Lopettakaa tappelu, puolueeton

Vapaassa markkinataloudessa on oikeudenmukaista, että
riskin ottjaa on itse ja ainoastaan itse vastuussa riskistään.

Tasavallan veronmaksajille ei pitäisi olla syytämässä
yhteisvastuuta yhdenkään yrittäjän velkojen maksusta,
ei myöskään maatalousyrittäjien veloista.

Näin se vaan on. Päästäksemme tasavallassa oikeudenmukaisuuden
tielle, on kansallinen yli 1.000 milj. euroon vuosittain yltävä
maataloustuki lakkautettava.

Kun Suomen ruuan alkutuotannon arvo on vuodessa 2,4 mrd€ ja
tuontielintarvikkeiden arvo rajalla on yli 3 mrd€ ja ruuan
vuosittainen vähittäismyyntiarvo on 14,6 mrd€, voimme
pikaisella laskutoimutuksella todeta Suomen alkutuotannon
vaikutuksen olevan loppupeleissä enää 16,5 % luokkaa.

Ja vähenee koko ajan.

Lisäksi jokaisen on helppo huomata ruokakaupassa
asioidessaan, että ulkoa tuotu on usein hinnaltaan
edullisempaa kuion raskailla kotimaisilla tukiaisilla
tuotettu.

Tavallinen kuluttaja ja veronmaksaja saattaa hyvinkin pohdiskelemaan
mitä autuutta yli 1.000 milj. euroon yltävä kansallinen
maataloustuki hänelle tuo.

"Suomalainen elintarviketeollisuus on siis onnistunut pitämään kotimarkkinat poikkeuksellisen hyvin. Suomessa kotimaisten elintarvikkeiden markkinaosuus on yli 80 %".
http://www.pellervo.fi/otlehti/ot3_07/kilpailukykya.htm

Jos puhutaan elintarvikkeista niin niiden arvo on 24,3 ja ulkoa tuotujen ELINTARVIKKEIDEN, arvo tuo 3 miljardia.
Maa ja puutarhatalouden pruttoarvo taas on 5,9 miljardia. eli tuo summa sisältää tuet ja tuotannon myynnin, ilman tukia arvo olisi sama koska ei kulut siitä mihinkään muuta on maksaja ketä hyvänsä. Lääkkeenkin arvo on apteekissa 100€ vaikka kela maksaisi siitä 70€.

Jos et käsitä mitä eroa on elintarvikkeilla ja alkutuotannolla niin selvin sen tässä.
Elintarvikkeet sisältävät jalostuksen ja siihen käytetyn työn joka, alkutuotanto taas on maataloustuottajan saama hinta. Ei kai voi verrata Ohran arvoa ja ulkomailta tuotua kallista viski keskenään jossa alkutuotannon arvo saatta olla alle prosentin.

Tuo ulkoatuotujen arvo ei sisällä alkoholijuomia, joten viskiin
vertaaminen on tuomittu epäonnistumaan. Ulkomailta tuodaan
elintarvikkeita raaka-aineina, puolijalosteina ja jalosteina.

Eli myös ulkomailta tuotua jatkojalostetaan Suomessa, joka
jatkojalostus kotimaiseksi työksi.
Kun kotimaisen ruuan vähittäishintaisesta arvosta
14,6 mrd€ vähennetään ulkoatuotujen arvo rajalla eli
3 mrd€, päästään lukemaan 11,6 mrd euroa, joka summa
on 80% 14,6 mrd eurosta ja osoittaa kotimaisuusastetta.

En eole kenenkään enkä missään nähnyt väittävän
kotimaista alkuperää olevan ruuan markkinaosuuden olevan 80 %.

On kyllä luettu muutakin.

"Suomen elintarviketeollisuus toimii lähellä kuluttajia. Tuotteiden valmistajayritykset ovat usien tuttuja yrityksiä. Elintarviketeollisuuden raaka-aineista yli 80 prosenttia ostetaan kotimaasta".
http://www.etl.fi/www/fi/elintarviketeollisuus/syosuomikasvuun.php

Suomen elintarviketeollisuus ostaa käyttämänsä raaka-aineet 80-prosenttisesti kotimaisilta maatiloilta.
http://www.avainlippu.fi/ajankohtaista/jasen-tiedotteet/ruokavalinnoilla-merkittava-vaikutus-suomen-tyollisyyteen

"Kotimaisten tuotteiden osuus Suomen elintarvikemarkkinoilla on noin 80 prosenttia".
http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/ERAraportti2.pdf?download=Lataa pdf

"Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista 80 prosenttia on kotimaisia".
http://www.laatuketju.fi/laatuketju/www/fi/liitetiedostot/Kansallinen_elintarviketutkimusstrategia_2011_FINAL.pdf

"Suomalainen elintarviketeollisuus toimii lähellä kuluttajia ja käyttää laadukkaita, puhtaita raaka-aineita. Suomalaisten tuotteiden alkuperä tunnetaan ja raaka-aineista yli 80 prosenttia".
http://www.avainlippu.fi/ajankohtaista/jasen-tiedotteet/suosi-kesallakin-suomalaisia-ruokia-ja-juomia-luo-uusia-tyopaikkoja

Suomalaisen elintarviketeollisuuden raaka-aineostojen
osuus ei oikeuta todistukseen , että Suomen ruokamarkkinoilla
osuus olisi sama. Osa elintarviketeollisuuden tuotannosta
menee vientiin ja 20 % siis oli ulkoa ostettua raaka-ainetta.

Vähittäiskauppoihin ohjautuu ulkoatuotua myös ohi elintarviketeollisuuden,
joten aiemmin mainitsemani kotimaisen alkutuotannon osuus
pitää edellen kutinsa.

Tuossa edellisessä mainittu sitran raportti oli vuodelta 2007
ja kuvasi oletettavasti vuoden 2006 tapahtumia. Sen jälkeen
on tapahtunut valtava muutos kauppaketjujen hankintapäätösten
teossa. Ulkomaisen osuus kasvaa vuodesta toiseen.

Kun tarkastelemme alla olevia tilastoja
(Lähde: Suomen Tullihallitus), niin huomaamme, että
tammi-syyskuun tuonti oli 2,366 mrd€.
Vuoden lopussa voi ennustaa lukeman hyvinkin olevan
yli 3,1 mrd€.

Vuonna 2010 summa oli 2,849 mrd.€ ja
vuonna 2009 2,624 mrd€.

Siis kasvu on ollut jopa yllättävänkin rajua viime vuosina.


2011 Tammi - Syys
Elintarvikkeet ja elävät eläimet 2 365 885
Elävät eläimet_______________________ 4 375
Liha ja lihatuotteet___________________ 199 601
Maitotaloustuotteet ja munat 250 535
Kalat ja kalavalmisteet 231 357
Vilja ja viljatuotteet 199 594
Hedelmät ja kasvikset 571 969
Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 112 320
Kahvi, tee, kaakao, mausteet; 360 451
Rehuaineet 167 686
Erinäiset elintarvikkeet 267 995

2010 Tammi-Joulu
Elintarvikkeet ja elävät eläimet 2 848 822
Elävät eläimet 5 274
Liha ja lihatuotteet 238 710
Maitotaloustuotteet ja munat 288 672
Kalat ja kalavalmisteet - 272 465
Vilja ja viljatuotteet 258 862
Hedelmät ja kasvikset 708 040
Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 117 246
Kahvi, tee, kaakao, mausteet; 404 099
Rehuaineet 219 809
Erinäiset elintarvikkeet 335 644

2009 Tammi-Joulu
Elintarvikkeet ja elävät eläimet 2 624 209
Elävät eläimet 4 798
Liha ja lihatuotteet 206 160
Maitotaloustuotteet ja munat 269 796
Kalat ja kalavalmisteet - 224 530
Vilja ja viljatuotteet 253 791
Hedelmät ja kasvikset 681 929
Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 134 788
Kahvi, tee, kaakao, mausteet; 322 571
Rehuaineet 212 668
Erinäiset elintarvikkeet 313 178

Pakkomielle on ajatus, josta yksilö ei pääse eroon ja jota hän ajattelee pakonomaisesti. Pakkomielteisyys liittyy usein monomaniaan ja muihin psykologisiin ongelmiin. Yleisimmin pakkomielteet ovat seksuaalisia tai itsetuntoon liittyviä. On myös tavallista, että pakkomielteisen epävarma henkilö varmistaa useita kertoja esim. sen, paniko oven todella lukkoon tai muistiko sulkea hellan kykenemättä irtautumaan tästä pakkoajatuksesta. Pakkomielteet ovat usein seurasta huonosta itsetunnosta, mutta ne voivat liittyä myös erilaisiin psykooseihin ja muihin mielenterveyden häiriöihin. Pakkomielle voi periaatteessa syntyä mistä tahansa asiasta, esimerkiksi viljelijän eläkkeistä.

taikka pakkomielle esim tuliko se sikalan ovi lukittua eettä semmostaaa

Jo Vain ja muut.


Muistikuvia ajaste ennen euroa. Kaupassa oli kaksi laaria kumisaappaita, toisessa Kiinalaisia 55 markkaa pari. Toisessa Suomalaisia 255 markkaa pari. On nuo kumisaapastehtaan työntekijät perkeleellisiä riistäjiä kun vievät yhdestä parista 200 markkaa itselleen, ja vielä palkkaakin niille maksetaan....

Jos kauppias tyytyisi samaan katemarkkaan/euroon myös kotimaisesta tuotteesta kuin ulkomaisesta kotimaiset olisivat puolta halvempia. Vihannestukussa käyvät ovat kertoneet tukkuhintojen olevan kotimaisilla useinkin halvempia kuin ulkomaisilla mutta kaupassa jotenkin tilanne on toisinpäin. Ihmeellistä

paljon vielä opittavaa, ihmettelemällä ei opi!!

Yhteenveto:

Elintarvikkeiden myynti 14,6 mrd
Elint. tuonti 3 mrd
Eli 14.6 - 3 = 11,6 mrd

Suomalaisten elintarvikkeiden arvo 2,4 mrd
11,6 jaettuna 2,4 -> 4,8 mrd

Eli suomalainen elintarvikkeiden arvo 4,8 kertaistuu matkalla tuottajalta kuluttajalle.
Miten maanviljelijä tässä onnistuu?

Laskettu mukaillen JoVain matematiikkaa...

Väärin laskettu!

Kyllä jatkojalostus, logistiikka ja
muut kaupan palvelut tuovat lisäarvoa
myös tuolle 3 mrd€ tuontierälle.

Kotimaisen alkutuotannon arvo
vähittäismyynnin loppuarvosta 14,6 mrd€
on 16,5 %. Ja alenemaan päin.

Tuonnin osuus 14,6 mrd€:sta on 20,5 %.

Kaupan ja teollisuuden osuudeksi jää näin ollen
63 %.

Sinällään tuohon 16,5 % ei ole mitään sanomista, eikä olisi siihenkään,
vaikka se olisi 33 %.

Se, mistä sanomisen oikeus kumpuaa, ovat ne megalomaaniset
maataloustukiaiset, jotka meidän selkänahastamme riivitään,
vaikka emme sitä halua. Varsinkin yli 1.000 milj. euroon nouseva
kansallinen tuki on se mikä hiertää.

Sen verran vielä tuosta 16,5 %, että tietysti kuluttajina
pystymme vaikuttamaan valinnoillamme. Ja niin olemme
tehneetkin. Se näkyy esimerkikisi Suomen Tullin tilastoista,
joista selviää, että vuodesta 2008 alkaen elintarvikkeiden tuonti
on noussut 2 mrd€ yli 3 mrd €.

Suomen maidon tuotanto on alle 4 promillea
maailmantuotannosta. Voipulaa ei tule, vaikka
Valio onkin ottanut vuodelta 1918 olevan periaatteensa
uusiokäyttöön. Sen mukaan Venäjän vientiin tarkoitettua
voita ei voi myydä suomalaisille rahallakaan.

Vuonna 1918 Arla ei ollut Suomessa. Nyt on.
Mutta ei tässä tietysti Arlankaan varassa olla,
voin toimittajia kyllä löytyy EU:sta.

Rahallahan saa mitä vaan.
Siinä on vaan se, että köyhät kyykkyyn.
Se on markkinataloutta tyypillisimmillään.

"Voipulaa ei tule. ...voin toimittajia kyllä löytyy EU:sta." Jopa_vain tuossa ylempänä.
Kananmunapula voisi tulla kun ei euroopasta saisi munia koska heillä ei itselläkään ole tarpeksi. Euroopan kananmunan tuottajat eivät ole noudattaneet uutta häkkikanala direktiivia niin tunnollisesti kuin suomalaiset ja vasta nyt ovat havahtunet. Eikä suomeen muutenkan sieltä voi ostaa munia koska ne eivät täytä meidän hygieniatasovaatimuksemme. Voista oli kyllä silloin todellista pulaa mutta Valio vähensi vientiään että voita riitäisi kotimaan kulutukseen ja nyt voi taas riittää. Mitenkähän muut tuotantovaikeudet maailmalla heijastuisivat ruoan saatavuuteen suomessa jos meillä olisikaan kotimaista tuotantoa, eipä sitä ruokaa välttämätta saisikaan "halvalla ja hyvää".



"Pääsiäinen tulossa ja Eurooppa kärvistelee kananmunapulassa
Kotimaan tarve katetaan
Monilla tiloilla on tehty isoja investointeja. Jäljelle jääneet yrittäjät ovat usein laajentaneet tuotantotilojaan, joten tilanne normalisoituu, kun nämä investoinnit otetaan käyttöön, uskoo Jan Lähde.
Meidän hygieniatasovaatimuksemme on ainutlaatuisen korkea. Näitä kriteereitä täyttäviä tuottajia ei löydy ulkomailta. Ulkomaista kananmunamassaa käytetään kyllä teollisuudessa. Tällöin kyseessä ovat pastöroidut ja käsitellyt tuotteet".
http://yle.fi/alueet/turku/2012/03/paasiainen_tulossa_ja_eurooppa_karvistelee_kananmunapulassa_3346786.html