http://keskustelu.suomi24.fi/node/10273767
Ilmanvuotoluku keskimäärin 1,03 valmistalossa... :O Aikalailla hyvä kun ottaa huomioon, että passiivitalovaatimus on 0,6 ja siihen päästään vain kalliilla erikoisratkaisuilla.
Miten tiivitä ovat muiden valmistajien talot, onko mitään faktaa esittää?
Olisi kiva kuulla muitakin esimerkkejä siitä miten tiiviitä pakettitalot ovat..
Valmistalon ilmanvuotoluku n50 = 1,03 !!!!!!!
Ilmanvuotoluku n50
53
4644
Vastaukset
- passiivi pate
Kysymyksesi on sinällään hauska, sillä muuttovalmistalofirmatkin alkavat pikkuhiljaa tarjota passiivirakennetta taloihinsa.
Tässä on selkein esimerkki eli Design-talo joka nettisivuillaan kertoo että kaikki talomallit saa myös passiivirakenteella kiinteään 100 e / kerrosneliö lisähintaan:
http://www.designtalo.fi/fi/rakentaminen/passiivitalo/
Myös usean muun valmistajan internet-sivut tarjoavat passiivirakennetta vaihtoehtona, mutta muilla en ole nähnyt hintaa esillä. - Tahtomatta älväristi
Älvärin ilmanvuotoluku on 100 %. Kymmenkunta ø 90 mm reikää seinässä takaavat sen että ilma vaihtuu, halusipa tai ei. Jos sulkee räppänät, niin ilma imetään seinän ja lattian välissä olevasta 2 cm raosta. Poistoilmalämpöpumpou toimii jaksoittain, joten sähköllä lämmitetty ilma ajetaan taivaan tuuliin ohi poistoilmalämpöpumpun.
- tutkittua tietoa
Oulun Kaupungin Rakennusvalvonta on tutkinut näitä valmistuneista kohteista ja koska jokainen mittaus on tehty vähintään kuudessa saman firman valmistuneessa talossa voi tätä pitää ainakin jossain määrin luotettavana:
http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/laatukortit/Pientalojen_ilmanpitavyys_100x230cm.pdf- Kilpailija..
Aijai... Kastelli! Huomasitteko, että Kastellin huonoimman yksilön mittaustulos on peräti 3.
Kilpailija.. kirjoitti:
Aijai... Kastelli! Huomasitteko, että Kastellin huonoimman yksilön mittaustulos on peräti 3.
Kaikki yli kakkosen talot tarkoittavat huolimattomuutta höyryn- tai ilmansulun asennuksessa. Kastellilla on kiusana sekä laatuvaihtelu asennusryhmissä ja ASIAKKAAAN asentamat höyrynsulut - heillä kun on aika paljon pelkkiä runkoasennuksiakin myytynä. Eli yksittäisestä huonosta tuloksesta ei voi välttämättä vetää johtopäätöstä, että Kastellin asennusryhmät olisivat sen huonompia kuin muillakaan talotoimittajilla.
- kauno_rengas
rauno_kangas kirjoitti:
Kaikki yli kakkosen talot tarkoittavat huolimattomuutta höyryn- tai ilmansulun asennuksessa. Kastellilla on kiusana sekä laatuvaihtelu asennusryhmissä ja ASIAKKAAAN asentamat höyrynsulut - heillä kun on aika paljon pelkkiä runkoasennuksiakin myytynä. Eli yksittäisestä huonosta tuloksesta ei voi välttämättä vetää johtopäätöstä, että Kastellin asennusryhmät olisivat sen huonompia kuin muillakaan talotoimittajilla.
Kilpailijan onnetonta propagandaa!
Jos kerran mitattu, että Kastelli vuotaa ja huju käy nurkissa, niin se on silloin niin! Turha siitä täällä on myyjän jauhaa paskaa. Jokainen vastuullinen "valmistalotoimittaja" on tarkastanut itse (ennen mittauksia), että välttämättömät tiivistystyöt ovat tehty oikein. Toisaalta rivien välistä voi lukea, ettei Kastellia kiinnosta pätkän vertaa asiakkaan rakennusprojekti, kun rahat on maksettu ja lautaniput toimitettu kastumaan tontille.
Tämänkin "talotehtaan" tiiviit valmistalot tehdään kylmässä "katkosirkkeli/pakkaushallissa", jota se itse hienostuneesti kutsuu "tehtaaksi". Tehtaan talotoimitus on kasa lautaa ja rimaa tontille ja tätä toimitusta voisi sellaisenaa kutsua harakan pesäksi. kauno_rengas kirjoitti:
Kilpailijan onnetonta propagandaa!
Jos kerran mitattu, että Kastelli vuotaa ja huju käy nurkissa, niin se on silloin niin! Turha siitä täällä on myyjän jauhaa paskaa. Jokainen vastuullinen "valmistalotoimittaja" on tarkastanut itse (ennen mittauksia), että välttämättömät tiivistystyöt ovat tehty oikein. Toisaalta rivien välistä voi lukea, ettei Kastellia kiinnosta pätkän vertaa asiakkaan rakennusprojekti, kun rahat on maksettu ja lautaniput toimitettu kastumaan tontille.
Tämänkin "talotehtaan" tiiviit valmistalot tehdään kylmässä "katkosirkkeli/pakkaushallissa", jota se itse hienostuneesti kutsuu "tehtaaksi". Tehtaan talotoimitus on kasa lautaa ja rimaa tontille ja tätä toimitusta voisi sellaisenaa kutsua harakan pesäksi.Pelkkiä valheita taas levittelet:
* en ole talomyyjä - minut tunnetaan markkinoilla suunnittelijana
* en väittänyt Kastellia talotehtaaksi
* jos talopaketti myydään runkoasennettuna, tuskin yksikään talotoimittaja tarkastaa asiakkaan tekemiä työsuorituksia- ennätyslukema
rauno_kangas kirjoitti:
Pelkkiä valheita taas levittelet:
* en ole talomyyjä - minut tunnetaan markkinoilla suunnittelijana
* en väittänyt Kastellia talotehtaaksi
* jos talopaketti myydään runkoasennettuna, tuskin yksikään talotoimittaja tarkastaa asiakkaan tekemiä työsuorituksiailmamvuotolukema 3 on niin suuri, että vikaa tuskin tarvitsee muovista etsiä - sitä nimittäin tuskin tuossa tapauksessa on ollenkaan. tuollaiseen taloon tulee homevaurioita muutamassa vuodessa, koska alipainetta ei saa ellei lvi-koneena ole joku lentokoneen suihkumoottori.
- rk
ennätyslukema kirjoitti:
ilmamvuotolukema 3 on niin suuri, että vikaa tuskin tarvitsee muovista etsiä - sitä nimittäin tuskin tuossa tapauksessa on ollenkaan. tuollaiseen taloon tulee homevaurioita muutamassa vuodessa, koska alipainetta ei saa ellei lvi-koneena ole joku lentokoneen suihkumoottori.
Hassuinta asiassa on, että ainkin vielä pitää normien mukaan energiatodistusta laadittaessa käyttää arvoa 4,00 ellei muuta arvoa erikseen perustella. Käytännössä valvontaviranomaiset edellyttää aina painekoetta, kun käytetään noita "ihan tavanomaisin konstein" saavutettavissa olevia lukuja.
- vertailuja tekevä
tuolta ei löytyny Teritalon ja Kannustalon 1,5 kerroksisten lukemia lainkaan. Onkohan näistä mittaus tuloksia olemassa jossakin?
- t0rppa
vertailuja tekevä kirjoitti:
tuolta ei löytyny Teritalon ja Kannustalon 1,5 kerroksisten lukemia lainkaan. Onkohan näistä mittaus tuloksia olemassa jossakin?
Linkissä oli tietoja vain Oulun kaupungin osalta, mukana toimittajat joilta mitattu vähintää 6 taloa. Tilastot yli vuoden vanhoja.
Sinänsä mukava että tuota tietoa on julkaistu.
Mutta, tämä taas kuulostaa hassulta:
"Rakennuslupavaiheessa voi Oulussa käyttää parempaakin vuotolukua, jos rakennuttaja tai pääsuunn. sitoutuu tavoittelemaan seuraavan menettelyn toteutumista ja vastaava työnjohtaja varmentaa toteutumisen vastaamalla kysymyksiin ja allekirjoituksella."
Siis mitä - pari allekirjoitusta? Eihän tuo mitenkään voi korvata mittausta?
kuulostaa Oudolta. - luotto mies
t0rppa kirjoitti:
Linkissä oli tietoja vain Oulun kaupungin osalta, mukana toimittajat joilta mitattu vähintää 6 taloa. Tilastot yli vuoden vanhoja.
Sinänsä mukava että tuota tietoa on julkaistu.
Mutta, tämä taas kuulostaa hassulta:
"Rakennuslupavaiheessa voi Oulussa käyttää parempaakin vuotolukua, jos rakennuttaja tai pääsuunn. sitoutuu tavoittelemaan seuraavan menettelyn toteutumista ja vastaava työnjohtaja varmentaa toteutumisen vastaamalla kysymyksiin ja allekirjoituksella."
Siis mitä - pari allekirjoitusta? Eihän tuo mitenkään voi korvata mittausta?
kuulostaa Oudolta.ymmärsinkö oikein että vastaava työnjohtja allekirjoituksellaan varmentaa että talosta tulee tiivis? mitä sitten tehdään jos allekirjoituksesta huolimatta ei päästykään haluttuun ilmavuoto lukuun?
- rk
luotto mies kirjoitti:
ymmärsinkö oikein että vastaava työnjohtja allekirjoituksellaan varmentaa että talosta tulee tiivis? mitä sitten tehdään jos allekirjoituksesta huolimatta ei päästykään haluttuun ilmavuoto lukuun?
Veikkaan, että ideana on vastuutta vastaavat vahtimaan työn laatua - kyllä sen naamallakin näkee, että nyt kyllä syntyy alle kakkosen vuotoluku.
Sitten kun osoittuu, että vastaavat työnjohtajat ovat kuitanneet nelosen taloista kakkosia "allekirjoituksellaan vahvisten" - ruvetaan hiljalleen poistamaan mainittua toimintamallia käytöstä ja ryhdytään vaatimaan mittauksia. - vertaileva
rk kirjoitti:
Veikkaan, että ideana on vastuutta vastaavat vahtimaan työn laatua - kyllä sen naamallakin näkee, että nyt kyllä syntyy alle kakkosen vuotoluku.
Sitten kun osoittuu, että vastaavat työnjohtajat ovat kuitanneet nelosen taloista kakkosia "allekirjoituksellaan vahvisten" - ruvetaan hiljalleen poistamaan mainittua toimintamallia käytöstä ja ryhdytään vaatimaan mittauksia.näkyi olevan niin tuolla Oulussa, että parhaisiin tuloksiin ylsivät paikalliset rakennusliikkeet. Markkinointikeino?---teemme laadukkaita taloja? Ilmeisesti näitä on mitattu jo vuosi kausia eli luulisi olevan jo mittaus tuloksia useammaltakin firmalta sen verran monta, että olisi listoilla mukana? Eihän tuohon listalle pääsyyn tarvittu kuin 6 mitattua taloa... itse päätyisin ehdottomasti mittaukseen, ei kait sitä voi kenenkään allekirjoituksella korvata?????
- hattivati
vertaileva kirjoitti:
näkyi olevan niin tuolla Oulussa, että parhaisiin tuloksiin ylsivät paikalliset rakennusliikkeet. Markkinointikeino?---teemme laadukkaita taloja? Ilmeisesti näitä on mitattu jo vuosi kausia eli luulisi olevan jo mittaus tuloksia useammaltakin firmalta sen verran monta, että olisi listoilla mukana? Eihän tuohon listalle pääsyyn tarvittu kuin 6 mitattua taloa... itse päätyisin ehdottomasti mittaukseen, ei kait sitä voi kenenkään allekirjoituksella korvata?????
miksi sitä tarvitsisi mitata? on kumminkin alle päivän homma tehdä tiivis talo :D
- hattivati
ainakin jossain määrin, se kertoo kaiken? Pystytysporukat ovat tienneet, että tullaan mittaamaan! Ja silti eivät ole pystyneet tuon parempiin, entä sitten kun 99% pystytyksistä tietävät, ettei ole pelkoakaan mittauksesta?
- tutkittua tetoa
Ei kerro kaikkea, sillä nuo mittaukset ajoittuvat usean vuoden ajalle. Muistan nähneeni version tuosta jo 2006, silloin noin puolet firmoista oli jo listattuna.
Rakennusmääräysten kiristyminen näkyy siinä, että kun sinne listaan ilmestyy uusi valmistaja, se menee aina kärkikolmikkoon.
Kun ensimmäiset mitatut talot on esim vuosilta 2004-2005, niin kyllä siinä 2011 tilanteeseen on jo vissi ero, on sitten minkä firman tahansa ja minkä pystytysporukan tahansa tekemä talo. - hattipattimatti
minäpä sovin talotehtaan kanssa, että tehdään mittaus rakentamisen jälkeen ja piti olla tavoitetasossa.
n. 500e maksoin mittauksesta ja kannatti maksaa, sai ainakin asentajat keskittymään hommiinsa...
Miettiä sopii missä kohti höyrynsulku on ja monellako ruuvilla sen vuosien varrella puhkaisee. - mattipattihatti
hattipattimatti kirjoitti:
minäpä sovin talotehtaan kanssa, että tehdään mittaus rakentamisen jälkeen ja piti olla tavoitetasossa.
n. 500e maksoin mittauksesta ja kannatti maksaa, sai ainakin asentajat keskittymään hommiinsa...
Miettiä sopii missä kohti höyrynsulku on ja monellako ruuvilla sen vuosien varrella puhkaisee.olipa hyvä vinkki. pitääpä sopimukseen määritellä tavoite taso . Ja mittaajan valitsen ihan ite, ettei vaan olisi niissäkin eroja työ suorituksen tasossa.... : D
- sakkipakkilakki
Tuo mittaaminen ja siitä etukäteen sopiminen on ainoa tapa rakennuttaa taloa! Sekä tietysti määritellä maksimivuotoluku :D
500€ on järkyttävän pieni raha, hyötyyn nähden siis!!! - Hyvä näin.
Nyt loppuivat puheet siitä, että talopaketit vuotavat nurkistaan. Ilmeisesti laatu on nykyään ihan eri tasolla kuin vielä 80-luvulla.
- Laatua pukittaa
Vuotavat edelleen ja vieläpä Oulussa. Lattialämmityksellä varustetun uuden talon nurkasta löytyy 10 astetta. Pakkasella varmaan vielä vähemmänkin. A-energialuokka ja erityisrakenteiden piti taata ettei ole lämpövuotoja. Takuukorjauksia tehdään yli 2 vuotta valmistumisen jälkeen. Tunnettu kivijalkarakennusliike.
- suunnittelija K
Laatua pukittaa kirjoitti:
Vuotavat edelleen ja vieläpä Oulussa. Lattialämmityksellä varustetun uuden talon nurkasta löytyy 10 astetta. Pakkasella varmaan vielä vähemmänkin. A-energialuokka ja erityisrakenteiden piti taata ettei ole lämpövuotoja. Takuukorjauksia tehdään yli 2 vuotta valmistumisen jälkeen. Tunnettu kivijalkarakennusliike.
niin ja lämpöindeksi on sulle ihan tuntematon käsite ja ulkolämpötilan vaikutus? pistelämpötilakaan ei taida sanoa sulle mitään?
Toisaalta tässä keskustelussa löytyy linkki Oulussa tehtyihin tutkimuksiin, tosin vuodenvanhoihin, joista puuttuu monta kiinnostavaa talomerkkiä.
Sen verran haraisin vastaan, että käsittääkseni ilmantiiveydessä pääsee kyllä passiivitalotasolle ilman kalliita erikoisratkaisuja - erityisellä huolellisuudella, joka kyllä maksaa vaivan (eikä se juuri muuta maksakaan).- rivettä rakoon
Tässä olen täysin samaa mieltä!
Itse olen ammattirakentaja ja korjaillut omaa 90-luvun alussa tehtyä taloa jossa on tehty niin typeriä virheitä mm. höyrynsulun kanssa ettei voi kuin ihmetellä ja kyse on vain ja ainoastaan viitsimisestä pääosin, muutamassa kohdassa kyllä ilmeisesti aivan osaamattomuudestakin.
Että korpeaa katsoa paskaa työtä kun kyse ei ole edes siitä että huonosti tekemällä olisi jotain voittanut.
- sakkipakkilakki
Rauno on suunnittelija, ei myyjä! Sen huomaa helposti seuraavasta kommentista:
"Sen verran haraisin vastaan, että käsittääkseni ilmantiiveydessä pääsee kyllä passiivitalotasolle ilman kalliita erikoisratkaisuja - erityisellä huolellisuudella, joka kyllä maksaa vaivan (eikä se juuri muuta maksakaan). "
Kaikki itse rakennuksessa mukana olevat tietävät, että se on vaiva mikä kasauksessa maksaa!Osa porukasta näköjään lukee noita mun kommentteja "kuin piru raamattua", joten lienee pakko täydentää sen verran, ettäse "vaiva", joka kertyy ilman- tai höyrynsulun huolellisesta tiivistämisestä verrattuna "suurinpiirtein asentamiseen" on alle miestyöpäivän kokoinen juttu omakotitalossa - ja sen miestyöpäivän suhde kokonaiskustannuksiin?
Se ei käytännössä "maksa mitään" verrattuna siihen, miltä energianhukalta ja kosteusvaurioriskiltä sillä välttyy.
- sakkipakkilakki
Olisit vaan Rauno jättänyt täydentämättä! Tuo "vaiva", minkä mainitsit on paljon enemmän kuin miestyöpäivä ja sen kaikki tietävät.
- rk
Se, kauanko mies tiivistää yhden omakotitalon ilman- tai höyrynsulkua, riippuu tietysti miehestä. Meilläpäin riittää varsin hyvään tiiveyteen yhden miestyöpäivän työpanos. Ja aika tupelo pitää asialle panna, että siihen "paljon enemmän" saa haaskattua.
- ummmikko
Onko omakotitalon tiiveys vain ja ainoastaan ilman- tai höyrynsulun tiivistyksestä kiinni? Ja sen tekee päivässä? Sittenhän kaikkien mittaustulos pitäisi olla luokkaa 0,09 :D
Toki asiaan vaikuttaa moni muukin seikka, mutta työmaan osuus on aikalailla kokonaan tuossa mainitussa.
- ummmikko
eli jokainen talo, jossa ilmanvuotoluku on yli 0,1 on jotain pahasti pielessä? mikä muu vaikuttaa kuin työmaaosuus? jos siis työmaa on se missä talo tehdään...
Ei nyt ihan noinkaan. Hermeettisen talon rakentaminen on vaikeaa monestakin eri syystä. Kun talo on kuitenkin asumista varten, tulee siinä olla mm. avattavia ja suljettavia kulkuaukkoja ym. sellaista, joka läpäisee vaipan. Ovien ja ikkunoiden tiivistyskään ei ole likimainkaan aina "täydellinen".
Kun norminlatija aikoinaan kiinnostui tosissaan energiatehokkuudesta, tutkittiin olemassa olevaa rakennuskantaa tiiveyden näkökulmasta. Ensimmäisellä kertaa N50-tiiveyslukuvaatimukseksi asetettiin 4,00 joka yhä edelleen on oletusarvo, jota käytetään energiatodistuksen laadnnassa ilman erillistä selvitystä mhdollisesta pienemmästä arvosta - vaikka nykyisessä energiatehokkuusvaatimuksessa tavanomaiseltakin talolta vaadittaisiin 2,00. Ja tuo kakkosen taso on saavutettavissa "ihan vakiintunein rakentamismenetelmin" - ykkösen seutuun pääsee tavanomaisilla menetelmillä ja huolellisella työllä. 0,6-taso (passiivitalojen vertailutaso) on saavutettavissa ilman kovin kummallisia ponnisteluja (ei taikatemppuja tuollakaan tasolla vielä). Siitä alaspäin on aina vaan tiukempaa. Pari vuotta sitten epävirallinen SE oli 0,09 http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/08/25284
Mainittakoot vielä, että tuo edellä esillä ollut 3,3 ei siis ole erityisen huono, vaikkakin nykysysteemeihin suuri luku. Muutama vuosi sitten sellaisia rakennettiin vielä paljonkin - siis ennen kuin tätä tiiveysasiaa painotettiin nykymalliin.
- ummmikko
eikö ovet ja ikkunat kiinnitetä työmaalla? eli tiivistäminen tehdään myös työmaalla? käsittääkseni myös muut läpiviennit tehdään työmaalla?
Ikkunoiden ja ovien liittyminen rakenteisiin tiivistetään joko elementtitehtaassa tai työmaalla osana ilman- tai höyrynsulun tiivistäistä - ja sitä käsittelinkin tuossa edellä. Lisäksi ikkunoissa ja ovissa on muitkin tiivistettäviä rajapintoja - avautumispinnat sekä helat. Mm. yleisesti käytettyjen sälekaihtimien hallintalaitteet johdetaan sisäpuitteiden läpi aika hankalasti tiivistettävien helojen avulla.
- r98
rauno_kangas kirjoitti:
Ikkunoiden ja ovien liittyminen rakenteisiin tiivistetään joko elementtitehtaassa tai työmaalla osana ilman- tai höyrynsulun tiivistäistä - ja sitä käsittelinkin tuossa edellä. Lisäksi ikkunoissa ja ovissa on muitkin tiivistettäviä rajapintoja - avautumispinnat sekä helat. Mm. yleisesti käytettyjen sälekaihtimien hallintalaitteet johdetaan sisäpuitteiden läpi aika hankalasti tiivistettävien helojen avulla.
sälekaihtimien osalta nuo uuden malliset ovat helpompia, esim. Solar Handy, jossa itse säädin tulppaa läpiviennin.
- ummmikko
rauno_kangas kirjoitti:
Ikkunoiden ja ovien liittyminen rakenteisiin tiivistetään joko elementtitehtaassa tai työmaalla osana ilman- tai höyrynsulun tiivistäistä - ja sitä käsittelinkin tuossa edellä. Lisäksi ikkunoissa ja ovissa on muitkin tiivistettäviä rajapintoja - avautumispinnat sekä helat. Mm. yleisesti käytettyjen sälekaihtimien hallintalaitteet johdetaan sisäpuitteiden läpi aika hankalasti tiivistettävien helojen avulla.
mm. sälekaihtimet asennetaan työmaalla ja siten tietysti tiivistys hoidetaan myös työmaalla? Vieläkö on tehtävissä yhden työpäivän aikana?
- rk
ummmikko kirjoitti:
mm. sälekaihtimet asennetaan työmaalla ja siten tietysti tiivistys hoidetaan myös työmaalla? Vieläkö on tehtävissä yhden työpäivän aikana?
Jo on pojalla hinku todistella, että kunnolla tiivistäminen olisi tavalliseen asentamiseen verrattuna yli miestyöpäivän suuruinen lisäpanostus....
Tuo miestyöpäivä, josta puhuin, pitää sisällään höyryn- tai ilmansulun kunnollisen teippaamisen myös läpivientien osalta (ikkunan ja ovenpielet sekä LVIS-läpiviennit). Siinä yhteydessä en arvioinut sälekaihtimia, joista nykyisin yhä suurempi osa tulee tehdasasennettuina. - oman työn määrä
rauno_kangas kirjoitti:
Ikkunoiden ja ovien liittyminen rakenteisiin tiivistetään joko elementtitehtaassa tai työmaalla osana ilman- tai höyrynsulun tiivistäistä - ja sitä käsittelinkin tuossa edellä. Lisäksi ikkunoissa ja ovissa on muitkin tiivistettäviä rajapintoja - avautumispinnat sekä helat. Mm. yleisesti käytettyjen sälekaihtimien hallintalaitteet johdetaan sisäpuitteiden läpi aika hankalasti tiivistettävien helojen avulla.
onko sinulla tietoa mitkä talopaketti firmat tiivistävät nuo ikkunoiden ja ovien liittymä pinnat jo tehtaalla valmiiksi. Kastelli? Omatalo? Jukkatalo? Kannustalo?. Tuo asia vaikuttaa laskelmiin kun teen vertailua, mitkä työ vaiheet jää omaksi hommaksi sen jälkeen kun pystytys on tehty.
oman työn määrä kirjoitti:
onko sinulla tietoa mitkä talopaketti firmat tiivistävät nuo ikkunoiden ja ovien liittymä pinnat jo tehtaalla valmiiksi. Kastelli? Omatalo? Jukkatalo? Kannustalo?. Tuo asia vaikuttaa laskelmiin kun teen vertailua, mitkä työ vaiheet jää omaksi hommaksi sen jälkeen kun pystytys on tehty.
Tätä ikkunanpielien tiivistyskysymystä en ole tullut talopakettimerkeittäin selvittäneeksi. Muutama pointti voisi kuitenkin olla tässä:
* Jos elementtitaloa tarjotaan "listoitukset tehtynä" - lienee myös listoitusten alle tulevat tiivistykset pitäisi olla tehtynä
* Aika monet elementtipaketit tarjotaan "listat heftattuna" ja höyrynsulkumuovi ikkunoiden sisäpintaa suojaamassa (läpi vedettynä) - silloin tiivistyksen viimeistely on aivan ilmeisestiasiakkaan vastuulla
* Paikallarakennettavissa talomerkeissä tiivistyksen luulisi kuuluvan höyrynsulun asennus -nimiseen työvaiheeseen.
Kiva olisi minunkin lukea, jos joku on merkkikohtaisesti tarkemmin sen selvittänyt.rauno_kangas kirjoitti:
Tätä ikkunanpielien tiivistyskysymystä en ole tullut talopakettimerkeittäin selvittäneeksi. Muutama pointti voisi kuitenkin olla tässä:
* Jos elementtitaloa tarjotaan "listoitukset tehtynä" - lienee myös listoitusten alle tulevat tiivistykset pitäisi olla tehtynä
* Aika monet elementtipaketit tarjotaan "listat heftattuna" ja höyrynsulkumuovi ikkunoiden sisäpintaa suojaamassa (läpi vedettynä) - silloin tiivistyksen viimeistely on aivan ilmeisestiasiakkaan vastuulla
* Paikallarakennettavissa talomerkeissä tiivistyksen luulisi kuuluvan höyrynsulun asennus -nimiseen työvaiheeseen.
Kiva olisi minunkin lukea, jos joku on merkkikohtaisesti tarkemmin sen selvittänyt.Sen verran vielä lisää, että paikallaraketajistakin jotkut vetää muovin läpi - perustelevat sillä, että muovin poistaminen ikkunan kohdalta kannattaa suorittaa avsta tasoitustöiden jälkeen (ikkunat pysyy siistimpänä). Silloin kyllä sivutuotteena jää se tiivistys asiakkaan vastuulle ja on jälkikäteen työläämpi tehdäkin. Fiksuimmissa aukonpileitiivistyksissä tiivistysteippi liimataan ikkunakarmin "selkään" jo ennen ikkunan nostamista paikalleen, ja silloin tiivistystyövaihe ajoittuu ikkunoiden asennuksn kohdalle.
- r98
meille tulokseksi n50 = 2,4 suurelementti talossa.. ainoa, ja selkeä ongelmakohta oli ulkoseiniin rajoittuvat pesutilat.
elementtiliitokset, ikkunat tms. olivat kyllä tiiviitä.- nirpp
nonii, nuo pesutilojen höyrunsulut onkin hyvä kinastelun aihe.. tiivis vai hengittävä, kumpi ja kampi. Elementtitoimittajista monet jättää ainakin elementin höyrynsulun pois pesutilojen osalta.
- rk
nirpp kirjoitti:
nonii, nuo pesutilojen höyrunsulut onkin hyvä kinastelun aihe.. tiivis vai hengittävä, kumpi ja kampi. Elementtitoimittajista monet jättää ainakin elementin höyrynsulun pois pesutilojen osalta.
Hengittävyys ei ole tiiveyden vastakohta. Rakenteiden hengittävyydellä tarkoitetaan rakenteen kykyä tasata sisäilman kosteusvaihteluita eikä sillä ole mitään tekemistä ilmavuotojen kanssa. Hengittävärakenteisetkin talot pyritään tekemään ilmatiiviiksi. Esierkiksi yks tuttu porukka tekee hengittävärakenteisia passiivitaloja eli antavat takuun hengittävärakenteisen talon ilmanvuotoluvusta N50
- ummmikko
voihan ummmikko olla tyttökin? mutta tiiveys on siis muutakin kuin päivän homma?
- rk
Sukupuolesi saa ihan vapaasti olla vaikka se kolmas, eikä tuossa jankutuksessa työmenekistäkään ole paljon päätä taikka häntää.
Kokemukseni mukaan on kuitenkin ihan hyvä suuruusluokka-arvio tämä: tavanoamien omakotitalon ilman- tai höyrynsulun tiivistämien tavallisesta "sinne päin asennuksesta" kohtuullisen hyvään suoritukseen ei ole juurikaan suurempi kuin miestyöpäivän kokoinen uhraus - ja tuo panostus on yksi parhaista investoinneista normaalissa omakotitalohankkeessa.
Ja ilmanvuotoluvuiksi muutettuna tuollainen tavallinen "sinnepäin asennus" tahtoo tarkoittaa keskimäärin nelosen vuotolukuja - ja tuo kohtuullisen hyvä taso tarkoittaa 1,0-1,5 tasoa, joka ei siis edellytä mitään poppakonsteja vaan tavallisen huolellista työtä normaalein tiivistysmenetelmin.
- faktaahomma
vaikka ummikko jankkaa, niin kyllä fakta on se, että huolellinen duuni vs. normi vie aikaa n.1,5kertaisesti. Oli duuni sitten melkein mikä vaan. Tuosta on tehty tutkimuksiakin.
Kun puhutaan perustalon ilman- tai höyrynsulun asentamisesta, niin lähtökohtana pitäisi siis kysyttämän: kuinka suuren talon ilman- tai höyrynsulun "normiasennuksen" hoitaa kahdessa miestyöpäivässä?
Jos nimittäin tuo normiasennus veisi sen kaksi päivää, niin siltä osin "huolellinen duuni" toisi sen yhden miestyöpäivän lisää myös sinun laskentakaavallasi.- Sönköti sönkön...
rauno_kangas kirjoitti:
Kun puhutaan perustalon ilman- tai höyrynsulun asentamisesta, niin lähtökohtana pitäisi siis kysyttämän: kuinka suuren talon ilman- tai höyrynsulun "normiasennuksen" hoitaa kahdessa miestyöpäivässä?
Jos nimittäin tuo normiasennus veisi sen kaksi päivää, niin siltä osin "huolellinen duuni" toisi sen yhden miestyöpäivän lisää myös sinun laskentakaavallasi.Mitä tarkoittaa maallikkotermi "normiasennus"? Dinin vai Sfs:n mukaan? Standardisoimisliitto määrittelee normit Suomessa.
Hoyrynsulkuasennusaikaa ei koske mikään normi, urpo! - 2+7
Sönköti sönkön... kirjoitti:
Mitä tarkoittaa maallikkotermi "normiasennus"? Dinin vai Sfs:n mukaan? Standardisoimisliitto määrittelee normit Suomessa.
Hoyrynsulkuasennusaikaa ei koske mikään normi, urpo!Missasit pointin. Normiasennuksella edellinen kirjoittaja tarkoitti tavanomaista asennusta - siis ei sitä huolellista asennusta.
- Jeesus, Saatana
2+7 kirjoitti:
Missasit pointin. Normiasennuksella edellinen kirjoittaja tarkoitti tavanomaista asennusta - siis ei sitä huolellista asennusta.
Ja hopon löpön toiselle ranettajalle.
Paska näkyy kulkecan samassa purkessa.
- Skept :)
Esimerkiksi hirsitalossa ikkunoiden ja oviaukkojen huolellinen tiivistäminen ei ole aivan yhtä helppoa painumarakojen tähden. Ei voi uretaania puhaltaa samanlailla joka paikkaan.
Uretaanilla ja muovilla sekä teipeillähän taloista tehdään täysin "pusseja". Usein se tarkoittaa myös kyllä hengittämättömyyttä, koska ei kipsilevyllä ja mineraalivillalla saada mitään kosteudenvaraamiskykyä. Kun tehdään mittava eristepaksuus, on vuotojen oltavakin varmasti olemattomia.
En vain oikein täysin usko tätä nykyajan tietämystä. Kun ajatellaan talojen energiakulutusta, niin jo "ikiajat" on käytetty (jostain vuodesta -1980) että normi 120 m2 talo sähkölämmityksellä ja 4 hengen asukeilla vie energiaa noin 18 000 kWh vuodessa. Talon kaikki energia on helppo mitata kun kaikki toimii sähköllä... Mihin kulutuksiin nämät uudet talot kaikkineen eristyksineen ja teippeineen mahtavat sitten päästä? Rakenteiden paksuus, ikkunat, ovet, kodinkoneet yms. pitäisi olla niin paljon paremmat että jos nämät laskelmat paikkansa pitävät luulisi että tuon vastaavan asuinpinta-alan omaava talo veisi enää pienen osan 80 -luvvun talon energiasta (jossa siis käytössä hehkulamput, vanhanajan kodinkoneet jne)
Mikähän mahtaa olla todellinen vuosikulutus toteutuma nykytaloissa (tuo 18000 kWh on perustunut keskimääräisen kulutukseen eikä mihinkään teorialaskuihin käsittääkseni)?Hirsitalojenkin tiiveys on kehittynyt viime vuosina aimo harppauksin. Enää ei hirsitalonkaan tarvitse vuotaa kuin seula - tuollaiset 1,5-vuotoluvut alkavat olla nykypäivää hirsitaloissakin. Eikä ilmavuodoilla ole mitään tekemistä hengittävyyden (=kosteudenvapauskyky) kanssa.
Ensi heinäkuun alusta tulee voimaa seuraava taso energiatalouden normistossa. Ja silloin 120 neliöisen talon perusenergiataso on 24.500 wWh/vuosi sisältäen käyttösähkön yms. Suorasähköllä samaisen 120 neliöisen talon kulutuksen pitäisi mennä tasolle 14.400 hWh/vuosi.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata892648Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f2031678- 1161610
Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!
Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois411471Olen miettinyt pitkään miksi hän ei uskalla
Hän kyllä yrittää tiedän sen ja olen yrittänyt olla helposti lähestyttävä ystävällinen lempeä jne. mutta silti hän yhä v641232Juhannusterveiset kaivatulle
Onko teillä yhteisiä juhannuksia vietettynä ja millaista juhannusta viettäisit kaivattusi kanssa juhannuksena 2025? 🌻761015- 56979
- 67871
- 45867
- 61835