Tomale lingve - suomalainen esperantomuunnelma

rkupsala

Muuan Tom Kärnä on julkaissut tänä vuonna oman muunnelmansa esperantosta. Kielen kuvaus on osoitteessa http://www.tomkarna.fi
Käykäähän tutustumassa! Kirjoitan oman mielipiteeni myöhemmin.

8

423

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ei väännelmiä

      Eikö ole vahingollista Esperantolle alkaa veivaamaan siitä omia väännelmiään?

      • En usko. Esperanto on tarpeeksi vahva pitääkseen puoliaan. Se on selvinnyt jo yli sadasta väännelmästä. Pahin haastaja oli ido 1900-luvun alussa. Toisaalta, jos joku muunnelma saa vallan, niin sehän on vain kielen kehittymistä, evoluutiota.

        Minusta on vain hyvä, että esperanto haastetaan. Esperanto ei nimittäin ole itsekään päässyt lähellekään tavoitettaan olla maailmankieli. Esperantoliikkeessä on oireita, että nykytilanne hyväksytään ja esperanto jääköön pienen piirin kulttuurikieleksi. (Tämä aatesuunta kantaa nimeä "raumismo".)


    • "Tarkoitukseni on ollut korjata esperantosta ne piirteet pois, joita olen pitänyt "virheinä"."

      "Tomalea on myös helpompi kirjoittaa, sillä olen korvannut esperanton nk. erikoismerkit kirjainpareilla, joiden päällä ei tarvita "hattuja". "

      Tuon korjauksen olisi voinut viedä loppun asti. Hatut ovat tietysti älyttömiä, kielen informaatiosisällön kannalta tarpeettomia, mutta niin ovat kirjainparitkin. Jos yhdellä kirjaimella ei pärjää, niin koko foneemi on turha ja kielen oppimista ja käyttämistä haittava. Siten foneemipalettia on karsittava kovalla kädellä.

      Mutta olen edelleen sitä mieltä, että tämänkaltaisia kieliä ei oikeasti tarvita mihinkään, paitsi harrasteluun, ajanvietteeksi, aivojen rääkkämiseen. Mutta olisiko parempiakin ajanvietteitä, oikesti hyödyllisen funktion tarjoavia uusia kieliä?

    • Unbebe

      Miksi substantiivit on pitänyt muuttaa e-päätteisiksi? Adjekttivit näemmä myös, miksi? Ja tunkea nyt ihan pakosta kieliopillinen suku!
      Esperantossa ei ole /r/:ä, koska eri kielten puhujat ääntävät sen niin erilailla. Tuohon se on näemmä ilmestynyt?

      Oikeastaan mitään muuta hyvää muutosta en löytänyt kuin perus naissanojen muuttaminen omata juurestaan muodostetuiksi.

      • Olen samaa mieltä e-päätteistä. Esperanton nerokkuus on juuri eri vokaalipäätteiden käyttö, ja se on tomalessa munittu.

        Tomalessa ei ole kieliopillista sukua. Siis esim. lamppu ei ole feminiini ja pöytä maskuliini. Siinä on päätteet luonnollisen sukupuolen ilmaisemiseen. Se on eri asia. Itsekään en muuten pidä sitä hyödyllisenä.

        Esperantossa on /r/ ja ihan yleisessä käytössä. Se puuttui alkuperäisestä volapükistä, mikä suuresti ärsytti monia eurooppalaisia. R:n poisjättö vaikuttaa hyvältä ajatukselta teoriassa, mutta sitten kun sanat kirjoitetaan eri tavalla, esim. volapükin "flen" (englannin sanasta "friend"), niin moni saa siitä inhoreaktion. Kumma juttu.


    • Modeste, sed fiere

      Tomale lingue on todelllakin vain esperanton murre, niin vähän nuo kaksi järjestelmää eroavat. Esperantoa jo vuosikymmenet käyttäneenä luin selvityksiä tomalen ominaispiirteistä sujuvasti ja kaiken ymmärtäen.

      Sinällään on mielenkiintoista pohtia keinotekoisten kielijärjestelmien käyttökelpoisuutta ja joko esittää parannusehdotuksia jo käytössä olevaan kieleen tai luoda muista kielistä selvästi poikkeava kokonaisuus. Rajanveto näiden kahden kategorian välillä ei aina ole selvä: kaikki ihmisten väliseen suulliseen ja kirjalliseen kommunikaatioon tarkoitetut keinotekoiset kielet käyttävät hyväkseen ihmisten luontaista kykyä ja tarvetta kommunikoida ymmärrettävästi.

      Tomalesta poimin nämä erityispiirteet:

      HYVÄÄ on Tomin mainostama sukupuolisuuden ilmaisevien päätteiden (-e/-a/-o) käyttö. Sitä ehdotti aikoinaan 1920-luvulla tanskalainen kielitieteilijä Otto Jespersen apukieliehdotelmassaan nimeltään Novial.

      RISTIRIITAISTA on "hatullisten" kirjainmerkkien käytöstä luopuminen. Typografisesti hankalien ylämerkkien poisjättö on sinällään toivottavaa, mutta esperanton suhteellisen onnistuneesta perusperiaatteesta ("yksi kirjain vastaa vain yhtä äännettä ja yksi äänne merkitään vain yhdellä kirjaimella") luopuminen ja korvaaminen (suoraan sanoen rumilla) kirjainyhdistelmillä ei ratkaise ongelmaa, vaan pukee sen toisiin vaatteisiin.

      HUONOKSI muutokseksi väittäisin sanapainon siirtämistä ensimmäiselle tavulle, jota hyvin monet suurten kieliryhmien puhujat vieroksuvat. Ensitavun painotusta vieroksuvat vieraita kieltä (kuten tshekkiä, unkaria ja latviaa) puhuessaan jopa suomalaiset. Esperantossa painotussäännöt ovat suorastaan mallikelpoisia!

    • puhun suomee :)

      rkupsala: Montaako kieltä oikein puhut?

      • Osaan monia kieliä, mutta puhuminen on asia erikseen. Koulupohjalta osaan englantia, ruotsia ja pikkuisen saksaa. Olen opiskellut yleiskiinaa (mandariinia) ja kotioloissa vaimo puhuu shanghainkiinaa, jota ymmärrän pitkälle mutta oma lauseenmuodostus on hankalaa. Ymmärtäminen ja puhuminen ovat todellakin kaksi eri asiaa.

        Esperantoa ja muita tekokieliä olen opetellut itse enemmän ja vähemmän. Latinalaispohjaiset tekokielet olivat jonkinlainen alkusysäys latinalaisiin eli romaanisiin kieliin, joita luen aika sujuvasti mutten puhu. Tarkoitan siis ranskaa, portugalia, italiaa ja espanjaa.

        Harrastuspohjalta olen tutustunut moneen maailman kieleen, joistakin olen kiinnostunut enemmänkin, kuten kongon kielestä, ilman mitään varsinaista käytännön syytä. Kieliharrastukseni yleinen päämäärä on oman maailmankielen tekeminen, siis pandunia. (Kielestä on oma keskusteluketjunsakin täällä.)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mistä puhuitte viimeksi kun näitte

      Kerro yksi aiheista
      Ikävä
      101
      7383
    2. 78
      4893
    3. Se on hyvästi

      Toivottavasti ei tavata.
      Ikävä
      79
      4789
    4. Olenko saanut sinut koukkuun?

      Hyvä. Rakastan sua.
      Ikävä
      132
      4208
    5. Alavuden sairaala

      Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan
      Ähtäri
      8
      2998
    6. Miksi sä valitsit

      Juuri minut sieltä?
      Ikävä
      52
      2629
    7. Sisäsiittosuus

      Tämän kevään ylioppilaista 90% oli sama sukunimi?
      Suomussalmi
      40
      2531
    8. Kerro nyt rehellisesti fiilikset?

      Rehellinem fiilis
      Suhteet
      46
      2176
    9. Törkeää toimintaa

      Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818
      Ylivieska
      10
      2171
    10. Suudeltiin unessa viime yönä

      Oltiin jossain rannalla jonkun avolava auton lavalla, jossa oli patja ja peitto. Uni päättyi, kun kömmit viereeni tähtit
      Ikävä
      21
      1810
    Aihe