Kaik on ment?

Mite niin kaik ment. No ei varmaankaan. Täytyy vaikka kiusallaaan olla työelämässä, ojentamassa noita nuorempia, tekemästä liian hätäisiä päätöksiä. Heillä kun ei ole sitä kauaskantoista ajattelukykyä resoneerata mitä mikäkin heidän ajatuksensa voi kauasantoisesti saada aikaan.
Joskus jarrun käyttö on paikallaan.

Luotan itseeni , tottakait minulla on paljon annettavaa ja sen kyllä työnantajanikin on monesti sanonutkin. Ei tietenkään ole pahitteeksi itsensä kouluttaminen tässäkin iässä vaikkapa näillä mahtavilla iltakursseilla joita tarjotaan niin siellä kuin täälläkin.

Kelpaan vaikka mihin työelämässä, yksityiselämässä ajatellen vastakkaista sukupuolta,on kyllä realiteetti aivan toisin.

Ei ole ment, kaikki. Työelämästä ei tosin viitsis näin viikon (työelämä)piinan jälkeen juuri puhua.

"Tietoyhteiskunta" ei ole mikään este, pikemminkin mahdollisuus.

Työelämästä tarpeekseni saaneena en odota mitään muuta kuin vapaaksi pääsyä. Harmi vaan, että sitä joutuu vielä jonkun aikaa odottamaan.

Ainakin veronmaksuun vielä kelpaa, ja siihen kelpaa niin kauan kun henki pihisee, vielä sen jälkeenkin.
Suurin ero entiseen nuoruudenintoon on se, että silloin oli odotukset korkealla, ja pettymyksiä välillä tuli. Nyt on odotukset niin matalalla, ettäelämässä ei voi tulla kun saavutuksia.

Jokainen on juuri niin hyvä, kuin mihin itse uskoo.
Kenenkään ei kannata vaipua epätoivoon.
Mullat nokalle tulee, kun on tullakseen. Turha niitä on ennenaikaisesti odotella.

Elämältä tästä eteenpäin odotan vain elämää, sinne asti, minne se entää.
Miksi elää odottaen kuolemaa?
Ennemmin pelkään aikaa vähän ennen kuolemaa, jos sitä minulle on säädetty.

Annettavaa on paljon, kokemusta ja tietoa, rakkautta ja välittämistä, minkä elämänkoulu on opettanut.
.

Jahas, sain just eläkelaput.
Eläkkeelle pääsis64,8 vuotiaana.
Jos ny haluisin sinne asti rimpuiölla menettämättä lisäeläkettäni ;))
Luulen kuites, että aikasemmin astahdan jo syrjään ;)

Sit mä luin sellasen et aivot alkaa vanhemmilta poistaleen tarpeettomia soluja ja tarpeettomia kytkentöjä.
Ja kun nyt päätäni puistelen, niin ei siellä oiken tunnukkaan et olis jotain tarpeetonta?
Eli hyvinmenee, mut menkööt vaan ;)))

Jaa, outoa puhetta täältä toiselta puolelta viisikymppisiä katselevan mielestä. Kunhan tänne asti kahlaatte, huomaatte että samaa menoa on edelleen luvassa, ja kun taas seuraava kymppi alkaa olla koossa, huomaatte ettei se siihenkään lopu...

Ja katin kontit, mehän elämme elämän parasta aikaa! Suurimmalla osalla asunnot on maksettu ja lapset kasvatettu aikuisiksi. Terveys on yleensä hyvä, on aikaa harrastaa sekä mahdollisuus matkustaa.

Työelämässä arvostetaan yhä enemmän työvuosien tuomaa kokemusta ja ainakin minä nautin siitä, että tiedän kuinka asiat kuuluu tehdä. EIkä tietoyhteiskunta ole mikään nuorten yksinoikeus. Avoimuudella, ennakkoluulottomuudella, koulutuksella sekä perinteisellä yrityksen- ja erehdyksen menetelmällä olen oppinut tarvitsemani ohjelmat. Olen ylläpitänyt kuntoani ja yrittänyt noudattaa kohtuullisen terveellistä elämäntapaa, joten ihan luottavaisin mielin odotan tulevaisuutta.

Minun mielestäni yli 50 ei ole kelpaamaton, mutta enpä tiedä muiden ihmisten asenteesta.

Multiin en vielä valmistaudu. Mulla on erittäin suuri vaara elää yli 100 vuotiaaksi. Sekä äidin, että isän sukulaiset ovat eläneet hyvin vanhoiksi. Esimerkiksi äitini on jo yli 90. Mun pumppukin on päässyt niin vähällä, että käyttöikää ontodennäköisesti paljon jäljellä.

Työn kanssa nyt ei ole niin tarkkaa, kun on kaikki tarpeellinen hommattu ja maalämpö tulee halvaksi. Ainahan sitä voi tehdä jotain pientä pätkittäin. On mulla yks vakavasti otettava työpaikkahakemuskin vetämässä. Voihan olla, että minut luokitellaan vanhaksi lehmäksi. No, väliäkö sillä, kun itse tiedän, mikä olen. Olen vähän miettinyt kangaskaupan perustamistakin. Tiistaista tai keskiviikosta lauanataihin pitäisin auki, ettei tuu liikaa stressiä. Meedion ammattiakin vois harkita. Täytyis varmaan käydä ensin joku kurssi.

Kiitoksia mielipiteistä!

Näinhän se on, että jokainen taaplaa tyylillään ja kuka pysyy kelkassa tai sitten ei.

Varmaan meitä yli 50v on viriilejä ja vähemmän viriilejä ja loppupelissä itsehän sitä määrää elämän suunnan miten elää, eli turpa töttöröllä vai suupielet korvissa:))

Työelämästa kommentti.

Olen havainnut ja varmaan moni muukin, että työnantajat hyvin helposti tarjoavat eläkeputkea vanhemmasta päästä oleville ja katsovat, että näin tostakin vanhasta pierusta pääsee eroon, vaikka olisi kuinka hyvä ammattilainen. Mielestäni tämä on epäkohta mikä mietityttää, että olemmeko me yli 50v nuorten tiellä vai emmekö kaikki pysy työelämän vaatimuksissa enää mukana.