"Oi, Suomi, katso! Sinun päiväs koittaa, yön uhka karkoitettu

"Olisiko syytä alkaa arvostamaan tätä maata ja tämän maan kansalaisia. Sillä...sitä oksaa ei kannata sahata millä istuu."

Suomen kansa oli 'uskonsotien' alkamisesta vuodesta 1155 lähtien 654 vuotta Ruotsin hullujen kuninkaiden alistamana, verotettavana raskaasti, sotiin ruotsalaisten puolesta pakotettuna ja sitten vielä 108 vuotta Neukkulan alla, kunnes sai itsenäisyyden v. 1917 vuoden lopulla.

Sotatraumat ovat sukupolvien ajalta meidän painolastinamme varsinkin, kun vielä nuoren itsenäisyytemme aikana pidimme yksinämme itärajaa, puolustimme Suomea ja LänsiEurooppaa, tai siis meidän nuoret miehemme puolustivat vv. 1939 - 45.
Heitä surmattiin, räjäytettiin sinne itärajalle, Karjalaan rintamille 100 000 nuorta kaunista miestä, ja saman verran haavoittui henkisesti ja fyysisesti.

Maksoimme vielä sotakorvauksetkin ainoana maana maailmassa.

Ja sijoitimme omille maillemme ja kaupunkeihimme 500 000 karjalaistaa evakkoa luovutetulta alueelta.

Nämä asiat ja sotatraumat eivät häviä hetkessä, vaan vasta vähitellen, sukupolvien aikana.

Nähin traumoihin perustunee tämäkin:

"Norsun nähdessään
- saksalainen sanoo: tuon nahkan voisin käyttää!
- ruotsalainen sanoo: komeat syöksyhampaat, ne minä haluan!
- suomalainen sanoo: mitähän se ajattelee meistä?"

Mutta siis, muistakaamme tämä:

Sun päiväs koittaa..
http://www.youtube.com/watch?v=wO63xt2jWtc&feature=share