KAHVIPIRTTI 57 / 2011

Hyvä ohjehan kakun tekoon "muorilta" tuli edelliseen Pirttiin. Ajattelin, että kuitenkin näiden kakkuainesten löytäminen saattaa monellekin tuottaa tuskaa. Niitähän ei markettien hyllyiltä löydy.

Edellisessa Pirtissä Venlastiina kertoi maineikkaasta, hyvät arvostelut saaneesta taiteilijasta, joka sittemmin osoittautuikin apinaksi. Oikeastaan siinä on hyvää se, että onpahan esimerkkinä kannustamassa yrittämään. Tottahan nyt luulee pärjäävänsä vähintäin siinä kuin jokin apina! Tosin siinä ajatuksessa voi kyllä piillä suuruuden hulluuteen johtava piirre omasta erinomaisuudestaan.

Kun luin SkillaNin avauksen, ihan alkoi huvittamaankin. Esin työntäyteinen kiire ja sitten "loma", joka sekin jo valmiiksi askarruttaa, että mitähän silloin tekisi! Olisikohan se vaihtoehto, että viettelisit sitää lomaa ja vain välttämättömän omiksi tarpeiksi puuhastelisi.

Mikäs minä olen neuvomaan ja viisastelemaan, joten parasta lopetella. Hyvää jatkoa ja Pirtissäkään ei näytä olevan tällä kertaa kovin suurta tungosta.

Pirtissä on tungosta kuin Tuiran asemalla - poliisi ja maitotonkka!

Vaan ei ole Tuirassa enää niitäkään, ei taida olla koko asemarakennusta. En ole niin tarkkaan tullut vilkuilleeksi, kun olen junalla ohi jytkytellyt. Ainakin osa vanhoista asemarakennuksista Oulun ja Kemin välillä on vielä pystyssä. Osaan vieläkin ulkoa ne kahdeksan asemaa, joilla juna silloin lapsuudessa tällä välillä pysähteli. Nykyisin ei pysähdy kertaakaan, pyyhkäisee suoraan koko satakunta kilometriä.

Emäntämme näyttää talven merkit! Onneksi ei myrskyn merkkejä. Tarkoitan tietenkin tuota talviturkki-päällä-kuvaa. Se on tulevan tilanteen ennakoimista, kuten liikenteessä kehotetaan tekemään. Tänään kyllä puhalsi jo niin talvinen viima, että sai paksumpaa takkia etsiä päälleen. Muutoin aurinko paisteli ja oikeassa asussa oli varsin kelvollinen sää.

Huomenna on taas vesijumputuspäivä. Siitä minä tykkään, vaikka tuleekin taas kiire työväenopistolle. Se kun on myös laululyriikan päivä (joka toinen viikko). No, tykkäänhän minä siitäkin ja siitä vasta tykkäänkin, mutta kiireestä en.

Lauantaina meinaan vaihteeksi matkailla yhdeksi yöksi pohjoisen suuntaan. Hitsi, olen minä tätä Lapin maakuntaa nyt viime viikkoina kolunnut eestaas ja taasees. Tällä kertaa ei onneksi ole yhdenkään sukulaislapsen ristiäisiä. Ensin on ihan virallista asiaa lauantaina päivällä ja illemmalla sitten sellaista kissanristäisasiaa lapsuudenystävän tykönä. Pitäisi se ystävä pitempääkin majoituksessa, mutta maanantaina on oltava asemissa täällä 250 km etelämpänä.

Varmaan ehdin pirtissä piipahtaa ennen sitä.

Enpähän minä Skillania hyvin tunne, muttq luulen hänen tulevan kipeeksi jos mitään puuhastelua ei ole. Häm on korvaamaton kerhoemäntä , askartelija, leipoja, kutoja, hortonoomi, ties vaikka mitä, luulen, että jos joskus lomaa pitäisi suunnittelisi kuitenkin mitä loman jälkeen tekisi.

Kaiken lisäksi jaksaa ylläpitää ja innostaa ihmisiä Kahvipirtin rientoihin ja kannustaa meitä muitakin mukaan.

Kaiken lisäksi Skillanilla on hieno kokoelma omatekemää taidetta.
No enpä kehu enempää ettei tule ylpiäksi.

Noista kädentaidoista omalta kohdaltani, suurin osa tuli tehtyä työelämässä, nyt niitä ei paljon enään tarvitse, ei edes kotitarpeiksi.
Parasta kun jaksaa tehdä näitä välttämättömiä kotihommia ja hyvä kun jaksaa huolehtia vähän itsestään,

Tänäänkin kävimme lenkillä, eilen tuli talvirenkaat autoon, eilen oli hukassa kolme yhteistä asiaa, tänään kaikki löytyi, joten kaikki kunnossa.

Ilma on ollut mitä sopivin ulkoiluun, huomenna ensin kerhoon ja sitten jalkahoitajalle, siinä Laten puuhat

Ehtoota!
Tulin tänne kattomaan, onks tiä auki vai tukos.
Päivällä Venlastiina kirjotti pitkät litaniat, muttei se saanum millään konstilla kirjotustaan läpi.
Miä nyk kokeilen, onnistuuks minulla paremmin.
Ei minul mitää asiaa om, mut kirjotav vaikka asiav viärestä. Meinaan, ku olen seurannuv viärest toisten elämää, ni olis siit paljo kirjotettavaa. Ev vaa uskalla laittaa mustaa valkoselle, ettei tuk käräjäreissuu.

Se ku Late tos erellä kirjotti SkillaNist, pitää minum miälest aika paljo yhtä totuuren kans. Meinaan, et tää meitin emäntä ov varsinainen ikiliikkuja.
Jos uskaltasin, kysysin siltä, et puuhasteleeks se unissaanki. Minuu melke pyärryttää ku ajattelinki, et joku jaksaa pitää monta rautaa tules.
Mut hyvä on ku jaksaa. Ei täm pirtinkä emännöiminen aina helppoo o.
Et tyän iloo meitin ehtoiselle emännälle ja mukavaa talven orotusta kaikille.

Huomenta, kirjoitin pitkän rimsun ja taas meni minne menikään, on tämä tekniikka ihmeellinen.

En ehdi kirjoittamaan uudestaan, leipomispäivä, kiitos vaan mahtavista kehuista, palaillaan joskus tarkemmin perustelemaan.
Hyvää päivää kaikille.

Huomenta täältäkin päin.

Kyllä Late vaan kirjoittaa ihan asiaa.
Ikiliikkuja toi meidän emäntämme on.;)

Minä välill ihan meinaan läkähtyä kun luen mitä kaikkea Hän tekee,kuten myös tuo Marjaliisa.

Se on kyllä kumma miten tämä suomi24 temppuilee;(
Montakohan viestiä minultakin on lentänyt bitti taivaaseen.

Jokohan minä alan päästä oikeaan unirytmiin,nyt heräsin oikeaan aikaan,enkä kukkunut yöllä,vaan olen tuutinut oikein hyvin.

Nyt maistui pirtin kahvikin hyvälle,kiitos.
näkyillään.

Huomenta jälleen, uusi päivä uudet kujeet alkamassa.
Neljä astetta lämmön puolelle,sadetta, ei ole todellakaan turkki keli;)
Tuosta turkista, epä ole emännällä turkki päällä, vaan plyysitakki, mutta ihan pönäkältä näyttää.

Olen onnistunut näillä aamu jutuillani luomaan oikein ahkeran ihmisen kuvan, lieneekö alkuunkaan totta;)
Siinä olit oikeassa Late, että en osaa olla jos ei aina jotakin näpertämistä ole menossa.
Olen oikein kateellinen teille, joille kirjojen maailma tuottaa iloa ja ajankulua.
Olin joskus himolukija, mutta se into lopahti, enää en pääse alku sivua pitemmäksi.
Taitaa olla tämän "ahkeran" minän kääntöpuoli, en osaa keskittyä mihinkään ajatuksen tasolla.
Toivon, että vielä onnistun pääsemään myös lukemisen maailmaan.

Valelääkäreitä tupsahtaa harva se päivä, mihinkä tässä voikaan uskoa.
Kai on paperit pyydettävä, kun lääkäriin menee.
Ennen tämä ammatti, kuin myös sairaanhoitajan työ oli kutsumus ammatti, nyt lääkärit töitä hakevat rahan kiilto silmissä.
Onko oikein sanoa töitä, kai se virka tai toimi onkin.
Maailma muuttuu ja raaistuu.
Varmaan löytyy tästäkin ryhmästä niitä oikeita työnsä taitavia.

Tänä iltana koneeni lähtee" tohtoriin" ja aamulla en viestiä laita.
Pojan tytär kävi eilen ensi apua antamassa, nyt osaan kännykästä kuvat laittaa koneelle ja se on paljon jo, aina jotakin oppia perille menee, sitkeässä kyllä on.
Matkaan keskemmälle suomea, ehkä sieltä voin viestitellä.

Yritän nyt taas viestini laittaa, lähteekö vai ei, yritin eilen aamulla vaikka millä nikillä, kaikki oli jo käytössä, omanikin, tuntuu siltä että kone valehteli;)
Hiljainen oli pirtin oven käynti eilen, jokohan tänään jotakin viestiä olisi mielessä;)
Mukavaa päivää kaikille.

Ulkoiluhommaan onkin ollut ihan hyvät kelit. Sitä touhua yritän juonessa pitää ja eihän tuo vaikeata olekaan. Menee ihan oikeasta omasta haluamisestani ja siihen kyllä nyt aikaani löytyy.

Kyllä olen tunnistanut SkillaNin ahkeran, monipuolisten puuhien ja menojen rytmin - vaikka en henk. kohtaisesti tunnekaan. Hyvähän se on kun vain jaksaa ja toivottavasti Pirttikin saa aamujen avaukset. Ainahan joskus esteitä tulee, onhan se ymmärrettävää.

Ehkä en ole koskaan ollut hyvin tiukasti sidoksissa järjestötoimintaan. Sen verran kuitenkin, että kummasti niissä puuhissa alkaa puurtajalle hommia järjestyä. Kun ironistisesti ajattelee, kyllä mieluummin "pomoja" ja ehdotuksia löytyi. Kun täytyi ryhtyä konkreettiseen tekemiseen, niin eipä ollut tungosta. Oli vain se "entinen" tarjolla, hänhän voi tehdä sen. Kerran ehdin kunnolla kimpaantua tällaiseeen menettelyyn.

Oli jonkun "valiokunnan" kokous. Heti alussa ilmoitin, että lähden puolen tunnin kuluttua, koska on välttämätön meno. Siitäkö alkoi "kuulustelu", vähän sättimistäkin, koska oli muka jo ajateltu tehtäväkseni "oikeita töitä." Selitykseni, että olen sellaisella kursilla, josta en voi olla poissa ja jonka kimpussa tulee menemään jatkossakin enemmän aikaa. Ei mennyt perille, ei edes aktiiveille osallistujille. Kun tuli sen kaltaista opastusta, " että en tarvitse mitään sellaisia kurssituksia", taisi hiukan päreeni kärähtää.

Maineeni kyllä sai kolauksen, mutta tulos omasta mielestäni oli hyvä. "Pompotteluni" väheni ja sain asioihini omaa määräysvaltaa. Tätä olen käyttänyt edelleen. Enää en ole mukana missään suorassa järjestötoiminnassa. Eihän se kehumisen paikka ole, mutta näin olen tehnyt. Eikä olekaan mitään suurta "annettavaa." Nyt on nuorempien paikka ja korvaamatontahan ei ainakaan saisi olla.

Taas hurahdin totisen puolelle, mutta koettakaa kestää vaikka harppaamalla yli.

Huomenta!
Taisi eilen käydä muillekin kuin minulle, ettei kirjoitusta saanut millään läpi.
Kyllähän se Suleima testasi, aukeaako ovi, ja aukenihan se, mutta minun "uutiseni" olivat jo vanhentuneita, joten en ryhtynyt uuteen yritykseen.

Miniä tuli ehtoolla pullapitko kainalossaan tuomaan vaarille isänpäiväkukkasen ja minulle muuten vain samanlaisen amarylliksen. Molemmissa on komeat nuput; vaarin kukassa jopa kaksi. Siinä kahvitellessa ja turistessa aika livahti sen verran eteenpäin, ettemme enää lähteneet lenkille. Omatunto piti laiskureille sellaisen kolkutuksen, ettei siinä kolinassa pystynyt nukkumaan kuin parin tunnin pätkissä.
Minkähänlainen kolina olisi ollutkaan, jos aamupäivällä olisimme pinnanneet kerhostakin?
Kiehautin kahden maissa yöllä maitoa, kun kuuma maito kuulemma antaa unen.
Ei näytä tepsivän minuun, mutta onneksi lukusessa on parhaillaan niin tylsä dekkari, että muutaman sivun jälkeen alkaa väkisinkin haukotuttaa.

Tuntuu tylsyys olevan tarttuvaa laatua, kun tässä pelkkiä höpöjä kirjoittelen, vaikka tapahtumiakin olisi ollut. Lapsuudenystävät antoivat kuulua itsestään:
yksi tuli käymään, toinen lähetti kortin ja kolmas ja neljäs soittivat.

Tänään on taas todennäköinen sää. Ei sada eikä paista. Johan tässä ennätti pari tosi aurinkoista päivää olemaankin

Toivottelenkin Kahvipirttiin poikkeaville oikein aurinkoista mieltä. .

(Ja nyt jännittämään, pyöriikö lähetyskohdan "aurinko" loputtomiin vai meneekö tämä teksti Pirtin postilaatikkoon)

Mitään ei tapahdu, ainakaan semmoista kertomisen arvoista. Jos ei oteta lukuun tämän ajankulumisen nopeutta ja se on sen takia nopeata kun ei mitään tapahdu.
Sisäänlämpiävässä pirtissä kannattaa aina käydä, Käsite sisäänlämpiävä on epäselvä ainakin minulle, näin talvenalla on kuitenkin hyvä, että pirtti jotenkin lämpiää.

Olisiko sen lähetä"auringon" suhteen jotakin tekemistä siinä kirjautuuko vai ei, nyt kokeilen kirjautua.

Mukavaa ehtoon alkua kahveepirttiin.
Kylläpäs ehtoon hämärät taas mennee kohta käsikopeloinniksi jos ei valoo laita. Sitä ruppee jo iltaneljän jälkeen päivä tummumaan. Kuurenaikaan melkei säkkipimmeetä, juuh. Tarttiskoha nyssi jo ostaa se ottalamppu, käret jäis vappaaks kasseja varte ja naama olis visusti maata vasten.
Ei mut silloha häikäsis vastaan tuliaa tai sit kävelis jopa päistikkaa.
Kyä nyh tarttee panna se miätintä myssy taas päähän ja selvittää tää kiperä juttu.
Ainiin mää toin riävää ja voita kahveeta varte,
Tarvii taas jatkaa matkaa, tullee nääs kohtä pimmeetä. Hyvvää illanjakoo vaan kaikille.

Kolmas yritys ilmoittautua!
Terveisin Venlas.

Keski-iltaa kaikille.

Juu, kello o kahdeksantoista ja ehdinkin vielä piipahtaan kahveille. Hyvvää riävää ja kohvia litkasen mahhaan ja sit kiiruusti piskin kans nuuhkimisreissulle. Palannu näet takaisin kottiin, lopultakin. Olihan pitkä ja kommee reissu, mummo sai täs paranella kippeetä lonkkaa ku piski ol lomilla.
Oli miniä hänt hiukan parturoinut ja siistinyt karvapeitettä sieltä sun täältä.

Pimmeetä ja kuraista maailmaa met lähetään ramppaamaan. Piskille nuttu ylle ja mummolle kans heijastinliivi.
Hei hei

Ekan kerran tälle kaudelle koin ilmiön, että jalkakäytävillä asfaltti oli liukasta. Vaikka mittari oli plussan puolella, oli maan pinta miinuksella. Paikoittain oli jopa hiekotetu kävelyteitä. Notta talvi siitä voip tulla.

Niin se on, että mihinkään ei kohta arvaa uskoa. Viimeisimmän epätohtorin puolustus oli kyllä inhimillinen: "Olen aina halunnut lääkäriksi." Mitäpä siihen on lisäämistä! Tulojen puolesta yks jos toinenkin kokisi kivaksi leikkiä lääkäriä ilman tutkintoa, mutta onneksi harvempi yrittää tosissaan.

On paljon ammatteja, joissa valheella pahimmassa tapauksessa voi olla kammottavat jäljet. Kaikki duunit eivät ole yhtä hyviä tienestin kannalta, mutta vastuulla voi silti olla lukuisan ihmisjoukon henki. Esim. joukkoliikenteessä.

Mutta myöhän ei täällä valehella. Totta joka sana, mitä tähän vieraskirjaan präntätään. Totisia torvensoittajia ollaan, vaikka torvet puuttuvat.

Hyvää huomenta!
Muistin juuri SkillaN*in olevan matkalla ja kipaisin avaamaan oven KahviPirttiin. Täytyyhän kissojenkin saada aamuateriansa ja päästä käymään ulkona.
Kahvin ja teeveden laitan tulemaan samalla.On se vaan niin, että kun kahvipetteri alkaa pulputtamaan ja tuoksu levitä alkaa päiväkin:) Uutisia kuunnellessa herää taas tietoisuus maailmasta.

Tuolla pohdimme nykymaailman menoa lasten osalta muuttuvassa yhteiskunnassa. Ajattelin juuri, mitenkäs eivät lapset olisi sisäistäneet kaikki tekniikan ihmeet jo pieninä, kun isovanhemmatkin on löytäneet viihteet ja apurit!
Toki on vielä paljon heitä, jotka eivät ole astuneet data-aikaan, mutta vääjäämättä menee kehitys siihen suuntaan, että kotoa hoidat paljon käytännön asioimista.

Meillehän se on etu, laskut hoituu verkkopankin kautta, sähkömittarilukemat, lääkereseptit kohta, ja muu tiedoksianto.

Eihän viihdettäkään sovi väheksyä, kyllä pelit kehittävät kordinointikykyä ja oivallustakin.
Taivas alkaa vähitellen vaalenemaan, aamuhetken rauhaa vielä ylläpidän ennenkuin on lähdettävä kaupungille asioimaan.

Oikein mukavaa perjantaipäivää meille kaikille!

Kahvipirtti saa toimia nyt minulle mökötupana, kun vietän tässä viikonloppua "hirvileskenä" , koirakin on väärää rotua päästäkseen mukaan metsästyshommiin. Eipä silti, ihan mukavaa on olla välillä yksin kotona ja setviä vaikka aloitettujen käsitöiden laatikkoa. En oikeasti mökötä, sattui vaan jostain pakinasta tuo mökötupa silmiin. Se saattaa olla vaikka liiterin päätyyn järjestetty isännän puuhapaikka höyläpenkkeineen tai saunan eteiseen sisutettu soppi, jonne voi mennä ottamaan etäisyyttä vaikkapa kipakasta puolisosta. Minulla on kesäisenä vetäytymispaikkana kasvihuoneeseen järjestetty nurkkaus , jossa on yksi korituoli ja pikkupöytä, on siellä taso viheraskarointiakin varten.Syksymmällä voin tunnelmoida siellä viltti harteilla , pimeällä sytytellä lyhtyjä.

Meillä kotona vanhemmat sanoivat murjottavista lapsista, että me paikataan mökön turkkia. Meillä oli vinttikomeroon sisustettu kesähuone, ja sitä vähitellen vuorattiin lämpimäksi, että tarkeni talvellakin siellä mökötellä yksikseen ja tulla omia aikojaan leppyneenä takaisin. Ajan säveliä, Aku Ankkoja ja Tex Willereitä siellä oli, joskus karkkijemmojakin. Omat lapset passitettiin huoneisiinsa miettimään tuhmuuksiaan, ja sama tapa näyttää olevan käytössä heidän lapsiensa suhteen.

Purin pari neuletekelettä ja ompelin samettitilkuista koristetyynynpäällisen joulun väreihin soinnutellen. Tulin katsomaan, löytyisikö täältä kahviseuraa, ja alkoi naurattaa, kun muori67 kertoo nappaavansa takataskusta karjalanpaistia ja vielä reilun annoksen. Vedetään nyt sitten hatusta päiväkahvit ja kakkupala täällä pirtissä jälkkäriksi.

Viihtyisää viikonloppua !

No päivää!
Tikusta asiaa teen minäkin. Mekin penskoina leikimme sitä samaa tikkuleikkiä, jota Meri-kukkakin on leikkinyt. Jännää oli! Pitäisi ihan kokeilla lastenlasten kanssa. Mistä sen tietää, vaikka he kuinkakin innostuisivat...

Mitäs tuo Hintriika väitti, että torvet puuttuvat? Tunnen oikein hyvin erään nimeltä mainitsemattoman pariskunnan, jossa rouva on harppu ja herra torvi.
(Valitettavasti lapsemme eivät ole kovinkaan musikaalisia.)

Jos ette kerro kenellekään, on se rouva saanut tartunnan mieheltään ja on joskus aika torvelo. Nyt ovat jo kerran avaimet olleet hukassa, vaikka itse asiassa ne eivät olleetkaan vaan toisessa käsilaukussa.
Pankkikortin numerokin unohtui, mutta keskellä yötä rupesi torvelo ihmettelemään ääneen, että mikäs se tällainen nelinumeroinen luku on.
Herra torvi heräsi ja arveli, että olisi pankkikortin kadonnut tunnusluku. Niin kuin olikin. Oli muuten ihan helppo muistaa, mistä sen luvun muistaa, kun vain muistaa, mitä pitää muistaa.

Kiitokset kahvista ja oikein hyvää viikonloppua!

Hei pojat jjoutava ja ynnämuu. Meikäläinen kävi neutraloimassa teidän miinuspisteenne. Kai se peukalopotti käy taas uusimassa ne, kun koneensa uudelleen aukaisun jälkeen tarkastuskierroksensa tekee. Voi miinustaa sitten tämänkin.
On tää niin hauskaa ;-)))))))

Eipä ole koskaan peukalo silmääni tökännyt. En edes näe niitä ennen kuin joku jotakin huomauttaa. Peukaloijalle siis ilmoitan, että ei niin pienintäkään värähdystä aiheuta, jos minun viestejäni peukaloi. Jos se iloa tuottaa, niin siitä vaan!

Arvasin, että joku puuttuu torvien puuttumiseen. Huomatkaa, en sanonut, että joku torvi puuttuu puuttumiseen. Torveloa pidän tonttuna... hups! nyt meni ihan pöllöksi jutut. Tonttu, torvi, torvelo, pöllö... pölvästiköhän näitä suomen kielen sanoja on rustannut?

Meillä siinä ensimmäisessä lapsuudenkodissani oli mylläyshuone. Se oli omakotitalon kellarissa, ja enimmäkseen isoveljeni oli kunkkuna siellä ja kutsui kavereita mm. katselemaan omatekoisia, valotetulle filmille raaputettuja rainakuvia. Rainakonekin oli omatekoinen.

Joskus pikkusiskokin pääsi livahtamaan mukaan, mutta koskaan en kannellut isälle tai äidille, mitä rainoissa näini. (Tänä päivänä samanlaisia kuvia voisi olla vaikka koululuokan seinälle ripustettuina.)

Aamulla on aikainen herätys. Täytyy vielä käväistä saunassa, että on huomenna puhtoisena edustuskunnossa. Kotiin konkoilen sunnuntai-iltana. Olkaa kiltteinä!

Luovutin shakinpeluun sovinnolla tuolle 11 vuotiaalle. Pelatkoon iskänsä kanssa sitä, sillä minusta tuli Matti. Miehillä on shakinpeluuseen paremmin sopiva aivorakenne kuin naisilla, näin luulen. Minä en pysty monta siirtoa etukäteen suunnittelemaan.
Opetin shakin pojanpojalle jo ennen kouluun menoa. Kyllä hänkin minut päihittää helposti jo siinä.

Meikä - mäntti kävi eka kerran koko värkillä tökkäämässä ketleijalle kiitokseksi . Eipä noita pakkas- tai lämpömerkkejä tule seurailua. Onhan se 0 ihan kivan neutraali. Tosin -/ ilmoittaa selvästi, että tarkastus on suoritettu. Ei kuitenkaan sitä, että olisi luettu. Kukas todella arvonsa tunteva viitsii näitä lukea. Niin olen jossakin nähnyt mainittavan. En vain satu muistamaan missä, joten lähde jää pois.

Enpä tiedä shakin peluuseen sopivan aivorakenteista. Ehkäpä miehet harrastavat pelaamista enemmän. Huipullakin on muutamia naisia, jotka pistävät kunnolla uroksille kampoihin. Osasin joskus ennen shakin säännöt. Eipä minusta tullut kummastakaan tekijää ja vähällehän yrittäminenkin on jäänyt.

Kummallista, taas kiireet painaa päälle! Eiköhän täällä jatkossakin törmättäne.

Sauna terveiset;-) taas;)))))

Joku ärsyyntyy tuostakin,no se on Hänen harminsa;)

Joo meillä on kiva paikka tuo Takatasku,siellä on edullisesti kaiken näköistä syötävää ja välillä ihan ilmaista leipääkin.

Nyt tuo Mette lupaa meille lunta ja sitten vettä hyhyhyhyhyh.....

Nyt lähen katsomaan "Emmentaalia",nauhoitin sen kun olin saunassa.

Voikaa hyvin.
näkyillään...

Kiitos Katleija neutraloimisesta, ainakin minua nauratti tuo sinun toimenpide ja se on jo hyvin tässä pimmeyessä. Puheena oli myös shakin peluu joten siinä on joutavoisellakin mainio tilaisuus kehua pelitaidoilla. Minä kun jopa opetin erästä nuorempaa kaveria pelaamaan. Sekin on sanottava tässä, niin hyvin opetin, että aloin jo parin oppitunnin jälkeen jatkuvasti häviämään sille nuorelle nerolle.

Olisikin jollekin tarvitsevalle lauta ja nappulat tarjolla - tulikin mieleen eräät pikkutytöt jospa he innostuisivat vaarin oppilaaksi vienkin tarpeettoman pelin heille, kun näköjään ossaan opettaa voittajia

Huomenta pirttiin ja onnittelut Liisoille, siis Marja- Liisallekin.
Pitkään on saatukin ilman pääkallo keliä kipsutella, tänä vuonna ei Liisan liukkaat taida toteutua, kuinka Kaijan kaljamat sivuutetaan?

Kiitos texsanelille tuuraamisesta, ja kivasti on porukka viestitellyt, voinenkin kohta unohtaa koko kirjoittelun;)
No en suinkaan, on tämä niin tavaksi tullut aamuisin pirttiin kurkata.
Peukaloista on ollut taas puhetta, täytyy sanoa samaa kuin Hintriika, en edes muista moisia, mutta kiva tietenkin on jos viesteistä tykätään.
Minä nollilla olen pyörinyt kaiken aikaa, olisiko se joku vinkki, no eipä todesta oteta, mielipiteitä tälläkin tapaa on lupa esittää.
Aika kova pintaiseksi olen jo kypsynyt, ei pienet ärtyneisyydet haittaa, kirjoittelen vaan.

Shakkia en ole koskaan pelannut, mutta pasianssia aina tässä kirjoittelun päätyttyä muutaman pelin pelaan, siinä näitä olemattomia aivojani yritän herätellä.
Muuten tiedättekö mikä on ponsi, minulle oli aivan uusi sanonta, miten teille?

Noita hajamielisyyksiä, muistin menetyksiä ole huomannut minä myös tässä elämän vaiheilla, onneksi ei mitään peruuttamatonta ole sattunut.
Yleensä ne on sitä, että unohdan juuri tekemään menemääni hommaa, nimet häipyvät ykskaks, palautuvat tovin päästä itsestään.
Seisoskelen miettien mitä kummaa menin hakemaan, en anna periksi siinä vaan seison ja odotan, no tulee mieleen hetken päästä.
Kotoa lähtiessä juoksen ympäri huushollia ja katson onko virrat pois päältä, jos tätä en tee, aivan varmasti mietin koko poissa oloni ajan, jäikö mikään päälle ja olen varma että jäi.
Jokin oire tämäkin, kai se lähenee aika että muisti ei pelaa ja se on sitten menoa se.
Vanheneminen on kaikkien kolotusten kanssa jo vaikeaa, vieläkö pitää muistikin mennä?
Nautitaan nyt täysillä siitä mitä meillä on jäljellä, onneksi ei tiedä mikä on tuleva, virkeitä kaiken kaikkiaan vielä olemme, kun tänne muistamme kirjoitella;)

Junan ikkunasta näin kuusi joutsenta pellolla, niidenkin muuttomatka on siirtynyt, tämä hyvä syksy on hämännyt.
Alakuloinen oli maisema mikä ikkunan ohi vilahteli, mutta omalla tavallaan kaunistakin, jotenkin liittyi ihmisen vanhenemiseen.
Luonnossa tulee uusi herääminen, ihmiselle ei, taantumaa vain.

Nyt kumminkin aloitan lauantai aamua, kaikki kohtalaisen hyvin, kaalilaatikkoa alan veivaamaan, voi olla että mustikkapiirakan myös tekaisin, pitää tuota pakkasta yrittää tyhjentää, kun sitä varten on sinne haalinut marjoja.
Kivaa päivää teille ystävät, tulkaa kahvia juomaan ja turinaa pitämään.
Ilman aamukahvia ei päivä pääse alkuun)

Ponnettomaltahan se elämäkin väliin tuntuu, mutta eihän sekään aina ole pahasta.Tartteehan sitäkin menoa levolla virittää.

SkillaN kirjoitti hajamielisyyden ja muistin huonomisen oireista. Joo, saman tapaisia merkkejä olen minäkin huomannut. Juuri sitä olen pitänyt hyvänä, että itse huomaa ja myöntää muutoksia tapahtuneen. Näin osaa vielä huolellisemmin varautua ja varmistella. Kun ja jos tulee se vaihe, että ei myönnä mitään, silloin onkin jo" piru merrassa." Voipi koittaa holhottavaksi joutuminen - jos edes siihen saakka ehjänä selviää.

Eipä muistinsa pätkimistä kannata myöskään liioitella. Monesti kuulee, että jo viisikymppiset alkavat pitää muistamattomuuttaan ikäoireena. Ja onhan meitä monenlaisia, jotkut ovat koko ikänsä, hajamielisiä, "muistamattomia", muissa maailmoissa eläviä, eikä välttämättä ole mikään sairaus syynä. No nämä jahkailuni eivät ainakaan ole tiedettä.))

Taitaa minulla olla myös lukihäiriötä. Edellisessä viestissäni väänsin katleijan "ketleijaksi" , vaikka varmasti muistan tehneeni "oikoluvun", silti nyt vasta ohimennen huomasin. Selviää siitä sekin seikka, että käytössäni ei ole kymmensormijärjestelmä, sillä ei tule tällaista heittoa.

Nyt muistan lopettaa ja palaan kun muistan. Pärjäilkäähän!

En osallistu ponsi-keskusteluun, sillä tuntemani kukkien ja kokousten ponnen innottamana raotin Nykysuomen sanakirjaa. Ponsia löytyi niin plajon, että 5000 merkkiä tulisi äkkiä täyteen.

Kävimme tänään piikillä. Tullessamme päätimme poiketa torille ostamaan kukkia.
Ihan kotikylässä mieheni oli ajaa harhaan! Arvelin, että parin vuoden kuluttua olemme täyshöperö pari, joka kinaa joka asiasta ja kumpikin on aina väärässä.
Varmemmaksi vakuudeksi tulevaisuutta enteillen läjäytin torin laidassa auton oven kiinni ja jätin pääni väliin. Sekunnin verran ennätin ihmetellä, kuka minua löi. Mutta kohelsihan se mieskin: Kukkateltalla hänen päähänsä putosi kuusenoksista punottu kranssi. Oli oikein sopivan kokoinenkin.

Jaahas, just alkaa taas luistelu!
Hyvät jatkot kaikille!

Hyvää pyhäaamua vaan pirttiin. Saman verran näytti mittari täälläkin.Minullakin oli mustikkapiirakkaa aamukahvillani leipäpalasen paikalla. Sormet tulivat mustikkaan, kun sisus piirakassa oli niin valuvaa. Minulla on aina ollut hakusessa tuo mustikkapiirakan täytteen tekeminen sopivaksi.
Milloin laitan vehnäjauhoja, milloin perunajauhoja. Usein sattuu tulemaan sopivaa, mutt' ei aina. Eilen ajattelin että mitä jos laitan hyytelösokeria, samalla tulee makeus. Eipä tuo hyydyttänytkään, vaikka vein piirakan uunista oton jälkeen parvekkeelle jäähtymään.
Neuvokaa hyvät leipurit minua tässä asiassa, miten saan mustikkapiirakkani onnistumaan pomminvarmasti.

ynnämyy, lepo vaan ei ketleijakaan huomannut tökkelivirhettäsi :-))))))

Minuakaan eivät kirjoitusvirheet haittaa, mutta minun hauskuudenaiheeni syntyvät niin vähästä. Kas kun katselen ilmiöitä ympärilläni sellaisten silmälasien läpi. En kertakaikkiaan osaa olla aina tiukasti asialinjalla. Siinä on kyllä omat vaaransakin.

Ensimmäinen kunnon pakkasaamu, aurinko tekee nousuaan, puidenlatvoissa näkyy,pakkasta oli 6,7 astetta.
Täytyy laittaa auton lämmitys päälle päivällä,on veljeni syntymäpäivät, täyttää
80 v. asuu vanhan kotipaikkamme paikalle rakentamassaan omakotitalossa.
Meiltä noin 8 km. hän on veli jonka kanssa suuremman ajan olen viettänyt yhteisillä työmailla, viimeiset 25 vuotta olimme samassa virmassa ja ennen sitäkin teimme töitä monasti yhdessä.
Sota-ajasta muistuu mieleen eräs talvi kun vanhempia veljiämme oli lomalla vietimme pari ylimääräistä lomapäivää koulusta, pelasimme korttia, huutokauppaa jos kukaan tietää sellaista peliä.
Alakoulussa silloin sota-aikana pojat tekivät samoja käsitöitä likkojen kanssa,muistan ainakin virkkasimme pannulappuja fohvelikankaasta tehtiin pyyheliinoja jotka koristeltiin erilaisin kuvioin, värillisestä niinistä tehtiin eräänlainen käsilaukku ja varmaan muutakin, olihan käsitöitä joka viikko.

Yläluokilla oli oikeita puutöitä, silloin oli työkalut, saha, höylä käsipora, kirves ja poljettava sorvi, talttoja,vasara, ruuvimeisseli, kaikki oli käsityökaluja ilman mitään koneita. Eli kaikissa töissämme näkyi käsintehdyn jälki. hyvin niissä pärjäsin, tein ainakin hyvän sarjatuolin maustehyllyn ja hyvän kirvesvarren, nämä nyt mainitsen ne olivat vuosia käytössä yhteisessä asunnossamme.

Aurinko on nyt paljon korkeammalla, mutta ei se nyt näy tähän ikkunaan, kylmää lupaavat, eiköhän se talvi pian tule.
Odotellaan talvea, eihän se muuten ohi mene. Ter: Late

Hyvää päivää kirvesvartta. Ponsi on sellainen yläpään mutka, ponnessa on vielä varsankavion muotoinen nuppi, eipä luiskahda lapasesta. Varsi on terästä alkaen mutkalla alaspäin, eli se on kirvesvarren maha.
Fiskarssin kirveessä on suora varsi jossa on epämääräinen ponsi eikä ole edes kaunis sellainen kirvesvarsi.

Pikkupoikana katselin kun kirvesmies varresti kirveenterän, hän vuoli kiilaan käärmeenpään muodon ja vielä puukolla viilsi kiilaan tähkäkuvion, kiila ei tällöin vahingossakaan perääntynyt ja terä pysyi tiukasti varressa.
Taideteos oikea kirvesvarsi on, kiilasta lähtein kokonaisuudessaan.

Oikeita kirvesmiehiä ei, tai tuskin on maalikylissä.

Heippa! Hyvin on muistissa nuo kouluaikaset käsityöt.. Minulla oli mukavaa..Opettaja antoi minun lukea ääneen jotain kirjaa,niin oli viihtyisää ,käsityötunneilla.. Tein itse niitä käsitöitä sitten kotona valmiiksi..Hyvin meni..
Muistan,kun kudoin ensimmäistä patalappuani.. purin sen monta kertaa,kun ei mielestäni ollut tarpeeksi siistiä..Tuli ,lopuksi hyvä.. Teimme koulussa ,juuri samoja,mitä SkillaN kertoi.. On vieläkin muistona,sellainen vaaleanpunainen vauvan paita,jossa oli rypytetty kaulus ja pitsi virkattu reunaan..Muistan,että opettajamme opetti ,jopa parsimista..korinpohjaa ja semmoista,kuin kudottua..
Vanha opettaja,ei kait nykyaikana semmoista opeteta..Pidin kovasti koruompelemisesta..Sain hyvät alkeet kouluaikana.. Eipä ole tullut tehtyä moniin vuosiin.. Vaasankadulla oli sellainen Käsityöliike,mistä sai ostaa pöytäliinoja ym..joihin oli painettu kuviot valmiiksi ja sitten vaan ompelemaan..
Nyt on taas kädentaidot korkeassa kurssissa.. Se on hyvä asia..
Muuten,ilma on ihana..pientä pakkasta ja aurinko paistaa.. Onpa hienoa..
Kirvesvarresta puhuttaessa..joskus kun kävin maalla,niin näin,miten hienoja kirvesvarsia miehet tekivät..pysyi terä paikallaan.. Hyvä taito sekin..
Mukavaa päivää..menen tekemään ruokaa! Iloa! t.Irkku

Iltapäivää:)

Niin hieno on ilma, että sunnuntaipäivästä huolimatta heitin petivaatteet terassin kaiteelle. Juuri kannoin sisälle, että lämpiävät illaksi, ja mikä tuoksu makuuhuoneessa! Aurinko niihin paistoikin tunteja.
Ei tiedä taas koska on näin kuiva pieni pakkanen.

Katsoitteko eilen Avaraa luontoa, missä ihmeen soma apinalaji esittäytyi jossakin Kiinan vuoristossa?

Nenäapinaksi taisivat nimetä tuon harvinaisuuden, mutta kun niillä oli vallan viehkeät suuret vaaleanpunaiset huulet!

Niin muhkeat, että siinä jäi varjoon Taylorin silikonihuulet. Ja entäs silmät, nekin oli ihan kiinalaisten malliset!

Noin nättejä apinoita en ole nähnytkään, turkkikin ihanan tuuhea.

Kyllä on päivä ollut kaunis, ihan mieltä ylentävä, olohuonekin kylpi auringonvalossa!

Kivaa sunnuntaipäivää:D

Hei pirtille.

kirjautuminen ei näköjään onnistu tässä osiossa, pitää alkaa jo sivun alussa.

palataan kehiin kiitti kahveista

Pyysin tuolla kello 9.43 kirjoittamassani viestissä neuvoa mustikkapiirakan valumattoman täytteen tekoon pakastemarjoista. Esim. uunipellin suuruiseen piirakkaan. Millä sakeutatte täytteen ja mikä on määrä.
Varmaan osaatte neuvoa, kun eilenkin joku oli mustikkapiirakan leiponut, vai pittääkö kuukeloida.

Kas, taas on päivä iltaan ehtinyt,
Hyvää yötä!

Terveisiä talvesta! Lähtiessäni kotiinpäin pohjoisesta (140 km Napapiiriltä pohjoiseen) pakkasta oli melkein 18 astetta. Jonkin verran siellä oli luntakin maassa. On sitä ihan vähän meilläkin, mutta tässä 3. kerroksen tasolla mittari näyttää nyt 2,4 astetta plussaa. Tuuli oli niin kamala junalta tullessani, että meinasi puuskissa temmata mukaansa. Sisämaan talvi tuntui leppeämmältä pakkasesta huolimatta.

Yritin pikalukea tuumailuistanne viikonvaihteessa, mutta enpä nyt taida olla ponnekkaana ottamaan kantaa. Sen vain sanon, ettei muististaan kannata kovin paljon huolestua, jos se on tuota, mitä esim. SkillaN itsestään sanoi. Minua ainakin nuo oireet ovat vaivanneet jo alle kolmekymppisenä!

Liekö synnynnäistä hajamielisyyttä, että minulla on fantastinen kyky unohtaa muutamassa sekunnissa, mitä aioin tehdä. Jos huomio kiinnittyy sekunnin murto-osaksi johonkin toiseen asiaan, niin se ensimmäinen unohtuu. Jonkin ajan kuluttua se tulee mieleen, ellei sitten satu taas unohtumaan, ennen kuin ehtii tehdä mitään...

Ahah, vuorokausi vaihtui. Hyvää alkanutta viikkoa!

Ei mitään jäljellä eilisillan valkeudesta! Musta asfaltti mollottaa. Minun mittari on plussan puolella, miten lienee maanpinnassa...

SkillaN epäili, etten pääsisi aamulla ylös, mutta minähän menin nukkumaan aikaisemmin kuin normaalisti. Hyvin harvoin olen ennen yhtä vaaka-asennosta, mutta viime yönä olin. Siellä kylässä nukuin niin pitkään, että itsekin epäilin, olenko enää hengissä! Eikä me edes valvottu myöhäseen, mutta ehkä puutalon yläkerta pakkasen keskellä antoi niin hyvät unet. Tänä aamuna olin jo ennen seitsemää pystyssä, kun tuntui, ettei jaksa enää maata.

Tänään on ohjelmassa ainakin fysioterapeuttia. Saa nähdä, kuinka kauan hän vielä joutuu pehmittämään minua, ennen kuin edes jotakin tulosta syntyy. Sama kuin kiveä leipoisi pehmokakuksi! No, kyllä oikeanpuoleiset niskajänteet jo vähän alkavat antaa periksi viimekertaisen jäljiltä. Toivoa siis on, vaikka tyyriiksi tulee. Kelalta ei saa kuin vähän suolarahoja takaisin. Mutta eivätpähän mene turhuuteen ne rahat, paljon turhempaan voisi rahaa upottaa.

Päivä on valjennut sen, mitä pilven alla voi valjeta. Jos lopettaa tämän naputtelun ajoissa, niin ehtii jotakin tehdä ennen kuin alkaa hämärtyä uudestaan. Palaillaan!

Täällä on muutamia plusasteita, hiukan vesisadetta luvattiin. Valkea joulu on ollut oikeastaan poikkeustapaus täällä etelärannikolla, vaikka kaksi viimeistä talvea olivat täälläkin hyvin runsaslumiset.Tunnelman ja valoisuuden takia lunta kaipaan, mutta säästyyhän tässä lumitöiltä ja liukastumisilta. En malttanut odottaa ensimmäistä adventtiakaan, vaan laittelin muutamia valosarjoja koristamaan havu- ja sammalasetelmiani. Virittelen niitä lisää joulua kohti ja laitan mökötupaani pienen kuusen .

Koulukäsitöistäkin on juteltu. Löysin äitini jäämistöstä kansakoulun neljännellä luokalla tekemäni nenäliinalaukun, jonka otin muistoksi itselleni. Siinä on kaksi sydämenmuotoista tukevaa pahvia pohjina, sisäpuolet verhottiin vaaleanpuna-valkokukallisella silkillä, ulkopuolet tummanpunaisella paksulla satiinilla ja kannen koristeena on vielä ohut pitsi reunassa siinä kankaiden välissä, kansi on pumpulilla topattu pulleaksi. Sydämien alakärjet on kiinni lyhyellä nauhalla toisissaan, ja pitemmät silkkinauhat on sydämien yläsyvennyksessä solmimista varten. Äiti säilytti tässä hienoimpia pitsinenäliinojaan, ja niissä on vielä hennosti äidin parfyymin kielon tuoksua. Tallessa on myös tekemäni korkeilla sisustettu pallo, jossa ruoteitten välit täytettiin villalangalla. Olen tehnyt vanhan mallin mukaan myöhemmin joulukorttitalon. Kaksi korttia ommeltiin aina reunoistaan yhteen napinläpipistoilla ja näitä ommeltiin yhteen talon tai kannellisen laatikon muotoon.

Katleija tarkoittaa varmaan pullataikinaan leivottua mustikkapiirakkaa, joka onkin se paras ja aidoin. Tuoreista mustikoista se ei niin valu ilman temppuja kuin pakastetuista. Olen saanut onnistumaan hillosokerilla, perunajauhoista en mustikoissa oikein pidä. Joskus olen laittanut myös enemmän hyydyttävää hillo-marmeladisokeria. Vierasmustikkapiirakan pintaan hyydytän ohuen kiilteen hyytelösokerilla, tulee siistimmin syötävä ja pitempään freessin näköisenä pysyvä. Kanamunasta en ole kuullutkaan tuossa tarkoituksessa, eikö se jätä ikävännäköisen kelmun ? Kakkutaikinatyppisessä piirakassa käytän usein kermaviilin seassa munaa, mamman marjapiirakan nimellä se kai kulkee.

Mukavaa maanantaita !

Arvasit oikein Ramoona, pullataikinapiirakkaa tarkoitin. Sulamattomiin mustikoihin sekoitin hyytelösokeria, ei hyvä. Olisihan minulla hillosokeriakin ollut, sitä kokeilen ensi kerralla.
Ehkä on paras sulattaa marjat ja survoa, siihen sitten sideaineet. Perunajauhoja olen käyttänyt, mutta ei ne oikein jäisten marjojen sekaan käy. Munasta en ole ennen kuullut. Mutta jos piirakanpohja on murotaikinaa tms, niin päälle voi ripotella jäisiäkin mustikoita ja kuorruttaa sitten vaikka munasokeri vaahdolla.

Jospa seuraava piirakka onnistuu, jotta saan sen ihan pakasteeseen asti. Nyt kävi niin että se sekunda piirakka piti syödä pois. Sinä päivänä en sitten muuta syönnytkään.

Voi voi kun on pimeää ja tihkusateista.

Iltaa. Pimeää on, vaikka onhan tuolla tienvarressa valojakin.
Lunta täällä ei ole näkynyt muualla kuin kaupan korttitelineen joulukorteissa.
Puoli astetta oli pakkasta, kun kävimme lenkillä, mutta sormikkaissa palelivat sormet. Huomenna otan kyllä villakintaat käsiin.

Kävin tänään kunnioittamassa läsnäolollani terveyskeskuksen laboratoriota luovuttaen pari-kolme putkiloa verta. Ensi viikolla menen lähikaupungin lasarettiin, ja verikokeet otetaan omassa terveyskeskuksessa.
Niin paljon kuin terkkareita haukutaankin, meillä ei ainakaan ole mitään valitettavaa. Täällä pelaa hyvin vastaanotolle pääsy, ja omalääkärillä on aikaa kuunnella, mitä potilaalla on sanottavaa tai kysyttävää.

Yleensä terkkarissa tapaa useankin samaa tai vanhempaa ikäluokkaa olevan tuttavan, mutta tänään törmäsin vain yhteen entiseen luokkatoveriin. Viimeksi näin hänet kesän korvilla jossakin konsertissa, ja silloin hän oli vähintään yhtä pulska kuin minä. Nyt hän oli hento kuin elämänlanka. Toivottavasti se ei ole merkki vaikeasta sairaudesta. Hänkin on niin energinen ihminen, että sairastamiseen ei olisi aikaa.

Kello on vähän yli iltayhdeksän, mutta haukotuttaa niin, että suu kohta repeää.
Taidan mennä pisulle, pesulle, pusulle nukkumaan!

Kaunioita unia teillekin-

Kiitos samoin Venlastinttu, mutta on teillä nyt eri aika, vai oletko peräti etelässä kaukana?

Kauniita unia nyt sitten vaan:D

Aamutervehdys!
Teksanellille tiedoksi, että mainitsemani aika on perheen vanhasta vekkarista, joten etelässä ei olla. (En uskalla kertoa, että kysymyksessä oli näyte sarjastani pianovihreitä, ettei kukaan luule minun harjoittavan vaalimainontaa.)
On se hyvä, että olet tarkkana kuin porkkana. Täytyypä ottaa ensi kerralla aika tuosta oikeasta alakulmasta, siis oikea tietokoneaika.

Jos tietoliikenne menee lakon takia kiinni tai sekaisin, voin ilokseni ilmoittaa, että nyt selvisi minkä tähden Suomi24:ään on mahdottoman vaikea päästä:
Koska hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Minä onneton tohelo olen ollut epäsolidaarinen ja kiroillut kuin turkkilainen pyrkiessäni tänne.
Huomenna laulan Uskadaraa, jos se tehoaisi...

Jos häiritsee, sanokaa vain reilusti, että älä huuda nuotin vierestä.
Moikka!

Eipä häirinnyt Uskadaraa. Taisi esittäjän aikomus unohtua. Sattuuhan sitä paremmissakin perheissä.

Eipä ollut paljon huuleheittäjiä karvahattukerhossammekaan. Taitaa montakin väsy ruveta painamaan. Näissä mietteissä, sairauksissa ja kivuissa paikalla olijoiden mietteet hartaana vaelteli. Tehtiin kuitenkin aika rankasti töitäkin, tietysti muisteluiden mielikuvissa. Hikeehän se pukkasi...siihen hätävaraan ne puhelut liukkkaasti luiskahtaa. Voihan ne suoritukset ajan kuluessa vähän kasvaakin. Hyvä kun jaksaa edes sitä, vaikka onhan niitä uusintojakin vuosien varrella tuhkatihiään tullut. Minä olin nuorin paikalla olleista, joten pitäähän se asemansa huomata ja tyytyä pääasiassa kuuntelemaan ja puhua vasta silloin kun kysytään.

Eipä ole suurenmoista kerrottavaa. Eilen tuli Teemalta sattumalta tärppi," vihatut Phelpsit." Uskomaton joukko uskovia hihhuleita, maailmanlopun saarnaajia. Kaikkeen ne ihmiset parh... pahimmillan pystyy. Katsoin vaikka myöhään meni ja vaikka en ole erityisemmin kiinnostunut uskonnoista.

Varmaan on jo ilta pitkällä yötä kohti, kun on ollut hämärääkin jo kauan.

Ehtoota vuan.

Kävin minä eilenkin täällä,mutta viestini lensi TAAS jonnekin

hittoon;(

Eilen piipahti vanhimmaisenikin kylässä,lähti tänään jonnekin etelän lämpöön pariksi viikoksi.Olisimpa mahtunut kapsäkkiin;)

Tänään olin taas kerran koirapiikana.
On niin lutunen karvatassu,olen ihan myyty sen kanssa.

Päivällä tuolla Hollolan puolella satoi jotain valkoista vähän aikaa,muuten on maa mustana.
Eipä tässä kummempia,voikaa hyvin.
näkyillään...

Huomenta pimeyteen, vaikka maassa onkin hieman lunta ei niin puhtaana ole pysynyt, että valoisuutta lisäisi.
Liukkaaksi kyllä tiet teki, nollassa mittari.
Aika monenlaista ilmaa on ennustettu, myrskyäkin jonnekin, monella ajaa syksyn sää.

Noita Katleijan mainitsemia aronioita on mökilläni, tein niistä aina mehua, mutta en oikein tykännyt, mutta vitamiinejä niistä saa, mustarastaat niistä kyllä pitävät;)
Kaunis pensas kukkiessaan ja myös satoisa.

Taas surullinen viesti, äidistä joka teki teon mitä ei millään käsitä, arvaamaton on ihmisen mieli.
Elämme sellaisessa maailmassa, jossa ihmisistä otetaan kaikki ja kun voimat loppuvat apua ei arvata antaa, vai onko niin, ettei joudeta huomioimaan ihmistä uupumisen kohdatessa.
Tietämättä tämänkään tapahtuman taustoja, uskon että mieli on järkkynyt äidillä, johtaen tähän epätoivoiseen tekoon.
Miten paljon epätoivoa ja masennusta onkaan meillä täällä hyvinvointi valtiossa, liittyen työttömyyteen, sairauksiin ja yksinäisyyteen.

Näitä piristäviä tapahtumia on hyvä olla, meilläkin eilen se puurojuhla, laulettiin ja syötiin, hyvää oli puuro, höysteenä rusinasoppa.
Tälläiset rutiineista poistuvat tapahtumat ihan kummasti piristävät.
Pienen paineen alla tämä joulun seutu tuppaa menemään, niin moneen on ehdittävä, mutta nyt on peräti neljä päivää, ei mitään menoa.
Ajattelin paketoida joululahjoja, mitkä valmiiksi olen saanut. laitan kasseja erikseen joka huusholliin meneville, voin sitten tarkistaa, onko jokainen muistettu.
Pieniä on muistamiset, mutta lämpimät ajatukset kumminkin lahjakäärön mukana laitan.
Tiedän ettei kovin mieleisiä ihan pienemmistä nämä pehmeät paketit ole, mutta uskon, että paljon tulee myös mieleisiä lahjoja, tarpeen voi talven mittaan myös mummon lahjat olla.
Joulukortit jo kuoressa odottavat laatikkoon pudottamista, hyvin olen aikataulua järjestellyt.

Katselin niitä sikala kuvia ja kyllä tuli taas kerran kamala olo, miten voikaan ihmiset olla julmia, ihmisen armoilla oleville eläimille, tuskan tuntevat myös eläimet.
Rahan kiilto vaan silmissä mennään, välittämättä keinoista millä sitä hankitaan.
Tarkastuksia tehdään, mutta aina vaan näitä huonosti kohdeltuja löytyy.
Jättäiskö koko kinkun oston?

Jopa tässä taas turinaa, suurempia paineita ulos heitetty, uskokaa vaan kyllä kirjoittamallakin saa mieltään kevennettyä, on kuin jollekin pahaa mieltään purkaisi.
Mutta eipä ihan synkäksi päivää mustata, tiedä mitä kivaa tuo tullessaan sitä odottamaan ja viestejänne lueskelemaan,, heippa!

Jotakin, etten aivan anahittomaksi menisi ja jotakin käyttöä näppäimille. Siinäpä motto, jos vähennät älä kuitenkaan aivan lopeta. Eihän sitä saa pankkiasioitakaan hoidettua jos on unohtanut perusaiat, tietokone vaikka yksinkertanen onkin sentään vaatii jotakin.

Olen kyllä huomannut, että kone palauttaa ruotuun ja muistuttaa jos olet tehnyt virheen ja vanhentuneella systeemillä jotakin yrität, kysymällä etkö muuttanutkaan salasanaa 8pv sitten? tjsp = taijotakinsinnepäin
Mersut on kuulemma tulleet niin täyteen turva ynnä muita aputoimintoja että sillä ajava unohtaa miten autoa ajetaan, eli, ei sitä sentään nukuta ja ajeta yhtäaikaa.

Ehtoota;)

minä olin tänään puurojuhlassa ja hyvvee olj.
Meillä talo tarjoaa joka marraskuu puurojuhlan.
On makoisa puuro ja rusinasoppa,kahvikaakkua,tähtitorttua ja piparit ja kahveeta.
Pöytiin tarjoilu,konttorin tytöt kiikuttaa tarjoukset,ei tartte rollikan kanssa könytä.
Linja-auto haki ja toi ovelta ovelle.
Niiettä palvelu pelas.
Jantusen Eki laulatti ja leikitytti meitä.
Haaskoo olj;)

Se Aronia mehu vaatii hapanta joukkoon.
Minä tein aina kakskolmas osaa marjoja ja yks osa happamia omenia,hyvä mehu on tullut.

Noh näkyillään...

Kyllä joulukuu lähestyy, tulevana sunnuntaina on meidän eläkeläisten joulumyyjäiset, Sitten 7pv.syödään joulupuuroa ja seuraavana keskiviikona jouluruokailu, Se on tuolla Hämeessä sadankilometrin päässä. eikä siitä sitten ole kuin harppaus oikeeseen Jouluun. Että pianhan se on ohi, eli paremmalla puolella.

Pimeältä näyttää ei pisaraakaan ole lunta vielä tullut, eikä näytä tälläkään viikolla tulevan.
Onhan sitä joskus ollut lumettomiakin jouluja, no kuukausi aikaa, aika näyttää.

Kyllähän ne sikalakuvat pistävät ajattelemaan syänkö jouluna sikaa, on se kumma kun niitä kuvia in nähty useina vuosina eikä tilanne näytä paranevan. Taitaa sikalan omistajat itse valvoa sikaloitaan. Sikamaista!

Taisi mennä joulu pilalle, ter: Late

Muoria on pidetty kuin prinssessaa! Se on hyvä talo, joka noin hyvin asukkaistaan pitää huolta.

Minä olen tänään ainakin kastunut. Uimahallissa. Tosin ulkonakin satoi jotakin tihkua. Ei tietoakaan talvesta, jota alkaa jo olla ikävä. Tänäänkään ei päivä ehtinyt valjeta, kun jo alkoi uudestaan hämärtää. Pilvipeitteen alla on synkkää ja ikävää. Missä lie se riemun raikkahin aika? Eikä ole tonttu-ukkojakaan näkynyt, itse on saanut olla ainoana tonttuilijana.

Meikäläinen aina hämmästelee, kun muut täyttä häkää valmistautuvat jouluun. Minä haluaisin pakoon koko ajatustakin. Mutta ei auta kuin kärsiä sen ajan yli. Olen jouluna (aattona) yksin tai seurassa, niin tunnen olevani väärään aikaan väärässä paikassa. Ei sitä tietenkään kukaan ääneen sano, mutta sen vaistoaa intiimin perhejuhlan keskellä. Siinä näytelmässä on vaikea löytää oikeita roolisanoja... tämä on 15. joulu, eikä se siitä helpotu.

En suinkaan halua pilata joulun iloa niiltä, joilla sitä riittää. Useimmat pirtin väestä jo tuntevat minun "antijouluisuuteni". Samaa jankkaan joka vuosi... suokaa anteeksi.

Hämärätä ja sateistahan on, lämpöä peräti 8. Oikeastaan en erityisemmin tressaannu ilmoista. Onhan nämä vuodenajat ja vaihtelut ehtineet tulla tutuiksi. No, mitä nyt muodon vuoksi erehdyn joskus päivittelemään. Kahvia ehdin jo riittävästi särpää, kiitos vaan tarjouksesta.

Saattaahan kahvi kielenkannat laukaista, mutta kun siitä on vielä matkaa paneutua kirjoittamiseen. Mikäs tässä, kyllähän tämäkin "omiksi tarpeikseni" sujuu, mutta se sisäinen palo taitaa jäädä vajavaiseksi.

Tottahan se on, että monille asioiden hoito käy yhä vaikeammaksi. Jos joku on ehtinyt opetella maksuautomaatin käytön, nyt nekin on melkein kaikki syöty pois.
Puolittaisen pakon edessä olen kyllä "kehityksen" perässä sen verran pysynyt, että pankkitiskijonossa ei juurikaan tarvitse törötellä.

Joulusta sen verran, että kyllä se minullekin on päivä päivien joukossa, ei enempää. Joskus työaikana joululla oli tärkein merkitys siinä, että oli useampi lepopäivä. Vähänpä joulun juhlistamissa oli merkitystä edes lapsuudessani.
Mitään ripustuksia en laita, ruokaa ei tarvitse sen enempää kuin muinakaan päivinä, uudet ostokset siirrän joulun jälkeen tehtäväksi. Eipä niitäkään paljon ole. Siispä melko täydellistä "kitupiikin" elämää vietän. Se vain sattuu sopimaan minulle. Jälkipolveni jonkun verran höyröttää tavallaan joulutouhuissa. Niihin en mitenkään tartu ja onhan olemassa aika valtava ympäristön painekin. Kyllä näitä lapsikatraissa pohditaan ja lahjaodotuksia valmistellaan.

Niinpä täälläkin, en halua pilata edes tälläkään kirjoittamisella kenenkään jouluiloa, valmistelua ja odotuksia. Varmaan ihan hyvää askarteluakin ja toivonkin, että kenenkään ei tarvitsisi kokea pettymyksiä ja syrjäytymisen tunnetta tunnetta. Tätäkin aina jossain tapahtuu.

En minäkään sentään aivan "pimee" ole. Joulu on valon juhla. Se on vuoden pimeintä aikaa, josta kuitenkin päivä alkaa pidetä. Kyllä minä valoista tykkään, vaikka ne toisaalta ovat valosaastetta, joka estää tähtien, revontulien ja sellaisten hienojen taivaanilmiöiden näkymisen.

Kaikessa on kaksi puolta. Valo kuitenkin piristää mieltä pimeyden keskellä, kunhan ei ole liian räikeää tai liian levotonta. Välkkyvät valot pitäisi kieltää!

Meillä kaupunki aloitti pari vuotta sitten talvivalaistuksen (eivät ole pelkkiä jouluvaloja) asentamisen. Nyt urakka alkaa olla suunnitellussa laajuudessaan. Puistokatujen puita on valaistu pitkältä matkalta ja uuden kävelykadun valaistus on upea.

Luin just lehdestä, että huomenna alkaa joulumarkkinat ja illalla on "talvivalaistuksen avajaiset". Valot sammutetaan ensin kokonaan ja sytytetään sitten kaikki kerrallaan, jolloin komeuden tajuaa paremmin.

Valot koristavat kaupunkia siihen saakka, kun pimeää riittää. Onhan tämä lumilinnakaupunki ja talvikaupunki koko talven. Kunhan saataisiin sitä lunta. Tykkilumikin vaatii pakkasia, muutoin ei lumilinna kohoa tammikuussa.

Nyt taivas on melkein pilvetön, aurinko heijastaa muutamaan valkoiseen hattaraan. Lämmintä on viitisen astetta. Ei talvelta vaikuta. Pitää kuitenkin lähteä ulos, ennen kuin taas on hämärää.

Huomenta, päivä jo valkenemassa, kuivalta näyttää, mittari nollassa.
Eilen jaksoi sataa koko päivän, sisälläkin piti valoja koko päivä polttaa.
Tämä aika on sitä ikävintä aikaa sään suhteen, mutta jouluisten ajatuksien kanssa sen kestää.
Eipä nyt joulusta muuta;)

Taitaa nyt olla nuo ammatiliittojen sopimukset sen päätöksen mukaisesti sovittu, että hallituksen lupaamat vero helpotukset toteutuvat.
En muista mitä lupaisvat, on tuon euro myllerryksen kanssa kaikki unohtunut.
Mietin eilen television ääressä, että mihin on järki kadonnut nykyisiltä päättäjiltä, mitään päätöksiä ei saada kuntoon, jokainen touhuilee kuin sika vatukossa, ei päätä ei häntää, viisaita vielä ovat olevinaan.
Mihin on kaikonnut se "maalaisjärki" millä aikoinaan asiat sujuivat.
Viisautta, tietoa pitäisi olla tänä tietokone aikana, koulujaklin ovat käyneet, mutta tuloksia vaan ei saada aikaan.
Velkaa vaan tehdään, maksumiehiä etsitään, kyllä nyt pitäisi kokemuksen ääni ruveta kuulumaan.
Selvittävä tässä on pienillä tuloilla monenkin, ei se suurellinen elämä, vaan pieneen tyytyminen, voisi olla ihan hyvä toteamus, myös euroopan kansalle.
Nyt hiljenen tästä asiasta, viisautta ei ole sanoa miten asiat hoidettaisiin, mutta purnaan silti.

Eksyin eilen tuonne vanhoille ketjuille, ynnämuun aloitus sattui silmään, hyvä olikin aloitus.
Sieltä sain muistiani virkistää siitäkin, miten tyhmä olen, no tottahan tuo, en ole koskaan sanonut ruudin keksijä olevani.
Lohtuni on, että olen huomannut paljon muista kaltaisiani;)
Hintriika* totesi hyvin siinä ketjussa, se mikä palstalla on muualla hyvä, se pirtissä muuttuu huuhaaksi.
Mielellään noita mielikuvituksen leikkejä muutkin haluaisivat leikkiä, mutta ei vaan onnistu, silleen kuin pirtissä;)
Muutaman kirjoittajan viestissä selvästi näki melkoinen kielteisyys pirttiä kohtaan, miten se oikein on onnistunut, kun eivät edes kurkkaa pirttiin;)
Vielä sekin, että minä ohjaksia tiukalla pitäisin, miten se voisi olla mahdollista, jokainen sormillaan näppäilee ja laittaa viestin mihin haluaa, minusta piittaamatta.
Pirtissä tämäkin asia ymmärretään, miksi ei palstalla joillekin tämä juttu mene päähän.
Olkoon, tulihan tätä taas ,,,

Kuivempi ilma, jospa vähän tuulettelisi noita teksteelejä, on se huomattavasti raikkaampi ilma huoneissa, kun näin tehdään.
Viikonloppu alkamassa ja viimeinen sunnuntai marraskuulla, adventti aika alkaa.
Toivottelen kivaa päivää kaikille;)

Tosi vanhaa ketjua on SkillaN lueskellut, jos siellä minunkin viestini on. En ole aikoihin käynyt koko raitilla muulloin kuin, jo uusi pirtti on aukaistu. Silloin pitää käydä tekemässä uusi kirjanmerkki. Siinä yhteydessä olen vilkaissut otsikoita, ehkä jotakin ketjuakin, mutta eipä innosta. Suunsoitoksi näyttävät menevän niin kuin takavuosinakin. En viitsi enää energiaani sellaiseen tuhlata. Sille on hyödyllisempääkin käyttöä. Tai ainakin enemmän itseä ilahduttavaa käyttöä.

Onneksi meistä kenenkään ei tarvitse keksiä ruutia uudestaan, kun joku ehti keksiä sen Kiinassa noin 1200 vuotta sitten. Jos joku nykyihminen väittää sen keksineensä, niin minä väitän, että ko. henkilö on valeruudinkeksijä.

Eilen olisi ollut hieno joulumarkkinasää, mutta ei ollut markkinoita. Nyt on markkinat mutta ei hienoa säätä. Hämärää ja märkää on, mutta kun kuuntelin paikallista radiota, niin ihmisiä on liikkeellä. Pitänee lähteä katsomaan, mitä kauppaavat. Varsinaiset ohjelmalliset tapahtumat ovat vasta illansuussa, mutta voisihan sitä yhden kärkkärin käydä syömässä ikään kuin tavan vuoksi. Harvoin muita markkinaostoksia teen, oli vuodenaika mikä tahansa.

Että eipä tässä muuta. Pärjäilkää!

Mitä? kutsuiko joku? Olin kuulevinaan, Terveppäterve!

No, kirjoitan nyt täällä enkä ihmettele enää kuka vastaa kenellekin, ku kerran systeemi on mennyt sellaiseksi, että ei tiedä, kuka on vastannut / suuttunut ja kenelle, tai kuka luulee, että minua on kehuttu / haukuttu. Kaikki ovat väärässä jos saan yhden sijasta neljä vastausta yhteen kysymykseen. Viisasmieskin joutuu sanomaan, että minä en ymmärrä tuosta yhtään mitään.

Ei, mitä minuun tulee siinä olekaan outoa kun kaikki sanovat, ei välitetä, sillä on niin outo huumori, vaikka on kyse sen ymmärtämisestä, mihin väliin se minun juttu kuuluu, en ymmärrä sitä kyllä. Joka tapauksessa kaikki on hyvin itäEspoossa!

Hoksaat näköjään hyvin. Ja valoakin laitoit, että nurkkakaapille osataan. Ei se palstalla kirjoittajien vika ole että systeemi on sellainen, ettei siellä löydä omiakaan jälkiään, saati sitten toisia eksyneitä. Mutta eihän tämä niin vakavaa ole. Sinä sentään osasit huhuilla, ainakin niin osasin ymmärtää. Eksyillään eteenpäin.

Taitaapa "sikojen vatukot" alkujaan olla ihailun etelän, antiikin ja sivistyksen kehdoista karanneita rikkaruohoja joiden, yllättävyys on sekoittanut kotimaisten päättäjien päät. Mitä tehdä, vai eikö mitään?

Aloituksia olen tehnyt harvoin. Se on selvä todistus aloltekyvyttömyydestäni. Enhän muista edes itsekään, mitä olen koheltanut. Tuskinpa ainakaan kuukauteen olen keskustelun avauksia tarjonnut. En viitsi tarkistaa.

Keskusteluja kyllä seuraan, kylläkin viiveellä. Enhän makaa tämän tiesikan päällä yhtenään. Ei tunnu sen arvoiselta ja on muutakin puuhaa. Eipä ihan kaikkea tule luettua 70 tuotoksista, joskus pistelen kyllä vähemmän painavan sanani arvokeskustelujen joukkoon. Kyllähän Kahvipirtti melko usein mainitaan. Onko se hyvä, joka mainitaan vai paha josta puhutaan? Mitäpä noista. Kyllä Pirtti vertailun kestää.

Joskus kiertelen 24 ulkopuolellakin aika laajasti vilkuilemassa keskusteluja. Mielestäni löytyy hyvääkin, niissä on yleensä pakollinen kirjautuminen. Siihen en ole vielä ehtinyt. Suurimman osa voisi huolettomasti nimittää saman otsikon alle: "huuhaa." Tämä on "laajan- suppea" näkemykseni.

Tästäpä pääsen" joutavoisen" mietiskelyyn. Joku aika sitten HS:n toimittaja teki tutkimusta, sulautui mukaan kirjoittelemaan, tutkimaan kuinka palstoilla keskustellaan. Lopputulema oli suunnilleen tämä: joukko on kuin pussit päässä keskenään pyörimässä ja sukkuloimassa Hakaniemen torilla, kukaan ei kuule, eikä näe mitään, kunhan itsekseen puhua pulputtavat. Tällaiseen tulokseen toimittaja päätyi, mitäpäs minä sitä enempää analysoimaan.

Kivaahan M-K setelisade olisi. Kyllä sitä jossakin tapahtuu, mutta ei kaikissa kortteleissa, eikä tonteilla. Se on sellaista keskittynyttä kuuroa. Sanotaanhan, että sade tulee maamiehen laariin ja sitä kautta setelin vastineeksi. Eipä sekään ylety pikkutonteille, isoille saattaa ropsahdella oikein kunnolla vaikka ei tekisi mitään taikakeinoja "setelisateen" hyväksi.

Onhan meillä se Otto- poika. Siitähän setelisadetta voi houkutella, kolikoita ei taida sieltäkään löytyä. Kuulemma kerran kuukaudessa mahdollisuudet paranevat. Ellei satu olemaan karun kuiva keli.

Tämän nyt nyhjäsin. Kyllähän kirjaimilla parempaankin pääsisi kun sopivasti aakkosten paikkoja vaihtelisi. Koettakaanhan pärjätä ilman sitä ajatusta, että kyllä lotto varmasti rahasateen ropsauttaa.

Hyvä, että oli tuikkulyhdyt ovenpielessä, on se niin pimiää, tulemati jäis, kiitos meri-kukka. 98, mitähän tuo 98 tarkoittaa.
Koko päivä tuulinen ja pilvinen, vettäkin taisi aamulla tulla.
Eipä ilma haitannut, oli kylille asiaa, kävelimme ensin lottoamaan sitten kirjastoon lopuksi postiin ja kauppaan, samalla reisulla kaikki.

Ensin kotiaskareita sellaisia jokapäiväisiä, en nyt joulusta haluaisi puhua, mutta ostimme lanttulaatikkoa sitä muun ruoan kanssa maistelimme, hyvää oli, itse ei kannata tehdä, mutta perunalaatikot kyllä itse valmistamme. muuten joulu menee omalla painollaan, mitä nyt oma paino taitaa vähän nousta.

Olikin nurkkakaapin ovi raollaan otinhan minäkin naukun, tuo keinutuoli kiikkuu mukavasti kun vähän kallistaa lasia.

Huomenna vapaapäivä, pyhänä menoja, samoin ensiviikolla joka päivä, on kiire,
ei minnekkään.
Täytyy katsoa noita kirjoja, mitä tänään aloittaisi.
Minä se vaan Late

Katos peijakas!
Olen ensi tapaamisesta lähtien ollut sitä mieltä, että meri-kukalla on ekonomistista älliä ja kauaskatseisuutta. Nyt se on sitten 98:lla todistettu.

Olin aikeissa kirjoittaa, että metsässä ei liikahtaisi lehtikään, jos siellä vielä sellainen olisi. Puut olivat kuin jäätyneet paikoilleen, eikä myrskystä ollut tietoakaan.
Nyt lehdettömien puitten latvat saavat hetkittäin tuta tuulen tuiverruksen.
Meri-Lapissa ja muuallakin on luvattu ihan myrskyä, joten jos Hintriikalla on tänään asiaa maitokauppaan, on syytä laittaa kiviä taskuihin, ettei tule tuulen viemää.
Tarpeen vaatiessa neuvo on kaikkien tarvitsevien käytössä.

Taivas on mustanharmaa, mutta ihan selvästi ilma kirkastuu. Tuulikin on jättänyt puitten latvat rauhaan. Mietin, olisiko nyt mukava väli käväistä kaupoissa vai tekisinkö ensin pullataikinan nousemaan.
Kuten huomaatte, on minulla vielä tärkeitä asioita pohdittavana ja päätöksiä tehtävänä. Elämäni onkin kovasti kalevalalaistyyppistä: aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä.
Kovin mielelläni en tosin päätä kääntele, sillä niska on mahdottoman kipeä.
Eiköhän sekin tokene vähitellen. Aamuisin olen melkoisesti norjempi, kun hylkäsin paksun petauspatjan ja nukun nykyisin kovemmalla.
Vähän ristiriitaistahan tämä on, mutta haikeana muistelen vesisänkyämme, josta aamulla nousin ilman kolotuksia ja särkyjä.

Mutta nyt on tosiaankin ryhdyttävä toimeen ja tartuttava työhön, kun ne kollegat kiertelevät nurkissa kyttäämässä, ovatko ihmiset kilttejä.
Jos on tuhma, ei risuilta pelasta mikään; ei edes se, että tässä huushollissa asuu kaksi syntyperäistä tonttua.

Heippa ja hyvät voinnit.

Aamuhämäriä Pirttiin.
Vaikka onhan Pirtti aina valoisa; ulkopuolellahan se pimeys ja hämäryys on.
Olen istunut toista tuntia olohuoneessa ja lukenut loppuun yhden vanhan kirjan omasta hyllystämme. Aika hyvä ja mielenkiintoinen tarina kasinotalouden kuplien puhaltamisesta ja niitten poksahtamisesta.
Tulivat mieleen ne ajat, jolloin pankit tarjoilivat lainoja osakkeitten ostoon sillä periaatteella, että osakkeet jäivät pankin haltuun siksi kunnes laina on maksettu
tuottoisilla osingoilla.
Kun osakkeitten arvo sitten romahti, eivät pankit ottaneet tappiota kontolleen kuittaamalla arvottomilla osakkeilla velan. Se jäi velallisen maksettavaksi.
Me osallistuimme kasinopeliin myymällä puhelinosakkeemme sattumalta silloin, kun se oli arvokkaimmillaan.
Olimme tuumineet, ettei osakkeesta ole minkäänlaista hyötyä, kun taksat kohosivat samaan vuokrapuhelinten kanssa. Mitäpä niitä turhia papereita nurkissa säilyttelemään; rahalle oli parempaakin käyttöä.

Omituisille raiteille luiskahti tämä aamujutustelu.
Taidanpa ottaa kahvia ja silittää toisella kädellä kissoja, niin pääse kirjoittelemaan romaanin innoittamana kaiken maailman ollutta ja mennyttä.
Mr. Greengrasskin heräsi. Edessä on päivän ohjelma.
Hyvää pyhää!

Tein tuliaisisiksi hyvin säilyvän kakun. Säilyy tuolla viilessä hyvin vaikka kuukauden ,jos emme satu syömään. Kakun nimi on "sydän suruja" helppo tekasta. Jos
joskus haluatte ohjeet kirjoitan ne ei vatkauksia..

Tavallista huomenta

Eilen illalla selailin tätä seiskakymppisten osastoa. Ajatukseni kyllä harhilivat ihan muissa asioissa, mutta huomasinhan jotakin, enimmäkseen tympeää kinastelua ja parjaamista. Lienee siihen syynsä - en ainakaan ihmettele, että jos joutuu syyttömästi bannatuksi, ottaahan se pannuun. Varsinkin jos jotkut rökäleet siitä vielä nautiskelevat. Eipä haluttanut "näihin kinkereihin" osallistua. Varsinkin, kun oli muitakin mietteitä. Kahvipirttiinkin napsautin pari lausetta, mutta peruin.Eipä ollut vetoni kirjoitteluun päällä.

Kävin eilen hoitolaitoksessa. Pari, kolme tuntia viivähdin. Pitkäaikainen tuttuni työajoilta oli sijoitettu puolen vuoden sairaalakierteen jälkeen sinne. Heikoksi menneestä kunnostaan huolimatta, hän oli tyyytyväinen niin sairaalahoitoihin kuin uuteen sijoituspaikkaansa. Muistelimme myös vanhoja asioita.Oli rikkonaisesta puheestaan huolimatta elämän realiteetit hyvin hallinnassa. Siispä, eihän siinä pitäisi, tilanteen huomioon ottaen, minullakaan mitään ongelmaa olla. Varsinkin kun voin sanoa, että "onhan näitä nähty."

Se vain on niin, että ei aina voi ajatuksiaan pysäyttää. Aktiivisesta, voimakkaasta persoonasta ja sanavalmiistakin pitkä ja lopullinen sairaus musertaa omaa tahtoa. Se käpertyy tyyliin " kaikki tehtävä on tehty, kaikki on toisten käsissä ja päätettävissä." Niin...on vain olemassa ilman mitään päämäärää, ilman mitään toivetta. Enpä jatka pitemmälle tästä.

Kuitenkin tiedän - luulen olevani elämässäni kohtuullisen realisti, enkä tarpeettomia ala iltseeni yhdistellä. Hyvä, pitkäaikainen kaveri kyllä yhden päivän ja muisteluillan ansaitsee ihan täysillä. Tarvittaessa enemmänkin.

Näin tänään, eikun "pusakan puistelu" ja elämää jatkamaan.

SYDÄSURUJA.
5dlvehnäj
4dlsokeria½kaakaota
1rkl vaniljasokeria1½tl soodaa.
sekoitetaan.puukahalla.
1prk maitorahkaa 250gr
1dlmaitoa
150grvoita sul
2munaa ,,sekoitetaan,,,,sitten yhdistetään,ei vatkata, vain skoitetaan, jos olet keliaakikko onnisttuu gluteenittomasta jahosta..
Kaikki on kehuneet..

TULI MIELEEN ,KUN TAAS aloin täällä pyörimään,niin tässä ketjussa voitais
pikkujoulut pitää. SELLAISET NYYTTKESTIT,niinkuin virtuaallisesti,spikaa päivä,silloin kaikki vistailemme ihania asioita. Hymy EI MAKSA MITÄÄN,EIKÄ HYVÄ SANA TUTTAVALLE TAI VIERAALLEKIN.
PS: kakku reseptistä puuttui kaakao määrä ½dl anteeksi..

Tiedoksi että netissä soi taas Jouluradio.
jouluradio.fi

Aamupäivällä tuli käytyä myyjäisissä, kaikenlaista kamaa tarttui käteen, täytyihän se omaa eläkejärjestöä tukea.
Ilma on sateinen ja tuulinen, mutta lenkillä kävimme, vettä satoi, ei se sade haitannut,
Päivällä katselin hiihtoja ja mäenlaskua, huonosti Suomalaiset pärjäsivät. Yhdistetyssä sentään Ryynänen oli oikein hyvä.

Lunta ei taida lähiaikoinaankaan tulla, lämpötila juuri nyt 7,3 astetta plussalla.

Tuosta tapaamisesta siellä Valkeakoskella, kannattaa viritellä sitä asiaa, kirjoitella siitä vähän useammin ,jotta tietäisimme minkälainen mielenkiinto siihen olisi,
kevät voisi olla ihan mukavaa aikaa.
Ehkä Skillan ja Paulamaria voisivat sitä valmistella.

Katleijalle minä avasin äsken Jouluradion.

Tämä oli tällainen tiedote. Ter:Late

Myöhäistä iltaa.

Kirjoitan ihan kurillakin, ilman kirjautumista, että täällä ollaan, vaikkei niin huudella.

Aika kuluu mukavasti sulhon luona ja piski tykkää mahottomasti. On hälle aina suupaloja tarjolla. Kohta koira männöö pitkin mahaansa ulkoillessamme.

Hyvvää yötä ja lukemisiin.
Hei hei

Tervehrys täält meitinki kulmilt. Ei ov viäl lumest tiatooka, ja ehtoopualel päivää oj jo niim pimeet, niim pimeet, et tuntuu ku olis likel pualyätä.
Räntää kuv viäl vähä satelis, nii sillov vois sanoo, et ny ov vuaren ikävin aika.

Onneks tääl on sentäm mukavaa ja lämmint ja kivoi kirjotuksii.
Miäki merkkain ylöös sev Valkeekosken tapaamisajan, vaikka kai toi Vs taas ittet tunkee mukaaj ja jättää minut kotimiäheks, vaikkem miäs okka!
Ja se pikkujouluki alakas olla ajankohtanen. Jos ette kerrok kellekkää, ni miä olej jo kaivanu pukimmuarin kampeet esiij ja meinaan tulla salaa mukaan.
Oliskos mitääj jos jokainen tois piänen paketim pukinkonttiin? Ja nyyttikestit on oikeen hyvä ajatus. Tota kakkureseptiiki voi kokeilla, ja miä voisin teherä imellettyy pernalooraa, jos ihar ruakapikkujoulu piretään.

Eikä sittem muuta ku hei tonttu-ukot ja akat hyppikää! Varovasti.
Pitäsköhä rovva Ylikypsäm mennä näyttämään itteensä lääkärille. Tommotten kaatumisten kans ei ol leikkimistä. Jos toivottavasti ei mikää om murtunnu, ni antaa se kuitenkir reseptij, jolla saa apteekist tepsivää särkylääkettä.
Kylhä nurkkakaapiski jotaki on, mut eiköhä se lääkärin määräämä op parempi.

Jokoha tuli maksimimäärä merkkejä? Ny alkaa jännämime, et suastuuks tää pääsemääl läpitte.
Silt vararalt, et lähettäminen onnistuu, lähetän kaikille paljo terveisii ja hyvii vointei.

Pelkkää kuuraa on asfaltilla ja roskiksien huopakatoilla. Ei hiutaleen hiutaletta lunta. Hyvä, että edes jossakin päin Suomea on. Ilma on sentään kuulas meilläkin.

Eilen sain nimpparien kunniaksi maistella glögiä. Voisi kutsuja kai jonkinmoiseksi pikkujouluksikin sanoa. Miten kukin haluaa.

Tapasin kaupungilla yhden vanhan luokkakaverin, joka kerran jo viime keväänä bongasi minut. Minä en olisi silloin tuntenut, mutta hän jostakin käsittämättömästä syystä tunsi minut. Nyt meillä oli aikaa vähän pitempään jutusteluun ja ruvettiin suunnittelemaan yhtä hurjaa yhteistä juttua. Aika näyttää, mitä siitä tulee. Emme olleet koulussa muuta kuin luokkakavereita. Eli ei kaveerattu koulun ulkopuolella. Yhteisistä kouluajoistakin on 52 vuotta. Sattumat heittelevät ihmisiä hassusti!

En yleensä edes vilkaise horoskooppeja, mutta kuinka ollakaan, että sanomalehdestä osui tänään silmään kehotus välttää liikaa työntekoa, koska se saattaa haitata haaveilua. Siinä nimenomaan annettiin minulle lupa kaikenlaiseen haaveiluun. Minultahan se onnistuu - haihattelu... eiku siis haaveilu.

Tänään on taas fysioterapia. Viimeksi terapeutti ihan tosissaan venytti minulle joutsenkaulaa. Minä kehotin häntä hankkimaan sellaisen vanhan kunnon inkvisitiopenkin, että venyisi joka paikasta eikä pelkästään kaulasta. Hän lupasi harkita. Onkohan jo täksi kerraksi löytänyt? Jos massassa lisätään pituutta, niin silloinhan leveys pienenee. Kumpikin muodonmuutos olisi tervetullut!

Jos huomenna pirttiin astuun pitkä, hoikka nainen, niin se olen minä. Elekää pöljästykö!

Venytys tai ainakin venyttely täytyy pitää päivittäisohjelmassa, ja asioidessani apukeittiössä roikuskelen ovenpielien väliin asennetussa rekissä. Vanha keino kirjan kantamisesta pään päällä on joskus käytössä myös, kun ei vesiruukkua tarvitse kaivolta kotiin ylväästi pään päällä kantaa. Niksi-Pirkassa neuvottiin tekemään keittiötöitä kymmenen sentin koroissa, jotta ylettyisi yläkaappeihin. Kyllähän nainen moneen venyy eläissään.

Löysin tällaisen vinkin joulusiivouksesta stressaantuneille :

Toimi näin:
1. Luo omalle tietokoneellesi uusi kansio.
2. Anna kansiolle nimeksi Kodin pölyt ja sotkut.
3. Ota lasi glögiä tai viiniä.
4. Klikkaa hiiren oikealla näppäimellä uutta kansiota.
5. Valitse Poista.
6. Tietokoneesi kysyy nyt: ?Haluatko todella poistaa Kodin pölyt ja sotkut??
7. Klikkaa Kyllä
8. Nosta jalat pöydälle, ota lisää glögiä tai viiniä.

Miksipä minä eläkemuorina stressaantuisin joulun valmisteluista, kun on ruhtinaallisesti aikaa ja pakastin, vieläpä kyky delegoida tehtäviä. Saunan pesu on minulle ihan juhlamieltä nostattava rituaali ja kuka nyt kinkkua kehtaa likaiseen uuniin työntää ? Työssäoloaikana joulunalus oli kiireisin, silloin sain usein lahjaksi joulusiivouksen ammattilaisen tekemänä. Siinä hyvä lahjavinkki, saa verovähennyksenkin, on arvostettu myös lapsiperheessä.

Tänään tulleessa Yhteishyvässä kehotettiin ottamaan varaslähtö jouluun mm. näillä keinoin:
Juo joka ilta glögiä ja makaa sohvalla vähintään kaksi tuntia. Ota tavoitteeksi maistaa kaikki uudet konvehtilaadut läpi aattoon mennessä. Verestä myös vanhojen laatujen tuntemustasi.Koska joulumielen nostatus vaatii energiaa, delegoi siivoaminen jollekin muulle.
En kuitenkaan ostanut edes lapsille suklaakalenteria, partiolaisten myymästä adventtikalenterista avataan luukut, kuten kymmenet vuodet on tehty.
Harmittaa, kun Yhteishyvän pitkäaikainen kolumnisti Kjell Westö lopettaa, olen hänen jutuistaan ja aatoksitaan pitänyt.

Marja-Liisan mainitsemia tuoksukynttilöitä olen kerran minäkin tehnyt, huovutetut koristeet ovat hyvinkin tuttuja. Nehän sopivat baskeriin, joulukuuseen, hakaneulassa rintarossiksi tai ripustimilla korviin. Parina vuonna olen huovuttanut sydämiä , topannut pulleiksi ja kiinnittänyt heijastinnauhaa , saa miellyttävän kolisemattoman heijastimen .Huovutuslangasta voi neuloa ihanan lämpöiset käsineet ja sukat, jotka sitten vanuttaa pesukoneessa huopaisiksi.

Lumesta ei ole vielä lupaustakaan tänne etelärannikolle, tuuli on kyllä tuimaa ja antaa aihetta pukeutua talvitamineisiin.

Jouluglökit täytyy juoda nurkkakaapista, ei kotona olla vielä niin pitkällä, että olisi hankittu glökejä. Sohvalla on kiva istua ja panna jalat pöydälle.

Meillä tuo siivoaminen jää sinne lähemmäksi joulua, ei sitten tarvitse aloittaa alusta. Parempi vaan kun miettii mistä ja koska aloittaa.
Luulen, ensin leivotaan ja tehdään loorat valmiiksi.

Meillä on aina ollut joulukuusi ja varmaan se nytkin hankitaan, silloin kun olin lapsi se haettiin sepän-metsästä, mutta nyt se on tuotu torilta.
Kyllä meillä joulua vietetään koko perheen voimin.

Tänään käytiin ensin Hyvinkäällä, oli terveyteen liittyvää asiaa, tuloreissulla poikettiin uimahalliin vesijumpalle.

No nyt on jalat enimmäkseen pöydällä tai sitten vaaka-asennossa sohvalla.

Lopuksi on mentävä lukemaan ja oltava vähän kyljellään tyyny telineenä.
Näin minä Late Vaan

Lenkkisaunassa minäkin kävin hikoilemassa kunnolla ajan kanssa ja ilman saunalenkkiä syötävän muodossa. Meillähän yhteinen" lenkkisaunan" nimityksellä kulkeva saunavuoro. Toki miehillä ja naisilla eri saunassa. Se sauna on myös leppoisa turinatuokio.

Taidanpa nyt poikkeuksellisesti ottaa kopsut Laten ylijäämävarastolta täyttämästä kuuluisasta Pirtin nurkkakaapista. Sehän jo vapauttaa yöpuulle valmistautumiseen. Kukas nyt ryypyn jälkeen vakavasti puuhiin enää tarttuu.

Eipä ne puuhatkaan suuria olleet, jotain näpertelyä päivää tuhlatessani. Päivällä rökitti aurinkokin, hyvä lumpsutella ulkonakin. Nyt lämpö 6.

Loikoillen aamua kohti. Hei!

Annetaan hevosen murehtia sillä on iso pää. Ei päästetä pirttiin huonoja uutisia, kuten, palsta on huonossa kunnossa, ilmasto romahtaa, euro kaatuu, tms..
Jos niitä alkaa huolehtimaan ei kirjoittamisesta tule mitään.

Huomenna tuohon korkeaan kukkaan, mikähänlie, laitan himmeän pallon, (ettei olisi liian pramea) koristeeksi. Lähempänä joulua laitan tähden sen latvaan. Olkoon hän sitten joulukuusi nimeltään. Enkä kysy lupaa, kunkerran oikeata joulukuusta ei ole aikoihin nähty meillä. Joulun suunnitteluun aion näin minäkin osallistua, kyllä joulu sen ansaitsee harvinainen vieras kun on.

Tänään ei päivä näytä valkenevan ollenkaan. Märkää ja harmaata, viisi astetta plussalla. Pelkkää hämäryyttä, ettei oikeastaan olisi kannattanut sälekaihtimia avata ollenkaan.

Tunnin päästä lähtö vesijumpalle. Sen jälkeen viimeinen pinnistys laululyriikkaa tälle vuodelle. Työväenopistosta alkaa yli kuukauden loma. Luultavasti siinä ajassa ehtii jo kaivata harrastuksia.

Laitoin minäkin yhden led-valoketjun parvekkeelle. Minusta nuo ledit ovat liian kirkkaita, vaikka tuonkin pitäisi olla pehmeä valo. Säästäähän se led sähköä, mutta en minä jouluvaloja viitsi koko aikaa päällä pitää muutenkaan. Eivät näy kuin vastapäiseen naapuritaloon ja meidän parkkipaikalle. Ehkä enemmän polttaisi valoja, jos asuisi kadun puolella. Vaan siellä en halua asua muutenkaan. Tällä puolella taloa ei häiritse mikään kesäistä parveke-elämää. Heh, ei päivällä edes aurinko!

Levätköön rauhassa koko mollukka... seuraavan kerran vierailee tällä puolella taloa vajaan puolen vuoden kuluttua. Siksipä minä voinkin hyvin noudattaa noita Ramoonan joulusiivousohjeita. Täällä saa suurennuslasin kanssa etsiä pölyhiukkasia, eivät ne lampunvalossa näy. Vielä vähemmän kynttilänvalossa. Mukavampaa siivota sitten, kun voi itsekin todeta jotakin tehneensä! No vähän sentään kohentelen huusholliani ennen kevättä. Sillälailla varovasti.

Uimakassia pakkaamaan!

Huomenta jälleen, plussalla mittari pysyy, lumista ei tietoa, no hyvää tässäkin, aurauslaskut jäävät pieniksi ja lämmitys kulut myös.
Oli mukava aloittaa aamu koneella kuuntelemalla Aamiaisen joulukalenterin anti, näin voi nyt joka aamu aloittaa päivän jouluun saakka.
Pistäydyn aina lukemassa ne tenavien jutut, hauskoja.

Itsenäissyys juhlat pidetty, etuajassa, oli juhlava juttu, sini-valkoisina täytekakut kahvipöydässä, suomenlippu kukkineen, kyntilöineen pienellä ja ohjelma osiltaan juhlisti tilaisuutta.
Veteraanien iltahuutoa laulaessamme nousi yleisö ylös, en muista ennen näin olisi tehty, herkisti sekin.
Juhlapuhuja kävi läpi Suomen historiaa, muistuttaen miten sodan jälkeen asutettiin sellainen määrä kotinsa pakon edessä jättäneitä.
Ehkä liian vähän näistä ajoista puhutaan, nykyelämän kulkua seuratessa, raskaita oli ne vuodet sotakorvausten ja kaiken muun vaikean kanssa.
Sinnikkäästi yrittäen niistä selvittiin, miten käynee nyt?

Paulamarian kanssa jutusteltiin siitä tapaamisesta joskus huhtikuussa, laittakaapa nyt mietintä myssyyn, olisi todella kiva jututa nenäkkäin;)
Edelliset tapaamiset on olleet oikein onnistuneita.

Kyllä meinaa kyllästyttää tämä koneen toimimattomuus,ei meinaa mikään onnistua, kone on huollettu luulisi olevan virkeänä, lieneekö nämä kankeudet Suomi24:stä johtuvia.
Joudun laittamaan tyhjän viestin ensin, sitten tulee paheksunta, että ei saa lähettää tyhjää kenttää, sen jälkeen mahdollisesti vietin saan lähtemään.

Näin tätä päivää aloittelen, itsepäisesti vaan yritän jutusteluni perille saada.
Tänään on lepopäivä, näperrän sen kortin ja neulon sukkaa, mihinkään ei tarvitse lähteä, tuntuu ihan kivalta vaihteeksi;)

Huomenta vaan! Hiukan on kuuraa naapuritalon peltikatolla, ei muuta talven merkkiä vielä. Monenlaista ennustajaa näyttää tulevista keleistä olevan. Näihin ennustuksiin tuli suuri aukko, kun "sammakkorohvessori" poistui tehtävistään.
Niin on ennustajia myös tässä euromylläkässä. Kukaan ei näytä tietävän mitä seuraa. Vielä heikommat mahdollisuudet on meikäläisellä. Ei ole edes käytössä salattuja tietoja, eikä kaikkea julkistakaan ja puuttuhan se ymmärryskin Ja mitäpä sekään auttaisi, vaikka jostain olisi tietävinään. Niinhän sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Joten voihan ajatella, että mitäpä sitä tuskaa tahallaaan lisää hankkii.

Minä muuten taidankin olla perusteellisemmasta päästä joulutouhuissa. Onhan tuore kuusi ollut jo monta vuotta valmiina parvekkeellani. Siellä se kasvaa töröttää puuämpärissä ja hyvin voi jo lähes metrin korkuisena. Pikkasen hoitoa se tarvitsee. Joskus olen ollut maarosvona ja kähveltänyt kilon pussukan multaa metsäojan penkasta. Pitäähän sitä vähän kuuselle vaihdella antamaan potkua elämään. Kastelu täytyy talvea vasten lopetella, että kuusi säilyy normaalissa rytmissä, levossa.

Näyttää poudaksi kääntyvän, ilma kirkastuu. Hyvän sään aikana on syytä painua verryttelemään.

Huomenta.
Joulukuu alkaa huurteisen nurmen, haaleankultaisen taivaanrannan ja pakkasen merkeissä. Miinusasteita 1,9.

Kun olen lueskellut Pirtin vieraskirjaa, olen todennut, että samat sisäänpääsyvaikeudet on yhdellä ja toisella. Kyllä me aikamoisia sisupusseja olemme, kun yritämme joko kiroillen tai muuten vain kiukkuisesti ja joskus jopa onnistumme huomattavan helpolla.
Pakkohan tänne on päästä lukemaan mitä kavereille kuuluu, ja onhan noita kissojankin silitettävä.
Itselleni ei kuulu mitään. Päivän aikatauluun kuuluu lenkki (ei makkara-) ja yhtenä päivänä viikossa vesijumppa.
"Henkistä" puoltakaan en ole ylenmääräisessä urheiluinnostuksessani hylännnyt:
täyttelen kaikki kuvaristikot, jotka käsiini saan, ja suuren osan aikaa olen nenä kirjassa kiinni...
Joopa joo! Piti arvata, että jotakin unohdin. Käymmehän me kerran viikossa eläkeläiskerhossa. Nyt on enää kaksi kertaa ennen joulua, ja kumpikin tilaisuus on tavallista juhlavampi.
Yhtä juhlaahan tämä elämä näyttää muutenkin olevan. Joulukuussa täyttää serkkuni yhdeksänkymmentä, ja kutsu on kuulunut. Tottakai menemme lennossa!

Lennokasta ja valoisaa joulukuuta toivotellen: Vs

Hellou

On sukat valmiit, SkillaN, ja uusia koitan väkertää, minkä muilta hommilta ehdin
( laiskottelulta) ja sulhon kyljen kyhnytykseltä.

Juu'u kivut ja kolotukset on jälleen pois, mukavalta tuntuu taas " terve" olo, mitä ny pikkasen päässä luimuilee. Mut sehän on vanha juttu, syntymä sellainen:) Nääs.

Mut oikeesti, niin sanotusti, makee olo.
Piski on terve ja oma ittensä, kiirus aina ku sulhon luokse mennään, ku sieltä saa makupaloja. Vaan saanhan mieki, kohvia ja hyvvää viineriä, tai uuni lämpimiä leivonnaisia. On hän kova kokkaamaan ja pittää meitä pulskassa kunnossa.

Heippa sitte ja kuullaan, nähdään ja koitellaan.

Täytyy nyt tuoreesti leikkiä kulttuuripersoonaa ja osallistua keskusteluun. Minusta Lapin tyttö Rosa ansaitsi palkintonsa. Hän jos kuka kirjoittaa "maanläheistä" tekstiä, niistä tavallisista ihmisistä, joiden olemassaoloa ei edes huomattaisi, ellei heitä pidettäisi omituisina tai muutoin hulluina.

Ei se ole niinkään varmaa, että Finlandia-palkinnon voittaja on takuuvarmasti paras. Sehän on yhden ihmisen subjektiivinen näkemys. Yksi tykkää yhdestä, toinen toisesta. Joskus kauan, kauan sitten palkinto meni sellaiselle esikoisteokselle, että minä kustannustoimittajan pöksyissä en olisi päästänyt läpi koko kirjaa. Sekin on vain minun subjektiivinen näkemykseni. (En viitsi sanoa kirjaa tai kirjailijaa, nykyisin hän on kaiketi kannuksensa ansainnut.)

Muuten ei mitään uutta pilven alla. Paitsi pilvestä huolimatta tehtaan piipusta tuli aamulla vaaleanpunaista savua. Kun en voinut bongata aurinkoa syyksi, niin ensin ajattelin sitä maailmanlopun enteeksi. Vaan taisi sitten olla aurinko, joka jostakin raosta pääsi pensselöimään. Tuuli tuulee kuin tuulispää!

Kuusi vuotta paluumuutosta tänään. Eipä uskoisi.
Oikeastaan tulin tähän siksi, että sain lykätyksiä tylsää hommaa. Tänään kauppaan lähtiessäni kumarruin ottamaan lehtiä eteisen lattialta ja räks! housut ratkesi. Nyt täytyy yrittää paikata niitä sen verran, että voi huomennakin mennä kauppaan. Koneen sain esille ja harsinkin paikkalapun repeämän tueksi. Vielä kun saisi pujoteltua housut koneeseen niin, että pystyy ompelemaan.

Synkkää ja tuulista meilläkin!

Tällä hetkellä ei sentään sadetta, onneksi. Eilen illalla tuuli aivan mielettömästi, vanha omakotitalo nitisi liitoksissaan ja kuului ihan selvästi jylisevä tuulen ääni. Aurinko on tänään aivan tuntematon ilmiö ja ankean näköinen on seutu ympärillämme. Minä ainakin jo kaipaisin valkeaa, puhdasta lunta.

Huomenna on marttojen myyjäiset, aion leipoa niihin 6 pientä kahvikakkua. Niissä on aikamoinen aherrus, mokomissa, ensin voitelen vuoat, sitten korppujauhotan ja lopuksi taikina on yritettävä jakaa kuuteen yhtä suureen osaan. Hyvin olen siinä aikaisemmin onnistunut. Toivottavasti tänäänkin!

Enemmän minäkin olen käsitöitä tehnyt puikoilla, eri paksuisten lankojen kanssa. Ompelukone on tuolla yläkerrassa, käyttövalmiina, ja korjattavat vaatteet odottavat siinä tuolin istuimella, vaan enpäs ole saanut niitä valmiiksi. Ja nyt ainakin ennen joulua tuntuu aika karkaavan käsistä, ja onhan sitä aikaa sitten vaikka ensi vuoden puolella, mikäli on. Mieluummin ompelen jotain uutta, vaikka sekin on jäänyt päivieni ohjelmista toistaiseksi johonkin pimentoon. Kyllähän sitä joskus kymmeniä vuosia sitten tuli ommeltua, tein tytöille kaikki vaatteet , alushousuja lukuunottamatta, ulkovaatteetkin. Ei siihen aikaan ollut kirppareita ja valmiit vaatteet olivat turhan kalliita. Näin aika muuttuu ja me ihmiset näköjään sen mukana.

Tänään on meillä saunailta ja ruuaksi on eilen paistettua mureketta, joten aika löysä ilta on tiedossa, käsitöitä kyllä varmasti teen tapani mukaan.

Mukavoo illan köllykkätä! paulamaria

Aikaisemminkin on täällä ollut puhetta siitä, kuinka maailma on heittänyt häränpyllyä niin, että vain varakkaiden kannattaa ommella vaatteensa itse. Kankaat ovat niin kalliita, että kankaan hinnalla saa monta vaatetta valmiina. Ei tietenkään sitä arvokkainta designea mutta aivan kelvollisia vaatteita. Ennen kaikki oli päinvastoin. Köyhän oli pakko ommella itse, jotta edes jotakin päälleen sai. Tuonti halvan työvoiman maista heitti kannattavuuslaskelmat ylösalaisin.

Tosin nyt on trendikästä tuunata vanhoja vaatteita. Joissakin asioissa nuori polvi on ottanut ohjat taas haltuunsa. Itse tekeminen on arvossaan. Käsityöt ja ruuanlaitto kiinnostavat, kun ne yhdessä välissä heitettiin romukoppaan. Eivätkä ne enää ole pelkästään "akkojen hommaa". Usein kiinnostavat poikia siinä kuin tyttöjäkin. Kannatettava aate!

Kyllä saisi tuuli jo hellittää...

No pääsinpä sittenkin pirtiin, vähän keplottelemalla. Huomenta vaan, minulla oli kotona juuri sellaisia esipaistettuja sämpylöitä ja patonkeja, toin vähän juustoja ja Beselliä. Maistuu hyvälle kun on vielä lämpimiä.

Kirkas on tämä taivas, pari astetta pakkasta, lähes tyyni. eihän meillä ole tehtaita joiden savupiiousta näkyy kuinka kova tuuli on.

Luppopäivä tänään tuskin kaupassakaan käyn, sellainen vähän huonosti nukuttu yö, kuitenkin lojuin siellä vaikka hereillä olin.
Kaippa sitä jotain täällä kotona pitää tehdä,.tai ainakin suunnitella mitä joskus tehdään
Tulkaa nyt kahville, vaikka ei joulutorttuja olekkaan, On kuitenkin Laten paistamia sämpylöitä ja patonkeja.

En nähnyt kahviprttiä aamulla. Sitten selailin lehtiä, näin otsikon Maitolaituri, harvinainen otsikko. luin uudestaan Mailataituri, siin oikesti luki. Monenlaisia ajatuksia synty noista kömmähdyksistä kun maitolaiturit vielä tulee mieleen. Kai se maalaisuus ei 50v aikana ole lähteny. Late se vaan leipookin monitaituri kun on.

Makkarissa naisväki yrittää selvittää minun vuodetta, sdattelusta päätellen nukuin huonosti viimeyönä. Aamulla sitten nukuinkin ponniin vaikka olen sanonut, pitää herättää mutta kiusallakaan ei. mitähän tästäkin yhteiselosta tulee, hohhoi.

Joutavoiselle, en ole koskaan leiponut, nytkin paistoin kaupasta ostettuja esipaistettuja sämpylöitä ja patonkeja. Minun ei tarvi leipoa, vaimoni on hyvä leipoja, paljon muuta minä kyllä teen, mitä kotona tarvii.
Uuni 200 ja noin 10 minuuttia ohjeen mukaan.
En leipuri, Late

Kipin kapin kahville. Juosten ihan kun tuo sämpylän tuoksu kävi nenään.
Joskus on käteen tarttunut nuo puolivalmiit patongit meilläkin. Ne kun itse paistaa, ovat rapeita ja hyviä heti uunista tuoreeltaan.
Nam, nam,

Tosi yleinen tauti tuo "unihäiriö". Viimeyönäkin kävelin, keitin kuumaa juomaa ja söin eilen leipomaani PULLAA. Eipä tullut karppaus mieleen ,eikä tule !
Parin tunnin kuluttua sitten nukuinkin.
Ei haittaa. Nukun sitten kun nukuttaa, ei ole niin vaaralista, vaikka onkin yleistä.

Meille aukesi uusi upea S-market tuohon ihan lähelle. On paikka mihin vähäiset roponsa vie. Maksaahan se kyllä jokapaikassa tuo ruoka.

muutaman tunnin kuluttua lauantaisaunaan, ja sitten pyhän pitoon. Tehkää muut samoin.
Heippati Rallaa..

Aamua, aamua, synkkää ja tuulista, lämpöä kaksi astetta.
Musta on maa, siellä täällä auraus möykkyjä, mutta luvassa on luntakin.
Eilen oli ihana sää, pieni pakkanen tulomatkalla sieltä julinnasta, aurinko taivaan rannalla kirkkaana loisti ja järvet ja lammet jääkalvon alla, kaunista, ihasteltavaa.
Hyvin meni matka onnistunut pikku-joulu ja ruoka hyvää.
Enpä ole pitkään aikaan nukkunut niin hyvin kuin viime yönä.

Olin niin käsityötä vaille, että ostin niitä muotilankoja mistä hörhelö huiveja tehdään, yksi jo valmiina, pistän joulupakettiin miniälle ja tyttärelle.
Taitaa kyllä jo jokaisen kaulasta löytyä, itselleni en viitsi siksi tehdä.
Kallista on lanka, 9,90 kerä, no yhdestä kerästä tulee hörhelö.
Niitä voisin tehdä vaikka kaupan, niin nopsia ovat tehdä, taitaa vaan jokainen osata itsekin valmistaa;)
On se kumma jos jotakin uutta tulee, se muuttuu vanhaksi hyvin nopeaan, syystä, että tekele tulee niin yleiseksi.

Minua ärsyttää tuo kävelevä ukko tuossa vieressä olevassa mainoksessa, vielä kassissa lukee, voita rahat ja siihen en usko, minä en koskaan voita mitään.
Eipähän voi poistaa tuotakaan.

Mietin tässä, että leipoisiko piparia, tekisikö pasteijoita, vai eikö tekisi mitään?
Kyllähän piparit kestäisivät kauan, usein helmikuussa viimeisiä tuhotaan, en erikoisemmin niitä rakasta, mutta pitäisi näitä tuoksuja saada joulun tuloa juhlistamaan, nyt se alkaa jo olla ihan nurkan takana.

Ohi ne menee tuollaiset "sadattelut" joutavoinen ja kohta taas pelkkää hymyä ja onnea.
Nuo valmistuotteet paistoa vaille ovat suosion saavuttaneet, hyviä ovatkin, piirakoita olen joskus ostanut.
Itse meinaan kyllä joulun leipomiset tehdä, se vähä mitä teen, kulutus ei ole suuren suuri, kun vaan "oikeeta" ruokaa on tarjolla muusta ei väliä.
Niin se elämä muuttuu, ennen laitoin ja tykkäsin laittaa, nyt en millään viitsi vaivaa nähdä kutsujen merkeissäkään, ei se tekeminen, mutta suunnittelu on työlästä.
Onko syy ikääntymisessä vai siinä, että niin paljon touhuilen ulkopuolella kodin.

Mutta nyt laitan kahvin porisemaan, toin kääretorttua pyhän kunniaksi, tulkaa kahvittelemaan ja kertoilemaan mieltänne askarruttavia asioita.
Tuo kääretorttu on sellainen sata varma onnistumaan, hyvääkin vielä.
Kermaa vatkasin, jos haluatte höysteeksi laittaa, kerman tähteen saa kisulit, ovat jääneet nykyään vähälle huomiolle.
Kiitoksena hyrinä alkoi, ovat tyytyväisiä, niin olen minäkin, hyvää päivää teille kaikille;)

Täytyy tulla Airinpäiväkahville. Onnittelut päivänsankarille.

Suunnitelkaa Paulan kanssa tapaamisessa tarjottavat ja miten. Paikka kyllä löytyy.

Ps. Minä en enää oikeastaan tänne kuulu, koska olen vaihtanut vuosikymmentä.

Kiitos kahvista ja pöydän antimista. Pakko nostaa nurkkakaapista malja airinpäivän kiunniaksi.

Hyvää joulunodotusta

Joo, onnea Airille! Nyt ei ehdi enempää. Palaillaan...

Juu, noin On ! Paljon Onnea Airille !
Kaupan kautta (tai kioskihan se on ) kävelin , Tuon Punaisia ruusuja Airille. Koska joulu on näin lähellä,niin ei vielä joulukukkia. Niistä ehtii nauttia vielä myöhemminkin.

Vettä,tuulta ja tuiverrusta täälläkin. Sähköt sentään toimii.
Toivottelen myös hyvää ja leppoisaa joulun alus aikaa kaikille.
Otetaan iisisti, niin kaikki menee painollaan totutusti - jo näillä kymmenillä.
No torttu-kahvit juon, tottakai. Nyt alan neulomaan että puikot helisee. kiitos tarjoilusta. Kiitos ja Onnea !

Yhdyn Airin päivän onnittelijoihin! Sadetta kohisee täälläkin ja leutoa on. Näin ollen ei kovin pitkää talvea ole luvassa, helmikuun lopulla on jo niin valoisaa, että kevään tunne nostaa päätään.

Tuo tarjottavan valmistaminen ja suunnitteluhan, se vaatiikin eniten, jos järjestää tapaamisia kotona aterian merkeissä.

Jouluna osallistun osaltani vain yhden ruokalajin valmistamiseen, tyttäreni luona. Yhdet tapaamiset on itsenäisyyspäivänä kotonani, muuten vietämme joulua nauttien tunnelmasta ja lämmöstä.

Onhan niitä piipahtajia joulun alla, juuri soitti eilen eräs joka haluaa tulla käymään, niihinkin pitää varautua tarjottavineen:)

Valmistakin löytyy monenlaista kaupoista, joten enpä stressaa.
Yhdessäolohan se tärkein sentään on!

Kiitos kahvista ja rullatortusta, kermaakin nautiskelin:D heippa,..

Liityn onnittelijoiden joukkoon juhlapäivän johdosta! Ei nyt ihan tällä kertaa muuta.

Onnea Airille, toivoo Late Vaan.
Kääretorttu oli hyvää , muuton on ihan hieno päivä, eikä tarvi tehdä mitään, paitsi lenkillä käymme.

Onnea Airille! joutavoiseltakin.
Piti köllötellä vaan, mutta lenkillä kävin jo minäkin.

Mihinkäs minä tämän amarylliksen laitan, kun se vie aikamoisen tilan?
Siinä on kaksi vartta ja yhteensä kymmenen suurta kukkaa, jotka kävimme Puskasuleiman kanssa yhdessä ostamassa. Suleima kylläkin esitti, että jospa laulaisimme Airille, mutta jokin tolkku se on minullakin, ja samanlainen laulaja se on Suleimakin.
Jos me vetäisimme julkisella paikalla duettoa, tulisi paikalle ainakin paloauto ja ambulanssi pillit ulvoen. Voisi tulla poliisinkin, ja se olisi sakon paikka häiriköinnistä. Sen ymmärsi Suleimakin ja oli ihan yksimielinen siitä, että parempi
on sijoittaa viimeiset rahansa amaryllikseen kuin sakkoihin.

Niin että ONNEA AIRILLE!
toivottavat Puskasuleima ja Venlastiina

Onnea, Onnea, onnea vaan Skillan
Punainen tupa ja perunamaa
Kun kissasi itkee ja koirasi rähjää.
niin ota rynttyys ja painele karkuun.

Vasta näin illalla huomasin kenen nimpparipäivä oli.

Pirtissä on ihastuttava kukkien tuoksu ja värikkyys, onnittelut näin jälkikäteen. Rääppiäisiä vietän täällä herkkujen parissa ennen kuin alan lapsille keittää puuroa. Skillanilla onkin juhlakuu. Oikeastaan joulu ja juhla ovatkin alkuperältään samaa sanaa. Ei ole kauan, kun otin selvää ystäväni Airan nimen alkuperästä. Yleensä Airi ja Aira on katsottu olevan sanan "airut" pohjalta syntyneitä. Jotkut tutkijat ovat miettineet Turun saariston Airistoa ja Airismaata lähtökohdaksi. Airisto olisi taas Eerik- (ja Eirik) kuninkaan nimien muuntumia, siitä taas Airik....aika kaukaa haetulta tuntuu.

Pimeään aikaa poltan paljon eläviä kyntttilöitä, vaikka valosarjojakin on vaikka muille jakaa. Hauskan näköinen on iso tallilyhty, jonka sisällä on kirkas ledvalosarja, turvallisempi kuin elävä tuli. Kauhukseni luin varoituksen kynttilöiden sisällä polttamisesta.
"Tanskalaisen Politiken-lehden teettämän tutkimuksen mukaan yksikin kynttilä nostaa huoneilman hiukkaspitoisuuden muutamassa minuutissa moninkertaiseksi, jopa 300 000 mikrohiukkaseen kuutiosenttimetriä kohden.
Kynttilän nokihiukkaset vahingoittavat keuhkoja ja verenkiertoa samalla tavalla kuin pakokaasut, puiden polttaminen avotakassa tai vaikkapa tupakointi."

Meillä on kolme lastenlasta ollut koko viikonlopun ja vielä itsenäisyyspäivän , koskapa vapautettiin vanhemmat viettämään niin sanotusti kahdenkeskistä laatuaikaa Pariisin matkalle.Joulutorilla ja kylpylässä on käyty, pipareita leivottu, mutta kekseliäisyys on kovilla heidän viihdyttämisessään tällaisella kurakelillä. Tyttö on 5, pojat 7 ja 9, joten liikunnan tarve on suuri, ulkoilla pitää, kuraisia vaatteita pestä kuraisen koiran lisäksi. Saisi jo pakastaa ja tulla puhdasta lunta. Serkkuja on vaihdettu yökylään, samanikäiset viihtyvät keskenään hyvin, tänään nämä menevät serkkujensa kanssa uimahalliin ja hampurilaisille, saan siivotuksi. Nyt nuo kullannuput vielä nukkuvat, iltaisin tulee mummolassa aina kukutuksi.

Tähtien tanssit olen tarkkaan seurannut ja iloitsin voittajaparista, yleisöäänestyksen pelkäsin jo vievän ansaitun voiton. Linnan juhlatkin katselen, kaipa sekin meidän tavallisten kansalaisten puolesta juhliminen työstä käy. Toivottavasti haastattelijat löytävät kiinnostavia henklöitä mikrofoniensa eteen.

Juhlamieltä itsenäisyyspäivään !

Mitäs kirjoitatte niin painavaa tekstiä, ettei bittikuski jaksa kuljettaa niitä perille saakka! Minulla kun on nykyisin vain kepeitä ajatuksia, niin ei ole mitään ongelmia lähetellä niitä vaikka minne.

Yhdessä vaiheessa rupesin epäilemään, että minunkin ajatukseni ovat liian painavia. Ainakin hennolle kaulalle! Sanoin fysioterapeutille, joka yhä edelleen yrittää venyttää minulle joutsenkaulaa, että yksinkertaisesti niskani ei kestä ajatusteni painoa. Jostakin syystä hän ei kommentoinut.

Viime viikolla lehdessä oli aukeamallinen ohjeistusta joulusiivouksen tekoon. Kaikkein kummallisinta muiden kummallisuuksien keskellä mielestäni oli, että pitäisi jouluksi pestä ikkunatkin. Kun on kaksi pimeää vastakkain, niin kuka kumma erottaa, onko ikkunat pesty vai ei?

Koska huomenna on tulossa yksi vieras, niin mukamastesa siivosin. Mutta en minä komeroita ruvennut siivoamaan, sillä oletan, ettei vieras niihin kurki. En myöskään imuroinut seiniä ja kattoa. Ja ikkunat on taatusti pesemättä. Paljon muutakin ohjeistuksesta jätin tekemättä. En käsitä, miksi ne asiat pitäisi nimenomaan jouluksi tehdä. Sitten vielä ihmetellään, että jotkut saavat joulusta stressin.

Tarjoilun valitsin niin, että lähes kaikki sortimentit vaativat yön yli muhimista. Nyt ovat muhimassa. Parveke on justiinsa sopiva jääkaappi. Huomenna ei tarvitse tehdä paljon mitään ruokapuolen eteen.

Luntakin saatiin näyte-erä tänään. Pimeässä en näe, onko sitä enää jäljellä. Mittari on plussalla. Saisi kyllä pysyä maa valkoisena. Alkaa tämä pimeys ottaa pattiin.

No niin, minäpä laitan nämä kepeät ajatukseni pakettina kohti pirttiä. Hyvää itsenäisyyspäivää!

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille.
Ei tarvitse pyhämekkoa tuuletalla, kun ei niitä linnankutsuja vieläkään tullut. On tyydyttävä vaan katsomaan toisten juhlintaa-
mutta parempi niin.
Teema on TASA-ARVO. Aika hauskaa. Tasa-arvon nimissä vois vieraatkin vähän vaihdella, välillä vähän tavallisia ihmisiä julkkisten väliin, vaikka jokatoinen olis jokatoinen............



H suositteli kevyttä jutustelua, että bittipojalle ei käy ylivoimaiseksi raahata raskasta postisäkkiä.

Minusta piti tulla Anitta . Isäni halusi niin. Sitten toisaalta Anitasta oli monta tanssirenkutusta silloin olemassa. Siksi se nimi hylättiin.
Kun aikaa kului, löytyy nykyisestä nimestänikin kaiken näköistä, on humppaa ja tangoa, ainakin.
Kuten hyvin monista muistakin naisen nimistä.

Sitten isona ajattelee että aivan sama mikä se nimi on.
Ihminen itse persoonallaan luo sen kehän, miltä se nimi kuulostaa ja tuntuu.
Aion viettää oikean vapaapäivän. en siis pese ikkunoita enkä muutakaan.
Lounaalle on kutsuttu kylään joten ruokaakaan en tee;
Voisin tietenkin nostaa jalat pöydälle ja suunitella joulusiivousta.
Hyvin suuniteltu on puoliksi tehty- Joten puolisiivousta sitten joskus.
Heippa !

Itsenäisyyspäivää! Juhlallisia kirjoituksia on nyt odotettavissa. Ei sellaisia, että kylmetin jalkani eilen ja rökotuksesta huolimatta nyt on kurkku kipeä. Siitä tiedän että kylmetin jalkani, kun on ennenkin siitä syystä kurkku kipeäksi tullut.
Sellaisia ei juhlapäivinä kannata kirjoitella.

Eräässä laulussa sanotaan "vaikka varreltani matala" ja kuitenkin olen vieläkin yli 180cm korkea. Vanhoja lauluja on helppo kuunnella. Nykysin laulut on monetkin sellaisia räppejä ei sanoista saa selkoa. Amerikassa oikei oli kehuneet
Markus Allania tangolaulajana, Ottasivat oppia räppärit siitä. Yritin saada tähän jhlallisuutta. Kyllä Tuntematon ehkä tulee katsottua, ei se kulu siitä.

Niin ollaanhan me itsenäisii ja pidetään toisista kiin, täytyy tunnustaa että ei se koskaan minua oikein ole sytyttänyt tuo isänmaallisuus, liika uhoaminen on meitä johdattanut vaikeuksiin monasti. ja ehkä jälleen olemme myyneet ison osan itsenäisyydestämme.
Kiva olisi itse päättää omista asioista, eikä maksella toisten tekemistä virheistä tai jopa väärinkäytöistä.

Hyvää itsenäisyyspäivää!
Katsokaa televisiosta Tuntematonta Sotilasta, näette ettei sieltä kovin pystypäisinä palattu.

Kyllä todella kysyy nyt HERMOJA tämä viestittely.;(((((((((

Oli vakoinen päivä meilläkin.
Katselin muuten sen Poika ja ilves elokuvan,eolin nähnyt vain pätkiä.
Mitähän sillekin pojalle kuuluu.

Kerhohuoneella pidettiin hauskaa,sai vatta jumppaa;)

Hyvää illanjatkoa kaikille.
näkyillään...

Neuvokaas nyh minua.
Kuh mu konneeni, tota tää tietokone meinaantoimii ihan hyvi mut kuh suomi24 ei mun mielestäni toimi.

Tota kuh mun pittää aukasta jokkaisen kirjottajan kirjotus eriksensä jah sehän vie mun kallista aikaani helkutist liika paljo.

Onkoha joku valopää tuolla suomi24sä taas korjailu palstaa?

Helkutti kyl menee jokakerta huonomaks vaan kuh yritävät muka korjata, no sehän on kyl vanha tuttu juttu et3markan suutari tekkee 5 markan vahinkon

Huomenta!

Enpä seurannut itsenäisyyspäivän juhlia kuin korkeintaan varttitunnin. Mitä lienen menettänyt...tuskinpa paljoakaan. Samanlaista "pukujuhlaa", kättelyä, eihän se kaava taida paljon muuttua. Olinkin pienellä kyläilyreissulla ja vähän vaatimattomimmissa puitteissa. Pientä juhlaahan sekin oli, kun ei muutamaan vuoteen oltu tavattu.

Ongelmia tuntuu olevan näissä yhteyksissä. Yhteydet näyttää kokonaan pätkivän, ei ole kauankaan kun, ylläpito tarjosi kahvikuppia. Lienenkö juuri sattunut valitsemaan sen huonon hetken. Eipähän tuossa vahinkoa tullut, ei ollut erikoista kerrottavaakaan.

Sotaista ja sortotoimien täyttämäähän se on koko ihmiskunnan historia. Niin myös Suomen. Luulisin melko hyvin perehtyneeni siihen historiaan, ihan mielenkiinnosta. Ehkäpä myös tietolähteistä, joista ei useinkaan kerrota.Tällä ikäluokalla on jonkunlaiset konkreettiset yhteydet viimeiseen sotaan, joillakin jopa henkilökohtaistakin lapsuuden ajoilta. Vanhemillamme kyllä jo todella koettuja.

En enää ole kauas taakse jäänyttä historiaa kovin innokas jauhamaan. Ne keskustelutkin olen kyllä käynnyt jo aikapäiviä sitten ja tullut siihen tulokseen, että parempi "päivittää" lähemmäksi nykypäivää.

Täälläkin on jo lunta, tosin hyvin niukasti, pakkasta talven ennätys, - 4. Täytyypi lähteä kokeilemaan!

Vihda jo vihdoinkin ketju hiiren patteri kuluu.

LOKARI-X
Yritän auttaa, jottei joka viestiä tarvitse erikseen avata. En tarkkaan lukenut oliko joku vakipirttiläisistä jo neuvonut. Tässä ohi ajaessani huomasin avun pyyntösi.

Kaksi eri näyttötapaa on ketjulle valittavissa: otsikkonäyttö tai viestinäyttö.
Aloituksen ensimmäisen vastausviesti yläpuolella oikealla on klikkauspaikka.




-klikkaa tuosta kumman haluat, ne on siinä vuorotellen esillä.

Kumma häiriö, tuossa ennen viimeistä lausetta jäi pois klikkauspaikan lauseet.
KUTISTA KAIKKI KOMMENTIT tai NÄYTÄ KAIKKI KOMMENTIT.

Kiitos Katleija-.

Onpa tullu taas uusia asetuksi juttupalstalle.

Nikähän sekin valopää oikeen luulee olevansa , kun tuollaisia asentelee.
Huonommaksi tulee joka kerta kun paranuksia tekevät.

No se siittä, hyvä kun sain neuvon, kiitos vielä kerran.
Kiitos myöskin kahveista , hyvää oli .
Terv: Lokari-x

Jos ketä kiinnostaa miksi kaksi lausetta jäi pois tuosta välistä. Johtuikohan se siitä kun suljon ne lauseet nuolenpäämerkeillä.
Teen kokeen, kirjoitan kaksi samanlaista lausetta, toisen suljen nuolenpäillä toista en. Katson ilmestyykö nyt tähän alle molemmat.
Kukkuu kukkuu.


Anteeksi kun käytän ketjuanne koekenttänä ;-)))))

heippa pikaisesti piipahdetään nopeaan kohvilla ja sitte sulhon lämpimään kainaloon, molemmat mummut: mie ja Miina.
Sormuksilla ollaan viimeistelty tämä rakkaus stoorimme. Vielä ne korput sulaa meijänki suussa, ollaan sentään viel vetreessä kunnossa. Tulevista vuosista ei nii oo takkeita, ku vanhetaan päivittäin.
Mut tännään kelpaa kulkea matkaansa hymynkare suupielissä.
Mukavalta, sievältä, somalta läheisyydeltä.Saan toteuttaa omia hellyydenpuuskiani, eikä kumppani estele!
Piski on kunnossa ja yhtä ilonen, tästä uudesta elämästämme.

Entinen kaver soitteli ja kysy kuulumisia, josko olisin menny hänel saunakaveriksi. Voi tokkiinsa,en mie kihlattuna morsmaikkona enää lähe ukkojen kans kalaan!!! HHHHmmmm

Kirjoituksiin
Hei hei

Jälleen uusi aamu, huomenta vaan.
On tämä Suomi24 kyllä todella hankalaksi ruvennut, aina tiimalasi päällä ja mikään ei liiku, aikansa kun jaksaa räpeltää, vihdoin pääsee lähettämään viestin.
Ei ymmärrä tälläistä, tänä päivänä kun kaikki viisaudet ja konstit pitäisi olla tiedossa, siis taitajilla;)
Tuota Katleijan neuvomaakaan en edes ole tiennyt, pitäisi kai enemmän tällä koneella istua ja tutkia.
Joku pyyteli avaamaan uuden ketjun, sen teenkin, kun se kaksisataa tulee täyteen, on jäänyt se raja päähän;)
Tilastoja ei kannata näistä ketjuista tehdä, minun koneella ainakin kaikki hidastuu, mitä pidemmäksi ketju menee, sitä ennätystä tavoittelevaa en edes saa auki;)
Aina sitä kumminkin uutta oppii, kiitos Katleija.

Lämpimät onnittelut wiiwidear, sepä oli iloinen uutinen.
Mikäs jos yhteen soppii, mennään vaikka pussauskoppiin;)

Katselin ne linnan juhlat jälkikäteen ja todeta täytyy kauniita oli puvut, vaikea valita mikä olisi kauniimpi toista, olihan se oranssi puku kaunis, värillään errottui, kauniisti naiset pukujaan kantoivat.
Komeita oli miehetkin;)
Kyllä tuo juhlakin sai työtä aikaan valmisteluillaan, mutta rahaakin varmasti kului.
Onneksi ei kutsu käynyt, olisi pitänyt kieltäytyä, ei eläkeläisellä tuollaiseen menoon eurot riitä, olisiko sisään laskettu meikä mamman vaatetuksella?

Lunta viskelee, plussalla mittari, tiukassa on talven tulo, näkyykö tämä lämpimän jatkuminen mitenkään kukkarossa, saako lämmitys kulujen pinenemistä myös kuluttaja hyväkseen, en ole huomannut?
Kumminkin tänä syksynä on ollut lämmintä, luulisi pienemmät kulut syntyvän.
No eipä mikään halpene, päin vastoin, nyt sitten voikin loppuu, kai hinta nousee taivaisiin, jos paketin jostain saa kassiinsa.
Ihmiset varastoon ostaneet, radiossa kertoivat, että eräs rouva sanoi sata kiloa pakkasessa olevan, ihmekkös jos loppuu.
Aikoihin on eletty.
Onko nämä markkina voimien konsteja?

Jäänpä sitä pohtimaan ja kauppaan menen katsomaan saisiko pari pakettia voita, joulu leipomiseen ja ruokien valmistamiseen.
Tulkaa turinoimaan jos aika ja Suomi24 päästää, hyvää Kyllikin päivää.

Onnittelut uudelle morsmaikulle wiiwidearille! Se on hyvä, että uskaltaa vielä iäkkäämpänäkin tarttua ahneesti elämänsyrjään...

Enpä muista eläissäni mitään tavaraa hamstranneeni. Voi, voi, mihin minä työntäisin 100 kg voita tässä huushollissa? Ei sentään pelkällä voi(vottelu)lla elä.

On se vaan niin kummallinen automaatti, että oli lauhaa tai pakkasta, niin joka vuosi on syytä nostaa kaikkia maksuja. Aina perustellaan lisäkustannuksilla. Kyllä on meilläkin taas säästynyt lämmityskustannuksia, mutta jostakin varmaan löytyy perustelu ensi vuoden lopulla taas ilmoittaa vuokrankorotuksesta. Se tulee kuin manulle illallinen. Kuudessa vuodessa, jotka olen asunut tässä, on vuokra noussut jo yli neljänneksellä eli lähemmäs 30 %.

Aika vähäiseksi jäi linnan juhlien kuikuilu. Telkkari oli kyllä auki, mutta emme me sitä ehtineet katsoa, kun oli paljon muuta mielenkiintoista juteltavaa. Sitä paitsi suurimman osan illasta istuin selkä telkkariin päin. Sanoin kaverille, että kertoo, jos siellä joltakin tipahtaa hame tai muuta katastrofalista. Ei tainnut tipahtaa, vaikka niitä laahuksia olikin, joille on hyvä astua...

Lunta satelee hiljakseen, mutta pakkasta ei ole. Minun mittari on plussalla.

Lämpimät onnentoivotukset Wiiwidearille ja terveiset myös sulholle!
Niin sitä pitää.

Yritin arvata, kuka on Hib, mutta se taisi ollakin taikasana, joka lennätti kirjoitelmani taivaan tuuliin. Jääköön nyt tutkimatta. Onhan se mukavaa, että jää jotakin arvaamisen varaankin.

Sen varmaan arvaattekin, että on meilläkin lunta. Ensi lumi satoi itsepäisyyspäivän aattona, ja sitten sitä onkin tullut enemmän tai vähemmän lisää päivittäin. Pakkastakin on ollut sen verran, että auto on laitettava narun nokkaan ennen kuin sillä kannattaa mihinkään lähteä. Eilen oli tosi kova urakka raapia auton ikkunoista jäät ja katolta lumet.
On se sellainen talviurheilulaji, että sen urakan jälkeen tietää varmasti, että talvi on tullut.
Toki myös lumi on tärkeä - tärkein! - talven merkki. Enää ei pimeä tulekaan niin aikaisin kuin silloin, kun maa oli musta. Kun vielä muutama päivä sitten haukottelin niin, että suu oli revetä, ja päätin mennä ajoissa nukkumaan, tulin katsoneeksi kelloa. Eikös tuo mokoma ollut vasta vähän päälle neljän!
Siis vähän liiankin aikaista oli vällyjen alle ängetä.

Tämä taitaa olla tavallistakin tyhmempää höpöttelyä. Koittakaa kestää tai harpatkaa yli! Pakkasta ei ole kuin 0,4, mutta aivot ovat ihan hyhmeessä.

Siispä terveiset kaikille, taputus Kaulimelle, silitys kissoille ja rapsutus Piskin korvan taakse.

Huomenta uuteen aamuun, mittarissa yksi aste lämmintä, ei sada, tuuli kyllä näkyy heränneen.
Nythän on yötä yökytellä, onhan Annan ja monen muun nimipäivä.
Äitini oli Anna ja minusta se on kauniina sointuva nimi.
Anulle paljon onnea, muistelen että joskus oli muitakin pirttiin kirjoittaneita nimipäiväänsä juhlivia, oliko ihan Austraaliasta asti?
Tätä se on kun tuo muisti väliin häipyy.

Aina ihmetellään, että väki vähenee palstalta, nyt jos koskaan kirjoittamaan pääsy on todella hankalaa, varmaan vain sitkeimmät jaksavat yrittää näiden hankaluuksien kanssa.
Olen testannut, että muualla sivut vaihtuvat nopsaan, vain Suomi24 tökkii, eikö siellä kukaan lue näitä meidän ongelmia, vai mistä johtuu ettei mikään korjaannu.
En ole milloinkaan ottanut yhteyttä tuonne Suomi24:n ympyröihin, en aio kyllä sitä nytkään tehdä, kestän niin kauan kuin kestän, sinnikästä laatua olen, mutta joka aamu manailen näitä haittoja.

Joulu kovaa vauhtia lähestyy, lahjat on paketissa, kassi jokaisen jälkeläiseni perheisiin, muutama ystävä myös muistettu, kinkku tilattu ja muutenkin olen melkoisen hyvin asiat saanut kohdalleen, viimeinen viikko sitten näitä omia puuhia on aikaa laittaa kuntoon.
Helpollahan nyt pääsen verrattuna entisiin, oli iso porukka aina kokoontunut luoksemme mieheni eläessä ja jälkeenkin, mutta nyt pienemissä porukoissa kokoontuvat omiensa kanssa.
Mukaan on kutsuttu, jos on halua mennä, ihan kiva oma joulu viettää, aika aikaa kutakin.
Katsellaan nyt miten menee.

Kyllähän tuo joulun vietto näinä levottomuuden aikoina ei oikein mieltä ylennä, saa nyt nähdä mikä on loppu tulos noissa neuvotteluissa mitä siellä kaiken keskellä päätetään, jäämmekö yksin lakiemme kanssa.
On uuvuttavaa tälläinen ainainen päätöksen tekojen vaikeus, onko tälläistä ollut aina?
Parasta olisi kaiketi, kun jokainen maa itsenäisesti saisi päätöksensä tehdä, eikös se niin vanha sananlasku sanokin, mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa.
Isoilla mailla on niin erilaiset lähtökohdat ja tarpeet, vaikea sitä tälläisen pienen maan on puoliaan pitää, sinnikkäästi yrittävät kumminkin.

No eipä taida mitään hyödyttää tämä pohtiminen, mutta jotenkin ei välty kuulemasta, kun aina vaan samaa tolkutetaan, niin televisiosta, ja radiosta, uutisia joka puolen tunnin välein, kaiketi voisi lukea vielä tällä koneellakin, sen suosiolla olen jättänyt.

Nyt suosiolla lopetan nämä aamuiset jutustelut, tulkaa kertomaan joulun lähestymisen ilot ja surut, mitä kaikkea olette aikaan saanut, tai onko aikomustakaan sen kummemmin.
Onneksi jokainen voi tämän päätöksen tehdä aivan itsenäisesti.

Vielä tuosta voista, on sitä neljä pakettia minullakin, tytär kävi meijeriltä, ei sielläkään enää paljon ollut, ijmeelistä on, että joku voi loppua näinä aikoina, eikös tuotannot ole tietokone tarkkuudella laskettu?
Olen sitoutunut voin käyttöön kaikessa huushollissani, muuta en käytä, tietenkin jos pakko tulee, silti ei kulutukseni kovin suuri ole.
No nyt kivaa päivää, rauhallisesti edeten hyvä tulee,,,

Voe,voe ku ei oo voeta,eikä suutarit syö talia.(sano sysmäläinen)

En ole älynnyt katsoa miten täällä on tuo voi tilanne kaupoissa.

Sää:mittarissa -0.6c eikä näytä tuulevan,eikä satavan.Pihalla on jotain valkoista maassa,paikoin kyllä vielä vihreääkin vilkkuu.

Eilen illalla oli taas nuo Hitscokin linnut liikkeellä,on niin hurjan näköistä,kun iso parvi parkkeeraa tuohon naapuri talon katolle.

Pitkästä aikaa nukuin kunnolla.
Sain eilen soiton,pääsen maanantaina sinne kerroskuvaukseen.
Sitten näkee mitä tehdään.

Jospa nyt lähtis tuonne kauppaa,vaikka sitä voita "hamstraamaan".
näkyillään...

Voi, voi!
Voihan näyttää nykyisin olevan kiven alla. Meidän kylän kaupoissa näkyy olevan muutama pieni paketti kirnuvoita ja oliko se nyt meijerivoita. Ne ovat niin sikamaisen kalliita, että kyllä niille melkoinen kilohinta tulee.
Kiinnostaisi tietää, mistä syystä tämä voiton kausi on järjestetty. Hinnankorotukseen tällä tietysti tähdätään, mutta kuka tai ketkä?
Mr Greengrass sanoi, ettei meillä ikinä ole tehty jouluruokia margariinista, eikä tehdä nytkään, maksoi mitä maksoi. Olen ihan samaa mieltä. Täytynee ottaa kauppaan mukaan taskulaskin ja räknätä niitten pikkupakkausten kilohinta.

Tässä pitäisi oikeastaan ruveta kirjoittelemaan joulukortteja, etteivät jää viime tippaan. Kummasti vain tämä "edes-kerran-vuodessa" -lista pysyy pitkänä, vaikka matkan varrella siitä on tipahtunut monta sukulaista ja ystävää.
Tuleepahan taas kertaalleen muisteltua elävät ja kuolleet. ( Muistatko, miten sen ja sen kanssa silloin ja silloin...)

Olen tässä kohta tippa linssissä, mutta eikös joululaulussakin "kaikki kauniit muistot taas tulee mielehen..."
...ja kun on tuota luntakin!

Heippa!

Päivää pirttiin.

Kauniit kiitokset onnitteluista ihan jokaiselle, heillekin, jotka vain mielessään onnea toivottavat.

Eipä tiedä nuorena, kuinka suloista voi olla vanhana.
Armaan kainalossa turva olla
kuin olisin tullut kotiin
pitkän matkan,
maailmalta.
Paikan sain jota hain
kiitän Luojaani,
kun kuuli toiveeni.

Kuulemisiin.
Hei hei

Kivalle kuulostaa tuo Wiiwin juttu;) hyvä niin.

Kävin minä kaupassa ja niin oli sielläkin voit viety,no vähämpä minä sitä tarvitsen,kun käyn niin usein tuolla Takataskussa;)

Tuuli oli turkasen kovaa.
Tuli mieleeni siinä taapertaessani,pitäisi olla semmonen ISO purje ja kun istuisin "rollikassani" ja nostaisin sen purjeen,niin olisihan mukavaa kyytiä,ei vain ole kukaan neuvonut mistä sen purjeen sais ja miten sitä sitten pitelisi;)

Nyt kahvittelin pirtissä ja paapoin kissatkin,on ne sitten IHANIA;)

näkyillään...

Huomenta kymmenenteen jolukuun aamuun, kaksi viikkoa ja juhla parhaimmillaan.
Kauniita lahjapaketteja avataan, paperit rutataan ja siinä meni hetkessä isokin puuha mitä paketointointiin käytettiin.
Sellaista se on tämä elämä, niin paljon turhaa, mutta miksikäs sitä eläisimmekään, ellei juuri eläen siinä hetkessä;)

Jutan päivä, onnea vaan valtionvarain hoitajalle, tiukkaa on hänelläkin, toivottavasti pintansa pitää.
Miten osaisikaan oikein toimia, pitäisikö jättää koko euro?
Miten kävisi kaupan käynnin ja tulisko muita harmeja, toisaalta onhan Ruotsi selvinnyt ilman euroon liittymistä.
Onnekseni ei minun tarvitse päättämässä olla;)
Tuntuu ettei mikään tänä päivänä onnistu, onko maailma mennyt niin vaikeaksi, itsekkyys kasvanut, jokainen vain itselleen haluaa, niin yksityinen kuin valtiotkin.

Luulen että hinta nousee sille kirnuvoille isoksi, on se niin paljon kalliimpaa, joskus ostin, silloin 1,20, olikos siin 200 g paketissa?
Kyllähän voilla valmistettu on aivan toista kuin muilla rasvoilla, kalakaan ei maistu ollenkaan hyvältä ilman voita, samoin on kerma oikeassa muodossaan.
Lohikeiton keitän vedessä, sitten loraus kermaa, hyvää tulee, lohi on niin rasvainen kala että sopii näin tehdä.
Konnevedellä kasvaneen lohen ostimme eilen, siitä sitten monta ruokaa tuleekin,
medaljongit,kraaviia, lohilaatikko ja vielä soppa.
On se niin hyvän ja tuoreen tuntuinen kala, kun sitä ei ole pitkiä matkoja kuljetettu, muikutkin suoraan nuotalta saa hakea.

Olisihan se melkoinen näky, jos muori rollikallaan ajelisi purjeen avulla, vois huutaa "pois alta muori tulloo" voisvat filmata vaikka telkkariin kymppi kevennykseksi;)

Pitää alkaa tämän päivän puuhastelut, tulkaa pirttiin jos kiireiltänne joudatte, kyllä huomaa että joulun vaikutukset puree, ei ovi kovin tiuhaan aukeile.
Pitäiskö minun käydä väliin moikkaamassa, että kävijä määrät lisääntyisi, näyttäisi tilastoissa hyvältä;)
No jääköön tähän aamu rupatukseen, kyllä näinkin ketju aika vauhdilla täyttyy, se kaksisataa täyttyy kuukaudessa.
Oikein kivaa päivää vaan kaikille ja hyvää jatkoa wiiwidear, terveiset myös onnentuottajalle, rapsutuksen piskille.

SkillaN, voi SkillaN! Onko pakko heti aamusta tappaa meikäläinen nauruun, mitä häh?
Olin sananmukaisesti tukehtua pullaan, kun sieluni silmin näin muorin kiitävän rollikallaan tuulen viemänä pitkin kotikaupunkinsa katuja. Kyllä siinä ainakin hitaimpia hämäläisiä olisi varotettava "pois alta, muori tulloo" -huudoin.

Täällä taitaa olla suojakeli. Pitää kohta lähteä jouluostoksille. Onneksi ei tarvitse muuta kuin jonottaa, kun etukäteen tietää, mitä haluaa: viisikymmentä joulukorttimerkkiä á 55 senttiä.
Eilen en ennättänyt kirjoittaa kortin korttia. Kun taikinat olivat nousemassa, tuli mukavia yllätysvieraita ja samaan syssyyn vielä pojanpoikakin.
Vieraitten lähdettyä, oli taikina vähintäänkin riittävästi noussut, ja jatkokäsittelyä varten kyselin, mitä siitä leivotaan. Vaari ilmoitti rusinapullatoiveensa ja pojanpoika äänesti korvapuusteja. Onneksi olin tehnyt tuplasatsin, ja molempien miesten toiveet toteutettiin.
Lapsenlapsi istui rappujakkaralla pöydän päässä ja kertoi katselevansa, miten minä teen korvapuustit. Missään hän ei ole saanut niin hyviä korvapuusteja kuin meillä, mutta hän aikoo opetella ja yrittää kotona, tuleeko niistä yhtä hyviä kuin mummun tekemät.
Tällaista kohteliaisuutta en ole saanut sen jälkeen, kun kuopus talutti minut katsomaan, miten kevään ensimmäiset lempikukkani olivat auenneet.
Hän piti minua kädestä, napitti silmiini ja sanoi miettiväisesti: - Kuule, äiti, oikeastaan sinä olet kolmen miehen ainoa kukka.
Lieventävänä asianhaarana mainittakoon, että mukelo oli muutamaa päivää vaille kolme vee.
Että ihanaa miespuolista jälkikasvuahan minulla on. Kehuihan esikoinenkin aikoinaan, että minusta saisi pienellä meikkauksella ihan hyvännäköisen: ämpäri päähän vain ja kaulaa myöten jokeen.
Taitavat pojat tulla hurmaavaan isäänsä/vaariinsa, joka silloin tällöin ohi mennessään läimäytti minua takamuksille ja esitti retorisen kysymyksen: - Mitäs mamma?

Vaan taitaa jäädä kortit kirjoittamatta ja merkit hankkimatta, jos en heti lopeta miesväkeni kehumista. Tasapuolisuuden nimissä pitäisi kai kiitellä tyttäretkin, mutta sen ehtii sitten joskus...

Oikein hyvää päivää kaikille ja terveiset myös Puskasuleimalta.

Kyentä on sillä tolalla että vielä kykene osallistumaan näihi ikäihmisten palstoihin. Nyt olen ihmetellyt nuota facebook osallistumisia, kun synnytys-sairaalan sängyllä on kuvattu vauvaa äitinsä kainalossa, vauva ilkialasti, mutta kykeneepäs esiintymään heti synnyttyään.

Olen ollut nuhalomalla kirjoittamisissa, naurettavan alhainen kipukynnys joutavoisella, näinkin voisi sanoa. Kuitenki olisi vielä mentävä labraan vuositarkastuksen takia. Ettäkö siitäkin piti erikseen mainita. Mistä sitä kirjoittelis kun nuhakin on jo melkein ohi.

Kyllähän 70 kirjoittelusta voisi tehdä vaikka väitöskirjan jos ei ole jo tehtykin, en kuitenkaan löytänyt niitten tuhansien joukosta mitä netissäkin on.

Illan rauha kun maan,....

Sitä koen päästessäni kotiin jouluruuhkasta. Jalat ihan väsyi kassajonoissa ja kierrellessä. Olisin jättänyt maanantaihin jos olisin arvannut monien tänään keskittyvän tavaratalojen kiertelyyn.

Huomiseen jätän vielä pöydän kaunistamisen, kun moni tietää etten aattona ole kotona niin pistäytyvät viikolla.
No pikkutarjottavat on nyt hankittu, ja saan huilata lopuniltaa:D

Kamalaa, kun ollaan sovittu ettei osteta joululahjoja, niin tuovat kumminkin! No, pakko on minullakin sitten olla jotakin kivaa kävijöillekin. En kyllä yhtään pidä siitä ettei noudateta sopimusta.

Saunaa odotan kuin kuuta nousevaa- jaa----tänäänkö se kuunpimennys onkin. Eipä tuolla eroita onko sitä kuuta vai ei, sama se silloin on.

Öljyhoidon laitan hiuksiini ennen saunomista, ihan hyvällä oliiviöljyllä, ja istun jalat ylhäällä telkkarituolissa ja olen vaan:D

Avaran luonnon katselen ja sitten saunaan. Ehkä sitten jo piristyy, ja illan kohokohtana iltalukeminen, jota ihan säästän viimeiseksi!
Moikka ja mukavaa lauantai-iltaa kaikille!

Tänään on täydellinen kuunpimennys, se on niin täydellinen, että kuuta tuskin näkee koko iltana. Mailma pimeni muutenkin kaikki lumet lähti ja vettä on satanut koko päivän.
Kävimme kauppareissulla: ostettiin ainakin voita ja looralaatikoita. Kuorin ison kasan perunoita, ja keitin vähän myöhemmin, sitten minun oli vielä nuijittava perunat,loput hoitaa emäntä.

Ollaan jo niin lähellä joulua ettei tuosta politiikasta kannata puhua mitään, ne kuitenkin vetävät Suomea kuin pässiä narusta, olisi se iso yllätys jos pintansa pitäisivät. No ehän sekään mitään auttaisi,kyllä lama on jo viittä vailla valmis.

Tänään olemme asuneet 4 vuotta tässä asunnossamme, tyytyväisiä olemme olleet.
Muistakaa kirjoittaa Joulupukille, ettei tuo lahjoja aikuisille.
Viikonlopputerveiset, Late.

Sunnutaiaamu jo hyvällä mallilla, pilvistä ja pimeää.
Näinköhän saamme valkoista joulua ollenkaan, puhumattakaan pakkasesta.
Jäälyhdyt jää tekemättä, ilman pakkasta ei onnistu. harmi, mutta vieläpä voi sää muuttua.

Aamu on aloiteltu ristikoiden kanssa, joskus sekin ihan kivaa ajan kulua.
Pitäisi näihin päivän puuhiin antautua, ei mitään kummoista kuitenkaan.
Verenpainetta tässä mittailin, kun koneet on saatavilla, hieman on alapaine liian alhaalla, ilmankos on vähän huimaillut, pitänee ottaa yhteyttä hoituriin.
Ei mitään hälyyttävää varmaan, mutta hyvä on kuitenkin kysäistä.

Mitään ihmeellistä ei ole suunnitelmissa, maailmalla kiehuu, pitänee toivoa, että meillä asiat kohtuullisesti sujuu.
Radiossa varoittivat matkaamasta Pietariin, siellä kovasti levotonta, mutta niinhän on ympäri maailmaa.
Onko nyt niin, että asioista päättävät eivät ole sotaa kokeneet ja vänkän väkisin saavat epäsopua aikaan.
Vanha sananlasku sanoo, parempi laiha sopu, kuin lihava riita.
Toivoisi että ihmismieli olisi hieman suvaitsevaisempi ja ymmärtävämpi, tulisi se kohtuus kaikille tärkeimmäksi, tänä päivänä vain oma hyvä on mielessä.

Vai flunssa se vaivaa yhtä ja toista, enpä ole vielä siihen vaivaan joutunut, nuha lähtee niistämällä, yskä yskimällä, mutta hyvä on apua ottaa jos sitä on tarjolla.
Taidan olla sellainen ilkimys, että ei flunssakaan minuun pysty, en tietenkään sitä tässä itselleni manaa.
Pitää tunnustaa, että minä etunenässä ne joululahja lupaukset petän, tämän tietäen sanahelinää koko lupaukset;)

Turhasta hössötyksestä kaikki puhuu ja kumminkin jokainen jotakin "hössöttää" eihän joulu ole kuin kerran vuoteen, hössötetään vaan huoletta, jokainen ihan omalla tavallaan.
Minullekin melko rauhaisa joulun aika tulossa, en mene mihinkään.
Tuleva viikko on kiireinen, mutta sitten saan olla ihan omissa puuhissani, laitan ruokia, perinteisiä, kinkku on tilattu, sekin, vaikka mietin ottaisinko ollenkaan.

Kyllä se väliin olisi kiva kiitosta saada, kummasti se intoa lisää, kun vähän kehutaan ja kun sen noin aidosti saa kuin Venlastiina tuntuu rehelliseltä.
Ruuan teko koko perheen voimalla on kivaa.

Öljyhoitoa olen minäkin yrittänyt hiuksiin laittaa, ne vaalennukset tekivät hiuksista kovasti kuolleen oloiset, ensi viikolla menen kampaajaan, pitää neuvotella mitä tehtäisiin.
Toivon kovasti että tiukkana ovat siellä Bryselissä vai missä nyt päättävätkin asioista, ei enää maksumiehiksi pidä lupautua.

Jospa jätän taas tähän, tulkaa jatkamaan ketjua,,,,, pieni tauko muista hommista paikallaan;)

Vastapaistettuja joulutorttuja koko Pirtin maltilliselle väelle!

Käväiskää iltapäiväkahvilla jos ennätätte :D menen imuroimaan keittiön lattian, kun puuterisokeria huiskiintu lattialle.

Muuten olen tosi tyytyväinen oliiviöljykäsittelyyn hiuksissa, pehmeät ja kiiltävämmät tuli! Luonnontuotehan tuo onkin ja riitti 1 ainoa pesukerta.

Sen jälkeen pienet päivätorkut Konsta P kanssa,... moikkaaa

Ip sentään, kun olen pärjännyt ilman sitä numeroa oikein hyvin. Aamulla menin sanomaan jotakin arvosteluksi käsitettävää naisväelle. Loukkaantuminen oli niin suurta että minun sanottiin olevan joku eimiehekäs, koska puutun naisväen hommiin.

Totta joka sana, maalla ainakin oli niin jyrkkä raja naisväen ja miesväen asioissa, että sovun nimissä sitä ei sopinu ylittää. Selvisin tälläkertaa pälkäästä kun johdattelin keskustelua asiaan missä naiset ovat hyvin tonttinsa hoitaneet. Esimerkiksi sain linkin missä nainen lauloi joululaulua, levy oli ajalta v2002, laulaja oli tuttu Jutta Urpilainen. En katso tarpeelliseksi kertoa mitä muuta hän on saanut aikaan.

Nyt se kuu tuli näkyviin, olikin tuo pimennys ainakin kahden vuorokauden mittainen.
Mittari meni pakkasen puolelle, iltapäivällä lenkille lähdettäessä satoi vettä, matkalla muuttui räntäsateeksi, nyt on aste pakkasta.

Keskiviikkona teemme vielä eläkeläisporukan kanssa retken jouluruokailuun, Lounais-Hämeen pirttiin Tammelaan. Samassa paikassa olen kerran käynyt, silloin sisareni piti siellä 70 vuotispäiviään. Heillä oli kesäasunto siellä lähellä.

Tammela on isäni syntymäpaikka josta nuorena miehenä muutti vuosisadan alussa tänne A Kiven pitäjään. Isäni suku on sieltä Hämeestä, alkujaan Lempäälästä, jostain Lumialasta, 1650 lähtien on sukua selvitetty.
Täytyy kertoa yksi tositapahtuma, poikani oli perheineen kiertämässä Hämeessä ja ajoivat myös Lempäälässä, Lumialan kohdala pellolla oli joku mies kyntämässä niin kuski morjensti kyntäjää ja sanoi pojalleen täytyy morjenstaa se voi olla kaukainen sukulainen.
Eikun kohti maanantaita, arki alkaa taas. Late Vaan.

Joulun alla on paljon mieluisia menoja, kun on vielä koulu- ja päiväkoti-ikäiset lapset, joilla on paljon harrastuksia. Me isovanhemmat käymme katsomassa musiikkiopiston lukukauden lopettaijaiskonsertteja, eilen oltiin muodostelmaluistelun esityksessä. Meidän lauluryhmällä on esiintymisiä ja kaksi joulukonserttiakin on vielä tiedossa sekä yhdet pikkujoulut. Nautin nyt täysin siemauksin tästä ajasta, kun työssä ollessa oli kaikkein kiireisintä juuri tämä aika.

Lasten pieninä ollessa matkustimme jompaankumpaan mummolaan, oli se yhtä pakkaamista ja hulinaa, kun muidenkin sisarusten perheitä oli, pitkämatkalaiset monta päivää. Nämä meidän nuoret perheet asuvat lähellä ja menevät aattoyöksi omiin koteihinsa, muina joulupäivinä toisille isovanhemmille. Serkukset viihtyvät hyvin keskenään ja esittävät musiikkipitoista ohjelmaa ja seimikuvaelman, kahdeksan lapsen lahjavuorikin on valtaisa, roskavuori samoin. Hetkessä kauniisti paketoidut lahjat revitään auki, koira etsii omaa pakettiaan siinä jaloissa pyörien.Joulupukkina tai tonttuna on joku omasta väestä, näille ei ole joulupukkia uskoteltu.
Niin kauan kuin haluavat aattoa meillä viettää, olen juonessa mukana. Muut joulupäivät sujuvat rennosti, joulupäivänä ulkoillaan ja luetaan kirjoja, käymme Tapanina autoajelulla, yleensä siskoni tai kälyni luona kahvilla.

Joululahjoja ostamme paljon hyvissä ajoin netistä, paketit tuodaan kotiovelle. Ei tarvitse lelukaupoissa tungeksia kuumissaan. Aikuisten kesken on sovittu, että mitään ei osteta toisillemme, jotain pientä hauskaa tulee kuitenkin pakettiin sujautettua .
Kukkien tuojille annan omia hilloja nätissä purkissa, naapuruston linnuille leivon suolattomia ja sokerittomia, siemeniä ja jyviä sisältäviä rinkeleitä , jotka kuivatan ja laitan jouluisen nauhan.

Musta joulu saattaa olla tulossa, mutta eihän se täällä uutta ole, päinvastoin kaksi viime talvea olivat poikkeus.

Mukavaa viikkoa ja huomista Lucian päivää, täälläpäin sitä vieteään valon ja hyvän mielen tuomisena pimeään !

Hyvänen aika! Kuinka moneen kerrokseen ne muorin panivat siellä kuvauksessa, kun tekstikin tulee kerroksittain!

Meillä on mukava vähätuulinen pakkanen, -9,3 näyttää mittari tällä tasolla. Ei yhtään kylmän tuntoista ja mikä tärkeintä, ei yhtään liukkaan tuntoista. Valitettavasti ennuste huomisesta eteenpäin on taas plus-asteita. Lunta on sen verran vähän, ettei siitä olisi vara sulaa yhtään. Ja lauhtuminen tietää taas liukkautta. Ei tykkää!

Urheiluseuran veteraanien kanssa kävin suutani aukomassa joululaulujen tahdissa. Hanuristi soitti vieressä niin kovaa, että uskalsin vähän ääntäkin päästää. Sinne se hukkui palkeisiin. Palkinnoksi saatiin joulutorttuja ja pipareita.

Nyt lähden projektin suunnitteluun. Kaikki on vielä alkutekijöissään, vaikka suuria haaveita leijuu ilmassa. Mitähän ehditään toteuttaa?

Eihän sitä nyt niin vähän kirjoituksia ole, reilu kuukausi ja 200 kirjoitusta tullut.
Varmaan niitä kiireitä vähän jokaisella ja jospa tuo nuhakin joitakin vaivaa.
Silti hyvä tulos.
Kerro nyt Hintriikka* vähän siitä projektista, että ollaan vähän jyvällä missä kaikessa olet mukana.
Tiedetäänhän me, että paljossa olet ja olemmehan omin silmin havainneet niitä lastuia joita mailmalle lennättelet.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Menestystä projektillesi, Late

Varmaan Latenkin vanhemmat aikanaan varoittelivat, ettei keskeneräistä tekelettä pidä näyttää herroille eikä narreille. Vihjaisin jo joku aika sitten, että eräs luokkakaveri 52 vuoden takaa bongasi minut ja huomasimme, että voisimme (yrittää) hyödyntää menneet vuodet yhteisellä projektilla.

Tämä ilta antoi uutta uskoa. (Hups, sehän olikin eilinen ilta!)

Siirrtetäänpä pirtti uusiin ympyröihin, saadaan tilaa joulun aikaisiin kirjoituksiin.

Oikeassa olet Late, jos tilastoja joku haluaa voi katsoa pirtin lukuja, kiitos kaikille kiinnostuksen osoittaneille.
Jotakin upeaa on Hintriikalla kehitteillä, näin minä uskon, onnea vaan projektille.
Taitaa pirtin uusi numero olla 58, mikäli muistini ei tee kepposia, en kyllä tarkasta asiaa, luotan itseenio, vaikka muisti ei aina pelaakkaan, siis pirtiin 58, olkaa hyvät;)