kW., Max. vääntö ja Koneen koko?

vääntöä ja watteja

Autoexpertit hoi! Osaisiko/viitsisikö joku selittää lyhyesti missä suhteessa seuraavat asiat ovat toisiinsa, kun puhutaan auton ominaisuuksista? Ja missä niistä on käytännössä (siis ajossa) hyötyä/haittaa (ohitukset, kulutus jne.)?
kW
Max. vääntö
Koneen koko

Siis jos esim. koneen koko on 1.8, kW 92 Max. vääntö 173 verrattuna autoon, jonka moottorin koko on 1.8, kW 66 Max. vääntö 200 (arvot otettu autoilmoituksista satunnaisesti).
Lähinnä siis kaipaisin selvennystä siihen, että mitä kannattaa huomioda auton hankinnassa, jos haluaa sellainen auton, joka kuitenkin liikkuisi esim. koostaan (farkku) huolimatta sähäkästi, mutta ei kuitenkaan menisi liioittelun puolelle?

28

3463

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jaska

      katselet vain sitä tehon määrää

    • mauno

      Tehon yksikkö on kilowatti, kW. Teho tarkoittaa fysiikassa työ/aika, eli miten paljon työtä (vaikkapa kasvattaa auton nopeutta) moottori voi tehdä sekunnissa. Käytännön autoilussa isompi teho nostaa auton huippunopeutta ja kiihtyvyyttä. Eli mitä enemmän tehoa, sen nopeammin lähtee valoista eikä lopu veto vastatuulellakaan :)

      Vääntö taas on fysiikan kannalta Voima*matka. Yksikkö on Nm. Mitä enemmän vääntöä, sitä vähemmän moottorin kierrosnopeutta rpm tarvitaan tietyn voiman saavuttamiseksi esim. liikkeellelähdössä.

      Koneen koko, eli iskutilavuus, puolestaan ilmaistaan litroissa tai kuutiosenttimetreissä cm^3. 1 litra on 1000 cm^3. Moottorin iskutilavuudella ei ole hirveästi väliä jos tehot ja vääntö tunnetaan, koska moottorin tekniset ratkaisut voivat olla eri autoissa erilaisia. Periaatteessa kuitenkin joku 1,2-litrainen kone tarvitsee liikkeellelähdössä 3000rpm ennenkuin jaksaa vetää, 2.5-litraisessa vääntöä löytyy jo 1000rpm paikkeilta eikä tarvitse tasamaalla edes harkita kaasuun koskemista..

      Eli lähinnä auton ostossa kannattaa katsoa tehoa ja iskutilavuutta sekä niiden suhdetta auton massaan. Joku 700-kiloinen Fiesta voi mennä 1.2-litraisella koneella aika haipakkaa, mutta samankokoisella koneella varustettua Volvoa en ostaisi...

      • Myhäilijä

        En olisi pystynyt itse parempaan.

        Tosin jonkun sanan olisi voinut laittaa moottoreiden luonteesta, jonka paras näyttäjä on vääntökäyrä.

        Jos auton vääntökäyrä on loppua kohden nouseva on kyseessä ns. kierroskone, joka yleensä ei sovellu tavalliseen ajoon rasittavan luonteensa vuoksi.

        Myöskään sellaiset koneet joiden vääntökäyrässä on kuoppia ja kumpareita ovat harvoin mukavia ajaa.

        Sen sijaan kärryt joissa on varsin laakea ja lähinnnä erittäin loivaa kumparetta muistuttava vääntökäyrä ovat yleensä loistavia ajettavia normaalissa ajossa. Tällöin max-vääntö on aika alhaalla ja suurin osa väännönnöstä on käytettävissä pikkukierroksilta lähtien.


    • get
    • Järkiostos

      Jo 1.8-2.0 turbolla menee mukavasti ja vääntöä löytyy. Vakuutukset ja bensakulut paljon halvemmat kuin isoissa vapareissa ja väännössä ei häviä juuri mitään.

      Turbodiesel onkin sitten se toinen hyvä vaihtoehto.

    • Kallonkutistaja

      Jos asiaa yksinkertaistetaan niin väännöllä kiihdytetään ja teholla saadaan huippunopeus. Mutta käytännössähän asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, lisäksi pitäisi tietää mm. ne kierrosnopeudet, joilla nämä max-arvot saadaan.

      Koneen koon merkitys tulee puolestaan esiin viritysasteena. Mitä vähemmän suorituskykyä otetaan litraa kohden sitä parempi ennuste on moottorin kestolle. Normaaleissa rajoissa ei tälläkään ole käytännön merkitystä.

      Esimerkkiarvosi voisivat olla esim suhttavallisista bensa- ja dieselautosta. Kierrosnopeuksia tuntematta on mahdoton sanoa oikeastaan mitään noiden vaikutuksista suorituskykyyn. Mutta jos oletetaan esim., että nuo maksimiväännöt saavutetaan samalla kierrosnopeudella (voisi olla esim 2500rpm), niin sillä kierrosnopeudella jälkimmäisellä on käytössään n. 15 prosenttia enemmän tehoa kuin ensimmäisellä. Se mihin suuntaan vääntö tästä kierrosnopeudesta etenee, olisikin sitten se mielenkiintoisin juttu suorituskyvyn kannalta.

      • jaska

        "Kierrosnopeuksia tuntematta on mahdoton sanoa oikeastaan mitään noiden vaikutuksista suorituskykyyn" helposti se missä on enemmän tehoa on suorituskykyisempi kunhan käytetään niitä
        vaihteita


      • Hande

        Teholla kiihdytetään, tehohan muodostuu vääntö x 2 x pii x kierrosluku.
        Mitä suurempi teho, sitä nopeampi kiihtyminen, ja sitä pidemmälle.


      • Vääntökäyrä

        Teholla auto kiihtyy ja kulkee, mutta pelkästä maksimitehosta ei saa paljoa irti. Teho on suoraan verrannollinen väännön ja kierrosluvun tuloon, joten vääntö- tai tehokäyrää tutkimalla vasta saa selville, kuinka tehokas moottori on niillä kierroksilla, joita itse käyttää. Jos suosii alle 3000:n matalia kierroksia, suuri teho löytyy ahtimella varustetuista diesel- ja bensiinimoottoreista, jos taas haluaa käyttää jopa 5000-6000-kierroksia, korkean tehon saa jo ihan tavallisesta bensiinimoottorista, jonka tehomaksimi on säädetty korkeille kierroksille.

        Siis vääntö- tai tehokäyrä on tarpeen moottorin ominaisuuksien arvioimiseksi !


      • jaska
        Vääntökäyrä kirjoitti:

        Teholla auto kiihtyy ja kulkee, mutta pelkästä maksimitehosta ei saa paljoa irti. Teho on suoraan verrannollinen väännön ja kierrosluvun tuloon, joten vääntö- tai tehokäyrää tutkimalla vasta saa selville, kuinka tehokas moottori on niillä kierroksilla, joita itse käyttää. Jos suosii alle 3000:n matalia kierroksia, suuri teho löytyy ahtimella varustetuista diesel- ja bensiinimoottoreista, jos taas haluaa käyttää jopa 5000-6000-kierroksia, korkean tehon saa jo ihan tavallisesta bensiinimoottorista, jonka tehomaksimi on säädetty korkeille kierroksille.

        Siis vääntö- tai tehokäyrä on tarpeen moottorin ominaisuuksien arvioimiseksi !

        "Jos suosii alle 3000:n matalia kierroksia, suuri teho löytyy ahtimella varustetuista diesel- ja bensiinimoottoreista, jos taas haluaa käyttää jopa 5000-6000-kierroksia, korkean tehon saa jo ihan tavallisesta bensiinimoottorista, jonka tehomaksimi on säädetty korkeille kierroksille."

        vapareilla suurempi vääntö tyhjäkäynti-n 2500rpm
        eli matalille kierroksille vapari


      • Kallonkutistaja
        Hande kirjoitti:

        Teholla kiihdytetään, tehohan muodostuu vääntö x 2 x pii x kierrosluku.
        Mitä suurempi teho, sitä nopeampi kiihtyminen, ja sitä pidemmälle.

        Ja paradoksaalista on, että teho on täysin riippuvainen väännöstä tietyllä kierrosnopeudella. Eli jos kierroksia on esim 2500, et saa tehoa lisää tuolla kierrosnopeudella lisäämättä vääntöä.

        Mutta kuten tuossa on jo mainittukin koko teho- ja vääntökäyrän tunteminen vasta avaa tämän tietoisuuden tasolle. Ja parin kierrosnopeuden tunteminenkaan ei edes välttävästi ilmaise suorituskykyä.


      • Kallonkutistaja
        Vääntökäyrä kirjoitti:

        Teholla auto kiihtyy ja kulkee, mutta pelkästä maksimitehosta ei saa paljoa irti. Teho on suoraan verrannollinen väännön ja kierrosluvun tuloon, joten vääntö- tai tehokäyrää tutkimalla vasta saa selville, kuinka tehokas moottori on niillä kierroksilla, joita itse käyttää. Jos suosii alle 3000:n matalia kierroksia, suuri teho löytyy ahtimella varustetuista diesel- ja bensiinimoottoreista, jos taas haluaa käyttää jopa 5000-6000-kierroksia, korkean tehon saa jo ihan tavallisesta bensiinimoottorista, jonka tehomaksimi on säädetty korkeille kierroksille.

        Siis vääntö- tai tehokäyrä on tarpeen moottorin ominaisuuksien arvioimiseksi !

        Yritetään saattaa asia käytännön tasolle:

        Moottori jossa maxvääntö saadaan kierroksilla 2500 ja maxteho kierroksilla 5000. Muutoksissa näitä maxarvojen kierrosnopeuksia ei muuteta.

        Jos maxvääntöä lisätään, mutta maxteho pysyy samana, auton kiihtyvyys paranee, mutta huippunopeus ei muutu. (näin tehdään esim laillisissa chip-päivityksissä nykydieseleissä)

        Jos puolestaan maxtehoa lisätään, mutta maxvääntö ei muutu, niin huippunopeus lisääntyy, mutta kiihtyvyys ei juurikaan muutu (käytännössä ei ollenkaan kierroksilla 2500 ja alle ).


      • jaska
        Kallonkutistaja kirjoitti:

        Yritetään saattaa asia käytännön tasolle:

        Moottori jossa maxvääntö saadaan kierroksilla 2500 ja maxteho kierroksilla 5000. Muutoksissa näitä maxarvojen kierrosnopeuksia ei muuteta.

        Jos maxvääntöä lisätään, mutta maxteho pysyy samana, auton kiihtyvyys paranee, mutta huippunopeus ei muutu. (näin tehdään esim laillisissa chip-päivityksissä nykydieseleissä)

        Jos puolestaan maxtehoa lisätään, mutta maxvääntö ei muutu, niin huippunopeus lisääntyy, mutta kiihtyvyys ei juurikaan muutu (käytännössä ei ollenkaan kierroksilla 2500 ja alle ).

        "Jos puolestaan maxtehoa lisätään, mutta maxvääntö ei muutu, niin huippunopeus lisääntyy, mutta kiihtyvyys ei juurikaan muutu" teoreettista jos jompakumpaa lisätään muuttuu toinenkin ratkaisevaa on teho ja sopivat välitykset joka tilanteessa


      • Tekn.tieto
        jaska kirjoitti:

        "Jos suosii alle 3000:n matalia kierroksia, suuri teho löytyy ahtimella varustetuista diesel- ja bensiinimoottoreista, jos taas haluaa käyttää jopa 5000-6000-kierroksia, korkean tehon saa jo ihan tavallisesta bensiinimoottorista, jonka tehomaksimi on säädetty korkeille kierroksille."

        vapareilla suurempi vääntö tyhjäkäynti-n 2500rpm
        eli matalille kierroksille vapari

        Vaparien vääntömaksimi on yleensä 4000-4500 kierroksen alueella, ei siis alle 2500:ssä.


      • Tekn.tieto
        Kallonkutistaja kirjoitti:

        Yritetään saattaa asia käytännön tasolle:

        Moottori jossa maxvääntö saadaan kierroksilla 2500 ja maxteho kierroksilla 5000. Muutoksissa näitä maxarvojen kierrosnopeuksia ei muuteta.

        Jos maxvääntöä lisätään, mutta maxteho pysyy samana, auton kiihtyvyys paranee, mutta huippunopeus ei muutu. (näin tehdään esim laillisissa chip-päivityksissä nykydieseleissä)

        Jos puolestaan maxtehoa lisätään, mutta maxvääntö ei muutu, niin huippunopeus lisääntyy, mutta kiihtyvyys ei juurikaan muutu (käytännössä ei ollenkaan kierroksilla 2500 ja alle ).

        "Jos maxvääntöä lisätään, mutta maxteho pysyy samana, auton kiihtyvyys paranee, mutta huippunopeus ei muutu."
        Kommentti: Auton kiihtyvyys ei parane, jos maksimiteho ei nouse, koska kiihtyvyyden parantaminen vaatii nimenomaan lisää tehoa.

        "Jos puolestaan maxtehoa lisätään, mutta maxvääntö ei muutu, niin huippunopeus lisääntyy, mutta kiihtyvyys ei juurikaan muutu."
        Kommentti: Kyllä kiihtyvyys paranee, jos maksimiteho kasvaa.


      • Kallonkutistaja
        Tekn.tieto kirjoitti:

        "Jos maxvääntöä lisätään, mutta maxteho pysyy samana, auton kiihtyvyys paranee, mutta huippunopeus ei muutu."
        Kommentti: Auton kiihtyvyys ei parane, jos maksimiteho ei nouse, koska kiihtyvyyden parantaminen vaatii nimenomaan lisää tehoa.

        "Jos puolestaan maxtehoa lisätään, mutta maxvääntö ei muutu, niin huippunopeus lisääntyy, mutta kiihtyvyys ei juurikaan muutu."
        Kommentti: Kyllä kiihtyvyys paranee, jos maksimiteho kasvaa.

        "Auton kiihtyvyys ei parane, jos maksimiteho ei nouse, koska kiihtyvyyden parantaminen vaatii nimenomaan lisää tehoa."

        Siinähän sen itse sanot vai sekositko vahingossa itsekin omiin sanoihisi? Eli kyllähän tehoa voi nostaa nostamatta maksimitehoa.

        (käytännössä ei ollenkaan kierroksilla 2500 ja alle) Tällä tarkoitinkin, etteikö kiihtyvyys paranisi, mutta ennen maksimimomentin kierrosnopeutta ei ole eroa. Eli siinä mielessä kommenttisi "Kyllä kiihtyvyys paranee, jos maksimiteho kasvaa." on aivan oikea.

        "Maksimiteho määrää kiihtyvyyden". Tämä ei pidä paikkansa. Jos tämä pitäisi paikkansa, isoja moottoreitahan ei tarvittaisi. Kaikkiin henkilöautoihin laitettaisiin esim puolenlitran moottorit ja maksimikierrokset nostetaan yli 15000 kierroksen. Näin maksimitehot olisivat samaa luokkaa kuin nykyautoissa, mutta väännöt ennen tuota maxtehoa huomattavasti pienempiä. Mutta kiihtyisikö käytännön tilanteissa nämä puolilitraiset yhtä hyvin kuin esim nykyiset kaksilitraiset? Olettaisin, että maksimitehoa tärkeämpi on se kuinka paljon tehoja saadaan ulos jo ennen maxtehon kierrosnopeutta.


    • ...bensa vai diesel?

      Katso auton vaantomomentin kayraa ja vertaa sita omaan ajotapaasi. Yksinkertaistettunahan vaanto x kierrosluku antaa silla hetkella olevan tehon, joka maaraa kulun. Itse pidan kiihdytella 1500 - 2500 valilla, mutta valilla kierrattaa myos 6000 kierrokseen asti. Siksi hankin bensaturbon, joka antaa hyvan vaannon 1700 - 5700 valilla. Turbodiesel jai pois makuuni liian kapean vaantoalueen takia, toki niissa on yleensa hyva piikki 1800 -2500 kierroksen valilla, mutta taman jalkeen rupee hyytymaan, viimeistaan 4000 kierroksessa.

      Bensavaparit eivat ole nykyaan kovin kilpailukykyisia, ellei nyt sitten pida todella pienista kierrosluvuista, talloin joku V6 lienee paras.

      Tietysti jos taloudellisuus ja auton hinta on etusijalla, asia on toinen. Mutta talloin on pakko tehda kompromisseja ja bensaturbojakin on nykyaan halvassakin hintaluokassa.

      • Kassu

        Pitääkö autosi kiertää sinne 6000:n ihan kierrättämisen ilosta vai miksi? Vaikka dieselissä on kapeampi vetoalue, sitä voidaan paikata laittamalla pidemmät välitykset, jotka suuri vääntö tekee mahdolliseksi..

        Itse asiassa, tehokkaissa dieseleissä on usein 1. vaihde liian lyhyt kiihdytystä ajatellen, koska raskas moottori ottaa ilman vaihdettakin niin hitaasti kierroksia, että se alkaa rajoittamaan kiihtyvyyttä. Isommilla vaihteilla ongelma poistuu..


    • Limnell

      Perinteisesti autoesitteissä tiedot kiihtyvyydestä (0-100 km/h) ja maksimitehosta ovat olleet tärkeällä sijalla. Tosiasiassa kummallakin on varsin pieni merkitys käytännön ajossa, koska nollasta sataan maksimikiihdytyksiä ei juuri kukaan tavallinen autoilija harrasta eikä toisaalta aja niin korkeilla kierroksilla (5000-6000 x/min.), joilla maksimiteho saavutetaan. Käytännössä autoa valittaessa olisi hyvä tietää, kuinka tehokas auto on normaaleilla ajokierroksilla (2000-3000 x/min.).

      Turbodieselin korkea vääntömomentti on käytössä normaaleilla ajokierroksilla ja merkitsee, että auto kiihtyy jokseenkin kaikilla nopeuksilla ja kaikilla vaihteilla. Jos bensiinimoottorikin varustetaan turboahtimella, saadaan korkea vääntömomentti jo suhteellisen alhaisilla kierroksilla.

      Bensiinimoottorin teho on riittävä auton kuljettamiseen välillä 2000-6000 kierrosta ja dieselmoottorin välillä 1400-4200 kierrosta eli kummallakin moottorityypillä käyttökelpoinen tehoalue riittää auton nopeuden kolminkertaistamiseen.

      Autoesitteissä ilmoitettavia teknisiä tunnuslukuja voi tulkita seuraavasti:
      1. keskikulutus: kuvastaa hyvin moottorin hyötysuhteen ja auton painon suhdetta
      2. vääntömomentti: kuvastaa hyvin käytännön suorituskykyä
      3. kiihtyvyys 60-120: kuvastaa hyvin käytännön tehon ja auton painon suhdetta
      4. maksimiteho: kuvastaa auton soveltuvuutta urheilulliseen ajoon
      5. kiihtyvyys 0-100: kuvastaa maksimitehon ja auton painon suhdetta

      Normaaliautoilijalle merkityksellisiä tietoja ovat kohdat 1.-3. ja urheiluautoilijalle kohdat 4.-5. Moottorin koko koko vaikuttaa ensi sijassa vääntömomenttiin ja sitä kautta myös muihin ominaisuuksiin. Ahtimella taas moottorista saadaan ikäänkuin suurempi tilavuudeltaan eli silläkin ensi sijassa parannetaan vääntömomenttia.

      Kunkin omista tarpeista ja painotuksista sitten riippuu, millainen moottori sopii itsekullekin parhaiten.

      • vääntöä ja watteja

        Kiitos selkeästä vastauksesta (kiitos myös muille, tuli paljon hyviä vastauksia!).

        Omalla kohdalla ajo oli todellakin tuota kohdat 1.-3. ja kyseeseen tulee bensakone, koska ajomäärät ovat kuitenkin verrattaen pieniä.

        Eli jos nyt miettisi esim. sitä painon ja keskikulutuksen suhdetta toisiinsa, niin kuinka niitä arvoja tulisi lukea? 1.8 konetta pienempää en ole harkinnut ja toisaalta yli parilitraiset alkavat mennä jo yli. Katsastuksessa on lähinnä WV Passat (sedan) tai Peugeot 406 (farkku).


      • Limnell
        vääntöä ja watteja kirjoitti:

        Kiitos selkeästä vastauksesta (kiitos myös muille, tuli paljon hyviä vastauksia!).

        Omalla kohdalla ajo oli todellakin tuota kohdat 1.-3. ja kyseeseen tulee bensakone, koska ajomäärät ovat kuitenkin verrattaen pieniä.

        Eli jos nyt miettisi esim. sitä painon ja keskikulutuksen suhdetta toisiinsa, niin kuinka niitä arvoja tulisi lukea? 1.8 konetta pienempää en ole harkinnut ja toisaalta yli parilitraiset alkavat mennä jo yli. Katsastuksessa on lähinnä WV Passat (sedan) tai Peugeot 406 (farkku).

        Kulutuslukujen osalta kannattaa miettiä:
        - onko kulutus valintakriteeri - jos on, vaihtoehtojen kulutukset vartailuun
        - jos ajaa 1/3 kapungissa ja 2/3 maantiellä, EU-normikulutus on hyvä mittari
        - jos lähinnä maantiellä, EU-maantiekulutus ja jos lähinnä kaupungissa, EU-kaupunkikulutus mittariksi


      • pekka 2
        vääntöä ja watteja kirjoitti:

        Kiitos selkeästä vastauksesta (kiitos myös muille, tuli paljon hyviä vastauksia!).

        Omalla kohdalla ajo oli todellakin tuota kohdat 1.-3. ja kyseeseen tulee bensakone, koska ajomäärät ovat kuitenkin verrattaen pieniä.

        Eli jos nyt miettisi esim. sitä painon ja keskikulutuksen suhdetta toisiinsa, niin kuinka niitä arvoja tulisi lukea? 1.8 konetta pienempää en ole harkinnut ja toisaalta yli parilitraiset alkavat mennä jo yli. Katsastuksessa on lähinnä WV Passat (sedan) tai Peugeot 406 (farkku).

        Vaatisin jompaa kumpaa merkkiäsi järjestämään koeajotilaisuuden moottorivaihtoehdoille.

        Esim Passatista 1,6 1,8T ja 2,0 kuvauksesi mukaan kyseeseen tulevat vaihtoehdot.

        Aja kaikilla kunnon koeajo, pätkät sekä kaupungissa että moottoritiellä. Yritä muodostaa itsellesi "perstuntumakuva" kustakin moottorista.

        Kun se on valmis, tutustu teknisiin tietoihin ja hahmota millä suorituskykyarvoilla oli paras "perstuntuma".

        Sen mukaan sitten voi rajoittaa muissa merkeissä moottorivaihtoehtojen kokeilua, mikäli painot on kutakuinkin samat. Kulutuslukemat lienevät kaikilla merkeillä samassa suhteessa alakanttiin.

        Tee lopullinen valintasi sen "perstuntuman" perusteella, niistä numeroista ei kannata välittää mitään. Ne on tärkeitä vain kerskuttaessa. Osta auto itsellesi.

        Jos olet päätymässä passatiin, 1,8 T on ylivoimainen tuossa porukassa, 2,8 alkaa vastata sitä, mutta kulutus alkaa kärsiä.......
        Ei siinä 2,0 ssakaan mitään vikaa ole...


      • Analyytikko
        pekka 2 kirjoitti:

        Vaatisin jompaa kumpaa merkkiäsi järjestämään koeajotilaisuuden moottorivaihtoehdoille.

        Esim Passatista 1,6 1,8T ja 2,0 kuvauksesi mukaan kyseeseen tulevat vaihtoehdot.

        Aja kaikilla kunnon koeajo, pätkät sekä kaupungissa että moottoritiellä. Yritä muodostaa itsellesi "perstuntumakuva" kustakin moottorista.

        Kun se on valmis, tutustu teknisiin tietoihin ja hahmota millä suorituskykyarvoilla oli paras "perstuntuma".

        Sen mukaan sitten voi rajoittaa muissa merkeissä moottorivaihtoehtojen kokeilua, mikäli painot on kutakuinkin samat. Kulutuslukemat lienevät kaikilla merkeillä samassa suhteessa alakanttiin.

        Tee lopullinen valintasi sen "perstuntuman" perusteella, niistä numeroista ei kannata välittää mitään. Ne on tärkeitä vain kerskuttaessa. Osta auto itsellesi.

        Jos olet päätymässä passatiin, 1,8 T on ylivoimainen tuossa porukassa, 2,8 alkaa vastata sitä, mutta kulutus alkaa kärsiä.......
        Ei siinä 2,0 ssakaan mitään vikaa ole...

        Perstuntuma tietenkin on oleellinen asia, mutta uskon, että perstuntuma on summavektori, joka syntyy taustavektoreista, jotka ovat esitettävissä selkeinä kriteereinä ja lukuina. Mutta on sitten lähtökohtana analyysi tai perstuntuma, lopputulos on useimmiten sama.

        Olen pekka 2:n tavoin taipuvainen arvaamaan, että jos esittämiesi vaihtoehtojen joukkoon otat myös pienpaineturbollisen bensiinimoottorin (Passat 1,8 T), sinun on sen koeajon jälkeen vaikea valita mitään muuta bensiinimoottorityyppiä. Lähinnä turbodiesel taitaisi olla sille kilpailukykyinen vaihtoehto. Nimittäin hyvä vääntö alakierroksilla tekee ajosta aivan toisenlaista - ja joillekin se on tärkeää, joillekin taas ei. Mutta toisaalta voidaan sanoa, että mikäs pakko se on yrittää alhaisilla kierroksilla ajella, kun kaasuttamalla kerran löytyy tehoa ylempää.


      • Kallonkutistaja
        Analyytikko kirjoitti:

        Perstuntuma tietenkin on oleellinen asia, mutta uskon, että perstuntuma on summavektori, joka syntyy taustavektoreista, jotka ovat esitettävissä selkeinä kriteereinä ja lukuina. Mutta on sitten lähtökohtana analyysi tai perstuntuma, lopputulos on useimmiten sama.

        Olen pekka 2:n tavoin taipuvainen arvaamaan, että jos esittämiesi vaihtoehtojen joukkoon otat myös pienpaineturbollisen bensiinimoottorin (Passat 1,8 T), sinun on sen koeajon jälkeen vaikea valita mitään muuta bensiinimoottorityyppiä. Lähinnä turbodiesel taitaisi olla sille kilpailukykyinen vaihtoehto. Nimittäin hyvä vääntö alakierroksilla tekee ajosta aivan toisenlaista - ja joillekin se on tärkeää, joillekin taas ei. Mutta toisaalta voidaan sanoa, että mikäs pakko se on yrittää alhaisilla kierroksilla ajella, kun kaasuttamalla kerran löytyy tehoa ylempää.

        "Mutta toisaalta voidaan sanoa, että mikäs pakko se on yrittää alhaisilla kierroksilla ajella, kun kaasuttamalla kerran löytyy tehoa ylempää."

        Tätä ajatusta noudatti myös eräs tuttavatäti, kun hän n. 50 vuotiaana kävi autokoulun ja sai ajokortin. Erityisesti liikkeellelähdöissä hän haki sitä riittävää tehoa reippaalla kaasutuksella. Tosin teho ei välittynyt oikeaan paikkaan, ennenkuin hän muisti nostaa kytkintä.

        Mutta onko samasta syystä monilla juuri kortin saaneilla pojilla samat tarkoitusperät, kun monasti valinta kohdistuu sellaiseen autoon jossa on soveliasta käyttää nimen omaan niitä yläkierroksia. Ja jos moottori ei niitä mielellään hae, niin moottoria muutetaan sellaiseksi.


    • Autoinsinööri

      on huono homma, voi näet moottori vääntyä korvallisista irti ja pudota maantielle.

    • jäät jalkoihin

      Totuus.
      Vähän kilowatteja = vähän voimaa.

    • Anonyymi

      تستؤهتينق

    • Anonyymi

      No johan on teillä teinipojilla mieliku vitusta...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 104
      1959
    2. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      54
      1887
    3. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      15
      1865
    4. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      19
      1657
    5. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      18
      1573
    6. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      10
      1370
    7. Haluan tavata Sinut Rakkaani.

      Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu
      Ikävä
      26
      1320
    8. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      11
      1306
    9. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      14
      1291
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      6
      1252
    Aihe