenssia.

        Tässähän on 2 onglemaa ratkottavana:

        1) Ilmatiiveys. Jos höyrysulku on kipsilvevyn ulkopinnassa, on todella epätoivoista yrittää tehdä pistorasioista yms. ilmatiiviitä. Vaikka rasiat liimaisi/teipaisi kiinni höyrysulkumuoviin, ilmaa voi vuotaa myös sähköputkitusten kautta.

        Ilmatiivyiden saa paljon varmemmin kuntoon, jos höyrusulkuun ei tehdä näitä läpivientejä -> kastellirakenne.

        2) Höysysulku. Kastellirakenteessa on em. ongelma, joten höyrysulku kipsilevyn ulkopinnassa on turvallisempi. Pelkästä höyrysulusta, jonka tehtävänä on ehkäistä kosteuden kulkeutuminen diffuusiona rakenteisiin, puhuttaessa ei itseasiassa olisi pienet reiät mikään katastrofi! Diffuusio on sen verran hidas kosteuden kuljettaja, ettei muutama reikä haittaa.

        Mutku jos niistä rei'istä virtaa ilmaa tuulen tms. aiheuttaman paine-eron seurauksena rakenteeseen ... tai sitten tuuli/talon alipaine imee kylmää ilmaa sisään.

        Ehkä pitäisi tehdä vyö henkselit eli tiiviiksi teipattava ilmasulkupaperi koolauksen alle = ilmatiiveys kunton ilman kompromisseja.

        Vesihöyryn pääsyn rakenteisiin voisi puolestaan estää kipsilevyn alle laitettavalla höyrysulkumuovilla. Kun ilmasulku estää ilmavirtaukset, ei haittaa, vaikka höyrysulusta ei saataisikaan täysin hermeettisen tiivistä. Se vähäinen määrä vesihöyryä, mikä höyrysulun reijistä tihkuu diffuusion voimin läpi, pääsee sujuvasti jatkamaan matkaansa ulkoilmaan myös ilmasulkupaperin läpi.

        Jos kipsilevy oikea oppisesti kitataan ja nauhoitetaan nurkista ja nurkkiin elastinen massa ja maali päälle niin vuotoa ei kyllä tule muuhun kun läpivientien kohtaan. Jos nekin tiivistää massalla niin on kaksi höyrynsulkua päällekkäin. Eli virheellinen rakenne. Akryylimaalit on muovimaaleja ja muodostavat ilma ja vesihöyrytiiviin pinnan. Kunkahan hyvin tuo eristekerros pääsee tuulettumaan siellä välissä... onkohan meillä homepommi valmiina. Sitä paitsi höyrynsulusta ei koskaan saa ihan 100% tiivistä, viimeistään ruuvit ja naulat sen puhkaisee.


      • vyö + henkselit
        fhxdsxfjn kirjoitti:

        Jos kipsilevy oikea oppisesti kitataan ja nauhoitetaan nurkista ja nurkkiin elastinen massa ja maali päälle niin vuotoa ei kyllä tule muuhun kun läpivientien kohtaan. Jos nekin tiivistää massalla niin on kaksi höyrynsulkua päällekkäin. Eli virheellinen rakenne. Akryylimaalit on muovimaaleja ja muodostavat ilma ja vesihöyrytiiviin pinnan. Kunkahan hyvin tuo eristekerros pääsee tuulettumaan siellä välissä... onkohan meillä homepommi valmiina. Sitä paitsi höyrynsulusta ei koskaan saa ihan 100% tiivistä, viimeistään ruuvit ja naulat sen puhkaisee.

        > Jos kipsilevy oikea oppisesti kitataan ja nauhoitetaan nurkista ja nurkkiin elastinen massa ja maali päälle niin vuotoa ei kyllä tule muuhun kun läpivientien kohtaan.

        Niin, eli vuotaa kuin seula juuri pistorasioista yms.

        > Jos nekin tiivistää massalla niin on kaksi höyrynsulkua päällekkäin.

        Kipsilevy ei ole höyrynsulku. Eikä maalikerroskaan ... siinäkin höyryn diffuusiovastus on vain yksi prosentti höyrysulkumuovin vastuksesta ts. ei mitään siihen verrattuna.

        > Kuinkahan hyvin tuo eristekerros pääsee tuulettumaan siellä välissä...

        Voi näitä essonbaarin asiantuntijoita. Eristemateriaaleissa eristeenä toimii paikallaan pysyvä ilma. Jos huokoista materiaalia "tuulettaa", lämmöneristys kärsii.

        Tuplasysteemissä ei ole mitään riskiä, koska tiivis höyrysulku on sisäpuolella ja ilmasulkupaperi (josta saadaan tiivis, koska ei tarvitse tehdä läpivientejä pistorasioille yms.) päästää höyrysulun väärälle puolelle päässeen kosteuden kulkeutumaan (diffuusiolla) sujuvasti ulos.

        > Sitä paitsi höyrynsulusta ei koskaan saa ihan 100% tiivistä, viimeistään ruuvit ja naulat sen puhkaisee.

        Jos nyt lukisit kirjoittamani vielä pariin kertaa uudelleen, kun näyttää sytys olevan vähän hitaalla.


      • dsöh<vfgb
        vyö + henkselit kirjoitti:

        > Jos kipsilevy oikea oppisesti kitataan ja nauhoitetaan nurkista ja nurkkiin elastinen massa ja maali päälle niin vuotoa ei kyllä tule muuhun kun läpivientien kohtaan.

        Niin, eli vuotaa kuin seula juuri pistorasioista yms.

        > Jos nekin tiivistää massalla niin on kaksi höyrynsulkua päällekkäin.

        Kipsilevy ei ole höyrynsulku. Eikä maalikerroskaan ... siinäkin höyryn diffuusiovastus on vain yksi prosentti höyrysulkumuovin vastuksesta ts. ei mitään siihen verrattuna.

        > Kuinkahan hyvin tuo eristekerros pääsee tuulettumaan siellä välissä...

        Voi näitä essonbaarin asiantuntijoita. Eristemateriaaleissa eristeenä toimii paikallaan pysyvä ilma. Jos huokoista materiaalia "tuulettaa", lämmöneristys kärsii.

        Tuplasysteemissä ei ole mitään riskiä, koska tiivis höyrysulku on sisäpuolella ja ilmasulkupaperi (josta saadaan tiivis, koska ei tarvitse tehdä läpivientejä pistorasioille yms.) päästää höyrysulun väärälle puolelle päässeen kosteuden kulkeutumaan (diffuusiolla) sujuvasti ulos.

        > Sitä paitsi höyrynsulusta ei koskaan saa ihan 100% tiivistä, viimeistään ruuvit ja naulat sen puhkaisee.

        Jos nyt lukisit kirjoittamani vielä pariin kertaa uudelleen, kun näyttää sytys olevan vähän hitaalla.

        Mikä asiantuntiiiiiiiiiiiiiiijaaaaaaaaaaa.

        Kyllähän se niin on että jos seinissä ja katossa on kipsilevy ja ne on kitattu ja nauhoitettu ja vielä akryylimassalla kierretty asiallisesti ja rasiat tiivistetty akryylimassalla. Ja maalattu nykyajan akryylimaalilla niin on muuten aika tiivis kerros. Ei mene höyryt eikä ilmavirrat läpi. Tuotahan se edellinen kirjoittaja ajoi takaa. Eli tupla höyrynsulku tulee käytännössä jo tuolla tavalla tehdessä.


    • MO

      Höyrynsulun ideasta kertoo jo käsite höyry sulku = kaasun kulkua estävä rakenteen osa. Kaippa se kaasu menee reiästä oli pieni tai iso. Yleensä vuoden aikana vaihtelevissa tilanteissa ilmastoinnista yms. johtuen kaasut eli ilma, jossa on vesihöyryä menee molempiin suuntiin. Pistemäisiä kosteusvaurioita on siellä täällä ja isompien reikien kohdalla isompi vuosien aikana tuleva. Mekaaniset liitokset pitää pitempään kuin teipit. Suomen ilmastossa nämä asiat ovat kovasti tärkeitä ja siten timpureiden vastuu on suuri. Kuitenkin kun he huomaavat, että näissä voi aikaa säästää eikä oikein hahmotetan miten kohteille käy ajan kanssa, niin laatu laskee. Eihän se ole huijaamista kun se on alan vakiintunut tapa. Fakta on, että vain tarkastamalla asennuksen voi varmistaa.

    • Sitä parempi

      mitä huonommin "lahonvarmistusmuovi" on asennettu,muovi ja puu ei kuulu samaan rakennukseen.

    • Kanssa rakentaja

      Oon viimeisen kanssa samoilla linjoilla. Muovi rakennustyömaalla kuuluu ainoastaan pihalla seisovien puutanttujen sateen suojaksi.

      • miullekkii

        Nimimerkkisi viittaa rakentamiseen. Tuleeko sinulle muoviton puutalo? Mikä on muovin tilalla? Kai siinä villan sisäpuolla jotain pitää olla? Oliko ongelmia rakluvan kanssa vai teetkö luvatta?


      • tietää.
        miullekkii kirjoitti:

        Nimimerkkisi viittaa rakentamiseen. Tuleeko sinulle muoviton puutalo? Mikä on muovin tilalla? Kai siinä villan sisäpuolla jotain pitää olla? Oliko ongelmia rakluvan kanssa vai teetkö luvatta?

        Aika iso ongelma tulee tiiviysmittauksen kanssa ellei ole tiivis.


    • pitää korjata

      onpas todella iso vuoto jos ei edes maksimiteholla tule alipainetta... nimittäin maksimiteholla ilmaa liikkuu jo todella paljon ja seinien pitäisi pullistua sisäänpäin. :) minkä ikäinen talo? kiire on korjata ja tutkia lahovauriot...

    • Sutta ja sekundaa

      Vastaava juttu... Meillä on taloyhtiö jonka rakensi "R-liike x". Rivitalo yhtiö käsittää n. parisenkymmentä huoneistoa. Muutaman vuoden vanha. Olemme lämpökuvanneet huoneistot ja niissä ilmeni useissa huoneistoissa lämpövuotoja, ne tutkittiin paremmin ja ilmeni että useassa huoneistossa on hyörynsulkumuovissa reikiä, isompia ja pienempiä. On läpivientejä joita ei ole suljettu jne... Tieto lisää tuskaa. On ollut muitakin rakennusteknillisiä ongelmia, mutta nyt mietitään tehdäänkö vielä kattavampaa tutkimusta.

      Kysymys? Miten saadaan rakennusliike vastuuseen teoistaan?

    • tavtarkastaja

      Rakennusvirheiden osalta rakentaja on vastuussa 10 vuotta. Tuo höyrynsulkumuovi pitää olla tiivis, selkeä virhe.

    • tavtarkastaja2.

      kukaan niitä kumminkaan tuu korjaa, työnnä villaa kojerasioihin ja sillä hyvä, varmaan tulevat levyt auki repimään ja vuodot tukkimaan, ihan normaalia rakentamista, ei näistä ikuisia tehdä puretaan 30v. päästä kuitenkin pois.

    • voi kamalaaaaa

      Hienoja nuo pullotalot kun pistorasioista ja katkaisioistakin vetää. On se varmaan sietämätön harmi. Kuinka tuollaisessa tuollaisessa talossa uskaltaa oveakaan avata siitä tulee niin suunnaton veto, että varmasti sairastuu välittömästi.

    • tiijjetään

      uretaani ja höyrynsulkumuovi toimii noin 5 minuuttia...senjälkeen irtoavat toisistaan...tiiveyttä teillekkin.

    • paskanrakentaja

      Itse kierrän kaikki rasian ja kipsilevyn raot vielä akryylimassalla. En niinkään vedon takia vaan sen että villan pölyt ei tule huoneilmaan. Kyllähän se muovi pitäisi pingottaa rasian päälle tiiviisti, onnistuukin jos rasioita on vaan yksi. Kahta ei enää saa tiiviiksi jos on nipussa, väliin jää rako. Levytyksen jälkeen joko urtsua tai akryylimassaa tai molempia niin hyvä tulee. Kaikkea ei pysty työmaaoloissa tekemään täydellisesti, sen pitää insinöörinkin ymmärtää. Se on helppoa työpöydän ääressä piirtää miten se tehdään ja edellytykset työmaalla on aivan muuta. Lunta, pakkasta, vesisadetta, märkää tavaraa, jäistä mursketta, hyvää vaan pitäis tehdä ja itteekin vituttaa tehdä sutta mutta ei auta kiire on aikataulu kusee. Taloa suunnitellaan ja piirretään vuosi ja sitten se pitäis parissa kuukaudessa tehdä. Miettikää sitä jokainen konttorirotta pienessä päässänne.

      • tiivistä tehnyt

        Miten niin ei saa useamman rasian kohdalla tiiviisti?


      • paskanrakentaja
        tiivistä tehnyt kirjoitti:

        Miten niin ei saa useamman rasian kohdalla tiiviisti?

        Muoviinhan leikataan hiukan rasiaa pienempi reikä joka sitten venytetään rasian ympärille. Jos rasioita on kaksi nipussa tai useampia, siis kiinni toisissaan kiinnikkeellä. Rasioiden välissä on lovi koska rasiat ovat pyöreitä. Kun muovi venytetään rasioiden päälle niin se kiristyy kauimmaisen reunan mukaan ja rasioiden väli jää löysälle. Siihen väliin ei saa mitään ehjää kappaletta jäämään. Sopii yrittää... Se on käytännössä ja teoriassa mahdotonta. Se muovi pitää olla siinä rasiassa venytettynä että kiristyy tiukasti rasian ympärille, mikään tarkasti oikean kokoinen ei riitä. Se on tietysti eriasia jos rasiat ovat erillään kaukana toisistaan..


      • kätevä.
        paskanrakentaja kirjoitti:

        Muoviinhan leikataan hiukan rasiaa pienempi reikä joka sitten venytetään rasian ympärille. Jos rasioita on kaksi nipussa tai useampia, siis kiinni toisissaan kiinnikkeellä. Rasioiden välissä on lovi koska rasiat ovat pyöreitä. Kun muovi venytetään rasioiden päälle niin se kiristyy kauimmaisen reunan mukaan ja rasioiden väli jää löysälle. Siihen väliin ei saa mitään ehjää kappaletta jäämään. Sopii yrittää... Se on käytännössä ja teoriassa mahdotonta. Se muovi pitää olla siinä rasiassa venytettynä että kiristyy tiukasti rasian ympärille, mikään tarkasti oikean kokoinen ei riitä. Se on tietysti eriasia jos rasiat ovat erillään kaukana toisistaan..

        Et ole näköjään kokeillut. Rasiaryhmässä leikataan rasioitten sisäosien mukaan tapettiveitsellä aukot. Sitkeään kalvoon jää kannas. Kannas sullotaan varovasti rasioitten väliin. Pedantti tyyppi voisi rasioitten väliä hieman väljentääkin rautasahalla. Mutta ei tarvitse.

        Itse tein noin. Kipsilevyn aukko on muotoiltavissa rasiaryhmässä soikeaksi, jolloin kannaksella on tilaa venyä hieman.

        Muuten olen kyllä sitä mieltä, että pitäisi olla höyrynsulkutuote, jossa on muotoillut pussit rasioita ja hanakulmia varten. Reilu kaulus olisi sitten teipattavissa kunnolla. Kuka tekee ensimmäiset? Tarvetta kyllä on.


    • 432423

      Parasta on jos jättää muovit kauppaan ja rakentaa massiivikivimateriaalista koko talon yläpohjaa myöden. Ei vedä eikä homehdu.

      • hajurakentamisesta

        Juu eihän kiven päällä ole sammalta eikä kasvustoa luonnossakaan....


      • siperia opetti

        Tiili-villa-tiili -rakenteiset koulut yms. ovat niitä murheenkryynejä pahimmasta päästä.


      • Oma Talo 2014
        siperia opetti kirjoitti:

        Tiili-villa-tiili -rakenteiset koulut yms. ovat niitä murheenkryynejä pahimmasta päästä.

        Miksi se höyrynsulki muovi pitää rikkoa rasian kohdalta?
        Kun runko on valmis ja villotettu asennetaan höyrynsulku muovi paikoileen. Sen ,jälkeen aletaan vasta sähköjohtojen asennus keskukselta muovin sisäpuolella ja rasioiden asennus. Ei siinä tarvitse johtojen vuoksi puhkoa muovia. Ainoastaan jotain yksittäisiä johtoja pitää viedä ulkoseinille muovin läpi (ulkovalot, ovikello, yms.)
        Höyrynsulkumuovi ja villa antaa sen verran periksi rasiakupin kohdalta ettei sitätarvitse puhkoa reikää, johdot kulkee muovin ja cyprokin välissä.


      • raottäyteen
        Oma Talo 2014 kirjoitti:

        Miksi se höyrynsulki muovi pitää rikkoa rasian kohdalta?
        Kun runko on valmis ja villotettu asennetaan höyrynsulku muovi paikoileen. Sen ,jälkeen aletaan vasta sähköjohtojen asennus keskukselta muovin sisäpuolella ja rasioiden asennus. Ei siinä tarvitse johtojen vuoksi puhkoa muovia. Ainoastaan jotain yksittäisiä johtoja pitää viedä ulkoseinille muovin läpi (ulkovalot, ovikello, yms.)
        Höyrynsulkumuovi ja villa antaa sen verran periksi rasiakupin kohdalta ettei sitätarvitse puhkoa reikää, johdot kulkee muovin ja cyprokin välissä.

        Kyllä ne rasiat pitää kiinnittää niin että ne ei painu tai työnnä itseeän ulos. Ei ne vaan jää siihen villan päälle lepäämään. Kyllä ne työntää itsensä ulos seinäpinnasta tuolla tyylillä. Ennen vanhaan lastulevyyn pysty jotenkin rasian kiinnittämään suojakuoren kiristyksellä, mutta ei onnistu enää kipsilevy aikakautena. Tuota tyyliä voit kokeilla mutta sanompa vaan että jää teorian asteelle.

        Oikea asennustyyli on edelläkin mainittu pingotus rasioiden ympärille. Itse olen levytyksen jälkeen myös kiertänyt raot akryylimassalla. Eipä sitten ilmanvaihto revi korvausilmaa villojen kautta. Edellä mainostettu pingotus rasiaryhmien mitkä ovat toisissaan kiinni ei onnistu. Sitä voi jokainen "kätevä" itse kokeilla. Ja ainahan voi välttää rasioden laittoa ulkoseinille.


      • raottäyteen
        Oma Talo 2014 kirjoitti:

        Miksi se höyrynsulki muovi pitää rikkoa rasian kohdalta?
        Kun runko on valmis ja villotettu asennetaan höyrynsulku muovi paikoileen. Sen ,jälkeen aletaan vasta sähköjohtojen asennus keskukselta muovin sisäpuolella ja rasioiden asennus. Ei siinä tarvitse johtojen vuoksi puhkoa muovia. Ainoastaan jotain yksittäisiä johtoja pitää viedä ulkoseinille muovin läpi (ulkovalot, ovikello, yms.)
        Höyrynsulkumuovi ja villa antaa sen verran periksi rasiakupin kohdalta ettei sitätarvitse puhkoa reikää, johdot kulkee muovin ja cyprokin välissä.

        Ja lisätään vielä että tuskin edes saat levyjä paikalleen jos sullot ne piuhat ja rasiat siihen 60cm koolauksien väliin. Ei ne nyt niin paljon periksi anna. Huomaa että et ole ikinä yhtään levyä laittanut paikalleen.


      • Oma Talo 2014
        raottäyteen kirjoitti:

        Ja lisätään vielä että tuskin edes saat levyjä paikalleen jos sullot ne piuhat ja rasiat siihen 60cm koolauksien väliin. Ei ne nyt niin paljon periksi anna. Huomaa että et ole ikinä yhtään levyä laittanut paikalleen.

        Sori vaan "raottäyteen" muutama talo on tullut tehtyä ja kyllä levytys onnistuu aivan hyvin, kun ei sitä höyrynsulkumuovia pingota siihen 60cm koolausväliin kuin viulun kieltä, asentaa vaan muovi vähän löysälle, niin johdot ja rasiat mahtuu ihan mainiosti, villa kyllä antaa periksi sen verran.
        Kannattaa myös pysyä ajantasalla uusien rasiakippojen tarjonnassa, niitä saa nykyään sellaisella kiinnityksellä joka pysyy pelkästää cyprokissa kiinni ei tarvitse kiinnittää runkoon.
        Pakettitaloissakin missä ulkoseinät tulee suurelementeistä on sisä cyprokit paikoilaan ja vaikka sähkösuunnitelma olisikin ennkkoon tehty ja laittettu talotehtaalla putkitus ja rasiakupit paikoillaan, niin huomataan varmasti projektin edetessä että tarvitaan rasioita tai katkasioita johonkin kohtaan seinälle.
        Sitten pitää porata haluttuu kohtaan rasiakupin kokoinen reikä, niin ettei rikota höyrynsulkumuovia, yläkautta pujotetaan johto tai putki cyprokin ja muovin välistä alas reijän kohdalle ja kiinnitetään rasiakippoon, sitten kippo paikoilleen.
        Helpoo kuin heinän teko.


      • raottäyteen
        Oma Talo 2014 kirjoitti:

        Sori vaan "raottäyteen" muutama talo on tullut tehtyä ja kyllä levytys onnistuu aivan hyvin, kun ei sitä höyrynsulkumuovia pingota siihen 60cm koolausväliin kuin viulun kieltä, asentaa vaan muovi vähän löysälle, niin johdot ja rasiat mahtuu ihan mainiosti, villa kyllä antaa periksi sen verran.
        Kannattaa myös pysyä ajantasalla uusien rasiakippojen tarjonnassa, niitä saa nykyään sellaisella kiinnityksellä joka pysyy pelkästää cyprokissa kiinni ei tarvitse kiinnittää runkoon.
        Pakettitaloissakin missä ulkoseinät tulee suurelementeistä on sisä cyprokit paikoilaan ja vaikka sähkösuunnitelma olisikin ennkkoon tehty ja laittettu talotehtaalla putkitus ja rasiakupit paikoillaan, niin huomataan varmasti projektin edetessä että tarvitaan rasioita tai katkasioita johonkin kohtaan seinälle.
        Sitten pitää porata haluttuu kohtaan rasiakupin kokoinen reikä, niin ettei rikota höyrynsulkumuovia, yläkautta pujotetaan johto tai putki cyprokin ja muovin välistä alas reijän kohdalle ja kiinnitetään rasiakippoon, sitten kippo paikoilleen.
        Helpoo kuin heinän teko.

        Älä jaksa enää jauhaa enempää tätä paskaa...

        Et ole edes päiväunissasi nähnyt rasiaporaa. Olen sentään ollut raksa-alalla 30v ja nähnyt jos jonkinlaista sähkäri ja säheltäjää. Mutta tuollaista paskaa en ole kenenkään kuullut koskaan jauhavan. Kerro nyt ensin se miten tuollaisen kurttuhöyrynsulun limität seinä ja katto kohdassa höyrytiiviiksi. Rypytetäänkö kattomuovikin samalla lailla vai miten se toimii ja miten se katon ja seinän rajakohta. Jääkö muovi jotenkin siististi laskoksille vai miten olet sen hoitanut. Ja miten poraat sen reiän niin että et riko sitä höyrynsulkua. Jos rasioita puuttuu ulkoseiniltä niin kyllä ainakin kaikki sähkärit jotka minä tunnen ovat vaatineet levyt irti ja sitten laittaneet rasiansa kiinni ja me korjattu sen jälkeen höyrynsulku ja levytys. Johdot sinne voi mahtua juuri ja juuri mutta rasiat ei mahdu ilman että höyrynsulku rikkoutuu levyä asentaessa.

        Juu ja tiedän etä on olemassa sellaisia kojerasioita jotka laitetaan suoraan levyyn kiinni. Mutta niitä käytetään vaan äärimmäisessä hädässä ja lähinnä vaan kytkimille mihin ei tule veto ja työntö rasitusta. Ja jokainen joka on joskus kipsilevyä seinään laittanut niin tietää kuinka "kestävää" tavaraa se on. Ja kuinka kätevä siihen on kiinnittää jotain jos takana ei ole puuta tai jotain muuta mihin ruuvi jää kiinni.

        Juuri tälläisten "ammattilaisten" takia rasioista tuulee sisään. Niin ja laitetaan vielä kuva rasiaporasta niin sinäkin näet miten helppo tuollaisella on porata se reikä rikkomatta höyrynsulkua

        http://kuvaton.com/finnshark/Qeg.jpg

        Onnea vaan hienolla projektille. Toivotaan että rasiat pysyy seinissä edes ensimmäisen vuoden. Nypi varoen johtoja pistorasioista ettei tule rasiat mukana. Ehkä olisi parempi että keskittyisit vaan ihan pelkästään heinän tekoon ja jättäisit sähköhommat niille jotka ne osaa.


    • Oma Talo 2014

      Puhuinko jostain kurttuhöyrynsulusta, ei sitä mitenkään rypyille jätetä mistään, vaan asennetaan joustavasti löysälle kauttaaltaan seinät ja katot.
      Kyllä katon ja seinän kulmat tulee väkisin tiiviiksi, kun runkopuiden ja katonkoolaus puiden väliin jää höyrynsulkumuovi puristuksiin.
      Sun kannattaa tulla jo sieltä -80 luvulta tähän päivään ja muuttaa asenteitasi.
      Tää on niin tuttua höpinää kun aina on tehty näin ja näin.
      Tottakai sähkärit pyytää ottamaan levyt pois, koska pääsevät itse vähemmällä työllä ja siirtävät ne sinun tehtäväksesi.
      Kun poratessa tulee reikä siihen muoviin voi sen teipata siitä reijän kautta ennen kuin laittaa kipon paikaleen.

    • 121256

      Joskus noita sähkötöitä tehneenä oli tapanani siirtää ulkoseinälle merkityt rasiat väliseiniin mikäli se vaan oli mahdollista juurikin tuon vedon välttämiseksi.

    • että sillä lailla

      Mikä siihen mahtaa olla syynä, ettei ole rasioissa kunnon kaulusta takapuolella joka todella tukee levyyn ettei ainakaan läpi tule vaan joka todella pysyy pelkässä levyssä?

      ja jos on pakko asentaa ihan piiraan kiinni sen voi si vuolaista sieltä sivulta pois.

      ja se muovikin jäisi sinne levyn ja kauluksen väliin. eikä mikään estäisi kehittämästä rasiaa vielä paljon paremmaksi asian suhteen.

      • saa parantaa

        Nythän niissä ei ole mitään kehittyneisyyttä vaan on pelkkä kuppi.

        voisihan rasian sisään painaa renkaan jossa naps- kynnet lukitsevat rasian pelkkään levyyn ainakin kahdelta sivulta, niin siinähän se olisi melko lailla tiivis ratkaisu kun nyt tämä elämä näyttää olevan näiden pullotalojen varassa.


    • PK-yrittäjä

      Mitenkähän tämä onnistuu ja en kyllä ole koskaan nähnyt näin tehtävän.

      "vaan asennetaan joustavasti löysälle kauttaaltaan seinät ja katot."

      Oletko miettinyt että tuo muovi pitää puhallusvillan paikallaan omalta osaltaan, jos se jää löysälle niin mitenkä tuokin toimii. Ja jos se jää puristuksiin niin mistä se antaa enää periksi. Kattokin pitää 300-400mm välein koolata ja miten se onnistuu että sen muovin saa siinäkin joustavasti löysällä. Ja ensin porataan rikkomatta höyrynsulkua ja nyt se paikataankin teipillä. Ja sähköurakkaan ei kuulu levytys. Kyllä tämä levyn ja höyrynsulun väliin asennus on niin järjetön idea että tuskin kukaan tuota käyttää. Sekin kiinnostaa että miten nuo piuhat ja rasiat pysyy paikallaan siihen asti kun levyttäjä tulee vai onko sähkäri siinä perseen takana koko ajan.

      "Kun runko on valmis ja villotettu asennetaan höyrynsulku muovi paikoileen. Sen ,jälkeen aletaan vasta sähköjohtojen asennus keskukselta muovin sisäpuolella ja rasioiden asennus."

      Kyllä ne rasiat pitää olla kiinni ja paikallaan ennen kun levytys alkaa. Muutenhan nuo on kaikki erikorkeudella ja vinossa ja päin helv.... muutenkin. Ja ainakaan ne valaisin rasiat katossa ei pysy vaan pyhällä hengellä levyssä kiinni. Nuo pikkurasiat voi hetken pysyä mutta jos irtoaa niin korjaamaton paikka. Ja sähköurakkaan kuuluu rasioiden kiinnitys. Vaikka usein sovitaan että rasia jää irti koska rasian reikä on helpompi porata levyyn kun se on kiinni seinässä tai niin että timpurit levyttävät ensin toisen puolen väliseinistäja sitten sähkärit itse poraavat ne rasiat sinne paikalleen. Mutta tuohan ei tietysti onnistu kun väliseinissä.

      Kyllä vastauksista näkee että tämä "Oma Talo 2014" ei ole oikealla rakennustyömaalla koskaan käynytkään. Taitaa olla jonkun talotehtaan sähkösuunnittelija kun asiaa ylempänä mainosti.

    • ei ole

      voi tätä vaikeuksien määrää !

      kun pitää saaha rasia !! kiinni johonkin, eihän sellainen ole mahdollista eihän ole !!

    • huonotimpuri

      No eihän eihän!!!! ne ainakaan!!! irti!!! voi!!! jäädä!!! eihän eihän!!!

      Mahtaa olla hieno sotku kun rasiat ja mmj roikkuvat seinällä ja sitten siihen vielä levyä yritetään sovittaa. Rasia karkaa kokoajan pois reiästä jos sen nyt saa siihen edes jotenkin osumaan. Ei ainakaan ottaisi levytys homma tuollaisessa kohteessa. Sais sähkäri itse levyttää samalla kun on noin "kätevän" ratkaisun ketsinyt.

      Näin kun "PK-yrittäjä" kirjoitti se yleensä työmaalla hoidetaan. Onnistuu hienosti ja rasiat pysyvät paikallaan asukkaillakin. Itse olen rempannut kohteita jossa katttorasiat ei ole millään kiinni. Todella vittumaisia paikkoja laittaa levyä. Yleensä se villa lykkää rasiaa liian ulos. Pakkohan se on jollain sovituspalikoilla saada samaan tasoon tai hiukan alle tulevan levyn/panelin/muun katon pinnoitteen. Yli se ei voi tulla siitä pinnasta.

      Tälläisiä pikasähkäreiden virityksiä sitten joutuu omalla ajalla korjailemaan että homma menisi eteenpäin.

    • Oma Talo 2014

      Kattorasiat on helppo kiinnittää niin että kun höytynsulkumuovi on kattostuolien ja 300-400mm katto koolauksen välissä, kiinnitetään kattorasiakippo vaikka 500mm pituiseen lautaan tai vanerilevy soiroon joka on 150mm levyinen tämä pujotetaan 300mm-400mm kattokoolauksen ja muovin väliin poikittain, jossa se saa olla vapaasti kannatuksella kiinnittämättä, sitä voidaan sitten myöhemmin kun kattoa paneloidaan tai levytetään liikutella sopivaan kohtaan. Rasiakipon ja laudan/vanerilevyn väliin laitetaan sopivat korotus palat jos katto materiaali sitä tarvitsee.
      Kun kunnolla haluaa tehdä katon eristyksen niin kannattaa ehdottomasti höyrynsulkumuovin päälle, kattostuolien väleihin ekaksi kerrokseksi laittaa levyvillaa ja sen päällä vasta puhallusvilla.
      PK-yrittälät on juuri niitä jotka tekee niin kuin helpommalla ja nopeiten pääsee. välittämättä mikä olisi hyvä. Puhaltelevat puhallusvillattkin suoraan muovien päälle.

      • huonotimpuri

        Et sitten yrittänytkään vastata miten nämä seinien piuhat ja rasiat pysyy levyn asennuksen ajan paikallaan Teipataanko ne piuhat siihen muoviin vai miten. Todellakin kiinnostaa tälläinen asennus tapa. Vai hoitaako timpurit nämä johdotuksetkin siinä samalla. Mitäs sille sähkärille sitten jää tekemistä? Kattorasian osaan jo kiinnittää ilman neuvoja.


      • Oma Talo 2014
        huonotimpuri kirjoitti:

        Et sitten yrittänytkään vastata miten nämä seinien piuhat ja rasiat pysyy levyn asennuksen ajan paikallaan Teipataanko ne piuhat siihen muoviin vai miten. Todellakin kiinnostaa tälläinen asennus tapa. Vai hoitaako timpurit nämä johdotuksetkin siinä samalla. Mitäs sille sähkärille sitten jää tekemistä? Kattorasian osaan jo kiinnittää ilman neuvoja.

        "huonotimpuri" voin vastata kyllä, kun teen itse omassa rakennusprojektissa itse molemmat hommat ,vedän johdot ja asennan kipot itse, sähkärin ohjeiden ja suunnitelmien mukaan (osaan lukea piirustuksia). Muoviin voi vaikka tussilla merkata etukäteen rasia kohdat sähkärin kanssa ja mitat korkeuksista. Johdot voi roikkua vaikka ilman kippoja seinillä merkattuna. Levyihin sitten vaan siihen kohtaan kun tarvitaan reijät kipoille, samoin kuin jos kipot on koolauksissa kiinni.
        Voi käyttää kumpaakin tapaa jos on pakko laittaa rasia ihan koolauksen viereen, pitää vaan sitten tehdä se rikotun muovin tiivistys huolella.
        Levyssä kun on reijät niin pujottaa ne irto johdot reijästä sisälle ja ruuvaa levyn kiinni, sitten pistää kipoon johdon ja kippo paikoilleen. Sähkäri käy sitten myöhemmin kytkemässä piuhat kiinni.
        Ymmärrän kyllä että kun kaikki eri työt teetetään ulkopuolisilla urakoitsioilla kaikki tekee vaan just sen mitä on pyydetty. Kirvesmiehet ei koske sähköjohtoihin ja sähkärit puuhun. Jos haluttaisiin tehdä hyvin ja tarkemmin. Pitäisi alkaa murtamaan rajoja rakennuksilla, tekemään enemmän työtä ylirajojen ja tehdä parasta laatua.


      • Oma Talo 2014
        Oma Talo 2014 kirjoitti:

        "huonotimpuri" voin vastata kyllä, kun teen itse omassa rakennusprojektissa itse molemmat hommat ,vedän johdot ja asennan kipot itse, sähkärin ohjeiden ja suunnitelmien mukaan (osaan lukea piirustuksia). Muoviin voi vaikka tussilla merkata etukäteen rasia kohdat sähkärin kanssa ja mitat korkeuksista. Johdot voi roikkua vaikka ilman kippoja seinillä merkattuna. Levyihin sitten vaan siihen kohtaan kun tarvitaan reijät kipoille, samoin kuin jos kipot on koolauksissa kiinni.
        Voi käyttää kumpaakin tapaa jos on pakko laittaa rasia ihan koolauksen viereen, pitää vaan sitten tehdä se rikotun muovin tiivistys huolella.
        Levyssä kun on reijät niin pujottaa ne irto johdot reijästä sisälle ja ruuvaa levyn kiinni, sitten pistää kipoon johdon ja kippo paikoilleen. Sähkäri käy sitten myöhemmin kytkemässä piuhat kiinni.
        Ymmärrän kyllä että kun kaikki eri työt teetetään ulkopuolisilla urakoitsioilla kaikki tekee vaan just sen mitä on pyydetty. Kirvesmiehet ei koske sähköjohtoihin ja sähkärit puuhun. Jos haluttaisiin tehdä hyvin ja tarkemmin. Pitäisi alkaa murtamaan rajoja rakennuksilla, tekemään enemmän työtä ylirajojen ja tehdä parasta laatua.

        Nyt siis puhutaan vaan ulkoseinistä, väliseinät on ihan eri hommaa tehdä.
        Suunnitelmat kannattaa tehdä, jos vaan mahdollista niin tietysti että kaikki ylimääräinen on pois ulkoseiniltä ja laitetaan väliseiniin, jos vaan madollista. Koskee myös LVI asennuksiin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      63
      1769
    2. SINÄ nainen hyvin läheltä

      Pidän sinusta. Mutta mene ensin juttelemaan lääkärin luokse, ja hoida itsesi kuntoon. Sit kun sä olet kunnossa, niin mä
      Ikävä
      75
      1126
    3. 45
      1055
    4. Et voi olla loputtomasti hiljaa

      Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto
      Ikävä
      70
      1037
    5. Ajatus aamuun

      Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen
      Ikävä
      71
      949
    6. Nainen mitä tekisit

      Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa
      Sinkut
      158
      919
    7. Siis ei ole edes mahdollista

      että ei törmätä, ei sit millään vaikka päällä hyppisi
      Ikävä
      44
      870
    8. Martina kauniina lehtihaastattelussa

      Martina antoi hyväntuulisen haastattelun lehteen. Tyylikkäitä kuvia ja kivoja vaatteita kauniilla Martinalla.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      183
      823
    9. J-miehelle

      haluan kertoa että olet edelleen mulle rakas. Ajattelen sinua päivittäin kulta.
      Ikävä
      58
      808
    10. Minä en luota sinuun yhtään nainen

      ja aistin että yrität taas satuttaa henkisesti koska tiedät että olet heikkouteni joten siksi tein mitä tein mutta en ki
      Ikävä
      34
      772
    Aihe