Eli äsken edesmenneen isäni omisti yksin yrityksen, jonka omistuksessa oli myös hänen ja äitipuolen yhteisenä asuntona käyttämä omakotitalo. Onko leskellä tähän asuntoon hallintaoikeus? Lesken mielestä on, minun mielestä ei.
Lesken hallintaoikeus firman omistamaan asuntoon.
32
1342
Vastaukset
- 18
Muuttuu varmaan aika hankalaksi, jos pesän osakkaaksi tulee yritys.
- Ei oikeutta
Lesken oikeus on ainoastaan sellaiseen asuntoon joka on ollut lesken ja vainajan tai jomman kumman heidön nimissään.
Jos omistajana on joku 3 taho niin leskenoikeutta ei silloin ole.- Anonyymi
Höpö höpö
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö
Ei mikään höpö. Näin se on.
- puttesetä
Lesken oikeus on ainoastaan sellaiseen asuntoon joka on ollut lesken ja vainajan yhteisenä kotina.
Jos asujana on joku 3. taho niin leskenoikeutta ei silloin ole.- nasse-setä.
Nyt putte-setä antaa väärää infoa.
>>Lesken oikeus on ainoastaan sellaiseen asuntoon joka on ollut lesken ja vainajan yhteisenä kotina. - puttesetä
nasse-setä. kirjoitti:
Nyt putte-setä antaa väärää infoa.
>>Lesken oikeus on ainoastaan sellaiseen asuntoon joka on ollut lesken ja vainajan yhteisenä kotina.Jaahas. Onko tulkinta se, että yhteisön omistama omaisuus ei kuulu vainajan jäämistöön, vaikka vainaja yksin omisti yhteisön? Jos näin, niin mikä oikeuslähde? Tuohan alkoi kiinnostaa.
- 11+12
puttesetä kirjoitti:
Jaahas. Onko tulkinta se, että yhteisön omistama omaisuus ei kuulu vainajan jäämistöön, vaikka vainaja yksin omisti yhteisön? Jos näin, niin mikä oikeuslähde? Tuohan alkoi kiinnostaa.
Olen samalla kannalla kuin Nasse-setä, eli osakeyhtiön omistamaan asuntoon ei voi kohdistua lesken hallintaoikeus, vaikka osakeyhtiön ainoa osakas olisi vainaja. Eihän perinnönjaossakaan voida jakaa yhtiön omaisuutta, vaan pelkästään yhtiön osakkeita.
- nasse-setä.
puttesetä kirjoitti:
Jaahas. Onko tulkinta se, että yhteisön omistama omaisuus ei kuulu vainajan jäämistöön, vaikka vainaja yksin omisti yhteisön? Jos näin, niin mikä oikeuslähde? Tuohan alkoi kiinnostaa.
Mitä putte sekoilee?!
Esitit, että leskellä on hallintaoikeus ainoastaan sellaiseen asuntoon, joka on ollut lesken ja vainajan yhteisenä kotina. ("Lesken oikeus on ainoastaan sellaiseen asuntoon joka on ollut lesken ja vainajan yhteisenä kotina."). Etkö todella ymmärrä, että asia ei ole noin. Lesken oikeus kohdistuu muuhunkin vainajan jäämistöön sisältyvään asuntoon - ei siis vain yhteiseen kotiin.
Siihen, kuuluuko vainajan yksin omistaman yrityksen omistama asunto vainajan jäämistöön, en ottanut kantaa. Mutta jos yritys on osakeyhtiö, asunnon luultavasti ei katsota kuuluvan jäämistöön - ainakaan, jos yhtiöllä on muutakin toimintaa kuin ko. asunnon omistaminen; jäämistöön kuuluvat osakeyhtiön osakkeet. - Anonyymi
puttesetä kirjoitti:
Jaahas. Onko tulkinta se, että yhteisön omistama omaisuus ei kuulu vainajan jäämistöön, vaikka vainaja yksin omisti yhteisön? Jos näin, niin mikä oikeuslähde? Tuohan alkoi kiinnostaa.
Nyt on mennyt puurot ja vellit sekaisin.
Hallintaoikeus ei omistusoikeus.
Tutkikaa termit ennen tänne pätemistä - Anonyymi
puttesetä kirjoitti:
Jaahas. Onko tulkinta se, että yhteisön omistama omaisuus ei kuulu vainajan jäämistöön, vaikka vainaja yksin omisti yhteisön? Jos näin, niin mikä oikeuslähde? Tuohan alkoi kiinnostaa.
Ei kukaan väitäkään sitä, tässä puhutaan hallintaoikeudesta
- Anonyymi
Asuminen ei ratkaise. Omistus ratkaisee. Esimerkiksi jos lesken lisäksi asunnolla on perillisiä omistajina, uusi puoliso leskeytyessään ei saa hallintaoikeutta. Syy: asunto ei kuulu kokonaan vainajan jäämistöön.
Yritysjutuissa se menee jommankumman kummin, joko on tai ollut, ja asunto siis kuuluu henkilön kuolinpesään, josta maksetaan toki yrityksen velat ensin.
Jos asunto jää, se katsotaan henkilön omaisuudeksi, ellei ole muita omistajia. Osakeyhtiö taas on mutkikas, kuolinpesäänhän kuuluu silloin firman osakkeet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asuminen ei ratkaise. Omistus ratkaisee. Esimerkiksi jos lesken lisäksi asunnolla on perillisiä omistajina, uusi puoliso leskeytyessään ei saa hallintaoikeutta. Syy: asunto ei kuulu kokonaan vainajan jäämistöön.
Yritysjutuissa se menee jommankumman kummin, joko on tai ollut, ja asunto siis kuuluu henkilön kuolinpesään, josta maksetaan toki yrityksen velat ensin.
Jos asunto jää, se katsotaan henkilön omaisuudeksi, ellei ole muita omistajia. Osakeyhtiö taas on mutkikas, kuolinpesäänhän kuuluu silloin firman osakkeet.Asiassa ratkaisee, että asunto kuuluu kuolinpesän varallisuuteen. Asunto on pariskunnan yhteisenä asuntona käytetty. Leski saa hallintaoikeuden.
Mm. https://helda-test-22.hulib.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/6ccd854d-f970-43db-9953-a22297ce456a/content
- mää tajuan sen näin
Jossain määrin suosittua tuntuu olevan omakotitalon hankkiminen yrityksen omistukseen, koska alvit saa silloin vähentää. Hankaluuksia tulee sitten jossain vaiheessa myöhemmin, myyntivoitosta menee vero, koska asumispykälää ei voi käyttää (omassa omistuksessa ja vakituisena asuntona vähintään 2 vuotta).
Jos yritys omistaa asunnon niin silloin vainaja ja leski eivät sitä omista: ei voi soveltaa pykälää, jossa leski hallinnoi asuntoa ja asuinirtaimistoa?- 24
Tässä yrityksen on täytynyt olla yhden miehen osakeyhtiö. Miten se omistaminen eroaa siitä, jos olisi ollut asunto-osakeyhtiön omistuksessa.
- nasse-setä.
24 kirjoitti:
Tässä yrityksen on täytynyt olla yhden miehen osakeyhtiö. Miten se omistaminen eroaa siitä, jos olisi ollut asunto-osakeyhtiön omistuksessa.
Niin, eipä siinä tainne eroa olla.
Jos vainaja olisi omistanut asunto-osakeyhtiön osakkeet, hänen jäämistöönsä olisi PK 3 luvussa tarkoitetuin tavoin kuulunut asunto ("... puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon ...") vaikkei hän asuntoa omistanut, sen kun omisti asunto-oy; hänelle osakkeiden omistajan kuului asunnon hallintaoikeus.
Nyt vainaja omisti (kaiketi) osakeyhtiön kaikki osakkeet ja yhtiö puolestaan omisti asunto-oy:n osakkeet, jotka oikeuttavan asunnon hallintaan. Kyllä sekin näkökanta nähdäkseni on puolustettavissa, että vainajan jäämistöön tässä tapauksessa katsottaisiin kuuluvan ko. asunto. -
Mutta toisaalta: Oy on itsenäinen oikeushenkilö. Jos sillä on vaikkapa verovelkaa, verottaja voi sen (lähtökohtaisesti) periä vain oy:n omaisuudesta. Jos Oy omistaa Asoy:n osakkeet, niistä voidaan tuo velka periä, jolloin lesken hallintaoikeus nähdäkseni väistyy. Jos taas vainaja suoraan omistaisi asunto-osakkeet, hänen Oy:nsä velkoja ei niistä saatavaansa (lähtökohtaisesti) saisi perityksi. Eikä tähän vaikuta se, onko Oy yhden miehen yhtiö vai useamman omistuksessa. Tämä taas puoltaisi sitä, että asunto ei kuuluisi vainajan jäämistöön myöskään yhden miehen Oy:n tapauksessa; jäämistöön kuuluisivat sen sijaan Oy:n osakkeet.
Jos on kysymys ok-talosta, jonka omistaa yhden miehen asunto-osakeyhtiö, ok-talon asunto kuuluu omistaja-vainajan jäämistöön. - 24
nasse-setä. kirjoitti:
Niin, eipä siinä tainne eroa olla.
Jos vainaja olisi omistanut asunto-osakeyhtiön osakkeet, hänen jäämistöönsä olisi PK 3 luvussa tarkoitetuin tavoin kuulunut asunto ("... puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon ...") vaikkei hän asuntoa omistanut, sen kun omisti asunto-oy; hänelle osakkeiden omistajan kuului asunnon hallintaoikeus.
Nyt vainaja omisti (kaiketi) osakeyhtiön kaikki osakkeet ja yhtiö puolestaan omisti asunto-oy:n osakkeet, jotka oikeuttavan asunnon hallintaan. Kyllä sekin näkökanta nähdäkseni on puolustettavissa, että vainajan jäämistöön tässä tapauksessa katsottaisiin kuuluvan ko. asunto. -
Mutta toisaalta: Oy on itsenäinen oikeushenkilö. Jos sillä on vaikkapa verovelkaa, verottaja voi sen (lähtökohtaisesti) periä vain oy:n omaisuudesta. Jos Oy omistaa Asoy:n osakkeet, niistä voidaan tuo velka periä, jolloin lesken hallintaoikeus nähdäkseni väistyy. Jos taas vainaja suoraan omistaisi asunto-osakkeet, hänen Oy:nsä velkoja ei niistä saatavaansa (lähtökohtaisesti) saisi perityksi. Eikä tähän vaikuta se, onko Oy yhden miehen yhtiö vai useamman omistuksessa. Tämä taas puoltaisi sitä, että asunto ei kuuluisi vainajan jäämistöön myöskään yhden miehen Oy:n tapauksessa; jäämistöön kuuluisivat sen sijaan Oy:n osakkeet.
Jos on kysymys ok-talosta, jonka omistaa yhden miehen asunto-osakeyhtiö, ok-talon asunto kuuluu omistaja-vainajan jäämistöön.Tässä on nyt nähdäkseni päättelyssä ristiriita, koska asunto-osakeyhtiö on myös itsenäinen oikeushenkilö.
- nasse-setä.
24 kirjoitti:
Tässä on nyt nähdäkseni päättelyssä ristiriita, koska asunto-osakeyhtiö on myös itsenäinen oikeushenkilö.
"Jos on kysymys ok-talosta, jonka omistaa yhden miehen asunto-osakeyhtiö, ok-talon asunto kuuluu omistaja-vainajan jäämistöön."
>>Tässä on nyt nähdäkseni päättelyssä ristiriita, koska asunto-osakeyhtiö on myös itsenäinen oikeushenkilö.
- Ottakappa selvää
Eri yhtiömuodoista ja keskustelkaa sitten uudelleen.
On huvittavaa että vedetään mutkat suoriksi ja ajetellaan että esim. yksin osakeyhtiön omistaja omistaisi osakeyhtiön varallisuuden.- 2+2
Jos luet edelliset ajatuksella niin tajuat että nimenomaan oY: kohdalla asia ei olekaan yksinkertainen. Molemmeille vaihtoehdoille löytyy perusteet
- Niinpä niin
2+2 kirjoitti:
Jos luet edelliset ajatuksella niin tajuat että nimenomaan oY: kohdalla asia ei olekaan yksinkertainen. Molemmeille vaihtoehdoille löytyy perusteet
Mutta mikä on laillinen peruste?
Jos Perintökaari määrittelee puitteet leskenoikeudelle ja jos mukaan sotketaan 3 henkilö/taho niin asia on aika selvä.
Huomautan myös että Oy ei lakkaa olemasta omistajan kuoltua toisin kuin tmi ja Ay (tietyin ehdoin).
Mitä tulee tuohon toiseen perusteluun niin voin kertoa että periaatteessa minäkin käsittelen firmani omaisuutta niinkuin omaani mutta kuitenkin yrityken omaisuudessa ja verisnkin rekisteröidyn omaisuuden kohdalla huomaan konkreettisesti että periaate ei riitä.
Esim. auton boonukset eivät ole minun, auton myydessa rahat eivät tule minulle vaan yritykselle.
Sama juttu kiinteitöjen kohdalla, jos myyn kiinteistön joka periaatteessa on minun (mutta yrityksen omistama) niin en saa myyntirahoja vaan yritys saa ne.
Tämä periaate että yrityksen omaisuus = oma omaisuus on vain ja ainoastaan korvienvälissä ei muualla.
Tuntuu aika hassulta että jos tuollainen psykolooginen omistussuhde pystyttäisiin siirtämään reaalitoimintaan ja määritellä sillä leskenoikeuksia, eikö ole aika kaukaa haettu ajatusmalli. - Maallikkojäsen
Niinpä niin kirjoitti:
Mutta mikä on laillinen peruste?
Jos Perintökaari määrittelee puitteet leskenoikeudelle ja jos mukaan sotketaan 3 henkilö/taho niin asia on aika selvä.
Huomautan myös että Oy ei lakkaa olemasta omistajan kuoltua toisin kuin tmi ja Ay (tietyin ehdoin).
Mitä tulee tuohon toiseen perusteluun niin voin kertoa että periaatteessa minäkin käsittelen firmani omaisuutta niinkuin omaani mutta kuitenkin yrityken omaisuudessa ja verisnkin rekisteröidyn omaisuuden kohdalla huomaan konkreettisesti että periaate ei riitä.
Esim. auton boonukset eivät ole minun, auton myydessa rahat eivät tule minulle vaan yritykselle.
Sama juttu kiinteitöjen kohdalla, jos myyn kiinteistön joka periaatteessa on minun (mutta yrityksen omistama) niin en saa myyntirahoja vaan yritys saa ne.
Tämä periaate että yrityksen omaisuus = oma omaisuus on vain ja ainoastaan korvienvälissä ei muualla.
Tuntuu aika hassulta että jos tuollainen psykolooginen omistussuhde pystyttäisiin siirtämään reaalitoimintaan ja määritellä sillä leskenoikeuksia, eikö ole aika kaukaa haettu ajatusmalli.Mitä vainajan oy:lle tapahtuu?
Onko se toimiva yritys, joka ehkä aiotaan myydä jollekulle, joka jatkaa toimintaa? Kukaan täysjärkinen ei ostaisi yritystä, jonka varallisuutta rasittaisi lesken elinikäinen hallintaoikeus.
Ainoa ratkaisu lienee osakeyhtiön purku selvitystilamenettelyn kautta. Sitten kun kaikki velat ja maksut on kuitattu, niin loppuomaisuus siirtyy omistajalle, eli tässä tapauksessa kuolinpesälle.
Osakeyhtiön purun jälkeen voidaan hyvinkin olla sellaisessa tilanteessa, että leskellä tulee olemaan asumusoikeus miehensä kuolinpesän omistamassa asunnossa. - Ei pahalla
Maallikkojäsen kirjoitti:
Mitä vainajan oy:lle tapahtuu?
Onko se toimiva yritys, joka ehkä aiotaan myydä jollekulle, joka jatkaa toimintaa? Kukaan täysjärkinen ei ostaisi yritystä, jonka varallisuutta rasittaisi lesken elinikäinen hallintaoikeus.
Ainoa ratkaisu lienee osakeyhtiön purku selvitystilamenettelyn kautta. Sitten kun kaikki velat ja maksut on kuitattu, niin loppuomaisuus siirtyy omistajalle, eli tässä tapauksessa kuolinpesälle.
Osakeyhtiön purun jälkeen voidaan hyvinkin olla sellaisessa tilanteessa, että leskellä tulee olemaan asumusoikeus miehensä kuolinpesän omistamassa asunnossa.Mutta viittaan tuossa aiemmin kertomaani miten Oy:n tilanne tulkitaan virallisesti.
Oy purussa saatu omaisuus verotetaan tulona ja omistus siirtyy purkuhetkellä.
Tällainen purku aiheuttaa poikkeuksetta verosuraamuksia.
En kyllä ymmärrä miten toiselta henkilöltä saatu omaisuus voidaan laskea taannehtuvasti henkilön omistukseen.
Joku voisi kokeilla onnistuuko esim 2 vuoden asumissäännon käyttäminen tilanteessa jossa yritykseltä siirretään asunto, jossa on asunut pitkään, pilkkahinnalla ja myydään se sitten heti eteenpäin omana asuntona sievoisella voitolla.
Epäilen että 100% varmuudella verottaja verottaa myyntivoitosta vaikka ns. omistaja olisi asunut asunnossa kymmeniä vuosia.
Tuollaiset pyörittelyt että Oy asunto voisi laskea osakkeenomistajan omaksi asunnoksi on pelkkää utopiaa. - 2+2
Ei pahalla kirjoitti:
Mutta viittaan tuossa aiemmin kertomaani miten Oy:n tilanne tulkitaan virallisesti.
Oy purussa saatu omaisuus verotetaan tulona ja omistus siirtyy purkuhetkellä.
Tällainen purku aiheuttaa poikkeuksetta verosuraamuksia.
En kyllä ymmärrä miten toiselta henkilöltä saatu omaisuus voidaan laskea taannehtuvasti henkilön omistukseen.
Joku voisi kokeilla onnistuuko esim 2 vuoden asumissäännon käyttäminen tilanteessa jossa yritykseltä siirretään asunto, jossa on asunut pitkään, pilkkahinnalla ja myydään se sitten heti eteenpäin omana asuntona sievoisella voitolla.
Epäilen että 100% varmuudella verottaja verottaa myyntivoitosta vaikka ns. omistaja olisi asunut asunnossa kymmeniä vuosia.
Tuollaiset pyörittelyt että Oy asunto voisi laskea osakkeenomistajan omaksi asunnoksi on pelkkää utopiaa.Älä nyt sotke verosääntöjä ja -seuraamuksia perintökaareen. Asumisoikeus ratkaistaan vain perintökaaren mukaan.
Yksiselitteinen asia ei ole mutta vainajan 100% omistama Oy on kyllä sikäli rinnasteinen suoraan omistukseen että prosentinkin ulkopuolinen omistus tuosta Oy:stä torppaisi hallintaoikeuden.
Lesken turvan kannalta tilanne on varmaan huonompi koska jos tuo asunto Oy:n velkojen takia pantaisin vasaran alle niin oltaisiin taas uudessa tilanteessa. Vouti tuskin suosiolla nielisi käyttöoikeutta vaikka Oy:n perineet omistajat sen kanssa eläisivätkin.
Hmm, Voivatko siis lesken kanssa eripuraiset perilliset antaa Oy:n talouden mennä siihen kuntoon että asunto joudutaan realisoimaan ja päästä leskestä eroon? Saattaa olla. Mielenkiintoinen teoreettinen ongelma - Ei ole
2+2 kirjoitti:
Älä nyt sotke verosääntöjä ja -seuraamuksia perintökaareen. Asumisoikeus ratkaistaan vain perintökaaren mukaan.
Yksiselitteinen asia ei ole mutta vainajan 100% omistama Oy on kyllä sikäli rinnasteinen suoraan omistukseen että prosentinkin ulkopuolinen omistus tuosta Oy:stä torppaisi hallintaoikeuden.
Lesken turvan kannalta tilanne on varmaan huonompi koska jos tuo asunto Oy:n velkojen takia pantaisin vasaran alle niin oltaisiin taas uudessa tilanteessa. Vouti tuskin suosiolla nielisi käyttöoikeutta vaikka Oy:n perineet omistajat sen kanssa eläisivätkin.
Hmm, Voivatko siis lesken kanssa eripuraiset perilliset antaa Oy:n talouden mennä siihen kuntoon että asunto joudutaan realisoimaan ja päästä leskestä eroon? Saattaa olla. Mielenkiintoinen teoreettinen ongelmaMitään teoreettista ongelmaa.
Täällä kirjoittajat eivät tunnu oikein ymmärtävän näitä asetelmia, kuten vanha sanonta sanoo kolikolla on aina 2 puolta.
Nyt tuntuu olevan se käsitys että kolikolla on vain 2 tarkalleen samanlaista puolta.
Ehei, jos asunto on firman nimissä niin se kans on, ei siinä ole mitään häivealuetta. Asumistilanteessa ehkä tulee hyötyä mutta 2 puoli on se että esim leskenoikeutta ei synny toisen omistamaan asuntoon se on saletti.
Oy on juridinen henkilö jaka ottaa vastuun tekemisistään sekä päättää täysin itsenäisesti asioistaan, en ymmärrä miten joku osakas (vaikka omistaisi 100%) voisi saada jollakin tavalla "omistukseensa" jotakin yrityksen omaisuutta.
Tässä voisi heittää kysymyksen että millä saannolla leski ja vainaja olisivat asuneet yrityksen omistamassa asunnossa?
Ihan verotuksellisista syistä he ovat joutuneet maksamaan tuosta hallintaoikeudesta vuokraa yritykselle, se on ihan saletti.
Mutta mitäpä minä tinkaamaan sellaisten kanssa jotka eivät ymmärrä miten yritysmaailma pyörii. - 5
Ei ole kirjoitti:
Mitään teoreettista ongelmaa.
Täällä kirjoittajat eivät tunnu oikein ymmärtävän näitä asetelmia, kuten vanha sanonta sanoo kolikolla on aina 2 puolta.
Nyt tuntuu olevan se käsitys että kolikolla on vain 2 tarkalleen samanlaista puolta.
Ehei, jos asunto on firman nimissä niin se kans on, ei siinä ole mitään häivealuetta. Asumistilanteessa ehkä tulee hyötyä mutta 2 puoli on se että esim leskenoikeutta ei synny toisen omistamaan asuntoon se on saletti.
Oy on juridinen henkilö jaka ottaa vastuun tekemisistään sekä päättää täysin itsenäisesti asioistaan, en ymmärrä miten joku osakas (vaikka omistaisi 100%) voisi saada jollakin tavalla "omistukseensa" jotakin yrityksen omaisuutta.
Tässä voisi heittää kysymyksen että millä saannolla leski ja vainaja olisivat asuneet yrityksen omistamassa asunnossa?
Ihan verotuksellisista syistä he ovat joutuneet maksamaan tuosta hallintaoikeudesta vuokraa yritykselle, se on ihan saletti.
Mutta mitäpä minä tinkaamaan sellaisten kanssa jotka eivät ymmärrä miten yritysmaailma pyörii.Eikä edes hyödytä ruveta tinkaamaan, kun samallatavoin se asunto-osakeyhtiö on jurdinen henkilö ja ihan saletisti lesken asumisoikeus yltää siihen.
- 24
Ei ole kirjoitti:
Mitään teoreettista ongelmaa.
Täällä kirjoittajat eivät tunnu oikein ymmärtävän näitä asetelmia, kuten vanha sanonta sanoo kolikolla on aina 2 puolta.
Nyt tuntuu olevan se käsitys että kolikolla on vain 2 tarkalleen samanlaista puolta.
Ehei, jos asunto on firman nimissä niin se kans on, ei siinä ole mitään häivealuetta. Asumistilanteessa ehkä tulee hyötyä mutta 2 puoli on se että esim leskenoikeutta ei synny toisen omistamaan asuntoon se on saletti.
Oy on juridinen henkilö jaka ottaa vastuun tekemisistään sekä päättää täysin itsenäisesti asioistaan, en ymmärrä miten joku osakas (vaikka omistaisi 100%) voisi saada jollakin tavalla "omistukseensa" jotakin yrityksen omaisuutta.
Tässä voisi heittää kysymyksen että millä saannolla leski ja vainaja olisivat asuneet yrityksen omistamassa asunnossa?
Ihan verotuksellisista syistä he ovat joutuneet maksamaan tuosta hallintaoikeudesta vuokraa yritykselle, se on ihan saletti.
Mutta mitäpä minä tinkaamaan sellaisten kanssa jotka eivät ymmärrä miten yritysmaailma pyörii.Osakeyhtiön yksin omistavan henkilön yhdellä kynän pyöräytyksellä asuntokin on hämem, eli olen samaa mieltä nim. 5 kanssa. Jos oy.n osakkeita omistaa edes yksikin toinen, niin tilanne muuttuu ja velkojathan ovat lesskenoikeutta vahvenpia, kun muut varat eivät riitä.
- ei asumisoikeutta
Leskellä ei ole perintökaaren mukaista hallintaoikeutta yrityksen omistamaan omakotitaloon.
- 22
sitten perustelut vielä
- Kirjoitappa sitten
Tännekkin miten käy.
Olen nimittäin 100% varma että ainakaan verottaja ei hyväksy tuollaista hallintaoikeuden vähennystä yrityksen omistamaan asuntoon.
Tietenkin perilliset voivat sopia lesken kanssa ihan mitä vain mutta että se perustuisi lakiin niin se onkin sitten eri juttu.
Mutta katseleppa miten käy ja ilmoittele tännekkin niin saadaan tietää kuka oli oikeassa. - näin se menee
Kysyjän isä ja äitipuoli asuivat isän varallisuuteen kuuluvan yrityksen omistamassa asunnossa. Isä omisti yrityksen yksin.
Lisätietona olisi hyvä saada tietää yritysmuoto? Toiminimen osalta omistaja on luonnollinen henkilö eli isävainaa, jolloin leskellä on asuntoon käyttöoikeus.
Osakeyhtiön ollessa kyseessä on kiinnitettävä huomiota siihen, millä perusteella isävainaa asui yrityksensä asunnossa. Olipa peruste asumiselle mikä hyvänsä, perilliset eivät voi saada asuntoon parempaa oikeutta kuin perittävällä oli. Leskikään ei voi saada parempaa oikeutta kuin perittävällä oli asuntoon.
Esim. asunto-osakeyhtiön osakkeiden perusteella hallitsemaan asuntoon perittävän oikeus perustuu yhtiöjärjestykseen ja asunto-osakeyhtiölakiin. Kun perittävällä on näiden perusteella oikeus hallita huoneistoa, lesken hallintaoikeus perustuu puolison kuoltua samaan perusteeseen. Leski ei voi vaatia asunto-osakeyhtiöä vastaan mitään enemmän perintökaareen vetoamalla.
Jos isävainaa asui vuokralla yrityksensä omistamassa asunnossa, ei leskikään saa tämän parempaa oikeutta. Huoneenvuokralain 46 § mukaan vuokralaisen kuoltua, hänen puolisollaan on oikeus jatkaa vuokrasuhdetta ilmoittamalla siitä vuokranantajalle. Vuokrananataja voi riitauttaa asian tuomioistuimessa niin halutessaan. Leski ei voi vedota tässä yhteydessä perintökaaren mukaiseen hallintaoikeuteen.
Jos oikeussuhde asuntoon on jokin muu käyttöoikeus tms., lesken asema on sitten yhtä hyvä tai heikko. Perintökaari ei anna tähän mitään lisää, koska kuolinpesään kuuluvan asunnon on oltava kuolinpesän omistuksessa. Vain silloin leski voi saada tähän omistusoikeuteen perustuvan hallintaoikeuden asuntoon.
Kuolinpesään kuuluvan osakeyhtiön omistama asunto ei ole kuolinpesän omistuksessa vaan mainitun yhtiön omistuksessa. Muiden kuin asunto tai kiinteistöosakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksessä ei tavallisesti ole rakennusten tai huoneistojen hallintaa koskevia määräyksiä. Niinpä leskikään ei voi saada parempaa oikeutta osakeyhtiötä vastaan kuin perittävällä oli yhtiön omistamaan asuntoon nähden.
Johtopäätös on, ettei leski voi vaatia perintökaaressa säädettyä hallintaoikeutta jäämistöön kuuluvan osakeyhtiön omistaman omakotitalon tai muun asunnon pitämiseksi. - jk
kylä on
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 252593
- 951576
- 1211374
- 751150
Mira Luoti ja Julkkisselviytyjät 2017 - Ketä kuumottaa juuri nyt?
HS: Tässä ohjelmassa Mira Luoti kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa "PMMP-yhtyeen Mira Luoti kertoo Ylen uudessa361141Törkeä eläinsuojelurikos Sonkajärvellä
Pohjois-Savossa Sonkajärvellä noin 40 kissaa ja reilut 10 koiraa on jouduttu lopettamaan kaltoinkohtelun vuoksi, kertoo25961Julkisuuden henkilön päiväin päätös
Sitä vaan, että kyllä nyt kaikki tietävät kuka oli Eemeli Peltola (kansanedustaja, joka päätti päivänsä eduskuntatalossa270931- 52922
MESTARI SIVALTAA JÄLLEEN
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011436243.html Suomen ainoa Mestari lausuu tosiasiat Sannasta , Tuomiojasta ja hil216889- 34825