Miten nelari parantaa ajo-ominaisuuksia?

Ei ole provo

Paljon on puhetta siitä, että neliveto parantaa ajo-ominaisuuksia liukkaalla. Sen toki tiedän, että liikkeellelähtö ja kiihdyttäminen liukkaalla helpompaa, kun kaikki pyörät raapii pintaa. Mutta kun jotkut sanoo, että vakavoittaa menoa, niin miten niin? Pyörähän menettää pitonsa jokasuuntaan sutiessaan, niin kaksvetosessa nyt sentään on aina kaksi pyörää pidolla. Nelivedolla ei välttämättä. Varsinkin itselläni automaattivaihteinen maasturi tuntuu kovinkin hontelolta talvikelillä. Manuaali pysyisi helpommin hanskassa.

34

1081

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ********************

      Tuppaa neliveto puskemaan (Jeeppi) kaarteessa. Edellinen auto oli E36. Ei talvella etene kuin Jeeppi, mutta pysyi todella hyvin hanskassa, ei yllättänyt koskaan.

    • nelitapsu

      Nyt on ajettu n. 5000km katumaasturilla jossa jatkuva neliveto. Voi toki olla automallistakin kiinni, joten ei välttämättä mene nelivedon piikkiin kokonaan. Mutta perstuntuman perusteella meno on vakaampaa jo vaikkapa vesisateella ajettaessa verrattuna aiempaan etuvetoon. Aiempi oli kieltämättä aavistuksen tuuliherkkä, joten osittain selittynee automallin erolla noin yleisesti. Useimmat nelivedothan muuttuvat etuvetoisiksi vauhtiin päästyään joten siinä mielessä ei kait voi puhua, että ajo merkittävästi muuttuisi tai nelikko toisi mitään etua?

    • Lamellit rutisten

      Liikkeellelähtö helpompaa, eteneminen lumessa ja hiekassa, vakaampi kaarreajo ja ohitukset liukkaalla (turvallisen tilannenopeuden rajoissa). Mutta ei pysähdy yhtään sen nopeammin kuin kaksivetoinen.
      Eroja on tietysti nelivedon toteutustavasta riippuen.

      • Ap. ...

        Vakaampi kaarreajo? Mihin tuo perustuu? Selitä tyhmälle.


      • no esim.
        Ap. ... kirjoitti:

        Vakaampi kaarreajo? Mihin tuo perustuu? Selitä tyhmälle.

        Jos vetävä rengas sutasee, niin samalla menee sivuttaispito. Nelivedossa veto jakaantuu neljälle pyörälle, jolloin sutimisen vaara pienenee.


    • Lamellit rutisten

      Sivuttaispito ei irtoa niin helposti kuin kaksivetosiella. Huomaa esim. liukkaassa liikenneympyrässä. Neliveto pysyy ajolinjalla suuremmalla nopeudella. Tosin ero ei välttämättä ole kovin suuri, riippuu liukkaudesta.

    • nelitapsu

      Päteeköhän tuo ylläoleva osa-aikais nelikkoihin? Eli tarkoitan näitä malleja joissa etuakselilla täytyy kuopaista tyhjää ennenkuin takapäässä tapahtuu mitään. Toisaalta on siellä varmaan muitakin parametrejä kuin tuo että sutaiseeko etupää. Aiheesta saattaisi tietty löytyä jotain väistökoetestejäkin youtuben kautta.

    • 11+2

      Ei päde ainakaan honda CR-V:hen. Koska siinä on niin hidas tuo nelivedon päällemeno, että se on jo myöhäistä kun neliveto menee päälle.
      Muuten uskoisin et muissa voiskin keretä nelivedon päälle meno ja auto toimisi niinkuin kokoaika oleva neliveto.

      • sdgsdfsdf

        Kokemattomalle kuljettajalle tuo voi olla jopa vaarallisempi kuin tavallinen vajaavetoinen. Muistelen, että joku vuosi sitten TM:n "Tutkijalautakuntaa tarvittiin"-sarjassa oli yhdistelmä luminen moottoritie hitaasti kytkeytyvä neliveto kokematon kuljettaja.

        Toisaalta ainakin omat kokemukseni uuden sukupolven haldexista ovat olleet hyviä, takapyörien veto tulee tarvittaessa mukaan viiveettä ja muutenkin yllätyksettömästi. Ei ehdi etupyörät sutia.


      • hyvin toimii

        Hondasta en tiedä, mutta kyllä omani puskee voimaa takarenkaille jo siitä tiedosta että painaa lisää kaasua. sähköohjatussa systeemissä kaikkea voidaan ottaa huomioon, rajana on vain mielikuvitus. Mutkassa kaasua painamalla auton saa halutessaan helposi nelipyöräluisuun.


      • takaa sutasee ensin
        sdgsdfsdf kirjoitti:

        Kokemattomalle kuljettajalle tuo voi olla jopa vaarallisempi kuin tavallinen vajaavetoinen. Muistelen, että joku vuosi sitten TM:n "Tutkijalautakuntaa tarvittiin"-sarjassa oli yhdistelmä luminen moottoritie hitaasti kytkeytyvä neliveto kokematon kuljettaja.

        Toisaalta ainakin omat kokemukseni uuden sukupolven haldexista ovat olleet hyviä, takapyörien veto tulee tarvittaessa mukaan viiveettä ja muutenkin yllätyksettömästi. Ei ehdi etupyörät sutia.

        Haldex voi kiihdytystilanteessa jopa antaa voimaa takapyörille niin että niistä lähtee pito ennen etupyöriä, eli auton saa kaasulla yliohjaavaksi.


    • 1+16

      "Tuppaa neliveto puskemaan (Jeeppi) kaarteessa. Edellinen auto oli E36. Ei talvella etene kuin Jeeppi, mutta pysyi todella hyvin hanskassa, ei yllättänyt koskaan"

      mmm takatuuppari vrt nelikko... hieman ontuvaa ajo-ominaisuuksissa vertailua.: D
      Ei oikea neliveto ole mikään autuaaksi tekevä. Aitoa nelikkoa pitää osata ajaa ja tietää, kuinka se käyttäytyy. Liukkaaseen mutkaan ajaessa tulee antaa usvaa putkeen ja laittaa pyörät siihen suuntaan mihin on menossa, niin kyllä se menee turvallisesti haluttua linjaa ja vakaasti. Jos ottaa kaasun ylös, niin varmasti puskee ja pääsee pusikon puolelle, jossa on TAAS nelikosta hyötyä.
      Ajoharjoittelu kunniaan!

      • ********************

        Näin on muuten!. Nyt olen harjoitellut ja silleen se etenee niinkuin sanoit!. :)


    • reinopaavali

      Itelläni on kytkettävä neliveto ja erohan 2x/4x on kuin yöllä ja päivällä. Autohan ei yleensä karkaa vauhdin vaan vedon vuoksi kun vetävät pyörät irtoavat kaarteessa luisuun. Nelivedolla vetopito kaarteessa on yhtä paljon parempi kuin suorallakin. Jokainen nelivedolla liukkaalla kiihdyttänyt tietää miten paljon parempi pito neljällä pyörällä on. Ja sitten jos vetopito häviää niin auton asento ei muutu joten auto on helpommin ohjattavissa takaisin ja yleensä kaasun höllääminen jo auttaa.
      Nelivedolla menee kuin junalla, mitä liukkaammat renkaat sitä suurempi ero.

    • Lamellit rutisten

      Nelitapsulle: ei päde itsestään kytkeytyviin eikä varsinkaan CR-V:hen, koska eivät ehdi kytkeytyä niin salamannopeasti. Vaarallistakin se voi olla, sillä kurvissa sivupidon irrottua takavedon kytkeytyminen vaatii kovaa kaasua. Silloin takapyörät tulevat äkkil mukaan ja auto ampaisee sinne minne etupyörät sillä hetkellä näyttävät.

    • awd4x4ft4wdjne...

      Missäs kaikissa citymaasturi / maasturimerkeissä on muuten se jatkuva neliveto? Siis ei itsekytkeytyvää tai kuskinkytkettävää nelivetoa, vaan kaikki pyörät vetävät aina normaalisti ajaessa. Ei mitään Torsen, Haldex ym. vastaavia tekniikoita. Ainakin Subaru Forester ja Suzuki Grand Vitara tulee mieleen. Jeepitkin useimmiten ilmeisesti. No tietysti Land Roverilta Defender, Discovery ja Range. Lada Niva, Suzuki Jimmykin kai? G Mersu. Toyotan Land Cruiser kai? Pajeron etuveto taitaa olla kytkettävää sorttia. Mitäs muita niitä vielä on?
      Lukkoja ja alennusvaihteitakin näistä alkaa jo löytyä useimmasta (ei kylläkään Foresterista)
      (menee nyt kyllä vähän alkup. aiheen ohi.)

      • 15+9=25

        Tuolta löytyy listaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Four-wheel_drive

        Pari mielenkiintoista huomiota:

        Range Rover 3rd Gen käyttää Torsenia

        Subaru Forrester automaattivaihteiset näyttäisivät olevan "mechanical front drive, clutch coupled rear axle"

        Onko kellään omakohtaista kokemusta ennen kaikkea tuosta automaattivaihteisesta Subarusta?


      • Matti.

        Pajerossa on jatkuva neliveto myös. Pajerossa se on planeettapyörästöillä ja varsin fiksulla vcu:lla toteutettu. Voimanjako on normaalistiajaessa 3-4 koppaisissa Pajeroissa neliveto päällä 33:67, mutta muuttuu siitä pito olosuhteiden mukaan aina 50-50 asti. Maastossa keskitasauspyörästö ja takatasausypörästö voidaan lukita 100%:esti.

        Toki on Pajerossa myös pelkkä takaveto mahdollisuus. Mutta kun keppi on 4H asennossa, se on jatkuvanelivetoinen auto juuri kuten LC, tai Forester tai GV, eikä kuskin tarvitse millään tavala välittää siitä, paitsi tieten jos jarrudynamoon sattuu ajamaan kannattaa olla tarkkana ettei hajota autoa.

        Jatkuvalla nelivedolla tarkoitetaan yleensä maasturitermistössä nelivetoa jolla voi ajaa kaikissa tilanteissa, maantiellä, asflatilla, eli ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota sen päällä olemiseen. Sen takia, takaveto ja keskitasauspyörästöllinen "jatkuva" eivät ole toistensa pois sulkevia, eli voivat löytyä samastakin autosta.

        Kytkettävä neliveto tarkoittaa taas sitä, mikä esim vanhoissa Pajeroissa, Land Cruisereissa ja Nissaneissa oli, eli, että on takaveto. Sitten on neliveto, mutta ei ole keskitasauspyörästöä. Eli kytkettävän nelivedon ominaisuus on ennenkaikkea se, että sitä ei voi käyttää pitävällä pinnalla, eikä missään nimessä saa käyttää. Tarkoitettu vain maastoon. Kytkettävän nelivedon kyllä huomaa myös autoa ajaessa, on kankea kääntää ja kulutus nousee helposti. Mutta toisaalta, maastossa on toimiva.

        Ja en ymmärrä miksi sanot, " Ei mitään Torsen, Haldex ym. vastaavia tekniikoita". Torsen, on Torque Sensing Differential, eli vääntöä tunnusteleva tasauspyörästö niin sanotusti. Sellainen voi ihan hyvin olla keskitasauspyörästönä jatkuvanelivetoisessa autossa, koska senhän tehtävä on vain estää voiman karkaamista pelkästään toisesta päästä. Myös Subarun Foresterissa on jotain siinä keskellä, en nyt muista onko Visko vai Torsen nykymallissa. Mutta avoin se ei missään nimessä ollut.

        Haldex perustuu tietokone ohjaukseen, ja nykyään on kyllä erittäin fiksu systeemi. Normi tilanteessa se on jotakin 90 - 10 vetosuhteella, eli jatkuvaneliveto niin, että selvästi suurin osa voimasta on edessä, kunnes pito huononee ja sitä tarvitaan taakse. Nykyään Haldexissa on lisäksi takana ollut fiksua eLSD lukkoa ja uudet Haldexit kyllä ovat erittäin hyviä ajaa. Periaattessa ne voi lukea jatkuvanelivetoisiin ja nimenomaan aktiivisiin sellaisiin. Vanhemmat Haldexit tiedetään puskeviksi käytökseltään.

        Haldexin tapaisia tietokoneohjattuja keskitasaspyörästöjä löytyy kyllä Subarultakin ja jatkuvanelivetoisiksi kutsutaan.


    • Matti.

      Kyllä neliveto parantaa ajo-ominaisuuksia, koska voidaan ajaa nopeampaa, pidon äärirajoilla ilman, että pyörät välttämättä menettävät pitonsa. Se, puskeeko neliveto, vai onko se lievästi yliohjaava, riippuu täysin systeemistä.

      Nelivetoisessa vetävä voima jakautuu tiehen neljän pyörän kautta, kun kaksivetoisessa saman liikkumisen aikaansaamiseksi käytetään vain kahta pyörää, eli siis saman liikkumisen aikaansaamiseksi, tarvitaan enemmän töytä, vetopitoa, kitkaa näille kahdelle pyörälle. Lisäksi on voitettavana toisen pään vierintävastus. Tästä aiheutuu, että mahdollisessa kaarteessa, pito loppuu helpommin, myös sivuttain, eli vajaavetoinen on liukkaalla hitaampi.

      Kerro mikä maasturi sinulla on, ja minkälainen nelivetosysteemi siinä on. Niissä meinaan on valtavia eroja, eikä vanhan maasturin kiinteäneliveto ole välttämättä ollenkaan mikään niin vakauttava ajaa liukkaalla, päinvastoin pidonloppuessa se voi olla paljon vaikeampi hallittava.

      Sen sijaan hyvin toteutettu neliveto, voittaa aikalailla vakavuudessa ja ajettavuudessa minkä tahansa etu tai takavetosysteemin liukkaalla. Esimerkiksi Mitsun Evoissa käytetty systeemi, joka perustuu aktiivilukkoihin ja hyvin pitkälle vietyyn hallintaan koko systeemistä.

      Tiivistettyn': ei paranna jos toteutettu huonosti tai ei ole tarkoitettu edes ajettavuuden parantamiseen, mutta hyvin toteutetun nelivedon voittanutta ei ole liukkaalla. Aika harvassa on nykyään vajaavetoiset ralliautot, ja kaukasi ne jää nelivetoautojen kyyditsä.

    • 38

      Eikös tuolla aiemmin kysytty, että "Missäs kaikissa citymaastureissa/maastureissa on jatkuva neliveto AINA normaalisti ajaessa? Siis ei itsekytkeytyvää tai kuskin kytkemää nelivetoa."
      Mitsun Pajerohan siis ei ole sellainen, vaan on juuri tuollainen nelivetoiseksi erikseen kuskinkytkettävä takavetoinen. (kuten nimim. Matti edellä kertoi) On kyllä erinomainen auto, jota voi aivan hyvin käyttää jatkuvasti nelivetoisenakin. Kiitoksia nimim. Matille hyvästä pikku selvityksestä nelivetotekniikoista.

      • Ongelmakohdat

        Mutta olikos se torsenin ominaisuus, että jos toisen puolen pyörät ovat pitävällä pinnalla ja toisen esim. jäisessä kadunreunassa, ei auto pääse liikkeelle, koska liukkaalla olevat pyörät sutivat eikä pito välity pitäville? Ja jotkut viskot kai tekivät sitä, että jos etupyörät olivat täysin pitämättömällä savella tai jäällä, ei voima siirtynytkään taka-akselille.


      • SuperSelect
        Ongelmakohdat kirjoitti:

        Mutta olikos se torsenin ominaisuus, että jos toisen puolen pyörät ovat pitävällä pinnalla ja toisen esim. jäisessä kadunreunassa, ei auto pääse liikkeelle, koska liukkaalla olevat pyörät sutivat eikä pito välity pitäville? Ja jotkut viskot kai tekivät sitä, että jos etupyörät olivat täysin pitämättömällä savella tai jäällä, ei voima siirtynytkään taka-akselille.

        Tarkkaan ottaen uudemmissa Pajeroissa on Super Select -neliveto, jossa on keskitasauspyörästö. Voi ajaa takavedolla, tasauspyörästö avoinna (jatkuva neliveto) tai tasauspyörästö lukittuna (kiinteä neliveto 50/50).

        Pajerofani en ole, mutta nelivetoratkaisu on kyllä paras mahdollinen, ilman etutasauspyörästön lukkoa tosin, eikä uudemmissa taida olla takanakaan kiinteätä?


      • Patriootti
        SuperSelect kirjoitti:

        Tarkkaan ottaen uudemmissa Pajeroissa on Super Select -neliveto, jossa on keskitasauspyörästö. Voi ajaa takavedolla, tasauspyörästö avoinna (jatkuva neliveto) tai tasauspyörästö lukittuna (kiinteä neliveto 50/50).

        Pajerofani en ole, mutta nelivetoratkaisu on kyllä paras mahdollinen, ilman etutasauspyörästön lukkoa tosin, eikä uudemmissa taida olla takanakaan kiinteätä?

        Ei nelivedon puskeminen (=aliohjautuminen) tai puskemattomuus mistään systeemistä riipu vaan ihan ajotavasta. Varmasti puskee, jos alkaa kesken mutkan kaasua himmaamaan ja saattaa puskea tosi kauaskin. Mutkan puoleinen etunen sisäreunaan, ohjaus kaarteen suuntaisesti ja kaasua, siinä on jokaiseen nelikkoon pätevä ajo-ohje. Käykää ihmiset opettelemassa se jossain turvallisessa paikassa, jossa on tilaa vaikka vähän livetä. Tuntuu alussa vähän järjen vastaiselta mutta niin sitä ajetaan ja sen kun kerran sisäistää niin kyllä pitäisi mutkissa tiellä pysyä....ja ihan omalla kaistallakin.


      • juhuhm
        SuperSelect kirjoitti:

        Tarkkaan ottaen uudemmissa Pajeroissa on Super Select -neliveto, jossa on keskitasauspyörästö. Voi ajaa takavedolla, tasauspyörästö avoinna (jatkuva neliveto) tai tasauspyörästö lukittuna (kiinteä neliveto 50/50).

        Pajerofani en ole, mutta nelivetoratkaisu on kyllä paras mahdollinen, ilman etutasauspyörästön lukkoa tosin, eikä uudemmissa taida olla takanakaan kiinteätä?

        Vielä on takanakin kiinteä uusissa Suomiautoissa, tosin joistakin vuosituhannen alun malleista se puuttui.

        Torsen on tosiaan sellaien, että jos pyörimisnopeus on nolla, se ei toimi, mutta Torsen herää herkästi jos sitä esimerkiksi jarruttamalla avittaa varovasti. Joten se ei varsinaisesti ole ongelma kun sen ominaisuudet tietää ja yleensä niin kauan kun on vauhtia, se jakaa voimaa varsin hyvin.

        Viskolla taas ei ole juuri tätä ominaisuutta, vaan kun öljy alkaa sitkistyä, se alkaa lukita. Viskojakin tosin on hyvin monenlaisia, ja eri tavalla lukitsevia, eli ei niitä voi ihan täysin yleistää. Niille pätee kaiketi sama kuin yleensäkin tuon tyyppisille luistonrajoitinsysteemeille. Jos se vaste mikä toisella puolella on, on hyvin suuri, se ei välttämättä ole paras mahdollinen lukitustapa tilanteeseen, tai voi olla, että se on hieman hidas reagoimaan, toteutuksesta riippuu hyvin paljon.

        Ajotavalla on paljon merkitystä juuri kuten Patriootti sanoi. Tosin, kyllä sekin on fakta, että tuohon puskemiseen vaikuttaa nelivedon toteutuskin hyvin paljon. Esimerkiksi aktiivitasauspyörästöllä, on mahdollista siirtää voimaa taakse, ja takana vain ulommalle pyörälle, jolloin auto periaattessa kääntyisi vaikka rattia ei käännettäisikään. Pisimmälle viedyissä nelivetototeutuksissa, on myös sellaista, että moottorijarrutuksessa systeemi toimii toisin päin, sisempi pyörä hidastaa enempi mitä ulompi pyörä.


      • Tomppa Kruisailija
        Ongelmakohdat kirjoitti:

        Mutta olikos se torsenin ominaisuus, että jos toisen puolen pyörät ovat pitävällä pinnalla ja toisen esim. jäisessä kadunreunassa, ei auto pääse liikkeelle, koska liukkaalla olevat pyörät sutivat eikä pito välity pitäville? Ja jotkut viskot kai tekivät sitä, että jos etupyörät olivat täysin pitämättömällä savella tai jäällä, ei voima siirtynytkään taka-akselille.

        Torsenilla tosiaan saattaa vääntö olla nolla pitävälläkin pyörällä kun joku pyörä on kirkkaalla jäällä. Tämä siis johtuu siitä että torsen jakaa vääntömomentin kaikille saman suuruisena. Tosin keskitasauspyörästöllä ja planeettavaihteellakin tehdyillä "jatkuvilla " 4-vedoilla on sama ongelma ilman lukkoja. Kaikki toimii heikoimman pidon omaavan pyörän ehdoilla jos voimansiirtoa ei lukita esim viskolla tai käytetä luistonestoa. Kytkeytyvissähän tuo kytkin toimii keskilukkona joten ainakin yksi pyörä/akseli saa "voimaa", pidosta riippuen sitten joko lähdetään liikkeelle tai ei. Mutta yleensä kaksi vetävää pyörää jo saa auton liikkeelle normaaleissa olosuhteissa, neljällä kiihtyy reilusti.


    • Haldexfoureverybody

      Kyllä se kurveissa huomaa, kaasua lisää, niin menee nätisti kurvi kuin kurvi.
      Haldex 4 tulee apuun ennen kuin huomaatkaan, nautinnollinen ajaa. Käykääpä nyt vielä lumilla kokeilemassa....

    • Kun ohittaa

      Mites ohituksessa, kun kaistojen välillä on sohjoinen lumiharjanne, joka vippaa äkkinäiseen sivuttaisheilahdukseen? Huomaako haldex tai huomaako haldexilla ajava mitään vai ehtiikö pelästyä että nyt lähtee lapasesta?

      • SUV 4X4

        Tarpeeksi loivasti harjanteen yli ja KOKO AJAN veto päällä, ei mitään ongelmaa!


    • 4-veto=2-veto, 2=1.

      Nykyaikaiset "automaattiset" jatkuvat nelivedot ovat varsin päteviä parhaimmillaan, osassa on yhäkin pahoja puutteita. Esim. kaikissa ei ole sähköisiä lukkoja, eli kiinni voi jäädä yllättävän helposti, kun saa 2 pyörää täysin pidottomiksi, ristiriipunta, toiset renkaat ojassa jne. Toisekseen etenkin uudenaikaisimmat sähköisesti ohjatut systeemit ovat usein vaillinaisia siten, että kun ajonhallinnan kytkee pois (jos kytkettävissä), putoaa myös sähköiset lukot pois. Näin taas jäädään huonommin pitävien renkaiden varaan. Mutta sellaisiakin on, joissa kaikki nämä toimii, niillä pääsee jo maastossakin oikeasti tarvittaessa. ESP on pakko saada pois vaikka hangessa tai mudassa tms., muuten meno hyytyy samantein. Mutta sama koskee niitä sähkölukkojakin. Tämä kaikki taas tuntuu ajo-ominaisuuksissa selkeästi, ihan kuivallakin asfaltilla ei vetele, voimakkaat kaarre kiihdytykset helppoja ja turvallisia, hetkelliset pitovaihtelut eivät vaikuta auton etenemiseen niin herkästi jne. Muutama neliveto ollut, kiinteä jatkuva ja pari näitä nykyaikaisimpia ja ne ovat parhaita mitä on ollut. Ennen vanhaan Subarun jatkuva oli tosi kova, nykyään jo aika vanhanaikainen, mutta heilläkin on siis jo automatiikalla varustettuja keskustasauspyörästöjä, joissa sitten toteutustapa ja ennen kaikkea ohjelmisto määrittää, kuinka hyvin toimii. Erot ovat isoja yhä. Esim. Rangen systeemit, Nissanin X-Trail (Qashqait myös siis) ovat hyviä, niissä kaikki yllä mainitut toimivat, monissa muissa ei. Aidot maasturit ovat sitten erikseen, niissä ei maantie ajo-ominaisuudet kummoiset luonnolliseti ole, mutta huonolla pinnalla tilanne tietysti kääntyy päälaelleen. Tavallisessa henkilöautossa vaatimattomamkipin systeemi auttaa, mutta ei tietenkään vastaa parempiaan. Ne vanhat mekaaniset haldexit on historiaa, niissähän akselien pyörintänopeusero alkoi sulkea keskustasauspyörästön kitkalukkoa, joten homma oli jo lähtenyt ns. hallusta, ennen kuin neliveto edes heräsi. Tämä oli ihan susi, auttoi lähinnä hiukan, jos parkkipaikan hankeen meinas juuttua. Mutta ne on onneksi historiaa uusissa autoissa, ei ole vuosikausiin enää ollut käytössä. Ja ei missään normaali 4-veto henkilöautossa muuten vedä kuin 2 pyörää kerrallaan kunnolla, sellaisella ei pääsis ympäri edes cittarin tyhjällä parkkipaikalla. Ne on maasturien akselilukot sitten, mutta niilla EI TODELLAKAAN VOI AJAA esim. asfaltilla. Tai voi hetken ja sitten on kaikki nivelet, renkaat yms. paskana.

      • 4=2

        Sen verran lisättävä, että näiden parhaiden uusien automaattisten järjestelmien toimintaviiveet ovat millisekunti luokkaa, eli erittäin nopeita, ei enää merkittävää eroa vanhoihin nk. jatkuviin, paitsi tietysti parantuneen polttoainen talouden muodossa. Jopa liukkaallakin järjestelmä on niin nopea, ettei minkäänlaista sutaisua välttämättä pysty "paljaalla silmällä" edes havaitsemaan. Polkaistessa saattaa tietysti sutaista useampikin kulma sitten.


      • takavetoavusteinen
        4=2 kirjoitti:

        Sen verran lisättävä, että näiden parhaiden uusien automaattisten järjestelmien toimintaviiveet ovat millisekunti luokkaa, eli erittäin nopeita, ei enää merkittävää eroa vanhoihin nk. jatkuviin, paitsi tietysti parantuneen polttoainen talouden muodossa. Jopa liukkaallakin järjestelmä on niin nopea, ettei minkäänlaista sutaisua välttämättä pysty "paljaalla silmällä" edes havaitsemaan. Polkaistessa saattaa tietysti sutaista useampikin kulma sitten.

        Kyllä pystyy huomaamaan sutaisun. Kokeile Honda CR-V. tä.


      • 4=2
        takavetoavusteinen kirjoitti:

        Kyllä pystyy huomaamaan sutaisun. Kokeile Honda CR-V. tä.

        " parhaiden uusien automaattisten järjestelmien toimintaviiveet ovat millisekunti luokkaa". Tuossa en tietääkseni mainitse Hondaa missään kohtaa. Päinvastoin.


      • jöööhhh

        Kyllä monissa maastureissakin nykyään on hvät maantieajo-ominaisuudet, mutteivat ne mitään ralliautoja ole. Sen sijaan huomattavasti normi henkilöautoja mukavampia esim maantiellä.

        Ellet sitten tarkoita, niitä erittäin aitoja, G-mersua Defenderiä jne, jotka ovat varsin kolkkoja tiellä. Sen sijaan, maasturin aihioksi varsin päteviä.

        "Sähkölukko" on muuten luistonestojärjestelmä. Ja olet oikeassa, niitä on huonoja ja hyviä.

        Viiveet ovat pieniä, ja systeemit ovat varsin hyviä. Jos maastoajoa on enempi, kannattaa panostaa sellaiseen, jossa on oikeitakin lukkoja, koska jarrut kuluvat nopeasti pelkän luistoneston eli tracton controllin varassa.

        Haldex ja vastaavat olivat alun perin suunniteltu liikkeellelähtöä avustamaan. Nyt niitä on saatu paranneltua niin, että ajettavuuskin on parantunut. Silti, ne edelleen painottavat etuvetoa ja polttoaineen säästämistä, eli eivät pärjää oikeasti kokoajan nelivetoiselle autolle ajettavuudessa. Kuitenkin erittäin hyviä ovat ja riittävät varmasti useimmille.


    • Ratti-Einari

      Olen kokeillut talvella melki 400 heppasta neliveto volvoa ja kun sillä polkasee kaasua mutkassa niin kyllä se varoittamatta ampaisee tangentin mukaan ja pitkälle! Kun taas etuveto varoittaa. Kääntösäde taitaa olla myös isompi nelivedos.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      34
      2594
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      8
      1942
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      17
      1413
    4. Tähdet, tähdet -tippuja Kake Randelin tilittää avoimena: "Tämä on viihdyttämistä, eikä sitä..."

      ISO kiitos Kake lauluistasi!Nyt ei vaan studioyleisö lämmennyt. Olet legenda! Lue Kake Randelinin mietteet: https://w
      Tv-sarjat
      21
      1285
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      8
      1280
    6. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      17
      1201
    7. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1121
    8. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      7
      1065
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      6
      1034
    10. 17
      1025
    Aihe