Huolenani on 5-vuotias uroskoira, jonka ongelma on ylikorostunut kiltteys ja ohjaajaherkkyys, joka kohdentuu erityisesti minuun itseeni. Muiden seurassa koira on usein vapautuneempi. Tottishommat piti lopettaa heti parin vuoden jälkeen ko. vaivan takia. Syystä että koira panikoitui alle varttitunnissa.
Tottiksella ei niin väliä, mutta viimeisien kuukausien aikana tilanne on kriisiytynyt jo kotioloissakin. Koira aloittaa luimistelut aivan arkisten asioiden äärellä esim. jos puhun isoäänisesti puhelimeen, tulen yllättäen huoneeseen jossa koira lepää, riisun ulkovaatteeni, jne. Ja jos luen kaikessa rauhassa kirjaa voi koira tulla jalkoihini tärisemään ja se hakee samalla ikään kuin huomiota.
Koira on ollut aina erinomaisen kiltti ja tottelevainen. Tulee hyvin juttuun toisten koirien kanssa eikä se pelkää pauketta, autoja, tms. asioita. Koiraa ei ole fyysisesti kuritettu sen enemmän kuin aiempiakaan. Käytännössä ei juuri ollenkaan, koska ei ole tarvetta ilmennyt. Torumisetkin ovat jääneet vähiin koiran tottelevaisuuden ja kiltteyden takia.
Koira on pahuksen rakas, mutta kyllä se piikille vienti alkaa olla jo mielessä. Omiksi virheiksi olen laskenut liiallisen huomion osoittamisen koiralle, vääränlaisen paineistamisen opetustilanteissa sekä tietenkin sen etten ole osannut kannustaa erikoista koiraani oikealla tavalla. Ja myös sen, että aina ei jaksa katsoa niitä alistumisia neutraalisti vaan voin vaihtaa huonetta (tätä tapahtuu kyllä harvoin). Elämä on aika hankalaa, kun pitää miettiä tarkkaan kaikki liikkumiset huoneiston sisällä ettei koira taas hepuloituisi. Eihän se minuun kipeää tee jos koira on paniikissa mutta koiralle se sitä varmaankin tekee.
Olisiko vinkkiä asian korjaamiseksi? Onko yleensä mitään toivoa tuon ikäisen koiran oikaisemiseen vaikka oikojana olisi taitava kouluttaja? Eläinlääkäriltä sain alproxia, mutta kokemukset siitä eivät olleet kovin hyviä (ylikierrokset, hoipertelua, läähätystä). Varomiset ja siedättämiset ovat vieneet tilannetta vain huonompaan suuntaan. Pallien poistattamista olen miettinyt ja toisen koiran ottoa, mutta onko nykyisen koirani hulluus ja panikointi tarttuvaa? Muista oloista sen verran, että liikuntaa koira saa keskivertoa enemmän ja päätä lukuunottamatta koira on ollut aina erinomaisen terve.
Kiitos etukäteen kaikille tiedonjakajille!
Koiran itsetunto ja ohjaajaherkkyys
34
843
Vastaukset
- fridakahla
Sinulla taitaa olla hyvin herkkä ja stressaantuvaa tyyppiä oleva koira..eli kuormittuu helposti
Millaiset lenkit pitkät lenkit vie stressiä pois mutta liian pitkät vie ylikierroksille? Onko rentoa vapaana oloa muiden koirien kera?
Koiran tarvitsisi alkaa ottamaan rennommin..ja tuo heijastuu sinusta..onko sinulla kovat tavoitteet /otteet tokossa? Jätä tokoilu hetkessä ja ota ihan rennosti koiran kanssa opettele käyttämään ääntäsi herkemmin ja ole kärsivällisempi rennompi..anna koirallesi enemmän vapautta tehdä omiakin päätöksiä..vahvista sen itsetuntoa kehu aina ja usein kun se on reipas ja varo ettet vahngossakaan silitä silloin kun arkailee jotain muuten vahvistat sitä.
kun olet puhelimessa tai muuten älä huomioi..itse asiassa voisit olla huomioimatta koiraa muuten kuin omilla ehdoillasi..eli sivumennen kun on itsenäisissä puuhissa niin silitä silloin älä silloin kun kerjää silitystä.. Vahvistaa itsenäisyyttä ja poistaa huomonkipeyttä.
Hakutehtävät voi vahvistaa itsenäisyyttä myös ja itsetuntoa eli osa lenkeistä voi olla hakutehtävää ..makupalojen etsintää huushollista..keskittyy tuolloin muuhun ja mieltää sinun kanssasi touhun hauskaksi puuhaksi jossa voi rentoutua..tuntuu kuin koirasi on mennyt hämmilleen yrittää miellyttää sinua yhä alistuneemmin ja kun hermostut niin vieläkin alistuneemmin ja noidankehä on valmis sinä hermostut ja koira hermostuu.
Yksi keino on myös vahvistaa että otat sen koirakaverin lenkille myös ..vie ajatukset pois ja toisen koiran energia tomeruus vahvistaa koiraasi. Ja se alkaa luottaa enemmän sinuun eikä pidä vain oikukkaana ihmisenä joka vaatii ja vaatii.
Kirjoitin spontaanisti ja heräsi nämä ajatukset jos jostain apu niin hyvä..:)- fridakahla
lisään vielä älä anna lääkkeitä koirallesi turhaan...sekoittaa vain.
Lisään vielä että johdonmukaisuus vähentää stressiä ja hyvä luotettava johtajuus. Mutta kovat otteet on pahasta jos varsin herkkä kuuntele koiraasi tarkemmin ja älä treenaa liian pitkiä jaksoja..vain pikkaisina innostavina paloina ja lopuksi koulutus pitää loppua hyvään onnistuneeseen tulokseen ja leikkiin. Jos ylikierroksilla vähennä kaikkea stimulansseja ja ota rauhallisemmin. silloinpitkiä rauhallisia nuuskuttelu lenkkejä
- canis.familiaris
Poistin aijemmin kirjoittamani viestin, koska siitä puuttui suuri osa, jostain syystä...
Kokeillaan uudestaan...
Tutu juttu ja kokemusta on parista tapauksesta. Tuttavani rotikka alkoi käyttäytymään juuri kuvaamallasi tavalla. Oli harrastuskoira, joka muuttui n.3-5v ikäisenä aika erikoiseksi käytökseltään. Ihmettelin minäkin sitä aikani, mutta asia selvisi aika nopeasti...Toinen oli aikanaan minulle tullut kv-collie, joka leimaantui hyvin vahvasti. mutta käytös oli vaikea, koska koiria oli useampia. (tämäkin oli tuttu koira)
Kummassakin tapauksessa laimaa antavana tekijänä oli se, että koirilta oli vaadittu hieman liikaa ja liian aikaisin ,ja vielä tavalla (vaativalla ei muljuttamalla taiv,). Rotikanomistajan kohdalla oli koiran käsittely ja muu siihen liittyvä taito tehdä ja kouluttaa varsin hyvällä tasolla, mutta pieni nyanssi vivahti käytöksessä aina hetken, mutta toistuvasti, eli pieni takakireys, tai pieni pieni leimahdus pienissäkin tilanteissa, siis ihan yleisessä käytöksessä, joka kuitenkin vaikutti koiraan ja varsinkin pitkällä aikavälillä.
Kun seurasin tätä asiaa, oireili koiran käytös aina näissä tilanteissa, ja kun tätä jatkui reagoi omistaja hieman tuskastuneena (myös sen vuoksi, että koira oli treenattu tiettyyn pisteeseen ja sillä oli odotusarvoa) ja tästä lähti syvempi kierre käytöksestä...Huomioimattomuutta ja selkeää eroa entiseen käytökseen. Tämä sotki koiraa aikas paljon lisää.
Vahvistusta tähän antoi uusikoira, jonka ottivat siihen toisen rinnalle. Samaan suuntaan oli asiat menossa ja hyvän matkaa. Tässäkään tapauksessa koirat olivat todella hyvällä pidolla ja pidettyjä. Rotikka ei vain ilmeisesti ymmärtänyt tätä "takakireyttä" omistajansa käytöksessä, johon tämä "pelle" juoksu viittasi myös. Reagointia ja ennakko stressausta ja tähän, kun lisätään aika, joka tekee tehtävänsä niin ollaan aika luupissa.
Tuo collie ratkaistiin niin, että koira pääsi maaseudulle mv-kaveriksi, joka pääsi mukaan joka paikkaan maatilalla. Toimi aivan loistavasti, koska koira sai kokea (ei jämähtänyt) aikaa, ja olla vapaana kuitenkin aktiivisesti päivittäin kaikessa mukana. Ei siis jäänyt tätä tai tähän käytökseen aikaa eikä ollut tarvetta eikä sijaa.
Rotikka taas sijoitettiin hetkeksi muualle, jotta sen käytös saatiin katkaistua ja sai hieman muuta mietittävää. Tämäkin toimi, joskin koiralla ei voinut tehdä juuri mitään ja oli vähällä huomiolla.
Nuo lääkkeet on pasha juttu, koska ne sekoittavat koiraa sen vaikutuksen aikana ja kun lääke on poistettu käytöstä, eli taustalla lisäksi vielä tämä ongelma, niin ei koiran olo varmasti tästä helpotu. vaan syveneen vain...
Koiran ikä ei ole este uuden oppimiselle. On kuitenkin vaikea neuvoa tässä tilanteessa, kun ei näe kokonaistilannetta. Lisäksi pitäisi poissulkea jokin neuro(kuulaan) liittyvät jutut, sekä se ravintopuoli.
(vitamiinit, hivenaineet, kalaöjyt jne.) Näillä on joskus aika iso merkitys...
Ei tästä apua tullut, mutta tieto, että on tätä käytöstä muillakin koirilla ja on aina ollut.
Tähän on hyvä korostaa, ooteena että se koiran luonne pentuaikana on oltava hyvässä tarkkailussa. Miten/mihin se kehittyy ja miten sitä pitäisi ohjata...Mikä rotu? Jos muuten peloton,paukkavarma(hko),niin ei viittaa hermorakenteeseen.Ainakaan pahaan feeluun tarkoitan.
Vaan tuntuu menevän puhtaasti ohjaajan puolelle syy.Ja jotain klikkaa tai on klikannut aika pahasti jossain kohtiin.
Ohjaajaherkkäkoira on omanlaisensa.Sen kanssa saa olla tarkka,varsinkin siinä iässä,kun voi joutua rautalankaa vääntämään.Siinä tulee helposti virheet,kun on oltu liian "kovia",ei luettu riittävästi koiraa.Jos koira on vielä pehmeä,niin voi mettään mennä helpostikkin.
"Tottishommat piti..." Eli on virheitä tehty.Ohjaajaherkälle koiralle(edes miellyttämishaluttomalle rodulle) ei hommaa saa paineeksi,ellei ole väärin tehty.Jos pakotteita on käytetty,niin niissä voidaan jo mennä pieleen.Tietyntyyppiset rodut ei kestä ylipäätään pakotteita siinä,saati jos kyseessä on ohjaajaherkkä.Stressinpuolelle menee helposti ja hanskat koira voi lyödä naulaan,kuka sitten mitenkin.
Pallien poisto on kaksipiippuinen.Jos takana hormooniperäistä,niin voi rauhoittaa tilannetta.Tai sitten ei.Perusluonteesta riippuen ja kaiki mukaan lukien,voi mennä toisinpäinkin.
Toista koiraa en itse koskaan suosita,jos ekalla on ongelmia jo.Ensin pitäisi saada eka hanskaan.Jokusiakin kun tiedän,että A.joko samat virheet on tehty,tulos sama ja/tai toinen oppinut toiselta samaa käytöstä.
Lääkkeitä en ylipäätään kannata,korkeintaan jotain luontaisjuttua voisi kokeilla,käytösterapian tukena.
Tähän kuin moneen muuhunkin,niin paras olisi,että löytäisi jonkun kokeneen koira-ihmisen tai pätevän ongelmakoiriin erikoistuneen,ja MYÖS näyttöä olevan juuri tän tyyppisistä jutuista.Kun on ihan oma juttunsa.
Eli ulkopuolinen kunnolla kyselisi taustat ja pääsisi katselemaan yhdessä oloa.
Kiinnostaisi myös kuulla ongelmissa,rotu,kuin myös se,onko ollut samanlaisia ongelmia vanhempien,sisarusten ym.lähisuvun kanssa.- canis.familiaris
En lähtisi klkusia poistamaan, koska nyt jos koska "äijähormoni" on tarpeen. Mahtaneeko sitten olla häikkää siellä, koska se jos k´jokin on itsevarmuutta tuova hormoni....P.s aika rankkoja lääkkeitä, jopa ihmiselle.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alpratsolaami - epätoivoinen akka
Kuinka osaisin teitä vastanneita tarpeeksi kiittää! Annoitte pohtimisen aihetta ja osasitte nostaa esille väärintekemisiä, joihin epäilin itsekin syyllistyneeni. Huonoa koiranlukua, väärää huomiointia, liiallista paineistamista nuoruudessa, jne.
Homman lienee ajanut ojaan oma kaavamainen luonteeni sekä se, että aiemmat koirat ovat olleet kovapäisiä juntturoita, joita on tullut ojennettua välistä reilummallakin asenteella. Fridakahlan esillenostamaa lenkitystapaa olen itsekin alkanut epäilemään. Tapana on ollut, että koira saa ravata vapaana metsälenkeillä likemmä 2 tuntia per päivä. Remmissä tapahtuvia nuuskutuskävelyitä on ollut vajaat puoli tuntia päivässä. Taitaa olla syytä lisätä noita nuuskutuslenkkejä ja vähentää metsäravailuja? Voisi olla paikallaan pitää niitä välipäiviäkin.
CF:n kertomat esimerkit antoivat jonkilaisen synninpäästön sen suhteen että koen olevani edelleen ihan kelvollinen koiranpitäjä, mutta pienetkin virheet voivat optimaalisissa olosuhteissa sysätä homman pahenevaan kierteeseen, jonka oikaiseminen ei ole välttämättä helppoa.
Lääkkeiden käyttöä epäilin itsekin heti alkuunsa. Tuli niitä siis hommattua ja 4-5 kertaa annettua, mutta kuten sanoin ei se kokeilu kypsiä hedelmiä tuottanut. Tabupurkki palautuu takaisin apteekkiin jahka sinne on taas asiaa.
Molossi kysyi sitä rotua ja se on bretoni. Pentueen muiden koirien pääkopan oireilusta ei ole tietoa. Aiemmat koirat ovat olleet saksanseisoja ja sekarotuinen saksanseisoja (isä mikä lie musti).
Sen teidän kommenttien pohjalta päätin, että toista koiraa ei tule jos tilanne ei nykyisestään olennaisesti parane. Pallitkin pysyvät. Ja nenätehtäviä lisätään. Oman toiminnan korjaaminen huomiointi/ huomioimattomuus asiassa on vaikeampaa, mutta onhan sitä yritettävä. Lienee myös paikallaan, että annan koiralle lisää omaa rauhaa enkä tyrkyttäydy lähistölle jos koiralla on se hepuli päällänsä?
Kuulisin myös mielelläni mielipiteenne siitä, että mahtaisiko tilanne muuttua mihinkä suuntaan ja miten nopeasti jos koira sijoitettaisiin muualle. CF tuota asiaa jo käsitteli ja rivien välistä suosittelikin, mutta mitä mieltä ovat muut? Muualle sijoittamisvaihtoehto olisi sellainen, että jättäisin koiran keväällä äitini riesaksi maalle. Koiralla ei olisi kontakteja muihin koiriin eikä juuri ihmisiinkään, mutta se saisi mielinmäärin ulkoilmaa sekä hiljaiseloa äitini apurina. 2-3 viikon leiritys onnistuisi helposti. Mahdollisesti koira voisi olla pois jopa 2-3 kuukautta. On tuo mahdollisuus ollut käytettävissä aiemminkin, mutta pelkonani on ollut se, että tilanne huononisi entisestään. Itse pitäisin ideaalitilanteena sitä, että koira pääsisi muutamaksi viikoksi johonkin täysvieraaseen taloon jossa olisi useampia koiria. Moiseen järjestelyyn ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia.
Kiitos vielä toiseen kertaan kaikille kolmelle! Enpä uskonut etukäteen saavani näin tarkkaa ja pohtivaa neuvontaa mieltä kovasti kalvavaan ongelmaani. Nostan tämän säikeen vielä loppuvuodesta ylös ja kerron miten asiat ovat edenneet.- canis.familiaris
älä sie akka uo epätoevoenen..=D Meillä tässä naapurissa on hyvin toimiva bretoni vapaana ok-talon pihassa emäntänsä kanssa.
En tiedä muista tai muiden tavasta, mutta meillä nuo nuuskulenkit on poistettu foxin kohdalta. Jos lenkki on x-km niin ensimmäinen sata ja viimeinen satametriä on sitä aluetta, mikä on koiran "vaikutuspiirissä". Nyt foxi ei tällä välillä juuri haistele ja se on poistanut monta epätoivottua asiaa ja tuonnut enemmän parempaa tilalle. Meillä on siis kävelyynkin tietty rytmitys, joka on parantanut huikeasti foxin ulkokäytöstä. Jos mietit hieman (tuo koiran tila) mitä merkit edustaa vs. koirasi käytös lenkillä, niin onko kovin kannattavaa nostaa "nuuskulenkkejä" ?
Jos äitisi tarjoaa myös koirallesi seuraa ja seurantaa, niin 1-2vko voi olla ihan hyvä juttu. Tämän ylimenevä ei välttämättä, kun koira pyrkii sopeutumaan aika nopeasti uuteen. Tuon "hoitojakson aikana, teidän side joko vahvistuu tai ei. Suunnan se joka tapauksessa näyttää.
Hyvä jos apua sait tästä ketjusta. Hyvää on myös, se että huomaa omat puutteet ja suhtautuu ja tarkastelee itseään kriittisesti. Tämä jos jokin on se kasvattava ja opettava asenne, joka pitää nöyränä ja mielen avoimena uudelle.
Usein puhun/kirjoitan myös "asian" vierestä ja jää lukijalle ymmärtääkö vai ei. Nyt taisit ymmärtää...
p.s Hyvä kirjoitus molossilta asiasta.. - frida kahla
Mukava että on ollut apua..itse pidän nenän käyttöä koiralla tärkeänä sekä muita koiratuttaviakin ja varsinkin jos haluaa siihen hieman lisätä itsenäisyyttä ja poistaa huomionkipeyttä.
Oma koirani(foxeja myös kutencf) meni helpolla ylikierroksille ja jouduin opettamaan rauhoittumisen ja miettimään millaisia lenkkejä koiran kanssa teen. Yllättävän herkkä stresssantumaan ja kuormittumaan liikaa sekä haki ohjeita koko ajan ohjaajalta myös vaikkakin ei ole miellyttämishaluinen niin kuin paimenkoirat.
Tokoilin senkanssa ja luultavasti kuormitin myös alussa hieman liikaa..koira tuli minulle 5kk maalta ja ei ollut kunnolla sosiaalistettu ja totutettu kaikkeen joten kuormittui helpolla liikaa taustastaan johtuen sekä epilepsia saattoi myös vahvistaa huonoa stressinsietokykyä mutta syy ei ole sinällään olennainen vaan senhetkinen tapani lukea koiraa ja mukauttaa koulutus koirakohtaisesti) Siksi muutin koulutustyylini rennommaksi paremmin motivoivaksi ja vain pieninä annoksina kuunnellen koirani kestoa koulutuksen suhteen enemmän.. :)
Miksi antaisit koiran äidillesi en näe siihen tarvetta..? Ensin katsoisin omaa koulutustapaa ja oikeanlaista huomioimista, sinä olet kuitenkin se joka tunnet koirasi hyvin ja osaat laittaa koiran oikealle raiteelle kun vain kuuntelet koiraasi tarkemmin ja muutat koulutustyyliä. :) Silti koirasi tulee aina olemaan perusluonteeltaan stressialtis mutta suuri opettaja mitä tulee koiratuntemukseen. Itse opin valtavasti oman koirani kautta. Ja voin hyödyntää tietojani toisiin koiriini..jos koirani olisi ollutns.helppo en näin olisi asioita oppinut. :) Ota rauhallisesti en usko että olet mitään menettänyt koirasi suhteen koska kykenet miettimään asioita ja muuntautumaan..tsemppiä.
Oli hauska kommentti tutultani että sullahan oli tuo terrieri että miksi ottaisit ns.helppokoulutteisen rodun kun tuo terrierikin meni ihan hyvin kouluttamatta. Heh koulutin terrilleni tokoliikkeet ja opetin kulkemaan busseilla, sosiaalistin toisiin koiriin ,opetin vapaanaoloon etc. ja silti oli terrini hänestä kouluttamaton mutta hyvinkäyttäytyvä. ;)) No kaipa siinä kommentissa jotain hyvääkin oli..mutta pahus näin paljon vaivaa koirani eteen. ja eikös se sujuvasti menevillä kilparatsukoillakin mene niin ettei ulkopuolinen näe edes hevosen koulutusta kun laittaa hevosen piaffiin :) mutta pahus kuitenkin.. ;) Bretoni on minulle tuntematon henk.kohtasesti,joten piti käydä netistä lunttaamassa.
Ensinnäkin,aina ollaan hyvässä mallissa,jos nähdään ja todella halutaan nähdä ne omat viat.Ja myöntää ne.Töpeksiminen on inhimillistä,mutta uuden suunnan oppimisen kannalta on nimenomaan tärkeää,että myöntää ne.Joten hyvällä mallilla ollaan jo :)
Bretoni ei taida olla mikään kovapäisemmistä mettäkoirista.Tosin ei mikään ääripääkään toiseen suuntaan,kun kuitenkin on ainakin muualla hyvinkin suosittu.Mutta kuitenkin ei siis mikään saksanseisoja tyyppinen.
Kuten sanoin,ohjaajaherkkä on omanlaisensa.Ihan kokemuksesta sanon.En siis ihmettele,jos virheitä on tehty,varsinkin jos on ihan toisenlaisiin tottunut.Minulla on tuo viiminen taloon tullut,ja täytyy myöntää,että kieli poskella sen kanssa aluksi olin.Tuolla kun on vielä terävyyttä,reaktioherkkyyttä, ja muuten kuin turbo...Ja päälle vielä selkeä puolustushalu.
Eli vähän piti syteemeitä tarkistella aikoinaan...
Yksi mikä on tärkeä,niin oma kehonkieli.Ohjaajaherkkä lukee sitä usein tosi tarkkaan.
Tokossa mm.on tosi tärkeä myös tuo,koska pelkällä kehonkielellä viestittää paljon.Ihan tahtomattaan.Sillä voi paineistaa koiraa,jopa huomaamattaan.
Ohjaaja herkän kanssa pitää olla ihan samalla lailla jämptti,mutta "siloisen" rautaisesti.Yhtään ei pitäisi itse antaa verenpainettaan nousta.Nyt kun jo ongelmia on,niin pitäisi yrittää nuot muistaa tosi tarkkaan.
Ohjjajaherkkä ei ole sama kuin herkästi stressaantuva.Toki voi olla.Itse olen samaa mieltä cf:n kanssa,että en vähentäisi metsäjuttuja(on vaan hyväksi,että koira voi "irtautua" ja saa erinomaista liikuntaa).Ohjatut kävelyt siinä sivussa on ok.Kokonaan tai osaltaan tehtynä.Mutta taas muistettakoon,että kun ollaan ongelmissa,niin pitää olla tarkkana ohjaajaherkän koiran kanssa,ettei niissä paineista liikaa(oma kehonkieli tarkkaa).Välipäiviäkään itse en pitäisi,mielestäni ei tarpeen,päinvastoin.Kun ei ihan nappaa,että olisi niinkään stressitapaus tai ylikierroksilla viipyilevä,vaan olosuhteiden "uhri".
Palleja en poistaisi.Tosin se puoli on olemassa,että jos siellä hormoonitoiminta on pielessä,niin kastrointi voi tasoittaa sen,joka voi auttaa.Tai sitten ei,riippuu kokonaistilanteesta.Äijähormoonithan on nyt mitä on,leikkuussen ne ei tuossa tilanteessa tuskin mitään vie,koska ne ei muutenkaan vaikuta olevan missään asemassa.Mutta tarkoitan,että jos ongelmaa,niin tasaaminen voi auttaa,ehkä.Mutta pitäisi hormoonitoiminta kunnolla ensin määrittää,olisko apua vai ei,pätkääkään.Jatkoa vielä,kun pelkäsin,että menee poikki.
Nenätehtävät on aina hyviä.Itse kallistuisin ensin jälkeen,esim.verijälki.Koira saa työskennellä itsenäisemmin.Saa itseluottamusta ja on ainakin alussa ehkä rennompaa,kuin haku,missä on enemmän kontrollissa.Myöhemmin sitten tukin ei huono.
Tuohon koiran "lomailuun" en ihan varma ole omasta kannastani.Syystä,että tarttis tuntea tapaus henk.kohtasesti.Puolensa ja puolensa.CF jo kertoi,että on ihan ok.tietyissä tapauksissa.Mutta kun en itse tiedä tarkalleen,myös "lomapaikkaa"(siis en yhtään epäile etteikö hyvä pito),niin en siksi mitään varmaa sano.
Mutta siinä olen samaa mieltä ylipäätään,että ei pitkää aikaa,koska "leimautuminen" uuteen voi olla hyvin nopeaa.Ja siitä taas toiseen takaisin,voi tehdä jopa stressiä,mitä ei kyllä yhtään mukaan yhtälöön enää tarvita.
Tuohon täysvieraaseen systeemiin en itse lähtisi.Voi olla liika töräys koiralle.Myöskin vieraat koiratyhtälö saa minut usein varovaiseksi.Varsinkin isompi joukko=oma lauma.
ps.Ja jos ei ihan ennakkoluuloinen ole,niin enpä katsoisi ehkä huonoksi kokeilla homeopatiaakin tukena pätevän koiriin erikoistuneen avulla.- frida kahla
molossi kirjoitti:
Bretoni on minulle tuntematon henk.kohtasesti,joten piti käydä netistä lunttaamassa.
Ensinnäkin,aina ollaan hyvässä mallissa,jos nähdään ja todella halutaan nähdä ne omat viat.Ja myöntää ne.Töpeksiminen on inhimillistä,mutta uuden suunnan oppimisen kannalta on nimenomaan tärkeää,että myöntää ne.Joten hyvällä mallilla ollaan jo :)
Bretoni ei taida olla mikään kovapäisemmistä mettäkoirista.Tosin ei mikään ääripääkään toiseen suuntaan,kun kuitenkin on ainakin muualla hyvinkin suosittu.Mutta kuitenkin ei siis mikään saksanseisoja tyyppinen.
Kuten sanoin,ohjaajaherkkä on omanlaisensa.Ihan kokemuksesta sanon.En siis ihmettele,jos virheitä on tehty,varsinkin jos on ihan toisenlaisiin tottunut.Minulla on tuo viiminen taloon tullut,ja täytyy myöntää,että kieli poskella sen kanssa aluksi olin.Tuolla kun on vielä terävyyttä,reaktioherkkyyttä, ja muuten kuin turbo...Ja päälle vielä selkeä puolustushalu.
Eli vähän piti syteemeitä tarkistella aikoinaan...
Yksi mikä on tärkeä,niin oma kehonkieli.Ohjaajaherkkä lukee sitä usein tosi tarkkaan.
Tokossa mm.on tosi tärkeä myös tuo,koska pelkällä kehonkielellä viestittää paljon.Ihan tahtomattaan.Sillä voi paineistaa koiraa,jopa huomaamattaan.
Ohjaaja herkän kanssa pitää olla ihan samalla lailla jämptti,mutta "siloisen" rautaisesti.Yhtään ei pitäisi itse antaa verenpainettaan nousta.Nyt kun jo ongelmia on,niin pitäisi yrittää nuot muistaa tosi tarkkaan.
Ohjjajaherkkä ei ole sama kuin herkästi stressaantuva.Toki voi olla.Itse olen samaa mieltä cf:n kanssa,että en vähentäisi metsäjuttuja(on vaan hyväksi,että koira voi "irtautua" ja saa erinomaista liikuntaa).Ohjatut kävelyt siinä sivussa on ok.Kokonaan tai osaltaan tehtynä.Mutta taas muistettakoon,että kun ollaan ongelmissa,niin pitää olla tarkkana ohjaajaherkän koiran kanssa,ettei niissä paineista liikaa(oma kehonkieli tarkkaa).Välipäiviäkään itse en pitäisi,mielestäni ei tarpeen,päinvastoin.Kun ei ihan nappaa,että olisi niinkään stressitapaus tai ylikierroksilla viipyilevä,vaan olosuhteiden "uhri".
Palleja en poistaisi.Tosin se puoli on olemassa,että jos siellä hormoonitoiminta on pielessä,niin kastrointi voi tasoittaa sen,joka voi auttaa.Tai sitten ei,riippuu kokonaistilanteesta.Äijähormoonithan on nyt mitä on,leikkuussen ne ei tuossa tilanteessa tuskin mitään vie,koska ne ei muutenkaan vaikuta olevan missään asemassa.Mutta tarkoitan,että jos ongelmaa,niin tasaaminen voi auttaa,ehkä.Mutta pitäisi hormoonitoiminta kunnolla ensin määrittää,olisko apua vai ei,pätkääkään.Ohjjajaherkkä ei ole sama kuin herkästi stressaantuva samaa mieltä molossin kanssa. Mutta minusta tämä koira tekstin osuudelta vaikuttaa sellaiselta ja helposti kuormittuvalta..täriseminen huomionkipeys etc..kuvaa stressialttiin yksilön reagoimistapaa.
- fridakahla
molossi kirjoitti:
Jatkoa vielä,kun pelkäsin,että menee poikki.
Nenätehtävät on aina hyviä.Itse kallistuisin ensin jälkeen,esim.verijälki.Koira saa työskennellä itsenäisemmin.Saa itseluottamusta ja on ainakin alussa ehkä rennompaa,kuin haku,missä on enemmän kontrollissa.Myöhemmin sitten tukin ei huono.
Tuohon koiran "lomailuun" en ihan varma ole omasta kannastani.Syystä,että tarttis tuntea tapaus henk.kohtasesti.Puolensa ja puolensa.CF jo kertoi,että on ihan ok.tietyissä tapauksissa.Mutta kun en itse tiedä tarkalleen,myös "lomapaikkaa"(siis en yhtään epäile etteikö hyvä pito),niin en siksi mitään varmaa sano.
Mutta siinä olen samaa mieltä ylipäätään,että ei pitkää aikaa,koska "leimautuminen" uuteen voi olla hyvin nopeaa.Ja siitä taas toiseen takaisin,voi tehdä jopa stressiä,mitä ei kyllä yhtään mukaan yhtälöön enää tarvita.
Tuohon täysvieraaseen systeemiin en itse lähtisi.Voi olla liika töräys koiralle.Myöskin vieraat koiratyhtälö saa minut usein varovaiseksi.Varsinkin isompi joukko=oma lauma.
ps.Ja jos ei ihan ennakkoluuloinen ole,niin enpä katsoisi ehkä huonoksi kokeilla homeopatiaakin tukena pätevän koiriin erikoistuneen avulla."ps.Ja jos ei ihan ennakkoluuloinen ole,niin enpä katsoisi ehkä huonoksi kokeilla homeopatiaakin tukena pätevän koiriin erikoistuneen avulla. "
se on kyllä täysin rahan hukkaa minusta.. :( tarkoitus ei ole pahoittaa molossin mieltä mutta en suosita tuonne rahoja heittämään. Perustuu plasebovaikutukseen täysin. - canis.familiaris
fridakahla kirjoitti:
"ps.Ja jos ei ihan ennakkoluuloinen ole,niin enpä katsoisi ehkä huonoksi kokeilla homeopatiaakin tukena pätevän koiriin erikoistuneen avulla. "
se on kyllä täysin rahan hukkaa minusta.. :( tarkoitus ei ole pahoittaa molossin mieltä mutta en suosita tuonne rahoja heittämään. Perustuu plasebovaikutukseen täysin.Samoja kokemuksia hevospuolelta tuosta homeapatiasta. Ei juuri enää ole asia innostanut.
frida kahla kirjoitti:
Ohjjajaherkkä ei ole sama kuin herkästi stressaantuva samaa mieltä molossin kanssa. Mutta minusta tämä koira tekstin osuudelta vaikuttaa sellaiselta ja helposti kuormittuvalta..täriseminen huomionkipeys etc..kuvaa stressialttiin yksilön reagoimistapaa.
Vimekädessähän ei tiedä,kun ei tunne.
Mutta itse kokonaiskuvan luetun perusteella en sanoisi välttämättä stressikoiraksi.
Tuo käyttäytyminen omistajaa kohtaa kyllä on myös stressikäytökseen sopivaa(ja strssiähän hyvin jo onkin),mutta kun kuulostaa,että koira vetää lähinnä tiettyyn tilaan vaan tietyssä tilanteessa.
Eli kuulostaa tilanne/tapaussidonnaiselta,joka yleensä on jonkun "trauman" tulos.Itsessään koiran ei tarvi olla stressikoira.
Ohjaajaherkkä voi mennä aika äärimmäisyyksiin,jos sitä on siihen nähden kohdeltu epäloogisesti.Varsinkin vielä jos on pehmeä koira.- canis.familiaris
molossi kirjoitti:
Vimekädessähän ei tiedä,kun ei tunne.
Mutta itse kokonaiskuvan luetun perusteella en sanoisi välttämättä stressikoiraksi.
Tuo käyttäytyminen omistajaa kohtaa kyllä on myös stressikäytökseen sopivaa(ja strssiähän hyvin jo onkin),mutta kun kuulostaa,että koira vetää lähinnä tiettyyn tilaan vaan tietyssä tilanteessa.
Eli kuulostaa tilanne/tapaussidonnaiselta,joka yleensä on jonkun "trauman" tulos.Itsessään koiran ei tarvi olla stressikoira.
Ohjaajaherkkä voi mennä aika äärimmäisyyksiin,jos sitä on siihen nähden kohdeltu epäloogisesti.Varsinkin vielä jos on pehmeä koira."Eli kuulostaa tilanne/tapaussidonnaiselta,joka yleensä on jonkun "trauman tulos""..komppi
fridakahla kirjoitti:
"ps.Ja jos ei ihan ennakkoluuloinen ole,niin enpä katsoisi ehkä huonoksi kokeilla homeopatiaakin tukena pätevän koiriin erikoistuneen avulla. "
se on kyllä täysin rahan hukkaa minusta.. :( tarkoitus ei ole pahoittaa molossin mieltä mutta en suosita tuonne rahoja heittämään. Perustuu plasebovaikutukseen täysin.Ei minun mieli pahoitu,jos joku on eri mieltä.Harvemmin sitä sa
maa mieltä kaikki on kaikesta.
Itse olen kohta parikymmentä vuotta käyttänyt koirilla.Ja en,niin rikas en sentäs ole,että rahojani heittelisin ihan haaskuun urakalla :D
Tulokset puhuvat puolestaan.Tällä hetkellä mm.tuon viimeksin tulleen valeraskaudet(joita tuppaa useinmiten tulemaan) on homeopatialla pidetty hallinnassa,ettei ole vielä ainakaan leikkuuttaa tarvinnut.Eikä mitään kemiallisia lääkkeitä antaa.Tosin en noita käyttäisikään.
Plasebosta sen verran.Että ilmeisesti aika noteerattava plasebo onkin.On nimittäin Kennelliiton dopinglistalla...
Hevospuolelta myös on hyviä kokemuksia.Yksi osteopaattikin muistaakseni on homeopatiaan myös erikoistunut.
Ja onhan noita lekureitakin,niin ihmisten kuin elukoitten.
Mutta on miten on,jokainen tässäkin tavallaan.Itse kuitenkin olen tyytyväinen,jos voi yhdenkin kemiallisen lääkkeen korvata muulla,saati toimenpiteen.
Toki kaikki on harkittavia.Jos viimekädessä tarve vaatii,on pakko,niin ilman muuta koululääketieteen.- canis.familiaris
molossi kirjoitti:
Ei minun mieli pahoitu,jos joku on eri mieltä.Harvemmin sitä sa
maa mieltä kaikki on kaikesta.
Itse olen kohta parikymmentä vuotta käyttänyt koirilla.Ja en,niin rikas en sentäs ole,että rahojani heittelisin ihan haaskuun urakalla :D
Tulokset puhuvat puolestaan.Tällä hetkellä mm.tuon viimeksin tulleen valeraskaudet(joita tuppaa useinmiten tulemaan) on homeopatialla pidetty hallinnassa,ettei ole vielä ainakaan leikkuuttaa tarvinnut.Eikä mitään kemiallisia lääkkeitä antaa.Tosin en noita käyttäisikään.
Plasebosta sen verran.Että ilmeisesti aika noteerattava plasebo onkin.On nimittäin Kennelliiton dopinglistalla...
Hevospuolelta myös on hyviä kokemuksia.Yksi osteopaattikin muistaakseni on homeopatiaan myös erikoistunut.
Ja onhan noita lekureitakin,niin ihmisten kuin elukoitten.
Mutta on miten on,jokainen tässäkin tavallaan.Itse kuitenkin olen tyytyväinen,jos voi yhdenkin kemiallisen lääkkeen korvata muulla,saati toimenpiteen.
Toki kaikki on harkittavia.Jos viimekädessä tarve vaatii,on pakko,niin ilman muuta koululääketieteen."Hevospuolelta myös on hyviä kokemuksia.Yksi osteopaattikin muistaakseni on homeopatiaan myös erikoistunut"... tunnen tämän kyllä, jos mies, jos niin erittäin mukava mies nurmijärveltä ja hyvinkäällä liike.
Juu plaseboa tai ei, se tyytyväisyyys on a&o jos siltä kerran tuntuu.. Ajatus siinä on ok. Itse väännyn ravinnon, vitamiinien. ja hiven aineiden puoleen... canis.familiaris kirjoitti:
"Hevospuolelta myös on hyviä kokemuksia.Yksi osteopaattikin muistaakseni on homeopatiaan myös erikoistunut"... tunnen tämän kyllä, jos mies, jos niin erittäin mukava mies nurmijärveltä ja hyvinkäällä liike.
Juu plaseboa tai ei, se tyytyväisyyys on a&o jos siltä kerran tuntuu.. Ajatus siinä on ok. Itse väännyn ravinnon, vitamiinien. ja hiven aineiden puoleen...Ei ole mies.Nainen.Taitaa olla aika ekoja osteopaatteja eläinten puolella.
Mutta kiva,kun monennäköinen tieto/taito osaaminen senkun vaan lisääntyy :)
"se tyytyväisyys..." Juuri näin.Ja minä kun kuulun niihin puupäihin,että ei usko mitään,jollei itse kuule/haista/jamaista,ja nekin vielä jokusen kertaan.
Eli minulle puhuu ainoastaan tulokset.Ja joskus sitä itse kukin on kelkkansa voinut kääntää,kun riittävästi on näyttöä :D
Vai miten se onkaan,pikkukoirasetä ;D Noh,airis nyt on siinä rajalla,ettei ihan maine mene sentäs :D
"Itse väännyn..." Ne kans,ilman muuta.Niistähän minulta löytyisi paasattavaa ihan urakallakin.Mutta säästettäköön muita,heh...- fridakahla
molossi kirjoitti:
Ei minun mieli pahoitu,jos joku on eri mieltä.Harvemmin sitä sa
maa mieltä kaikki on kaikesta.
Itse olen kohta parikymmentä vuotta käyttänyt koirilla.Ja en,niin rikas en sentäs ole,että rahojani heittelisin ihan haaskuun urakalla :D
Tulokset puhuvat puolestaan.Tällä hetkellä mm.tuon viimeksin tulleen valeraskaudet(joita tuppaa useinmiten tulemaan) on homeopatialla pidetty hallinnassa,ettei ole vielä ainakaan leikkuuttaa tarvinnut.Eikä mitään kemiallisia lääkkeitä antaa.Tosin en noita käyttäisikään.
Plasebosta sen verran.Että ilmeisesti aika noteerattava plasebo onkin.On nimittäin Kennelliiton dopinglistalla...
Hevospuolelta myös on hyviä kokemuksia.Yksi osteopaattikin muistaakseni on homeopatiaan myös erikoistunut.
Ja onhan noita lekureitakin,niin ihmisten kuin elukoitten.
Mutta on miten on,jokainen tässäkin tavallaan.Itse kuitenkin olen tyytyväinen,jos voi yhdenkin kemiallisen lääkkeen korvata muulla,saati toimenpiteen.
Toki kaikki on harkittavia.Jos viimekädessä tarve vaatii,on pakko,niin ilman muuta koululääketieteen.Niin samahan se on jos rahansa haaskaa. ;)
tuhatkertaisesti laimennettua ei siinä ole edes pienintäkään mahdollisuutta oikeasti toimia..ja meille tulee paljon suurempiakin annoksia ympäristöstämme ei toivottavia aineosia.
"Plasebosta sen verran.Että ilmeisesti aika noteerattava plasebo onkin.On nimittäin Kennelliiton dopinglistalla..." Plasebo toimii vaikka vitamiineilla jos siihen uskoo. Koiran kohdalla omistaja uskoo asian toimivan ja muuttaa käytöstapaansa mikä puolestaan vaikuttaa koiraan.
Hyvä ettet loukkaantunut itse olen tosiaan avoin monelle asialle(kriittinen kuitenkin) ja pidän suggestiotakin suurena vaikuttimena(plasebo) mutta homeopatia on aivan humpuukia..ja rahan hukkaan heittoa. Suggestiokokemuksen saat vaikka rukoilemallakin eli pääasia että uskot asian muuttuvan..eikä tarvitse olla uskovainen kunhan uskot sillä hetkellä vahvasti asiaasi. - canis.familiaris
molossi kirjoitti:
Ei ole mies.Nainen.Taitaa olla aika ekoja osteopaatteja eläinten puolella.
Mutta kiva,kun monennäköinen tieto/taito osaaminen senkun vaan lisääntyy :)
"se tyytyväisyys..." Juuri näin.Ja minä kun kuulun niihin puupäihin,että ei usko mitään,jollei itse kuule/haista/jamaista,ja nekin vielä jokusen kertaan.
Eli minulle puhuu ainoastaan tulokset.Ja joskus sitä itse kukin on kelkkansa voinut kääntää,kun riittävästi on näyttöä :D
Vai miten se onkaan,pikkukoirasetä ;D Noh,airis nyt on siinä rajalla,ettei ihan maine mene sentäs :D
"Itse väännyn..." Ne kans,ilman muuta.Niistähän minulta löytyisi paasattavaa ihan urakallakin.Mutta säästettäköön muita,heh...Juu kelkka on "kääntynyt" aika paljon ja moneen, sekä ajatukset ja suhtautumiset myös muuttuneet ja hioutuneet sekä päivittyneet....Sitä se avoimuus/avoin suhtautuminen parhaillaan on tai pitäisi.
Tuo airis on sen vuoksi, että ei vain voinut jättää väliin -ei vain yksinkertaisesti voinut. Parsonin perään ikävöin vieläkin todella paljon....Keskityn kuitenkin huomion jatkossa täysin pieniin koiriin...vaikka tuo airis tuleekin...Se jää sitten viimeiseksi "isoksi" koiraksi....Kun hieman aikaa menee ja järjestyy asetelmat, niin vielä se borderi tuossa kummittelee....Ei nyt tiedä oliko täällä palstalla roikkuminen edullista, kun on asiat ja ajatukset muuttunut niin paljon...=D - canis.familiaris
fridakahla kirjoitti:
Niin samahan se on jos rahansa haaskaa. ;)
tuhatkertaisesti laimennettua ei siinä ole edes pienintäkään mahdollisuutta oikeasti toimia..ja meille tulee paljon suurempiakin annoksia ympäristöstämme ei toivottavia aineosia.
"Plasebosta sen verran.Että ilmeisesti aika noteerattava plasebo onkin.On nimittäin Kennelliiton dopinglistalla..." Plasebo toimii vaikka vitamiineilla jos siihen uskoo. Koiran kohdalla omistaja uskoo asian toimivan ja muuttaa käytöstapaansa mikä puolestaan vaikuttaa koiraan.
Hyvä ettet loukkaantunut itse olen tosiaan avoin monelle asialle(kriittinen kuitenkin) ja pidän suggestiotakin suurena vaikuttimena(plasebo) mutta homeopatia on aivan humpuukia..ja rahan hukkaan heittoa. Suggestiokokemuksen saat vaikka rukoilemallakin eli pääasia että uskot asian muuttuvan..eikä tarvitse olla uskovainen kunhan uskot sillä hetkellä vahvasti asiaasi.mun koira toimii plasebolla.. ;-D
canis.familiaris kirjoitti:
Juu kelkka on "kääntynyt" aika paljon ja moneen, sekä ajatukset ja suhtautumiset myös muuttuneet ja hioutuneet sekä päivittyneet....Sitä se avoimuus/avoin suhtautuminen parhaillaan on tai pitäisi.
Tuo airis on sen vuoksi, että ei vain voinut jättää väliin -ei vain yksinkertaisesti voinut. Parsonin perään ikävöin vieläkin todella paljon....Keskityn kuitenkin huomion jatkossa täysin pieniin koiriin...vaikka tuo airis tuleekin...Se jää sitten viimeiseksi "isoksi" koiraksi....Kun hieman aikaa menee ja järjestyy asetelmat, niin vielä se borderi tuossa kummittelee....Ei nyt tiedä oliko täällä palstalla roikkuminen edullista, kun on asiat ja ajatukset muuttunut niin paljon...=DMinulta meni yksi tirrin pentu perheeseen,jossa mies oli voimamies.Ollut Suomen vahvin skabassakin.
Pentu mahtui sen kämmeneeseen.
Nainen halui tuollaisen tirrin.
Sen siitä saa,kun muita kuuntelee.Varsinkin naisia.Joutuu se katu-uskottavuuskin kovalle :=D- canis.familiaris
canis.familiaris kirjoitti:
mun koira toimii plasebolla.. ;-D
siis plasebotekniikalla koulutan koiria
fridakahla kirjoitti:
Niin samahan se on jos rahansa haaskaa. ;)
tuhatkertaisesti laimennettua ei siinä ole edes pienintäkään mahdollisuutta oikeasti toimia..ja meille tulee paljon suurempiakin annoksia ympäristöstämme ei toivottavia aineosia.
"Plasebosta sen verran.Että ilmeisesti aika noteerattava plasebo onkin.On nimittäin Kennelliiton dopinglistalla..." Plasebo toimii vaikka vitamiineilla jos siihen uskoo. Koiran kohdalla omistaja uskoo asian toimivan ja muuttaa käytöstapaansa mikä puolestaan vaikuttaa koiraan.
Hyvä ettet loukkaantunut itse olen tosiaan avoin monelle asialle(kriittinen kuitenkin) ja pidän suggestiotakin suurena vaikuttimena(plasebo) mutta homeopatia on aivan humpuukia..ja rahan hukkaan heittoa. Suggestiokokemuksen saat vaikka rukoilemallakin eli pääasia että uskot asian muuttuvan..eikä tarvitse olla uskovainen kunhan uskot sillä hetkellä vahvasti asiaasi.No minusta ei ole sama.itse en viitsi rahojani haaskata.
Että siis Kennelliiton dopinglistallakin on plaseboja.Kaikkea nekin viitsii :D
Juu,en loukkaannu,kuten sanoin,jokaisella mielipiteensä.Perustuu sitten mihin perustuukin,kuten missäkin...
.Mutta miten pitää omalla käyttäytymisellään toimia niin,että saa nopeaan lopetettua alkavan/alkaneen nartun valeraskauden tai esim.lopettamaan vanhahkon steriloidun nartun virtsankarkailun(eikä mitään pientä määrää,kun on kyse isosta),johon lekurin määrämät lääkkeet ei purreet?
Kokemusta kuulisin,kun aina on hyvä oppia uutta :)molossi kirjoitti:
No minusta ei ole sama.itse en viitsi rahojani haaskata.
Että siis Kennelliiton dopinglistallakin on plaseboja.Kaikkea nekin viitsii :D
Juu,en loukkaannu,kuten sanoin,jokaisella mielipiteensä.Perustuu sitten mihin perustuukin,kuten missäkin...
.Mutta miten pitää omalla käyttäytymisellään toimia niin,että saa nopeaan lopetettua alkavan/alkaneen nartun valeraskauden tai esim.lopettamaan vanhahkon steriloidun nartun virtsankarkailun(eikä mitään pientä määrää,kun on kyse isosta),johon lekurin määrämät lääkkeet ei purreet?
Kokemusta kuulisin,kun aina on hyvä oppia uutta :)Edellinen viesti siis tuolle taiteilija nimimerkille.Pomppii viestit välillä taas kun aropuput.
- fridakahla
canis.familiaris kirjoitti:
siis plasebotekniikalla koulutan koiria
heh mites se toimii ? Vinkkejä kehiin ;)
- canis.familiaris
fridakahla kirjoitti:
heh mites se toimii ? Vinkkejä kehiin ;)
Lupaan yhtä ja teen toista..hehe...no vitchi
- fridakahla
molossi kirjoitti:
Edellinen viesti siis tuolle taiteilija nimimerkille.Pomppii viestit välillä taas kun aropuput.
sattuman osuus lienee suuri tieteellistä todistusta homeopatiaan ei ole saatu ei edes sinnepäin. Valeraskaus oireet vaihtelee hormonikierroksen mukaan(oman narttuni leikkautin lopulta) samoin virtsankarkailut. En usko asian toimivuuteen vaikka tulisikin satunnainen hyvä tulos jostain syystä homeopatian en usko olleen syynä.
Muuten uskon kyllä henkisiinkin juttuihin tälle ei ole löytynyt todistetta toimivuudesta ja voin tunnustaa nuorempana kokeilin jopa homeopatiaa koiraani koska oli tosiaan hyvin stressialtis (ja ilmeni myös epilepsia hieman myöhemmällä iällä mikä hieman selitti hermorakennetta)mutta apua ei ollut eli kokemukseni perustuu niin tieteseen että peräti omaankin kokeiluun. :) - fridakahla
canis.familiaris kirjoitti:
Lupaan yhtä ja teen toista..hehe...no vitchi
hm mitenkähän tuon pitäisi ymmärtää.. ;)
eikös se plasebo pitäisi tapahtua niin että saa vain hajun palkkiosta ja koiruus menee halpaan ..vitsi vitsi..myös.
Olisihan se mukavaa jos tuo oikeasti toimisi. siis tuo homeopatia :)
Usko vain ei riitä. fridakahla kirjoitti:
sattuman osuus lienee suuri tieteellistä todistusta homeopatiaan ei ole saatu ei edes sinnepäin. Valeraskaus oireet vaihtelee hormonikierroksen mukaan(oman narttuni leikkautin lopulta) samoin virtsankarkailut. En usko asian toimivuuteen vaikka tulisikin satunnainen hyvä tulos jostain syystä homeopatian en usko olleen syynä.
Muuten uskon kyllä henkisiinkin juttuihin tälle ei ole löytynyt todistetta toimivuudesta ja voin tunnustaa nuorempana kokeilin jopa homeopatiaa koiraani koska oli tosiaan hyvin stressialtis (ja ilmeni myös epilepsia hieman myöhemmällä iällä mikä hieman selitti hermorakennetta)mutta apua ei ollut eli kokemukseni perustuu niin tieteseen että peräti omaankin kokeiluun. :)Mutta kun puhuit omistajan käyttäytynisen vaikutuksesta,niin kerro miten toimin,jos/kun keväällä juoksun jälkeen tulee valeraskaus(eikä ole ihan pieniäkään olleet).Koska jos oma käyttäytyminen vaikuttaa,niin sehän olisi vielä ilmaistakin :)
Lekurin tarjoamat vaihtoehdot on lääkkeet ja/tai sterilisaatio.
Satunnaisesta tuskin on kyse tässä,kun juoksuja tuonikäisellä on ollut jo useita ja melkein joka juoksusta on tullut valeraskaus,joka saatu pois ilman lekurin vaihtoehtoja mainitulla tavallani.
Sterilisoidun nartun virtsan karkailu on ihan eri asia,kuin hormoonitoiminnan häikistä johtuvan nartun valuttaminen.
Mutta tuohonkin,kuten ylläolevaan siis vieläkin mielelläni kuulisin miten saa reilusti valuttavan steriloinnin jälkeisen nartun valutuksen katkeamaan omalla käytöksellä,kun lääkkeet ei pure ja on vitsit vähissä.Olisi hyvä tietää,jos vaikka joskus noin kurja tilanne uusii,tai jollain tutulla.Voin sitten kertoa mukavamman vaihtoehdon eli oman käytöksen muuttamisen sopivaksi.Isoa koiraa kun on aika kurja pitää,jos valuttamista ei pois saa :(
Voin sitten ensikerralla testata oikean käytökseni,jos/kun valeraskaus tulee.
Mutta kuinka monta päivää voin odottaa oman käyökseni tulosten näkymisen?Kun valeraskauttahan lekurinkaan mukaan ei ole hyvä kauan pitää päällä.
Itse en mielelläni leikkuuttaisi,kuten sinä,jos saan omalla käytökselläni asian kuntoon :)- epätoivoinen akka
canis.familiaris kirjoitti:
"Eli kuulostaa tilanne/tapaussidonnaiselta,joka yleensä on jonkun "trauman tulos""..komppi
"Eli kuulostaa tilanne/tapaussidonnaiselta,joka yleensä on jonkun "trauman tulos""..
Juuri noin se menee. Tietyt tilanteet ovat ongelma. Rauhallisena pötköttelevä koira voi panikoitua hetkessä väärästä liikkeestä ja sen jälkeen siitä paniikista saadaan nauttia päiväkausia. Tuntuu välistä jopa sille, että koira asiakseen keksii uusia syitä panikoitua.
Kesäleirin suhteen en ole vielä päätöksiä tehnyt. Siihen kesään on vielä aikaa, joten pitää seurata tilanteen kehitystä.
Kiitoksia taas pohdiskeluistanne!
- canis.familiaris
Juu tuo hetkellinen hoitoon meno on aika tehokas tapa "herättää" koira, sekä toimia mittarina vanhan ja uuden välillä, sekä se toivottu pointti on suhteen vahvistaminen. Tässäkin paikka pitää olla sellainen, mikä tiedetään kuten missä hoitoasiassa tahansa.
Jos koira viihtyy selkeästi vapautuneemmin hoidossa, kertoo se jo aika paljon asian luonteesta. Varjopuoli on, että jos ei, niin saattaa tulla vain suuremmaksi riipaksi...tai sitten se toivottu syntyy, eli käytöksen rajoittuminen...
Paha sanoa, kun ei tunne edes tuota rotua...Naapurin bretoni on aikas miellyttävä, sen pari kertaa mitä olen nähnyt. - epätoivoinen akka
Kiitoksia kaikille viime talvena auttaneille.
Piti alkaa ihan kirjoittamaan taas asian tiimoilta. Jos oli vaikeaa viime talvena niin nyt on tilanne mahtavan hyvä. Koiraa voi kutsua nk. normaaliksi ja elämä maittaa. Niiden viime talven koiratärinöiden ja kommenttienne jälkeen tein sen, että pidin koiran ilman poissaoloja itselläni. Hoito oli siinä, että vähensin koiraan kohdistuvaa huomiota noin 1/4:an mitä se alunperin oli. Olin läsnä, mutta lopetin aktiivisen huomiohöpötyksen, josta aiemmat koirani olivat pitäneet (/ kiitettävällä tavalla sietäneet).
Nyt ollaan siinä tilanteessa, että voin rampata huoneesta toiseen ilman varomisia. Koira seuraa taas keittiöön, pöntölle, suihkuun, jne. jne. En mene asiakseni koiran tykö vaan se tulee omasta tahdosta luokseni.
Opetus oli siis se, että kaikki koirat eivät kaipaa/ siedä liikaa huomiota ja höpötyksiä. Tämä huomio tulee ihmiseltä, jonka koirienlukutaito ei ole välttämättä parasta mahdollista.- canis.familiaris
Todella hieno juttu, ja tuo tärkeä, mutta aina ei niin helppo huomio, että koirat ovat yllättävän erillaisia yksilöitä rodun sisälläkin..Tätä sokeutta on ollut itse kenelläkin.
"Tämä huomio tulee ihmiseltä, jonka koirienlukutaito ei ole välttämättä parasta mahdollista."...hyvä huomio ja asenne. Avoimin mielin -se avartaa...
Tsemppiä...
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Eutanasia - miksi eläimelle sallitaan armokuolema, mutta ihmiselle ei?
Olen pitkään ihmetellyt yhtä asiaa Suomessa. Kun koira kärsii parantumattomasta sairaudesta ja kovista kivuista, eläinlä2911545Veli Sofia teki urosmehiläisen työn
Paljastaessaan kuinka TPS:ssä ei joukkuehenki toimi sooloilijoiden vuoksi, jonka takia koko seura ei pärjää kilpailussa604129Unisex-vessat
Ahdistaa. Miksi kaikki pitää tasapäistää tasa-arvon nimissä? Tasa-arvo on sitä, että kunnioitetaan sukupuolien erilaisu1263343Sosiaalidemokratia romahtanut kautta maailman
nuoret eivät enää kannata järjetöntä aatetta, joten demarien täytyy hakea kannattajia mamuista. Ruotsin sos.demit jo kie2102681Miksi Seta ja Sofia Virta ei vaadi muslimeita kunnioittamaan priden-arvoja?
Kuten tiedetään niin islam ei hyväksy sitä mitä pride edustaa. Seta-pomo Mikkonen nosti hirveän äläkän kun yksi tepsin1162376Vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnista
Olen huomannut tuttavapiirissäni ihmisiä, joilla on mt-diagnooseja. Sen sijaan, että millekään asialle yritettäisiin teh2061899Sofia Virralle täydet 12 pistettä!
Kun ei jäänyt mukaan vähemmistöjen sortamista epäsuorasti tukevaan joukkueeseen. Urheilijoiden pitäisi olla esikuvia.3421260- 691062
Miksi Hotelli Kainuuta dissataan?
Ihmetyttää tämä jatkuva yhden yrityksen arvosteleminen. Ikäänkuin mikään ei olisi hyvin. Kuitenkin yritys työllistää, ta20967- 65850