Miten painava ankkuri ja kettinki vaikuttaa veneen päässä?

Tuota hitausmomenttia pohdinkin. Kai sillä jotain merkitystä on, kun jotkut kiinnittää siihen paljon huomiota. On kai niinkin, että mitä pidempi vene, sitä suurempi vaikutus?

Kumpi on parempi, se että vene puskee junan kaltoin aaltojen läpi, vai se että se myötäilee? Porkkalanlahden selällä isommassa aallokossa tätä tulee pohdittua. Aiempi 10 metrinen veneeni kyllä hidastui kun se pamahti seuraavaan aaltoon, mutta tämä 14 metrinen on samaan aikaan kahden aallon päällä ja menee rauhallisemmin.

Talvella otan ankkurin pois ja vesilinjasta näkyy selkeästi että keula silloin nousee vähän.

Vene on klassinen muotoilultaan ja kauttaaltaan matala. Parimetrisessä aallokossa keula tosiaan sukeltaa aaltoihin niin että ankkuri ui. Voi olla ettei tällä matkapurjehduksessa ole mitään väliä, mutta kiinnostavaa tietää kun tekee pidempiä matkoja.

Hassua tai ei, niin painavien kamojen sijoittelu vaikuttaa suorituskykyyn nimenomaan allokossa. Pieni paino tietysti vähän ja iso enemmän.

Tuntuuko noin pieni paino (60-70 kg) noin isossa veneessä? Luultavasti tuntuu, mutta vaikka ei tuntuisi niin vaikuttaa olennaisesti suorituskykyyn (siis kilpailutilanteessa, kukin miettiköön itse onko merkitystä matkapurjehduksessa). Suorituskykyeroa on vaan mahdottoman vaikea havainnoida kun olosuhteet vaihtelee jatkuvasti. Ainoa tapa todentaa ero, olisi ajaa kahdella samanlaisella veneellä rinnakkain ja verrata painonsijoittelun vaikutuksia.

Ajatus ankkuriketjun sijoittamisesta pilssiin on hyvä. Atlantin ylitystä ennen tämän toteutin ja vaadittiin useita ihmiskäsiä 70m x 10mm:n ankkuriketjun siirtoon keulan boksista kattoluukun kautta keskiveneeseen pilssiin. En löytänyt netistä tietoa miten ankkuriketjun johtaminen pilssiin on Linjett 40:ssa toteutettu. Osaatko tarkemmin kuvailla. Kun ketjulla ja köydellä ei voi työntää niin ankkurivinssi pitäisi olla maston takana ja sieltä iso putki pilssiin?. Mutta ketjukasa muodostuisi korkeaksi eikä mahtuisi pilssiin. Eli miten nämä tekniset ongelmat on ratkaistu käytännössä?

25 kilon ankkuri ja 50 metriä kettinkiä painaa n. 135 kg (10 mm ketju) - 330 kg (16 mm ketju). Lisänä tietysti vinssi ja muut kamat. Itse en tuosta kantaisi murhetta cruising-veneessä. En usko, että sen poistaminen keulasta tuntuisi missään ja toisaalta luotettavasti ja helposti toimiva ankkurointisysteemi on tuon kokoisessa veneessä kullan arvoinen. Maailmanmatkajilla tuppaa olemaan vastaavan kokoisissa veneissä tuplasti enemmän kettinkiä ja vara-ankkuri, jopa siten, että ankkurit ovat ankannokassa vielä kauempana edessä.

Tota noin, tässä nyt tavallaan vaihtui puheenaihe. Alkuun keskustelu keskittyi hitausmomenttiin. Se kuinka paljon veneessä on kuollutta ja elävää painoa on mielenkiintoinen puheenaiha myös. Kilpaveneissä tähän on selkeä lähestymistapa: kuollut massa minimoidaan ja elävä massa maksimoidaan mittaluvun puitteissa. Mittaluku (paitsi LYS) asettaa miehistölle maksimipainon. Matkaveneessä mukana on kys matkan tai koko kesän aikana tarvittavat varusteet mukaan lukien golf -bagit ja tuliaisjuomat. Tilanne on luonnollisesti täysin erilainen, mutta sama fysiikka vaikuttaa: hitausmomentin minimointi parantaa suorituskykyä. Se onko läskistä laidalla etua riippuu kelistä, yleensä siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa.

On.

Aallokkovastus kasvaa hitausmomentin kasvaessa. Ainoa poikkeus tästä on tietty alue, jossa aallokko ja veneen heilauhdukset ovat resonanssissa. Tällöin vastus voi myös vähentyä hitausmomenttia kasvattamalla, tosin samaan pääsee yleensä myös sopivasti ohjaamalla.

Joakim_ kirjoitti:

On.

Aallokkovastus kasvaa hitausmomentin kasvaessa. Ainoa poikkeus tästä on tietty alue, jossa aallokko ja veneen heilauhdukset ovat resonanssissa. Tällöin vastus voi myös vähentyä hitausmomenttia kasvattamalla, tosin samaan pääsee yleensä myös sopivasti ohjaamalla.

Lue lisää

Epäilen hitausmomentin haitallista vaikutusta käytännön kannalta. Aaltoja päin joutuu ajamaan luoviessa, jolloin, jos vene yleensäkään pystyy luovimaan, se kohtaa aallot niin jyrkässä kulmassa että Itämeren lyhyiden aaltojen myötäileminen on mahdotonta. Ainakin itse olen omassa veneessäni havainnut että jos yrittää myötäillä aaltoja, menettää korkeutta paljon enemmän kuin mikä on aaltojen hidastava vaikutus, eli vmg tuuleen huononee. Hitausmomentti muodostuu kertomasi kokoisessa veneessä pääosin painavasta mastosta ja kölistä.

s_411 kirjoitti:

Epäilen hitausmomentin haitallista vaikutusta käytännön kannalta. Aaltoja päin joutuu ajamaan luoviessa, jolloin, jos vene yleensäkään pystyy luovimaan, se kohtaa aallot niin jyrkässä kulmassa että Itämeren lyhyiden aaltojen myötäileminen on mahdotonta. Ainakin itse olen omassa veneessäni havainnut että jos yrittää myötäillä aaltoja, menettää korkeutta paljon enemmän kuin mikä on aaltojen hidastava vaikutus, eli vmg tuuleen huononee. Hitausmomentti muodostuu kertomasi kokoisessa veneessä pääosin painavasta mastosta ja kölistä.

Lue lisää

Kyllä kaikissa tarkemmissa mittasäännöissä on hyvitys, jos raskaita esineitä on kiinteästi asennettuna vähintään tietyn matkan päähän eteen tai taakse mastosta / veneen painopisteestä, (lue ankkurivinssi ankkuri kettinki).
Vaikka tästä hyvitetään, niin kukaan vakavasti kilpaileva ei hanki veneeseensä ankkurivinssiä saatika pidä ankkuria keulalla kilpailessaan.
Eli laskennallisesti painavat esineet hidastavat keskimäärin venettä ja kilpapurjehtijat kokevat hidastuvuuden olevan vielä suurempaa, kuin mitkään ohjelmat edes osaavat olettaa.
Fakta siis on, että raskaat esineet veneen ääripäissä hidastavat venettä.
Se, onko sillä mitään merkitystä cruising purjehduksessa on sitten kunkin itse päätettävä.
Itse kyllä huomaan heti eron n.5t painavassa veneessäni, jos joku menee keulakannelle, kun on aallokkoa. Joskus keveässä tuulessa ja aallottomissa olosuhteissa useita veneitä kannattaa jopa ajaa 'nenällään'.
Keulapainon haitta on suurimmillaan suuressa aallokossa ja kevyellä kelilä, mutta siis keskimäärin haitta on reilusti mahdollista hyötyä suurempi.
S-411 (jos on S&S Swan) on suuret perän ja keulan ylitykset. Tämäntyyppisissä veneissä keulapainosta on varsin paljon haittaa, vaikka tuntuisikin, ettei 100 kiloa veneen kokonaispainoon nähden ole paljoa.

s_411 kirjoitti:

Epäilen hitausmomentin haitallista vaikutusta käytännön kannalta. Aaltoja päin joutuu ajamaan luoviessa, jolloin, jos vene yleensäkään pystyy luovimaan, se kohtaa aallot niin jyrkässä kulmassa että Itämeren lyhyiden aaltojen myötäileminen on mahdotonta. Ainakin itse olen omassa veneessäni havainnut että jos yrittää myötäillä aaltoja, menettää korkeutta paljon enemmän kuin mikä on aaltojen hidastava vaikutus, eli vmg tuuleen huononee. Hitausmomentti muodostuu kertomasi kokoisessa veneessä pääosin painavasta mastosta ja kölistä.

Lue lisää

Epäillä sopii ja uskoakin. Matkapurjehtijan menoon tällä on joka tapauksessa aika pieni vaikutus.

Fakta kuitenkin on, että ylimääräinen hitausmomentti on myrkkyä suorituskyvyn kannalta. Kisaveneessä hyvän ja loistavan trimmaajan vaikutus suorituskykyyn on sekunteja maililla. Huolimattomalla tai peräti väärällä painon sijoittelulla eroa voi syntyä hankalissa olosuhteissa kymmeniä sekunteja mailille.

s_411 kirjoitti:

Epäilen hitausmomentin haitallista vaikutusta käytännön kannalta. Aaltoja päin joutuu ajamaan luoviessa, jolloin, jos vene yleensäkään pystyy luovimaan, se kohtaa aallot niin jyrkässä kulmassa että Itämeren lyhyiden aaltojen myötäileminen on mahdotonta. Ainakin itse olen omassa veneessäni havainnut että jos yrittää myötäillä aaltoja, menettää korkeutta paljon enemmän kuin mikä on aaltojen hidastava vaikutus, eli vmg tuuleen huononee. Hitausmomentti muodostuu kertomasi kokoisessa veneessä pääosin painavasta mastosta ja kölistä.

Lue lisää

Turha epäillä, kyllä isompi hitausmomentti hidastaa venettä tuntuvasti. Ja pinnamieskin tuntee selvästi hanakaloituvana ohjaamisena, kun gasti on keulilla.

"25 kg ankkuri 40 kg ketjua pitää huonommin kuin 30kg ankkuri 10 kg köyttä"

Epäilen tuota vaikka joku käyttäisi noin ohutta ketjua ankkurissa.

Kymmenmillinen 50 m ketju painaa toista sataa kiloa, harvempilenkkinenkin.

25 kg ankkuri 22 kg (10 m/10 mm) ketjua 12 kg (40 m/18 mm) köyttä pitää varmasti paremmin kuin 30 kg ankkuri 15 kg köyttä. Esimerkiksi vuokraveneen katsastusvaatimuksissa ankkurissa on oltava vähintään 3 m ketjua, ja jos mennään rannikkovesien ulkopuolelle, vähintään 10 metriä ketjua 60 m köyttä.

Kyse ei ole pelkästään siitä että ketju suojaa kivien hankaukselta, vaan myös siitä että ketjun ansiosta saadaan veto oikean suuntaiseksi. Esim. CQR on hyvä ankkuri jos sen perässä on ketjunpätkä, jolloin aura pyrkii syvemmälle, mutta ilman ketjua se on vain aura joka vetelee perunavakoa hieta- tai mutapohjiin.

OK, voidaan käyttää lyijytäytteisiä köysiä tai erillispainoa mutta miksi leikkimään kun ketjulla homma voidaan hoitaa varmasti.

Alkuperäseen kysymykseen vastaisin että jos ei ihan pakko alkaa hifistelemään tai et vakavasti osallistu kisoihin, niin anna olla hyvä ja toimiva systeemisi. Vanha totuus, ehjää ei kannata alkaa korjaamaan!

Kyllä ankkuriketjun painolla on ratkaiseva merkitys pitoon. Esim. laivaluokassa ketjun paino lähes pelkästään on se, joka pitää laivan paikallaan, kunhan sitä on tarpeeksi laskettuna.

10+18 kirjoitti:

"25 kg ankkuri 40 kg ketjua pitää huonommin kuin 30kg ankkuri 10 kg köyttä"

Epäilen tuota vaikka joku käyttäisi noin ohutta ketjua ankkurissa.

Kymmenmillinen 50 m ketju painaa toista sataa kiloa, harvempilenkkinenkin.

25 kg ankkuri 22 kg (10 m/10 mm) ketjua 12 kg (40 m/18 mm) köyttä pitää varmasti paremmin kuin 30 kg ankkuri 15 kg köyttä. Esimerkiksi vuokraveneen katsastusvaatimuksissa ankkurissa on oltava vähintään 3 m ketjua, ja jos mennään rannikkovesien ulkopuolelle, vähintään 10 metriä ketjua 60 m köyttä.

Kyse ei ole pelkästään siitä että ketju suojaa kivien hankaukselta, vaan myös siitä että ketjun ansiosta saadaan veto oikean suuntaiseksi. Esim. CQR on hyvä ankkuri jos sen perässä on ketjunpätkä, jolloin aura pyrkii syvemmälle, mutta ilman ketjua se on vain aura joka vetelee perunavakoa hieta- tai mutapohjiin.

OK, voidaan käyttää lyijytäytteisiä köysiä tai erillispainoa mutta miksi leikkimään kun ketjulla homma voidaan hoitaa varmasti.

Alkuperäseen kysymykseen vastaisin että jos ei ihan pakko alkaa hifistelemään tai et vakavasti osallistu kisoihin, niin anna olla hyvä ja toimiva systeemisi. Vanha totuus, ehjää ei kannata alkaa korjaamaan!

Lue lisää

" Kymmenmillinen 50 m ketju painaa toista sataa kiloa, harvempilenkkinenkin. "
so ?
Ensimmäisessä viestissä kuitenkin luki, että ankkuri 25 kg ja 50 metrin ketjun kanssa yhteensä painoa keulassa 60 ... 70 kg, laske siitä paljonko ketju Biskaijan veneessä painaa. ( 0.8 kg/m)

" vaan myös siitä että ketjun ansiosta saadaan veto oikean suuntaiseksi. "
Tämä on ikivanha väite, mutta pitää paikkansa vain silloin kun ankkuriketjussa tai köydessä ei juuri kuormaa ole, eli silloin kun se pitää muutenkin. Kun vetoa on, niin roikkuma on aika mitätöntä luokkaa, eikä sillä ole vaikutusta joustoon, jolloin veneen liikkeet allokossa nykii ankkurin irti pohjasta.
1 kg painoa lisää ankkuriin on parempi pidon kannalta kuin 4 kg lisää ketjuun, mikäli ketjun köyden yhteispituus pysyy samana.

" OK, voidaan käyttää lyijytäytteisiä köysiä tai erillispainoa mutta miksi leikkimään kun ketjulla homma voidaan hoitaa varmasti. "
Niin tosiaan, miksi leikkiä ketjulla, kun laittamalla 25% ketjun painosta ankkuriin saadaan pitoa enemmän ? Jos ketjusi siis painaa 120 kg, tarkoittaa tuo 30kg painavampaa ankkuria, eikä vain 5kg painavampaa. Aloittajan ketju vaan oli niin köykäinen, että sen vaihto köyteen estäisi sen murtumisen vedossa, mikä siis parantaa käyttökelpoista pitoa.

ei turhake kirjoitti:

Kyllä ankkuriketjun painolla on ratkaiseva merkitys pitoon. Esim. laivaluokassa ketjun paino lähes pelkästään on se, joka pitää laivan paikallaan, kunhan sitä on tarpeeksi laskettuna.

Lue lisää

No mene ehdottamaan laivanvarustajille että jättävät ankkurin tarpeettomana pois ja käyttävät pelkkää ketjua, kun se kerran mielestäsi pitää paremmin.
Hah hah haa

ankkuroinnista kirjoitti:

" Kymmenmillinen 50 m ketju painaa toista sataa kiloa, harvempilenkkinenkin. "
so ?
Ensimmäisessä viestissä kuitenkin luki, että ankkuri 25 kg ja 50 metrin ketjun kanssa yhteensä painoa keulassa 60 ... 70 kg, laske siitä paljonko ketju Biskaijan veneessä painaa. ( 0.8 kg/m)

" vaan myös siitä että ketjun ansiosta saadaan veto oikean suuntaiseksi. "
Tämä on ikivanha väite, mutta pitää paikkansa vain silloin kun ankkuriketjussa tai köydessä ei juuri kuormaa ole, eli silloin kun se pitää muutenkin. Kun vetoa on, niin roikkuma on aika mitätöntä luokkaa, eikä sillä ole vaikutusta joustoon, jolloin veneen liikkeet allokossa nykii ankkurin irti pohjasta.
1 kg painoa lisää ankkuriin on parempi pidon kannalta kuin 4 kg lisää ketjuun, mikäli ketjun köyden yhteispituus pysyy samana.

" OK, voidaan käyttää lyijytäytteisiä köysiä tai erillispainoa mutta miksi leikkimään kun ketjulla homma voidaan hoitaa varmasti. "
Niin tosiaan, miksi leikkiä ketjulla, kun laittamalla 25% ketjun painosta ankkuriin saadaan pitoa enemmän ? Jos ketjusi siis painaa 120 kg, tarkoittaa tuo 30kg painavampaa ankkuria, eikä vain 5kg painavampaa. Aloittajan ketju vaan oli niin köykäinen, että sen vaihto köyteen estäisi sen murtumisen vedossa, mikä siis parantaa käyttökelpoista pitoa.

Lue lisää

No, jos biskajalla on tosiaan 6 mm ketju (murtolujuus 450 kg) ja sen toisessa päässä 25 kg Bruce ja toisessa päässä 12,5 tonnin vene, niin kannattaa tosiaan muuttaa systeemiä jotenkin, heh, heh... Mutta ketju lienee suunnilleen suositusten alarajoilta eli kymmenmillinen.

Muihin omituisiin väitteisiisi en lähde änkkäämään, voit pitää uskomuksesi ihan ominasi ellei sitten joku satu löytämään ankkuritestiä jossa on vertailtu ankkureiden pitävyyttää ketjun kanssa ja ilman. Bruce vielä kaivaa itteään mutta CQR on peruna-aura ellei ensimmäinen nykäys ketjun painon ansiosta kohdistu alaspäin. Jos olet (?) joskus ollut ankkurissa, niin tiedät kuinka vene siinä käyttäytyy, kääntää vuoronperään kylkiään tuuleen ja siinä välissä veto taas hellittää. Ketju toimii kuten joustin... No... eihän minun pitänyt selittää, usko mitä haluat ;D

9+5 kirjoitti:

No, jos biskajalla on tosiaan 6 mm ketju (murtolujuus 450 kg) ja sen toisessa päässä 25 kg Bruce ja toisessa päässä 12,5 tonnin vene, niin kannattaa tosiaan muuttaa systeemiä jotenkin, heh, heh... Mutta ketju lienee suunnilleen suositusten alarajoilta eli kymmenmillinen.

Muihin omituisiin väitteisiisi en lähde änkkäämään, voit pitää uskomuksesi ihan ominasi ellei sitten joku satu löytämään ankkuritestiä jossa on vertailtu ankkureiden pitävyyttää ketjun kanssa ja ilman. Bruce vielä kaivaa itteään mutta CQR on peruna-aura ellei ensimmäinen nykäys ketjun painon ansiosta kohdistu alaspäin. Jos olet (?) joskus ollut ankkurissa, niin tiedät kuinka vene siinä käyttäytyy, kääntää vuoronperään kylkiään tuuleen ja siinä välissä veto taas hellittää. Ketju toimii kuten joustin... No... eihän minun pitänyt selittää, usko mitä haluat ;D

Lue lisää

Suomessa on toki uskon vapaus, joten saat uskoa mitä haluat.
"Ketju toimii kuten joustin"
Tämä on kuitenkin kaikista poskettomin väitteesi tähän mennessä.
Ketju joustaa sitä vähemmän, mitä suorempana se on. Eli juuri silloin kun joustoa eniten tarvitaan kun on keliä ja nykäyksiä, ei sitä joustoa löydy juuri lainkaan.
Köydellä taas asia on juuri päinvastoin, eli joustaa sitä enemmän mitä suurempi kuormitus.

" ellei ensimmäinen nykäys ketjun painon ansiosta kohdistu alaspäin. "
Veto ketjusta ankkuriin kohdistuu aina ylöspäin eikä koskaan alaspäin !
Se ankkuri kun on merenpohjaaan kaivautuneena, ja vene ja ketju vedessä pohjan yläpuolella.

_ankkuri_ kirjoitti:

Suomessa on toki uskon vapaus, joten saat uskoa mitä haluat.
"Ketju toimii kuten joustin"
Tämä on kuitenkin kaikista poskettomin väitteesi tähän mennessä.
Ketju joustaa sitä vähemmän, mitä suorempana se on. Eli juuri silloin kun joustoa eniten tarvitaan kun on keliä ja nykäyksiä, ei sitä joustoa löydy juuri lainkaan.
Köydellä taas asia on juuri päinvastoin, eli joustaa sitä enemmän mitä suurempi kuormitus.

" ellei ensimmäinen nykäys ketjun painon ansiosta kohdistu alaspäin. "
Veto ketjusta ankkuriin kohdistuu aina ylöspäin eikä koskaan alaspäin !
Se ankkuri kun on merenpohjaaan kaivautuneena, ja vene ja ketju vedessä pohjan yläpuolella.

Lue lisää

Tämä taitaa olla ns. provo? "Veto ketjusta ankkuriin kohdistuu aina ylöspäin"

;D

Tai sitten joku penska

ketju on turhake kirjoitti:

No mene ehdottamaan laivanvarustajille että jättävät ankkurin tarpeettomana pois ja käyttävät pelkkää ketjua, kun se kerran mielestäsi pitää paremmin.
Hah hah haa

Jep, penska... "mene ehdottamaan laivanvarustajille että jättävät ankkurin tarpeettomana pois ja käyttävät pelkkää ketjua"

ja aika huonoa huumoria kaiken lisäksi

9+5 kirjoitti:

No, jos biskajalla on tosiaan 6 mm ketju (murtolujuus 450 kg) ja sen toisessa päässä 25 kg Bruce ja toisessa päässä 12,5 tonnin vene, niin kannattaa tosiaan muuttaa systeemiä jotenkin, heh, heh... Mutta ketju lienee suunnilleen suositusten alarajoilta eli kymmenmillinen.

Muihin omituisiin väitteisiisi en lähde änkkäämään, voit pitää uskomuksesi ihan ominasi ellei sitten joku satu löytämään ankkuritestiä jossa on vertailtu ankkureiden pitävyyttää ketjun kanssa ja ilman. Bruce vielä kaivaa itteään mutta CQR on peruna-aura ellei ensimmäinen nykäys ketjun painon ansiosta kohdistu alaspäin. Jos olet (?) joskus ollut ankkurissa, niin tiedät kuinka vene siinä käyttäytyy, kääntää vuoronperään kylkiään tuuleen ja siinä välissä veto taas hellittää. Ketju toimii kuten joustin... No... eihän minun pitänyt selittää, usko mitä haluat ;D

Lue lisää

6 mm ketjun murtolujuus on kyllä paljon enemmän kuin 450 kg. Tässä esimerkiksi mainitaan 1400 kg: http://www.haklift.com/uploads/files/Tuoteluettelon_sivu_15-1.pdf

Ja tässä 1800 kg: http://www.axxa.fi/tiedostot/766-vinssikettingit-ks-g40.pdf

Jolukubbe kirjoitti:

Tämä taitaa olla ns. provo? "Veto ketjusta ankkuriin kohdistuu aina ylöspäin"

;D

Tai sitten joku penska

Oikeassahan tuo on, veto ketjusta ankkuriin kohdistuu ylöspäin, ei tosin aina. Ensin veto kohdistuu horisontaalisesti, pohjan suuntaisesti ja vasta sitten kun vetovastus on kasvanut niin paljon että ketju irtoaa kokonaan pohjasta, se suuntautuu vinosti ylöspäin, mutta ketjun painon ansiosta vain pienessä kulmassa. Ja se ankkurin varren kulma pohjaan nähden vaikuttaa merkittävästi siihen kuinka ankkurin lapa tai kuokka kaivautuu. Ankkuri ei näes kaivaudu putoamisvauhdillaan vaan siihen kohdistuvan vedon ansiosta, jos vedät ylöspäin - ankkurin saa nostettua, heh, eh... Kokeile vaikka.

Enkä usko että on provo, tietämättömyyttä ja kokemattomuutta luultavasti. Kuinka heikosti ketju joustaa, voit kokeilla itse. Ketjua vähintään 3*ankkurointisyvyys, eli tokakerroksen parvekkeelta 10-15 metrin ketjun toinen pää vaikka auton puskuriin kiinni. Kai sellaisia 100 kilon nykäyksiä saat aikaan? 8 millisessä on ihan riittävästi haastetta, sen kokoluokan ketjua käytetään n. 10 kg ankkureille jotka pitävät 100-200 kg savipohjassa Kokeile kuinka terävinä tempaisusi tuntuvat, yritä nykäistä ketju ihan suoraksi. Sitten toista sama homma sillä "joustavalla" ankkuriköydellä.

Ketju kolisee, siksi jotkut käyttävät lyijypainotettua köyttä ketjun sijaan. Ihmeellistä tuo fysiikka.

Huh...

Joakim_ kirjoitti:

6 mm ketjun murtolujuus on kyllä paljon enemmän kuin 450 kg. Tässä esimerkiksi mainitaan 1400 kg: http://www.haklift.com/uploads/files/Tuoteluettelon_sivu_15-1.pdf

Ja tässä 1800 kg: http://www.axxa.fi/tiedostot/766-vinssikettingit-ks-g40.pdf

Lue lisää

Heh, olet oikeassa. Googlasin ankkuriketjun jotta saisin painot selville
http://www.marineparts-24.de/fi/Venetarvikkeet/Ankkurit/Ankkuriketjut/Ankkuriketju-6-mm-50-Meter-Rolle.html
"Sinkitty,lyhytlenkkinen Ankkuriketju norminmukainen DIN766
Kestävyys: 450 kg
Paino: 0,80kg
Pituus per kg: 1,25 m"

Mitä lie "kestävyys"? Kyllähän tonni enemmän kuulostaa totuudenmukaisemmalta.

8+13 kirjoitti:

Oikeassahan tuo on, veto ketjusta ankkuriin kohdistuu ylöspäin, ei tosin aina. Ensin veto kohdistuu horisontaalisesti, pohjan suuntaisesti ja vasta sitten kun vetovastus on kasvanut niin paljon että ketju irtoaa kokonaan pohjasta, se suuntautuu vinosti ylöspäin, mutta ketjun painon ansiosta vain pienessä kulmassa. Ja se ankkurin varren kulma pohjaan nähden vaikuttaa merkittävästi siihen kuinka ankkurin lapa tai kuokka kaivautuu. Ankkuri ei näes kaivaudu putoamisvauhdillaan vaan siihen kohdistuvan vedon ansiosta, jos vedät ylöspäin - ankkurin saa nostettua, heh, eh... Kokeile vaikka.

Enkä usko että on provo, tietämättömyyttä ja kokemattomuutta luultavasti. Kuinka heikosti ketju joustaa, voit kokeilla itse. Ketjua vähintään 3*ankkurointisyvyys, eli tokakerroksen parvekkeelta 10-15 metrin ketjun toinen pää vaikka auton puskuriin kiinni. Kai sellaisia 100 kilon nykäyksiä saat aikaan? 8 millisessä on ihan riittävästi haastetta, sen kokoluokan ketjua käytetään n. 10 kg ankkureille jotka pitävät 100-200 kg savipohjassa Kokeile kuinka terävinä tempaisusi tuntuvat, yritä nykäistä ketju ihan suoraksi. Sitten toista sama homma sillä "joustavalla" ankkuriköydellä.

Ketju kolisee, siksi jotkut käyttävät lyijypainotettua köyttä ketjun sijaan. Ihmeellistä tuo fysiikka.

Huh...

Lue lisää

Tutustu ketjukäyrään, eli hyberboliseen cosinifunktioon ja laske paljonko ketjun päät liikkuvat toisiinsa nähden, kun vetoa muutetaan, niin huomaat ettei ketjun joustoa käytännössä ole silloin kun sitä eniten tarvitsee, eli kun vetoa on reilusti.
Esimerkkiveneessä reilusti tarkoittaa vähintään 3kN keskimääräistä voimaa, nykäyksissä tietysti enemmän kun ketju ei jousta.
Eipä fysiikka kovin ihmeellistä ole, kun hallitsee edes perus matematiikan.

Jolukubbe kirjoitti:

Jep, penska... "mene ehdottamaan laivanvarustajille että jättävät ankkurin tarpeettomana pois ja käyttävät pelkkää ketjua"

ja aika huonoa huumoria kaiken lisäksi

Lue lisää

Taisit vastata väärään viestiin. Roskaa on väittää että ketju pitää pääasiassa laivan paikallaan eikä ankkuri.

mitään joustoa kirjoitti:

Tutustu ketjukäyrään, eli hyberboliseen cosinifunktioon ja laske paljonko ketjun päät liikkuvat toisiinsa nähden, kun vetoa muutetaan, niin huomaat ettei ketjun joustoa käytännössä ole silloin kun sitä eniten tarvitsee, eli kun vetoa on reilusti.
Esimerkkiveneessä reilusti tarkoittaa vähintään 3kN keskimääräistä voimaa, nykäyksissä tietysti enemmän kun ketju ei jousta.
Eipä fysiikka kovin ihmeellistä ole, kun hallitsee edes perus matematiikan.

Lue lisää

Oikeassa olet, eihän auton jousellakaan joustoa käytännössä ole silloin kun sitä eniten tarvitsee, eli kun painoa on reilusti - rauta siinä vaan on rautaa vasten kun jysäytetään liian suureen monttuun.

Tutustu käsitteeseen "jousto"

Ei käytäntö kovin ihmeellistä ole jos osaa edes perusfysiikan.

ketju on turhake kirjoitti:

Taisit vastata väärään viestiin. Roskaa on väittää että ketju pitää pääasiassa laivan paikallaan eikä ankkuri.

Tässä tietoa ankkuroinnista:
http://www.dulhunty.com/dmp3.htm
"The first thing which must be considered, apart from the anchor itself, is the complete anchor tackle, especially the rode and its effect on the holding power of your anchor"

"With many common anchors, such as the CQR (Plow) or Danforth, the use of chain is essential, for they are designed to function only with a horizontal pull on the shank."

Suomeksi: ei pelkkä ketju eikä pelkkä ankkuri pidä - ne yhdessä muodostavat ankkurointivälineistön, joka oikein mitoitettuna pitää. Ankkurin painon lisäys toimii esimerkiksi poijuankkureissa, jotka painavat satoja kiloja ja pitävät massallaan. Veneiden kevytankkureiden pito perustuu niiden kaivautumiseen ja pinta-alaan. Painon lisääminen itse ankkuriin ei auta mitään jos se liukuu pohjalla. Ketju tai muu paino saa ankkuriin suuntautuvan vedon pohjan suuntaiseksi, joka on välttämätön kevytankkurin kaivautumiselle. Riittävän pitkä ankkuriköysi/ketju on toinen edellytys, mielellään viisi kertaa veden syvyys (pohjan ja veneen keulan eli ankkurin kiinnityspisteen välinen etäisyys).

Linkin kuvat havainnollistavat asiaa, jos aivo meinaa nyrjähtää teoreettisissa pohdinnoissa.

3+15 kirjoitti:

Oikeassa olet, eihän auton jousellakaan joustoa käytännössä ole silloin kun sitä eniten tarvitsee, eli kun painoa on reilusti - rauta siinä vaan on rautaa vasten kun jysäytetään liian suureen monttuun.

Tutustu käsitteeseen "jousto"

Ei käytäntö kovin ihmeellistä ole jos osaa edes perusfysiikan.

Lue lisää

Busseissa sekä citikan henkilöautoissa onkin ilmajouset. Ne joustaa oli kuormaa vähän taikka paljon, citikassa jäykkyyskin säätyy tilanteen/tarpeen mukaan.

2+18 kirjoitti:

Tässä tietoa ankkuroinnista:
http://www.dulhunty.com/dmp3.htm
"The first thing which must be considered, apart from the anchor itself, is the complete anchor tackle, especially the rode and its effect on the holding power of your anchor"

"With many common anchors, such as the CQR (Plow) or Danforth, the use of chain is essential, for they are designed to function only with a horizontal pull on the shank."

Suomeksi: ei pelkkä ketju eikä pelkkä ankkuri pidä - ne yhdessä muodostavat ankkurointivälineistön, joka oikein mitoitettuna pitää. Ankkurin painon lisäys toimii esimerkiksi poijuankkureissa, jotka painavat satoja kiloja ja pitävät massallaan. Veneiden kevytankkureiden pito perustuu niiden kaivautumiseen ja pinta-alaan. Painon lisääminen itse ankkuriin ei auta mitään jos se liukuu pohjalla. Ketju tai muu paino saa ankkuriin suuntautuvan vedon pohjan suuntaiseksi, joka on välttämätön kevytankkurin kaivautumiselle. Riittävän pitkä ankkuriköysi/ketju on toinen edellytys, mielellään viisi kertaa veden syvyys (pohjan ja veneen keulan eli ankkurin kiinnityspisteen välinen etäisyys).

Linkin kuvat havainnollistavat asiaa, jos aivo meinaa nyrjähtää teoreettisissa pohdinnoissa.

Lue lisää

lue ne alumiini ankkurin testit niin näet miten hyvin pitää ilman painavaa ketjua. Valmistaja ei paljoa ketjua suosittele, vaan pienen pätkän, mikä riippuu syvyydestä.

Ketju painava teräsankkuri joutaa tekniikan museoon, samoin nuo perintötietona eteenpäin jaettavat harhat ankkuroinnin fysiikasta.

http://www.fortressanchors.com/anchor_tests.html

2+18 kirjoitti:

Tässä tietoa ankkuroinnista:
http://www.dulhunty.com/dmp3.htm
"The first thing which must be considered, apart from the anchor itself, is the complete anchor tackle, especially the rode and its effect on the holding power of your anchor"

"With many common anchors, such as the CQR (Plow) or Danforth, the use of chain is essential, for they are designed to function only with a horizontal pull on the shank."

Suomeksi: ei pelkkä ketju eikä pelkkä ankkuri pidä - ne yhdessä muodostavat ankkurointivälineistön, joka oikein mitoitettuna pitää. Ankkurin painon lisäys toimii esimerkiksi poijuankkureissa, jotka painavat satoja kiloja ja pitävät massallaan. Veneiden kevytankkureiden pito perustuu niiden kaivautumiseen ja pinta-alaan. Painon lisääminen itse ankkuriin ei auta mitään jos se liukuu pohjalla. Ketju tai muu paino saa ankkuriin suuntautuvan vedon pohjan suuntaiseksi, joka on välttämätön kevytankkurin kaivautumiselle. Riittävän pitkä ankkuriköysi/ketju on toinen edellytys, mielellään viisi kertaa veden syvyys (pohjan ja veneen keulan eli ankkurin kiinnityspisteen välinen etäisyys).

Linkin kuvat havainnollistavat asiaa, jos aivo meinaa nyrjähtää teoreettisissa pohdinnoissa.

Lue lisää

Tuota lähinnä tarkoitin, 2 18 puhuu asiaa. Kun mainitsin ketjun merkityksen erityisesti laivaluokassa, tarkoitin juuri ankkurin ja ketjun yhteisvaikutusta. Ilman ketjua ei ei yksikään laiva pysyisi paikallaan, vain pelkän ankkurin varassa.

alumiinia ja köyttä kirjoitti:

lue ne alumiini ankkurin testit niin näet miten hyvin pitää ilman painavaa ketjua. Valmistaja ei paljoa ketjua suosittele, vaan pienen pätkän, mikä riippuu syvyydestä.

Ketju painava teräsankkuri joutaa tekniikan museoon, samoin nuo perintötietona eteenpäin jaettavat harhat ankkuroinnin fysiikasta.

http://www.fortressanchors.com/anchor_tests.html

Lue lisää

Fysiikka ei ole harhaa. Etsi testi jossa ankkurin kanssa ei olisi käytetty ketjua, heh, heh...

Fortressi näyttää oleva kelpo danfortti, ja siinä nimenomaan näkyy se mihin kaikkien kevytankkureiden pito perustuu: kaivautumiskykyyn ja pinta-alaan. Kevyemmällä materiaalilla saadaan suurempi pinta-ala painoon nähden.

Tässä jää omaan arvoonsa ne suositukset joissa kehoitetaan lisäämään 25 kg ankkuriin painoa ja vaihtamaan ketju köydeksi. Painon lisäyksellä on minimaalinen merkitys mutta ketju tai ketju/köysi hyvä kevytankkuri on hyvä yhdistelmä.

Mitenkäs tuo nailonköysi, jota jenkit näyttävät pelkästään suosivan. Suomessa taitavat kaikki normaalisti ankkurointiin myytävät köydet olla polyesteriä. Nailon joustaa, jonka vuoksi sitä ulkomailla suositaan. PE ei jousta. Miksei meillä käytetä nailonia?

13+8 kirjoitti:

Fysiikka ei ole harhaa. Etsi testi jossa ankkurin kanssa ei olisi käytetty ketjua, heh, heh...

Fortressi näyttää oleva kelpo danfortti, ja siinä nimenomaan näkyy se mihin kaikkien kevytankkureiden pito perustuu: kaivautumiskykyyn ja pinta-alaan. Kevyemmällä materiaalilla saadaan suurempi pinta-ala painoon nähden.

Tässä jää omaan arvoonsa ne suositukset joissa kehoitetaan lisäämään 25 kg ankkuriin painoa ja vaihtamaan ketju köydeksi. Painon lisäyksellä on minimaalinen merkitys mutta ketju tai ketju/köysi hyvä kevytankkuri on hyvä yhdistelmä.

Mitenkäs tuo nailonköysi, jota jenkit näyttävät pelkästään suosivan. Suomessa taitavat kaikki normaalisti ankkurointiin myytävät köydet olla polyesteriä. Nailon joustaa, jonka vuoksi sitä ulkomailla suositaan. PE ei jousta. Miksei meillä käytetä nailonia?

Lue lisää

Fysiikka ei ole harhaa. Kun veneestä lähtee ankkuriköysi tietyssä kulmassa vaakatasoon nähden, niin sen köyden vaakasuora voimakomponentti määräytyy sääolosuhteista ja pystysuora voimakomponentti siitä kulmasta. Vertailtaessa samanpituista ketjua ja köyttä keskenään huomataan tuon kulman olevan ketjulle epäedullisempi, sillä ketju roikkuu hieman enemmän. Jos koko ankkurointiin käytetyn välineistön kokonaispaino pidetään vertailtaessa samana, niin isompi voiman pystykomponentti pyrkii irrottamaan ankkuria pohjasta isommalla voimalla kuin pieni.
Painavamman eli ankkurin suurempi pinta-ala pystyy vastustamaan tätä irrottavaa voimaa paremmin kuin pieni, pelkällä massallahan kumpikin vertailtava vaihtoehto pitää yhtähyvin, kun kerran samanpainoisia vertaillaan.

Jenkit suosii nailonia lyhyen ketjunpätkän lisäksi, koska testit osoittavat sen pitävän paremmin kuin paljon pienempi ankkuri painavalla pitkällä ketjulla, sillä nailon joustaa paljon paremmin kuin ketju ihan niinkuin fysiikka osoittaa. Siellä nääs testitulokset kelpaa paremmin kuin tekniikan museosta kaivetut luutuneet harhat.

" Etsi testi jossa ankkurin kanssa ei olisi käytetty ketjua "
http://www.fortressanchors.com/anchor_tests.html

Lue tuosta, ja pääse harhoistasi :
http://www.fortressanchors.com/safe_anchoring.html
" 7. Anchor Rode.
Use a short length of chain and three strand nylon line. The nylon is very elastic and greatly reduces shock loads on your boat and it’s anchoring system. The chain protects the line against chafe from the sea bed and also help provide horizontal pull on the anchor when it is initially beginning to set. If you regularly anchor in 25 ft (8 m) of water or less, use 6 ft (2 m) of chain. For greater depths, use 6 ft (2 m) for every 25 ft (8 m) of water depth. (ie: use 24 ft (7 m) of chain if you regularly anchor in 100 ft (30 m) of water)."

Eli 50 m ankkuriketjua tarvitaan jos ankkuroidaan 200m syvyyteen.
Ja ketju auttaa vain tuohon initially beginning to set, eli kun alkaa kaivautua. Sitten kun sen varassa ollaa kunnon myräkässä ei ketjusta ole hyötyä kun tuohon köyden kulumisen estoon.

oikein ankkurointi kirjoitti:

Fysiikka ei ole harhaa. Kun veneestä lähtee ankkuriköysi tietyssä kulmassa vaakatasoon nähden, niin sen köyden vaakasuora voimakomponentti määräytyy sääolosuhteista ja pystysuora voimakomponentti siitä kulmasta. Vertailtaessa samanpituista ketjua ja köyttä keskenään huomataan tuon kulman olevan ketjulle epäedullisempi, sillä ketju roikkuu hieman enemmän. Jos koko ankkurointiin käytetyn välineistön kokonaispaino pidetään vertailtaessa samana, niin isompi voiman pystykomponentti pyrkii irrottamaan ankkuria pohjasta isommalla voimalla kuin pieni.
Painavamman eli ankkurin suurempi pinta-ala pystyy vastustamaan tätä irrottavaa voimaa paremmin kuin pieni, pelkällä massallahan kumpikin vertailtava vaihtoehto pitää yhtähyvin, kun kerran samanpainoisia vertaillaan.

Jenkit suosii nailonia lyhyen ketjunpätkän lisäksi, koska testit osoittavat sen pitävän paremmin kuin paljon pienempi ankkuri painavalla pitkällä ketjulla, sillä nailon joustaa paljon paremmin kuin ketju ihan niinkuin fysiikka osoittaa. Siellä nääs testitulokset kelpaa paremmin kuin tekniikan museosta kaivetut luutuneet harhat.

" Etsi testi jossa ankkurin kanssa ei olisi käytetty ketjua "
http://www.fortressanchors.com/anchor_tests.html

Lue tuosta, ja pääse harhoistasi :
http://www.fortressanchors.com/safe_anchoring.html
" 7. Anchor Rode.
Use a short length of chain and three strand nylon line. The nylon is very elastic and greatly reduces shock loads on your boat and it’s anchoring system. The chain protects the line against chafe from the sea bed and also help provide horizontal pull on the anchor when it is initially beginning to set. If you regularly anchor in 25 ft (8 m) of water or less, use 6 ft (2 m) of chain. For greater depths, use 6 ft (2 m) for every 25 ft (8 m) of water depth. (ie: use 24 ft (7 m) of chain if you regularly anchor in 100 ft (30 m) of water)."

Eli 50 m ankkuriketjua tarvitaan jos ankkuroidaan 200m syvyyteen.
Ja ketju auttaa vain tuohon initially beginning to set, eli kun alkaa kaivautua. Sitten kun sen varassa ollaa kunnon myräkässä ei ketjusta ole hyötyä kun tuohon köyden kulumisen estoon.

Lue lisää

http://www.fortressanchors.com/safe_anchoring.html
" 7. Anchor Rode."
" All chain anchor rodes lack the shock absorbing ability of nylon rope when the wind pipes up! "

Ja jäi näköjään se tärkein tuosta lopusta epähuomiossa pois, kun oli kuvan alla.

ei turhake kirjoitti:

Tuota lähinnä tarkoitin, 2 18 puhuu asiaa. Kun mainitsin ketjun merkityksen erityisesti laivaluokassa, tarkoitin juuri ankkurin ja ketjun yhteisvaikutusta. Ilman ketjua ei ei yksikään laiva pysyisi paikallaan, vain pelkän ankkurin varassa.

Lue lisää

Elä valehtele. Sanoit näin :
"Esim. laivaluokassa ketjun paino lähes pelkästään on se, joka pitää laivan paikallaan"

US navy käyttää littoral compatship laivojen kanssa alumiini ankkuria jossa ketjua on valmistajan suositusten mukaisesti 25% maksimi ankkurointisyvyyden mukaisesti.
475% syvyydestä on sitten nylon köyttä.
Ketju ei laivaa paikallaan pidä, vaan auttaa ankkurin kaivautumisessa alkuun. Vedossa ankkurin pinta-alaasta johtuva pystysuorapito on monin kertainen ketjun ja ankkurin kokonaispainoon verrattuna.
Kun ketjun köyden kokonaispituus on 5x vedensyvyys, saat tuon pystysuoran pidon jakamalla koko ankkurin pidon viidellä. Vertaa sitä tuohan suositellun ketjun ja ankkurin painoon, niin näet helposti miten moninkertainen se on. Ketju on siis testivedossa kokonaan irti pohjasta.

turvallista ankkuroi kirjoitti:

http://www.fortressanchors.com/safe_anchoring.html
" 7. Anchor Rode."
" All chain anchor rodes lack the shock absorbing ability of nylon rope when the wind pipes up! "

Ja jäi näköjään se tärkein tuosta lopusta epähuomiossa pois, kun oli kuvan alla.

Lue lisää

Meidän kotivesillä ankkurointi poikkeaa maailmalla yleisesti käytetystä siinä, että isommilla vesillä lähes poikkeuksetta pääankkuri on keulassa ja kiinteästi kettingillä kiinni sähköisessä ankkurivinssissä.

Kettingin perässä olisi tietysti hyvä käyttää nylonköyttä, mutta se tuo mukanaan hankaluukisa. Pelkällä kettingillä varustetun ankkurin voi laskea vaikkapa ruorin luota kauko-ohjaimella tai sitten keulasta ankkurivinssin vapaapudotuksella. Köysi hankaloittaa tuota, ei onnistu noin. Lisäksi köyden sotkeutumisvaara on aina olemassa.

Tuon kerrotun johdosta minulla on keulassa 75 m kettinkiä ja varalla 50 m nylonköysi, jota voi käyttää myrskyankkurointiin kettingin tai sen osan jatkeena kettinkisakkelin avulla. Ei vielä kertaakaan ole ollut tarvetta, vaikka olen ollut 10 viime vuodesta lähes 5 vuotta veneessä maailmalla.

oikein ankkurointi kirjoitti:

Fysiikka ei ole harhaa. Kun veneestä lähtee ankkuriköysi tietyssä kulmassa vaakatasoon nähden, niin sen köyden vaakasuora voimakomponentti määräytyy sääolosuhteista ja pystysuora voimakomponentti siitä kulmasta. Vertailtaessa samanpituista ketjua ja köyttä keskenään huomataan tuon kulman olevan ketjulle epäedullisempi, sillä ketju roikkuu hieman enemmän. Jos koko ankkurointiin käytetyn välineistön kokonaispaino pidetään vertailtaessa samana, niin isompi voiman pystykomponentti pyrkii irrottamaan ankkuria pohjasta isommalla voimalla kuin pieni.
Painavamman eli ankkurin suurempi pinta-ala pystyy vastustamaan tätä irrottavaa voimaa paremmin kuin pieni, pelkällä massallahan kumpikin vertailtava vaihtoehto pitää yhtähyvin, kun kerran samanpainoisia vertaillaan.

Jenkit suosii nailonia lyhyen ketjunpätkän lisäksi, koska testit osoittavat sen pitävän paremmin kuin paljon pienempi ankkuri painavalla pitkällä ketjulla, sillä nailon joustaa paljon paremmin kuin ketju ihan niinkuin fysiikka osoittaa. Siellä nääs testitulokset kelpaa paremmin kuin tekniikan museosta kaivetut luutuneet harhat.

" Etsi testi jossa ankkurin kanssa ei olisi käytetty ketjua "
http://www.fortressanchors.com/anchor_tests.html

Lue tuosta, ja pääse harhoistasi :
http://www.fortressanchors.com/safe_anchoring.html
" 7. Anchor Rode.
Use a short length of chain and three strand nylon line. The nylon is very elastic and greatly reduces shock loads on your boat and it’s anchoring system. The chain protects the line against chafe from the sea bed and also help provide horizontal pull on the anchor when it is initially beginning to set. If you regularly anchor in 25 ft (8 m) of water or less, use 6 ft (2 m) of chain. For greater depths, use 6 ft (2 m) for every 25 ft (8 m) of water depth. (ie: use 24 ft (7 m) of chain if you regularly anchor in 100 ft (30 m) of water)."

Eli 50 m ankkuriketjua tarvitaan jos ankkuroidaan 200m syvyyteen.
Ja ketju auttaa vain tuohon initially beginning to set, eli kun alkaa kaivautua. Sitten kun sen varassa ollaa kunnon myräkässä ei ketjusta ole hyötyä kun tuohon köyden kulumisen estoon.

Lue lisää

Älkää jättäkö ketjua pois, jos haluatte katsastaa veneen 1. tai 2. luokkaan:

"Veneessä tarvitaan veneen kokoon ja painoon nähden riittävän kokoinen ankkuri ja ankkuriköysi seuraavasti:
1-luokka:
Kaksi ankkuria ja kummallekin ankkuriköysi pituudeltaan noin 80 m, josta kettinkiä 10 m, tai
vaihtoehtoisesti pelkkää kettinkiä noin 60 m.
2-luokka:
Kaksi ankkuria ja kummallekin ankkuriköysi pituudeltaan noin 50 m, josta kettinkiä tai painoköyttä
3 m, tai vaihtoehtoisesti pelkkää kettinkiä noin 30 m."

10+18 kirjoitti:

"25 kg ankkuri 40 kg ketjua pitää huonommin kuin 30kg ankkuri 10 kg köyttä"

Epäilen tuota vaikka joku käyttäisi noin ohutta ketjua ankkurissa.

Kymmenmillinen 50 m ketju painaa toista sataa kiloa, harvempilenkkinenkin.

25 kg ankkuri 22 kg (10 m/10 mm) ketjua 12 kg (40 m/18 mm) köyttä pitää varmasti paremmin kuin 30 kg ankkuri 15 kg köyttä. Esimerkiksi vuokraveneen katsastusvaatimuksissa ankkurissa on oltava vähintään 3 m ketjua, ja jos mennään rannikkovesien ulkopuolelle, vähintään 10 metriä ketjua 60 m köyttä.

Kyse ei ole pelkästään siitä että ketju suojaa kivien hankaukselta, vaan myös siitä että ketjun ansiosta saadaan veto oikean suuntaiseksi. Esim. CQR on hyvä ankkuri jos sen perässä on ketjunpätkä, jolloin aura pyrkii syvemmälle, mutta ilman ketjua se on vain aura joka vetelee perunavakoa hieta- tai mutapohjiin.

OK, voidaan käyttää lyijytäytteisiä köysiä tai erillispainoa mutta miksi leikkimään kun ketjulla homma voidaan hoitaa varmasti.

Alkuperäseen kysymykseen vastaisin että jos ei ihan pakko alkaa hifistelemään tai et vakavasti osallistu kisoihin, niin anna olla hyvä ja toimiva systeemisi. Vanha totuus, ehjää ei kannata alkaa korjaamaan!

Lue lisää

No jaa. Ketju on välttämätön kun jäädään keulasta ankkuriin johonkin poukamaan. Sen sijaan peräankkurina Suomen oloissa ketju on useimmiten täysin turha, kunhan laskee ankkurin riittävän kauas.
Bonuksena saadaan paljon miellyttävämpi ankkurin nosto-operaatio, kun ei ole venettä kolhivaa ja savea keräävää ketjua.
Köyden kuluminenkin on hieman liioiteltua. Itselläni on n. 15v vanha 16 mm ankkuriköysi, eikä siinä näy mitään merkittävää kulumaa. Muuten se lienee pian vaihtoiässä.
Todellakaan, minulla ei peräankkuroinnissa ole ollut ketju käytössä kuin harvoin. Laitan sen sakkelilla ankkurin ja köyden väliin vain silloin kun sitä todella tarvitaan.

ei turhake kirjoitti:

Tuota lähinnä tarkoitin, 2 18 puhuu asiaa. Kun mainitsin ketjun merkityksen erityisesti laivaluokassa, tarkoitin juuri ankkurin ja ketjun yhteisvaikutusta. Ilman ketjua ei ei yksikään laiva pysyisi paikallaan, vain pelkän ankkurin varassa.

Lue lisää

Ketjun paino pohjasta noustessaan auttaa ankkuria kaivautumaan, ja kaivuuhan alkaa jo ennenkuin se on kiristynyt kokonaan. Paino näin auttaa mutta jos ketju sitten on tosi pitkä eli raskas, niin keveneekö tukkiankkurin alapää, se jonka kuuluu kaivautua?

17+18 kirjoitti:

Älkää jättäkö ketjua pois, jos haluatte katsastaa veneen 1. tai 2. luokkaan:

"Veneessä tarvitaan veneen kokoon ja painoon nähden riittävän kokoinen ankkuri ja ankkuriköysi seuraavasti:
1-luokka:
Kaksi ankkuria ja kummallekin ankkuriköysi pituudeltaan noin 80 m, josta kettinkiä 10 m, tai
vaihtoehtoisesti pelkkää kettinkiä noin 60 m.
2-luokka:
Kaksi ankkuria ja kummallekin ankkuriköysi pituudeltaan noin 50 m, josta kettinkiä tai painoköyttä
3 m, tai vaihtoehtoisesti pelkkää kettinkiä noin 30 m."

Lue lisää

Hommaa vakuutus Pantaneukselta tai Yahch Poolilta, niin et tarvitse katsastusta.

Vapaaehtoista on se kirjoitti:

Hommaa vakuutus Pantaneukselta tai Yahch Poolilta, niin et tarvitse katsastusta.

Vapaaehtoista, tottakai, mutta hyödyllistä! Kuten pursiseuraan kuuluminenkin, paitsi että se on lisäksi mukavaa. Ne jotka tarvitsevat venepaikan seuran satamasta, katsastus on jo ehto paikan saamiselle. Se on järkevä sääntö, muidenkin turvallisuuden vuoksi. Purjehduskilpailuihin osallistuminen ehtona on myös katsastus.

Vakuuttaminen se vasta vapaaehtoista onkin, paitsi jos sekin on laituripaikan ehtona. Joten, helpoimmalla ja halvimmalla pääset kun et katsasta, etkä ota vakuutusta.

Hyvää Joulua vaan...

17+18 kirjoitti:

Älkää jättäkö ketjua pois, jos haluatte katsastaa veneen 1. tai 2. luokkaan:

"Veneessä tarvitaan veneen kokoon ja painoon nähden riittävän kokoinen ankkuri ja ankkuriköysi seuraavasti:
1-luokka:
Kaksi ankkuria ja kummallekin ankkuriköysi pituudeltaan noin 80 m, josta kettinkiä 10 m, tai
vaihtoehtoisesti pelkkää kettinkiä noin 60 m.
2-luokka:
Kaksi ankkuria ja kummallekin ankkuriköysi pituudeltaan noin 50 m, josta kettinkiä tai painoköyttä
3 m, tai vaihtoehtoisesti pelkkää kettinkiä noin 30 m."

Lue lisää

niin, kakkosluokassa riittää vain 3m kettinkiä / ankkuri, ja ykkösluokassakin 10m.
Eli siis painoltaan huomattavasti vähemmän kuin se ketjun aiheena alunperin ollut teräsankkuri.

Katsastus ei myöskään vaadi ketjun olevan kiinni ankkurissa, vaan sen voi laittaa irrallisena pilssiin kölin päälle keskelle venettä ja pitää siellä koko kauden tai viedä kotiinsa aina katsastuksen jälkeen, jos ei kisaile.

uppotukkiankkuri kirjoitti:

Ketjun paino pohjasta noustessaan auttaa ankkuria kaivautumaan, ja kaivuuhan alkaa jo ennenkuin se on kiristynyt kokonaan. Paino näin auttaa mutta jos ketju sitten on tosi pitkä eli raskas, niin keveneekö tukkiankkurin alapää, se jonka kuuluu kaivautua?

Lue lisää

Vie se tukkiankkuri museoon, ja laita kevytankkuri tilalle.

Jos max 15 kg teräsankkuri on veneeseesi sopiva, niin sellainen, jos sen pito ei riitä, niin sitten alumiiniankkuri.
Kannattaa myös huomata, että kaksi 15kg:n teräsankkuria pitää paremmin kuin yksi 30 kg:n teräsankkuri, sillä niissä on yhteensä enemmän pinta-alaa, kunhan kuorma jakautuu suunnilleen tasan molemmille ankkureille.
Tätä ei kuitenkaan voi yleistää tätä kevyemmille ankkureille, sillä niillä on toisinaan ongelmia kaivautua, joten kahdella 5kg teräsankkurilla ei välttämättä saa samaa pitoa kuin yhdellä 10kg:n ankkurilla, mikäli sukeltaja ei niitä miniankkureita käy pohjaan kaivamassa. Mutapohjissa saattaa tosin saadakin, mutta alumiiniankkuri on siellä jo ylivoimainen, ja ketju täysin turha, sillä pehmeään mutaan kaivautuu melkein mikä vaan, eikä köysi mudassa juuri kulu.

18 + 17 kirjoitti:

niin, kakkosluokassa riittää vain 3m kettinkiä / ankkuri, ja ykkösluokassakin 10m.
Eli siis painoltaan huomattavasti vähemmän kuin se ketjun aiheena alunperin ollut teräsankkuri.

Katsastus ei myöskään vaadi ketjun olevan kiinni ankkurissa, vaan sen voi laittaa irrallisena pilssiin kölin päälle keskelle venettä ja pitää siellä koko kauden tai viedä kotiinsa aina katsastuksen jälkeen, jos ei kisaile.

Lue lisää

Katsastus ei myöskään vaadi ankkurin olevan kiinni ketjussa, vaan sen voi laittaa irrallisena pilssiin kölin päälle keskelle venettä ja pitää siellä koko kauden tai viedä kotiinsa aina katsastuksen jälkeen, jos ei kisaile

ankkuria kirjoitti:

Vie se tukkiankkuri museoon, ja laita kevytankkuri tilalle.

Jos max 15 kg teräsankkuri on veneeseesi sopiva, niin sellainen, jos sen pito ei riitä, niin sitten alumiiniankkuri.
Kannattaa myös huomata, että kaksi 15kg:n teräsankkuria pitää paremmin kuin yksi 30 kg:n teräsankkuri, sillä niissä on yhteensä enemmän pinta-alaa, kunhan kuorma jakautuu suunnilleen tasan molemmille ankkureille.
Tätä ei kuitenkaan voi yleistää tätä kevyemmille ankkureille, sillä niillä on toisinaan ongelmia kaivautua, joten kahdella 5kg teräsankkurilla ei välttämättä saa samaa pitoa kuin yhdellä 10kg:n ankkurilla, mikäli sukeltaja ei niitä miniankkureita käy pohjaan kaivamassa. Mutapohjissa saattaa tosin saadakin, mutta alumiiniankkuri on siellä jo ylivoimainen, ja ketju täysin turha, sillä pehmeään mutaan kaivautuu melkein mikä vaan, eikä köysi mudassa juuri kulu.

Lue lisää

Tukkiankkuria en ole punninnut mutta ainakin 20 kg se painaa. Ketjua viisi metriä loput köyttä. Aina on pitänyt missä vaan. Nostaminen ja laskeminen on mukavaa pientä voimailua ja ilmaista kuntoilua.

10+3 kirjoitti:

Katsastus ei myöskään vaadi ankkurin olevan kiinni ketjussa, vaan sen voi laittaa irrallisena pilssiin kölin päälle keskelle venettä ja pitää siellä koko kauden tai viedä kotiinsa aina katsastuksen jälkeen, jos ei kisaile

Lue lisää

Ankkurit voi myös viedä kotiin katsastuksen jälkeen

Painonsäästöö! kirjoitti:

Ankkurit voi myös viedä kotiin katsastuksen jälkeen

voi, mutta silloin venettä ei voi ankkuroida.
Köysi ankkuri yhdistelmällä taas voi ankkuroida aivan hyvin ilman ketjuakin.

p... säästöö kirjoitti:

voi, mutta silloin venettä ei voi ankkuroida.
Köysi ankkuri yhdistelmällä taas voi ankkuroida aivan hyvin ilman ketjuakin.

Hommaa vakuutus Pantaneukselta tai Yahch Poolilta, niin et tarvitse ankkuroitua

Joakim_ kirjoitti:

6 mm ketjun murtolujuus on kyllä paljon enemmän kuin 450 kg. Tässä esimerkiksi mainitaan 1400 kg: http://www.haklift.com/uploads/files/Tuoteluettelon_sivu_15-1.pdf

Ja tässä 1800 kg: http://www.axxa.fi/tiedostot/766-vinssikettingit-ks-g40.pdf

Lue lisää

http://www.bradneychain.com/products-page/marine/windlass-chain/

Lyhyt lenkkinen 6mm G30 vetomurtolujuus 18 kN , prooftest 7.2 kN
ja lyhyt lenkkinen 6mm G50 vetomurtolujuus 30 kN , prooftest 15 kN
Paino 0.8 kg / metri

Pitkälenkkinen 6.5mm G30 21 kN murtolujuus , sekin painaa 0.8 kg / metri

Vertailun vuoksi 8mm lyhytlenkkinen G30 vetomurtolujuus 31.8 kN eli vain 6% enemmän kuin 6mm G50 lyhytlenkkisenä, mutta painoa 1.4 kg / m eli peräti 75% enemmän !

ketjuista vielä kirjoitti:

http://www.bradneychain.com/products-page/marine/windlass-chain/

Lyhyt lenkkinen 6mm G30 vetomurtolujuus 18 kN , prooftest 7.2 kN
ja lyhyt lenkkinen 6mm G50 vetomurtolujuus 30 kN , prooftest 15 kN
Paino 0.8 kg / metri

Pitkälenkkinen 6.5mm G30 21 kN murtolujuus , sekin painaa 0.8 kg / metri

Vertailun vuoksi 8mm lyhytlenkkinen G30 vetomurtolujuus 31.8 kN eli vain 6% enemmän kuin 6mm G50 lyhytlenkkisenä, mutta painoa 1.4 kg / m eli peräti 75% enemmän !

Lue lisää

Ketjun sopivuus ankkurivinssiin määräytyy ketjun lenkin ulkomittojen perusteella.Siten ketjun ohentaminen voi vaatia myös vähintään vinssin vetorattaan uusimisen.

Tämäkin huomioon kirjoitti:

Ketjun sopivuus ankkurivinssiin määräytyy ketjun lenkin ulkomittojen perusteella.Siten ketjun ohentaminen voi vaatia myös vähintään vinssin vetorattaan uusimisen.

mutta kun peräankkuroinnissa ei yleensä ankkurivinssejä ole, jioten ei niihin purjehdusköysien vinsseihin ketjua muutenkaan laiteta, vaan köyttä. Siksi köyden ja ankkurin välissä oleva ketju on syytä olla mahdollisimman kevyttä lujuudesta tinkimättä, että sen jaksaa nostaa samaan aikaan ankkurin kanssa. Ja jos haluaa välttyä köyden hankautumiselta niin se pätkä ketjua tarvitaan.
5m ketjua 0.8 kg/m on 4 kg nostettavaa lisäpainoa ankkurin lisäksi mikä ei tuottane ongelmia, mutta 2 kg/m painolla tuo tekee jo 10 kg lisää, eli 15 kg ankkuria ei sitten kaikki enää saa ylös pohjasta.
Lisäksi kellukkeeksi ketjun yläpäähän riittää 1.5 litran limupullo pitämään liitoksen köyteen pohjakivien yläpuolela vedosta riippumatta tuolla mainitulla 6 millisellä G50 ketjulla.

peräankkurointi kirjoitti:

mutta kun peräankkuroinnissa ei yleensä ankkurivinssejä ole, jioten ei niihin purjehdusköysien vinsseihin ketjua muutenkaan laiteta, vaan köyttä. Siksi köyden ja ankkurin välissä oleva ketju on syytä olla mahdollisimman kevyttä lujuudesta tinkimättä, että sen jaksaa nostaa samaan aikaan ankkurin kanssa. Ja jos haluaa välttyä köyden hankautumiselta niin se pätkä ketjua tarvitaan.
5m ketjua 0.8 kg/m on 4 kg nostettavaa lisäpainoa ankkurin lisäksi mikä ei tuottane ongelmia, mutta 2 kg/m painolla tuo tekee jo 10 kg lisää, eli 15 kg ankkuria ei sitten kaikki enää saa ylös pohjasta.
Lisäksi kellukkeeksi ketjun yläpäähän riittää 1.5 litran limupullo pitämään liitoksen köyteen pohjakivien yläpuolela vedosta riippumatta tuolla mainitulla 6 millisellä G50 ketjulla.

Lue lisää

Tässä viestiketjussa kuitenkin aloittaja kyseli keulassa sijaitsevan ankkuri-kettinkiyhdistelmän painon vaikutusta veneen purjehdusominaisuuksiin. Yksi mahdollisuus keventää painoa olisi lujemman ja samalla keveämmän ketjun käyttäminen, mutta se voisi tuoda mukanaan muitakin muutostarpeita, kuten edellä aivan oikein huomautettin.

Havaintosii peräankkurien vinssivarustuksista ei tuonut oikein mitään lisäarvoa tähän keskusteluun.

alumiiniseokset ovat yleisesti normaali rakenneterästä lujempia suhteessa painoonsa. Eli silloin kun materiaalivahvuudet ovat vastaavaa teräksistä suurempia, ankkurissa tuplatasoa, jolloin painossa säästää kolmanneksen. Samalla tulee lisää pinta-alaa ja siten pitoa kun ankkuri on kaivautunut.

Alle 10 kg:n alumiini ankkureilla on kaivautumisvaikeuksia, joten sopivat mutapohjiin hyvin, mutta kovemmissa on vaikeuksia. Mittakaavaa suurennettaessa paino kasvaa nopeammin kuin pinta-ala, joten kaivautumisvaikeudet loppuvat.

"Miten olisi jos tämän viestiketjun ankkuroisi meren pohjaan?"

Ei taida onnistua ilman paksua ketjua ;)

Ihan opettavainen ja mielenkiintoinen keskustelu, minä ainakin opin sen että nailon on oikea ankkuriköyden materiaali. Aina olen käyttänyt joustamattomia PE-köysiä, tarzania tms. ja niin näyttävät useimmat muutkin tekevän. Peräankkurin köytenä joustamaton on OK, siinä veneen asento pysyy vakiona ja veto tasaisena (peruskiristys miehen vetovoimalla tuonne 50 kg paikkeille). Joustava köysi päästäisi perää kääntymään jolloin köyttä joutuisi tiukkailemaan. Mutta keula-ankkuriin nailon ( ketju) tuntuisi ainoalta oikealta materiaalilta jos köyttä käytetään. Miksei nailonia Suomessa käytetä, en ole löytänyt tätä tukevia kotimaisia suosituksia?

Toinen erikoisuus on Fortressin testimenestykset. Silmällä katsoen näyttää tavan Danfortilta, joka on vaan tehty alumiinista. Hintahan on hirveä, suomalaisesta kaupasta ostettuna lähes 100 euroa/kg. Eikö "piraatteja" ole? Entä miten alumiini kestää kivisissä ja kallioisissa pohjissamme, jos terävät kärjet jäävät kallionrakoon ja vetosuunta muuttuu, taipuuko?

Ketjun vastustaja(t) ovat kovasti vahvoja uskossaan. Se on hyvä, koska ankkuroinnin antama turvallisuudentunne on tärkeä. Usko auttaa, joulupukki tulee huomenna todennäköisemmin perheisiin jossa joku häneen uskoo. Itse en luovu ketjusta, koska ketju köysi yhdistelmällä ei ole sellaisia haittapuolia, jotka minulle olisivat merkittäviä. Ne haitathan ovat paino ja kolina. Toiselta puolen en ole tavannut yhtään väitettä siitä että ketju heikentäisi ankkurin pitoa, enkä myöskään ankkuritestiä jossa ei olisi käytetty ketjua. Brucen tai CQR:n kanssa ainakin käyttäisin ketjua ja Fortressin kaivautuminen myös perustuu valmistajan suositusten mukaan siihen liitettyyn ketjuun. Minä siis uskon että ketjun avulla ankkurini (Bruce) pitää paremmin, ja joissain olosuhteissa huomattavasti paremmin. Ehkä vaihdan keula-ankkurin Fortressiin, jos turhaa rahaa kertyy liikaa tai jos Joulupukki sattuu sellaisen tuomaan :) Keula-ankkurin köyden vaihdan nailoniseksi jo ensi keväänä.

15+14 kirjoitti:

"Miten olisi jos tämän viestiketjun ankkuroisi meren pohjaan?"

Ei taida onnistua ilman paksua ketjua ;)

Ihan opettavainen ja mielenkiintoinen keskustelu, minä ainakin opin sen että nailon on oikea ankkuriköyden materiaali. Aina olen käyttänyt joustamattomia PE-köysiä, tarzania tms. ja niin näyttävät useimmat muutkin tekevän. Peräankkurin köytenä joustamaton on OK, siinä veneen asento pysyy vakiona ja veto tasaisena (peruskiristys miehen vetovoimalla tuonne 50 kg paikkeille). Joustava köysi päästäisi perää kääntymään jolloin köyttä joutuisi tiukkailemaan. Mutta keula-ankkuriin nailon ( ketju) tuntuisi ainoalta oikealta materiaalilta jos köyttä käytetään. Miksei nailonia Suomessa käytetä, en ole löytänyt tätä tukevia kotimaisia suosituksia?

Toinen erikoisuus on Fortressin testimenestykset. Silmällä katsoen näyttää tavan Danfortilta, joka on vaan tehty alumiinista. Hintahan on hirveä, suomalaisesta kaupasta ostettuna lähes 100 euroa/kg. Eikö "piraatteja" ole? Entä miten alumiini kestää kivisissä ja kallioisissa pohjissamme, jos terävät kärjet jäävät kallionrakoon ja vetosuunta muuttuu, taipuuko?

Ketjun vastustaja(t) ovat kovasti vahvoja uskossaan. Se on hyvä, koska ankkuroinnin antama turvallisuudentunne on tärkeä. Usko auttaa, joulupukki tulee huomenna todennäköisemmin perheisiin jossa joku häneen uskoo. Itse en luovu ketjusta, koska ketju köysi yhdistelmällä ei ole sellaisia haittapuolia, jotka minulle olisivat merkittäviä. Ne haitathan ovat paino ja kolina. Toiselta puolen en ole tavannut yhtään väitettä siitä että ketju heikentäisi ankkurin pitoa, enkä myöskään ankkuritestiä jossa ei olisi käytetty ketjua. Brucen tai CQR:n kanssa ainakin käyttäisin ketjua ja Fortressin kaivautuminen myös perustuu valmistajan suositusten mukaan siihen liitettyyn ketjuun. Minä siis uskon että ketjun avulla ankkurini (Bruce) pitää paremmin, ja joissain olosuhteissa huomattavasti paremmin. Ehkä vaihdan keula-ankkurin Fortressiin, jos turhaa rahaa kertyy liikaa tai jos Joulupukki sattuu sellaisen tuomaan :) Keula-ankkurin köyden vaihdan nailoniseksi jo ensi keväänä.

Lue lisää

" Peräankkurin köytenä joustamaton on OK, siinä veneen asento pysyy vakiona ja veto tasaisena (peruskiristys miehen vetovoimalla tuonne 50 kg paikkeille). Joustava köysi päästäisi perää kääntymään jolloin köyttä joutuisi tiukkailemaan. "
Kun monikerroksinen plaanari ajaa liukukynnyksen tuntumassa peräsi takaa ohi, on tuosta seurauksena, että ankkurisi rekaa, ja perä kääntyy sivulle paljon enemmän kuin olisi kääntynyt joustavaa nailonköyttä käyttämällä, eikä oikene takaisin kun allokko loppuu, toisin kuin nailonia käyttäen.


"Miksei nailonia Suomessa käytetä, en ole löytänyt tätä tukevia kotimaisia suosituksia? "
Koska suomessa on niin monella liinakela, ja nailonisia liinoja ei sopivassa koossa ole suomessa kaupoista saatavana, turvavöissähän on juuri sitä, mutta ankkuriliinaksi liian ohuena ja leveänä.

" Toiselta puolen en ole tavannut yhtään väitettä siitä että ketju heikentäisi ankkurin pitoa, enkä myöskään ankkuritestiä jossa ei olisi käytetty ketjua. "
Jos vertaat saman ankkurin kanssa, niin ei tietenkään.
Mutta jos vertaisit 10 kg:n ankkuri 100 kg:n ketju vastaan
20 kg:n ankkuri 10 kg:n ketju 100m nailonköysi,
niin huomaisit jälkimmäisen pitävän paljon paremmin, mikäli ankkurit ovat saman valmistajan samaa mallistoa siitä huolimatta, että painoa säästyy todella huomattavasti.

" Ehkä vaihdan keula-ankkurin Fortressiin, jos turhaa rahaa kertyy liikaa "
Ketjun aloittajalla oli 14 metrinen vene. Sellaisen hintaan verrattuna nuokin ankkurit ovat erittäin edullisia. Ja kun niiden avulla saa kannettavan painoiseen ankkuriin valtavasti paremman pidon mutapohjassakin, niin vahingon välttämisellä säästyy taatusti enemmän kuin minkään ankkurin hinta.

Järkevää on siis pitää kahta ankkuria, joista alumiinista mutapohjiin ja olennaisesti pienenpää saman painoista teräsankkuria kivisiin pohjiin niihin sopivalla muotoilulla. Ketjua tarvitaan alumiiniseen korkeintaan se katsastuksen vaatima minimi. Kivikossa teräsankkurin kanssa ketjua voi sitten olla hieman enemmän. Ja ainahan sen alumiini ankkurin ketjun voi siirtää teräsankkurin perään heti katsastuksen jälkeen, niin säästää yhteispainossa esim kisakäytössä olevissa veneissä, ja muissakin pysyy keulaboxi kevyempänä allokkossa ajettaessa siitä seuraavine hyötyineen.

Minullakin taitaa olla vaikeuksia kirjoitetun ymmärtämisessä :-o Tai luetun tai en vaan ymmärrä mitä tarkoitat...

Väitteesi "Alle 10 kg:n alumiini ankkureilla on kaivautumisvaikeuksia, joten sopivat mutapohjiin hyvin, mutta kovemmissa on vaikeuksia."

Testissä "conditions: soft mud..." Ja siihenhän fortressin pitäisi kaivautua, väitteesi mukaan. Mutta tulos oli valitettavasti "no measurable set" - ei kaivautuntkaa

9,5 kg eli 21 lbs Fortress on valmistajan suosituksen mukaisesti sopiva 46-51 ft kokoluokan veneisiin. Siksi se on samassa testiporukassa 20 kg kokoluokan Bruce-CQR-delta kanssa. Olet vakuuttavasti todistanut olevasi Fortress uskovainen, toivottavasti et kuitenkaan sitä kauppaava helppoheikki... Ja kuten aiemmin kirjoitin, usko ankkurin pitävyyteen on tärkeä asia, se vaikuttaa yöunen laatuun enemmän kuin tyynyn pehmeys ;D

Kiitos Seppomartti, oli asiallinen ja asiantunteva yhteenveto kaiken änkkäämisen päätteksi!