Buster XL, Silver Hawk - nousulistat pois

Alucat

Uuden Buster XL:n runko on ilmeisesti sama vanha paitsi, että nousulistat on poistettu ja perässä lisäuimataso. Vene sai hyvät arvostelut viimeisimmässä Vene-lehdessä. Kovuus aallokossa oli vähentynyt edelliseen malliin verrattuna. Saatiinko tämä aikaan vain listojen poistolla?
Miten on esimerkiksi Silver Hawkin ominaisuuksien kanssa? Jos sellaisesta poistaisi listat, pehmenisikö kyyti aallokossa? Miten mahtaisi nousulistojen poisto vaikuttaa rungon pituusjäykistykseen? Onko runko jäykistetty tarpeeksi rungon sisältä? Ajatuksia tästä listattomuuden trendistä..

19

2015

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Joilonaama

      Karkeasti voisi sanoa, että alle 30 solmun nopeuksissa nousulistoista ei ole oikein mitään hyötyä. Vasta, kun vene nousee ulompien nousulistojen varaan alkaa tapahtua. Jokaiselle nopeudelle ja painolle on oma ideaali pohjan leveys painopisteen sijainnista riippuen. Periaate on, mitä nopeampi - sen kapeampi. Nousulistoilla saadaankin nostettua lähinnä huippunopeutta ja korjattua kulkuasentoa suurissa nopeuksissa, mutta ne aiheuttavat normaaleilla alle 30 solmun nopeuksilla käyttönopeuksilla pelkästään lisävastusta ja pikkuaaltojen aaltojen jyskytystä pohjaan.

      • "Vasta, kun vene nousee ulompien nousulistojen varaan alkaa tapahtua."

        Olisko tuossa pienehkö ajatusvirhe?


      • o8l7uy65r
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        "Vasta, kun vene nousee ulompien nousulistojen varaan alkaa tapahtua."

        Olisko tuossa pienehkö ajatusvirhe?

        superturbiinikannet siis eivät kestäneet putkien taivutusta?


    • Joilonaama

      Ei ole. Ulommat nousulistat muuttavat veneen pohjan leveyden korkeammalle alueelle optimaalisemmiksi. Usein mennään yli 30 solmua tässä vaiheessa. Paine on suurin roiskeen juuressa joka aiheuttaa nosteen. Muu vedenalainen osa lähinnä aiheuttaa kitkavastusta.

      • "Paine on suurin roiskeen juuressa joka aiheuttaa nosteen. Muu vedenalainen osa lähinnä aiheuttaa kitkavastusta."

        Noste ja nostovoima ovat eri asioita, mutta jos tarkoitat nostovoimaa, niin em ajatuskulku ei voine pitää paikkaansa.


      • joilonaama
        e.d.k kirjoitti:

        "Paine on suurin roiskeen juuressa joka aiheuttaa nosteen. Muu vedenalainen osa lähinnä aiheuttaa kitkavastusta."

        Noste ja nostovoima ovat eri asioita, mutta jos tarkoitat nostovoimaa, niin em ajatuskulku ei voine pitää paikkaansa.

        http://forum.surfermag.com/forum/showflat.php?Cat=0&Number=2192763&Main=2171765

        Katsopa tuosta viestikerusta... Siinä on keskivaiheilla surffaritypyn alapuolellla kuva siitä miten paine plaanavassa kappaleessa jakautuu. paine on suuri juuri sillä kohtaa jossa roiske kääntyy suoraan kohti pohjaa.

        Nousulistattomat veneet ovat taloudellisempia maltillisilla noin alle 25 solmun nopeuksilla, kuin vastaavat nousulistalliset. Tilanne muuttuu, kun nousulistattoman version palteet alkanat nousta vedestä suuremmilla nopeuksilla. Tällöin optimaalinen pohjanleveys on ylitetty ja tarvitaan nousulistojakin.

        Itse ajan kyllä pääsääntöisesti 18-24 solmun nopeuksilla ja todella harvoin yli 30 solmua, jossa nousulistoista voisi olla hyötyä.


      • joilonaama kirjoitti:

        http://forum.surfermag.com/forum/showflat.php?Cat=0&Number=2192763&Main=2171765

        Katsopa tuosta viestikerusta... Siinä on keskivaiheilla surffaritypyn alapuolellla kuva siitä miten paine plaanavassa kappaleessa jakautuu. paine on suuri juuri sillä kohtaa jossa roiske kääntyy suoraan kohti pohjaa.

        Nousulistattomat veneet ovat taloudellisempia maltillisilla noin alle 25 solmun nopeuksilla, kuin vastaavat nousulistalliset. Tilanne muuttuu, kun nousulistattoman version palteet alkanat nousta vedestä suuremmilla nopeuksilla. Tällöin optimaalinen pohjanleveys on ylitetty ja tarvitaan nousulistojakin.

        Itse ajan kyllä pääsääntöisesti 18-24 solmun nopeuksilla ja todella harvoin yli 30 solmua, jossa nousulistoista voisi olla hyötyä.

        Veneen pohjaanhan vaikuttaa nosteen aiheuttama paine ja veneen liikkuessa veden dynaaminen paine joka voi olla pohjan eri osilla positiivinen tai negatiivinen.
        Jos jätetään tilapäiset pienet vaihtelut ja ilman vastus pois, on em. paineiden summa aina sama kuin veneen paino ja painevoiman keskiö on aina veneen painopisteen kohdalla (tarkkaan ottaen hieman poikkeaa putkurin/purjeiden aiheuttaman momemtin vuoksi).
        Venettä pinnalla kannattava voima on siis suuruudeltaan ja vaikutuspisteeltään miltei sama myös liikkuvassa veneessä, vene hakeutuu aina sellaiseen asentoon, jossa voimien tasapaino toteutuu.

        Linkin kuvassa on vain periaate veden liikkeestä syntyvästä voimasta, ja sen käytöstä laudan liikevoimana.
        Kyseisten alumiiniveneiden pohjassa olevat nousulistat ovat niin pieniä että ne eivät kanna venettä, listojen ensisijainen tarkoitus on rajata v-pohjan ulospäinvirtausta kulkuasennon parantamiseksi ja suurin hyöty lienee juuri liukukynnyksen tienoilla !


      • Joilonaama
        e.d.k kirjoitti:

        Veneen pohjaanhan vaikuttaa nosteen aiheuttama paine ja veneen liikkuessa veden dynaaminen paine joka voi olla pohjan eri osilla positiivinen tai negatiivinen.
        Jos jätetään tilapäiset pienet vaihtelut ja ilman vastus pois, on em. paineiden summa aina sama kuin veneen paino ja painevoiman keskiö on aina veneen painopisteen kohdalla (tarkkaan ottaen hieman poikkeaa putkurin/purjeiden aiheuttaman momemtin vuoksi).
        Venettä pinnalla kannattava voima on siis suuruudeltaan ja vaikutuspisteeltään miltei sama myös liikkuvassa veneessä, vene hakeutuu aina sellaiseen asentoon, jossa voimien tasapaino toteutuu.

        Linkin kuvassa on vain periaate veden liikkeestä syntyvästä voimasta, ja sen käytöstä laudan liikevoimana.
        Kyseisten alumiiniveneiden pohjassa olevat nousulistat ovat niin pieniä että ne eivät kanna venettä, listojen ensisijainen tarkoitus on rajata v-pohjan ulospäinvirtausta kulkuasennon parantamiseksi ja suurin hyöty lienee juuri liukukynnyksen tienoilla !

        Mikäli ihan tarkkoja ollaan, niin jokaiselle painolle pohjakulmalle ja nopeudelle löytyy optimaalinen pohjan leveys.

        Esimerkiksi 1000 kg painoisen veneen, jossa on 18 asteen pohjakulma, optimaaliset pohjan (tai nousulistojen suuremmilla nopeuksilla) leveydet ovat seuraavia:

        20 kn --> 1,70 m
        25 kn --> 1,40 m
        30 kn --> 1,12 m
        35 kn --> 0,80 m

        Toisaalta jos veneellä ajetaan suuremmalla kuormalla niin nuo listat ainoastaan jarruttavat menoa, samoin mikäli ajetaan pääsääntöisesti vaikkapa noin 25 solmua. Listoilla voi keulassa kuitenkin taittaa roskeita venettä jarruttamasta ja samoin ne pitävät aallokossa keulaa ylempänä, lisäten keulaan kohdistuvaa painetta. On listoilla vaikutusta veneen ajettavuuteenkin ( joskus myös positiivista) .

        1500 kg veneen optimileveyksiä

        20 kn --> 2,50 m
        25 kn --> 2,00 m
        30 kn --> 1,25 m
        35 kn --> 1,10 m

        500 kg veneelle:

        15 kn --> 1,74 m
        20 kn --> 1,15 m
        25 kn --> 0,95 m


      • ? ? ? ?
        Joilonaama kirjoitti:

        Mikäli ihan tarkkoja ollaan, niin jokaiselle painolle pohjakulmalle ja nopeudelle löytyy optimaalinen pohjan leveys.

        Esimerkiksi 1000 kg painoisen veneen, jossa on 18 asteen pohjakulma, optimaaliset pohjan (tai nousulistojen suuremmilla nopeuksilla) leveydet ovat seuraavia:

        20 kn --> 1,70 m
        25 kn --> 1,40 m
        30 kn --> 1,12 m
        35 kn --> 0,80 m

        Toisaalta jos veneellä ajetaan suuremmalla kuormalla niin nuo listat ainoastaan jarruttavat menoa, samoin mikäli ajetaan pääsääntöisesti vaikkapa noin 25 solmua. Listoilla voi keulassa kuitenkin taittaa roskeita venettä jarruttamasta ja samoin ne pitävät aallokossa keulaa ylempänä, lisäten keulaan kohdistuvaa painetta. On listoilla vaikutusta veneen ajettavuuteenkin ( joskus myös positiivista) .

        1500 kg veneen optimileveyksiä

        20 kn --> 2,50 m
        25 kn --> 2,00 m
        30 kn --> 1,25 m
        35 kn --> 1,10 m

        500 kg veneelle:

        15 kn --> 1,74 m
        20 kn --> 1,15 m
        25 kn --> 0,95 m

        Mitä tarkoittaa optimaalinen pohjan leveys, siis minkä suhteen optimaalinen ja miksi ? ?

        "Listoilla voi keulassa kuitenkin taittaa roskeita venettä jarruttamasta ja samoin ne pitävät aallokossa keulaa ylempänä, lisäten keulaan kohdistuvaa painetta"

        Kerrataas vielä :
        venettä pinnalla pitävä paine Ei voi olla veneen painosta poikkeava kuin hetkellisesti, eikä paineen kokonaisjakautuma voi poiketa painopisteestä (ellei vene laukkaa tai painopistettä tai muuta ulkoista voimaa muutetaan), siis pelkästään pohjan virtauksia tai listoja muuttamalla nostovoiman kokonaisvaikutusta ei voi poikkeuttaa tasapainoasemasta.

        E.d.K.


      • Liukkariteoriaa
        ? ? ? ? kirjoitti:

        Mitä tarkoittaa optimaalinen pohjan leveys, siis minkä suhteen optimaalinen ja miksi ? ?

        "Listoilla voi keulassa kuitenkin taittaa roskeita venettä jarruttamasta ja samoin ne pitävät aallokossa keulaa ylempänä, lisäten keulaan kohdistuvaa painetta"

        Kerrataas vielä :
        venettä pinnalla pitävä paine Ei voi olla veneen painosta poikkeava kuin hetkellisesti, eikä paineen kokonaisjakautuma voi poiketa painopisteestä (ellei vene laukkaa tai painopistettä tai muuta ulkoista voimaa muutetaan), siis pelkästään pohjan virtauksia tai listoja muuttamalla nostovoiman kokonaisvaikutusta ei voi poikkeuttaa tasapainoasemasta.

        E.d.K.

        Paine vaihtelee aaltoiskuissa voimakkaasti veneen pohjakulmasta, pohjan leveydestä ja myös nousulistoista riippuen. Ei ole todellakaan sama minkä muotoinen ja levyinen runko on ja paine keskittyy käytännössä keskimäärin alueelle, josta näkyvä roske taittuu. Lähdettäessä liikkelle keula nousee, kun roskekin on keulassa ja veneen lähtiessä liukuun vene nousee aaltonsa päälle ja "roiskeaura" saavuttaa peräpalteet. huippunopeudella palteetki voivat perässä irrota vedenpinnasta kun runko nousee ylös paineen kasvaessa ja kohdistuessa pienemmälle alueelle. Aallokossa veneeseen voi kohdistua jopa yli 7 g hetkellisiä voimia, jotka eivät todellakaan jakaudu tasaisesti pohjan alueelle. Nousulistoihin ja palteisiin muodostuu voimakkaita painehuippuja. Optimaalinen veneen kulkuasento kölilinjan ja vedenpinnan suhteen on noin 4,5-5,5 astetta riippuen veneen painosta, pohjakulmasta, nopeudesta, painopisteestä ja pohjan leveydestä.


      • ? ? ? ?
        Liukkariteoriaa kirjoitti:

        Paine vaihtelee aaltoiskuissa voimakkaasti veneen pohjakulmasta, pohjan leveydestä ja myös nousulistoista riippuen. Ei ole todellakaan sama minkä muotoinen ja levyinen runko on ja paine keskittyy käytännössä keskimäärin alueelle, josta näkyvä roske taittuu. Lähdettäessä liikkelle keula nousee, kun roskekin on keulassa ja veneen lähtiessä liukuun vene nousee aaltonsa päälle ja "roiskeaura" saavuttaa peräpalteet. huippunopeudella palteetki voivat perässä irrota vedenpinnasta kun runko nousee ylös paineen kasvaessa ja kohdistuessa pienemmälle alueelle. Aallokossa veneeseen voi kohdistua jopa yli 7 g hetkellisiä voimia, jotka eivät todellakaan jakaudu tasaisesti pohjan alueelle. Nousulistoihin ja palteisiin muodostuu voimakkaita painehuippuja. Optimaalinen veneen kulkuasento kölilinjan ja vedenpinnan suhteen on noin 4,5-5,5 astetta riippuen veneen painosta, pohjakulmasta, nopeudesta, painopisteestä ja pohjan leveydestä.

        Eh...
        Aallokko ja muutkin tilapäiset häiriöt aiheuttavat poikkeavia painevaihteluja, jotka taas johtavat veneen liikkeeseen ja asentomuutoksiin veneen pyrkiessä uudelleen tasapainotilaan, kuten keulan nousu lisää painetta veneen takapäähän ym , mutta tästähän nyt ei edes ollut kyse eikä veneen liikkeistä aallokossa muutenkaan ole mitään säännöllisyyttä.

        Veneen pohjan optimileveys ei tahdo aueta , joten voisitko ystävällisesti kertoa sen taustaa.


      • joilonaama
        ? ? ? ? kirjoitti:

        Eh...
        Aallokko ja muutkin tilapäiset häiriöt aiheuttavat poikkeavia painevaihteluja, jotka taas johtavat veneen liikkeeseen ja asentomuutoksiin veneen pyrkiessä uudelleen tasapainotilaan, kuten keulan nousu lisää painetta veneen takapäähän ym , mutta tästähän nyt ei edes ollut kyse eikä veneen liikkeistä aallokossa muutenkaan ole mitään säännöllisyyttä.

        Veneen pohjan optimileveys ei tahdo aueta , joten voisitko ystävällisesti kertoa sen taustaa.

        Yksinkertaistaen jos laitat pieneen (ja kapeaan) mökkiveneeseen mummot ja muksut mukaan niin nouseeko plaaniin? Ei nouse, koska on liian kapea pohjainen vene painoonsa nähden. (poikkeukena todella pitkä ja kapea kanootti jossa painopiste perästä on kauempana). Liian leveäpohjainen kevyt vene taas "yliplaanaa" ja laukkaakin, koska kantopintaa (pohjan leveyttä) on liikaa. Venehän nousee ylöspäin vedestä plaanissa sitä mukaa mitä paine pohjassa kasvaa. Lopulta, kun nopeutta lisätään, nousee pallekin kokonaisuudessaan vedestä. Tällöin on jo pohjan optimileveys ylitetty ja veneestä voi tulla epävakaa ajettava. Tätä kompensoidaankin sitten perään asti menevillä nousulistoilla, jotka nostavat veneen taas nojaamaan "uusien palteiden varaan" . Paine listojen kohdalla on suurempi ja ne toimivat "tukijalkoina". Nopea vene (yli 40 solmua) ilman palteita voi olla varsin levoton ajettava, jos nopeus kasvaa liiaksi. Tästä huolimatta tuolla 20-25 solmun marssinopeuksilla harvoin tarvitaan nousulistoja muuhun kuin keularoiskeiden irroittamiseen rungosta hallitusti. Laitaa myöden nousevat roiskeet aiheuttavat jonkin verran lisävastusta. Lisäksi keulassa olevat listat nostavat keulaa ylös "yliplaanaamisen estämiseksi suuremmilla nopeuksilla. Kaikki vedenalaiset mutkat ja epäjatkuvuudet lisäävät veden pyörteilyä joka jarruttaa venettä, siksi nousulistoja ei nykyään enää viedä keulasta perään asti, kuin korkeintaan se ulommainen. Ilman nousulistojakin pärjää ja käytös on usein normaaliaossa miellyttävän johdonmukaisuuksia, kun listat eivät tee temppuja veden virtauksille, mikäli kyseessä on vene jonka huippunopeus ei nouse suurin piirtein yli 35 solmun.


      • ? ? ? ?
        joilonaama kirjoitti:

        Yksinkertaistaen jos laitat pieneen (ja kapeaan) mökkiveneeseen mummot ja muksut mukaan niin nouseeko plaaniin? Ei nouse, koska on liian kapea pohjainen vene painoonsa nähden. (poikkeukena todella pitkä ja kapea kanootti jossa painopiste perästä on kauempana). Liian leveäpohjainen kevyt vene taas "yliplaanaa" ja laukkaakin, koska kantopintaa (pohjan leveyttä) on liikaa. Venehän nousee ylöspäin vedestä plaanissa sitä mukaa mitä paine pohjassa kasvaa. Lopulta, kun nopeutta lisätään, nousee pallekin kokonaisuudessaan vedestä. Tällöin on jo pohjan optimileveys ylitetty ja veneestä voi tulla epävakaa ajettava. Tätä kompensoidaankin sitten perään asti menevillä nousulistoilla, jotka nostavat veneen taas nojaamaan "uusien palteiden varaan" . Paine listojen kohdalla on suurempi ja ne toimivat "tukijalkoina". Nopea vene (yli 40 solmua) ilman palteita voi olla varsin levoton ajettava, jos nopeus kasvaa liiaksi. Tästä huolimatta tuolla 20-25 solmun marssinopeuksilla harvoin tarvitaan nousulistoja muuhun kuin keularoiskeiden irroittamiseen rungosta hallitusti. Laitaa myöden nousevat roiskeet aiheuttavat jonkin verran lisävastusta. Lisäksi keulassa olevat listat nostavat keulaa ylös "yliplaanaamisen estämiseksi suuremmilla nopeuksilla. Kaikki vedenalaiset mutkat ja epäjatkuvuudet lisäävät veden pyörteilyä joka jarruttaa venettä, siksi nousulistoja ei nykyään enää viedä keulasta perään asti, kuin korkeintaan se ulommainen. Ilman nousulistojakin pärjää ja käytös on usein normaaliaossa miellyttävän johdonmukaisuuksia, kun listat eivät tee temppuja veden virtauksille, mikäli kyseessä on vene jonka huippunopeus ei nouse suurin piirtein yli 35 solmun.

        Kerran vielä.

        Esitit edellä pohjan optimileveysarvoja eri painoisille veneille.
        Nniiden perusteita kyselin, missä suhteessa ne ovat optimaalisia, minkämuotoiselle pohjalle ja minkä takia ja kuinka juuri em tarkkoihin mittoihin on päädytty ? ?

        Riippumatta "roiskeista", stabilisuudesta , "yliplaanauksesta" ym, mummojen kuljetus liukuvalla veneellä onnistuu riittävän tehokkaalla moottorilla pohjan leveydestä riippumatta, joten se ei oikein auta leveysmittojen tarkkaan optimointiin.

        Mistä mitat ?

        Mutua, vai jotain perusteitakin ?


      • Joilonaama
        ? ? ? ? kirjoitti:

        Kerran vielä.

        Esitit edellä pohjan optimileveysarvoja eri painoisille veneille.
        Nniiden perusteita kyselin, missä suhteessa ne ovat optimaalisia, minkämuotoiselle pohjalle ja minkä takia ja kuinka juuri em tarkkoihin mittoihin on päädytty ? ?

        Riippumatta "roiskeista", stabilisuudesta , "yliplaanauksesta" ym, mummojen kuljetus liukuvalla veneellä onnistuu riittävän tehokkaalla moottorilla pohjan leveydestä riippumatta, joten se ei oikein auta leveysmittojen tarkkaan optimointiin.

        Mistä mitat ?

        Mutua, vai jotain perusteitakin ?

        http://illustrations.marin.ntnu.no/hydrodynamics/resistance/planing/index.html

        Tuolla, kun laskeskelee niin asia selviää. Painopisteensijainti perästä eteenpäin (yleensä noin pohjan leveyden verran tai kolmasosa veneen pituudesta) vaan tarvitsee syöttää oikein ja käyttää pilkun sijaan pistettä. "figurea" kun klikkaa niin näkee kuvasta mitä mitoilla tarkoitetaan.

        Hauskaa laskelmointia!


      • ? ? ? ?
        Joilonaama kirjoitti:

        http://illustrations.marin.ntnu.no/hydrodynamics/resistance/planing/index.html

        Tuolla, kun laskeskelee niin asia selviää. Painopisteensijainti perästä eteenpäin (yleensä noin pohjan leveyden verran tai kolmasosa veneen pituudesta) vaan tarvitsee syöttää oikein ja käyttää pilkun sijaan pistettä. "figurea" kun klikkaa niin näkee kuvasta mitä mitoilla tarkoitetaan.

        Hauskaa laskelmointia!

        Tämä vanha laskentaohjelma ei ilmoita mitään optimi leveyksiä.
        On laskennallinen vastus annetuille arvoille ja täydelle prismamuodolle, on hyvin epätarkka ja täysin "syvältä".

        Katseles vaikka itse, hyväksyy vain vakio p0hjakulman ...20 asteeseen, antaa samat arvot pohjakulmasta riippumatta ja esimerkiksi 5000 kg painoiselle veneelle 30 kn nopeuden 160 hv teholla ! !

        Uskottavaako ?

        Ps Nopeusasteikko ei voi olla km/h, koska laskut pätee vain liukuvalle pohjalle.


    • 12+8=20

      Ensinnäkään varsinkaan Busterin kohdalla hakkaaminen aallokossa ei johdu nousulistoista eikä muustakaan kosmeettisesta seikasta, vaan siitä että koko "vene" on suunniteltu päin persettä! Busteri on tarkoitettu tyynille metsälammille, ei merelle eikä suurille järvenselille eikä varsinkaan aallokkoon. Buster on erittäin vaarallinen kapistus jos aallokon korkeus ylittää 30 cm. Kuten sanottu, se hakkaa ja hyppii holtittomasti aallolta toiselle ja pitää kovaa meteliä. Koko laite ei edes näytä veneeltä vaan äyskäriltä.
      Varmaankin jotkut sisämaassa asuvat "merenkulun asiantuntijat" suunnitelleet kaljapäissään lähinnä vitsiksi. Muuta suunnittelussa ei ole otettukaan huomioon kuin mahdollisimman typerä ulkonäkö ja kova vauhti.

    • kuituvenemies

      No löytyihän tähänkin keskusteluun todellinen asiantuntija. Joko olit kännissä kello 16.18, vai pakottaako muuten vain elämä päätä?

    • jäljessä

      koska uusi XL on tullut?

      • Nyt

        2012


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuvat! Dannyyn liitetty Helmi Loukasmäki, 22, on puhjennut naisena kukkaan - Some sekoaa: "Sä..."

      Ooo, kaunis aikuinen nainen Helmistä on kasvanut siinä yli 80-vuotiaan Dannyn rinnalla! Katso uudet kuvat: https://ww
      Suomalaiset julkkikset
      62
      4769
    2. Henkirikos Alakylässä

      Nainen löydetty elottomana, mies otettu kiinni. Mitä on tapahtunut?
      Seinäjoki
      51
      3192
    3. Suodatinpussin kastelemalla saa parempaa kahvia

      Kokeilin niksiä ja kyllä tämä kahvi on parempaa nyt. Ei lainkaan maistu paperiselta. Huljuttelee hanan alla suppiloa pap
      Maailman menoa
      145
      2422
    4. Tidätkö nainen

      että suoraan sanottuna v.tut.aa että pääsit näin lähelle minua. Ei olisi oikeasti aikaa tähän mutta silti aina välillä o
      Ikävä
      105
      2006
    5. Mikä on kaivattusi etunimi?

      Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.
      Ikävä
      79
      1598
    6. Onkohan sinulla kaikki hyvin?

      Nyt vähän sellainen outo tunne tuli. Sinun asiasi niin ei minulle toki tarvitse kertoa. Kunhan mietin...
      Ikävä
      38
      1217
    7. Huikeeta, mahtavaa, ihan mielettömän upeeta

      Me ostettiin talo Espanjasta. Tosin saadaan käyttää sitä vain muutama viikko vuodessa kun on monta muutakin ostajaa! M
      Kotimaiset julkkisjuorut
      193
      1145
    8. Oho! Arja Koriseva paljastaa TTK:n ekasta suorasta lähetyksestä: "On vähän ärsyttävä yhtälö!"

      Upea Arja Koriseva! Tsemppiä haasteelliseen tilanteeseen! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/oho-arja-koriseva-
      Suomalaiset julkkikset
      16
      1121
    9. En kestä katsoa

      Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois
      Ikävä
      87
      1118
    10. Viimeinen reissu tälle kesälle

      Pian se syksy on. Hyvää huomenta ja aurinkoista päivää. ☕🌞🍁🌻🐺❤️
      Ikävä
      173
      1096
    Aihe