Luin Wikipediasta artikkelista "Sähköverkko" että tulevaisuudessa saattaa (HUOM! SAATTAA) sähköverkossa alettavan jakaa 1500 voltin tasavirtaa nykyisen 230/400 voltin vaihtovirran sijaan ja että jokaisessa taloudessa olisi oma vaihtosuuntaaja.
Ei liene ihan humpuukia tuo väite kun muistan jostain muualtakin kuulleeni tuollaisen väitteen, jossain tv- tai radio-ohjelmassa taisi olla.
Mutta mitä järkeä on muuttaa nykyinen vaihtosähköverkko tasavirtaverkoksi kun aikoinaan juuri päädyttiin muuttamaan toisinpäin kun tasavirran jakamisessa oli omat huonot puolensa? Ja kaapelit jouduttaisiin vaihtamaan kun nykyiset kaapelit tuskin kestäisi 1500 volttia, eikös nuo okt-taloihin tulevat kaapelit kestä vain jotain 1000 volttia? Tai en minä varma asiasta ole mutta noin muistaisin.
Mitä hyötyä saavutettaisiin jos sähkö jaettaisiin tasavirtana ja kodeissa sitten vaihtosuunnattaisiin? Kai tähän jokin hyvä syy löytyy jos tuohon tasavirtajakeluun joskus päädytään?
Sähköverkkoon tasavirtaa tulevaisuudessa?
86
2996
Vastaukset
- Ei Tarvetta
Missä kotitalous tarvitsee vaihtosäköä?
- Vaihtosähköä tarvita
Ai että missäkö tarvitaan vaihtosähköä? Oliko kysymyksesi provo?
No esimerkiksi monet moottorilla toimivat laitteet, ellei sitten ole niin että jääkaapeissa, pesukoneissa, pölynimureissa jne. ole yleisvirtamoottoria. Lisäksi myös kiertovesipumput, luultavasti myös ilmastoinnit tarvii vaihtosähköä. Vesivaraajien lämmitysvastukset tarvitsee kolmivaihevaihtosähköä. Esimerkiksi induktiomoottori on vaihtosähkölaite, ei toimi tasavirralla.
Monet elektroniikkalaitteetkin on rakennettu siten että laitteiden sisäiset virtalähteet käyttää vaihtosähköä, toki ne voisi muuntaa sellaisiksi että ne huolisi tasavirtaakin mutta mitä se hyödyttää jos moni laite kuitenkin vaihtosähköä tarvii?
Saahan pöytätietokoneenkin muunnettua vaikka auton akuillakin toimivaksi, ja ilman invertteriäkin. Nimittäin siten että otetaan tuplamäärä auton akkuja, kytketään ne sarjaan siten että kahden akun keskiotosta (siinä missä akku 1 miinusnapa yhtyy akku 2:n plussaan, otetaan 0, akku 1:stä otetaan plusjännitteet ja akku 2:sta miinusjännitteet, eli tarvitaan kolme piuhaa), sisäinen hakkurivirtalähde pois ja tilalle virtalähde joka reguloi nuo jännitteet ja muuntaa myös pienemmiksi jännitteiksi kuten vaikka 5V, 3V jne.
Mutta tämä nyt on turhaa, koska verkosta jouduttaisiin kuitenkin hommaamaan vaihtosähköä kodinkoneille joille ei tasavirtaska kelpaisi.
Lamput on sitten asia erikseen, hehkulampuille kelpaa sekä että, loistelampuista en tiedä, LEDit varmasti kelpuuttaisi tasavirtaa (kunhan kytkee napaisuudet oikein). - Toki-toki-toki-..
Vaihtosähköä tarvita kirjoitti:
Ai että missäkö tarvitaan vaihtosähköä? Oliko kysymyksesi provo?
No esimerkiksi monet moottorilla toimivat laitteet, ellei sitten ole niin että jääkaapeissa, pesukoneissa, pölynimureissa jne. ole yleisvirtamoottoria. Lisäksi myös kiertovesipumput, luultavasti myös ilmastoinnit tarvii vaihtosähköä. Vesivaraajien lämmitysvastukset tarvitsee kolmivaihevaihtosähköä. Esimerkiksi induktiomoottori on vaihtosähkölaite, ei toimi tasavirralla.
Monet elektroniikkalaitteetkin on rakennettu siten että laitteiden sisäiset virtalähteet käyttää vaihtosähköä, toki ne voisi muuntaa sellaisiksi että ne huolisi tasavirtaakin mutta mitä se hyödyttää jos moni laite kuitenkin vaihtosähköä tarvii?
Saahan pöytätietokoneenkin muunnettua vaikka auton akuillakin toimivaksi, ja ilman invertteriäkin. Nimittäin siten että otetaan tuplamäärä auton akkuja, kytketään ne sarjaan siten että kahden akun keskiotosta (siinä missä akku 1 miinusnapa yhtyy akku 2:n plussaan, otetaan 0, akku 1:stä otetaan plusjännitteet ja akku 2:sta miinusjännitteet, eli tarvitaan kolme piuhaa), sisäinen hakkurivirtalähde pois ja tilalle virtalähde joka reguloi nuo jännitteet ja muuntaa myös pienemmiksi jännitteiksi kuten vaikka 5V, 3V jne.
Mutta tämä nyt on turhaa, koska verkosta jouduttaisiin kuitenkin hommaamaan vaihtosähköä kodinkoneille joille ei tasavirtaska kelpaisi.
Lamput on sitten asia erikseen, hehkulampuille kelpaa sekä että, loistelampuista en tiedä, LEDit varmasti kelpuuttaisi tasavirtaa (kunhan kytkee napaisuudet oikein).Voidaan toteuttaa tasasähköllä (suoravetomoottori): http://www.verkkokauppa.com/fi/s?s=1&q=LG F1480TDS&submit=Hae
Tänään suurin osa kodin tekniikasta toteutetaan hakkurivirtalähteillä ja hyvällä hyötysuhteella - eli ei estettä sielläkään siirtyä tasajännitteeseen .. - maalaistalossa...
Toki-toki-toki-.. kirjoitti:
Voidaan toteuttaa tasasähköllä (suoravetomoottori): http://www.verkkokauppa.com/fi/s?s=1&q=LG F1480TDS&submit=Hae
Tänään suurin osa kodin tekniikasta toteutetaan hakkurivirtalähteillä ja hyvällä hyötysuhteella - eli ei estettä sielläkään siirtyä tasajännitteeseen ..Etsipä myös linkki josta voidaan korvata nuo isommat kolmivaihemoottorit !
Meilläkin käytössä monenlaisia 1,1 kW - 220 kW välillä. - hankalaksi menee
Toki-toki-toki-.. kirjoitti:
Voidaan toteuttaa tasasähköllä (suoravetomoottori): http://www.verkkokauppa.com/fi/s?s=1&q=LG F1480TDS&submit=Hae
Tänään suurin osa kodin tekniikasta toteutetaan hakkurivirtalähteillä ja hyvällä hyötysuhteella - eli ei estettä sielläkään siirtyä tasajännitteeseen ..Juu, kaikkihan on mahdollista mutta edellyttää että kaikki kodinkoneet pitäisi vaihtaa uusiin. Sitäpaitsi muuten, suoraveto ei liity mitenkään moottorin käyttämään virtaan vaan liittyy siihen että miten moottori pyörittää ko. laitetta, suoravedossa moottori pyörittää suoraan esim. pesukoneen rumpua, tai vaikkapa levysoittimen lautasta, kun taas hihnavedossa moottori pyörittää hihnapyörää ja hihna puolestaan levylautasta.
Elektroniikka on helpoin saada käyttämään tasavirtaa, mutta niissäkin tarvittaisiin muutoksia virtalähteeseen tai sitten vaihto uusiin laitteisiin. - Kuulasytytysmoottori
maalaistalossa... kirjoitti:
Etsipä myös linkki josta voidaan korvata nuo isommat kolmivaihemoottorit !
Meilläkin käytössä monenlaisia 1,1 kW - 220 kW välillä.Maatalous ja teollisuus ovakin eri asia kuin kotitalous - suurin osa kansakunnasta asuu muualla kuin tehtaassa ja maatalossa - ja nekin maatalot on harvassa, jossa tarvitaan 3-vaihemoottoria puimakoneen jms. yleiskoneena kuten ennen.
Tätäkin käyttänyt:
http://www.youtube.com/watch?v=gluDChfaqGY - Luulee Tietävänsä
hankalaksi menee kirjoitti:
Juu, kaikkihan on mahdollista mutta edellyttää että kaikki kodinkoneet pitäisi vaihtaa uusiin. Sitäpaitsi muuten, suoraveto ei liity mitenkään moottorin käyttämään virtaan vaan liittyy siihen että miten moottori pyörittää ko. laitetta, suoravedossa moottori pyörittää suoraan esim. pesukoneen rumpua, tai vaikkapa levysoittimen lautasta, kun taas hihnavedossa moottori pyörittää hihnapyörää ja hihna puolestaan levylautasta.
Elektroniikka on helpoin saada käyttämään tasavirtaa, mutta niissäkin tarvittaisiin muutoksia virtalähteeseen tai sitten vaihto uusiin laitteisiin.Mahdatteko _TIETÄÄ_ miten tuo moottori toimii? - http://aijaa.com/006059351549
Siinä on sen moottorin kaksi kuluvaa osaakin - ne laakerit. - Yksi vaan.
Vaihtosähköä tarvita kirjoitti:
Ai että missäkö tarvitaan vaihtosähköä? Oliko kysymyksesi provo?
No esimerkiksi monet moottorilla toimivat laitteet, ellei sitten ole niin että jääkaapeissa, pesukoneissa, pölynimureissa jne. ole yleisvirtamoottoria. Lisäksi myös kiertovesipumput, luultavasti myös ilmastoinnit tarvii vaihtosähköä. Vesivaraajien lämmitysvastukset tarvitsee kolmivaihevaihtosähköä. Esimerkiksi induktiomoottori on vaihtosähkölaite, ei toimi tasavirralla.
Monet elektroniikkalaitteetkin on rakennettu siten että laitteiden sisäiset virtalähteet käyttää vaihtosähköä, toki ne voisi muuntaa sellaisiksi että ne huolisi tasavirtaakin mutta mitä se hyödyttää jos moni laite kuitenkin vaihtosähköä tarvii?
Saahan pöytätietokoneenkin muunnettua vaikka auton akuillakin toimivaksi, ja ilman invertteriäkin. Nimittäin siten että otetaan tuplamäärä auton akkuja, kytketään ne sarjaan siten että kahden akun keskiotosta (siinä missä akku 1 miinusnapa yhtyy akku 2:n plussaan, otetaan 0, akku 1:stä otetaan plusjännitteet ja akku 2:sta miinusjännitteet, eli tarvitaan kolme piuhaa), sisäinen hakkurivirtalähde pois ja tilalle virtalähde joka reguloi nuo jännitteet ja muuntaa myös pienemmiksi jännitteiksi kuten vaikka 5V, 3V jne.
Mutta tämä nyt on turhaa, koska verkosta jouduttaisiin kuitenkin hommaamaan vaihtosähköä kodinkoneille joille ei tasavirtaska kelpaisi.
Lamput on sitten asia erikseen, hehkulampuille kelpaa sekä että, loistelampuista en tiedä, LEDit varmasti kelpuuttaisi tasavirtaa (kunhan kytkee napaisuudet oikein).Ei maailma niin paljon muuttuisi vaikka siirtolinjat muutettaisinkin tasasähkölle,muuntoasemille ehkä kaikkein suurin.
Onhan nyt jo Suomen ja Ruotsin välinen merikaapeli tasasähköinen jossa muuttajat molemmissa päissä.
Elektoniikka kehittyy joskin aina toimivat äärirajoilla kun uskotaan mahdollisuuksien paljonkin parantuvan seuraavien sukupolvien aikana.
Fuusiovoimalaitos oletettiin toimivan 70 luvulla mutta kestää ehkä vielä muutama sukupolvi.
Aina paremmaksi kaikki muuttuu joskaan hyväksi ei milloinkaan. - niinpä niin
Yksi vaan. kirjoitti:
Ei maailma niin paljon muuttuisi vaikka siirtolinjat muutettaisinkin tasasähkölle,muuntoasemille ehkä kaikkein suurin.
Onhan nyt jo Suomen ja Ruotsin välinen merikaapeli tasasähköinen jossa muuttajat molemmissa päissä.
Elektoniikka kehittyy joskin aina toimivat äärirajoilla kun uskotaan mahdollisuuksien paljonkin parantuvan seuraavien sukupolvien aikana.
Fuusiovoimalaitos oletettiin toimivan 70 luvulla mutta kestää ehkä vielä muutama sukupolvi.
Aina paremmaksi kaikki muuttuu joskaan hyväksi ei milloinkaan.Niin, mutta se tässä on älytöntä että sitten pitää se sähkö muuttaa taas takaisin vaihtosähköksi noiden vaihtosähköä syövien nykylaitteiden takia. Olisi parempi jos alettaisiin kehittää jo nyt niitä yleisvirtalaitteita joille on se ja sama tuleeko pistorasiasta tasavirtaa vai vaihtovirtaa, sitten voitaisiin jättää yksi DC-AC muunnos pois, elektroniikassa jouduttaisiin kuitenkin tekemään AC-DC muunnos. Se olis yhtä AC-DC DC-AC AC-DC DC-AC AC-DC jne muunnoshelvettiä.
En tosin kyllä tiedä millä ilveellä 1500 volttia tasavirtaa saataisiin muunnettua alemmaksi, tuskin se pelkillä vastuksilla ja regulaattoreillakaan onnistuu. Pienissä jännitteissä (25 volttia ja pienemmät) voidaan helpommin muuntaa tasavirta pienemmäksi ja mitä pienempi jännite, sen helpompaa ja jos ei tarvita jännitteen vakautusta niin pelkästään jo vastuksilla saadaan tiputettua jännitettä vaikka pelkkä vastuskytkentä ei ehkä olekaan optimaalisin. Mutta se on ainakin kaikkein simppelein ratkaisu. Mut jos joku tietää niin vois kertoa että millä saadaan isot tasavirtajännitteet pudotettua alas ilman DC-AC AC-DC muunnosta, muuntajaahan noissa ei voi käyttää kun kyseessä on tasavirta.
Toisaalta, olishan tuossa nostalginen tunnelma jos pistorasiasta tulisikin tasavirtaa. :D - 546789098ytfdcvbnjko
Luulee Tietävänsä kirjoitti:
Mahdatteko _TIETÄÄ_ miten tuo moottori toimii? - http://aijaa.com/006059351549
Siinä on sen moottorin kaksi kuluvaa osaakin - ne laakerit.Ei moottorin laakereiden kesto tule vastaan, koska elektroniikka kerkeää hajota jo moneen kertaan ennen laakereita. Ihmetyttää muutenkin, että miksi jotain LG:n roskaa on pitänyt mainostaa tälaisessa ketjussa...
- Mielestä Poissa
546789098ytfdcvbnjko kirjoitti:
Ei moottorin laakereiden kesto tule vastaan, koska elektroniikka kerkeää hajota jo moneen kertaan ennen laakereita. Ihmetyttää muutenkin, että miksi jotain LG:n roskaa on pitänyt mainostaa tälaisessa ketjussa...
Eihän se ole mainos - se on tekniikkaa tältä päivältä ja se toimii - mutta - miten _LUULETTE_ sen moottorin toimivan: -"Sitäpaitsi muuten, suoraveto ei liity mitenkään moottorin käyttämään virtaan vaan liittyy siihen että miten moottori pyörittää ko. laitetta"
:) - 32
Katkaise virta pääkytkimestä niin eiköhän sulle selviä
- 20
Kuulasytytysmoottori kirjoitti:
Maatalous ja teollisuus ovakin eri asia kuin kotitalous - suurin osa kansakunnasta asuu muualla kuin tehtaassa ja maatalossa - ja nekin maatalot on harvassa, jossa tarvitaan 3-vaihemoottoria puimakoneen jms. yleiskoneena kuten ennen.
Tätäkin käyttänyt:
http://www.youtube.com/watch?v=gluDChfaqGYHuomaa, että olet kaupunkilainen. Kyllä maataloissa on paljonkin 3~ moottoreita käytössä. Käyppä joskus sillä silmällä katsomassa maatilalla.
- pk-seutu okt ja 3-v
Kuulasytytysmoottori kirjoitti:
Maatalous ja teollisuus ovakin eri asia kuin kotitalous - suurin osa kansakunnasta asuu muualla kuin tehtaassa ja maatalossa - ja nekin maatalot on harvassa, jossa tarvitaan 3-vaihemoottoria puimakoneen jms. yleiskoneena kuten ennen.
Tätäkin käyttänyt:
http://www.youtube.com/watch?v=gluDChfaqGYMeilläpä on 3-vaihemoottori kiertovesipumpussa, pk-seutu ja omakotitalo. 3-vaihetta myös käytössä vesivaraajan lämmitysvastuksissa. Eli kyllä 3-vaihetta käytetään ihan kaupunkioloissakin.
Jos et tiedä mikä on kiertovesipumppu niin kerron että se on vesikiertoisen lämmityksen tärkeimpiä osia, se siis kierrättää vesipattereissa olevaa lämmitysvettä. Siis samalla tavalla kuin kerrostaloissakin. - Jussin Poika
20 kirjoitti:
Huomaa, että olet kaupunkilainen. Kyllä maataloissa on paljonkin 3~ moottoreita käytössä. Käyppä joskus sillä silmällä katsomassa maatilalla.
Huomaan, että olette peräkammarista herännyt - hevosiakin on satoja tuhansia kuten vielä ennen ..
Ainakin meilä kotona oli vielä 60-luvun alkuun mennessä useita ja lisää astutettiin? - Back to the Future
pk-seutu okt ja 3-v kirjoitti:
Meilläpä on 3-vaihemoottori kiertovesipumpussa, pk-seutu ja omakotitalo. 3-vaihetta myös käytössä vesivaraajan lämmitysvastuksissa. Eli kyllä 3-vaihetta käytetään ihan kaupunkioloissakin.
Jos et tiedä mikä on kiertovesipumppu niin kerron että se on vesikiertoisen lämmityksen tärkeimpiä osia, se siis kierrättää vesipattereissa olevaa lämmitysvettä. Siis samalla tavalla kuin kerrostaloissakin.Nyt kysymys asetettettin, että - "Sähköverkkoon tasavirtaa tulevaisuudessa?"
- pk-seutu ja okt, 3-v
Back to the Future kirjoitti:
Nyt kysymys asetettettin, että - "Sähköverkkoon tasavirtaa tulevaisuudessa?"
Niin, niin entä sitten? Luuletko ettei meidän taloa ole enää tulevaisuudessa? Siis tuo talo, ok-talo pk-seudulla on asumiskäytössä TÄNÄ päivänä ja tulevaisuudessakin, ei ole kyse mistään menneestä ajasta.
- Näin sitä mennään
pk-seutu ja okt, 3-v kirjoitti:
Niin, niin entä sitten? Luuletko ettei meidän taloa ole enää tulevaisuudessa? Siis tuo talo, ok-talo pk-seudulla on asumiskäytössä TÄNÄ päivänä ja tulevaisuudessakin, ei ole kyse mistään menneestä ajasta.
Montako höyryveturia näette tänään liikenteessä Suomessa - dieselitkin ovat jo katoamassa - johtopäätös on siinä, että muutoksia tapahtuu ja tulee tapahtumaan.
Minä olen kokenut ajan jolloin Suomen tiestö valtamaanteineen oli soratietä ainaisine kelirikkoineen ja höyryveturit ja .. - pk-seutu, okt ja 3-v
Näin sitä mennään kirjoitti:
Montako höyryveturia näette tänään liikenteessä Suomessa - dieselitkin ovat jo katoamassa - johtopäätös on siinä, että muutoksia tapahtuu ja tulee tapahtumaan.
Minä olen kokenut ajan jolloin Suomen tiestö valtamaanteineen oli soratietä ainaisine kelirikkoineen ja höyryveturit ja ..Siis mikä on sun pointtisi? Sekö että me alettais hajottaan tää talo jossa nyt asutaan, vain siksi että tulee joskus hamassa tulevaisuudessa tasavirtaa tähän taloon?? Oletko sä ihan seinähullu???
Ei toi sun soratievertaus tai höyryveturivertaus sovi ollenkaan tähän mitä mä tarkoitin. Siis että meidän talossa kolmivaihevirtaa käyttävät kiertovesipumppu ja lämmitysvastukset, jotka siis on käytössä! Ja noita kyllä tehdään edelleenkin, voit itse katsoa googlella kiertovesipumppuja ja lämmitysvastuksia vesivaraajaan! Löytyy varsinkin noita vastuksia 3-vaiheisina! Yleisvirtalämppäreitä (ts. yksivaihelämppäreitä) en ole löytänyt yhtäkään!
Vai oletko vain kateellinen meidän okt-talosta kun sä itse asut kaupungin vuokrakerrostalossa ja sossu maksaa vuokrasi? - Grynderi Jussi
pk-seutu, okt ja 3-v kirjoitti:
Siis mikä on sun pointtisi? Sekö että me alettais hajottaan tää talo jossa nyt asutaan, vain siksi että tulee joskus hamassa tulevaisuudessa tasavirtaa tähän taloon?? Oletko sä ihan seinähullu???
Ei toi sun soratievertaus tai höyryveturivertaus sovi ollenkaan tähän mitä mä tarkoitin. Siis että meidän talossa kolmivaihevirtaa käyttävät kiertovesipumppu ja lämmitysvastukset, jotka siis on käytössä! Ja noita kyllä tehdään edelleenkin, voit itse katsoa googlella kiertovesipumppuja ja lämmitysvastuksia vesivaraajaan! Löytyy varsinkin noita vastuksia 3-vaiheisina! Yleisvirtalämppäreitä (ts. yksivaihelämppäreitä) en ole löytänyt yhtäkään!
Vai oletko vain kateellinen meidän okt-talosta kun sä itse asut kaupungin vuokrakerrostalossa ja sossu maksaa vuokrasi?'Teidän talo' ei ole tiellä, kun asioita tapahtuu maailmalla.
- Pentti_Hirvonen
Kuulasytytysmoottori kirjoitti:
Maatalous ja teollisuus ovakin eri asia kuin kotitalous - suurin osa kansakunnasta asuu muualla kuin tehtaassa ja maatalossa - ja nekin maatalot on harvassa, jossa tarvitaan 3-vaihemoottoria puimakoneen jms. yleiskoneena kuten ennen.
Tätäkin käyttänyt:
http://www.youtube.com/watch?v=gluDChfaqGYKettulan vintillä
Naksutti puimakone.
- jemmajyvä
Hieman hankalaa on maatalossa hitsailla esim.traktorin työkoneita tms. ellei saa pudotettua jännitettä sopivaksi ja virtoja suuremmiksi...
Pitäisi olla aika tekokas vaihtosuuntaaja.- Tekniikka kehittyy
Isompiin hitsauksiin soveltuva "puikkohitsaus" on jo muuttunut laitteiden osalta hakkuritekniikalle jo parikymmentävuotta sitten...
Niissä vaihtosähkö ensin tasasuunnataan, sen jälkeen "hakataan" suuritaajuiseksi virraksi ja suhteellisen pienikokoisen muuntajan jälkeen tasasuunnataan "hitsausvirraksi". (myydään usein "inverter" nimellä)
http://www.kemppi.com/inet/kemppi/fi/akp.nsf/frameset/Frameset?OpenDocument&left=/inet/kemppi/fi/akp.nsf/WEB_Nav?OpenView&navcat=Search&main=/inet/kemppi/frontpage.nsf/0/A897E7BC1CEF2E55C22571A5005BDD48?opendocument&top=/inet/kemppi/fi/akp.nsf/Top?ReadForm&topcat=Product Info
Tuollainen selässä kannettavaa laitetta vastaava hitsauskone oli ennen vanhaan pyörillä ja taisi painaa n. 200 kg.
http://www.google.fi/imgres?q=tylarc&um=1&hl=fi&sa=N&biw=1280&bih=917&tbm=isch&tbnid=PcdZhoHAhhpimM:&imgrefurl=http://www.findit.fi/fin/search/product.asp?vtmid=221288&docid=uqCZPHMCLVR8yM&itg=1&imgurl=http://www.findit.fi/finImg/tylarc1.png.jpg&w=640&h=480&ei=2KkST6jED-aP4gSak4HqAw&zoom=1&iact=hc&vpx=727&vpy=145&dur=1747&hovh=194&hovw=259&tx=165&ty=81&sig=104175166320745036709&page=1&tbnh=129&tbnw=172&start=0&ndsp=31&ved=1t:429,r:3,s:0 - Hitsi sentään
Tekniikka kehittyy kirjoitti:
Isompiin hitsauksiin soveltuva "puikkohitsaus" on jo muuttunut laitteiden osalta hakkuritekniikalle jo parikymmentävuotta sitten...
Niissä vaihtosähkö ensin tasasuunnataan, sen jälkeen "hakataan" suuritaajuiseksi virraksi ja suhteellisen pienikokoisen muuntajan jälkeen tasasuunnataan "hitsausvirraksi". (myydään usein "inverter" nimellä)
http://www.kemppi.com/inet/kemppi/fi/akp.nsf/frameset/Frameset?OpenDocument&left=/inet/kemppi/fi/akp.nsf/WEB_Nav?OpenView&navcat=Search&main=/inet/kemppi/frontpage.nsf/0/A897E7BC1CEF2E55C22571A5005BDD48?opendocument&top=/inet/kemppi/fi/akp.nsf/Top?ReadForm&topcat=Product Info
Tuollainen selässä kannettavaa laitetta vastaava hitsauskone oli ennen vanhaan pyörillä ja taisi painaa n. 200 kg.
http://www.google.fi/imgres?q=tylarc&um=1&hl=fi&sa=N&biw=1280&bih=917&tbm=isch&tbnid=PcdZhoHAhhpimM:&imgrefurl=http://www.findit.fi/fin/search/product.asp?vtmid=221288&docid=uqCZPHMCLVR8yM&itg=1&imgurl=http://www.findit.fi/finImg/tylarc1.png.jpg&w=640&h=480&ei=2KkST6jED-aP4gSak4HqAw&zoom=1&iact=hc&vpx=727&vpy=145&dur=1747&hovh=194&hovw=259&tx=165&ty=81&sig=104175166320745036709&page=1&tbnh=129&tbnw=172&start=0&ndsp=31&ved=1t:429,r:3,s:0Juu, ja se 200 kilon hitsauskone kesti isältä pojalle ja invertteri kestää vain vanhemmalta pojalta vuotta nuoremmalle pojalle.
Vesisateessa hitsattaessa invertteri kone jää perikunnalle.
- Idioottimaista
Taajuusmuunin on keksitty.
- häh?
Ja mitä tekemistä taajuusmuuntimella on tämän asian kanssa? Taajuusmuunninhan muuntaa vain taajuuksia toisiin. Eikä tässä nyt ole taajuuksien kanssa mitään tekemistä vaan tasavirrasta sähköverkossa.
- Nähty On
häh? kirjoitti:
Ja mitä tekemistä taajuusmuuntimella on tämän asian kanssa? Taajuusmuunninhan muuntaa vain taajuuksia toisiin. Eikä tässä nyt ole taajuuksien kanssa mitään tekemistä vaan tasavirrasta sähköverkossa.
Traktorin akselin päässä toimi jo monet koneet ja miksi ei generaattori - ainakin on olemassa?
- EL-suunnittelija
Kaikenlaista höpinää sitä täälläkin...
Itsekin olen lukenut tuosta mahdollisesta tulevaisuuden muutoksesta. Käytännössä se on kuitenkin kaukana tulevaisuudessa koska suurin osa kotitalouksien laitteista ei ole suunniteltu tasasähkölle, joten muutos täytyisi tehdä useassa maassa yhtäaikaa kustannuksien minimoimiseksi. Ja lisäksi siihen täytyy varautua jo piiiiiitkään ennen varsinaista muutosta suunnittelemalla laitteet myös tasasähköllä suoraan toimiviksi.
Mutta pitkällä ajalla tämä on järjellä ajateltuna todennäköinen suuntaus. Onhan DC/DC muunnos parempi hyötysuhteeltaan kuin AC/AC/DC. - Tasataan Koko Aalto
Ei ole vaikeata toteuttaa laitetta tänäpäivänä toimimaan ENSISIJAISESTI tasavirralla ja TOISSIJAISESTI vaihtovirralla - jälkimmäinen vain tasasuunnataan ja se ei maksa mitään.
- ac dc dc ac
Totta, tai tehdä suoranaisesti yleisvirtalaite. Kuten oli aikoinaan mm. verkkovirralla toteutetuissa radioissa. Mm. Salora aikoinaan valmisti yleisvirtaradioita jotka kävi sekä vaihtovirtaverkkoon että tasavirtaverkkoon. En nyt muista vuosilukuja milloin oli niin että Suomessa osa kunnista oli tasavirtaverkossa ja osa vaihtovirtaverkossa mutta jotain 1930 luvulla se kuitenkin oli. Ja esimerkiksi jossain vaiheessa Helsingissä osa kaupungista oli vaihtovirtaverkossa ja osa tasavirtaverkossa.
Tässä vielä yleisvirtaradio 1950-luvulta:
http://www.eliaskokoelmat.fi/fi/aikamatka.php?vk=1950&kat=0&id=27
Lisää Salora/Nordell & Koskinen-radioita:
http://salora.name/radiot/mallisto/nyrkkipajasta_Saloraan/PEKKA_300_VK.htm
Pekka 300 VK on vaihtovirtaradio.
Huomaa sivulla oleva maininta juuri kertomastani jutusta Helsingin sähköverkosta.
Ylipäätään elektroniikan suhteen on helposti toteutettavissa tuo yleisvirtakäyttö, koska elektroniikassa jokatapauksessa joudutaan aina tasasuuntaamaan sähkö. Mikään elektroniikkalaite ei sellaisenaan käytä suoraan vain vaihtosähköä vaan kaikissa tapahtuu tuo tasasuuntaus.
Toista on kodinkoneiden ja talotekniikkalaitteiden (ilmastointi, lämmityslaitteet, vesivaraajat ja kiertovesi ym.) kanssa. Toki moottoreissa on eroja, on olemassa moottoreita joille käy sekä tasavirta että vaihtovirta, mutta se on sitten eri asia käykö kyseinen moottori juuri siihen tarkoitukseen mihin haluttaisiin sen käyvän. Ja ne kolmivaiheiset laitteet muodostaa oman ongelmansa, sinänsä uskoisin lämmitysvastuksen toimivan yleisvirtalaitteena mutta mahdetaanko koskaan nähdä toteutuksia joissa vesivaraajan kolmivaihevastukset korvattaisiin esim. kolmella yhteenniputetulla yleisvirtavastuksella.
- PlusPoolZichtbaar
Mahtaisiko galvaaninen korroosio lisääntyä kosteudelle alttiissa sähköverkon osissa?
- fe45678uhgvbbjki
Tasajänö on ainakin siitä mukavaa, että valokaaren sytyttyä on tulipalo todennäköinen.
- olet jyvällä
Mä taisin jostain sellasta lukeakin, siis tuosta tasavirran valokaaresta ja siitä kuinka siitä voi olla haittaa.
- sääähköä
Ei mitään älyä siirtyä tasasähkön käyttöön.
- hankalampaa tehdä
- hankalampaa siirtää
- hankalampaa käyttää
Eiköhän nuo perustelut jo riitä.- niin tai näin
En kyllä oikein ymmärrä perustelujasi, ainakaan sähkönsiirron osalta..
Sähkönsiirtohan tapahtuu nytkin jo osittain tasavirralla, esim. Ruotsista tuodaan Suomeen sähköä juuri tasasähkönä, ei vaihtosähkönä. Jos taas tarkoitat sitä että tuo valokaariongelma on niin sitten olet kyllä oikeassa. - HVDC
niin tai näin kirjoitti:
En kyllä oikein ymmärrä perustelujasi, ainakaan sähkönsiirron osalta..
Sähkönsiirtohan tapahtuu nytkin jo osittain tasavirralla, esim. Ruotsista tuodaan Suomeen sähköä juuri tasasähkönä, ei vaihtosähkönä. Jos taas tarkoitat sitä että tuo valokaariongelma on niin sitten olet kyllä oikeassa.Ruotsin ja Suomen välissä siirretään sähköä sekä vaihtosähkönä, että tasasähkönä.
Tasasähköjärjestelmän etuna mm. säädettävyys ja pienemmät häviöt pitkillä siirtomatkoilla (esim. Kiinassa), suurin haittapuoli järjestelmän hinta.
http://www.abb.com/hvdc
http://www.energy.siemens.com/hq/en/power-transmission/hvdc/
Euroopassa haluttaisiin luoda "smartgridejä", johon tarvittaisiin säätömahdollisuutta ja mm. että kansalaisten talojen aurionkopaneleista ja tuuligeneraattoreista sekä sähköautojen akuista voitaisiin syöttää virtaa verkkoon... (ketähän haluaa, että auton akku on tyhjä, kun pitäisi lähteä ajamaan, kuollut idea...).
- Nyblääjä
Tuo linkki suomen ja ruotsivälillä on tasasähköllä kun verkot huomattavasti helpommat hallita kun ei tarvitse välittää taajuuserosta. Se on tietenkin sama 50Hz molemmin puolin, mutta pienikin vaihe-ero on merkitsevä ja tasasähköstä on helpompi saada oikeanvaiheita sähköä.
- 27
Silläkin on oma vaikutuksensa, että tarvitaan vain yksi kaapeli kolmen sijaan.
- fvgsdfdsadfasdf
>>ei tarvitse välittää taajuuserosta.>>
kyllä täytyy. pohjoismaiden verkot ovat synkronissa keskenään.
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/palvelut/jarjestelmapalvelut/taajuuden_yllapito/
- tasasähkön ongelma??
Mikä tuossa tasasähkössä muuten on se ongelmallisin tai oikeastaan miksi se valokaari on vaikeampi hallita kuin vaihtosähkössä? Kun siis onhan vaihtosähkössäkin valokaaria, joskus esim. kun laittaa pistotulppaa seinään tai jatkojohtoon niin voi tulla pieni valokaari.
- EL-suunnittelija
Vaihtosähkö käy välillä nollassa, joten valokaari sammuu. Tämän takia 250VAC kestävät kytkimet kestävät tasajännitettä paljon vähemmän, about 40V.
- nyt ymmärrän
EL-suunnittelija kirjoitti:
Vaihtosähkö käy välillä nollassa, joten valokaari sammuu. Tämän takia 250VAC kestävät kytkimet kestävät tasajännitettä paljon vähemmän, about 40V.
Ahaa. Nyt ymmärrän. Ja ilmeisesti tuosta samasta syystä hitsausmuuntajatkin muuntaa virran tasavirraksi jotta valokaari ei sammuisi.
- 20
EL-suunnittelija kirjoitti:
Vaihtosähkö käy välillä nollassa, joten valokaari sammuu. Tämän takia 250VAC kestävät kytkimet kestävät tasajännitettä paljon vähemmän, about 40V.
Ei muuten valokaari sammu vaihtovirrallakaan, Muutenhan vaihtovirralla ei voisi hitsata esim. hitsausmuuntajat, vaihtovirta tig alumiinin hitsaukseen.
- Puikkoja
nyt ymmärrän kirjoitti:
Ahaa. Nyt ymmärrän. Ja ilmeisesti tuosta samasta syystä hitsausmuuntajatkin muuntaa virran tasavirraksi jotta valokaari ei sammuisi.
On niitä hitsausmuuntajiakin..., tosin taitaa olla entistä aikaa näiden invertterin myötä.
Tasa- vai vaihtovirtahitsaus vaikuttaa hitsauspuikon valintaan ja hitsin laatuun (mustan teräksen).
Vaihto koneessa käytettiin rutiilipuikkoja ja niillä hitsin laatu huonompi.
Tasa koneissa käytetään emäspuikkoja ja niillä laatu parempi.
http://www.esab.fi/fi/fi/education/processes-mma-smaw.cfm - Nyblääjä
20 kirjoitti:
Ei muuten valokaari sammu vaihtovirrallakaan, Muutenhan vaihtovirralla ei voisi hitsata esim. hitsausmuuntajat, vaihtovirta tig alumiinin hitsaukseen.
Muuntajalla tighitsauksessa Kaari sytytetään jokakerta kun napaisuus vaihtuu. Joissakin invertteripohjaisissa vaihtovirtakoneissa napaisuudenvaihto on sen verran lyhyt ettei ionisoitunut kaasu ehdi kadota ja kaari jatkaa eloaan ilman sytytystä.
- Hitsari Heikki
Puikkoja kirjoitti:
On niitä hitsausmuuntajiakin..., tosin taitaa olla entistä aikaa näiden invertterin myötä.
Tasa- vai vaihtovirtahitsaus vaikuttaa hitsauspuikon valintaan ja hitsin laatuun (mustan teräksen).
Vaihto koneessa käytettiin rutiilipuikkoja ja niillä hitsin laatu huonompi.
Tasa koneissa käytetään emäspuikkoja ja niillä laatu parempi.
http://www.esab.fi/fi/fi/education/processes-mma-smaw.cfmKyllä vaihtovirrallakin saa hyvän hitsin teräkseen. Kai tiedät, että alumiini hitsataan vaihtovirralla?
- 10
Nyblääjä kirjoitti:
Muuntajalla tighitsauksessa Kaari sytytetään jokakerta kun napaisuus vaihtuu. Joissakin invertteripohjaisissa vaihtovirtakoneissa napaisuudenvaihto on sen verran lyhyt ettei ionisoitunut kaasu ehdi kadota ja kaari jatkaa eloaan ilman sytytystä.
Ei pidä paikkaansa, ei se valokaari mihinkään sammu. Niitä on nimittäin sellaisiakin TIG vehkeitä missä ei ole kuin raapaisusytytys.
- AC/DC
- Maa Vuoto
Laivoissa vielä 60-luvulla oli yleisesti tasasähkö.
- sähköä oli.,..
Meillä oli Tukholmassa tasasähkö kerrostalo asunnossa, taisi olla samaa kun ratikat käytti, hella kaasulla, ja telkkari oli 12v ja oliko siinä vielä joku muuntaja? Tämä siis 1950 luvulla.
- ierikka
Tärkein poitti on siinä että sähkönjakeluverkosto muodostaa ison kondensaattorin maata vasten, joka on jokaisella puolijaksolla varattava uudelleen tästä syntyy roimat häviöt.
Tätä ei tasasähköllä syntyisi ja säästö olisi merkittävä.- 27
Justiisa, No miksi se vaihtovirta ei sitten kulje langasta maahan jos kerran on konkka?
- Sinänsä totta...
... että jakeluverkko muodostaa ilmatäytteisen kodensaattorin maata vasten.
Sitä vastoin, sitä "kondensaattoria" ei tietoisesti pyritä lataamaan kondensaattorin tapaan jokaisella puolijaksolla, vaan se - harmillistaa kyllä - latautuu ja purkautuu kondensaattorin tapaan puolijaksojen tahdissa.
Aiheuttaa siis häviöitä.
Mihin lie ampeerinpoikanen luikertelee - ei asiakkaalle kuitenkaan.
DC järjestelmä voisikin olla parempi siinä suhteessa, että DC- virtahan läpäisee kondensaattorin vain latautuessaan tai purkautuessaan (5 x kondensaattorin aikavakion kulutta se konkka onkin suurinpiirtein täynnä), jolloin häviöitä aiheutuisi vain sähkökatkoissa.
Sen sijaa kulutushuipun hetkellinen ylittyminen saisikin sähköverkon toimimaan ylimääräisenä -tervetulleena- kondensaattorina.
Myöskin vaihtosähköä kiusaavat vaihesiirrot olisivat poissa, ei tarvittaisi loistehon kompensointejakaan.
Hankaluutena olisi kyllä, että kun sähköt katkaistaisiin hallitusti DC-jakeluverkossa, niin sähköverkkoon jäisi jännite, mikä pitäisi purkaa johonkin, ennenkuin kukaan voisi mennä sinne töihin.
Tämä purettava energia on ongelma maadoitettaessa - oikosulkeahan sitä ei kannata hetkellisten isojen tehojen takia. - nimimerkki tyhmä
Sinänsä totta... kirjoitti:
... että jakeluverkko muodostaa ilmatäytteisen kodensaattorin maata vasten.
Sitä vastoin, sitä "kondensaattoria" ei tietoisesti pyritä lataamaan kondensaattorin tapaan jokaisella puolijaksolla, vaan se - harmillistaa kyllä - latautuu ja purkautuu kondensaattorin tapaan puolijaksojen tahdissa.
Aiheuttaa siis häviöitä.
Mihin lie ampeerinpoikanen luikertelee - ei asiakkaalle kuitenkaan.
DC järjestelmä voisikin olla parempi siinä suhteessa, että DC- virtahan läpäisee kondensaattorin vain latautuessaan tai purkautuessaan (5 x kondensaattorin aikavakion kulutta se konkka onkin suurinpiirtein täynnä), jolloin häviöitä aiheutuisi vain sähkökatkoissa.
Sen sijaa kulutushuipun hetkellinen ylittyminen saisikin sähköverkon toimimaan ylimääräisenä -tervetulleena- kondensaattorina.
Myöskin vaihtosähköä kiusaavat vaihesiirrot olisivat poissa, ei tarvittaisi loistehon kompensointejakaan.
Hankaluutena olisi kyllä, että kun sähköt katkaistaisiin hallitusti DC-jakeluverkossa, niin sähköverkkoon jäisi jännite, mikä pitäisi purkaa johonkin, ennenkuin kukaan voisi mennä sinne töihin.
Tämä purettava energia on ongelma maadoitettaessa - oikosulkeahan sitä ei kannata hetkellisten isojen tehojen takia."Hankaluutena olisi kyllä, että kun sähköt katkaistaisiin hallitusti DC-jakeluverkossa, niin sähköverkkoon jäisi jännite, mikä pitäisi purkaa johonkin, ennenkuin kukaan voisi mennä sinne töihin."
Selittäisitkö mulle, tyhmälle, että mitä tuolla tarkoitit, etenkin tuolla "ennenkuin kukaan voisi mennä sinne töihin", siis minne ja miksi? - 35
Sinänsä totta... kirjoitti:
... että jakeluverkko muodostaa ilmatäytteisen kodensaattorin maata vasten.
Sitä vastoin, sitä "kondensaattoria" ei tietoisesti pyritä lataamaan kondensaattorin tapaan jokaisella puolijaksolla, vaan se - harmillistaa kyllä - latautuu ja purkautuu kondensaattorin tapaan puolijaksojen tahdissa.
Aiheuttaa siis häviöitä.
Mihin lie ampeerinpoikanen luikertelee - ei asiakkaalle kuitenkaan.
DC järjestelmä voisikin olla parempi siinä suhteessa, että DC- virtahan läpäisee kondensaattorin vain latautuessaan tai purkautuessaan (5 x kondensaattorin aikavakion kulutta se konkka onkin suurinpiirtein täynnä), jolloin häviöitä aiheutuisi vain sähkökatkoissa.
Sen sijaa kulutushuipun hetkellinen ylittyminen saisikin sähköverkon toimimaan ylimääräisenä -tervetulleena- kondensaattorina.
Myöskin vaihtosähköä kiusaavat vaihesiirrot olisivat poissa, ei tarvittaisi loistehon kompensointejakaan.
Hankaluutena olisi kyllä, että kun sähköt katkaistaisiin hallitusti DC-jakeluverkossa, niin sähköverkkoon jäisi jännite, mikä pitäisi purkaa johonkin, ennenkuin kukaan voisi mennä sinne töihin.
Tämä purettava energia on ongelma maadoitettaessa - oikosulkeahan sitä ei kannata hetkellisten isojen tehojen takia.Höpö, höpö. Kyllä vaihtovirta menee konkan läpi. Ei tarvitse odottaa virran katkaisua. Tosiasiassa siirtolinjojen kolmivaiheisuus kumoaa tuon pienen kondensaattori vaikutuksen kuten myös lankojen aiheuttamat sähkömagneettisen kentät
- Kenttäteoria
35 kirjoitti:
Höpö, höpö. Kyllä vaihtovirta menee konkan läpi. Ei tarvitse odottaa virran katkaisua. Tosiasiassa siirtolinjojen kolmivaiheisuus kumoaa tuon pienen kondensaattori vaikutuksen kuten myös lankojen aiheuttamat sähkömagneettisen kentät
http://www.fingrid.fi/attachments/fi/media/julkaisut/ymparisto_ja_voimajohdot/vj_magnkentat2011.pdf
Konkaan jää katkaisuhetkestä riippuen jännitettä.
Se purkautuu ajan myötä vuotona.
Jos kondensaattorista puhutaan korkeajännitelaitteena, niin niissä on yleensä sisäinen purkuvastus, jonka seurauksena jännite laskee lähelle 0aa 10 minuutissa. Johtimessa tai kaapelissa ei sellaista ole. - Sinänsä totta...
nimimerkki tyhmä kirjoitti:
"Hankaluutena olisi kyllä, että kun sähköt katkaistaisiin hallitusti DC-jakeluverkossa, niin sähköverkkoon jäisi jännite, mikä pitäisi purkaa johonkin, ennenkuin kukaan voisi mennä sinne töihin."
Selittäisitkö mulle, tyhmälle, että mitä tuolla tarkoitit, etenkin tuolla "ennenkuin kukaan voisi mennä sinne töihin", siis minne ja miksi?... että olet mikä haluat olla.
No siis töihin esim. lumen vaurioittamalle linjalle, mistä yhdestä siirtolinjasta se puu ei olekaan purkanut katkaistua jännitettä pois.
Tai esim. kytkinasemalle, mistä pitää purkaa linjoihin jäänyt DC-jännite hallitusti johonkin - mielellään hyödylliseen - kohteeseen.
Esim. kuormittamattoman roikkajohdon irroittaminen seinästä jättäisi roikkajohtoon DC-jännitteen ... ala siinä sitten viallista päätä vaihtamaan...
"35" :lle tiedoksi, että kyse on siis kuvitelluista DC syötöistä ja siirroista linjoilla.
- ierikka
No siksi kun konkan läpi ei virtaa kulje.
- kulkee kyllä
Kulkeepas, konkka estää kyllä tasavirran pääsyn läpi mutta vaihtovirran se läpäisee joskin sitä vaimentaen. Perusfaktaa sähkötekniikasta. Oma lisänsä tuo sitten vielä konkan kapasitanssi sekä vaihtovirran taajuus siihen että miten paljon se vaimentaa. Konkkaa voidaan käyttää mm. tapauksissa joissa vaihtovirta halutaan päästää läpi, mutta estää tasavirran pääsy laitteeseen.
- ierikka
Perusfaktaa on se ettei konkan läpi voi kulkea virtaa. Konkan varaaminen ja purkaminen aiheuttaa ulkoiseen virtpiiriin virran jonka ominaisuudet riippuvat konkasta ja muutamasta muusta seikasta.
- 23
Jatkahan sähköiekniilan opintoja alkeita vähän pidemmälle. Tasavirta ei läpäise kondensaattoria, mutta vaihtovirta läpäisee.
- niin juuri
23 kirjoitti:
Jatkahan sähköiekniilan opintoja alkeita vähän pidemmälle. Tasavirta ei läpäise kondensaattoria, mutta vaihtovirta läpäisee.
Näin juuri. Tosin vaihtovirtakin vaimenee kondensaattorissa ja se vaimennus riippuu taajuudesta, mutta kuitenkin siis vaihtovirta kulkee kyllä kondensaattorin läpi. Mitä korkeampi taajuus, sitä paremmin se sitä läpäisee, alemmilla taajuuksilla tulee vähän vaimennusta. Siksi kondensaattoria voidaan käyttää mm. estämään tasavirtakomponentin pääsy kohteeseen johon pitäisi päästää vain vaihtovirtaa, läpäisemään tiettyjä taajuuksia suodattimessa jne.
- ierikka
Sitten kun ymmärrätte tuon minun edellisen teksin voitte sanoa olevanne hieman "hajulla" elektroniikasta.
- 17
Pitäskö sinunkin hiukan opiskella sähkötekniikan alkeita?
- Alkeinen
17 kirjoitti:
Pitäskö sinunkin hiukan opiskella sähkötekniikan alkeita?
ierikka on täysin oikeassa. Itse olen radiomies, eli ymmärrän melko hyvin vaihtosähkön käyttäytymistä. Tasavirta ei tosiaankaan kulje konkan läpi, mutta ei sitä tee vaihtovirtakaan. Vaihtovirralla kondensaattori vain varautuu ja purkautuu, tämä ilmiön aiheuttama virta kulkee vain konkan ulkopuolisessa virtapiirissä, ei itse konkassa.
Vääntäkääpä hiukan rautalankaa itsellenne niin ymmärrätte mitä tässä tarkoitetaan. - ierikka
Alkeinen kirjoitti:
ierikka on täysin oikeassa. Itse olen radiomies, eli ymmärrän melko hyvin vaihtosähkön käyttäytymistä. Tasavirta ei tosiaankaan kulje konkan läpi, mutta ei sitä tee vaihtovirtakaan. Vaihtovirralla kondensaattori vain varautuu ja purkautuu, tämä ilmiön aiheuttama virta kulkee vain konkan ulkopuolisessa virtapiirissä, ei itse konkassa.
Vääntäkääpä hiukan rautalankaa itsellenne niin ymmärrätte mitä tässä tarkoitetaan.No löytyihän täältä yksi ammattimieskin. Aatelkaa nyt järjellä, jos konkan LÄPI menisi virtaa siihen jäisi väkisin TEHOA ja meillä tulisi olla 1W:n konkkia, 5W:n konkkia jne. Meillä on vain konkkia eri jännitteille, sen mukaan mitä tarvitaan.
- Sähköteknikko evp.
Alkeinen kirjoitti:
ierikka on täysin oikeassa. Itse olen radiomies, eli ymmärrän melko hyvin vaihtosähkön käyttäytymistä. Tasavirta ei tosiaankaan kulje konkan läpi, mutta ei sitä tee vaihtovirtakaan. Vaihtovirralla kondensaattori vain varautuu ja purkautuu, tämä ilmiön aiheuttama virta kulkee vain konkan ulkopuolisessa virtapiirissä, ei itse konkassa.
Vääntäkääpä hiukan rautalankaa itsellenne niin ymmärrätte mitä tässä tarkoitetaan.Radiomieskin voi kokeilla virran kulkua konkan läpi seuraavalla kokeella. Laita sarjaan konkka-amppeerrimittari ja kytke päät vaihtovirtaan ja samalla tarkkailet amppeerimittaria. Mitä luulet mittarin näyttävän? Jos vielä jäi jotain epäselväksi kehoitan tutkimaan esim Martti Paavolan Sähkötekniikan oppikirjaan, kondensaattori vaihtovirtapiirissä kappaleeseen ja kertaamaan Kirchoffin lait samasta kirjasta. Radiomiehiäkin on monenlaisia, jotkut radiomiehet vain puhuvat ja toiset tekevät.
- Sähköteknikko evp
ierikka kirjoitti:
No löytyihän täältä yksi ammattimieskin. Aatelkaa nyt järjellä, jos konkan LÄPI menisi virtaa siihen jäisi väkisin TEHOA ja meillä tulisi olla 1W:n konkkia, 5W:n konkkia jne. Meillä on vain konkkia eri jännitteille, sen mukaan mitä tarvitaan.
Olet väärässä kuten tuo "ammattimieskin" Sähkövirta muuttuu konkassa sähkökentäksi ja sitten taas sähkövirraksi. Kondensaattori on myös vastus jonka suuruus riippuu jaksoluvusta ollen suurin kun jaksoluku on nolla, eli tasavirralla.
- ierikka
Sähköteknikko evp. kirjoitti:
Radiomieskin voi kokeilla virran kulkua konkan läpi seuraavalla kokeella. Laita sarjaan konkka-amppeerrimittari ja kytke päät vaihtovirtaan ja samalla tarkkailet amppeerimittaria. Mitä luulet mittarin näyttävän? Jos vielä jäi jotain epäselväksi kehoitan tutkimaan esim Martti Paavolan Sähkötekniikan oppikirjaan, kondensaattori vaihtovirtapiirissä kappaleeseen ja kertaamaan Kirchoffin lait samasta kirjasta. Radiomiehiäkin on monenlaisia, jotkut radiomiehet vain puhuvat ja toiset tekevät.
No tottahan toki ulkoisessa virtapiirissä kulkee virtaa, mutta miten todistat että se menee kondensaattorin läpi.
- don't feed troll
ierikka kirjoitti:
No tottahan toki ulkoisessa virtapiirissä kulkee virtaa, mutta miten todistat että se menee kondensaattorin läpi.
No hoh hoijaa... Tää keskustelu kondensaattorin virranläpäisystä on samaa kuin...
http://photos.commongate.com/11/38441_7dtr2scy8f_l.jpg - Sähköteknikko evp
ierikka kirjoitti:
No tottahan toki ulkoisessa virtapiirissä kulkee virtaa, mutta miten todistat että se menee kondensaattorin läpi.
Tuohan on sähkötekniikan alkeita ja kirchoffin laki sen sulle kertoo:
"Pisteeseen tulevien virtojen summa on yhtäsuuri kuin siitä lähtevien vitrtojen summa". Kaavana ΣI=0
En kylläkään ymmärrä mitä mahdat tarkoittaa ulkoisella virtapiirillä? Jos kytket kondensaattorin piuhat vaihtovirtalähteen napoihin niin ei siinä mitään ulkoisia virtapiirejä ole.
Minkä tason "sähkömies" mahdat olla kun tuota aloit inttämään? Hommaa jostain kunnon oppikirja, omat tietoni perustuvat 70 luvulla Tekussa käytettyyn Martti Paavolan Sähkötekniikan oppikirjaan. - Alkeinen
Sähköteknikko evp. kirjoitti:
Radiomieskin voi kokeilla virran kulkua konkan läpi seuraavalla kokeella. Laita sarjaan konkka-amppeerrimittari ja kytke päät vaihtovirtaan ja samalla tarkkailet amppeerimittaria. Mitä luulet mittarin näyttävän? Jos vielä jäi jotain epäselväksi kehoitan tutkimaan esim Martti Paavolan Sähkötekniikan oppikirjaan, kondensaattori vaihtovirtapiirissä kappaleeseen ja kertaamaan Kirchoffin lait samasta kirjasta. Radiomiehiäkin on monenlaisia, jotkut radiomiehet vain puhuvat ja toiset tekevät.
Voi voi sentään. Kondensaattorin levyjen välissä on erittäin hyvä eriste. Jokainen ymmärtää, että eristeen läpi ei kulje virtaa. Sen sijaan levyjen väliin syntyy sähkökenttä, joka aiheuttaa virran kondensaattoriin kytketyssä virtapiirissä. Siis myös generaattorissa, josta energia on lähtöisin.
Tasavirta aiheuttaa eksponentiaalisesti pienenevän virran kondensaattorin varautuessa. Vaihtosähkö sen sijaan varaa ja purkaa konkkaa jatkuvasti, joten virtaa kulkee näennäisesti konkan lävitse jatkuvasti. Mutta vain näennäisesti, oikeasti sen läpi kulkee virtaa vain eristeaineen häviöiden vuoksi, lähinnä hyvin korkeilla taajuuksilla. Tällöin konkka tietysti myös lämpiää ja jopa hajoaa.
Mutta ei kai paasauksesta ole mitään apua kun täällä on niin viisaita ihmisiä...
- Tasaista virtaa ja j
Alkup. kirjoittaja otti kantaa tasasähköön kotikäytössä. Lue Tekniikka&Talous lehden artikkeli Sähkövoimansiirrosta dieselkäyttöisessä kaivinkoneessa. 27.1.2011, sivu 20 "Turha teho pois dieselmoottorissa". Tasasähkövoimansiirrolla saattaa olla merkitystä tulevaisuudessa yhä enenmän, jääväthän nuo vaihtovirtaverkon loisteho-ongelmat ja virran ahtautumisongelmat pois. Samassa lehdessä on myös juttu sähkömoottorikelkasta, jota testataan Lapissa.
- Tulevaisuus = täällä
HVDC:stä (eli High-voltage direct current) voi lukea osoitteesta www.hvdc.fi
- Maa Vuoto
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/lapimurto tasavirtasiirrossa abb ratkaisi 100 vuotta kiusanneen sahkotekniikan haasteen/a854367
On erinomaisen vähäisiä ne kodinkoneet jotka tarvitsevat 50Hz vaihtosähköä - kaikki pienelektroniikka - valaistusta myöten - käyttää hakkuritekniikkaa jossa AINA verkkojännite tasasuunnataan ja hakataan ylös tai alas ja liesi toimii tasasella siinä kuin vaihtosähköllä ja ne muutamat moottorit vaihdetaan kestomagneettimoottoreiksi .. ja voimmekin siirtyä tasasähköverkkoon - laivoissa oli vielä 60-luvulla tasasta .. - IP 68
Tarkoittaako että koko jakeluverkko siisrtyisi 1500 v tasavirtaa.
Nykyäänhän voimalitoksessa generaattori synnyttää kolmivaihe vaihtovirtaa ja jännite on 200 000 V luokkaa, se muunnetaan 500 000v ja siirretään kauemmas jossa pudotetaan taas 200 000v siirretään lähemmäs kohde kaupunkia ja muunnetaa 20 000v jota jännitettä siiretään lähelle asutus alueita. Jokaisella paikkakunnlla on oma muuntaja jossa 20 000v munnetaan 230v .
Tähän käytetään kolmea johdinta ja kokoajan kyseessä on vaihtovirtaa kolmessa eri johtimessa jotka ovat 90 asteen vaihe erossa toisiinsa johtuen juuri siitä generaattorista jolla sähkö tehdään.
Tietenkin on vielä nola johdin joka on myös maadoitettu.
Tällä tavalla säästetään kaksi johdinta kun ei tarvita kuin yksi nolla johto.
KErrottu eritäin yleisesti ja jännitteet noin arvoja.
Jos käytetään koko siirtoketjussa 1500v kasvaa virta moninkertaiseksi ja lämpöteho siirtojohdoissa kasvaisi suuremmaksi kuin kulutus päässä.- monimies
120 astetta se vaihe-ero l ienee.
- Kilovolttimus
Todellakin "noin", genujen tyypillinen jännite on 10 kV ja siirtojännitteissäkin on eri jännitteitä riippuen tehoista ja paikasta.
- monimies
No mutta kondensaattori on pelkkä hidaste vaihtosähkölle taajuuksista riippuen.
laitappa verkkosähkön lanssa sarjaan vaikkapa 60W tavallinenlamppu ja kondensaattori vaikkapa 25 uF, niin valoi palaa reippaasti.
ja siinä on keýse vasta 50Hz taajuudesta. radiotaajuuksilla ja jo äänitaajuuksilla konkat ovat l'ähes oikosulkuja.- IP 68
Yleensä elektroniikassa ajatellaan että kondensaattori on on kulkutie vaihtosähkölle ja este tasasähkölle.
taasen kela on tasasäkölle kulkuväylä ja vaihtosähkölle este.
kondensaattorien ja kelojen arvot mitoitetaan vaihtovirran ja konduktanssin mukaan tietenkin.
esim kondensaattorin yksi tehtävä on rajoittaa tasavirranpääsyä esim vahvistin, erottaa virtapiirit omikseen.
vähän seli seli, ei aikaa selittää kylä te tiedätte paremmin .
35 vuotta elktronikkaa harrastanut
- Accu Mulaattori
- apukäämi
Ei taida paljoa hyödyttää tavallista eläjää nämä suoperakut, hinta onaina sellainen että elinaika ei riitä palauttamaan pääomasijoitusta.
- Anonyymi
Se onko kumpi parempi sehän on laitekohtanen kysymys.Tehoelektroniikan kehitys on muuttanut tilannetta sopivuutta arvioitaessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 372401
Mies kateissa Lapualla
Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla362336- 951721
Olen aina vain
Ihmeissäni siitä että oletko niin tosissani minusta? Mitä muut ajattelisi meistä?511280Joo nyt mä sen tajuan
Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?841246Olipa ihana rakas
❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau51165Kansanedustaja Teemu Keskisarja ei osallistu Linnan juhliin vaan natsikulkueeseen
Kerääkö poliisi taas natsiliput pois osallistujilta?266989- 52966
Kumpi teistä rakastui ensin?
Sinä vai kaipaamasi henkilö (jos siis tunteet ovat molemminpuolisia)? Tai jos kyse ei ole vielä rakkaudesta, niin kumpi36737- 27710