Muuan Tom Kärnä on julkaissut tänä vuonna oman muunnelmansa esperantosta. Kielen kuvaus on osoitteessa http://www.tomkarna.fi
Käykäähän tutustumassa! Kirjoitan oman mielipiteeni myöhemmin.
Käykäähän tutustumassa! Kirjoitan oman mielipiteeni myöhemmin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eikö ole vahingollista Esperantolle alkaa veivaamaan siitä omia väännelmiään?
En usko. Esperanto on tarpeeksi vahva pitääkseen puoliaan. Se on selvinnyt jo yli sadasta väännelmästä. Pahin haastaja oli ido 1900-luvun alussa. Toisaalta, jos joku muunnelma saa vallan, niin sehän on vain kielen kehittymistä, evoluutiota.
Minusta on vain hyvä, että esperanto haastetaan. Esperanto ei nimittäin ole itsekään päässyt lähellekään tavoitettaan olla maailmankieli. Esperantoliikkeessä on oireita, että nykytilanne hyväksytään ja esperanto jääköön pienen piirin kulttuurikieleksi. (Tämä aatesuunta kantaa nimeä "raumismo".)
"Tarkoitukseni on ollut korjata esperantosta ne piirteet pois, joita olen pitänyt "virheinä"."
"Tomalea on myös helpompi kirjoittaa, sillä olen korvannut esperanton nk. erikoismerkit kirjainpareilla, joiden päällä ei tarvita "hattuja". "
Tuon korjauksen olisi voinut viedä loppun asti. Hatut ovat tietysti älyttömiä, kielen informaatiosisällön kannalta tarpeettomia, mutta niin ovat kirjainparitkin. Jos yhdellä kirjaimella ei pärjää, niin koko foneemi on turha ja kielen oppimista ja käyttämistä haittava. Siten foneemipalettia on karsittava kovalla kädellä.
Mutta olen edelleen sitä mieltä, että tämänkaltaisia kieliä ei oikeasti tarvita mihinkään, paitsi harrasteluun, ajanvietteeksi, aivojen rääkkämiseen. Mutta olisiko parempiakin ajanvietteitä, oikesti hyödyllisen funktion tarjoavia uusia kieliä?
Miksi substantiivit on pitänyt muuttaa e-päätteisiksi? Adjekttivit näemmä myös, miksi? Ja tunkea nyt ihan pakosta kieliopillinen suku!
Esperantossa ei ole /r/:ä, koska eri kielten puhujat ääntävät sen niin erilailla. Tuohon se on näemmä ilmestynyt?
Oikeastaan mitään muuta hyvää muutosta en löytänyt kuin perus naissanojen muuttaminen omata juurestaan muodostetuiksi.
Olen samaa mieltä e-päätteistä. Esperanton nerokkuus on juuri eri vokaalipäätteiden käyttö, ja se on tomalessa munittu.
Tomalessa ei ole kieliopillista sukua. Siis esim. lamppu ei ole feminiini ja pöytä maskuliini. Siinä on päätteet luonnollisen sukupuolen ilmaisemiseen. Se on eri asia. Itsekään en muuten pidä sitä hyödyllisenä.
Esperantossa on /r/ ja ihan yleisessä käytössä. Se puuttui alkuperäisestä volapükistä, mikä suuresti ärsytti monia eurooppalaisia. R:n poisjättö vaikuttaa hyvältä ajatukselta teoriassa, mutta sitten kun sanat kirjoitetaan eri tavalla, esim. volapükin "flen" (englannin sanasta "friend"), niin moni saa siitä inhoreaktion. Kumma juttu.
Tomale lingue on todelllakin vain esperanton murre, niin vähän nuo kaksi järjestelmää eroavat. Esperantoa jo vuosikymmenet käyttäneenä luin selvityksiä tomalen ominaispiirteistä sujuvasti ja kaiken ymmärtäen.
Sinällään on mielenkiintoista pohtia keinotekoisten kielijärjestelmien käyttökelpoisuutta ja joko esittää parannusehdotuksia jo käytössä olevaan kieleen tai luoda muista kielistä selvästi poikkeava kokonaisuus. Rajanveto näiden kahden kategorian välillä ei aina ole selvä: kaikki ihmisten väliseen suulliseen ja kirjalliseen kommunikaatioon tarkoitetut keinotekoiset kielet käyttävät hyväkseen ihmisten luontaista kykyä ja tarvetta kommunikoida ymmärrettävästi.
Tomalesta poimin nämä erityispiirteet:
HYVÄÄ on Tomin mainostama sukupuolisuuden ilmaisevien päätteiden (-e/-a/-o) käyttö. Sitä ehdotti aikoinaan 1920-luvulla tanskalainen kielitieteilijä Otto Jespersen apukieliehdotelmassaan nimeltään Novial.
RISTIRIITAISTA on "hatullisten" kirjainmerkkien käytöstä luopuminen. Typografisesti hankalien ylämerkkien poisjättö on sinällään toivottavaa, mutta esperanton suhteellisen onnistuneesta perusperiaatteesta ("yksi kirjain vastaa vain yhtä äännettä ja yksi äänne merkitään vain yhdellä kirjaimella") luopuminen ja korvaaminen (suoraan sanoen rumilla) kirjainyhdistelmillä ei ratkaise ongelmaa, vaan pukee sen toisiin vaatteisiin.
HUONOKSI muutokseksi väittäisin sanapainon siirtämistä ensimmäiselle tavulle, jota hyvin monet suurten kieliryhmien puhujat vieroksuvat. Ensitavun painotusta vieroksuvat vieraita kieltä (kuten tshekkiä, unkaria ja latviaa) puhuessaan jopa suomalaiset. Esperantossa painotussäännöt ovat suorastaan mallikelpoisia!
rkupsala: Montaako kieltä oikein puhut?
Osaan monia kieliä, mutta puhuminen on asia erikseen. Koulupohjalta osaan englantia, ruotsia ja pikkuisen saksaa. Olen opiskellut yleiskiinaa (mandariinia) ja kotioloissa vaimo puhuu shanghainkiinaa, jota ymmärrän pitkälle mutta oma lauseenmuodostus on hankalaa. Ymmärtäminen ja puhuminen ovat todellakin kaksi eri asiaa.
Esperantoa ja muita tekokieliä olen opetellut itse enemmän ja vähemmän. Latinalaispohjaiset tekokielet olivat jonkinlainen alkusysäys latinalaisiin eli romaanisiin kieliin, joita luen aika sujuvasti mutten puhu. Tarkoitan siis ranskaa, portugalia, italiaa ja espanjaa.
Harrastuspohjalta olen tutustunut moneen maailman kieleen, joistakin olen kiinnostunut enemmänkin, kuten kongon kielestä, ilman mitään varsinaista käytännön syytä. Kieliharrastukseni yleinen päämäärä on oman maailmankielen tekeminen, siis pandunia. (Kielestä on oma keskusteluketjunsakin täällä.)