Kuuskymppisten runot

No, mikäs olis sinun runo? ;-DDD
Ei tartte olle Meriluotoa.

s-taka* kirjoitti:

No, mikäs olis sinun runo? ;-DDD
Ei tartte olle Meriluotoa.

Minun runoni?

Kun kosketan pehmeää kättä
näen lempeän katseen
iloisen, leikittelevän, elämän odotusta täynnä

En voi olla ajattelematta

Tuota iloa ei saa kukaan turmella

s-taka* kirjoitti:

No, mikäs olis sinun runo? ;-DDD
Ei tartte olle Meriluotoa.

Tässä toinen. Kuolleen ystävän muistolle.

Kauan sitten kalliosta irtosi
palanen särmikästä kiveä
ja putosi rannan hiekalle.
Mainingit saavuttivat sen
ja veivät mukanaan valssiin kuohujen kanssa.
Edestakaisin se tanssi ja oli viimein
yhtä pyöreä ja sileä
kuin muutkin hiekanjyvät.
Kukaan ei tiedä, milloin se hioutui niin
pieneksi hituseksi,
että oli kuin muisto jostain suuremmasta.
Vain kaipaus, henkäys.
Kevättuulen mukana se leijaili jonnekin pois, näkyi enää pienenä pilkahduksena ilmassa
auringonsäteen saattaessa sen matkaan.

the._man kirjoitti:

Tässä toinen. Kuolleen ystävän muistolle.

Kauan sitten kalliosta irtosi
palanen särmikästä kiveä
ja putosi rannan hiekalle.
Mainingit saavuttivat sen
ja veivät mukanaan valssiin kuohujen kanssa.
Edestakaisin se tanssi ja oli viimein
yhtä pyöreä ja sileä
kuin muutkin hiekanjyvät.
Kukaan ei tiedä, milloin se hioutui niin
pieneksi hituseksi,
että oli kuin muisto jostain suuremmasta.
Vain kaipaus, henkäys.
Kevättuulen mukana se leijaili jonnekin pois, näkyi enää pienenä pilkahduksena ilmassa
auringonsäteen saattaessa sen matkaan.

Lue lisää

Kerran minäkin laitoin,
kiven veneen narun päälle.
Pienen kiven.

Jäähän siihen,ounastelin.
Miehet, takautuvat, nauroivat.
Häpesin, silti, ilakoitsin,
naapurinpojan katseesta,
ihailevasta, veljiensä ja hänen,
selkäni sormista, osuvista, toisiinsa.

Nyt se jo naurattaa.

arvaa,,ken? kirjoitti:

Kerran minäkin laitoin,
kiven veneen narun päälle.
Pienen kiven.

Jäähän siihen,ounastelin.
Miehet, takautuvat, nauroivat.
Häpesin, silti, ilakoitsin,
naapurinpojan katseesta,
ihailevasta, veljiensä ja hänen,
selkäni sormista, osuvista, toisiinsa.

Nyt se jo naurattaa.

Lue lisää

Kun vain

saisin vielä kerran

katsella tyttären iloista naurua

ensi kertaa meren rannalla

kun tuuli heilutti hiuksia, kun meri läikytti laineita

kun oli heinäkuu

the._man kirjoitti:

Kun vain

saisin vielä kerran

katsella tyttären iloista naurua

ensi kertaa meren rannalla

kun tuuli heilutti hiuksia, kun meri läikytti laineita

kun oli heinäkuu

Lue lisää

Oletpa siunattu,
samaa ei meille ole kaikille suotu,
lienetkö luotu, onnelle?

Tyhjää täynnä on monien elämä,
siltä kannalta.
Pyhältä Annalta, saamme vain anoa,
elämää, elettävää.

Kiitos sinulle, olet elvyttävä tuulahdus.
Emmentaalia katson, digiboxista. :))

arvaa,,ken? kirjoitti:

Oletpa siunattu,
samaa ei meille ole kaikille suotu,
lienetkö luotu, onnelle?

Tyhjää täynnä on monien elämä,
siltä kannalta.
Pyhältä Annalta, saamme vain anoa,
elämää, elettävää.

Kiitos sinulle, olet elvyttävä tuulahdus.
Emmentaalia katson, digiboxista. :))

Lue lisää

kun solu toiseen tunkeutuu
siinä on elämä uus
ainakin mahdollisuus

sitten murkuista on pidettävä huolta
ettei ihan mene kadun varjopuolta

vaan tulevat kotiin päin
lihapullia, pottumuusia, läskisoosia
syömään

ja kun sitten sydämeen sattuu
on oltava käsi johin tarttua


---------------

Tehkääs nyt joku taituri räppi aiheesta. Minä en osaa.

Sinun tajusi äärimmäinen,
häärii kanssa ajatusten vuon.
Sinun ymmärryksesi, valtava, valtaisa, Vltava,
on ihana, upea, haluttava.
Turhaan harmautta riivit,
sakkiin hämyiseen hiivit.
Silmäsi kirkkaat ja tajusi kaunis,
niillä ihminen pärjää, missä ja milloin vain,
palstalla kaunistain,
sinun aikasi keralla,
minäkin palstaan, väliin mielessäni
kanssasi valssaan.

Josko jalat on uupuneet,
munuaiset nuutuneet,
sielumme silmissä,
olemme kuin ilvekset.
Hyppien sirosti,
tanssataan saksanpolkkaa.
Vaihteeksi, viihteeksi.

aamun-tytteli kirjoitti:

Sinun tajusi äärimmäinen,
häärii kanssa ajatusten vuon.
Sinun ymmärryksesi, valtava, valtaisa, Vltava,
on ihana, upea, haluttava.
Turhaan harmautta riivit,
sakkiin hämyiseen hiivit.
Silmäsi kirkkaat ja tajusi kaunis,
niillä ihminen pärjää, missä ja milloin vain,
palstalla kaunistain,
sinun aikasi keralla,
minäkin palstaan, väliin mielessäni
kanssasi valssaan.

Josko jalat on uupuneet,
munuaiset nuutuneet,
sielumme silmissä,
olemme kuin ilvekset.
Hyppien sirosti,
tanssataan saksanpolkkaa.
Vaihteeksi, viihteeksi.

Lue lisää

Älkää hyvät ihmiset kirjoittako näin minusta,mä tunnen todella hölmöksi itteni.
Nyt tekis armo hyvää.

koti-kiusattu kirjoitti:

Älkää hyvät ihmiset kirjoittako näin minusta,mä tunnen todella hölmöksi itteni.
Nyt tekis armo hyvää.

Armoa, tarmoa kilokaupalla,
juostaan vaikka hevoslaukalla.
Hölmöjä ollaan me vuorollaan,
kukin vastatkoon kuorollaan.

Et sinä faktalle vastaan voi panna,
joten, siis mulle anteeksi anna,
kiva olet, älä yhtään sä väistä,
muuten saat moitteen näpyköistä näistä.

Tuo on hieno. En muista enää kuka tuota kertoi jossain lausuneensa ja se otettiin tyrmistyksellä vastaan. Oliko se Arja Saijonmaa, vai kuka?

Yleisön mielestä se oli ruma runo. Ehkä he ajattelivat, etteivät vanhat ihmiset voi rakastaa.

the._man kirjoitti:

Tuo on hieno. En muista enää kuka tuota kertoi jossain lausuneensa ja se otettiin tyrmistyksellä vastaan. Oliko se Arja Saijonmaa, vai kuka?

Yleisön mielestä se oli ruma runo. Ehkä he ajattelivat, etteivät vanhat ihmiset voi rakastaa.

Lue lisää

On paljon hienoja runoja ja tämä aloitus sai minut kaivamaan kirjahyllystäni runokirjat esiin.

Pari viikkoa sitten luin Helsingin Sanomien kuolinilmoituksia (ne alkavat tässä iässä kiinnostaa) ja erään nuoren miehen muistovärssynä oli tämä:

Tulen ääressä istun ja mietin nyt
miten käy tämän maailman,
kun en talven tultua enää
näe kevään koittavan.

Kas, vielä on kaikkea paljon niin
mikä näkemättä jää,
joka kevät jokainen metsä
eri lailla vihertää.

Tulen ääressä istun ja mietin nyt
niitä jotka jo jäivät taa,
ja jotka sen maailman näkee
jota minä en nähdä saa.

(J.R.R Tolkien, Taru sormusten herrasta)

Anceli kirjoitti:

On paljon hienoja runoja ja tämä aloitus sai minut kaivamaan kirjahyllystäni runokirjat esiin.

Pari viikkoa sitten luin Helsingin Sanomien kuolinilmoituksia (ne alkavat tässä iässä kiinnostaa) ja erään nuoren miehen muistovärssynä oli tämä:

Tulen ääressä istun ja mietin nyt
miten käy tämän maailman,
kun en talven tultua enää
näe kevään koittavan.

Kas, vielä on kaikkea paljon niin
mikä näkemättä jää,
joka kevät jokainen metsä
eri lailla vihertää.

Tulen ääressä istun ja mietin nyt
niitä jotka jo jäivät taa,
ja jotka sen maailman näkee
jota minä en nähdä saa.

(J.R.R Tolkien, Taru sormusten herrasta)

Lue lisää

Surullisen kaunis.

Kerran luin hesarista muistovärssyn, tyttären isälleen kirjoittaman.

Itken mitä itken
Omapa on itkuni.

the._man kirjoitti:

Surullisen kaunis.

Kerran luin hesarista muistovärssyn, tyttären isälleen kirjoittaman.

Itken mitä itken
Omapa on itkuni.

Tulipa taas näitä surumielisempiä eteen, tässä yksi:

Näkemiin, ystäväni, näkemiin.
Sydämensyrjimmäinen olet minulle.
Ero joka ennalta jo arvattiin
lupailee että vielä tapaamme.

Näkemiin, kättä paiskaamatta, sanoitta,
äläkä sure, turha tuskitella mokomaa,
ei tässä elämässä ole uutta kuolla
eikä elää, tietenkään, sen uudempaa.

(Sergei Jesenin, Neuvostolyriikkaa)

**
Tämä on näitä meidän yhteisiä lemppareita:

Tiesinhän minä:
tälle tielle tulisi
lopulta lähtö.
Mutta eilen en tiennyt,
että lähtisin tänään.

(Narihira)

Anceli kirjoitti:

Tulipa taas näitä surumielisempiä eteen, tässä yksi:

Näkemiin, ystäväni, näkemiin.
Sydämensyrjimmäinen olet minulle.
Ero joka ennalta jo arvattiin
lupailee että vielä tapaamme.

Näkemiin, kättä paiskaamatta, sanoitta,
äläkä sure, turha tuskitella mokomaa,
ei tässä elämässä ole uutta kuolla
eikä elää, tietenkään, sen uudempaa.

(Sergei Jesenin, Neuvostolyriikkaa)

**
Tämä on näitä meidän yhteisiä lemppareita:

Tiesinhän minä:
tälle tielle tulisi
lopulta lähtö.
Mutta eilen en tiennyt,
että lähtisin tänään.

(Narihira)

Lue lisää

Arvaa kenen

"toskaa parvella

pussikuarmalline oopperayleisöö
turust
purkautus lämpiösse ensmäise näytökse jälkke

pari muijaa ryntäs heti
takkejas hakema

kui te jo lährette

näyttelijäk kuali jo kaik
eikai se enä voi jatku

the._man kirjoitti:

Arvaa kenen

"toskaa parvella

pussikuarmalline oopperayleisöö
turust
purkautus lämpiösse ensmäise näytökse jälkke

pari muijaa ryntäs heti
takkejas hakema

kui te jo lährette

näyttelijäk kuali jo kaik
eikai se enä voi jatku

Lue lisää

Oiskos saman, joka runoili "pulu uis"? Heli Laaksonen

the._man kirjoitti:

Surullisen kaunis.

Kerran luin hesarista muistovärssyn, tyttären isälleen kirjoittaman.

Itken mitä itken
Omapa on itkuni.

Aila Meriluodon kirjoittama runo Jälkeenpäin, on antanut elinvoimaa elämäni kipeissä käännekohdissa, antanut menetyksenkin keskellä sisäistä voimaa, uskoa rakkauteen ja elämän jatkuvuuteen. Panu Rajalan Meriluodon elämästä kertova kirja "Lasinkirkas, hullunrohkea" tuo esiin missä olosuhteissa nuoren runoilija-tytön sieluun menetetty kaukorakkaus loi kaipauksen. Kirja on hyvää luettavaa.

Jälkeenpäin
Olen polkuni päässä,
tuhansistani erään
- ja niitä on täynnä maa.
On viileä ilta,
eräs päivä on mennyt,
on painunut metsien taa.

Ei mikään voi kuolla,
ei kukat, ei tuuli,
ei rakkaus kuolla voi.
Ohi polku vain kulkee
ja kukat jää taakse
ja muualla tuuli soi.

Ja rakkaus, hetki,
vain silmistä siirtyy
ja mennyt taival sen vie.
Ja puristus kätten,
tosi eilen, tänään
unen lailla lauennut lie.

Ei mikään kuollut,
et sinä, en minä,
ei tuokio rakkauden.
Erään polun vain kuljin,
minä kuljin ja sinä.
Jäi hymyily surullinen.

kirj Aila Meriluoto

-., kirjoitti:

Oiskos saman, joka runoili "pulu uis"? Heli Laaksonen

Eipä ole. Laaksosella on hyviä lounaismurteella kirjoitettuja runoja, mut tämä on turuks.

Ostin pari vuotta sitten kirjamessuilta.

the._man kirjoitti:

Eipä ole. Laaksosella on hyviä lounaismurteella kirjoitettuja runoja, mut tämä on turuks.

Ostin pari vuotta sitten kirjamessuilta.

No, oiskoon se sama, joka lauloi kahvinkeittimestä. En tosin uskokaan. :))
Hän on Turuust.

-., kirjoitti:

No, oiskoon se sama, joka lauloi kahvinkeittimestä. En tosin uskokaan. :))
Hän on Turuust.

Ei ole Markku Intokaan.

the._man kirjoitti:

Ei ole Markku Intokaan.

Markku Heikkilä?

the._man kirjoitti:

Eipä ole. Laaksosella on hyviä lounaismurteella kirjoitettuja runoja, mut tämä on turuks.

Ostin pari vuotta sitten kirjamessuilta.

The man, the one and only, kerro jo!!

-., kirjoitti:

The man, the one and only, kerro jo!!

En kerro vielä. Ancelin arvuuttelua odottelen.

Laitan samalta tekijältä toisen pläjäyksen. Oikeastaan vaan osan siitä, koska se on niin pitkä.

"painovoimalaki

maasta sinä olet tullut

siit vissi johtu
et
maa ruppe vetämä pualesses
täs elämä ehtonerel
ai vaa lujemmi

yhrest jos toisestki asiast sen huama
et maan vetovoima kasva

niinku noist silmäluamistki
na pakka peittämä näkyvyyt

posketki valu jo aika faartti
niinku niist tulis ulkopualissi nialurisoi

laura (see on mun lapsenlaps)
kysys kerra et
mamma
tuleek kaikist vanhoista naisist
koiritten näkössi

suupiälek käänty
päivvastase suuntta ku ne alkujas oli
tule enempi simmone happama ilme
simmone luatastyäntävä

ei tartte peljätä
et joku tuppantu väkisi seura
saa olla iha rauhas

tissitki tähystä
onk lattial mittäm puronnu

heidi (mun lapsenlaps kans)
kysyski mult et
onk ne väärimpäi

mää kattosi peilist
ja sanosin et
on ne vähä jo kulahtanu...."

Lopussa tosin vielä osuvasti kirjoitettu:

"ihmine on onneks uusiutuva
luannonvara

toiset teke uussi ihmissi koko aja
ja ruput poistu siististe
tuhkauurnassem pakattuna

eli
maaksi pitää sinun jälleen tuleman"

mennyt on mennyt kirjoitti:

Markku Heikkilä?

Ei Heikkiläkään, enkä tiedä onko hän koskaan runoja kirjoittanutkaan.

the._man kirjoitti:

En kerro vielä. Ancelin arvuuttelua odottelen.

Laitan samalta tekijältä toisen pläjäyksen. Oikeastaan vaan osan siitä, koska se on niin pitkä.

"painovoimalaki

maasta sinä olet tullut

siit vissi johtu
et
maa ruppe vetämä pualesses
täs elämä ehtonerel
ai vaa lujemmi

yhrest jos toisestki asiast sen huama
et maan vetovoima kasva

niinku noist silmäluamistki
na pakka peittämä näkyvyyt

posketki valu jo aika faartti
niinku niist tulis ulkopualissi nialurisoi

laura (see on mun lapsenlaps)
kysys kerra et
mamma
tuleek kaikist vanhoista naisist
koiritten näkössi

suupiälek käänty
päivvastase suuntta ku ne alkujas oli
tule enempi simmone happama ilme
simmone luatastyäntävä

ei tartte peljätä
et joku tuppantu väkisi seura
saa olla iha rauhas

tissitki tähystä
onk lattial mittäm puronnu

heidi (mun lapsenlaps kans)
kysyski mult et
onk ne väärimpäi

mää kattosi peilist
ja sanosin et
on ne vähä jo kulahtanu...."

Lopussa tosin vielä osuvasti kirjoitettu:

"ihmine on onneks uusiutuva
luannonvara

toiset teke uussi ihmissi koko aja
ja ruput poistu siististe
tuhkauurnassem pakattuna

eli
maaksi pitää sinun jälleen tuleman"

Lue lisää

S.R.

Olisit jättänyt tuon viimeisen mainitsematta, olisi ollut hapaampaa. :))

-., kirjoitti:

S.R.

Olisit jättänyt tuon viimeisen mainitsematta, olisi ollut hapaampaa. :))

No juu. Mutta se siinä runossa oli.

Tekijä siis on Sirkka Rantanen ja kirjan nimi on Oleks pahas paikas.

http://www.bookplus.fi/kirjat/rantanen,_sirkka/oleks_pahas_paikas-4229537

the._man kirjoitti:

No juu. Mutta se siinä runossa oli.

Tekijä siis on Sirkka Rantanen ja kirjan nimi on Oleks pahas paikas.

http://www.bookplus.fi/kirjat/rantanen,_sirkka/oleks_pahas_paikas-4229537

Lue lisää

Suomen Runotar-kirjassa on mahtava, lyhyt ja hieno runo etanasta. nyt en ole aikoihin löytänyt kirjaani, mihin lienen sen piiloittanut.

-., kirjoitti:

Suomen Runotar-kirjassa on mahtava, lyhyt ja hieno runo etanasta. nyt en ole aikoihin löytänyt kirjaani, mihin lienen sen piiloittanut.

Muistatko runon nimen? Selailen aika usein runosivustoja, siellä on paljon oivaltavia juttuja.

the._man kirjoitti:

Muistatko runon nimen? Selailen aika usein runosivustoja, siellä on paljon oivaltavia juttuja.

Kun en muista yhtään. Runoilija, muistini mukaan, oli minulle ihan uusi tuttavuus.
Runon motto oli kai jotain sinne päin, että etana mateli päin sientä, sylkäisi, ja jatkoi matkaansa. :))

-., kirjoitti:

Kun en muista yhtään. Runoilija, muistini mukaan, oli minulle ihan uusi tuttavuus.
Runon motto oli kai jotain sinne päin, että etana mateli päin sientä, sylkäisi, ja jatkoi matkaansa. :))

Lue lisää

Voi kakkelperi sentäs.

Milläs tuota sitten löytää? Nyt se jäi vaivaamaan mieltä.

the._man kirjoitti:

Voi kakkelperi sentäs.

Milläs tuota sitten löytää? Nyt se jäi vaivaamaan mieltä.

Elähän huoli, miekkonen nuori.
Hälytän Neiti Marplen ja Sherlock Holmesin hakemaan opustani.
On se sen verran paksu, se kirja.

the._man kirjoitti:

Voi kakkelperi sentäs.

Milläs tuota sitten löytää? Nyt se jäi vaivaamaan mieltä.

to the._man

Kiitos ja kunnia teitille. Kauan hukassa ollut teokseni löytyi. Ihanaa.
Runo on Jaakko Haavion Etana. En uskalla sitä tänne laittaa, kun muistaakseni on säänneltyä runojen lainailu. Tuskinpa niitä täällä kukaan tarkkailee.

Ei se etana sieneen törmännyt, vaan ruusuun.

"Se pani suunsa suppuun/ja sylki ruusunnuppuun.

-., kirjoitti:

to the._man

Kiitos ja kunnia teitille. Kauan hukassa ollut teokseni löytyi. Ihanaa.
Runo on Jaakko Haavion Etana. En uskalla sitä tänne laittaa, kun muistaakseni on säänneltyä runojen lainailu. Tuskinpa niitä täällä kukaan tarkkailee.

Ei se etana sieneen törmännyt, vaan ruusuun.

"Se pani suunsa suppuun/ja sylki ruusunnuppuun.

Lue lisää

Toki saa runoja laittaa. mikä sitä estää?

On entuudestaan tuttu
tämä pieni, tyhmä juttu.

Oli suven aika herkin
ja ruusut, ruusut kukki.
Ne etanan tien tukki.
Se pani suunsa suppuun
ja sylki ruusunnuppuun.

Näin painetuksi merkin
se sai kuin saikin oman
vihansa voimattoman.
Se oli tyytyväinen,
se pikku nilviäinen.

Jaakko Haavio

the._man kirjoitti:

Toki saa runoja laittaa. mikä sitä estää?

On entuudestaan tuttu
tämä pieni, tyhmä juttu.

Oli suven aika herkin
ja ruusut, ruusut kukki.
Ne etanan tien tukki.
Se pani suunsa suppuun
ja sylki ruusunnuppuun.

Näin painetuksi merkin
se sai kuin saikin oman
vihansa voimattoman.
Se oli tyytyväinen,
se pikku nilviäinen.

Jaakko Haavio

Lue lisää

No, kun muistelen, että runoilijan kuolemasta pitää olla 70 vuotta, ennen kuin säkeitään saa laillisesti lainata. Opeta, jos olen väärässä.

Tuskinpa täällä kukaan nuuskii moista?
Kerro, jos ja kun paremmin asian hallitset!!

v-., kirjoitti:

No, kun muistelen, että runoilijan kuolemasta pitää olla 70 vuotta, ennen kuin säkeitään saa laillisesti lainata. Opeta, jos olen väärässä.

Tuskinpa täällä kukaan nuuskii moista?
Kerro, jos ja kun paremmin asian hallitset!!

Lue lisää

Ei ole kiellettyä laittaa kirjoitusta, joka on netissä nähtävissä.

Se on jo siellä ja sieltä sen poimin.

v-., kirjoitti:

No, kun muistelen, että runoilijan kuolemasta pitää olla 70 vuotta, ennen kuin säkeitään saa laillisesti lainata. Opeta, jos olen väärässä.

Tuskinpa täällä kukaan nuuskii moista?
Kerro, jos ja kun paremmin asian hallitset!!

Lue lisää

Täältä siis

http://nettiet.fi/forum/sana-on-vapaa/1647/?page=7&text=

the._man kirjoitti:

Ei ole kiellettyä laittaa kirjoitusta, joka on netissä nähtävissä.

Se on jo siellä ja sieltä sen poimin.

Ei se minusta ihan noinkaan ole.

"Tekijänoikeus ei lakkaa tekijän kuollessa, vaan se on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta (43 §). Tämä aika oli aiemmin 50 vuotta, mutta se on EU-direktiivin johdosta pidennetty 70 vuodeksi."

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/2.7.html

-., kirjoitti:

Ei se minusta ihan noinkaan ole.

"Tekijänoikeus ei lakkaa tekijän kuollessa, vaan se on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta (43 §). Tämä aika oli aiemmin 50 vuotta, mutta se on EU-direktiivin johdosta pidennetty 70 vuodeksi."

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/2.7.html

Lue lisää

Ei tekijänoikeus lakkaa, se on selvää, mutta sellainen aineisto, jota netissä on, on käytettävissä. Eihän näitä linkkejä kaupallisiin tarkoituksiin täällä käytetä.

Ihan outo minulle. Ei löydy myöskään otsikolla. Vaikuttaisi olevan jotain vanhempaa tuotantoa.

the._man kirjoitti:

Ihan outo minulle. Ei löydy myöskään otsikolla. Vaikuttaisi olevan jotain vanhempaa tuotantoa.

No vanha se kyllä on. Muistelen että joskus 50-luvulla sisareni lausui sen jossain koulun juhlissa, mutta tiedän kyllä että se löytyy jostain omien nurkkien kirjoistakin... muistaisi vaan että mistä. Varmasti joku täällä muistaa ja tietää, ootellaan.

Liian kauan aikaa
en muista enää kasvojasi
äänesi muistan
ja kätesi

Se oli vuonna 1968
rakkauden ja väkivallan vuosi

Pieni yksiö
punasamettinen sohvantapainen
kaksi mukia punaviiniä varten

Aikaa koko yö

En muistanut kysyä nimeäsi

Mutta äänesi muistan ja kätesi

the._man kirjoitti:

Liian kauan aikaa
en muista enää kasvojasi
äänesi muistan
ja kätesi

Se oli vuonna 1968
rakkauden ja väkivallan vuosi

Pieni yksiö
punasamettinen sohvantapainen
kaksi mukia punaviiniä varten

Aikaa koko yö

En muistanut kysyä nimeäsi

Mutta äänesi muistan ja kätesi

Lue lisää

Hieno runo.

Tuolla jo selvisikin runoilijan nimi jota minulta kyselit, no en olis kyllä lunttaamatta tiennyt, tunnustan.
Jotain tuttua siinä oli, olen tainnut saada sen joskus postiini.

Muistoja,
päivistä jotka jäivät taa,
lapsuuden leikit,
nuoruuden ilot ja surut,
ihmiset
jotka kadotin elämäni varrella.
Nyt kun on aikaa muistella,
miksi muistelen,
miksi en elä tätä päivää,
koe tätä rakkautta,
rakasta näitä elämäni ihmisiä
jotka vielä ovat luonani
ja nyt kun vielä itse olen.

Anceli kirjoitti:

Hieno runo.

Tuolla jo selvisikin runoilijan nimi jota minulta kyselit, no en olis kyllä lunttaamatta tiennyt, tunnustan.
Jotain tuttua siinä oli, olen tainnut saada sen joskus postiini.

Muistoja,
päivistä jotka jäivät taa,
lapsuuden leikit,
nuoruuden ilot ja surut,
ihmiset
jotka kadotin elämäni varrella.
Nyt kun on aikaa muistella,
miksi muistelen,
miksi en elä tätä päivää,
koe tätä rakkautta,
rakasta näitä elämäni ihmisiä
jotka vielä ovat luonani
ja nyt kun vielä itse olen.

Lue lisää

Lapsuus on mennyt, mutta runoja riittää.Nätti runo sinulta, kiitos..

" Niin hassunkurisen touhun nään,
suu tuoss' on sepposen seljällään
suu pieni ja hampaaton,
se naurua on!

Suu pieni sua mikä naurattaa?
Mikä ilo noin sirriin silmät saa?
Näin kyselen turhaan lapseltain
se nauraa vain!

Se on lämmintä maitoa pullollaan,
sill' on äidin suukkonen otsallaan
se on kurkkua myöten kylläinen,
peto pikkuinen!

Sinä paljon vaadit ja paljon saat
sinä siunaat kättemme toukomaat
Nyt vasta ne tähkän kantaa
Sinä annat meidän antaa"

-Aaro Hellaakoski

the._man kirjoitti:

Lapsuus on mennyt, mutta runoja riittää.Nätti runo sinulta, kiitos..

" Niin hassunkurisen touhun nään,
suu tuoss' on sepposen seljällään
suu pieni ja hampaaton,
se naurua on!

Suu pieni sua mikä naurattaa?
Mikä ilo noin sirriin silmät saa?
Näin kyselen turhaan lapseltain
se nauraa vain!

Se on lämmintä maitoa pullollaan,
sill' on äidin suukkonen otsallaan
se on kurkkua myöten kylläinen,
peto pikkuinen!

Sinä paljon vaadit ja paljon saat
sinä siunaat kättemme toukomaat
Nyt vasta ne tähkän kantaa
Sinä annat meidän antaa"

-Aaro Hellaakoski

Lue lisää

Nopeasti tekaistu, tuli sellainen kuin tuli. :)

Tämän runon laitoin kerran rakkaalle ystävälle, vieläköhän hän sen muistaa.

Pimeydeltä älä kysy
mitä mieltä se on auringosta.
Tieltä älä kysy,
minne sinun pitää mennä.
Kukalta älä kysy,
milloin syksy tulee.
Sydämeltä kysy vain,
vieläkö sitä huvittaisi.

-Tommy Tabermann

the._man kirjoitti:

Liian kauan aikaa
en muista enää kasvojasi
äänesi muistan
ja kätesi

Se oli vuonna 1968
rakkauden ja väkivallan vuosi

Pieni yksiö
punasamettinen sohvantapainen
kaksi mukia punaviiniä varten

Aikaa koko yö

En muistanut kysyä nimeäsi

Mutta äänesi muistan ja kätesi

Lue lisää

Voi sitä hullua hauskaa 60-lukua!

Oli ihan pakko etsiä yksi linkki tähän saumaan: En nimeäs muista mut muistan ihosi tuoksun.... Tämä siis the_manille ;-D

http://www.youtube.com/watch?v=lQf2GcZPVqk

Tunne tangossa on suorastaan puistattavan intensiivinen, nimenomaan positiivisessa mielessä. Toivoisin että kun tämä kappale tulee tanssipaikalla niin tanssittaja olisi Juuri Hän: sellainen viejä jonka voi tuntea ja aistia joka solullaan, että voi sulkea silmät ja antaa sävelen ja rytmin viedä, ja sanojenkin. Jessss!

s-taka* kirjoitti:

Voi sitä hullua hauskaa 60-lukua!

Oli ihan pakko etsiä yksi linkki tähän saumaan: En nimeäs muista mut muistan ihosi tuoksun.... Tämä siis the_manille ;-D

http://www.youtube.com/watch?v=lQf2GcZPVqk

Tunne tangossa on suorastaan puistattavan intensiivinen, nimenomaan positiivisessa mielessä. Toivoisin että kun tämä kappale tulee tanssipaikalla niin tanssittaja olisi Juuri Hän: sellainen viejä jonka voi tuntea ja aistia joka solullaan, että voi sulkea silmät ja antaa sävelen ja rytmin viedä, ja sanojenkin. Jessss!

Lue lisää

Sori, mutta tuo ei natsaa.

Kilpatansseissa tango joskus huvittaa teatraalisuudella, mutta kyllä sekin naurattaa, kun mummut ja papat könyävät eteenpäin kuin puoliunessa.

Oiskos tämä mittään?

http://www.youtube.com/watch?v=x32fHeDyzpM

the._man kirjoitti:

Sori, mutta tuo ei natsaa.

Kilpatansseissa tango joskus huvittaa teatraalisuudella, mutta kyllä sekin naurattaa, kun mummut ja papat könyävät eteenpäin kuin puoliunessa.

Oiskos tämä mittään?

http://www.youtube.com/watch?v=x32fHeDyzpM

Lue lisää

the_manille

No voivoi, itsehän haikailit sitä 60-luvun tuntematonta ja ainakin jokunen muististasi kadoksissa oleva elementti löytyy linkistäni.
Ei maha mittään jos ei natsaa ;-/

Pidän paljon enemmän muusta kuin jumputijumputi-hytkynjytkyn-tangorytmistä. Vaikka kuinka asialla olisi itse Olavi Virta, jonka lauluista muuten vain pari ylittää kuuntelukynnykseni. Esim. En nimeäs muista -kappaleen triolirytmi on mielestäni paljon ilmeikkäämpi ja suorastaan kutsuu erilaisiin askelkuvioihin, hidastuksiin ja taivutuksiin. Partneria ja minua ainakin. Toki myönnän että Finkkujen esitys ei ole paras mahdollinen.

Omapahan on harrastukseni, toisilla on ihan toiset omat huvit ja hyvä niin. En harrasta tanssiurheilua/kilpatanssia mutta en ole myöskään köpöttelevä vanhus parkettien tukkona. Siinä välissäkin on jotain.

saimaantaka kirjoitti:

the_manille

No voivoi, itsehän haikailit sitä 60-luvun tuntematonta ja ainakin jokunen muististasi kadoksissa oleva elementti löytyy linkistäni.
Ei maha mittään jos ei natsaa ;-/

Pidän paljon enemmän muusta kuin jumputijumputi-hytkynjytkyn-tangorytmistä. Vaikka kuinka asialla olisi itse Olavi Virta, jonka lauluista muuten vain pari ylittää kuuntelukynnykseni. Esim. En nimeäs muista -kappaleen triolirytmi on mielestäni paljon ilmeikkäämpi ja suorastaan kutsuu erilaisiin askelkuvioihin, hidastuksiin ja taivutuksiin. Partneria ja minua ainakin. Toki myönnän että Finkkujen esitys ei ole paras mahdollinen.

Omapahan on harrastukseni, toisilla on ihan toiset omat huvit ja hyvä niin. En harrasta tanssiurheilua/kilpatanssia mutta en ole myöskään köpöttelevä vanhus parkettien tukkona. Siinä välissäkin on jotain.

Lue lisää

En minä sinun musiikkimakuasi arvostellut, sanoin vaan, että minulle ei natsannut tuo kipale. Ei varsinaisesti itse laulusta ollut kyse, vaan laulajasta.

Mitä tuohon sepustamaani värssyyn tulee, niin hatusta tempaisin. Ei sillä ole mitään todellisuuspohjaa omaan elämääni, mutta voisi olla. Ehkä jollekin on joskun käynyt noin, kuka tietää.

Luin aikoinaan artikkelin Tsekkoslovakian miehityksestä ja siinä eräs toimittaja/kirjailija kertoi, että hän ahdistui niistä tankeista niin kovasti, että hän halusi paeta sitä kauhua ja pelkoa vaimonsa kanssa rakasteluun. Mies kertoi, että hän halusi vaan rakastella, jotta unohtaisi sen kauheuden.

En muista tarinaa enää tarkkaan, mutta jotenkin niin siinä kävi, että he sittemmin erosivat, koska vaimo ei kestänyt sellaista piiloutumista, vaikka tankit jyräsivät kaduilla.

the._man kirjoitti:

En minä sinun musiikkimakuasi arvostellut, sanoin vaan, että minulle ei natsannut tuo kipale. Ei varsinaisesti itse laulusta ollut kyse, vaan laulajasta.

Mitä tuohon sepustamaani värssyyn tulee, niin hatusta tempaisin. Ei sillä ole mitään todellisuuspohjaa omaan elämääni, mutta voisi olla. Ehkä jollekin on joskun käynyt noin, kuka tietää.

Luin aikoinaan artikkelin Tsekkoslovakian miehityksestä ja siinä eräs toimittaja/kirjailija kertoi, että hän ahdistui niistä tankeista niin kovasti, että hän halusi paeta sitä kauhua ja pelkoa vaimonsa kanssa rakasteluun. Mies kertoi, että hän halusi vaan rakastella, jotta unohtaisi sen kauheuden.

En muista tarinaa enää tarkkaan, mutta jotenkin niin siinä kävi, että he sittemmin erosivat, koska vaimo ei kestänyt sellaista piiloutumista, vaikka tankit jyräsivät kaduilla.

Lue lisää

Hei, tuosta syyskesän 1968 miehityksestä. Olen lukenut ihan saman asian toisaalta, siitä kirjoitti aikoinaan joku suomalainen naistoimittaja, meidän ikäluokkaa. Hän oli ollut Prahassa silloin, toimittajatehväsissä kiertänyt kaupunkia, ja ajautunut sikäläisen taksikuskinsa kanssa illan mittaan samaan huoneeseen ja ilmeisesti myös samaan tilanteeseen (?). Eli tuntuu siltä että tuontyyppisessä vaaratilanteessa reaktio on primitiivinen. Taisin joskus pari vuotta sitten kysellä tällä palstallakin muistaako joku artikkelia ja kirjoittajaa, mutta eipä tainnut tulla vastauksia.

s-taka* kirjoitti:

Hei, tuosta syyskesän 1968 miehityksestä. Olen lukenut ihan saman asian toisaalta, siitä kirjoitti aikoinaan joku suomalainen naistoimittaja, meidän ikäluokkaa. Hän oli ollut Prahassa silloin, toimittajatehväsissä kiertänyt kaupunkia, ja ajautunut sikäläisen taksikuskinsa kanssa illan mittaan samaan huoneeseen ja ilmeisesti myös samaan tilanteeseen (?). Eli tuntuu siltä että tuontyyppisessä vaaratilanteessa reaktio on primitiivinen. Taisin joskus pari vuotta sitten kysellä tällä palstallakin muistaako joku artikkelia ja kirjoittajaa, mutta eipä tainnut tulla vastauksia.

Lue lisää

Olisko ollut Lieko Zachovalován tuo artikkeli, en tiedä. Hän tosin on syntynyt jo 1927.

Mutta tässä minun mainitsemassani jutussa kertojana oli nimenomaan aviomies.

Saimaantaka

Vastauksen saanet, jos googletat igs.
Sieltä avautuu Helsingin kaupunginkirjaston Kysy mitä vain -sivu.

*__* kirjoitti:

Saimaantaka

Vastauksen saanet, jos googletat igs.
Sieltä avautuu Helsingin kaupunginkirjaston Kysy mitä vain -sivu.

Hienoa, heti pistin kysymyksen. Kiitos ;-D

Runo on Veikko Antero Koskenniemen. Julkaistu mm. antologiassa Suomen suvi.

Jos vertaa Panu Rajalan, Lasinkirkas, hullunrohkea kirjaa aikaisemmin kirjoitettuihin teoksiin Aila Meriluodon elämästä, totean Rajalan kirjoittaneen Meriluodon elämästä hienotunteisesti silti tuoden tosi asiat esille.

Rajala ei räävi kirjassa esiin sitä osaa AM elämästä joka oli todella koskettavan vaikea kausi Meriluoto - Viita avioliitossa. Kannatta lukea aikaisempia elämänkertoja, miten monikerroksinen AM elämä on ollut..
Jokaisella on oma elämän tie ja makuasiat joista ei voi kiistellä.

Lorena* kirjoitti:

Jos vertaa Panu Rajalan, Lasinkirkas, hullunrohkea kirjaa aikaisemmin kirjoitettuihin teoksiin Aila Meriluodon elämästä, totean Rajalan kirjoittaneen Meriluodon elämästä hienotunteisesti silti tuoden tosi asiat esille.

Rajala ei räävi kirjassa esiin sitä osaa AM elämästä joka oli todella koskettavan vaikea kausi Meriluoto - Viita avioliitossa. Kannatta lukea aikaisempia elämänkertoja, miten monikerroksinen AM elämä on ollut..
Jokaisella on oma elämän tie ja makuasiat joista ei voi kiistellä.

Lue lisää

Ei ollut tarkoitus kiistellä mitenkään, Lorena*. Sanoin vain mielipiteeni. Olen lukenut Meriluodon oman kuvauksen avioliitosta Lauri Viidan kanssa (siis Lauri Viita, legenda jo eläessään) ja sitten Meriluodon omat päiväkirjat vv. 1953-1975(Vaarallista kokea). Muuta ulkopuolisen kirjoittamaa elämäkertaa en ole lukenut, joten minulla ei ole vertailukohtia. Katsoin myös elokuvana "Putoavia enkeleitä"
ja eläkerran ilmestymisen jälkeen televisio-ohjelman, jossa oli mukana Meriluodon ja Viidan vanhin tytär.

"saimaantaka"

Ei runo ole mitenkään kopioitu Tommilta, se on vain kirjoitettu hänen riettailla ajatuksillaan.
Eikö olekin kiva kun ei aina ole kopioituja runoja runoaloituksissa?

H.

hunksz kirjoitti:

"saimaantaka"

Ei runo ole mitenkään kopioitu Tommilta, se on vain kirjoitettu hänen riettailla ajatuksillaan.
Eikö olekin kiva kun ei aina ole kopioituja runoja runoaloituksissa?

H.

Lue lisää

hunkz

Omat runot on aina tupla-arvokkaita kopioituihin verrattuna. Varsinkin ajatuksella tehdyt. Riimitkään ei olisi pahaksi. Mutta se on kovvoo hommoo niinkuin savolainen sanoisi... eikä tahdo onnistua läheskään aina.

Vapaamittaiset runot tosin ovat usein paljon ajatuksellisempia, luen loppuun asti hiottuja sellaisia oikein mielelläni. Mutta koska omistan melkoisen hyvän rytmitajun niin tahdon ihan omana haasteenani yrittää riimejäkin mukaan, silloin kun rustaamaan rupean. Harvoin toki, kun on näitä muita kiireitä.

Yksi tosikova haaste on odottamassa, käännösjutska joka pitäisi sovittaa ko. kappaleen musiikkiin. Sysään sitä aina vaan tuonnemmaksi. Enkä taida mahdollista tulosta edes uskaltaa netissä julkistaa ;-/

"isoäiti*"

Vihkivala ei ole runo.
Se on ymmärtämättömän vaikerrus.
Ainakin jos sulhanen/morsian on alle 25v.
Sillä sen ikäisellä ei ajatus kauaksi kulje.

Kaunista ja kyynelehtivää se on, kuten kaikki äidit tietävät.
Äidit ne väkevät, kauaksi näkevät.
H.

isoäiti*

Minun mielestäni tosi hieno vala, upea suorastaan! Paljon ihanampi vihkivala kuin se ikumuistoinen jostain Raamatun käännöksestä minkä ääressä useimpien meidän valat aikanaan vannottiin. Miten tällaisen valan ja ihanan tunnelmallisen tilaisuuden jälkeen mikään pari haluaisi edes erota?

Kiitos isoäiti kun toit tämän palstalle, ja musiikin.

saimaantaka kirjoitti:

isoäiti*

Minun mielestäni tosi hieno vala, upea suorastaan! Paljon ihanampi vihkivala kuin se ikumuistoinen jostain Raamatun käännöksestä minkä ääressä useimpien meidän valat aikanaan vannottiin. Miten tällaisen valan ja ihanan tunnelmallisen tilaisuuden jälkeen mikään pari haluaisi edes erota?

Kiitos isoäiti kun toit tämän palstalle, ja musiikin.

Lue lisää

Tässä sit lisää valaa:

Sinä sormuksen suot, joka muutakin annat,
kaksi lupausta muista, minulle suot.

Katso silmiini, sula niihin aina.
minun katseeni mieleesi paina.

Minä otan sormuksen, katsoen sinuun,
luotan, minua aina kannat.

Annat rakkauden ja lupaat se kestää,
Sulat silmissäin, rakas, ei muuta.

H.

hunksz kirjoitti:

Tässä sit lisää valaa:

Sinä sormuksen suot, joka muutakin annat,
kaksi lupausta muista, minulle suot.

Katso silmiini, sula niihin aina.
minun katseeni mieleesi paina.

Minä otan sormuksen, katsoen sinuun,
luotan, minua aina kannat.

Annat rakkauden ja lupaat se kestää,
Sulat silmissäin, rakas, ei muuta.

H.

Lue lisää

Mun miälest toi isoäidin kirjoittama oli kyl parempi. Sul oli vaan tollast sulamisjuttuu.

hunksz kirjoitti:

Tässä sit lisää valaa:

Sinä sormuksen suot, joka muutakin annat,
kaksi lupausta muista, minulle suot.

Katso silmiini, sula niihin aina.
minun katseeni mieleesi paina.

Minä otan sormuksen, katsoen sinuun,
luotan, minua aina kannat.

Annat rakkauden ja lupaat se kestää,
Sulat silmissäin, rakas, ei muuta.

H.

Lue lisää

Kutsu sitten meidät kaikki tilaisuuteen, ja me luvataan lausua valasi ääneen, porukalla. Tai jos ei kuulu kaavaan niin juhlajatkoilla sitten.

Nyt tietysti sanot että ei ikinä koskaan mutta kun ei elämästä koskaan tiedä. Saatat vaikka sulostuttajasi vielä löytää.

Jatkot sitten on must, ethän unhoita niitä. Olkoonkin vaikka omakustanteiset
;-D

mun miälest siis kirjoitti:

Mun miälest toi isoäidin kirjoittama oli kyl parempi. Sul oli vaan tollast sulamisjuttuu.

"mun miälest siis"

Näin siinä aina käy, kaikki ei ole kaikille täydellistä.
H.

hunksz kirjoitti:

"mun miälest siis"

Näin siinä aina käy, kaikki ei ole kaikille täydellistä.
H.

Minä tykkäsin, oikein kaunis valavärssy.

saimaantaka kirjoitti:

Kutsu sitten meidät kaikki tilaisuuteen, ja me luvataan lausua valasi ääneen, porukalla. Tai jos ei kuulu kaavaan niin juhlajatkoilla sitten.

Nyt tietysti sanot että ei ikinä koskaan mutta kun ei elämästä koskaan tiedä. Saatat vaikka sulostuttajasi vielä löytää.

Jatkot sitten on must, ethän unhoita niitä. Olkoonkin vaikka omakustanteiset
;-D

Lue lisää

saimaantaka

Oletko saanut vastauksen kysymykseesi runosta Maariankämmekkä?
Minä epäilen Kailasta, siis epäilen en tiedä.

Tässä Juicea, mestari hänkin sanoissaan

Lehmä se katsoo niin kuin geisha
niityllä vihreissä verkkareissa.
Ruokaa riittää niityt ja haat.
Ravista lehmää niin voitakin saat!

isoäiti* kirjoitti:

saimaantaka

Oletko saanut vastauksen kysymykseesi runosta Maariankämmekkä?
Minä epäilen Kailasta, siis epäilen en tiedä.

Tässä Juicea, mestari hänkin sanoissaan

Lehmä se katsoo niin kuin geisha
niityllä vihreissä verkkareissa.
Ruokaa riittää niityt ja haat.
Ravista lehmää niin voitakin saat!

Lue lisää

isoäiti*

Enpä ole saanut vastausta. Enkä ole muistanut kysyä siskoltakaan joka sitä aikoinaan lausui, josko vielä muistaisi. Joku näitä vanhoja "mestareita" runoilija ihan varmasti on. Katselenpa kirjojani sillä silmällä olisiko Kailas, kiitos vinkistä.

Juice on oikeassa, lehmällä on kauniit silmät. Muistan että meillä oli ennen Lystikki-niminen lehmä jonka silmät oli erityisen suuret ja kauniit, itäsuomalainen kyyttö. Sillä oli valka pää mutta mustat kulmakarvat ja pitkät ripset, valkea selkä ja kupeet vaaleanruskeat.

On muuten olemassa jonkun tuntemattoman tekemä riimitys nimeltään Lehmän ylistys, josta muistan nämä kaksi säettä:

"Moni tyttö onnen saisi / jos ne silmät omistaisi." Kukapa ei mielellään kauniisiin silmiin katseleisi... ;-)

Moi, ja kiitos vinkistä ja linkistä. Ei vaan silläkään heti ainakaan löytynyt. Tutkitaan...

Tosi hieno on runosi, kaunis kuin mikä, lämmin tuulahdus ja muisto jälkipolville. Mitäpä muuta lapsemme ja lastenlapsemme enemmän tarvitsisivat kuin varmuutta esipolvien rakkaudesta heihin, ja uskoa omaan elämään ja sen jatkumiseen.

s-taka* kirjoitti:

Tosi hieno on runosi, kaunis kuin mikä, lämmin tuulahdus ja muisto jälkipolville. Mitäpä muuta lapsemme ja lastenlapsemme enemmän tarvitsisivat kuin varmuutta esipolvien rakkaudesta heihin, ja uskoa omaan elämään ja sen jatkumiseen.

Lue lisää

Minähän riemastuin runolinkistä mut samantien petyin kun en löytänyt Turtiaista.
Missä jallu luuraa?

koti-kiusattu kirjoitti:

Minähän riemastuin runolinkistä mut samantien petyin kun en löytänyt Turtiaista.
Missä jallu luuraa?

Olisko tämä mittää?

"Minulla on ystävä.

Minulla on ystävä,
rakastettuni.
Hänen sydämensä on myötäni,
hänen unelmansa
vartioivat minua ja rakkauttani.

Minulla on myös paljon tovereita.
He katsovat minuun ja ystävääni,
he tietävät: rakkaus synnyttää
maailman rakentajia.

Minulla on ystävä,
rakkaus,
tovereita.
Minulla on elämä:
tämä päivä ja tulevaisuus.

(Arvo Turtiainen)"

the._man kirjoitti:

Olisko tämä mittää?

"Minulla on ystävä.

Minulla on ystävä,
rakastettuni.
Hänen sydämensä on myötäni,
hänen unelmansa
vartioivat minua ja rakkauttani.

Minulla on myös paljon tovereita.
He katsovat minuun ja ystävääni,
he tietävät: rakkaus synnyttää
maailman rakentajia.

Minulla on ystävä,
rakkaus,
tovereita.
Minulla on elämä:
tämä päivä ja tulevaisuus.

(Arvo Turtiainen)"

Lue lisää

Hieno kuin mikä.

Turtiaista en muista aikaisemmin lukeneeni tai kuulleeni, jos en jotain jo unohtamaani runoa jostain joskus...yhtään runokirjaansa mulla ei ole.

s-taka* kirjoitti:

Hieno kuin mikä.

Turtiaista en muista aikaisemmin lukeneeni tai kuulleeni, jos en jotain jo unohtamaani runoa jostain joskus...yhtään runokirjaansa mulla ei ole.

Lue lisää

Minulla on jossain Turtiaisen runoja, on ainakin ollut. Hänhän kirjoitti paljon stadin slangilla, mutta myös suomensi runoja.

Minustakin tuo runo on kaunis.

s-taka* kirjoitti:

Hieno kuin mikä.

Turtiaista en muista aikaisemmin lukeneeni tai kuulleeni, jos en jotain jo unohtamaani runoa jostain joskus...yhtään runokirjaansa mulla ei ole.

Lue lisää

Ai niin. Arvo Turtiainen oli naimisissa runoilija Brita Polttilan kanssa, ja ex-uutistoimittaja Eva Polttila on heidän tyttärensä. Ihan vaan sivuhuomautuksena.

the._man kirjoitti:

Ai niin. Arvo Turtiainen oli naimisissa runoilija Brita Polttilan kanssa, ja ex-uutistoimittaja Eva Polttila on heidän tyttärensä. Ihan vaan sivuhuomautuksena.

Heps, nyt kun kerroit niin muistan kuulleeni. Asia oli esillä varmaan silloin kun Eva Polttila jäi eläkkeelle. Meidän ikäluokkaa on hän. Kiitos kaunis infosta ;-)

Mie kyllä äänestäisin tuota kirjoittamaasi runoa, siinä on sitä jotain.
Kyllä tää ..... kohta loppuu!

Kelpaisikohan minun runoni kisaan mukaan, vaikka en mie sulle pärjää:

Hautakiven harmaan luona,
mietin lyhyttä elämäänsä,
päivät keväästä syksyyn,
siinä kaikki mitä sait,
muiston jätit sydämeen.

Anceli kirjoitti:

Mie kyllä äänestäisin tuota kirjoittamaasi runoa, siinä on sitä jotain.
Kyllä tää ..... kohta loppuu!

Kelpaisikohan minun runoni kisaan mukaan, vaikka en mie sulle pärjää:

Hautakiven harmaan luona,
mietin lyhyttä elämäänsä,
päivät keväästä syksyyn,
siinä kaikki mitä sait,
muiston jätit sydämeen.

Lue lisää

"Anceli"

Ei tuo huono ole, aikasti vaan tavallinen.
Mutta, kuten runot aina, useasti ovat niin henkilökohtaisia että täyttävät sen tarpeen miksi niitä luodaan, lohdun antavat, ilon antavat.
Minun runoni eivät anna minulle lohtua, koska en tunne tarvitsevani, joten yritän antaa niillä lohtua muille.

Yritänpä yrittää kokea jotain surua:

"Syksyn lehdet kattavat polkua pitkin, polun päässä on harmaa kivi.
Potkin lehtiä jaloissain, kirkkaampia etsin.
Mieli harmaana polkuni osaan.

Nyt on syksy ja oli se silloinkin, kun rakkaani nuppusi suljit..
Miksi pitikin käydä sulle niin, Mustan Joutsenen mukana sousit?
Tiedä rakas, kun järven pinnalla liitää, Joutsen valkea, itken minä"


H.

hunksz kirjoitti:

"Anceli"

Ei tuo huono ole, aikasti vaan tavallinen.
Mutta, kuten runot aina, useasti ovat niin henkilökohtaisia että täyttävät sen tarpeen miksi niitä luodaan, lohdun antavat, ilon antavat.
Minun runoni eivät anna minulle lohtua, koska en tunne tarvitsevani, joten yritän antaa niillä lohtua muille.

Yritänpä yrittää kokea jotain surua:

"Syksyn lehdet kattavat polkua pitkin, polun päässä on harmaa kivi.
Potkin lehtiä jaloissain, kirkkaampia etsin.
Mieli harmaana polkuni osaan.

Nyt on syksy ja oli se silloinkin, kun rakkaani nuppusi suljit..
Miksi pitikin käydä sulle niin, Mustan Joutsenen mukana sousit?
Tiedä rakas, kun järven pinnalla liitää, Joutsen valkea, itken minä"


H.

Lue lisää

No niin, mutta tuo miun runo kävis vaikka kuolinilmoitukseen,
kyllä itkettäis monia, sääliä tuntisivat.
Tiesin jo kirjoittaessani, että se on hyvin, hyvin tavallinen ja siihen juuri pyrinkin.
Tuo sinun kirjoittamasi muunnelma samasta aiheesta on runo, ei värssy, tykkäsin.

En minäkään tässä nyt juuri lohtua tarvitse:

Vielä kerran mie sain syyvä
oma tekemää kaalilaatikkoa,
vaik heti kuolisin,
niin maha olis täys
ja mielikin hyvä,
a`vot silviisii.

* *
Surra ehtii sitten, kun on surun aika,
etukäteen ei itketä yhtään kyyneltä.

Anceli kirjoitti:

No niin, mutta tuo miun runo kävis vaikka kuolinilmoitukseen,
kyllä itkettäis monia, sääliä tuntisivat.
Tiesin jo kirjoittaessani, että se on hyvin, hyvin tavallinen ja siihen juuri pyrinkin.
Tuo sinun kirjoittamasi muunnelma samasta aiheesta on runo, ei värssy, tykkäsin.

En minäkään tässä nyt juuri lohtua tarvitse:

Vielä kerran mie sain syyvä
oma tekemää kaalilaatikkoa,
vaik heti kuolisin,
niin maha olis täys
ja mielikin hyvä,
a`vot silviisii.

* *
Surra ehtii sitten, kun on surun aika,
etukäteen ei itketä yhtään kyyneltä.

Lue lisää

"Anceli"

"Loota tyhjänä, ei edes ilmaa enää,
Kohta loppuu see lootasta myös.

Miksi laitettu minut on tänne maata,
kuten Juhani Aho aikoinaan?

On rintani päällä vain Perhovapa,
Perholoota ja valkoinen paita?

Minä multani kohta potkin kasaan,
nousen ylös ja raivoissain huudan:

Tuokaa Ancelin Kaaliloota!!!"


H.

hunksz kirjoitti:

"Anceli"

"Loota tyhjänä, ei edes ilmaa enää,
Kohta loppuu see lootasta myös.

Miksi laitettu minut on tänne maata,
kuten Juhani Aho aikoinaan?

On rintani päällä vain Perhovapa,
Perholoota ja valkoinen paita?

Minä multani kohta potkin kasaan,
nousen ylös ja raivoissain huudan:

Tuokaa Ancelin Kaaliloota!!!"


H.

Lue lisää

Kyllä siitä sullekin riittää,
kohta jo lootasta vatsasikin kiittää,
puolukkaa mukaan,
jäisenä ihan,
se herättää sinut,
eipä tee mieli enää
mullan alle,
vaan tahtoo mies lisää
kaalilootaa nahan alle.

* *
Ja viitaten alempana antamaasi vastaukseen, sanon että:
kyllä täällä saavat rakastella muutkin kuin sinä, ei se ole mikään sinun yksityisoikeutesi, ettäs tiedät. :)

"m_________v"


"Se, se vaan on sillä lailla, että tässäkin maassa on sitten paljon mälsääää"
(Simo Salminen, Rotestilaulu)
Viimeisen viikon olen seurannut haluamiasi pehmo-ketjuja, paha niissä on keskustella vaan helppoa hymistellä.
Lämpö ja ystävyys, mikä se kolmas nyt oli, ovat aina ihqu ihastuttavia, mutta palstalla saa rakastella vain minä.
Öh...luullakseni..

Tällä en tarkoita sitä, että kaipaisin riitelyä, kinastelu olisi kiva ja omat mielipiteet, ei pelkät lainat.

Ja kyllä minä kuumennan aina, ennen kuin syön, jäisenkin.

H.

hunksz kirjoitti:

"m_________v"


"Se, se vaan on sillä lailla, että tässäkin maassa on sitten paljon mälsääää"
(Simo Salminen, Rotestilaulu)
Viimeisen viikon olen seurannut haluamiasi pehmo-ketjuja, paha niissä on keskustella vaan helppoa hymistellä.
Lämpö ja ystävyys, mikä se kolmas nyt oli, ovat aina ihqu ihastuttavia, mutta palstalla saa rakastella vain minä.
Öh...luullakseni..

Tällä en tarkoita sitä, että kaipaisin riitelyä, kinastelu olisi kiva ja omat mielipiteet, ei pelkät lainat.

Ja kyllä minä kuumennan aina, ennen kuin syön, jäisenkin.

H.

Lue lisää

Se on muuten ihq.
Rakastelen minäkin, jo kauan, enkä kysy lupaa. :))
Minä annan itseni kuumentua.

Katseensa kuumentaa,
kätensä innostaa,
vartensa paloon saa,
huulensa tainnuttaa,
hekumaan,
upeaan.

m____v kirjoitti:

Se on muuten ihq.
Rakastelen minäkin, jo kauan, enkä kysy lupaa. :))
Minä annan itseni kuumentua.

Katseensa kuumentaa,
kätensä innostaa,
vartensa paloon saa,
huulensa tainnuttaa,
hekumaan,
upeaan.

Lue lisää

"m____v"

Minä heräsin Porsliinin kolinaan,
Helinään sirpaleiden.
Joku sekoili keittiössäin.

Hyvän unen syövereistä yritin nousta:
Mitä heeveetti akka teet?
Vielä särkyi lautanen toinen.

"Haista ite! ja jalkojas ihaile, niin minäkin täällä teen"

H.