Miksi..

Mistähän alottaisi :) Olet 21, joten luultavammin sinulla ei isompia säästöjä ole. Takana luultavasti ne laihat opiskeluvuodet (siis rahallisesti laihat eli tiukat).

Ne äidit, jotka on töissä, ei hae elatusta mieheltä, eikä sossulta vaan 1. Käy töissä 2. Tekee kotityöt 3. Hoitaa kotona ollessa lasta.

Kotiäiti 1. Tekee kotityöt 2. Hoitaa lasta. Joten ihan niin työn täyteinen ei kotiäidin arki ole, kuin työssä käyvän äidin arki.

Ja varsinkin jos lapsi alkaa olla 6v, käy päivät eskarissa.. niin niinköhän jossain rivari tai kerrostalo kämpässä riittää kotitöitä koko päivälle :D

Itse olen hoitanut kaikki neljä lasta kotona enkä ikinä suunnitellut meneväni töihin niinkauan kunnes viimeinenkinon koulusas. Kotiäitiys on parasta mitä olla voi, ja se on työtä siinä missä muutkin. Siinä teet työtä 24 h vrk ihan ympäri vuotta.

Viis siitä mitä muut sanoo, miski aina pitää välittää muiden jutuista?

Sääliä sillä vaan halutaan kerää... se sano sitä ja tätä... mä en ole ikinä välittäny.

Kotona olen ollut lasten kanssa 20 v, ja sillä sipuli.

"Mistähän alottaisi :) Olet 21, joten luultavammin sinulla ei isompia säästöjä ole. Takana luultavasti ne laihat opiskeluvuodet (siis rahallisesti laihat eli tiukat)."

No koulu kuule tuli käytyä loppuun kun olin 19 ja kaksi vuotta olin töissä, mutta joo ei hirveät säästöt ollut ei, mutta ei tässä omasta rahaa pulaakaan ole.

"Ne äidit, jotka on töissä, ei hae elatusta mieheltä, eikä sossulta vaan 1. Käy töissä 2. Tekee kotityöt 3. Hoitaa kotona ollessa lasta. "

Minä EN hae elatusta sossulta, kuten jo sanoin. Ja omat menoni maksan omista rahoista, mies osallistuu PERHEENSÄ elatukseen, ja koska tässä ei ole meillä mitään valittamista, niin miksi se sinua rassaa? Kuinka se on sinulta pois? Ihmettelenpä vaan juuri tuota asennetta..

"Kotiäiti 1. Tekee kotityöt 2. Hoitaa lasta. Joten ihan niin työn täyteinen ei kotiäidin arki ole, kuin työssä käyvän äidin arki. "

Voisin lisätä tuohon että 2. hoitaa lasta 24/7. En nyt tiedä onko se alentavaa jos lasta hoitaa itse kaiken ajan eikä laita johonkin hoitopaikkaan?

"Ja varsinkin jos lapsi alkaa olla 6v, käy päivät eskarissa.. niin niinköhän jossain rivari tai kerrostalo kämpässä riittää kotitöitä koko päivälle :D"

Tiedätkö, kuinka pitkä päivä eskarilaisilla on? Ei kovin pitkä. Mutta jos eskarista mennään sitten hoitoon, niin on kuule pitkä päivä. Ja asumme luhtitalossa oikein siistissä kolmiossa (joka on muute iso asunto). Itse olen tarkka kotimme siisteydestä, ja joka päivä kyllä tulee siivottua kuin mikäkin hullu :D

Tuosta vastauksestasi nyt ei tullut selväksi, mitä ihme siinä sinua haittaa jos me jotkut olemme mieluummin kotona lasten kanssa kuin töissä jossain muualla kuin kotona? Jos et keksi mitään hyvää syytä niin eipä tässä tuu mieleen kuin että kunhan haluat jostain valittaa.

Niin ja meillä EI ole mitään asuntolainaa tai muitakaan lainoja, että ei tarvitse miehen maksella mitään tuommosia. Mies maksaa auton bensat yms kulut (koska omistaa auton) ja minä maksan ruoat ja yhdessä ostamme lapselle vaipat yms tarvikkeet.

ap

Kotiäiti voi olla monella tapaa. On niitä monilapsisen perheen superäitejä joiden kodit kiiltää aina, piha on moitteeton, lapset syö aina rakkaudella valmistettua kotiruokaa, lapsilla riittää koko ajan mielekästä ja kehittävää tekemistä ja touhua, äiti osaa toistasataa lastenlaulua ja lorua, parhaassa tapauksessa nämä äidit lisäksi tekee vapaaehtoistyötä tai opiskelee tulevaa työhönpaluuta ajatellen. Ja sitten on niitä jotka räplää naamakirjaa aamuyöhön, huutaa aamulla sängynpohjalta taaperoille että ottakaa muroja, junttaa vauvan sitteriin maratonpuhelujen ajaksi ja syöttää lapsen päiväunille vellikoomaan että ehtii tehdä haluamansa kenkäostokset netissä. Miehen kotiuduttua tiuskaisevat että etkö tuonut ruokaa ja painuvat kaverin kanssa kahville, sulattakaa pakkasesta vaikka nakkeja, joita lapset voi sitten illan mittaan napsia omin lupineen pöydälle unohtuneesta paketista. Ja sitten on niitä normaaleja äitejä siinä välillä. Ja koska joillain ihmisillä on ylipäätään tapana valittaa asioista, niin valittavat sitten niistä ääripäistä.

Asiasta kanankasvatukseen, milloin äiti on "kotiäiti"? Jos on kotona äitiysloman (muutama kk vauvan synnyttyä), voiko sinä aikana käyttää itsestään nimitystä kotiäiti, vai onko vain äippälomaileva uraäiti? Entä jos on kotona vuoden? Jos puhutaan kahtiajaosta koti- ja uraäidit, niin itse en kokisi oloani kotoisaksi kummassakaan... lapseni olen hoitanut kotona vähintään kolmevuotiaiksi, mutta sitten takaisin töihin.

Minä luulen, että tuo kotiäiti termi tarkoittaa lähinnä äitejä, jotka eivät ole menossa töihin saadakseen itse olla lasten kanssa..

Meinasit siis olla kotona aika monta vuotta.

Tiesithän varmaan, että lapsen kehityksen kannalta olisi tärkeää päästä muiden ikäistensä kanssa leikkimään ja viettämään aikaa. Sääli, jos lapsestasi tulee täysin sosiaalisiin kykyihin kykenemätön, erakoitunut kotihiiri.

Tiedän tapauksia, joissa lapsi on suurimmalta osin tottunut olemaan yksin, ja jos muita lapsia niin heidän seurassaan. Useimmissa tapauksissa (ikävä kyllä tiedoksesi tämä) lapset eivät tiedä, eivätkä ymmärrä miten toisten lasten kanssa tulisi olla, eivätkä osaa ottaa samanlaista kontaktia. Olen myös törmännyt yhteen poikaan, joka sosiaalisten puutoksiensa vuoksi puri muita lapsia, omi kaikki lelut jne. Se on ikävää.

Mutta minkäs sille mahtaa, jos äiti haluaa tosiaan vaan makoilla kotona. Lapset siinä loppupeleissä kärsii. Mites kun lapsesi menee kouluun? Meinasitko sielläkin olla mukana, jotta lapsesi ei vain tunne liian suurta eroahdistusta (tiesit varmaan, että jos hän sinun kanssasi kaiket päivät on, se eroahdistus tulee olemaan aina vaikeampi asia).

**********

"Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat käsittelevät vuorohoitoa, sosiaalisten taitojen kehittymistä vuorovaikutussuhteissa sekä Theraplay –vuorovaikutusleikkimenetelmän
periaatteita.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena yhden vuoropäiväkotiryhmän
neljälle lapselle suunnattuna ja suunniteltuna vuorovaikutusleikkikokeilutoimintana 12
kertaa kevään 2005 aikana normaalin päiväkotitoiminnan yhteydessä. Aihetta lähestyttiin lähinnä kvantitatiivisella tutkimusotteella ja täydennettiin kvalitatiivisilla menetelmillä. Ensisijaisena tutkimusmenetelmänä käytettiin sosiaalisten taitojen arviointilomaketta.
Lapsiryhmän henkilökunta ja päiväkodin erityislastentarhanopettaja kartoittivat lasten sosiaalisia taitoja myös intervention puolivälissä ja lopussa
sekä siitä noin kuukauden kuluttua. Vanhemmat arvioivat lastensa sosiaalisia taitoja
ennen ja jälkeen intervention. Arvioinnin tukena käytettiin lasten havainnointia, osallistuvaa havainnointia, päiväkirjamerkintöjä ja joidenkin ryhmätilanteiden videointia.
Lasten sosiaalisten taitojen arviointimittarin tulosten perusteella voitiin
todeta, että lapsilla tapahtui myönteistä kehitystä jonkin verran eri osa-alueilla: sosiaalisessa yhteistyössä, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja sosiaalisessa riippumattomuudessa. Kvalitatiivisen aineiston perusteella lasten ja aikuisten sekä lasten keskinäisten
vuorovaikutussuhteiden voitiin havaita hieman kehittyneen positiiviseen suuntaan.
Vuorovaikutusleikkikokeilun tutkimustulosten myötä on mahdollista todeta, että menetelmästä voi olla hyötyä sosiaalisten taitojen tukemisessa ja vahvistamisessa. Vuorovaikutusleikkiä tavallisena päiväkotitoimintana voidaankin pitää ennaltaehkäisevänä ja varhaisena pulmiin puuttumisena."

Lähde : Pro gradu –tutkielma
Erityispedagogiikan laitos
Jyväskylän yliopisto

Tässä vain yksi niistä monista tutkimuksista, joissa todetaan päiväkotitoiminnalla olevan useimmissa tapauksissa vain positiivinen vaikutus lapsen normaaliin sosiaaliseen kehitykseen.

**********

Tutkimusraporttiin sen verran, että päiväkodissa tuo vuorovaikutustaito nimenomaan kehittyy. Jos lapsi ja äiti vain käyvät yhdessä leikkipuistossa silloin tällöin, tai muskarissa tms, ei se aja samaa asiaa. Päiväkodissa lapsi myös tottuu olemaan muidenkin aikuisten kanssa, ei vain oman vanhemman. Tottakai vanhemman läsnäolokin on tärkeää, en sano sitä! Mutta ei se tarkoita, että jos lapsi on hoidossa muutaman tunnin päivässä, ettei hän näkisi omia vanhempiaan tarpeeksi usein.

Itselläni on vain positiivisia kokemuksia päiväkotitoiminnasta, kuten kaikilla tutuillani, joiden lapset ovat päiväkodissa. Kertaakaan en ole törmännyt tapauksiin, joissa lapset olisivat oppineet huonoja käytöstapoja tai ryhtyneet kiusaajiksi. Ja jos päiväkodissa on tarpeeksi ammattitaitoisia työntekijöitä lapsien lukumäärään nähden, ei kiusaamista pitäisi edes päästä tapahtumaan.

"Työssäkäyvät jotka haukkuvat kotiäitejä joko ovat hyvin tietämättömiä tai sitten puolustelevat hampaat irvessä omaa päätöstään varhaisesta tarhahoidosta joka todistetusti lapselle huono vaihtoehto pitkällä tähtäimellä."

Voitko perustella väitteesi nimim. 15 19?
Onko kenties tehty jokin tutkimus, joka osoittaa tilastollisesti väitteesi todenmukaisuuden? Monet tutkimukset nimittäin todistavat aivan päinvastaista. Katsoin jokunen aika sitten erään tätä asiaa käsittelevän ohjelman, jossa konkreettiset tutkimustulokset huomioonottaen osoitettiin, että päiväkotitoiminta edesauttaa lapsen sosiaalisia kykyjä.

"Meinasit siis olla kotona aika monta vuotta.

Tiesithän varmaan, että lapsen kehityksen kannalta olisi tärkeää päästä muiden ikäistensä kanssa leikkimään ja viettämään aikaa. Sääli, jos lapsestasi tulee täysin sosiaalisiin kykyihin kykenemätön, erakoitunut kotihiiri.

Tiedän tapauksia, joissa lapsi on suurimmalta osin tottunut olemaan yksin, ja jos muita lapsia niin heidän seurassaan. Useimmissa tapauksissa (ikävä kyllä tiedoksesi tämä) lapset eivät tiedä, eivätkä ymmärrä miten toisten lasten kanssa tulisi olla, eivätkä osaa ottaa samanlaista kontaktia. Olen myös törmännyt yhteen poikaan, joka sosiaalisten puutoksiensa vuoksi puri muita lapsia, omi kaikki lelut jne. Se on ikävää.

Mutta minkäs sille mahtaa, jos äiti haluaa tosiaan vaan makoilla kotona. Lapset siinä loppupeleissä kärsii. Mites kun lapsesi menee kouluun? Meinasitko sielläkin olla mukana, jotta lapsesi ei vain tunne liian suurta eroahdistusta (tiesit varmaan, että jos hän sinun kanssasi kaiket päivät on, se eroahdistus tulee olemaan aina vaikeampi asia)."

Pahempaa soopaa tuskin olen lukenut koskaan.
Kai itse tiedät, että päivähoitopaikat EIVÄT ole ainoita paikkoja, joissa lapsi tapaa muita lapsia? Esimerkiksi kerhot, kavereiden lapset, sukulaisten lapset yms.
Ja tuo "makoilla vaan kotona".. AIVAN ÄLYTÖN harhaluulo.. En tiedä miten sinä hoidat lapsiasi, mutta itse en sitä tee sängyltä tai sohvalta käsin!

Tästä aiheesta on turha kiistellä.

Kotiäiti=laiskaäiti
Miten saat sen hiukan yli 200e riittämään omiin kuluihin, ruokaan ja vaatteisiin?
Jos ostan hiuslakan, kahvipaketin, puseron, puuropaketin.. se tekee n.40e. Vaippapaketti jotain 13e, leipäpussi ja maitopurkki liki 3e. Eli yhtenä päivänä kauppaan voi mennä jo 70-80e rahaa. Eli loppukuukaudeksi jää 120-130e rahaa.

Itse saan kk rahaa 2200-2300e. Seuraavan rahan tullessa, minulla on enää hätävara tilillä, eli jotain 400e.

Miten keksit päiväksi töitä yhden lapsen kanssa, jopa annat kuvan, että olet kiireinen? Ja asutte kolmiossa.

Itse olen kotiäiti siinä mielessä, ettei lapsemme ole hoidossa. Ura vanhempia siinä mielessä, että molemmat ollaan töissä, mutta eriaikaan. Silti organisoin kotityöt niin, että ehdin: hoitamaan lapsemme hyvin (leikitään, ulkoillaan, syödään, nukutaan jne). harrastamaan, pitämään omakotitalon ja pihamaan siistinä ja tekemään työvuoroni kunnialla.

Silti saan päivisin myös omaa aikaa, kun lapsi nukkuu :)

hiukan yli 200€? Kyllä se raha mitä mulle tulee kuukausittain on lähemmäks 500€, josta tietenkin suurin osa menee vauvan tarpeisiin, mutta oon säästänyt aina satasen kuukaudessa, ja tilillä on ihan kiva summa rahaa..

Ja minä oikeasti olen kiireinen, en tiedä edes kuinka se on mahdollista, mutta se on. Lenkillä käydään ainakin kahdesti päivässä ja kyllä sitä tekemistä löytyy koko ajan! Niin kodin laittoa kuin vauvan kanssa seurustelua yms. No, sellainen juttu jäänyt nyt mainitsematta, että teen "töitä pimeästi" vanhemmilleni. Minun kaksi nuorinta sisarustani ovat alle kouluikäisiä ja joskus aina olen lapsenvahtina josta saan rahaa. Ennen oman lapseni syntymään olin lähes päivittäin sisarusteni kanssa ja sain siitä jonkin laista palkkaa aina.

Kyllä sitä rahaa on kun sitä osaa käyttää ja säästää, eikä meidän ole tarvinnut elää kädestä suuhun eläen vaan ihan olen jopa joka toinen kuukausi saattanut tilata itselleni uusia vaatteita. Vähän pakkokin kun laihdun koko ajan sellaista kyytiä, ettei vanhat vaatteet sovi enää päälleni :D

Omaa aikaa minulla on aina vasta iltaisin kun pieni alkaa nukkumaan siinä yhdeksän maissa. Hoidossa hän ei ole ollut kuin pari kertaa suunnilleen tunnin verran kun ollaan miehen kanssa käyty kahdestaan syömässä tms.
Ja itse olen ollut muutaman kerran ystävien kanssa kahvilla, syömässä tms kun lapsi on ollut miehen/isänsä kanssa kotona.

Asumme pienellä paikkakunnalla eikä asumismenoihin näin ollen mene juuri mitään.

Tuossa tuli myös mieleen, että jos on töissä päivähoitopaikassa tai jossain siivoojana, niin näitä ei sitten pidetä laiskoina läskikasoina, mutta sitten äiti joka tekee molempia hommia niin sitten ovat niitä alhaisia laiskureita. Perin outoa..

"mutta sitten äiti joka tekee molempia hommia niin sitten ovat niitä alhaisia laiskureita. Perin outoa.. "

Eli minä olen laiska, kun olen yöt töissä yli 10h. Nukun siihen saakka, kun mies lähtee töihin.. hoidan lasta, teen ruokaa, siivoan, ulkoilutan koiraa, harrastan :D

Saat omaa aikaa aina vasta iltaisin? Kuitenkin olet koneella kirjoittelemassa ihan päiväaikaan, kommentoimassa kirjoituksia. Ja tuskin tämä suomi24 äitien jutut on ainut palsta, jossa olet koukussa.

Ai jäi mainitsematta, että teet pimeitä töitä.. eli siis teet töitä :D Mä vaan hups, saan työstäni eläkekertymää, samalla kun olen eläkesäästäjä.

Ja miten pienellä paikkakunnalla asumiskustannukset on muka pienemmät? Asunto itsessään on edullisempi, mutta kyllä sähkö jne kulut maksaa saman pikku paikkakunnalla kuin kaupungissa.

"hiukan yli 200€? Kyllä se raha mitä mulle tulee kuukausittain on lähemmäks 500€, josta tietenkin suurin osa menee vauvan tarpeisiin, mutta oon säästänyt aina satasen kuukaudessa, ja tilillä on ihan kiva summa rahaa.."

Huimat 500 e? Ja vielä satasen saat aina säästöön? Eli toisinsanoen sinä et maksa lähestulkoon mitään teidän taloudessa. No, jokainen tyylillään!

"Asumme pienellä paikkakunnalla eikä asumismenoihin näin ollen mene juuri mitään."

Kuinka niin pienemmän asumismenot? Et vain huomaa niiden oikeaa suuruutta, kun et itse joudu maksamaan mitään.

koneella surffaamassa 10.11 klo 11:48 ja klo 15:21
11.11 klo 14:40

ja iltaisin vain omaa aikaa ;)

"Kuinka niin pienemmän asumismenot? Et vain huomaa niiden oikeaa suuruutta, kun et itse joudu maksamaan mitään."
Itseasiassa maksan puolet asumisestamme eli vastikkeen, joka on noin satanen kuussa (siis minun maksettavaksi jää vähän yli satanen ja miehelle sama summa ja sähkölasku oli viime vuonna 120e ja sekin puokkiin maksettiin.)

"Koneella surffaamassa 10.11 klo 11:48 ja klo 15:21
11.11 klo 14:40

ja iltaisin vain omaa aikaa ;)"

" Ja tuskin tämä suomi24 äitien jutut on ainut palsta, jossa olet koukussa. "

Pienen päikkärit menossa, sillo voi piipahtaa koneella jos on hommat hoidettu ;)
ja ikävää jos koneella käy niin olen heti koukussa.
Ihme tylytystä koko ajan, jos joku teijän kaveri kysyis samaa kuin minä alussa, tuskin tylyttäisitte hänelle kympillä. Joku kumma syy vaan saada nimettömänä täällä tylyttää :DD Siis joo oikeestihan mää en omista edes yhtään lasta ja oon niin lihava että massu toimii hyvin pöytänä läppärille ja tilaan aina kotiin pizzaa

No oisko, kun lastenhoitaja tai siivoja tekee noi työt kahdessa paikassa. Siivoja siivoo kotona ja työpaikalla hoitaa lapsia. Kotiäiti siivoo kotona hoitaa lapsia... etkö huomaa eroa?

Sinä olet ansioitunut kansalainen, joka teet tärkeää työtä lapsesi ja perheesi hyvinvoinnin ja kansantalouden hyväksi. Sinun työstäsi hyötyvät kaikki. Ole siitä ylpeä.

Hoida lapsesi - ja tee niitä monia - niin kauan kuin sitä kaikki tarvitsette. Olisit ansainnut eläkkeen työstäsi, mutta kotiäitejä ei osata vielä riittävästi arvostaa.

Ole ylpeä ja iloinen kotiäitiydestäsi. Sitä lapsesi muistavat lämmöllä vielä kun ovat itse isovanhempia.

Aion olla kotiäitinä siihen asti, kunnes oikeus hoitovapaaseen päättyy ja palaan sitten takaisin töihin. Toki olisi hienoa hoitaa lapsi kotona siihen asti, että hän menee kouluun, mutta siinä tapauksessa joutuisin irtisanoutumaan hyvästä, kohtuupalkkaisesta, lähellä kotia sijaitsevasta työstäni, jonka saadakseni opiskelin monta vuotta. Minun alallani pätkätyöt ovat arkipäivää, joten vakituinen paikka on melkoinen lottovoitto, josta en hevillä luovu. Ja niin mahtavaa kuin olisikin hoitaa lapsi kokonaan itse, en kuitenkaan uskalla jättäytyä kokonaan työelämästä pois ja elää täysin miehen varassa. Koskaan ei tiedä, miten elämä tulevaisuudessa heittelee.

Ne lyhyet vuodet, jotka saan olla lapsen kanssa kotona, vietän nauttien häpeilemättä täysin rinnoin. Joku saattaa pitää minua työtä vieroksuvana, mutta siinäpähän pitää. Minä tiedän, että olen pois työelämästä hoitaakseni lastani. Näitä vuosia ei saa koskaan takaisin, joten aion ottaa niistä kaiken irti, ennen kaikkea lapsen kanssa yhdessä vietetyn ajan kannalta. Kotitöiden suhteen asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin ellun kanat. Jos tuntuu siltä, että huvittaa maata sohvalla, niin minähän makaan. Otan lapsen kainalooni lukemaan kirjaa tai juttelemaan mukavia ja sitten pötkötellään niin kauan, että huvittaa taas tehdä jotain muuta. Jos tämän visioiminen aiheuttaa jollekulle kovasti hengenahdistusta, niin eipä ole minun ongelmani.

Lapsen kotona hoitaminen 3-vuotiaaksi on meidän perheen yhteinen päätös. Mitään muuta (eikä oikeastaan edes sitä) ei naapurin tai serkun kummin kaiman tarvitse asiasta tietää. Kuka meillä maksaa laskut ja millä rahalla tai miten kotityöt jaetaan ei myöskään kuulu muille, kunhan perheenjäsenet itse ovat järjestelyyn tyytyväisiä. Ja vaikka emme olisikaan, kyseessä on edelleen perheen sisäinen asia, jonka ei pitäisi mitenkään vaikuttaa ulkopuolisten elämään.

Kotiäidinkö ura muka jotain merkittävää?

Anna mun nauraa makeasti.

Suurin osa kotona makaavista vanhemmista antaa sen saman mallin juuri jälkipolvelleen ettei tarvitse tässä mailmassa tehdä yhtään mitään. Kunhan vain saa itsensä paksuksi niin ei tarvitse työnantajaa sen jälkeen.

taitaa vaan tämä ap olla näitä amikseen saati lukioon pääsemättömiä/koulusta kiinnostumattomia luusereita jotka päättävät hommata lapsen "helppona" ratkaisuna..
ensin nääs valvotetaan lasta pitkälle iltamyöhään, että se nukkuu pitkään aamulla. sitten vain ollaan loppupäivä..
voi miesparkoja jotka joutuvat moisten "naisten" uhreiksi..

muistan äitini sanat kun tuli puhetta ehkäisystä. hän sanoi;" hanki lapsia jos haluat, mutta vasta sitten kun omassa kodissa asut, kotiin ei tulla vatsa pystyssä"..enkä mennyt kotiin "vatsa pystyssä".
äidistäni kun tuli 4 lapsen yh isäni kuoltua. hän ei kerennyt nuorena kouluja käymään, kun oli tullut nuorena äidiksi. mutta äitini kanssa juttelimme usein asiasta, ja hän todellakin välillä katuu kun tuli tehtyä lapset niin nuorena, mutta varsinaisesti meitä lapsia hän ei kadu.
hän usein myös puhui siitä kuinka kotiäitinä ollessaan hänestä tuntui että "seinät kaatuvat päälle" .

sääliksi käy oikeasti tuollaisia nuoria äitejä, jotka uhraavat itsensä ja nuoruutensa, sen sijaan että voisivat kehittää itseään.

ja ap, MIKÄ JÄRKI SIINÄ ON JÄÄDÄ KOTIIN SIKSI AIKAA KUNNES LAPSI PÄRJÄÄ YKSIN???!!!
siinä ajassa mä takaan, SÄ MENETÄT JÄRKESI.

"Siis maksatteko asuntolainaa 100e kk???????? Mikä pankki moiseen suostuu?
Siitähän menee jo korkoon suurinosa :D :D "

Meillä EI ole lainaa edelleenkään :) toi satanen PER NAAMA kuussa on asunnon vastike.

"Kotiäidinkö ura muka jotain merkittävää?

Anna mun nauraa makeasti.

Suurin osa kotona makaavista vanhemmista antaa sen saman mallin juuri jälkipolvelleen ettei tarvitse tässä mailmassa tehdä yhtään mitään. Kunhan vain saa itsensä paksuksi niin ei tarvitse työnantajaa sen jälkeen."

Sinulla ei taida olla lapsia vai kuinka? Muuten et kyllä sanoisi noin koska muutenhan tarkoitat, että olet merkityksetön.

Ja edelliselle: täääääysin väärässä olet, tekstissäsi ei ole mikään oikein.
Esimerkiksi valmistuin 2009 ylioppilaaksi (enkä millään juuri ja juuri todistuksella vaan aika hyvällä) ja olen ollut sen jälkeen töissä siihen asti kunnes jäin äitiyslomalle.

"ja ap, MIKÄ JÄRKI SIINÄ ON JÄÄDÄ KOTIIN SIKSI AIKAA KUNNES LAPSI PÄRJÄÄ YKSIN???!!! siinä ajassa mä takaan, SÄ MENETÄT JÄRKESI"

Mikä järki, no esim. haluan olla lapseni kanssa???? Aika järkevä vastaus vaikka itse sanonkin. Ja varmaan menettäisinkin järkeni jos olisin VAIN JA AINOASTAAN kotona lapsen/lapsien kanssa eikä mulla ois elämää, mutta no, näinhä se ei ole kuitenkaan. Vaikka nyt kun lapsi on vielä pieni, en ole missään kummemmin päässyt käymään, vaan eipä mulla vielä kiiree ookkaan.

Minkälaisia äiti-vihaajia täällä oikein surffailee? :D mietin oikeasti onko nämä tyypit ihan tosissaan täällä vai kunhan mölyävät? Onneksi kuitenkin on näköjään järkeviäkin

"sääliksi käy oikeasti tuollaisia nuoria äitejä, jotka uhraavat itsensä ja nuoruutensa, sen sijaan että voisivat kehittää itseään."
Kuule ei tarvii sääliä!! Me ei olla mitään raukkoja kun ollaan haluttu lapsia jo nuorena! Eriasia jos niitä vahingossa tekee (eli on vastuuton) mutta jos oikeasti on haluttuja ja toivottuja lapsia niin jo on kumma että äiti on aivan hirveä olento vain koska on ollut tyyliin 20-vuotias saadessaan ekan lapsen......
Sinua ei voi kun sääliä kun omalle äidillesi on käynyt noin huonosti ja sitten olet päättänyt sillä perusteella että kaikki muutkin äidit jotka nuorena lapset hankkinut niin ovat raukkoja!

Että sääli ihan vaan ittees!

Aina kuulee sanottavan, että se uraäiti tekee niiden töiden lisäksi vielä kotityöt ja hoitaa lapsen, mutta todellisuudessahan näin ei ole, koska A) joku toinen hoitaa lastasi työpäiväsi ajan ja B) uraäidin ei tarvitse tehdä 5 krt päivässä ruokaa, koska lapsi on hoidossa ja siivota ei tarvitse joka päivä, koska lapset ovat vain illalla kotona. On aivan selvää, että kotityötä, siivousta ja ruoanlaittoa tulee paljon enemmän jos ne lapset ovat kotona. On aivan soopaa myöskin, etteivät ne lapset saisi virikkeitä kotihoidossa! Itsellä lapset 1-2-vuotiaat ja näkevät joka päivä 2h aamulla puistossa muita lapsia, käymme kerhoissa yhdessä jne.! Kahden taaperon kanssa on paljon rankempaa kuin töissä: 1-vuotias kiipeilee joka paikkaan ja 2-vuotias on uhma-iässä! Siinä lastenhoidon lomassa teen ruoat ja siivoan samalla. Päiväkotitädit pääsevät helpommalla sikäli, että heidän ei tarvitse sen lastenhoidon lomassa tehdä muita kotitöitä (tehdä ruoat yms.), vaan he voivat keskittyä pelkästään siihen lastenhoitoon. Tuskin kukaan heitäkään pitää laiskoina? Uraäidit ovat vain kateellisia ja katkeria, koska sisimmissään heillä on tosi huono omatunto ja tietävät, että heidän itse tulisi hoitaa lapsensa! Se on vain se pätemisen tarve (=huono itsetunto) ja itsekkyys, joka ajaa naisen töihin lapsen ollessa vauva!

Ei lainaa ja asutaan nuorena jo maksetussa omistusasunnossa.. siis kultalusikka suussa syntynyt kermaperse, josta ei työhön ole :D

Tosta sähkölaskusta sullei kyl oo mitään hajua :D
Ja vaikka vain käyt täälllä päiväaikaan kirjoittelemassa ja kommentoimassa/lukemassa, niin hei.. se on sun OMAA aikaa päiväaikaan :D

juu, jos ei mies maksa niin sitten varmaan vanhemmat?

harvalla 21-vuotiaalla on varaa ostella omistusasuntoja noin vain.

.

kerropas ap, milloin viimeksi olet ollut töissä?
harvemmin kuulee että pelkällä ylioppilastutkinnolla pääsee töihin edes kaupan kassalle.
kannattais varmaan opiskella joku ammatti itselle. vai onko suunnitelmissa olla "työtön kotiäiti" sinne 40v ikävuoteen saakka, ja sitten alkaa harkitsemaan "josko sitä menisi töihin..jos ja kun jaksaisi"...
onko sitten mikään ihme jos suomalaiset miehet ovat kiinnostuneempia ulkomaalaisista AHKERISTA ja koulutetuista kanssasisarista, jotka muistavat huolehtia myös ulkonäöstään perheen ohessa.
nykyään tapaa todella monia ulkomaalaisia naisia jotka ovat kiinnostuneita opiskelusta ja itsensä kehittämisestä enempi kuin nämä suomalaiset "pissaliisat" jotka elävät periaatteessa joko äidin, iskän, sossun, kelan tai/ja miestensä rahoilla, mikä on häpeällistä!!!
nyt suomalaiset muijat ottakaa itseänne niskasta kiinni ja ryhdistäytykää!
myös sinä ap...

"Ei lainaa ja asutaan nuorena jo maksetussa omistusasunnossa.. siis kultalusikka suussa syntynyt kermaperse, josta ei työhön ole :D"

Kukapa ei haluaisi olla syntynyt kultalusikka suussa? :D katkera vain sen kieltää.
Vai voitko sanoa oikeasti "minä mieluummin huhkin 24/7 kuin olisin valmiiksi ollut rahoissa ja saisin osteltua kaikkea kivaa ilman että tarvitsee ensin kolme vuotta käyä töissä.."

"juu, jos ei mies maksa niin sitten varmaan vanhemmat?

harvalla 21-vuotiaalla on varaa ostella omistusasuntoja noin vain."

Ai maksa mitä?

"kerropas ap, milloin viimeksi olet ollut töissä?
harvemmin kuulee että pelkällä ylioppilastutkinnolla pääsee töihin edes kaupan kassalle."

Ennenkuin jäin äitiyslomalle, ja töissä olin erään yrityksen varastolla.

Mitä te tämmösiä kyselette? V'tuttaako teitä kun toiset on päässy helpolla vai mikä ihmeen kohu tästä nyt nous?

Ja kukaan ei ole vastannut alkup.kysymykseen eli miten kotiäidit ovat teiltä pois ja miksi he ärsyttävät? Oletetaan, että kotiäidit ovat laiskoja läskiperseitä niinku te väitätte(luulette), MITÄ SITTEN? :)
Miks ihmeessä se teitä niin ketuttaa??

PS. Omaa rahaa löytyy koska A) osaan säästää B) kun täytin 18 sain käyttööni kaksi tiliä joissa oli huomattavia summia rahaa. Toisessa oli kaikki lapsilisäni ja vanhempieni lahjoittamat rahat (esim synttäreiltä) ja toisella oli isovanhempien, kummien antamat rahat joita ovat laittaneet tililleni aina vuosittain. Toinen mummoni jopa kuukausittain.. ja nämä rahat siis säästin, enkä käyttänyt kuin murto-osan opiskelu- ja työaikoina.

-ap

minä olen kahden lapsen äiti ja käyn töissä, mutta voin sanoa suoraan, että en kävisi jos ei olisi pakko. itse olen siis kateellinen kotiäideille, koska he saavat olla lapsien kanssa joka hetken.. itsehän en nimittäin nähnyt edes toisen lapseni ensimmäisiä askeleita ilman tukea koska töihin oli jouduttava niin pian..

ja ihmettelen MIKSI huudat täällä muille?? vois ihan nätisti kysellä asiat.. etkä siä kelalta paljon saa jos mies on töissä..että säästele vaan. kyllähän totuus on se et suurin osa kotiäideistä itkee tuol palstalla miten on rankkaa!!mies käy VAAN töissä ja mää hoian koko mökin. ukko kun kotiutuu,kaatuu vaa sohvalle ja mulle jää TAAS koko kämppä.. määä joka koko lapsilauman halusin,joudun hoitaa kaiken..voi määäähh!
(mies haluaa lapset laittaa alulle ,siinä heidän osansa)ja kannattaa siihe totuttautua,vaikka nyt koitatkin vikistä vastaan..muutama vuoden kokemus kertoo..

joo voi olla että moni itkee, mutta itse en.. ihan saamme miehen kanssa yhdessäki olla eikä mies ole liikaa töissä, eikä tuo töitä kotiin mukaan. ja annan hänelle omaa aikaa harrastuksiin ja tyytyväisenä on pysytty koko perhe.

ps. nim.merk ".........", hieno kirjoitus! :-) vaikka miehesi kanssa eri mieltä olenkin tuosta laiskuudesta.

pps. ja ennenkuin joku pääsee huomauttaa, että kuinkas oon tähän aikaan koneella, niin sairaana ollaan pienen kanssa ja nyt saan ihan oikeasti LAISKOTELLA kun lapsi nukkuu, viime yö oli aikas rankka. Ja tuskinpa työssäkäyvätkään jos ovat sairaina ja näin ollen saikulla kotona, nii ihan hirveesti ahkeroivat =) jos ovat oikeasti sairaina.

ap

hei "bukki baradiisis", valittiko aloittaja jotain miehestään tai kotitöistä? nii ei.

"juu, jos ei mies maksa niin sitten varmaan vanhemmat?

harvalla 21-vuotiaalla on varaa ostella omistusasuntoja noin vain."

Ai maksa mitä?

Ehkä sitä asuntoa?

häh itehä me miehen kanssa asunto maksetaan?? kyllä kait mää sen jo sanoin että puokkiin maksetaan...
vai tarkoititko, että kuka makso kun asuntoo hankittu? Asunto oli miehen jo tavatessamme, josta aloin itse maksamaan myös vastiketta heti kun muutin hänen luokseen asumaan. Enkä nyt tiedä oonko nyt kauhee ku en vaatinut että "NYT KYLLÄ OTETAAN LAINA ETTÄ SAAN ITEKKI OSTAA ASUNNON" kun meille kelpaa tää asunto vallan hyvin.

Olen huomannut, että oikeasti laiskat äidit vetoavat helposti kaikkiin kotiäiteihin saadakseen sitä kautta asetelmaan enemmän painoa. Meillä lasten äiti oli 18kk kotona tekemättä juuri mitään. Lapsilta kun kysyin illalla pitkän työpäivän päätteeksi mitä ovat tehneet yms. oli vastaus aina sama: äiti on ollut netissä koko päivän. Ruoan kanssakin oli niin ja näin. Lasten edustaminen kouluissa oli sekin liian raskasta kaiken chattailun päälle.
Nyt olen ymmärtäny miksi hän vietti aikaansa etenkin biovanhemmat, yhteis- ja yksinhuoltajuus yms. vanhempien eroa käsittelevillä sivuilla. Hän jopa rehvastellen näytti minulle ketjuja, joissa hyvänkin isän maine oli saatu pilattua kaikenlaisella sonnan puhumisella erotilanteessa. Nyt, vaikka minä olen ollut lastemme kanssa yksin yhtäjaksoisesti pidemmän ajan kuin heidän äitinsä, kuulen olevani pedofiili, narkkari ja ties mitä. Hän opetteli systemaattisesti eroa varten kaikki ilkeydet mitä kuvitella saattaa.

Hei "lusikkapa juu": todella, siis TODELLA ikävää, että sulle on sit sattunu tollane muija. Kukaan tuskin kieltää, etteikö tuollaisia laiskajaakkoja osa kotiäideistä olisi, mutta ei voi sanoa, että kaikki kotiäidit olisivat samanlaisia.
Onhan työssäkäyvissäkin naisissa oikein laiskoja ihmisiä jotka ovat töissä vain koska on pakko ja työn jälki on mitä on. Ja he voivat ihan yhtälailla kasvattaa sitä vaatekokoaan kuin kotiäiditkin. Tiedän nimittäin yhden tällaisen työkaverin, joka oikeasti viettää varmaa suurimman osan työajasta taukohuoneessa, mutta kukaan ei ole kehdannut juoruta siitä pomolle kun tää tapaus on muutenkin nii onneton ettei kukaa halua olla osallisena sen työpaikan menetykselle..
Mutta kuitenkin siis aloittaja ei minusta kuulosta laiskalta kotiäidiltä. Kovin nuori hän on, mutta tiedän itsekin yhden 20-vuotiaan äidin jolla on reilun vuoden ikäinen poika, eikä hän todellakaan ole sellainen laiskimus eikä lapsi ole vahinko. Heillä on suloinen pieni perhe, johon kuulemma tulossa pian neljäs perheenjäsen =) Onnea heille!
Itse olen siis töissä (juuri nytkin, kahvitauolla voi vähä käyä netissä surffailee =))
mutta mulla ei oo niin mitään kotiäitejä vastaan! Ehkäpä siksi kun olin itsekin kotona 10 vuotta kunnes palasin taas töihin ja nyt töissä oltu 5 vuotta tuon pitkän kotijakson jälkeen.

Kuka sinua on sanonut läskilaiskapaskaksi? Joku keskustelupalstallako??!

Kenelle nuo kaksi viimeistä kysymystä on osoitettu? Jos minulle, siis aloittajalle, niin laiskaläskipaskaksi haukkuu joku, en tiedä kuka, mutta joku ja jotkut kaikkia kotiäitejä. Kaikki kotiäidit ovat samaa laiskaporukkaa, yeaahhh right.. :)
Kaikki työssäkäyvät äidit ovatkin täydellisiä.

Ja ei mua kiinnosta mitä musta ajatellaan, mua vaan kiinnostaa, mikä ihme näillä joillain on kotiäitejä vastaan? Olipa kyseessä sitten lihava ja laiska kotiäiti tai hoikka ja reipas kotiäiti, niin mitä sitten? Kukaan ei oo vielä vastannut miten se on heiltä pois. Mulla ei ihan oikeesti tuu mieleen kuin että k a t e u s siitä, että ei itse voi olla lapsien kanssa. Tähän väitteeseen sitten sanotaan, että "joopa joo en oo kade tollasille läskeille", ja jos tuota lausetta jatkettaisiin se menisi näin ".. tollasille läskeille jotka saa olla kotona ja viettää aikaa lapsien kanssa niin paljon kuin haluaa", eli kuka voi sanoa tuollaista pahalla? Tai että ei ole mitään kadehdittavaa siinä, että saa olla lapsien kanssa niin paljon kuin haluaa? No, en tiedä, mutta tämmöinen tuli itselle mieleen.

Mutta palaanpas illalla katsomaan (jos muistan :D) mitä tänne taas kuuluu, nyt matot pihalle kun kahviki on juotu --->

Yrität saada aikaan tosi kovan kiistan, mutta teit liian pitkän aloituksen.
Ei sitä kotiäiti jaksa lukea.
Lyhennäs vähän seuraavaa provoasi.

Sanomme kotiäitejä laiskoiksi pummeiksi, koska empiirisen tuntkimuksemme mukaan emme muunlaisia kotiäitejä tunne.

"Yrität saada aikaan tosi kovan kiistan, mutta teit liian pitkän aloituksen.
Ei sitä kotiäiti jaksa lukea.
Lyhennäs vähän seuraavaa provoasi."

Siis mä en oo mitään kiistaa halunnut! Ilmeisesti vain näille uranaisillle arka-aihe tää kotiäitiys. Ei tarvii ku kysyy että mikä kotiäideissä ärsyttää nii jo ollaan sotakirves kaivettu maasta!

"Sanomme kotiäitejä laiskoiksi pummeiksi, koska empiirisen tuntkimuksemme mukaan emme muunlaisia kotiäitejä tunne."

Niinpä just. Tohon en viiti ees sanoo mitään, että minkäslaisia uraäidit sitten ovat tutkimusten mukaan =)

Kotiäidit "siivoavat kuin hullut" tai lenkkeilevät kuin kahjot, jotta eivät turhautuisi tyhjän pantteina. Mikseivät he halua tehdä jotain hyödyllistä, koska oman lapsen hoito 24/7 ei mitä ilmeisemmin käy työstä. :P

Oikeesti samalla lailla vois haukkua työss käyviä laiskoiksi. Äkkii lapsi hoitoon kun tajuaa että kotona ei tosiaankaa voi olla tyhjän panttina ja kun töistä päästää ja lapsi haluais leikkiä nii maristaan "voi kulta pieni ku äitillä oli niiiiiin rankka työpäivä ettei nyt millään jaksa" :)))

Kauhee meuhka teillä. Kai nyt saa olla kotiäitinä jos haluaa, mitä sitten, ei se ainakaan mua häiritse.
Itse en voinut olla, valitettavasti, kun meidän rahat eivät siihen riittäneet. Lapset ovat nyt 16 ja 21 ja näin jälkeenpäin ajatellen, olisi kyllä ollut paljon järkevämpää olla lasten kanssa pidempään kotona ja antaa heille huomattavasti mukavampi elämän alku, ei ne tarhat todellakaan ole autuaiksi tekeviä, suorastaan ärsyttäviä paikkoja.
Ainut mikä kotiäitinä oleminen tulee aiheuttamaan, on se, että siitä ei kerry pätkääkään eläkettä. Sitten joskus mummoiässä tulee vain kansaneläke, joten kannattaa avata varmaan joku eläkesäästötili, jotta voi silloinkin hieman paremmin.
Kotiäiti=laiskaäiti --> ole sinä rauhassa kotiäitinä ja nauti siitä täysin rinnoin. Jokainen taaplaa tyylillään, eikä mikään ole väärin.

Minä arvostan vain niiden kotiäitien mielipiteitä, joilla on kokemusta sekä työssäkäynnistä, että kotiäitiydestä lasten kanssa. Heiltä saamme tietää, onko kotiäitiys vaiko se työssäkäyminen laiskottelua. Kumpi on raskaampaa?

Kun lukee aloituksen, niin tietämättömyys siellä paistaa.

Ensinnäkin, millainen aloittaja on äitinä, jos laiskaksi paskaksi haukutaan. Itse en ikinä ole ketään kotiäitiä mennyt haukkumaa.

Ja kotiäitinä oletat, että sinulla on kiireisempää kolmiossasi, kuin uraäidillä. Uraäiti kun ei kotona tee ruokaa tai leiki lapsen kanssa :D

Nii-ii, kyllä meillä leikitään, niin mies kuin minä leikkii lapsen kanssa.

Ja kyllä meillä ruokaa tehdään :) Kyllä lapsi haluaa syödä kotonakin ja me itse syömme kotona. Otamme vain eväät töihin mukaan (kummallakaan ei ole työpaikalla ruokalaa).

Aloituksessa kotiäiti kirjoittaa, että mitä haittaa jos mies elättää..
Myöhemmin, maksan itse kaikki omat juttuni (kun on säästöjä).

Annat kiireisemmän kuvan omasta elämästä, ja viittaat että olet yhtä kiireinen kuin työssä oleva äiti. Sinulle ei yhden lapsen kanssa ole kokemusta työssä olemisesta ja samalla lapsen hoitamisesta, joten et todellakaan tiedä mitä se äitinä oleminen on silloin.

Ja kyllä lapsi ehtii lelut levitellä iltapäivä-ilta aikana ihan samalla tavalla kuin olisi koko päivän kotona. Vaatteiden pesua on yhtäpaljon, koska päiväkodissa ei pyykkiä pestä :)

Astianpesukone pesee astiat, joten siinä ei nyt isompaa vaivaa ole, olipa meillä vapaapäivä (lapsi kotona) tai työpäivä (lapsi 8h hoidossa).

Kuules "kerpelee". Pitää oikaista noita sun luulojasi heti koska olet jostain syystäy ymmärtänyt täysin väärin, niinkuin moni muukin.

Mutta ensimmäiseksi sanon: MINULLA EI OLE MITÄÄN URAÄITEJÄ VASTAAN!!!!!! ALOITUSVIESTISSÄHÄN MINÄ KYSYIN, ETTÄ MIKÄ HEILLÄ ON KOTIÄITEJÄ VASTAAN? Missään vaiheessa en heitä ole haukkunut. Kiitos!

Ja sitten noihin sinun väitteisiisi:

"Ensinnäkin, millainen aloittaja on äitinä, jos laiskaksi paskaksi haukutaan. Itse en ikinä ole ketään kotiäitiä mennyt haukkumaa. "
- Minulle EI ole kukaan suoraan tullutkaan sanomaan. Ei ikinä, koska ei syytä olekaan. MUTTA sanoinkin, että olen törmännyt aiheeseen, ja missä ole törmännyt, niin erilaisia keskusteluja selatessani ja eräs ystäväni jolla on kolme lasta ja ikää hänellä itsellään 30 vuotta (suurin osa ystävistäni ovat kolme kymppisiä) niin puhui kerran kuin häntä ärsyttää, miten uraäidit olettavat aina että kaikki kotiäidit ovat patalaiskoja läskikasoja.

"Ja kotiäitinä oletat, että sinulla on kiireisempää kolmiossasi, kuin uraäidillä. Uraäiti kun ei kotona tee ruokaa tai leiki lapsen kanssa :D"
- Missä vaiheessa väitin olevani kiireellisempi? En missään. Ja jos tuota minulta nyt kysyttäisiin, sanoisin ettei voi sanoa kumpi on kiireellisempi. Se riippuu niin monesta asiasta. Kerroin vain omasta kiireydestäni koska se kyseenalaistettiin..

"Ja kyllä meillä ruokaa tehdään :) Kyllä lapsi haluaa syödä kotonakin ja me itse syömme kotona. Otamme vain eväät töihin mukaan (kummallakaan ei ole työpaikalla ruokalaa). "
- Tuosta aiheesta en ole kyllä tasan sanonut yhtään mitään! En todellakaan ole väittänyt, enkä väitä, etteikö uraäidit tekisi lapsilleen ruokaa! Tämä koska minulla ei ole mitään heitä vastaan, paitsi niitä, jotka yleistävät kaikki kotiäidit laiskoiksi yms.

"Aloituksessa kotiäiti kirjoittaa, että mitä haittaa jos mies elättää..
Myöhemmin, maksan itse kaikki omat juttuni (kun on säästöjä). "
- Niin? Mitä se tosiaan haittaa, jos se on naiselle ja miehelle ok? Öhh..?

"Annat kiireisemmän kuvan omasta elämästä, ja viittaat että olet yhtä kiireinen kuin työssä oleva äiti. Sinulle ei yhden lapsen kanssa ole kokemusta työssä olemisesta ja samalla lapsen hoitamisesta, joten et todellakaan tiedä mitä se äitinä oleminen on silloin. "
- Ja mistäs sinä voit tietää, kuinka kiireellinen minä olen? Juuri tuo on niin ärsyttävää, kun kyseenalaistetaan kotiäitien panosta ja uurastusta- tuo kotiäitiyden vähättely. Ja ei, en voi tietää, millaista on olla töissä ja töiden jälkeen hoitaa omaa lastani. Tässäkin sanon, etten ole edelleenkään uraäitejä mollannut. Mutta, voin myös sanoa, että kun olin kaksi vuotta töissä varastolla JA puoli vuotta olin putkeen myös kotona töissä eli töistä kun pääsis olin kolmen pikkusisareni kanssa. Ja kyllä, olihan se ihan rankkaa! Mutta en koe sitä rankemmaksi kuin oman pienen lapseni kanssa olemisen. Joka on muuten vähän yli puoli vuotta ja näin ollen siis yhtä kauan olen nyt ollut kotona vauvan kanssa kuin olin silloin töissä ja hoidin sisaruksiani. Itseasiassa termi "rankka" ei mielestäni edes sovellu tähän. Minä TYKKÄÄN olla lapseni ja sisaruksieni kanssa, joten en edes koe sitä taakaksi, vaikka ohjelmaa ja tekemistä on vaikka muille jakaa!

Huh jospa nyt osasin kirjoittaa niin, ettei joku lue omiaan rivien välistä tai väännä sanomisiani jotenkin uraäitejä vastaan ja nosta kauheaa haloota..

Tämän aloituksen kun tein, halusin tietää, miksi kotiäitejä haukutaan. No, sain päälleni paljon haukkuja (ylläri?), mutta on tänne vastannut moni rakentavaakin palautetta, kiitos siitä :)

Toisten raha-asiat ei kuulu muille.Lapsia hoidetaan kotona jos se sopii
sille perheelle.Jokaisella on oikeus omaan valintaan.Joku katsoo parhaaksi
toisen tyylin, joku toisen.Omien elämänarvojen,jaksamisen ja taloudelllisen
tilanteen mukaan.Kateellisia on aina jotka totuuden torvina suutaan soittelevat.
Jos töissä on käytävä, sitten on.Jos pystyy hoitamaan lapset kotona, se mahdollisuus suotakoon.
Ei ole siitä kiinni miten hyvin lapsensa oppii tuntemaan.Järjellähän on kuitenkin
ymmärrettävä että kotona oleva äiti kuulee ja näkee enemmän lapsestaan jos
on oma jaksaminen kunnossa.Ja myös kotona lapsia,miestä ja kotia hoitava
vaimo ansaitsee omaa aikaa.
-Kotona lasten kanssa 18 vuotta-

en todellakaan ehtinyt/jaksanut lukea koko ketjua, ja vastaan vain omien kokemusteni perusteella.
mulla on nyt kaks lasta 2 kk vanha ja 2 vuotta vanha. olen siis ollut äitiyslomalla, töissä ja nyt taas äitiyslomalla. Jos mun pitäis sanoa, että mikä niistä on ollu rankinta, kyllä mä valitsen sen töissä olemisen. miksi? noh, ensinnäkin, kun työpäivä alkoi aamuvuoroissa klo 7:00, oli esikoinen vietävä vaunuilla hoitoon 6:15, tämä tarkoitti heräämistä klo4:30, jotta kerkiän pesemään koneellisen pyykkiä, juomaan kahvit ja saattamaan itseni työkuntoiseksi, heräteltävä poika, annettava hänelle jotain pientä purtavaa (päiväkodin aamiainen vasta klo 8:00), puettava hänet, aamukiukut mukaanlukien :), työni ei ole mitään toimistossa istumista vaan fyysistä siivoamista ja vanhusten hoitoa, joten työpäivän jälkeen jo tuntui, että viikatemies odottaa, noh, ei auttanut, ei muuta kuin vaunuilla hakemaan poika hoidosta, hänelle ruokaa, asunnon perussiisteydestä huolehtimiset, pyykkiä, ja ehkä sitten vielä piti lenkillä käydä. Nukkumaan pääsin aikasintaan klo23:00, mutta monesti venyi puolille öin. Yön aikana herätyksiä oli säännöllisen epäsäännöllisesti 1-3, poikamme kun on ollut aina hieman huono nukkumaan öisin. ja sama rumba taas aamulla uudestaan. päiväuniin ei siis ollut mitään mahdollisuuksia, ja aika zombilta olo tuntui vapaapäivinä. Iltavuoropäivinä pääsin hiukan helpommalla koska päiväkodin sääntöjen mukaan poika piti sinne viedä jo klo 10:00 vaikka vuoroni alkoi vasta 12:30 tai 13:30. Tuon ajan kun olin yksin kotona käytin viikkosiivoukseen, ruuan laittamiseen ja kaupassa käyntiin. iltavuorojen jälkeen kotona toki odotti jäätävä kaaos ja ei muuta kuin siivoamaan.
noh. poikamme oli tietenkin myös hirmuisessa infektiokierteessä päiväkotiuransa aloittamisesta saakka, joten ne yöt kun valvottiin korvakipujen ym. oksennustautien kanssa ja lähdettiin aamulla töihin (vuorotellen otimme sairaslomaa pojan sairauksien vuoksi), musta tuntui, että hengissä ei voi selvitä. muutama osastojaksokin pojallamme mahtui kyseiseen työssäkäynti aikaani, ja ne onkin jo ihan oma tarinansa. että kyllä rankkaa oli.
esikoisemme vauva-vuosi oli mielestäni alkuun todella rankkaa, poikamme syntyi 6 viikkoa etuajassa, pienenä kuin mikä. kolmisen viikkoa ravasimme keskolassa häntä katsomassa ja kotiin päästyämme ei koittanut onnen aika vaan sitten alkoikin vatsakivut ym. sairaudet. muutaman ensimmäisen kuukauden jälkeen poikamme kuitenkin oli kuin pieni enkeli. olisin voinut tarkistaa kellon hänen uniensa mukaan, nukkui aina samaan aikaan, samanpituiset päiväunet, öisin heräili muutaman kerran syömään ja päivisin tykkäsi touhuta jumppamatolla ja oli kovin iloinen (on sitä edelleen

Heips! Itse olisin mielelläni kotona lapseni kanssa pitempääkin mutta taloudellisen tilanteen vuoksi pakko palata töihin kun kapsi 1,5v. Minusta kotiäidit tekevät arvokasta työtä ja en heitä arvostele vaikka itse töihin joudun palaamaankin. Olen itse myös hiukan pulleampi äiti mutta lapseni hoidan kuitenkin hyvin ja en todellakaan makoile sohvalle, joten ei se laihuus ole mikään hyvän äidin mittari...

Kun koitäidit meuhkaavat oikeuksistaa olla kotona vuositolkulla nähdäkseen lapsensa varttuvan, niin onko isällä mitään oikeuksia?

dölfk: no on?? miksei isällä olisi mitään oikeuksia? selitäpä vähä mitä tarkoitat tuolla?

Lapseni menee hoitoon 1v 4kk ikäisenä. Mielellään olisin kotona 2v asti, mutta kun ei ole varaa.
Mutta mielestäni kotiäidit ei ole huonompia, kiva kun on mahdollisusus olla kotona.
Mutta toisaalta. ei heitä työnteko yleensä yhtään kiinnosta.

voi sie pieni.. olet viel nii lapsi ettet tieddä miytä sillä tarkotetaan.. eläppä kuules 10v ja viidennen lapsen kohdalla kysyt tota samaa. minun tuttavapiirissäni o kolme äitiä. yhdellä 6 lasta.yhdellä neljä ja nuosin koko porukasta tekee kuudetta. olen kysellyt syitä miksi tekevät lapsia vaikka kuitenkin valittavat miten "kaikki on loppu kaapista,hermot on loppu.korvatulehus taas nuorimmalla,vittu netti meni kii!" niin kaikilla kolmella vastaus "en todellakaan halua töihin!"
lapset haisevat pissalle,ja ruokana on iki ihana roiskeläppä,kun ei nyt jaksa alkaa tappelemaa pennun kanssa.
soskun toimeentulotuki lasketaan jo ennen sos.työntekijän laskelman saapumista.
siitä se lähtee.. se sanonta että kotiäiti on laiska. kaikkiin se ei päde tietenkään,mutta kun tätä suomalaisten ripeyttä ja muutakin toimintahalua kattelee niin ei tää ainakaan naurata..