Millainen vene maailmanympärimatkalle.

Ei mulla ole vielä mitään budjettia. Vene semmoinen, että siellä jaksaa kaksi ihmistä asua vuoden ja budjetti kattamaan sen ja elämisen kulut. Etenen asiassa niin, että ensin hahmottelen kokonaisuutta ja sitten päätän budjetin. Jos tulee oletettua kalliimpi, niin siirrän lähtöä vuodella tai kahdella.

Millaisilla budjeteilla ihmiset ovat kiertäneet maailmaa?

Reissun kesto olisi noin vuoden. Matkaan lähtee kaksi henkilöä, joista kumpikaan ei ole purjehtinut, mutta moottoriveneillyt (7m uppoumarunkoinen vene) Suomenlahdella muutaman vuoden.

Budjetillani ei ole raameja, mutta sellainen minimi johon sisältyy vakuutukset (vene, sairaus), satamamaksut, ruoka ja toki hieman löysää rantaelämään ja mahdollisiin korjauksiin.

Toinen vaiheto on ensin tehdä "koepurjehdus" ja olla kesä esim. Välimerellä. Ja vasta sen jälkeen suunnittella pidempi reissu.

saildreamer kirjoitti:

Reissun kesto olisi noin vuoden. Matkaan lähtee kaksi henkilöä, joista kumpikaan ei ole purjehtinut, mutta moottoriveneillyt (7m uppoumarunkoinen vene) Suomenlahdella muutaman vuoden.

Budjetillani ei ole raameja, mutta sellainen minimi johon sisältyy vakuutukset (vene, sairaus), satamamaksut, ruoka ja toki hieman löysää rantaelämään ja mahdollisiin korjauksiin.

Toinen vaiheto on ensin tehdä "koepurjehdus" ja olla kesä esim. Välimerellä. Ja vasta sen jälkeen suunnittella pidempi reissu.

Lue lisää

Muutama vuosi Itämerellä aluksi olisi paras vaihtoehto jos et ole lainkaan purjehtunut aiemmin.

A_33 kirjoitti:

Muutama vuosi Itämerellä aluksi olisi paras vaihtoehto jos et ole lainkaan purjehtunut aiemmin.

Joo, toki joku opetteluvaihe pitää olla. Mutta lähinnä nyt hahmottelen tuota kokonaisuutta (budjettia) ja hankin sitten kerralla semmoisen veneen, jolla voi lähteä pidemmällekin matkalle.

saildreamer kirjoitti:

Joo, toki joku opetteluvaihe pitää olla. Mutta lähinnä nyt hahmottelen tuota kokonaisuutta (budjettia) ja hankin sitten kerralla semmoisen veneen, jolla voi lähteä pidemmällekin matkalle.

Lue lisää

"Joo, toki joku opetteluvaihe pitää olla. Mutta lähinnä nyt hahmottelen tuota kokonaisuutta (budjettia) ja hankin sitten kerralla semmoisen veneen, jolla voi lähteä pidemmällekin matkalle. "

Hyvä yleisohje pitkänmatkan purjehduksen venevalintaan on niin nopea kuin budjetti sallii. Merellä on vaarallista ja väsyttävää, siksi maihin on syytä päästä mahdollisimman ripeästi. Moni on tehnyt jopa itsemurhan kelluessaan jonkun valtameren yli. Nopealla veneellä ei ehdi ajatella mitään turhaa vaan pitää keskittyä purjehdukseen 100%.

http://www.youtube.com/watch?v=OLmQZkkpss0

gwfghw5yg kirjoitti:

"Joo, toki joku opetteluvaihe pitää olla. Mutta lähinnä nyt hahmottelen tuota kokonaisuutta (budjettia) ja hankin sitten kerralla semmoisen veneen, jolla voi lähteä pidemmällekin matkalle. "

Hyvä yleisohje pitkänmatkan purjehduksen venevalintaan on niin nopea kuin budjetti sallii. Merellä on vaarallista ja väsyttävää, siksi maihin on syytä päästä mahdollisimman ripeästi. Moni on tehnyt jopa itsemurhan kelluessaan jonkun valtameren yli. Nopealla veneellä ei ehdi ajatella mitään turhaa vaan pitää keskittyä purjehdukseen 100%.

http://www.youtube.com/watch?v=OLmQZkkpss0

Lue lisää

Voi kai tuon itsemurhan tehdä sitten maissakin. ;)

Nopea vene voisi olla sinänsä kiva, mutta olen lukenut, CA olisi mukavampi kulkemaan aallokossa kuin modernit veneet. Kokemusta ei oikein kummastakaan ole.

saildreamer kirjoitti:

Voi kai tuon itsemurhan tehdä sitten maissakin. ;)

Nopea vene voisi olla sinänsä kiva, mutta olen lukenut, CA olisi mukavampi kulkemaan aallokossa kuin modernit veneet. Kokemusta ei oikein kummastakaan ole.

Lue lisää

"CA olisi mukavampi kulkemaan aallokossa kuin modernit veneet. Kokemusta ei oikein kummastakaan ole. "

Niinpä, jos ei ole kokemusta, voit pistää hevosmiesten jutuiksi, että lähes paikallaan kelluva ca olisi mukavampi kuin vauhdikkaasti aaltojen päällä kulkeva class 40.

45yseahd355 kirjoitti:

"CA olisi mukavampi kulkemaan aallokossa kuin modernit veneet. Kokemusta ei oikein kummastakaan ole. "

Niinpä, jos ei ole kokemusta, voit pistää hevosmiesten jutuiksi, että lähes paikallaan kelluva ca olisi mukavampi kuin vauhdikkaasti aaltojen päällä kulkeva class 40.

Lue lisää

Niin sinullahan on kokemusta molemmista, CA:sta ja Class 40:stä valtameriltä?

Aloittajalle: erityisesti kun puhutaan melko pienistä, noin 30-jalkaisista veneistä, niin mielestäni valtamerelle kannattaa valita konservatiivinen vaihtoehto. Painoa saa veneessä olla, että ei ole ihan kaarnalaiva merellä. Saaristopurjehdukseen suunnitellut veneet ovat yleensä ylirikattuja ja märkiä purjehtia. Moderneista 30-jalkaisista ei tule mieleen yhtäkään, joka olisi suunniteltu pidemmille valtamerilegeille.

Isompi ja vesilinjaltaan pidempi vene saattaa tietyin edellytyksin olla turvallisempi ja mukavampi merellä, mutta asia ei ole näin yksiselitteinen. Varsinkin jos budjetti on tiukka, niin kannattaa ehkä enemmin valita laadukkaampi pienempi vene ja käyttää säästyneet rahat sen varusteluun kuin käyttää koko budjetti extrajalkoihin. Yhden ohjeen mukaan: "Buy the smallest boat you can afford"

DolphinD kirjoitti:

Niin sinullahan on kokemusta molemmista, CA:sta ja Class 40:stä valtameriltä?

Aloittajalle: erityisesti kun puhutaan melko pienistä, noin 30-jalkaisista veneistä, niin mielestäni valtamerelle kannattaa valita konservatiivinen vaihtoehto. Painoa saa veneessä olla, että ei ole ihan kaarnalaiva merellä. Saaristopurjehdukseen suunnitellut veneet ovat yleensä ylirikattuja ja märkiä purjehtia. Moderneista 30-jalkaisista ei tule mieleen yhtäkään, joka olisi suunniteltu pidemmille valtamerilegeille.

Isompi ja vesilinjaltaan pidempi vene saattaa tietyin edellytyksin olla turvallisempi ja mukavampi merellä, mutta asia ei ole näin yksiselitteinen. Varsinkin jos budjetti on tiukka, niin kannattaa ehkä enemmin valita laadukkaampi pienempi vene ja käyttää säästyneet rahat sen varusteluun kuin käyttää koko budjetti extrajalkoihin. Yhden ohjeen mukaan: "Buy the smallest boat you can afford"

Lue lisää

Dolphin D ei varmasti ole purjehtinut minkäänlaista plaanavaa purtta kovassa kelissä.

gwfghw5yg kirjoitti:

"Joo, toki joku opetteluvaihe pitää olla. Mutta lähinnä nyt hahmottelen tuota kokonaisuutta (budjettia) ja hankin sitten kerralla semmoisen veneen, jolla voi lähteä pidemmällekin matkalle. "

Hyvä yleisohje pitkänmatkan purjehduksen venevalintaan on niin nopea kuin budjetti sallii. Merellä on vaarallista ja väsyttävää, siksi maihin on syytä päästä mahdollisimman ripeästi. Moni on tehnyt jopa itsemurhan kelluessaan jonkun valtameren yli. Nopealla veneellä ei ehdi ajatella mitään turhaa vaan pitää keskittyä purjehdukseen 100%.

http://www.youtube.com/watch?v=OLmQZkkpss0

Lue lisää

Joo, olipa aika roskaa gwfg....8.1.2012 kommentti. Tv Matti & Snoopy

DolphinD kirjoitti:

Niin sinullahan on kokemusta molemmista, CA:sta ja Class 40:stä valtameriltä?

Aloittajalle: erityisesti kun puhutaan melko pienistä, noin 30-jalkaisista veneistä, niin mielestäni valtamerelle kannattaa valita konservatiivinen vaihtoehto. Painoa saa veneessä olla, että ei ole ihan kaarnalaiva merellä. Saaristopurjehdukseen suunnitellut veneet ovat yleensä ylirikattuja ja märkiä purjehtia. Moderneista 30-jalkaisista ei tule mieleen yhtäkään, joka olisi suunniteltu pidemmille valtamerilegeille.

Isompi ja vesilinjaltaan pidempi vene saattaa tietyin edellytyksin olla turvallisempi ja mukavampi merellä, mutta asia ei ole näin yksiselitteinen. Varsinkin jos budjetti on tiukka, niin kannattaa ehkä enemmin valita laadukkaampi pienempi vene ja käyttää säästyneet rahat sen varusteluun kuin käyttää koko budjetti extrajalkoihin. Yhden ohjeen mukaan: "Buy the smallest boat you can afford"

Lue lisää

30-jalkainen vain tuntuu ympärivuotiseen asumiseen aika pieneltä. Siksi joku 35-40 -jalkainen olisi kiikarissa. Ehkä niin että hieman vanhempi runko, johon päivittää kuntoa ja tekniikkaa.

Toi on ihan pelle ,kusettaa !

Yhtään väheksymättä hänen suoritustaan, reissuun sisältyi paljon maissaoloaikaa, josta suuri osa ehkä CA:lla olisi sujunut purjehduksen merkeissä. Autopilottia tietysti voi joutua korjaamaan venetyypistä riippumatta. Samaan hengenvetoon on todettava, että CA kulkee hyvin myös tuuliperäsimen ohjaamana.

Mies vuonolta kirjoitti:

Yhtään väheksymättä hänen suoritustaan, reissuun sisältyi paljon maissaoloaikaa, josta suuri osa ehkä CA:lla olisi sujunut purjehduksen merkeissä. Autopilottia tietysti voi joutua korjaamaan venetyypistä riippumatta. Samaan hengenvetoon on todettava, että CA kulkee hyvin myös tuuliperäsimen ohjaamana.

Lue lisää

Niin, eihä jäbä pysähtynyt kuin 3 kertaa autopilottia korjamaan. Mysö peräsimen laakeri oli kulunut ja se myös aiheutti pysähdyksen. Kaikki näihin olisi voinut varautua jo lähtiessä (ottamalla 3 kpl varaautopilotteja mukaan ja tarkistamalla laakerit enne lähtöä) ). Voi olla stopit myöskin tekosyitä, että jäbä pääsi välillä maihin relaamaan.

Eipä tässä nopeus vaikuta, kun kerran meinaa vuoden olla. Se on ihan yhtä pitkä nopealla ja hitaalla veneellä.

Mulla haave on varmaan enemmänkin viettää vene-elämää ja pohtia elämäntarkoitusta kuin varsinasesti purjehtia.

saildreamer kirjoitti:

Eipä tässä nopeus vaikuta, kun kerran meinaa vuoden olla. Se on ihan yhtä pitkä nopealla ja hitaalla veneellä.

Mulla haave on varmaan enemmänkin viettää vene-elämää ja pohtia elämäntarkoitusta kuin varsinasesti purjehtia.

Lue lisää

"Mulla haave on varmaan enemmänkin viettää vene-elämää ja pohtia elämäntarkoitusta kuin varsinasesti purjehtia. "

Moista varten ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, lähde vaikka optarilla lähimpään kaislikkoon miettimään syntyjä syviä.

*::#;";MMMM¤ kirjoitti:

"Mulla haave on varmaan enemmänkin viettää vene-elämää ja pohtia elämäntarkoitusta kuin varsinasesti purjehtia. "

Moista varten ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, lähde vaikka optarilla lähimpään kaislikkoon miettimään syntyjä syviä.

Lue lisää

"Moista varten ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, lähde vaikka optarilla lähimpään kaislikkoon miettimään syntyjä syviä. "

Miksi sä olet ilkeä? Saako siitä jotain tyydytystä?

Mielestäni avaukseni tänne oli ihan asiallinen ja en ymmärrä mistä tällainen pilkkaaminen tulee. Sääli läheisiäsi.

saildreamer kirjoitti:

"Moista varten ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, lähde vaikka optarilla lähimpään kaislikkoon miettimään syntyjä syviä. "

Miksi sä olet ilkeä? Saako siitä jotain tyydytystä?

Mielestäni avaukseni tänne oli ihan asiallinen ja en ymmärrä mistä tällainen pilkkaaminen tulee. Sääli läheisiäsi.

Lue lisää

"Miksi sä olet ilkeä? Saako siitä jotain tyydytystä?"

Selvästi et ole ollut purjejollalla kaislikossa, teininä tuli jopa harrastettua seksiä kaislikossa purjejollassa tyttökaverin kanssa. Oikeasti kaislikossa on niin rauhallista ja sopii hyvin syntyjen syvien miettimiseen.

Kiitos vihjeestä. Täytyy tilata tuo kirja.

Näköjään suomalaisista veneistä ainoastaan Nauticatit sopii pallonkiertoon tuon linkin listan mukaan.

Finni kirjoitti:

Näköjään suomalaisista veneistä ainoastaan Nauticatit sopii pallonkiertoon tuon linkin listan mukaan.

Listan on tehnyt ruotsalaisvenefani, jo kolmas HR putkeen, nyt 46. Parempaa ei löydy :)
Listan vinkki vanhan HR:n ostoon: Tsekkaa teak-kansi. Heheh heh

26 kirjoitti:

Listan on tehnyt ruotsalaisvenefani, jo kolmas HR putkeen, nyt 46. Parempaa ei löydy :)
Listan vinkki vanhan HR:n ostoon: Tsekkaa teak-kansi. Heheh heh

Ne yleisohjeet ja kriteerien käsittely minusta ok kyseisellä sivustolla. Tuo venetyyppiasia sitten vähän maantieteellisempikin kysymys, kun mennään ihan merkkikohtaisiin asioihin. On pienehköjen valmistusmäärien veneitä, joissa rakenne ok, muttei tunneta laajalla alueella.

26 kirjoitti:

Listan on tehnyt ruotsalaisvenefani, jo kolmas HR putkeen, nyt 46. Parempaa ei löydy :)
Listan vinkki vanhan HR:n ostoon: Tsekkaa teak-kansi. Heheh heh

Kaverilla oli kolmekymppinen HR, kun hänet tasan 30 v sitten tapasin ja ihan pikkuisen yhdessäkin purjehdittiin. Todella hyvä ja asiallinen tyyppi, mutta jokainen katsoo asiaa omien henkilökohtaisten lasiensa läpi, eikä yleispätevää ohjetta ole olemassakaan. Voisi kuvitella olevan joitain poissulkevia ominaisuuksia, mutta lopulta joku jopa ton jodlaajan oppienkin mukaisella veneellä menee ja päälle väittää sen olevan paras ratkaisu.

HEI!

CA on hieno vene!

Tällä 40-jalkaisella on kierretty pallo ja se on myynnissä:
http://www.navigare.ee/marthaworldcruise/?id=10889

Tämä 33-jalkainen on juuri matkalla:
http://symaria.com/

"Mahtaako veneen koolla on isoa merkitystä sen merikelpoisuuteen tai turvallisuuteen? "

On merkitystä, köliveneissä vesilinjanpituudella huomattavasti enemmän kuin leveydellä.
Ennenkaikkea siksi, että miehistön toimintakyky on oleelista , eikä se lyhyessä veneessä useimmilla pysy kunnollisena myräkässsä, jos ruokakaan ei pysy sisällä eikä pysty nukkumaan. Poikkeusyksilöt toki kestävät mitä vaan ...

" Entä mikä on maksimikoko, jota kaksi ihmistä pystyy vielä käsittelemään ilman suuria teknisiä apuja? "
10 tonnia, pituudesta tai leveydestä riippumatta. Keskellä merta toki huomattavsti isompaakin, mutta satamissa tuo tulee rajaksi jos ei ole tyyntä tai ainakin lähes ...
2 hengen miehiställä venettä käsitellään merellä yksin, sillä aikaa kun toinen nukkuu tai tekee ruokaa tai ...

Joo, olen hieman perehtynyt häneen. Täytyypä käydä lainaamassa joku kirja....

Pieni ärsytys tuli, kun PD oli telkkarissa ja aika täynnä itseään, mutta eihän se miehen saavutuksia sinänsä haittaa.

saildreamer kirjoitti:

Joo, olen hieman perehtynyt häneen. Täytyypä käydä lainaamassa joku kirja....

Pieni ärsytys tuli, kun PD oli telkkarissa ja aika täynnä itseään, mutta eihän se miehen saavutuksia sinänsä haittaa.

Lue lisää

Vähän samat ajatukset meikäläisellä kuin Saildreamerillä. Aloitin purjehduksen vuonna 2009. Tarkoitus olisi lähteä vaimon kanssa kiertämään pallo vajaan kymmenen vuoden päästä. Aikaa käytettäisiin 5 - 7 vuotta. Ideana on viettää paljon aikaa maissa eri puolilla maapalloa ja siirtyä paikasta toiseen veneellä.
Veneitäkin olen tutkaillut ja veneiden vertailu jatkuu.
Tällä hetkellä ykkösvaihtoehtona on Van de Stadt Norman 40. Tarkoitus olisi ostaa se reilun viiden vuoden päästä käytettynä sekä kunnostaa ja modifioida reissuun sopivaksi. Itse tekemällä oppii myös veneen rakenteen ja tietää mitä se on syönyt.

saildreamer kirjoitti:

Joo, olen hieman perehtynyt häneen. Täytyypä käydä lainaamassa joku kirja....

Pieni ärsytys tuli, kun PD oli telkkarissa ja aika täynnä itseään, mutta eihän se miehen saavutuksia sinänsä haittaa.

Lue lisää

no jokainen kuka tässä maassa tekee saman, voi minun mielestä olla vaikka täynnä paskaa. Niin kova suoritus se on, että edelleenkään kukaan ei ole pystynyt läheskään samaan saavutukseen. Joten teeppä perässä ja katsotaan mitä täynnä olet?

"Pidät näköjään budjettia tämän vaiheen suunnitelmissa sivuseikkana, joko sinulla on asiat rahan suhteen todella hyvin, tai sitten olet ymmärtänyt asiat väärin. Nimenomaan budjetti tekee matkastasi toteutettavan ja jos aiot jossakin vaiheessa elämääsi matkan tehdä, mieti jo nyt budjettia se konkretisoi hankeen sinulle ja antaa tähtäimen ja tavoitteet. "

En todellakaan pidä budjettia sivuseikkana, vaan toistaiseksi vain aika tuntemattomana yhtälönä. Jotta budjetin saisi arvioitua, pitää olla tiedossa jotenkinpäin niin vene, matka-aika kuin reittikin. Koska haave on minulle aika uusi, mutta silti kiehtova, aloitan varovasti lukemalla, mitä muut ovat tehneet. Siitä kai se yleensä lähtee, ei valmiista vastauksista.

Budjettiin voi myös vaikuttaa. Jos tuntuu liian kalliilta, siirtä lähtöä vuodella ja tienaa hieman rahaa tuona aikana. Vudessa tienaa ihan hyvin, kun vaan osaa elää halvalla.

saildreamer kirjoitti:

"Pidät näköjään budjettia tämän vaiheen suunnitelmissa sivuseikkana, joko sinulla on asiat rahan suhteen todella hyvin, tai sitten olet ymmärtänyt asiat väärin. Nimenomaan budjetti tekee matkastasi toteutettavan ja jos aiot jossakin vaiheessa elämääsi matkan tehdä, mieti jo nyt budjettia se konkretisoi hankeen sinulle ja antaa tähtäimen ja tavoitteet. "

En todellakaan pidä budjettia sivuseikkana, vaan toistaiseksi vain aika tuntemattomana yhtälönä. Jotta budjetin saisi arvioitua, pitää olla tiedossa jotenkinpäin niin vene, matka-aika kuin reittikin. Koska haave on minulle aika uusi, mutta silti kiehtova, aloitan varovasti lukemalla, mitä muut ovat tehneet. Siitä kai se yleensä lähtee, ei valmiista vastauksista.

Budjettiin voi myös vaikuttaa. Jos tuntuu liian kalliilta, siirtä lähtöä vuodella ja tienaa hieman rahaa tuona aikana. Vudessa tienaa ihan hyvin, kun vaan osaa elää halvalla.

Lue lisää

1 vuosi reissua varten on aika lyhyt jakso, mikäli haluaa jotain nähdäkin. Koko vuosi voi mennä kiirehtimiseen ja pakkolähtöihin vaikka haluaisi jäädä välillä vähän tustumaankin. Tulee sitten varmaan myös odottamattomiakin pysähdyksiä eri syistä ja siitäkin johtuen stressiä tiukassa aikataulussa pysymisestä.

saildreamer kirjoitti:

"Pidät näköjään budjettia tämän vaiheen suunnitelmissa sivuseikkana, joko sinulla on asiat rahan suhteen todella hyvin, tai sitten olet ymmärtänyt asiat väärin. Nimenomaan budjetti tekee matkastasi toteutettavan ja jos aiot jossakin vaiheessa elämääsi matkan tehdä, mieti jo nyt budjettia se konkretisoi hankeen sinulle ja antaa tähtäimen ja tavoitteet. "

En todellakaan pidä budjettia sivuseikkana, vaan toistaiseksi vain aika tuntemattomana yhtälönä. Jotta budjetin saisi arvioitua, pitää olla tiedossa jotenkinpäin niin vene, matka-aika kuin reittikin. Koska haave on minulle aika uusi, mutta silti kiehtova, aloitan varovasti lukemalla, mitä muut ovat tehneet. Siitä kai se yleensä lähtee, ei valmiista vastauksista.

Budjettiin voi myös vaikuttaa. Jos tuntuu liian kalliilta, siirtä lähtöä vuodella ja tienaa hieman rahaa tuona aikana. Vudessa tienaa ihan hyvin, kun vaan osaa elää halvalla.

Lue lisää

Budjetti kannattaa kyllä tehdä heti alussa. Koska siitä voi sitten laskea millaisen veneen tuola hinnalla saa. Ja tosiaan vähintään pari vuotta pitää laskea aikaa pallon kiertämiseen. Atlantin ympäri kerkiää vuodessakin.

Jos budjetti on esim 100000€ niin homman voi karkeasti laskea seuraavasti:

15000 € / v elämiseen = 30 000 /2v

veneeseen jää 70000, jos hankintaan 75% ja refittiin / varusteluun 25%.

Eli tässä esimerkissä voi alkaa katselmaan sellaisia 55000 euron veneitä. Nyt voidaan siten helpommin asettaa kysymyksiä kuten:
- löytyykö tästä hintaluokasta venettä jolla voisi reissuun lähteä
- onko näissä veneissä tarpeeksi tilaa koko miehistölle
- soveltuvatko ne aiotulle reitille (pasaatireitti pallon ympäri vs. korkeampin leveysasteiden, Kap Horn, Alaska, jne. cruisailuun).
- jne.

Jos hommaa ei suunnittele budjetin kautta, niin on vaarana että se ei toteudu ollenkaan. Voi esim ostaa liian kalliin veneen ja sitten ei olekaan varaa lähteä. Tai varustelu jää puutteelliseksi ja matka katkeaa erilaisiin vaikeuksiin jossakin vaiheessa.

saildreamer kirjoitti:

"Pidät näköjään budjettia tämän vaiheen suunnitelmissa sivuseikkana, joko sinulla on asiat rahan suhteen todella hyvin, tai sitten olet ymmärtänyt asiat väärin. Nimenomaan budjetti tekee matkastasi toteutettavan ja jos aiot jossakin vaiheessa elämääsi matkan tehdä, mieti jo nyt budjettia se konkretisoi hankeen sinulle ja antaa tähtäimen ja tavoitteet. "

En todellakaan pidä budjettia sivuseikkana, vaan toistaiseksi vain aika tuntemattomana yhtälönä. Jotta budjetin saisi arvioitua, pitää olla tiedossa jotenkinpäin niin vene, matka-aika kuin reittikin. Koska haave on minulle aika uusi, mutta silti kiehtova, aloitan varovasti lukemalla, mitä muut ovat tehneet. Siitä kai se yleensä lähtee, ei valmiista vastauksista.

Budjettiin voi myös vaikuttaa. Jos tuntuu liian kalliilta, siirtä lähtöä vuodella ja tienaa hieman rahaa tuona aikana. Vudessa tienaa ihan hyvin, kun vaan osaa elää halvalla.

Lue lisää

Veneestä puheenollen, kannattaa hieman katsella ympärilleen, Suomessakin on matkalta palanneita pallonkiertäjiä tai muutoin pidemmältä purjehdusmatkalta tulleita, Näin voi löytyä valmiiksi hyvin varustettu vene. Sinänsä esimerkiksi veneen rakennusmateriaali ei ole rajoittava tekijä metkaa tehdään jopa puuveneillä, kuitenkin P.Dunkerin näkemyksessä että teräs on oikea materiaali vakavasti otettavaan matkaveneeseen on asia jota kannattaa harkita. Kannattaa katsella esimerkiksi Hollantilaisia Van Der Stadt'ja kansainvälisiltä myyntisivuilta. Muutenkin noiden kansainvälisten venelistausten penkominen antaa osviittaa siitä millaisia veneitä on saatavilla, kotimaiset käytettyjen soveltuvien purjeveneiden markkinat kun on rajalliset.
www.yachtworld.fi
http://www.stadtdesign.com

Budjeti on oleellinen heti alusta asti. Voit miettiä oletko valmis lähtemään pienellä veneellä syöden papuja ja riisiä, välttäen satamissa laituripaikkoja ja suosien ankkuroitumista. Jos oikein penniä venyttää voi muutaman vuoden matka onnistua varsin kohtuullisellakin budjetilla mutta onko se sitä mitä haluat. Mielestäni parissa vuodessa et palloa kierrä jos haluat jotain nähdäkin, parempi ehkä tyytyä sillon lyhyempään reittiin. Teet budjetin ja sen perusteella suunnitelman niin jos tahtoa on asia toteutuu. Toisaalta on ihan mukava vaan haaveillakkin.

saildreamer kirjoitti:

"Pidät näköjään budjettia tämän vaiheen suunnitelmissa sivuseikkana, joko sinulla on asiat rahan suhteen todella hyvin, tai sitten olet ymmärtänyt asiat väärin. Nimenomaan budjetti tekee matkastasi toteutettavan ja jos aiot jossakin vaiheessa elämääsi matkan tehdä, mieti jo nyt budjettia se konkretisoi hankeen sinulle ja antaa tähtäimen ja tavoitteet. "

En todellakaan pidä budjettia sivuseikkana, vaan toistaiseksi vain aika tuntemattomana yhtälönä. Jotta budjetin saisi arvioitua, pitää olla tiedossa jotenkinpäin niin vene, matka-aika kuin reittikin. Koska haave on minulle aika uusi, mutta silti kiehtova, aloitan varovasti lukemalla, mitä muut ovat tehneet. Siitä kai se yleensä lähtee, ei valmiista vastauksista.

Budjettiin voi myös vaikuttaa. Jos tuntuu liian kalliilta, siirtä lähtöä vuodella ja tienaa hieman rahaa tuona aikana. Vudessa tienaa ihan hyvin, kun vaan osaa elää halvalla.

Lue lisää

"En todellakaan pidä budjettia sivuseikkana, vaan toistaiseksi vain aika tuntemattomana yhtälönä."
Sinulla on säästössä x euroa ja saat säästetyksi ennen matkaa y euroa, joten budjettisi on x y euroa.

10 matikassa kirjoitti:

"En todellakaan pidä budjettia sivuseikkana, vaan toistaiseksi vain aika tuntemattomana yhtälönä."
Sinulla on säästössä x euroa ja saat säästetyksi ennen matkaa y euroa, joten budjettisi on x y euroa.

Lue lisää

10 matikassa.

dreamer_itsekin kirjoitti:

Budjetti kannattaa kyllä tehdä heti alussa. Koska siitä voi sitten laskea millaisen veneen tuola hinnalla saa. Ja tosiaan vähintään pari vuotta pitää laskea aikaa pallon kiertämiseen. Atlantin ympäri kerkiää vuodessakin.

Jos budjetti on esim 100000€ niin homman voi karkeasti laskea seuraavasti:

15000 € / v elämiseen = 30 000 /2v

veneeseen jää 70000, jos hankintaan 75% ja refittiin / varusteluun 25%.

Eli tässä esimerkissä voi alkaa katselmaan sellaisia 55000 euron veneitä. Nyt voidaan siten helpommin asettaa kysymyksiä kuten:
- löytyykö tästä hintaluokasta venettä jolla voisi reissuun lähteä
- onko näissä veneissä tarpeeksi tilaa koko miehistölle
- soveltuvatko ne aiotulle reitille (pasaatireitti pallon ympäri vs. korkeampin leveysasteiden, Kap Horn, Alaska, jne. cruisailuun).
- jne.

Jos hommaa ei suunnittele budjetin kautta, niin on vaarana että se ei toteudu ollenkaan. Voi esim ostaa liian kalliin veneen ja sitten ei olekaan varaa lähteä. Tai varustelu jää puutteelliseksi ja matka katkeaa erilaisiin vaikeuksiin jossakin vaiheessa.

Lue lisää

Puhut varmasti asiaa. Ideani onkin ensin hahmottaa kokonaisuutta, budjettiluokkia ja sitten alkaa tarkemmin suunnittelemaan yksityiskohtia. Homma voi myös hyvin mennä niin, että pyöritään vain välimerellä tai Atlanttilla, mutta jätetään isommat meret rohkeammille. Meistä ei kumpikaan ole luonteeltaan "mailinkerääjä" joten aika sama missä lillutaan, noin kärjistäen sanoittuna.

Hanke on kuitenkin suuri ja kuten joku sanoi, vene voi myös olla ikään kuin lainassa. Tällöin budjetti pienenee olennaistesti, kun idea on myydä vene paluun jälkeen. Toki tässäkin on riskinsä meneekö kaupaksi.

Riittääkö 15000/vuosi elämiseen kahdelta hengeltä? Tuohan on vain 20 euroa/nuppi/päivä.

"Sopivin "

Jos noin olisi asian laita, niin olisi route du rhumissa noita veneitä. Ei vaan ole, joten pitkäkölinen hidas vene ei ole sopivin..

+ö,lll33 kirjoitti:

"Sopivin "

Jos noin olisi asian laita, niin olisi route du rhumissa noita veneitä. Ei vaan ole, joten pitkäkölinen hidas vene ei ole sopivin..

Puhut kilpailusta. Matkaveneilijä ei tavoittele ennätysaikaa vaan mukavaa ja turvallista matkaa.

uutinen kirjoitti:

Puhut kilpailusta. Matkaveneilijä ei tavoittele ennätysaikaa vaan mukavaa ja turvallista matkaa.

Noin kertoo tyyppi, joka ei ole purjehtinut nopealla nykyaikaisella veneellä, jotka ovat turvallisempia ja mukavampia kuin vanhat hitaat. Kulkupeleissä on syytä olla vauhtia, jotta matkateko on turvallista ja mukavaa, kuten vaikkapa lentokoneissa. Purjevenekin aallokossa sakkaa, jos ei ole vauhtia.

6q5yy kirjoitti:

Noin kertoo tyyppi, joka ei ole purjehtinut nopealla nykyaikaisella veneellä, jotka ovat turvallisempia ja mukavampia kuin vanhat hitaat. Kulkupeleissä on syytä olla vauhtia, jotta matkateko on turvallista ja mukavaa, kuten vaikkapa lentokoneissa. Purjevenekin aallokossa sakkaa, jos ei ole vauhtia.

Lue lisää

höpöhöpö airistolla jollailija

päässä plaanaa kirjoitti:

höpöhöpö airistolla jollailija

Kuten huomaatte, jos ei ole plaanaava matkapurtta, se harmittaa todella paljon.

aalloissa keikkujat kirjoitti:

Kuten huomaatte, jos ei ole plaanaava matkapurtta, se harmittaa todella paljon.

Pallonkiertäjäveneissä on paljon raskasta tarpeellista varustusta mukana. Olisi järjetöntä kaavailla jotain plaanauspallonkiertoa, mutta tosi välkky jaksaa täällä sellaista väläytellä. Raskaasti lastattu kevyt lättäpohja tuhoaa itse itsensä ja kipparinsa, eikä edes plaanaisi. Ne askeettiset kisaveneet erikseen, niissä ei asuta vaan kidutetaan itseään legi kerrallaan.

"harmittaa paljon" = kirjoitti:

Pallonkiertäjäveneissä on paljon raskasta tarpeellista varustusta mukana. Olisi järjetöntä kaavailla jotain plaanauspallonkiertoa, mutta tosi välkky jaksaa täällä sellaista väläytellä. Raskaasti lastattu kevyt lättäpohja tuhoaa itse itsensä ja kipparinsa, eikä edes plaanaisi. Ne askeettiset kisaveneet erikseen, niissä ei asuta vaan kidutetaan itseään legi kerrallaan.

Lue lisää

Alloissa keikkujat ne todennäköisemmin tuohavat itsensä ja veneensä helpommin, koska joutuvat olemaan merellä kauemmin kuin nopeammat veneet.

http://solmu.math.helsinki.fi/2003/hyyti/todari.html

aaalloissa keikkujat kirjoitti:

Alloissa keikkujat ne todennäköisemmin tuohavat itsensä ja veneensä helpommin, koska joutuvat olemaan merellä kauemmin kuin nopeammat veneet.

http://solmu.math.helsinki.fi/2003/hyyti/todari.html

Lue lisää

Hitaammalla matkaveneellä voit purjehtia sopivilla purjevarusteilla vaikka maailman tappiin. No pisin yhtäjaksoinen ylitys ilman mahdollisuutta poiketa turvasatamaan taitaa olla Atlannin ylity Kanarialta Karibialle. Jos teet sitä trippiä raaserilla on todennäköisyys riki- tai muuhun haveriin noin tuhatkertainen. Tarkistin sen juuri Helsingin yliopiston tilastotieteenlaitokselta.

Tilastonikkariäijä kirjoitti:

Hitaammalla matkaveneellä voit purjehtia sopivilla purjevarusteilla vaikka maailman tappiin. No pisin yhtäjaksoinen ylitys ilman mahdollisuutta poiketa turvasatamaan taitaa olla Atlannin ylity Kanarialta Karibialle. Jos teet sitä trippiä raaserilla on todennäköisyys riki- tai muuhun haveriin noin tuhatkertainen. Tarkistin sen juuri Helsingin yliopiston tilastotieteenlaitokselta.

Lue lisää

Mikä oli laskelma, jonka antoi tuhatkertaisen todennäköisyyden. Arvaan, että väite on roskapuhetta mutta kerro lähemmin mielenkiintoisesta väitteestä tilastotieteen laitoksen laskelmasta.

Seppomartti kirjoitti:

Mikä oli laskelma, jonka antoi tuhatkertaisen todennäköisyyden. Arvaan, että väite on roskapuhetta mutta kerro lähemmin mielenkiintoisesta väitteestä tilastotieteen laitoksen laskelmasta.

Lue lisää

Eikös se mene niin, että "vale, emävale, tilasto"?

aalloissa keikkujat kirjoitti:

Kuten huomaatte, jos ei ole plaanaava matkapurtta, se harmittaa todella paljon.

Harmittaa tai ei, plaanaavaa matkapurtta ei ole olemassa. Meglu ei ole matkapursi.

mutta kun kirjoitti:

Harmittaa tai ei, plaanaavaa matkapurtta ei ole olemassa. Meglu ei ole matkapursi.

Plaanavia asuttavia matkapursia on pilvin pimein aina j-80 veneestä class 40 veneisiin ja isompiin.

http://www.youtube.com/watch?v=olg636aLZzg&feature=related

+½½ kirjoitti:

Plaanavia asuttavia matkapursia on pilvin pimein aina j-80 veneestä class 40 veneisiin ja isompiin.

http://www.youtube.com/watch?v=olg636aLZzg&feature=related

Lue lisää

Se, että veneessä on punkka, ei tee siitä matkavenettä. Kovat kundit Class-40:llä heittelee valtamerten yli, mutta sekään ei ole matkapurjehdusta. H on jo aivan kelpo matkavene, J-80 retkivene päiväpurjehduksiin. Muistetaan, mitä aiempana on todettu: melkein mikään kölivene ei plaanaa.

Myönnetään, ääliöiden kanssa ei kannattaisi heittäytyä juttusille.

turhaa tää kirjoitti:

Se, että veneessä on punkka, ei tee siitä matkavenettä. Kovat kundit Class-40:llä heittelee valtamerten yli, mutta sekään ei ole matkapurjehdusta. H on jo aivan kelpo matkavene, J-80 retkivene päiväpurjehduksiin. Muistetaan, mitä aiempana on todettu: melkein mikään kölivene ei plaanaa.

Myönnetään, ääliöiden kanssa ei kannattaisi heittäytyä juttusille.

Lue lisää

J-80:ssa on selvästi enemmän tilaa kuin H.ssa mm. istumalaatikon alla:

http://www.j-80.com/photos.html


J-80 ja moni muu paatti planaa:

http://www.youtube.com/watch?v=psUrjHLiLVU

Juntit voisivat selitää, miksi kutsutaan j-80 veneen 19.6 solmun nopeutta, jos ei plaaniksi.

g5546677 kirjoitti:

J-80:ssa on selvästi enemmän tilaa kuin H.ssa mm. istumalaatikon alla:

http://www.j-80.com/photos.html


J-80 ja moni muu paatti planaa:

http://www.youtube.com/watch?v=psUrjHLiLVU

Juntit voisivat selitää, miksi kutsutaan j-80 veneen 19.6 solmun nopeutta, jos ei plaaniksi.

Lue lisää

Meillä olis sulle hyvä ehdotus. Lähde maailmanympäripurjehdukselle J-80:llä, mieluummin heti.

yleisön pyynnöstä kirjoitti:

Meillä olis sulle hyvä ehdotus. Lähde maailmanympäripurjehdukselle J-80:llä, mieluummin heti.

Juntit voisivat selitää, miksi kutsutaan j-80 veneen 19.6 solmun nopeutta, jos ei plaaniksi.

g5546677 kirjoitti:

J-80:ssa on selvästi enemmän tilaa kuin H.ssa mm. istumalaatikon alla:

http://www.j-80.com/photos.html


J-80 ja moni muu paatti planaa:

http://www.youtube.com/watch?v=psUrjHLiLVU

Juntit voisivat selitää, miksi kutsutaan j-80 veneen 19.6 solmun nopeutta, jos ei plaaniksi.

Lue lisää

" Juntit voisivat selitää, miksi kutsutaan j-80 veneen 19.6 solmun nopeutta, jos ei plaaniksi. "

No jos vene on traikulla moottoritiellä auton perässsä, niin sitä kutsutaan liikenteen tukkimiseksi, eikä plaaniksi.
Jos vene taas on autokannella traikunpäällä autolautalla, niin sitä kutsutaan parkissa olevaksi ajoneuvoksi.

Vesillä kelluessaan taas sitä kutsutaan tosi vauhdikkaaksi uppoamakuluksi, sillä venettä nostaa arkhimedeen lain mukainen noste, jopa enemmän kuin satamassa paikallaan. Dynaaminen noste on negatiivista, joten ei sitä ainakaan plaaniksi kannattaissi kutsua.

"En tiedä onko alkukommenttisi tarkoitettu provokaatioksi, kuten tällä palstalla valitettavasti on tapana, mutta vähänkään kun asiaan perehdyt huomaat ettei vuoden aikataululla kannata pallon ympäri menoa edes miettiä."

Ikävä tuottaa "pettymys", mutta tämä ei ole provo, jos provlla tarkoitat että vaan ärsytetään ihmiset kinaamaan jostakin typerästä.

Olen haaveillut tuollaisesta elämänmuutoksesta jo kauan, mutta ilman purjehduskokemusta omat tietoni ovat lähinnä moottoriveneilystä saaristossa ja kirja/nettiviisautta.

Nyt yritän hahmoitella, mitä "pallonkierto" käytännössä tarkottaisi ja olen pahoillani jos kyselen liian tyhmiä. Toki kaiken saa selville netistä ja kirjoista, mutta minusta on myös kiva elätellä ajatusta näin keskustellen. Eikö se tavallaan ole myöskin tällaisen palstan idea?

Jo nyt olen saanut paljon hyviä vinkkejä ja esim tuo aikataulun suhteen olen varmaan ajatellut turhan optimistisesti. Se, paljonko on aikaa riippuu osaltani paljon rahasta, ja siitä miten saa kotimaan asiat järjestettyä. Jos suunnitteluaika on pidempi, niin luulisin saavani reissuaikaakin paremmin.

Ja kuten joku sanoi, niin eihän siinäkään ole mitään pahaa vain haaveilla, vaikka ei koskaan lähtisikään...

Siis 50...100e/pv nuppia vai venekuntaa kohden. Nuppia kohden kuullostaa paljolta, eräällä foorumilla on vuodet jatkunut keskustelu siitä onko mahdollista cruisailla 500$/kk.

seadog kirjoitti:

Siis 50...100e/pv nuppia vai venekuntaa kohden. Nuppia kohden kuullostaa paljolta, eräällä foorumilla on vuodet jatkunut keskustelu siitä onko mahdollista cruisailla 500$/kk.

Lue lisää

Rahaahan saa menemään aivan loputtomasti. Itse olen huomannut, että pariskuntana meillä menee suht saman verran rahaa kuukaudessa, kuin 4 viikon kesälomapurjehduksilla Itämerellä.

Jotkut kuukaudet ovat halvempia, jotkut kalliimpia, mutta keskimäärin kaksistaan kulutetaan tuo 50 euroa päivässä.

Tuo rahan kulutus reissussa on vaan aika yksilöllinen juttu. Riippuu niin paljon miten elää muutenkin.

Tuohon hintaan saa keskieuroopasta isompaa ja nopeampaa ja jää rahaa vielä päivityksiin ja muuhun.

Onpas nätti ja tukevan oloinen vene. Menee samaan sarjaan kuin Vancouver 28.

"Joku jolla on kokemusta nykyveneellä kryssimisestä Pohjois-Atlannilla voisi kommentoida sitä osuutta "

Pohjoisatlantilla vasta-aallokko on loivempaa ja aaltojen välit pidempiä kuin esim itämerellä, joten kryssiminen on mukavampaa ja vesi ei lennä siten kuten itämerellä.

=))I"" kirjoitti:

"Joku jolla on kokemusta nykyveneellä kryssimisestä Pohjois-Atlannilla voisi kommentoida sitä osuutta "

Pohjoisatlantilla vasta-aallokko on loivempaa ja aaltojen välit pidempiä kuin esim itämerellä, joten kryssiminen on mukavampaa ja vesi ei lennä siten kuten itämerellä.

Lue lisää

"Joku jolla on kokemusta" ei tarkoittanut jollaa.

ryssiminen kirjoitti:

"Joku jolla on kokemusta" ei tarkoittanut jollaa.

Ketä ei ole atlantilla purjehtinut purjejollalla, on täysin aloittelija.

=))I"" kirjoitti:

"Joku jolla on kokemusta nykyveneellä kryssimisestä Pohjois-Atlannilla voisi kommentoida sitä osuutta "

Pohjoisatlantilla vasta-aallokko on loivempaa ja aaltojen välit pidempiä kuin esim itämerellä, joten kryssiminen on mukavampaa ja vesi ei lennä siten kuten itämerellä.

Lue lisää

"Pohjoisatlantilla vasta-aallokko on loivempaa". Tässä Pohjois-Atlantti joulukuulta. Aallot 6-8m merkitsevä. Ei niin loivia ja väliin mahtuu niitä "Itämeren" aaltoja ihan tarpeeksi. Tietty Azoritkin taitaa olla Pohjois-Atlanttia, siellä on suuremmalla todennäköisyydellä "kesäkelit" huhtikuussa.
http://uppaa.net/img/009/mg8728.jpg

aloittelijat kirjoitti:

Ketä ei ole atlantilla purjehtinut purjejollalla, on täysin aloittelija.

Kuka...

- aloittelija :)

Atlantin loivat kirjoitti:

"Pohjoisatlantilla vasta-aallokko on loivempaa". Tässä Pohjois-Atlantti joulukuulta. Aallot 6-8m merkitsevä. Ei niin loivia ja väliin mahtuu niitä "Itämeren" aaltoja ihan tarpeeksi. Tietty Azoritkin taitaa olla Pohjois-Atlanttia, siellä on suuremmalla todennäköisyydellä "kesäkelit" huhtikuussa.
http://uppaa.net/img/009/mg8728.jpg

Lue lisää

Tämä kuva itämereltä on paljon rajumpi kuin tuo lällärikelikuva:

http://www.cartinafinland.fi/fi/imagebank/image/62/62515/Myrsky%E4v%E4 It%E4meri 62515.jpg

544333 kirjoitti:

Tämä kuva itämereltä on paljon rajumpi kuin tuo lällärikelikuva:

http://www.cartinafinland.fi/fi/imagebank/image/62/62515/Myrsky%E4v%E4 It%E4meri 62515.jpg

Lue lisää

joopa joo, rannasta otettu näytäisi olevan.

Atlantin loivat kirjoitti:

"Pohjoisatlantilla vasta-aallokko on loivempaa". Tässä Pohjois-Atlantti joulukuulta. Aallot 6-8m merkitsevä. Ei niin loivia ja väliin mahtuu niitä "Itämeren" aaltoja ihan tarpeeksi. Tietty Azoritkin taitaa olla Pohjois-Atlanttia, siellä on suuremmalla todennäköisyydellä "kesäkelit" huhtikuussa.
http://uppaa.net/img/009/mg8728.jpg

Lue lisää

Surffaamalla nettiähän näitä kuvia löytyy.
Pitäiskö munkin surffata joku hurja aaltokuva?

saildreamer kirjoitti:

Kuka...

- aloittelija :)

Joka...
Se joka...
Sellainen joka...

aloittelijat kirjoitti:

Ketä ei ole atlantilla purjehtinut purjejollalla, on täysin aloittelija.

Tämäkin vielä:
... Atlantilla ...

544333 kirjoitti:

Tämä kuva itämereltä on paljon rajumpi kuin tuo lällärikelikuva:

http://www.cartinafinland.fi/fi/imagebank/image/62/62515/Myrsky%E4v%E4 It%E4meri 62515.jpg

Lue lisää

Itämeren aaltokuva ei ole laisinkaan raju. Rantaan tuleva aalto murtuu kun veden syvyys on alle puoli aallon pituutta. Havaijilla 3-4m surffiaalloot rannassa muodostuvat muutaman kymmenen sentin mainingista avomerellä. Edellinen Atlantin kuva on ilmeisesti ison laivan kannelta ja mittakaava puuttuu. Vaahtovanat aaltojen pinnassa ja alkava irtoava sumu aaltojen harjoilta kertovat kovasta kelistä. Arvaukseni olisi 10 boaufortia tai 40 kts TWS. Kryssi ei enää onnistuisi. Purjeita ei pysty pitämään yllä niin paljon, että voima aallokkoa vastaan riittäisi.Matkanteko olisi väliaikaisesti ohi. Iso ja genoa pois ja väliharukseen rikatulla myrskyfokalla johonkin suuntaan, missä tilaa on. Vaihtoehtona takilalla ajelehtiminen myötätuuleen tai sivutuuleen.

seppopajari kirjoitti:

Itämeren aaltokuva ei ole laisinkaan raju. Rantaan tuleva aalto murtuu kun veden syvyys on alle puoli aallon pituutta. Havaijilla 3-4m surffiaalloot rannassa muodostuvat muutaman kymmenen sentin mainingista avomerellä. Edellinen Atlantin kuva on ilmeisesti ison laivan kannelta ja mittakaava puuttuu. Vaahtovanat aaltojen pinnassa ja alkava irtoava sumu aaltojen harjoilta kertovat kovasta kelistä. Arvaukseni olisi 10 boaufortia tai 40 kts TWS. Kryssi ei enää onnistuisi. Purjeita ei pysty pitämään yllä niin paljon, että voima aallokkoa vastaan riittäisi.Matkanteko olisi väliaikaisesti ohi. Iso ja genoa pois ja väliharukseen rikatulla myrskyfokalla johonkin suuntaan, missä tilaa on. Vaihtoehtona takilalla ajelehtiminen myötätuuleen tai sivutuuleen.

Lue lisää

Kuten keroin yhdessä ketjussa aikaisemminkin; Kuva on tosiaan laivan kannelta, Islannin eteläpuolelta viime kuulta. Tuuli normaali matalapaine 20-25 m/s. Merkitsevä aallonkorkeus oli 6-8 m vaikea hahmottaa ilman kiintopistettä. Ja näitä tulee vastaan lähes päivittäin tähän vuoden aikaan. Lähempänä Grönlantia oli merivesi enää 1°C ja ilma pakkasen puolella, jolloin jäätäminen on todellinen ongelma. Ja esim. Tapanimyrskyssä Atlannilla oli aallonkorkeus sääpalvelun mukaan 14m (swell aallot). No eipä tämä liity etelässä purjehtimiseen, mutta tiedoksi talven olosuhteista Pohjois-Atlantilla.

atlantin loivat kirjoitti:

Kuten keroin yhdessä ketjussa aikaisemminkin; Kuva on tosiaan laivan kannelta, Islannin eteläpuolelta viime kuulta. Tuuli normaali matalapaine 20-25 m/s. Merkitsevä aallonkorkeus oli 6-8 m vaikea hahmottaa ilman kiintopistettä. Ja näitä tulee vastaan lähes päivittäin tähän vuoden aikaan. Lähempänä Grönlantia oli merivesi enää 1°C ja ilma pakkasen puolella, jolloin jäätäminen on todellinen ongelma. Ja esim. Tapanimyrskyssä Atlannilla oli aallonkorkeus sääpalvelun mukaan 14m (swell aallot). No eipä tämä liity etelässä purjehtimiseen, mutta tiedoksi talven olosuhteista Pohjois-Atlantilla.

Lue lisää

Niin, eihän esim eilen yöllä ollut pohjois itämerellä korkeimmat aallot kuin 7 metriä pohjoistuulella. Tuulta oli 19 m/s. Eli itämerellä on myrksyissä pahempi kryssiä kuin atlantilla, oli tuulen nopeus mikä tahansa.

332222 kirjoitti:

Niin, eihän esim eilen yöllä ollut pohjois itämerellä korkeimmat aallot kuin 7 metriä pohjoistuulella. Tuulta oli 19 m/s. Eli itämerellä on myrksyissä pahempi kryssiä kuin atlantilla, oli tuulen nopeus mikä tahansa.

Lue lisää

Helppo on sinun kirjoittaa mitä sattuu. Niin, ja siinä on vissi ero onko korkeimmat aallot 7m vai merkitsevä aallonkorkeus 7m (significant wind waves), combined sea (swell tuulen), joka ehkä kertoo eniten, aallon taajuus swell taajuus (mean period s). Esim toissapäivänä Pohjanmerellä tuuli oli myös 20-25 m/s eikä yksikään aalto murtunut kuten ylläolevassa kuvassa. Silti ihan tarpeeksi paskamainen aallokko oli edetä.

kokemusta molemmista kirjoitti:

Helppo on sinun kirjoittaa mitä sattuu. Niin, ja siinä on vissi ero onko korkeimmat aallot 7m vai merkitsevä aallonkorkeus 7m (significant wind waves), combined sea (swell tuulen), joka ehkä kertoo eniten, aallon taajuus swell taajuus (mean period s). Esim toissapäivänä Pohjanmerellä tuuli oli myös 20-25 m/s eikä yksikään aalto murtunut kuten ylläolevassa kuvassa. Silti ihan tarpeeksi paskamainen aallokko oli edetä.

Lue lisää

Helppo on sinun kirjoittaa mitä sattuu.Ikäänkuin muilla ei olisi kokemusta erilaisista vesistöistä.

kokemusta molemmista kirjoitti:

Helppo on sinun kirjoittaa mitä sattuu. Niin, ja siinä on vissi ero onko korkeimmat aallot 7m vai merkitsevä aallonkorkeus 7m (significant wind waves), combined sea (swell tuulen), joka ehkä kertoo eniten, aallon taajuus swell taajuus (mean period s). Esim toissapäivänä Pohjanmerellä tuuli oli myös 20-25 m/s eikä yksikään aalto murtunut kuten ylläolevassa kuvassa. Silti ihan tarpeeksi paskamainen aallokko oli edetä.

Lue lisää

Niin. Kannattaa sisäistää käsite merkitsevä aallonkorkeus. Se ei ota kantaa siihen, mikä on aaltojen jakauma uuden ja vanhan aallokon osalta. Ei myöskään aaltojen jyrkkyyteen. Nyrkkisääntönä jos merkitsevä aallonkorkeus on x, ovat suurimmat aallot noin 2x. Pitää paikkaansa riittävällä tarkkuudella. Siis 3.5m merkitsevässä aallonkorkeuden kelissä esiintyy siis 7m aaltoja teorettisesti noin joka 1000:s aalto.

Periodi riippuuu sitten mm. juuri swellin ja uuden aallon suhteista, suunnista, tuulen voimakkuudesta, nousunopeudesta, kestosta jne. Mitä pidempi periodi, sen loivempi aalto. Tämän kaiken toki tiesittekin, mutta ajattelin muistuttaa vaan.

kokemusta molemmista kirjoitti:

Helppo on sinun kirjoittaa mitä sattuu. Niin, ja siinä on vissi ero onko korkeimmat aallot 7m vai merkitsevä aallonkorkeus 7m (significant wind waves), combined sea (swell tuulen), joka ehkä kertoo eniten, aallon taajuus swell taajuus (mean period s). Esim toissapäivänä Pohjanmerellä tuuli oli myös 20-25 m/s eikä yksikään aalto murtunut kuten ylläolevassa kuvassa. Silti ihan tarpeeksi paskamainen aallokko oli edetä.

Lue lisää

Mikä on ilmoitettu aallon korkeus? Aallon pohjalta huipulle mitattuna siten kuin purjehtija asian näkee?. Vai puolet edellisestä kuten radioaallon amplitudi ilmaistaan?

Seppomartti kirjoitti:

Mikä on ilmoitettu aallon korkeus? Aallon pohjalta huipulle mitattuna siten kuin purjehtija asian näkee?. Vai puolet edellisestä kuten radioaallon amplitudi ilmaistaan?

Pohjasta huippuun, eli kaksi kertaa amplitudi.

Yllättäen, merkitsevä aallonkorkeus korreloi hyvin kokeneen merenkulkijan silmämääräiseen arvioon aallonkorkeudesta. Se on ylimmän allonkorkeuksien kolmanneksen keskiarvo määritelmänsä mukaan.

Seppomartti kirjoitti:

Mikä on ilmoitettu aallon korkeus? Aallon pohjalta huipulle mitattuna siten kuin purjehtija asian näkee?. Vai puolet edellisestä kuten radioaallon amplitudi ilmaistaan?

Sivukommentti aihetta hipoen:
Amplitudin käsite näyttää olevan moniselitteinen. Se ei välttämättä ole puolet aallon pohjalta huipulle mitatusta. Ehkä radioaalloissa tai suomenkielellä kuitenkin yksiselitteinen?

Englanninkielisessä Wikipediassa mainitaan mm. "Peak-to-peak amplitude" ja "Semi-amplitude"
http://en.wikipedia.org/wiki/Amplitude

Joo, olipa aika roskaa Matti & Snoopy
12.1.2012 17:50 kommentti. Tv jokuvaan

JON 33 on huippuvene pallonkiertoon, sen on moni todistanut.

huipp kirjoitti:

JON 33 on huippuvene pallonkiertoon, sen on moni todistanut.

Ai että moni? Listassa vain yksi Jon 33:
http://venenetti.fi/karuselli/pallon-ympari-54-venekuntaa

huipp kirjoitti:

JON 33 on huippuvene pallonkiertoon, sen on moni todistanut.

Onhan se huippuvene meidän pohjoismaalaisten mittakaavassa, mutta kun ei se silti ihan oikeasti ole mikään blue water cruiser.

Kyllä sillä pärjää varmaan ihan hyvin, mutta jos mukavuus ja turvallisuus on yksi pääasioista, niin kyllä ne oikeat veneet siihen hommaan on täällä aika vähissä.

wertyui kirjoitti:

Onhan se huippuvene meidän pohjoismaalaisten mittakaavassa, mutta kun ei se silti ihan oikeasti ole mikään blue water cruiser.

Kyllä sillä pärjää varmaan ihan hyvin, mutta jos mukavuus ja turvallisuus on yksi pääasioista, niin kyllä ne oikeat veneet siihen hommaan on täällä aika vähissä.

Lue lisää

Unkarilaisen

http://www.youtube.com/watch?v=h167pT8u_Cg

!!

http://www.youtube.com/watch?v=qrRx71MW1XU

!!

http://70point8percent.blogspot.com/2009/03/around-in-19-footer-aron-meder-carina.html

wertyui kirjoitti:

Onhan se huippuvene meidän pohjoismaalaisten mittakaavassa, mutta kun ei se silti ihan oikeasti ole mikään blue water cruiser.

Kyllä sillä pärjää varmaan ihan hyvin, mutta jos mukavuus ja turvallisuus on yksi pääasioista, niin kyllä ne oikeat veneet siihen hommaan on täällä aika vähissä.

Lue lisää

Tämä on aika äärimmäinen. Kansallisuudesta tiedä:
http://youtu.be/VRr9OX7FnK0

Sisällä on joku kirjoitti:

Tämä on aika äärimmäinen. Kansallisuudesta tiedä:
http://youtu.be/VRr9OX7FnK0

tulihan sieltä sentään trikolori

Olipa mukava kooste tukevia matkaveneitä. Mukana oli myös oma suosikkini - Bristol Channel Cutter 28. Tutustuin sellaiseen Tyynen meren puolella. Vene kulki yllättävän hyvin! Myöhemmin olin jopa aikeissa ostaa sellaisen jenkeistä roguewave yachtsalesilta, mutta joku ehti tehdä kaupat juuri ennen (koska hinta oli ok).

Meidän rannoillamme kaikki näiden videoiden venetyypit ovat tuntemattomia, joskin alkuperäisen CA:n erilaisia muunnoksia kyllä näkee. Pietarsaarelaispari (olikohan nimi Petterson) kiersi maailmaa teräsrunkoisella CA:lla käyden mm. Japanissa. Muistan tv-ohjelman FST:ssä.

oli hieno kooste! kirjoitti:

Olipa mukava kooste tukevia matkaveneitä. Mukana oli myös oma suosikkini - Bristol Channel Cutter 28. Tutustuin sellaiseen Tyynen meren puolella. Vene kulki yllättävän hyvin! Myöhemmin olin jopa aikeissa ostaa sellaisen jenkeistä roguewave yachtsalesilta, mutta joku ehti tehdä kaupat juuri ennen (koska hinta oli ok).

Meidän rannoillamme kaikki näiden videoiden venetyypit ovat tuntemattomia, joskin alkuperäisen CA:n erilaisia muunnoksia kyllä näkee. Pietarsaarelaispari (olikohan nimi Petterson) kiersi maailmaa teräsrunkoisella CA:lla käyden mm. Japanissa. Muistan tv-ohjelman FST:ssä.

Lue lisää

Kaunis venehän tuo ja näyttää olevan todella tukevatekoinen (6350 kg) ja arvostettu lajissaan. Keulassa varastotilaa ja wc. Meripunkka salongissa vedetään auki tuplapunkaksi. Tuossa Alaskavideossa mentiin jonkun köysi- tai verkkovyyhdin yli sulavasti tällä kölimallilla.

http://www.google.fi/imgres?q=bristol channel cutter 28&num=10&hl=fi&client=firefox-a&hs=Ikw&rls=org.mozilla:fi:official&biw=1280&bih=885&tbm=isch&tbnid=QM4OXTw1BFB39M:&imgrefurl=http://bluewaterboats.org/bristol-channel-cutter-28/&docid=IU7yiIupXLYF2M&imgurl=http://cdn.bluewaterboats.org/cache/473__320x_bristolchannelcutter28-lines.gif&w=320&h=392&ei=jRoXT9vPE6iQ4gTc4PiJBA&zoom=1&iact=hc&vpx=193&vpy=184&dur=441&hovh=236&hovw=193&tx=134&ty=150&sig=109156282227381922010&sqi=2&page=1&tbnh=163&tbnw=133&start=0&ndsp=21&ved=1t:429,r:16,s:0

Tämä valuuttalaskurilla eurohinnaksi 48000:
http://www.islandyachtsales.ca/sailboats/28ft_Bristol_Channel_Cutter/Kotura.htm

materiaalissa runsas kirjoitti:

Kaunis venehän tuo ja näyttää olevan todella tukevatekoinen (6350 kg) ja arvostettu lajissaan. Keulassa varastotilaa ja wc. Meripunkka salongissa vedetään auki tuplapunkaksi. Tuossa Alaskavideossa mentiin jonkun köysi- tai verkkovyyhdin yli sulavasti tällä kölimallilla.

http://www.google.fi/imgres?q=bristol channel cutter 28&num=10&hl=fi&client=firefox-a&hs=Ikw&rls=org.mozilla:fi:official&biw=1280&bih=885&tbm=isch&tbnid=QM4OXTw1BFB39M:&imgrefurl=http://bluewaterboats.org/bristol-channel-cutter-28/&docid=IU7yiIupXLYF2M&imgurl=http://cdn.bluewaterboats.org/cache/473__320x_bristolchannelcutter28-lines.gif&w=320&h=392&ei=jRoXT9vPE6iQ4gTc4PiJBA&zoom=1&iact=hc&vpx=193&vpy=184&dur=441&hovh=236&hovw=193&tx=134&ty=150&sig=109156282227381922010&sqi=2&page=1&tbnh=163&tbnw=133&start=0&ndsp=21&ved=1t:429,r:16,s:0

Tämä valuuttalaskurilla eurohinnaksi 48000:
http://www.islandyachtsales.ca/sailboats/28ft_Bristol_Channel_Cutter/Kotura.htm

Lue lisää

Yleisesti voidaan kenties sanoa, että BCC 28 kuuluu maailman kalleimpiin tämän kokoluokan veneisiin. "Hyvää ei saa halvalla". Tietääkseni niiden maineikkaimpana valmistajana pidettiin Sam L. Morsea, joka taisi 4-5 vuotta sitten siirtyä eläkkeelle. Annapoliksessa toimiva firma taitaa olla tunnetuin bcc-veneiden välittäjä, jos joku muukin on kiinnostunut....
http://roguewaveyachtsales.com/bristol_cutter.htm

Sam L Morse kirjoitti:

Yleisesti voidaan kenties sanoa, että BCC 28 kuuluu maailman kalleimpiin tämän kokoluokan veneisiin. "Hyvää ei saa halvalla". Tietääkseni niiden maineikkaimpana valmistajana pidettiin Sam L. Morsea, joka taisi 4-5 vuotta sitten siirtyä eläkkeelle. Annapoliksessa toimiva firma taitaa olla tunnetuin bcc-veneiden välittäjä, jos joku muukin on kiinnostunut....
http://roguewaveyachtsales.com/bristol_cutter.htm

Lue lisää

Komea tuo kutteri, olen sitä itsekin ihaillut.

Vastaavaa mallia suunnittelee paul gartside. Googleta hänen sivunsa ja katso sieltä 30 jalkanen kutteri. Suomessa on yksi tällainen rakennettu ja siitä löytyy juttua puuvene netin keskustelupalstaltan kautta.

Haukilahden 30 jalkaset veneet ovat näitä veneitä huomattavasti tilavampia. Kokemusta on!

Jaakkå-kulta kirjoitti:

Komea tuo kutteri, olen sitä itsekin ihaillut.

Vastaavaa mallia suunnittelee paul gartside. Googleta hänen sivunsa ja katso sieltä 30 jalkanen kutteri. Suomessa on yksi tällainen rakennettu ja siitä löytyy juttua puuvene netin keskustelupalstaltan kautta.

Haukilahden 30 jalkaset veneet ovat näitä veneitä huomattavasti tilavampia. Kokemusta on!

Lue lisää

Mä en tajua miten tuohon Dana 24:ään on saatu mahtumaan noin hyvät sisätilat:

http://www.boatdesign.net/forums/attachments/boat-design/52697d1295513741-reverse-engineering-conversions-modifications-dana-24-brochure-6775_3b.jpg

Jaakkå-kulta kirjoitti:

Komea tuo kutteri, olen sitä itsekin ihaillut.

Vastaavaa mallia suunnittelee paul gartside. Googleta hänen sivunsa ja katso sieltä 30 jalkanen kutteri. Suomessa on yksi tällainen rakennettu ja siitä löytyy juttua puuvene netin keskustelupalstaltan kautta.

Haukilahden 30 jalkaset veneet ovat näitä veneitä huomattavasti tilavampia. Kokemusta on!

Lue lisää

Minulla ei ole minkäänlaista purjehduskokemusta Christian Lydmanin suunnittelemasta ja Haukilahden veistämön rakentamasta CA30:sta. Hgin Uivassa olen käynyt vilkaisemassa sen sisätilat.

Mielestäni Lyle C Hessin piirtämä ja Sam L Morsen rakentama BCC 28 on kuitenkin aivan eri vene niin takilan kuin muiden rakenteiden ja sisustuksen viimeistelynkin suhteen. BCC 28 purjehti yllättävän liukkaasti. Kryssikorkeus oli tosin samaa keskitasoa kuin muilla pitkäkölisillä (HC, Vancouver, Tayana tms), mutta BCC tuntui kantavan purjeensa hyvin ja oli oikein jämäkän oloinen valtameriaallokossa. Ei ihme, että sillä on paljon "blue water" meriittejä kaikilta meriltä. BCC 28:n purjepinta-alaksi ilmoitetaan 673 sq.ft, joka taitaa olla n. 62,6 m2 (korjatkaa, jos laskin väärin). Uppouman joku taisi kertoa: n. 6300 kg (14.000 lbs, josta kölin osuus 4.600 lbs).

Voi olla, että vertauksesi Haukilahden veneisiin perustui mielikuviin. Niin erilaisina ainakin itse niitä pidän.

Toisinaan näyttää olevan sekaannusta siinä, mitä esitteissä tarkoitetaan veneen pituudella. LOA ei ole sama kuin LOD (length over deck), kun kyseessä on bukspröötillä varustettu vene. Ainakin BCC 28:ssa luku viittaa jälkimmäiseen eikä kokonaispituuteen. "Pikkuveneistä" joka tapauksessa on kysymys.

isoille vesille bcc kirjoitti:

Minulla ei ole minkäänlaista purjehduskokemusta Christian Lydmanin suunnittelemasta ja Haukilahden veistämön rakentamasta CA30:sta. Hgin Uivassa olen käynyt vilkaisemassa sen sisätilat.

Mielestäni Lyle C Hessin piirtämä ja Sam L Morsen rakentama BCC 28 on kuitenkin aivan eri vene niin takilan kuin muiden rakenteiden ja sisustuksen viimeistelynkin suhteen. BCC 28 purjehti yllättävän liukkaasti. Kryssikorkeus oli tosin samaa keskitasoa kuin muilla pitkäkölisillä (HC, Vancouver, Tayana tms), mutta BCC tuntui kantavan purjeensa hyvin ja oli oikein jämäkän oloinen valtameriaallokossa. Ei ihme, että sillä on paljon "blue water" meriittejä kaikilta meriltä. BCC 28:n purjepinta-alaksi ilmoitetaan 673 sq.ft, joka taitaa olla n. 62,6 m2 (korjatkaa, jos laskin väärin). Uppouman joku taisi kertoa: n. 6300 kg (14.000 lbs, josta kölin osuus 4.600 lbs).

Voi olla, että vertauksesi Haukilahden veneisiin perustui mielikuviin. Niin erilaisina ainakin itse niitä pidän.

Toisinaan näyttää olevan sekaannusta siinä, mitä esitteissä tarkoitetaan veneen pituudella. LOA ei ole sama kuin LOD (length over deck), kun kyseessä on bukspröötillä varustettu vene. Ainakin BCC 28:ssa luku viittaa jälkimmäiseen eikä kokonaispituuteen. "Pikkuveneistä" joka tapauksessa on kysymys.

Lue lisää

http://yachtpals.com/taleisin/boat-photos

Lin ja Perry Pardey ovat julkaisseet kirjoja ja videoita purjehduksistaan. Pari on seilannut valtameriä 185.000 mpk ja kokemusta taitaa olla kaikilta valtameriltä.

Tuon PS 31:n valmistus aloitettiin uudestaan runsaan kysynnän vuoksi.

Kun aloitus kysyi pallonkiertoa niin tässä nimensäkin mukainen olis Turkissa:

http://www.sailboatlistings.com/view/16221

Google books kertookin veneestä:

http://books.google.fi/books?id=KbIDXWJZ610C&pg=PA13&lpg=PA13&dq=Pacific Seacraft Crealock 37 Circumnavigator&source=bl&ots=3W5aV85k5R&sig=8Ltsa2FEKkHqvlH1wduBtu8vRdY&hl=fi&sa=X&ei=c1cZT-CVIu304QTGk5CLDQ&ved=0CF0Q6AEwBg#v=onepage&q=Pacific Seacraft Crealock 37 Circumnavigator&f=false

PS vetoaa kirjoitti:

Tuon PS 31:n valmistus aloitettiin uudestaan runsaan kysynnän vuoksi.

Kun aloitus kysyi pallonkiertoa niin tässä nimensäkin mukainen olis Turkissa:

http://www.sailboatlistings.com/view/16221

Google books kertookin veneestä:

http://books.google.fi/books?id=KbIDXWJZ610C&pg=PA13&lpg=PA13&dq=Pacific Seacraft Crealock 37 Circumnavigator&source=bl&ots=3W5aV85k5R&sig=8Ltsa2FEKkHqvlH1wduBtu8vRdY&hl=fi&sa=X&ei=c1cZT-CVIu304QTGk5CLDQ&ved=0CF0Q6AEwBg#v=onepage&q=Pacific Seacraft Crealock 37 Circumnavigator&f=false

Lue lisää

Tässä 37ft Tayana, joka myös on suunniteltu ja rakennettu pitkiä valtamerireissuja varten:
http://www.sailboatlistings.com/view/26047

maailmalla on paljon hyviä ja suosittuja meriveneitä, sellaisia meidän vesillämme tuntemattomia malleja

Tayana, yksi monista kirjoitti:

Tässä 37ft Tayana, joka myös on suunniteltu ja rakennettu pitkiä valtamerireissuja varten:
http://www.sailboatlistings.com/view/26047

maailmalla on paljon hyviä ja suosittuja meriveneitä, sellaisia meidän vesillämme tuntemattomia malleja

Lue lisää

http://youtu.be/Hr75hWz_NS0

Alemman linkin video; oikein suolaisissa vesissä ollut helakin kannattaa tarkastaa ja korjata jos on vikaa:

http://youtu.be/fRUMG94kEzQ

Tuollaisia 60-70 luvun paatteja on jo aivan liikaa telluksella. 2000 -luvulla 30 jalkainen valtamerimatkapursi voisi olla vaikka tämä:

http://www.beneteau.com/Sailing-Yachts/One-Design/Figaro-BENETEAU-II

,.,fdd kirjoitti:

Tuollaisia 60-70 luvun paatteja on jo aivan liikaa telluksella. 2000 -luvulla 30 jalkainen valtamerimatkapursi voisi olla vaikka tämä:

http://www.beneteau.com/Sailing-Yachts/One-Design/Figaro-BENETEAU-II

Lue lisää

Ei se vaan ole. Katsotaan vaikka hyönteismäisiä vedenalaisia osia ja "sisustusta":

http://www.theyachtmarket.com/boats/sailing-boats/beneteau/figaro-2/

Onkohan ison veneen varustaminen pitkille matkoille ja sen kuluvat myös isot osat vaan kalliimpia kuten purjeetkin? Veistämö saa isosta veneestä paremman katteen, mutta jo mainitun Dana 24:n ja PS 31:n tuotanto jatkuu taannoisen pienen tauon jälkeen koska kysyntää on riittävästi vaikka ne ovatkin kalliita kokoisekseen. Asiakaskunta on kai asiassaan enemmän oikeassa.

Onkin kiva nähdä tuolla tuubissa meillä tuntemattomia veneitä.

http://youtu.be/XK4P5lMzjwQ

http://youtu.be/XMWVpNMSA94

http://youtu.be/rBT71AoSnWE

Näinhän voisi luulla (niinkuin seppomartti esitti), mutta käytännössä asia ei ollutkaan ihan noin. Veneen koosta riippumatta samat purjehtijat tapasivat eri satamissa ja pallon kierto kesti kaikilla suunnilleen saman ajan (3 vuotta kun reitti oli Kapkaupungin kautta). Tapaamieni veneiden koko vaihteli 28:sta 65 jalkaan. Selitys samankestoiseen pallon kiertoon oli se, että vuodenaikoihin liittyvät sääilmiöt (syklooni/hurrikaani) määräsivät tahdin. Tietysti yksittäisillä legeillä tuli eroja eri kokoisten veneiden välille, harvoin kuitenkaan tuplana.



Tietysti Bristol Channel Cutterin, Colin Archerin tai muun "1800-luvun" modernisoidut versiot voi leimata vaikka vanhentuneeksi nostalgiaksi, mutta väitettä niiden kuormausherkkyydestä en usko. Väitän päinvastoin, että saman pituisen kevyen ja tasapohjaisen eväköliveneen trimmi on huomattavasti arempi kuormitukselle kuin raskasuppoumaisen pitkäkölisen venemallin. Jälkimmäisten etuna on mm. peräsinrakenteen vahvuus ja suht. matala syväys. "Loppupeleissä" tärkein ominaisuus on veneen merikelpoisuus ja kestävyys. On oleellisinta tulla perille turvallisesti kuin olla tulematta ollenkaan. Ajelehtimisesta ei ole kysymys, vaikka vene olisi painava ja vankkarakenteinen.

Vertailussa tilanne on aivan toinen, jos haluaa LYS- ym. kilpailuihin ja tavanomaiseen rannikko- ja saaristoretkeilyyn mahdollisimman nopean ja ketterän veneen. Silloin keveys on valttia, ei valtamerirakenteet.

erilainen käsitys kirjoitti:

Näinhän voisi luulla (niinkuin seppomartti esitti), mutta käytännössä asia ei ollutkaan ihan noin. Veneen koosta riippumatta samat purjehtijat tapasivat eri satamissa ja pallon kierto kesti kaikilla suunnilleen saman ajan (3 vuotta kun reitti oli Kapkaupungin kautta). Tapaamieni veneiden koko vaihteli 28:sta 65 jalkaan. Selitys samankestoiseen pallon kiertoon oli se, että vuodenaikoihin liittyvät sääilmiöt (syklooni/hurrikaani) määräsivät tahdin. Tietysti yksittäisillä legeillä tuli eroja eri kokoisten veneiden välille, harvoin kuitenkaan tuplana.



Tietysti Bristol Channel Cutterin, Colin Archerin tai muun "1800-luvun" modernisoidut versiot voi leimata vaikka vanhentuneeksi nostalgiaksi, mutta väitettä niiden kuormausherkkyydestä en usko. Väitän päinvastoin, että saman pituisen kevyen ja tasapohjaisen eväköliveneen trimmi on huomattavasti arempi kuormitukselle kuin raskasuppoumaisen pitkäkölisen venemallin. Jälkimmäisten etuna on mm. peräsinrakenteen vahvuus ja suht. matala syväys. "Loppupeleissä" tärkein ominaisuus on veneen merikelpoisuus ja kestävyys. On oleellisinta tulla perille turvallisesti kuin olla tulematta ollenkaan. Ajelehtimisesta ei ole kysymys, vaikka vene olisi painava ja vankkarakenteinen.

Vertailussa tilanne on aivan toinen, jos haluaa LYS- ym. kilpailuihin ja tavanomaiseen rannikko- ja saaristoretkeilyyn mahdollisimman nopean ja ketterän veneen. Silloin keveys on valttia, ei valtamerirakenteet.

Lue lisää

Erilaisia käsityksiä tuntuu olevan 28 ja 65 jalkaisen veneen matkanopeudesta. Ei tosiaan nopeusero ole tupla vaan enemmän. Kiinnitin huomiota pieniin, hitaisiin, pitkäkölisiin, painaviin, vanhanaikaisiin ja kalliisiin veneisiin haaveilukohteena pallonkiertoveneiksi. Syytä en ymmärrä. Ehdotukseni haaveilukohteeksi oli nopeampi isompi ja käytetty vaihtoehto. En pohtinut samanpituista uutta venettä pohjan muodosta tai kölistä riippumatta- tosin nekin ovat kehittyneet 1800 -luvun jälkeen. Bristol Channel Cutterin hinnalla saa tosiaan 35-40 jalkaisen käytetyn, joka todennäköisesti on valmiiksi varusteltukin. Ajatuksena esitin minimikuormaksi tonnin lisäpainoa, joka upottaa pystylaitaisen pikkuveneen tosi syvälle ja muuttaa ominaisuuksia. Isommassa tuskin havaitsee muutosta jos pystyy kuormaamaan keskiveneeseen. Matala syväys ei ole etu vaan haitta avomerellä. Keulakiinnitys matalaan luonnonsatamaan tapahtuu vain Pohjoismaissa eli matalan syväyksen etu ei päde ellei aio laskuveden aikana jättää kuivalle. Peräsin pitkäkölisissä oli vahvempi mutta myös erittäin tehoton. Takiloissa ja peräsimisssä on nykyään liikaa vaurioita, siitä tuskin voi olla eri mieltä. Mitä ovat "valtamerirakenteet"?

seppomartti kirjoitti:

Erilaisia käsityksiä tuntuu olevan 28 ja 65 jalkaisen veneen matkanopeudesta. Ei tosiaan nopeusero ole tupla vaan enemmän. Kiinnitin huomiota pieniin, hitaisiin, pitkäkölisiin, painaviin, vanhanaikaisiin ja kalliisiin veneisiin haaveilukohteena pallonkiertoveneiksi. Syytä en ymmärrä. Ehdotukseni haaveilukohteeksi oli nopeampi isompi ja käytetty vaihtoehto. En pohtinut samanpituista uutta venettä pohjan muodosta tai kölistä riippumatta- tosin nekin ovat kehittyneet 1800 -luvun jälkeen. Bristol Channel Cutterin hinnalla saa tosiaan 35-40 jalkaisen käytetyn, joka todennäköisesti on valmiiksi varusteltukin. Ajatuksena esitin minimikuormaksi tonnin lisäpainoa, joka upottaa pystylaitaisen pikkuveneen tosi syvälle ja muuttaa ominaisuuksia. Isommassa tuskin havaitsee muutosta jos pystyy kuormaamaan keskiveneeseen. Matala syväys ei ole etu vaan haitta avomerellä. Keulakiinnitys matalaan luonnonsatamaan tapahtuu vain Pohjoismaissa eli matalan syväyksen etu ei päde ellei aio laskuveden aikana jättää kuivalle. Peräsin pitkäkölisissä oli vahvempi mutta myös erittäin tehoton. Takiloissa ja peräsimisssä on nykyään liikaa vaurioita, siitä tuskin voi olla eri mieltä. Mitä ovat "valtamerirakenteet"?

Lue lisää

Ajatukset matalasta syväyksestä ovat syntyneet aivan käytännön kokemuksista - ei yksin itselleni, vaan myös hyvin tunnetuille valtameripurjehtijoille. Jimmy Cornell on usein siteerannut Skip Novakia (joka tunnetaan mm. toistuvista Antarktiksen reissuistaan). Hän tiivisti asian näin: syvä köli sopii, jos "veneellä liikutaan ainoastaan hyvin kartoitetuilla vesillä ja kiinnitytään marinoihin". John Ellis, tunnettu "blue water" seilori hänkin, piti 8 ft syväystä maksimina. Maailmaa ristiin rastiin seilannut Carlton DeHart oli nostokölin kautta päätynyt pitämään optimaalisena kiintoköliä, jonka syväys oli vain 6 jalkaa! Esimerkkejä löytyy... Kilpapurjehdus maailman ympäri tai ARC-eskaaderi Karibialle ja takaisin ovat tässä suhteessa aivan eri asioita kuin cruisailu maailman ympäri!

World Cruising Survey/J.Cornell esitti analyysin pallon jo kiertäneiden kippareiden ideaalisista ocean-cruising-veneistä. 110 kipparia piti 6 ft (1.8 m) maksimisyväystä ideaalisena, 30 ei hyväksyisi yli 5 ft (1.5m) syväystä ja 20 kannatti nostoköliä.

Tätä taustaa vasten en ymmärrä seppomartin ajatusta, jolla hän nähtävästi tarkoitti syvän kölin etua avomerellä luovittaessa tai avomerikisoissa. Toinen, hengissä säilymisen kannalta oleellisempi näkökohta on kuitenkin matalan ja tukevan kölirakenteen tuoma turvallisuus, joka liittyy ankkuripaikkoihin ja koralliriuttoihin, erilaisiin törmäystilanteisiin ja huonosti paikkaansa pitäviin merikarttoihin. Esim. Vanuatun pohjoisten saarten ja PNG:n alueella karttavirhe voi olla jopa 5 mpk (varoitus mainitaan kartassa), virheitä on myös elektronisissa kartoissa. Fidzin riutoilla taitaa vieläkin olla erään 40-jalkaisen suomalaisveneen eväköli. Vakuutusyhtiö lunasti korjauskelvottoman veneen, pariskunta selvisi hengissä ja reissu loppui siihen.

Tehottoman peräsimen väitettä en ymmärrä ollenkaan. Olen seilannut erilaisilla veneillä tuuliperäsimen ohjaamana. Minun mielestäni oleellista on suuntavakavuus. Tuuliperäsin on ohjannut pitkäkölistä "klassikkoa" erinomaisesti silloin, kun tuuliperäsintä eniten tarvitaan eli reippaissa tuulissa ja hankalassa aallokossa (joissa autopilotti voi olla vaikeuksissa).
Ainoa paikka, jossa pitkäkölinen suuntavakaa paatti on eväkölistä lapioperäsinvenettä selvästi hankalampi on ahtaissa satamissa kääntyileminen, erityisesti peruuttaminen. Valtamerireissuilla sellainen tulee harvoin kysymykseen, koska yleensä ankkuroidaan. Maihin ei kiinnitytä koskaan. Suuri syväys on selvä haitta, kun haetaan suojaisaa ankkurointipaikkaa riuttojen suojasta.

Seppomartin mainitsema laskuvedellä parkkeeraaminen onnistuu pitkäkölisellä helposti. Esim. Australian Darwinissa, jonne useimmat pallonkiertäjät pysähtyvät, on kiinnitystolppa, johon veneen voi laittaa kylkikiinnitykseen pohjan maalausta varten (vene on kuivilla laskuveden ajan). Lyhyellä eväkölillä tämä tuskin onnistuu ilman, että vene kellahtaa keulalleen tai perälleen.

seppomartti kirjoitti:

Erilaisia käsityksiä tuntuu olevan 28 ja 65 jalkaisen veneen matkanopeudesta. Ei tosiaan nopeusero ole tupla vaan enemmän. Kiinnitin huomiota pieniin, hitaisiin, pitkäkölisiin, painaviin, vanhanaikaisiin ja kalliisiin veneisiin haaveilukohteena pallonkiertoveneiksi. Syytä en ymmärrä. Ehdotukseni haaveilukohteeksi oli nopeampi isompi ja käytetty vaihtoehto. En pohtinut samanpituista uutta venettä pohjan muodosta tai kölistä riippumatta- tosin nekin ovat kehittyneet 1800 -luvun jälkeen. Bristol Channel Cutterin hinnalla saa tosiaan 35-40 jalkaisen käytetyn, joka todennäköisesti on valmiiksi varusteltukin. Ajatuksena esitin minimikuormaksi tonnin lisäpainoa, joka upottaa pystylaitaisen pikkuveneen tosi syvälle ja muuttaa ominaisuuksia. Isommassa tuskin havaitsee muutosta jos pystyy kuormaamaan keskiveneeseen. Matala syväys ei ole etu vaan haitta avomerellä. Keulakiinnitys matalaan luonnonsatamaan tapahtuu vain Pohjoismaissa eli matalan syväyksen etu ei päde ellei aio laskuveden aikana jättää kuivalle. Peräsin pitkäkölisissä oli vahvempi mutta myös erittäin tehoton. Takiloissa ja peräsimisssä on nykyään liikaa vaurioita, siitä tuskin voi olla eri mieltä. Mitä ovat "valtamerirakenteet"?

Lue lisää

Jäi kertomatta, miksi 65-jalkainen ja 30-jalkainen vene tavattiin yleensä samoissa satamissa, vaikka isomman pitäisi teoriassa olla ainakin 2 x nopeampi.
Selitys oli se, että isoissa veneissä oli yleensä runsaasti varusteita kuten dieselgeneraattoreita, pakastekaappeja, elektroniikkaa. Niitä yleensä huolleettiin ja korjattiin vielä siinä vaiheessa, kun pieni ja yksinkertaisesti varustettu huoleton ja halpa vene oli aikaa sitten startannut. Eli mitä isompi, sitä enemmän on odotettavissa laitemurheita ja seisokkeja korjausten takia.

syväys ja peräsin kirjoitti:

Ajatukset matalasta syväyksestä ovat syntyneet aivan käytännön kokemuksista - ei yksin itselleni, vaan myös hyvin tunnetuille valtameripurjehtijoille. Jimmy Cornell on usein siteerannut Skip Novakia (joka tunnetaan mm. toistuvista Antarktiksen reissuistaan). Hän tiivisti asian näin: syvä köli sopii, jos "veneellä liikutaan ainoastaan hyvin kartoitetuilla vesillä ja kiinnitytään marinoihin". John Ellis, tunnettu "blue water" seilori hänkin, piti 8 ft syväystä maksimina. Maailmaa ristiin rastiin seilannut Carlton DeHart oli nostokölin kautta päätynyt pitämään optimaalisena kiintoköliä, jonka syväys oli vain 6 jalkaa! Esimerkkejä löytyy... Kilpapurjehdus maailman ympäri tai ARC-eskaaderi Karibialle ja takaisin ovat tässä suhteessa aivan eri asioita kuin cruisailu maailman ympäri!

World Cruising Survey/J.Cornell esitti analyysin pallon jo kiertäneiden kippareiden ideaalisista ocean-cruising-veneistä. 110 kipparia piti 6 ft (1.8 m) maksimisyväystä ideaalisena, 30 ei hyväksyisi yli 5 ft (1.5m) syväystä ja 20 kannatti nostoköliä.

Tätä taustaa vasten en ymmärrä seppomartin ajatusta, jolla hän nähtävästi tarkoitti syvän kölin etua avomerellä luovittaessa tai avomerikisoissa. Toinen, hengissä säilymisen kannalta oleellisempi näkökohta on kuitenkin matalan ja tukevan kölirakenteen tuoma turvallisuus, joka liittyy ankkuripaikkoihin ja koralliriuttoihin, erilaisiin törmäystilanteisiin ja huonosti paikkaansa pitäviin merikarttoihin. Esim. Vanuatun pohjoisten saarten ja PNG:n alueella karttavirhe voi olla jopa 5 mpk (varoitus mainitaan kartassa), virheitä on myös elektronisissa kartoissa. Fidzin riutoilla taitaa vieläkin olla erään 40-jalkaisen suomalaisveneen eväköli. Vakuutusyhtiö lunasti korjauskelvottoman veneen, pariskunta selvisi hengissä ja reissu loppui siihen.

Tehottoman peräsimen väitettä en ymmärrä ollenkaan. Olen seilannut erilaisilla veneillä tuuliperäsimen ohjaamana. Minun mielestäni oleellista on suuntavakavuus. Tuuliperäsin on ohjannut pitkäkölistä "klassikkoa" erinomaisesti silloin, kun tuuliperäsintä eniten tarvitaan eli reippaissa tuulissa ja hankalassa aallokossa (joissa autopilotti voi olla vaikeuksissa).
Ainoa paikka, jossa pitkäkölinen suuntavakaa paatti on eväkölistä lapioperäsinvenettä selvästi hankalampi on ahtaissa satamissa kääntyileminen, erityisesti peruuttaminen. Valtamerireissuilla sellainen tulee harvoin kysymykseen, koska yleensä ankkuroidaan. Maihin ei kiinnitytä koskaan. Suuri syväys on selvä haitta, kun haetaan suojaisaa ankkurointipaikkaa riuttojen suojasta.

Seppomartin mainitsema laskuvedellä parkkeeraaminen onnistuu pitkäkölisellä helposti. Esim. Australian Darwinissa, jonne useimmat pallonkiertäjät pysähtyvät, on kiinnitystolppa, johon veneen voi laittaa kylkikiinnitykseen pohjan maalausta varten (vene on kuivilla laskuveden ajan). Lyhyellä eväkölillä tämä tuskin onnistuu ilman, että vene kellahtaa keulalleen tai perälleen.

Lue lisää

Katso tuolta sivulta DVD 2 Preview -video:

http://www.westsail.org/ws28video

Westsail 28 -venettä pidetään tuolla kokoluokkansa hyvänä bluewater-veneenä.

http://youtu.be/0kWly6jdpd8

pohjan maalaus kirjoitti:

Katso tuolta sivulta DVD 2 Preview -video:

http://www.westsail.org/ws28video

Westsail 28 -venettä pidetään tuolla kokoluokkansa hyvänä bluewater-veneenä.

http://youtu.be/0kWly6jdpd8

Lue lisää

Hauska videohan se oli. Kuitenkin mukavampi tapa käyttää vuorovettä esim. pohjanmaalaukseen on parkkeeraaminen tolppaa tai laituria vasten, jolloin vene jää pystyyn eikä mene kyljelleen. Se on normaalitapa vuorovesialueella, mutta on aika hankala mikäli köli on syvä ja lyhyt.

syväys ja peräsin kirjoitti:

Ajatukset matalasta syväyksestä ovat syntyneet aivan käytännön kokemuksista - ei yksin itselleni, vaan myös hyvin tunnetuille valtameripurjehtijoille. Jimmy Cornell on usein siteerannut Skip Novakia (joka tunnetaan mm. toistuvista Antarktiksen reissuistaan). Hän tiivisti asian näin: syvä köli sopii, jos "veneellä liikutaan ainoastaan hyvin kartoitetuilla vesillä ja kiinnitytään marinoihin". John Ellis, tunnettu "blue water" seilori hänkin, piti 8 ft syväystä maksimina. Maailmaa ristiin rastiin seilannut Carlton DeHart oli nostokölin kautta päätynyt pitämään optimaalisena kiintoköliä, jonka syväys oli vain 6 jalkaa! Esimerkkejä löytyy... Kilpapurjehdus maailman ympäri tai ARC-eskaaderi Karibialle ja takaisin ovat tässä suhteessa aivan eri asioita kuin cruisailu maailman ympäri!

World Cruising Survey/J.Cornell esitti analyysin pallon jo kiertäneiden kippareiden ideaalisista ocean-cruising-veneistä. 110 kipparia piti 6 ft (1.8 m) maksimisyväystä ideaalisena, 30 ei hyväksyisi yli 5 ft (1.5m) syväystä ja 20 kannatti nostoköliä.

Tätä taustaa vasten en ymmärrä seppomartin ajatusta, jolla hän nähtävästi tarkoitti syvän kölin etua avomerellä luovittaessa tai avomerikisoissa. Toinen, hengissä säilymisen kannalta oleellisempi näkökohta on kuitenkin matalan ja tukevan kölirakenteen tuoma turvallisuus, joka liittyy ankkuripaikkoihin ja koralliriuttoihin, erilaisiin törmäystilanteisiin ja huonosti paikkaansa pitäviin merikarttoihin. Esim. Vanuatun pohjoisten saarten ja PNG:n alueella karttavirhe voi olla jopa 5 mpk (varoitus mainitaan kartassa), virheitä on myös elektronisissa kartoissa. Fidzin riutoilla taitaa vieläkin olla erään 40-jalkaisen suomalaisveneen eväköli. Vakuutusyhtiö lunasti korjauskelvottoman veneen, pariskunta selvisi hengissä ja reissu loppui siihen.

Tehottoman peräsimen väitettä en ymmärrä ollenkaan. Olen seilannut erilaisilla veneillä tuuliperäsimen ohjaamana. Minun mielestäni oleellista on suuntavakavuus. Tuuliperäsin on ohjannut pitkäkölistä "klassikkoa" erinomaisesti silloin, kun tuuliperäsintä eniten tarvitaan eli reippaissa tuulissa ja hankalassa aallokossa (joissa autopilotti voi olla vaikeuksissa).
Ainoa paikka, jossa pitkäkölinen suuntavakaa paatti on eväkölistä lapioperäsinvenettä selvästi hankalampi on ahtaissa satamissa kääntyileminen, erityisesti peruuttaminen. Valtamerireissuilla sellainen tulee harvoin kysymykseen, koska yleensä ankkuroidaan. Maihin ei kiinnitytä koskaan. Suuri syväys on selvä haitta, kun haetaan suojaisaa ankkurointipaikkaa riuttojen suojasta.

Seppomartin mainitsema laskuvedellä parkkeeraaminen onnistuu pitkäkölisellä helposti. Esim. Australian Darwinissa, jonne useimmat pallonkiertäjät pysähtyvät, on kiinnitystolppa, johon veneen voi laittaa kylkikiinnitykseen pohjan maalausta varten (vene on kuivilla laskuveden ajan). Lyhyellä eväkölillä tämä tuskin onnistuu ilman, että vene kellahtaa keulalleen tai perälleen.

Lue lisää

Jos kyseinen tolppa pystyy estämään veneen kellahtamisen kyljelleen niin miksei pysty estämään kellahtamista myös keulalleen tai perälleen ?
Siis koskien lyhyellä eväkölillä olevaa veneettä ?

Köli lienee kuitenkin suunnilleen painopisteen alapuolella joten kallistava momentti on kaikkiin suuntiin suunnilleen sama. Luulisi että pitkittäis suunnassa olisi helpompi tukea, kun tolpasta voi vetää kaksi kiinnitysköyttä, toisen perään ja toisen keulaan. Poikittaissuunnassa taas ei voi vetää toista styyrpuurin ja toista paapuurin puolelle, oli kyseessä sitten pitkä tai lyhyt kölinen vene.

syväys ja peräsin kirjoitti:

Ajatukset matalasta syväyksestä ovat syntyneet aivan käytännön kokemuksista - ei yksin itselleni, vaan myös hyvin tunnetuille valtameripurjehtijoille. Jimmy Cornell on usein siteerannut Skip Novakia (joka tunnetaan mm. toistuvista Antarktiksen reissuistaan). Hän tiivisti asian näin: syvä köli sopii, jos "veneellä liikutaan ainoastaan hyvin kartoitetuilla vesillä ja kiinnitytään marinoihin". John Ellis, tunnettu "blue water" seilori hänkin, piti 8 ft syväystä maksimina. Maailmaa ristiin rastiin seilannut Carlton DeHart oli nostokölin kautta päätynyt pitämään optimaalisena kiintoköliä, jonka syväys oli vain 6 jalkaa! Esimerkkejä löytyy... Kilpapurjehdus maailman ympäri tai ARC-eskaaderi Karibialle ja takaisin ovat tässä suhteessa aivan eri asioita kuin cruisailu maailman ympäri!

World Cruising Survey/J.Cornell esitti analyysin pallon jo kiertäneiden kippareiden ideaalisista ocean-cruising-veneistä. 110 kipparia piti 6 ft (1.8 m) maksimisyväystä ideaalisena, 30 ei hyväksyisi yli 5 ft (1.5m) syväystä ja 20 kannatti nostoköliä.

Tätä taustaa vasten en ymmärrä seppomartin ajatusta, jolla hän nähtävästi tarkoitti syvän kölin etua avomerellä luovittaessa tai avomerikisoissa. Toinen, hengissä säilymisen kannalta oleellisempi näkökohta on kuitenkin matalan ja tukevan kölirakenteen tuoma turvallisuus, joka liittyy ankkuripaikkoihin ja koralliriuttoihin, erilaisiin törmäystilanteisiin ja huonosti paikkaansa pitäviin merikarttoihin. Esim. Vanuatun pohjoisten saarten ja PNG:n alueella karttavirhe voi olla jopa 5 mpk (varoitus mainitaan kartassa), virheitä on myös elektronisissa kartoissa. Fidzin riutoilla taitaa vieläkin olla erään 40-jalkaisen suomalaisveneen eväköli. Vakuutusyhtiö lunasti korjauskelvottoman veneen, pariskunta selvisi hengissä ja reissu loppui siihen.

Tehottoman peräsimen väitettä en ymmärrä ollenkaan. Olen seilannut erilaisilla veneillä tuuliperäsimen ohjaamana. Minun mielestäni oleellista on suuntavakavuus. Tuuliperäsin on ohjannut pitkäkölistä "klassikkoa" erinomaisesti silloin, kun tuuliperäsintä eniten tarvitaan eli reippaissa tuulissa ja hankalassa aallokossa (joissa autopilotti voi olla vaikeuksissa).
Ainoa paikka, jossa pitkäkölinen suuntavakaa paatti on eväkölistä lapioperäsinvenettä selvästi hankalampi on ahtaissa satamissa kääntyileminen, erityisesti peruuttaminen. Valtamerireissuilla sellainen tulee harvoin kysymykseen, koska yleensä ankkuroidaan. Maihin ei kiinnitytä koskaan. Suuri syväys on selvä haitta, kun haetaan suojaisaa ankkurointipaikkaa riuttojen suojasta.

Seppomartin mainitsema laskuvedellä parkkeeraaminen onnistuu pitkäkölisellä helposti. Esim. Australian Darwinissa, jonne useimmat pallonkiertäjät pysähtyvät, on kiinnitystolppa, johon veneen voi laittaa kylkikiinnitykseen pohjan maalausta varten (vene on kuivilla laskuveden ajan). Lyhyellä eväkölillä tämä tuskin onnistuu ilman, että vene kellahtaa keulalleen tai perälleen.

Lue lisää

" Minun mielestäni oleellista on suuntavakavuus. "

Hyvä suuntavakavuus kulussa ja sama vaatimus ankkurissa on kaksi suunnilleen päinvastaista vaatimusta köliveneen suunnittelijalle. Kummasta siis puhut ja miksi ?

Catissa taas suuntavakavuus on erinomainen sekä kulussa että ankkurissa.

Onhan se ja tämäkin on ja kätevämpi:

http://www.sailboatlistings.com/view/26333

mielenkiintoinen PS 27 Orion:

http://www.floridaboats.net/archive/pacific seacraft slide show/slides/27 pcific seacraft orion 729.html

" Pienen miehistön käsittelyn ja asumismukavuuden kannalta joku 35-40 jalkaa olisi sopiva. Tuskin tänä päivänä tuon kokoista venettä missään kunnossa saa alle sadan tonnin. "

Tuon kokoinen pitäisi alv maksettuna irrota EU alueelta alle 60 kegen, mutta 50 kegelläkin saattaa irrota. Varusteltuna tietty maksaa jo selvästi enemmän.
Katteles vaikka entisiä charter veneitä tuossa kokoluokassa ...

ex charter 40ft kirjoitti:

" Pienen miehistön käsittelyn ja asumismukavuuden kannalta joku 35-40 jalkaa olisi sopiva. Tuskin tänä päivänä tuon kokoista venettä missään kunnossa saa alle sadan tonnin. "

Tuon kokoinen pitäisi alv maksettuna irrota EU alueelta alle 60 kegen, mutta 50 kegelläkin saattaa irrota. Varusteltuna tietty maksaa jo selvästi enemmän.
Katteles vaikka entisiä charter veneitä tuossa kokoluokassa ...

Lue lisää

Olkoon vene iso tai pieni tulee se kuitenkin olla varusteltu, ja matkallakin sitä joutuu vielä varustelemaan purjeilla ym.
35 - 40 jalkaisenkin veneen varustelu ja päivitys on reilusti kalliimpaa kuin pienemmän.

ex charter 40ft kirjoitti:

" Pienen miehistön käsittelyn ja asumismukavuuden kannalta joku 35-40 jalkaa olisi sopiva. Tuskin tänä päivänä tuon kokoista venettä missään kunnossa saa alle sadan tonnin. "

Tuon kokoinen pitäisi alv maksettuna irrota EU alueelta alle 60 kegen, mutta 50 kegelläkin saattaa irrota. Varusteltuna tietty maksaa jo selvästi enemmän.
Katteles vaikka entisiä charter veneitä tuossa kokoluokassa ...

Lue lisää

Jos kysymys oli pallonkiertoon sopivan veneen hankkimisesta, ehdotuksesi vanhan charter-veneen ostamisesta on todella huono.
Mieluummin kannattaa haeskella venettä, jolla on tehty pallon kierto tai ovat valtameri-cruising käytössä. Sellaisissa on tarvittava varustuskin yleensä valmiina (tuuliperäsin, aurinkopaneelit, tuuligeneraattori, vesikone, SSB jne.). Charter-veneet ovat kovin eri tyyppisiä ja muuhun tarkoitukseen varusteltuja (=puuttuva cruising-varustus).

Siinä on perä eikä leväperä avoperä. Runkokin on, eikä lätty:

http://www.cruisersforum.com/forums/f55/valiant-40-finish-40713.html

Hienoa, onko jo matkasuunnitelma ja mikä on se laskuri?

Haha, ainakin pienimmästä päästä taitaa olla tuo vene.

Yksinpurjehtiessa autopilotin kanssa vene on aallokossa kovilla ja veneenkäsittelyvirheitä tulee herkästi väsyneenä. Joten todella huono referenssi onkin nuo teinien maailmanympäripurjehdus veneet.

Modernilla plaanavalla purrella kuitenkin brittipoika kiersi yksin pallon 9 kuukaudessa, että näin. Osasi kaveri purjehtia.

http://today.msnbc.msn.com/id/32580844/ns/today-today_people/t/teen-now-youngest-sail-around-world-solo/#.TyfEf3JzgaM

5443 kirjoitti:

Yksinpurjehtiessa autopilotin kanssa vene on aallokossa kovilla ja veneenkäsittelyvirheitä tulee herkästi väsyneenä. Joten todella huono referenssi onkin nuo teinien maailmanympäripurjehdus veneet.

Modernilla plaanavalla purrella kuitenkin brittipoika kiersi yksin pallon 9 kuukaudessa, että näin. Osasi kaveri purjehtia.

http://today.msnbc.msn.com/id/32580844/ns/today-today_people/t/teen-now-youngest-sail-around-world-solo/#.TyfEf3JzgaM

Lue lisää

Millä tavalla mielestäsi tapahtuu "veneenkäsittelyvirheitä", kun autopilotti (tai tuuliperäsin) ohjaa? Meillä tuuliperäsin on ohjannut arviolta 80%, autopilotti ehkä 15% ja käsiohjausta on käytetty n. 5% ajasta, kun ollaan ylitetty valtameret pienellä miehistöllä. Tilanne ei muutu, vaikka kyseessä olisi yksinpurjehdus. Ohajailuvirheitä ja väsymyksestä johtuvia arviointivirheitä tulee, jos ei ole tuuliperäsintä (tai sen puuttuessa ei ole sähköä autopilotille) ja joudutaan ohjaamaan käsin. Käsiohjaus pimeässä valtameriaallokossa on uuvuttavaa, vahinkojiippejä tulee aika helposti. Tiedät sen vasta, jos joskus pääset kokemaan.

Jos teinitytön moderni plaanaava pursi hajosi osaamattomuuden takia, eikö juuri siksi olisikin fiksumpi purjehtia turvallisemmalla veneellä - sellaisella, joka sietää nuo epäilemäsi veneenkäsittelyvirheet?

"Todella huono referenssi" on sinun referoimasi brittipojan suoritus, koska keskusteluketjun aihe on turvallisen cruisingveneen valinta eikä se miten ehtisin 9 kuukaudessa kiertää pallon.

Olen samaa mieltä seppomartin kanssa. Kaikki ne autopilotit, joita omissa veneissäni on ollut, ovat ajaneet aika kiemuraista kurssia myötäaallokossa ja huonoiten ne ovat suoriutuneet kovan tuulen sivumyötäisestä. Edes nykyinen "gyro"-ominaisuudella varustettu autopilottini ei pysty ajamaan yhtä luotettavasti kuin tuuliperäsimeni. Itse en lähtisi pitkille reissuille ilman tuuliperäsintä. Tuuliperäsin toimii sitä paremmin mitä enemmän tuulee, autopilotissa tilanne on päinvastainen. Siksi tarvitaan molemmat vaihtoehdot.

Idea on varmasti hyvä! Jos virtuaalisesti sopivaa paikkaa etsitään, niin suomen valtameripurjehtijoilla on keskustelupalsta. Se ei ikävä kyllä ole kovin ruuhkainen tällä hetkellä. Tähän aiheeseen liittyvää keskustelua kyllä mahtuisi! Ja onhan siellä venemessuilla myös yhdistyksen jäsentapaaminenkin...

Giwa nosto