Maria kaisa Aula. Perhesurmat ja lastensuojelun maine.

Maine on todellakin sossutoimenpiteiden tekijöiden omaa syytä.

Aulan kirjoitus on täyttä sekamelskaa. Kun lastensuojelu on levittänyt huolipölötystään kaikki nämä vuodet, niin ei kukaan halua että perhe menee rikki haloo hei ja sen takia vanhemmat ei mene sos.toimeen...-ei minkään kulissin säilymisen takia.

Johan tälläkin palstalla osaajaporukka mäkättää, että ettekö osaa ite siivota tai eikö sitä siivoojaa voi hankkia muualta kuin sossulasta. Kukahan rva aulan huushollia puhistaa, hakeekohan sekin apua sos.toimesta? Isoin otsikoin ostettavaa kotiapua ainakin mainostetaan miksihän ko palvelun ostajia ei kytätä tai LEIMATA?? Porvari ostaa piian ja se on ok kun siis porvari "ei jaksa".

--niin sitä vaan että kahtia jakoako ei ole. Sossula säälii ja sanelee.

39 kirjoitti:

Maine on todellakin sossutoimenpiteiden tekijöiden omaa syytä.

Aulan kirjoitus on täyttä sekamelskaa. Kun lastensuojelu on levittänyt huolipölötystään kaikki nämä vuodet, niin ei kukaan halua että perhe menee rikki haloo hei ja sen takia vanhemmat ei mene sos.toimeen...-ei minkään kulissin säilymisen takia.

Johan tälläkin palstalla osaajaporukka mäkättää, että ettekö osaa ite siivota tai eikö sitä siivoojaa voi hankkia muualta kuin sossulasta. Kukahan rva aulan huushollia puhistaa, hakeekohan sekin apua sos.toimesta? Isoin otsikoin ostettavaa kotiapua ainakin mainostetaan miksihän ko palvelun ostajia ei kytätä tai LEIMATA?? Porvari ostaa piian ja se on ok kun siis porvari "ei jaksa".

--niin sitä vaan että kahtia jakoako ei ole. Sossula säälii ja sanelee.

Lue lisää

Lapsiasiavaltuutetun lakimies Jaana Tervo.

Tervo on työskennellyt ruohonjuuritasolla.

Tavoite: Turvattu lapsuus.

http://www.lapsiasia.fi/perustietoa/lapsiasiavaltuutetun_toimisto/toimisto_esittely/jaanatervo
----------------

Lasten oikeudet. kirjoitti:

Lapsiasiavaltuutetun lakimies Jaana Tervo.

Tervo on työskennellyt ruohonjuuritasolla.

Tavoite: Turvattu lapsuus.

http://www.lapsiasia.fi/perustietoa/lapsiasiavaltuutetun_toimisto/toimisto_esittely/jaanatervo
----------------

Lue lisää

Onko ongelmana ammattitaidon puute, vai haluttomuus?

Mtv3 uutiset 23.11.2011.

Asiantuntija: Perheiden kriisit pitäisi tunnistaa paremmin.
Asiantuntijan mukaan ammattilaisten pitäisi terveydenhuollossa tunnistaa paremmin perheiden sisäisiä ongelmia.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2011/11/1447221/asiantuntija-perheiden-kriisit-pitaisi-tunnistaa-paremmin
--------------

Missä mättää? kirjoitti:

Onko ongelmana ammattitaidon puute, vai haluttomuus?

Mtv3 uutiset 23.11.2011.

Asiantuntija: Perheiden kriisit pitäisi tunnistaa paremmin.
Asiantuntijan mukaan ammattilaisten pitäisi terveydenhuollossa tunnistaa paremmin perheiden sisäisiä ongelmia.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2011/11/1447221/asiantuntija-perheiden-kriisit-pitaisi-tunnistaa-paremmin
--------------

Lue lisää

Kansanluonne liian helppo selitys perhesurmien ja nuorten väkivallan syyksi.

Keskisuomalainen Anita Kärki 12.1.2012.

http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/kansanluonne-liian-helppo-selitys/986433
-------------

Kansanluonne? kirjoitti:

Kansanluonne liian helppo selitys perhesurmien ja nuorten väkivallan syyksi.

Keskisuomalainen Anita Kärki 12.1.2012.

http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/kansanluonne-liian-helppo-selitys/986433
-------------

Lue lisää

Perhesurmat Hannu Lauerma.

Psykiatrisen vankilamielisairaalan vastaava ylilääkäti ja THL:n tutkimusprofessorin mukaan perhesurmat vaikuttavat sarjoittaiselta ilmiöltä.

Onko kysymyksessä Virus Epidemia vai Pandemia?

Aiheesta uutisoi Mtv3.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/lauerma-allistyttavan-monta-perhesurmaa-lyhyessa-ajassa/2012/01/1474468
--------------------

Epidemia? kirjoitti:

Perhesurmat Hannu Lauerma.

Psykiatrisen vankilamielisairaalan vastaava ylilääkäti ja THL:n tutkimusprofessorin mukaan perhesurmat vaikuttavat sarjoittaiselta ilmiöltä.

Onko kysymyksessä Virus Epidemia vai Pandemia?

Aiheesta uutisoi Mtv3.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/lauerma-allistyttavan-monta-perhesurmaa-lyhyessa-ajassa/2012/01/1474468
--------------------

Lue lisää

Lasten presidentti?

Kirjoittanut Maria Kaisa Aula, 26.1.2012 6:50
Kautensa päättävä presidentti Tarja Halonen ansaitsee kiitokset lapsen oikeuksien edistäjänä. Miten on seuraavan presidentin laita? Miten Haavisto ja Niinistö suhtautuvat lasten ja nuorten asioihin? Heidän puheenvuorojaan kannattaa seurata, sillä presidentti voi toimia niin kotimaassa kuin etenkin ulkopolitiikassa lasten ihmisarvon vahvistajana.

Tarja Halonen on ollut edeltäjiinsä verrattuna lapsiystävällinen presidentti. Viestinnässä ja tapaamisissa lapset huomioitiin erikseen. Presidentti on yksi harvoja valtion toimijoita, joilla on nykyisin omat lapsille suunnatut verkkosivut. http://lastenpresidentti.fi/fi/

Tarja Halonen esiintyi presidenttinä lasten parissa hyvin luontevasti. Se nähtiin vaikkapa lapsen oikeuksien juhlavuoden tapahtumissa ja taannoisella maakuntavierailulla Jyväskylässä. Mieleeni jäi miten eräässä puheessaan Tarja Halonen kannusti Suomea pyrkimään ”lapsen oikeuksien edistämisessä suurvallaksi kansainvälisillä areenoilla”. Lapsen oikeudet ovat Suomen ihmisoikeuspolitiikassa olleet kärjessä, vaikka ei niistä vahvaa profiilikysymystä ole tullut. Kyllä edelleen naapurimme Ruotsin ”maabrändissä” lapsen oikeuksien edistäminen on Suomea vahvempi. Saatamme olla hyvä kakkonen.

Entä Niinistö ja Haavisto? Googlasin heidän nimiään lapsen oikeudet hakusanan kanssa ja kyllä molemmilta osumia löytyy. Arvojohtajina sekä Niinistö että Haavisto lupaavat korostaa lasten pahoinvoinnin vähentämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Näin he ovat ainakin vastanneet Helsingin Sanomien vaalikoneeseen.

Kyllä he lasten ja nuorten asioita ovat puheissaankin esillä pitäneet. Niinistö lupasi Oulun kiertueellaan perustaa presidenttinä työryhmän selvittämään keinoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen nykyisestä. Niiinistö kertoo lahjoittaneensa rahaa nuorten hyväksi kirkon rahastojen kautta. Haavisto kertoi Ylen haastattelussa auttaneensa oikeusturva-asioissa nuorta, jonka koulupaikan rehtori oli evännyt lävistyksen takia.

Kummatkin kuitenkin puhuvat jo hokeman luonteisesti ”syrjäytymisen ehkäisystä”. Siinä puheessa lapset ja nuoret näkyvät enemmänkin kohteina kuin toimijoina. Lapsista ja nuorista puhutaan enemmänkin pahoinvoinnin ja riskien kautta kuin heidän näkökulmansa arvostamisen ja osallistumisen mahdollisuuksien tukemisen kautta. Siinä molemmilla loppusuoran ehdokkailla on vielä kehittämistä. Myös ”syrjäytymisen ehkäisy” onnistuu parhaiten silloin kun aikuiset päättäjät ovat kiinnostuneita ottamaan ratkaisuissaan lasten ja nuorten kokemustiedon huomioon.

Haavisto profiloituu ulkopolitiikassaan ihmisoikeuksien edistäjänä mutta lapsen oikeuksien asioissa hän ei kovin vahvasti ole julkisuudessa esiintynyt. Vaalikeskusteluissa tämä teema jäi Eva Biaudet´n varaan.

Tekemistä riittää globaalisti ja Euroopassa. Kehitysyhteistyö ei ole ainoa alue, jossa lapsen oikeuksia pitää vahvistaa. Yhdysvallat ei ole vieläkään ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Euroopan Unionin jäsenmaista vain 16 on kieltänyt lainsäädännössään kaiken lapsiin kohdistuvan väkivallan.

Kumpi ehdokas voisi kysyä Ranskan tai Venäjän presidentiltä tai Ison–Britannian pääministeriltä sitä, milloin nämä maat kieltävät väkivallan käytön lasten kasvatuksessa myös kotona? Kumpi ehdokas ottaisi presidenttinä Yhdysvaltain vierailullaan lapsen oikeudet julkisen esiintymisensä aiheeksi?
-------------

Missä mättää? kirjoitti:

Onko ongelmana ammattitaidon puute, vai haluttomuus?

Mtv3 uutiset 23.11.2011.

Asiantuntija: Perheiden kriisit pitäisi tunnistaa paremmin.
Asiantuntijan mukaan ammattilaisten pitäisi terveydenhuollossa tunnistaa paremmin perheiden sisäisiä ongelmia.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2011/11/1447221/asiantuntija-perheiden-kriisit-pitaisi-tunnistaa-paremmin
--------------

Lue lisää

On tämä tod Hölmölän väen jutustelua!

Asiantuntijat pitää juuri kiertää kaukaa kun perheellä on kriisiä. Perheet on hakeneet apua ongelmiin ja huosta on yleisin ratkaisu. Kyllä tavisvanhempi tajuaa että llapsi haistaa ongelmt, sellasen kertomiseen ei tarvita professorin kannanottoa.

Yleinen johtopäätös verkostopalavereissa on, että kriisin takia vanhemman luonnollinen reagointi, esim suru, nähdään uhkana lapsen kehitykselle. perheelle ei suruaikana tarjota topakkaa kodinhoitajaa vaan patologisten löydösten summaaja.

Ja eikä mitä, taas ehdotetaan asiantuntijatyöskentelijöitä kouluihin puistelemaan päätään milloin minkäkin asian tiimoilta. Paras asiantuntija on esim kiusattu oppilas itse, jota maalaisjärkiset työntekijät välkällä ja koulumatkalla puolustavat.

Ei ne puheet, vaan teot, ystävät Aula ja kumppanit, tiedoksi teille. -Paitsi, että ette edes halua kuulla tuota totuutta.

teot riittää kirjoitti:

On tämä tod Hölmölän väen jutustelua!

Asiantuntijat pitää juuri kiertää kaukaa kun perheellä on kriisiä. Perheet on hakeneet apua ongelmiin ja huosta on yleisin ratkaisu. Kyllä tavisvanhempi tajuaa että llapsi haistaa ongelmt, sellasen kertomiseen ei tarvita professorin kannanottoa.

Yleinen johtopäätös verkostopalavereissa on, että kriisin takia vanhemman luonnollinen reagointi, esim suru, nähdään uhkana lapsen kehitykselle. perheelle ei suruaikana tarjota topakkaa kodinhoitajaa vaan patologisten löydösten summaaja.

Ja eikä mitä, taas ehdotetaan asiantuntijatyöskentelijöitä kouluihin puistelemaan päätään milloin minkäkin asian tiimoilta. Paras asiantuntija on esim kiusattu oppilas itse, jota maalaisjärkiset työntekijät välkällä ja koulumatkalla puolustavat.

Ei ne puheet, vaan teot, ystävät Aula ja kumppanit, tiedoksi teille. -Paitsi, että ette edes halua kuulla tuota totuutta.

Lue lisää

Miksi lapsiperheet, lapset ja nuoret voivat pahoin vaikka maassamme on kymmeniä lastensuojelujärjestöjä.

Vai menevätkö lapsille, nuorille ja perheille tarkoitetut rahat näiden organisaatioiden ylläpitämiseksi?

Olisiko rahat korvamerkittävä
Olisiko tämän järjestön oikeampi nimi Rahasta lapsilla.

RAY tukee.

Parasta lapsille ry on tehnyt lastensuojelutyötä jo vuodesta 1945.

http://www.parastalapsille.fi/
----------------

Rahasta lapsilla? kirjoitti:

Miksi lapsiperheet, lapset ja nuoret voivat pahoin vaikka maassamme on kymmeniä lastensuojelujärjestöjä.

Vai menevätkö lapsille, nuorille ja perheille tarkoitetut rahat näiden organisaatioiden ylläpitämiseksi?

Olisiko rahat korvamerkittävä
Olisiko tämän järjestön oikeampi nimi Rahasta lapsilla.

RAY tukee.

Parasta lapsille ry on tehnyt lastensuojelutyötä jo vuodesta 1945.

http://www.parastalapsille.fi/
----------------

Lue lisää

Tässä kait suurin ongelma, miksi lastensuojelu natisee liitoksissaan.
Olisiko syytä huolestua "lastensuojelijoista"?

Helsingin Sanomat 16.9.2009.

Lasten luokittelu levisi kouluissa kuin kulovalkea.

Mylläkkä sai alkunsa, kun tutkijat Tom Arnkill ja Esa Erikkson tekivät "välineen", jolla lasten ja nuorten parissa työskentelevät voivat tunnistaa omaa huoltaan.

Opetushallitus on pyytänyt kuntia lopettamaan luokittelun viipymättä.

Tapahtuiko näin, vieläkö luokitellaan?

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lasten luokittelu levisi kouluissa kuin kulovalkea/1135246891525

-------------

Presidentti, lapset. kirjoitti:

Lasten presidentti?

Kirjoittanut Maria Kaisa Aula, 26.1.2012 6:50
Kautensa päättävä presidentti Tarja Halonen ansaitsee kiitokset lapsen oikeuksien edistäjänä. Miten on seuraavan presidentin laita? Miten Haavisto ja Niinistö suhtautuvat lasten ja nuorten asioihin? Heidän puheenvuorojaan kannattaa seurata, sillä presidentti voi toimia niin kotimaassa kuin etenkin ulkopolitiikassa lasten ihmisarvon vahvistajana.

Tarja Halonen on ollut edeltäjiinsä verrattuna lapsiystävällinen presidentti. Viestinnässä ja tapaamisissa lapset huomioitiin erikseen. Presidentti on yksi harvoja valtion toimijoita, joilla on nykyisin omat lapsille suunnatut verkkosivut. http://lastenpresidentti.fi/fi/

Tarja Halonen esiintyi presidenttinä lasten parissa hyvin luontevasti. Se nähtiin vaikkapa lapsen oikeuksien juhlavuoden tapahtumissa ja taannoisella maakuntavierailulla Jyväskylässä. Mieleeni jäi miten eräässä puheessaan Tarja Halonen kannusti Suomea pyrkimään ”lapsen oikeuksien edistämisessä suurvallaksi kansainvälisillä areenoilla”. Lapsen oikeudet ovat Suomen ihmisoikeuspolitiikassa olleet kärjessä, vaikka ei niistä vahvaa profiilikysymystä ole tullut. Kyllä edelleen naapurimme Ruotsin ”maabrändissä” lapsen oikeuksien edistäminen on Suomea vahvempi. Saatamme olla hyvä kakkonen.

Entä Niinistö ja Haavisto? Googlasin heidän nimiään lapsen oikeudet hakusanan kanssa ja kyllä molemmilta osumia löytyy. Arvojohtajina sekä Niinistö että Haavisto lupaavat korostaa lasten pahoinvoinnin vähentämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Näin he ovat ainakin vastanneet Helsingin Sanomien vaalikoneeseen.

Kyllä he lasten ja nuorten asioita ovat puheissaankin esillä pitäneet. Niinistö lupasi Oulun kiertueellaan perustaa presidenttinä työryhmän selvittämään keinoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen nykyisestä. Niiinistö kertoo lahjoittaneensa rahaa nuorten hyväksi kirkon rahastojen kautta. Haavisto kertoi Ylen haastattelussa auttaneensa oikeusturva-asioissa nuorta, jonka koulupaikan rehtori oli evännyt lävistyksen takia.

Kummatkin kuitenkin puhuvat jo hokeman luonteisesti ”syrjäytymisen ehkäisystä”. Siinä puheessa lapset ja nuoret näkyvät enemmänkin kohteina kuin toimijoina. Lapsista ja nuorista puhutaan enemmänkin pahoinvoinnin ja riskien kautta kuin heidän näkökulmansa arvostamisen ja osallistumisen mahdollisuuksien tukemisen kautta. Siinä molemmilla loppusuoran ehdokkailla on vielä kehittämistä. Myös ”syrjäytymisen ehkäisy” onnistuu parhaiten silloin kun aikuiset päättäjät ovat kiinnostuneita ottamaan ratkaisuissaan lasten ja nuorten kokemustiedon huomioon.

Haavisto profiloituu ulkopolitiikassaan ihmisoikeuksien edistäjänä mutta lapsen oikeuksien asioissa hän ei kovin vahvasti ole julkisuudessa esiintynyt. Vaalikeskusteluissa tämä teema jäi Eva Biaudet´n varaan.

Tekemistä riittää globaalisti ja Euroopassa. Kehitysyhteistyö ei ole ainoa alue, jossa lapsen oikeuksia pitää vahvistaa. Yhdysvallat ei ole vieläkään ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Euroopan Unionin jäsenmaista vain 16 on kieltänyt lainsäädännössään kaiken lapsiin kohdistuvan väkivallan.

Kumpi ehdokas voisi kysyä Ranskan tai Venäjän presidentiltä tai Ison–Britannian pääministeriltä sitä, milloin nämä maat kieltävät väkivallan käytön lasten kasvatuksessa myös kotona? Kumpi ehdokas ottaisi presidenttinä Yhdysvaltain vierailullaan lapsen oikeudet julkisen esiintymisensä aiheeksi?
-------------

Lue lisää

Lenin myös rakasti lapsia,Stalin rakasti ja Hitler myös ei pärjännyt ilman rakkautta!

http://www.sovmusic.ru/english/p_view.php?id=108

Henkinen helvetti alkoi neuvolassa.

Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakausilehti 5/2009.

Asiakkaan kokemukset Varpusta eivät ole aina positiivisiä.

http://dialogi.stakes.fi/FI/tesson arkisto/2009/tesso5/sivu/34.htm
-------------

Varhainen tuhoaminen kirjoitti:

Henkinen helvetti alkoi neuvolassa.

Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakausilehti 5/2009.

Asiakkaan kokemukset Varpusta eivät ole aina positiivisiä.

http://dialogi.stakes.fi/FI/tesson arkisto/2009/tesso5/sivu/34.htm
-------------

Lue lisää

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat kuuluneet kategoriaan "Rippisalaisuus", joka on mahdollisatunat lasten seksuaalisen hyväksikäytön uskonyhteisöissä, lastenkodeissa, sijaisperheissä, rippileireillä
.
Onko Lapsiasiavaltuutettu herännyt vihdoinkin todellisuuteen.

Itseasiassa taustalla ovat uuden oikeusministeri Henriksonin, rikosylikomisaari Kari Tolvasen, vankilapsykiatri Hannu Lauerman, Johanna Hurtigin vaatimukset puuttua hyväksikätttöongelmaan, sekä lasten hyväksikäyttäjien kemialliseen kastraatioon

Lapsiasiavaltuutetun aloite 9.1.2012. lasten kanssa toimivien rikostaustan selvittelysmenettelyn epäkohtien korjaamiseksi.

http://www.lapsiasia.fi/nyt/aloitteet/aloite//view/1576830
------------

Raiskaajien suojelu? kirjoitti:

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat kuuluneet kategoriaan "Rippisalaisuus", joka on mahdollisatunat lasten seksuaalisen hyväksikäytön uskonyhteisöissä, lastenkodeissa, sijaisperheissä, rippileireillä
.
Onko Lapsiasiavaltuutettu herännyt vihdoinkin todellisuuteen.

Itseasiassa taustalla ovat uuden oikeusministeri Henriksonin, rikosylikomisaari Kari Tolvasen, vankilapsykiatri Hannu Lauerman, Johanna Hurtigin vaatimukset puuttua hyväksikätttöongelmaan, sekä lasten hyväksikäyttäjien kemialliseen kastraatioon

Lapsiasiavaltuutetun aloite 9.1.2012. lasten kanssa toimivien rikostaustan selvittelysmenettelyn epäkohtien korjaamiseksi.

http://www.lapsiasia.fi/nyt/aloitteet/aloite//view/1576830
------------

Lue lisää

Johannes Remy otti blogissaan kantaa 26.4.2011 lasten seksuaalisen hyväksikäytön salailuun.

Hän otti kantaa myös perättömien insestisyytöksien vaikutukseen isien asemaan päätettäessä lasten huoltajuutta.

Eihän "nsesti iseille" voi antaa lapsia.

Hesari uutisoi jokunen vuosi sitten.
Suomessa on kasvamassa isättömien lasten sukupolvi. Yksinhuoltajaäitejä on 100.000, joilla on 150.000 isätöntä lasta.

Olisiko meneillä jonkinlainen "Rodunjalostaminen"?

Samaa sukupuolta olevat eivät voi lisääntyä,jotenka olisivatko vaihtoehtoina.
Huostaanotto. Sijoittaminen. Keinohedelmöitys. Sijaisraskaus. Kohdunvuokraus?

SETA: Riittää, kun lapsilla on kaksi toisiaan rakastavaa isää, tai äitiä.

Johannes Remyn kannaotto.

http://www.johannesremy.com/blogi/2011/04/26/21
----------

Rodunjalostamista? kirjoitti:

Johannes Remy otti blogissaan kantaa 26.4.2011 lasten seksuaalisen hyväksikäytön salailuun.

Hän otti kantaa myös perättömien insestisyytöksien vaikutukseen isien asemaan päätettäessä lasten huoltajuutta.

Eihän "nsesti iseille" voi antaa lapsia.

Hesari uutisoi jokunen vuosi sitten.
Suomessa on kasvamassa isättömien lasten sukupolvi. Yksinhuoltajaäitejä on 100.000, joilla on 150.000 isätöntä lasta.

Olisiko meneillä jonkinlainen "Rodunjalostaminen"?

Samaa sukupuolta olevat eivät voi lisääntyä,jotenka olisivatko vaihtoehtoina.
Huostaanotto. Sijoittaminen. Keinohedelmöitys. Sijaisraskaus. Kohdunvuokraus?

SETA: Riittää, kun lapsilla on kaksi toisiaan rakastavaa isää, tai äitiä.

Johannes Remyn kannaotto.

http://www.johannesremy.com/blogi/2011/04/26/21
----------

Lue lisää

Lapsiasiavaltuutettu Marja Kaisa Aulan kannaotto Helsingin Sanomissa 1.9.2010.

Aula haluaaa koteihin ammattikasvattajia, jotka auttaisi perheitä löytämään johdonmukaisia ratkaisuja kasvatukseen.

Lue lisää aiheesta.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lapsiasiavaltuutettu haluaa koteihin ammattikasvattajia/1135259800475
---------------

Rodunjalostamista? kirjoitti:

Johannes Remy otti blogissaan kantaa 26.4.2011 lasten seksuaalisen hyväksikäytön salailuun.

Hän otti kantaa myös perättömien insestisyytöksien vaikutukseen isien asemaan päätettäessä lasten huoltajuutta.

Eihän "nsesti iseille" voi antaa lapsia.

Hesari uutisoi jokunen vuosi sitten.
Suomessa on kasvamassa isättömien lasten sukupolvi. Yksinhuoltajaäitejä on 100.000, joilla on 150.000 isätöntä lasta.

Olisiko meneillä jonkinlainen "Rodunjalostaminen"?

Samaa sukupuolta olevat eivät voi lisääntyä,jotenka olisivatko vaihtoehtoina.
Huostaanotto. Sijoittaminen. Keinohedelmöitys. Sijaisraskaus. Kohdunvuokraus?

SETA: Riittää, kun lapsilla on kaksi toisiaan rakastavaa isää, tai äitiä.

Johannes Remyn kannaotto.

http://www.johannesremy.com/blogi/2011/04/26/21
----------

Lue lisää

Olen Johannes Remy. Kommentoin nyt vuosia vanhaa puheenvuoroa, koska siinä levitetään perätöntä tietoa minusta. En ole koskaan kirjoittanut perättömistä insestisyytöksistä minään erityisenä ongelmana Suomessa. Varmaan niitäkin on, mutta ne karsiutuvat prosessissa siinä kuin suurin osa paikkansa pitävistäkin epäilyistä. Olen blogissani kirjoittanut seksuaalisen hyväksikäytön uhrien ja heitä puolustavien aikuisten turvattomasta asemasta sekä lainvalmistelun omituisuuksia, jotka ovat hyödyttäneet näistä rikoksista tuomittuja ja epäiltyjä.

Helsingin Sanomat 1.9.2010.

Lastensuojelua tarjotaan univeikeuksiinkin.

Newsweek lehden mukaan Suomi on maailman paras maa.
Lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan.
Lapset pääsevät myös neuvolaan

Nyt näyttää siltä, että rahapula johtaa käsittämättömiin ratkaisuihin.

Lue lisää.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Lastensuojelua tarjotaan univaikeuksiinkin/1135259791447/?cmp=tm_etu_paakirjoitus
-------------

Minne rahat menivät? kirjoitti:

Helsingin Sanomat 1.9.2010.

Lastensuojelua tarjotaan univeikeuksiinkin.

Newsweek lehden mukaan Suomi on maailman paras maa.
Lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan.
Lapset pääsevät myös neuvolaan

Nyt näyttää siltä, että rahapula johtaa käsittämättömiin ratkaisuihin.

Lue lisää.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Lastensuojelua tarjotaan univaikeuksiinkin/1135259791447/?cmp=tm_etu_paakirjoitus
-------------

Lue lisää

Hesarin uutisen kopio kertoo lastensuojelun todellisesta osaamisesta.

Newsweek-lehden mukaan Suomi on maailman paras maa, jonne lapsen kannattaisi syntyä. Suurimmalla osalla Suomen lapsista asiat ovatkin mallillaan: käytännössä kaikki terveet lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan, oppivatpa vielä ainakin yhtä vierasta kieltä peruskoulunsa aikana.

Kaikki lapset pääsevät myös neuvolaan ja vanhempien niin halutessa myös päiväkotiin ja esikouluun. Nyt syntyvistä lapsista elää satavuotiaiksi todennäköisesti suurempi osa kuin milloinkaan ennen. Lapset ovat myös terveempiä kuin yksikään heitä edeltänyt sukupolvi.

Terveys, hyvinvointi ja varakkuus sekä vanhempien kyky pitää perheensä puolia eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Osa lapsiperheistä tarvitsee erityistä tukea. Paljon suurempi joukko on niitä perheitä, jotka hyvin pienellä auttamisella selviytyisivät ilman mitään järeitä tukitoimia.

Nyt näyttää siltä, että monissa suurissa kaupungeissa terveydenhoidon ja sosiaalitoimen työntekijöiltä on rahapulaan vedoten estetty järjen käyttö. Neuvolan ja sosiaalityön rahat ovat tiukassa, ja niiden kuluttamisessa on sijaa harkinnalle. Jos lapsi siirretään lastensuojelun asiakkaaksi, kunnalla on lakisääteinen velvollisuus löytää rahat palvelujen järjestämiseen.

Tilanne johtaa pahimmillaan täysin käsittämättömiin ratkaisuihin. Neuvolasta ei heru apua vauvan univaikeuksista kärsivälle perheelle, koska lääkärillä ei ole valtuuksia antaa yli puoli vuotta valvoneelle äidille ja lapselle lähetettä unikouluun. Äidille kerrotaan, että lastensuojelupuolelta voidaan maksusitoumus kyllä antaa, mutta se edellyttää, että lapsi kirjataan lastensuojelun asiakkaaksi.

Harva sellainen perhe, jolla ei ole ongelmia toimeentulossa, päihteidenkäytössä, mielenterveydessä, elämänhallinnassa tai asumisessa, kirjautuu ehdoin tahdoin lastensuojelun asiakkaaksi.

Jos perhe tarvitsisi vain muutaman kerran kotipalvelua, jotta äitiyslomalla oleva äiti pääsisi hammaslääkäriin päiväsaikaan tai saisi apua nukkumisrytminsä kadottaneen lapsensa hoitoon, on lastensuojelun asiakkuus siitä liian kova hinta.

Lastensuojelun asiakkuus mielletään yhä samaksi kuin epäonnistuminen vanhempana. Rikosrekisterikin vanhenee, ja tuomiot poistetaan tiedostoista määräaikojen umpeuduttua, mutta merkintä lastensuojelun asiakkuudesta seuraa lasta ikuisesti.

Vanhemmat pelkäävät aiheellisesti, että lapsen mahdollisia myöhempiä toilailuja tarkastellaan loppuelämän ajan lastensuojelun asiakkuuden läpi.

Vanhemmilla on syytä olla huolissaan myös siitä, mitä lapsesta ja perheestä merkitään lastensuojelun asiakirjoihin, sillä merkintöjä ei noin vain voi katsoa, saati muuttaa (HS 30. 8.). Vanhempien oikeusturvan kannalta on aivan eri asia, pääseekö lapsi unikouluun neuvolalääkärin vai lastensuojelun lähetteellä. Lääkärin merkinnät ovat vapaasti vanhempien luettavissa, lastensuojelun eivät aina.

Kun Suomi on parin viime vuosikymmenen aikana kehittynyt niin, että joka asiaa hoitamaan tarvitaan juuri siihen työhön erikoistunut viranhaltija, on kokonaiskuva pirstaloitunut eri asiantuntijoiden väliseksi palapeliksi. Osa paloista näyttää näyttää olevan aina kateissa.

Vielä 1990-luvun alussa yli 50 000 lapsiperhettä sai Suomessa kodinhoitoapua kunnalta. Kun perheeseen syntyi uusi lapsi, oli tapana, että kodinhoitaja tulee hoitamaan perheen muita lapsia äidin ja vauvan sairaalavuorokausien ajaksi. Silloin tosin ei synnytyssairaaloissa ollut tarjolla perhehotellitasoista hoitoa.

Kodinhoitaja tuli hätiin myös äidin lääkärireissujen ajaksi ja auttoi unenpuutteen vuoksi uupunutta äitiä arkiaskereissa. Apu järjestyi neuvolan tai kaupungin sosiaalitoimiston kautta – ei siihen lastensuojelua tarvittu.

Viime vuonna kodinhoitoapua sai enää noin 9 000 lapsiperhettä, ja määrä vähenee tasaisesti.

Kaksikymmentä vuotta sitten lastensuojelun asiakkaina oli noin 20 000 lasta ja nuorta. Nyt asiakkaita on noin 70 000, ja määrä kasvaa tuhansilla joka vuosi. Lastensuojelun kustannukset ovat jo noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Se on hieman suurempi summa kuin koko toimeentulotukeen käytetty rahamäärä.

On aiheellista kysyä, kuinka suuri osa lastensuojelun menoista koostuu nimenomaan lastensuojelun tarpeista. Kunnista kerrotaan, että unirytminsä hukanneiden lasten lisäksi lastensuojelun asiakkaiksi ohjataan myös tarkkaavaisuushäiriöistä tai autismista kärsiviä lapsia, jotta heille voitaisiin järjestää kuntoutusta.

Muutamissa keskisuurissa kunnissa on jo havahduttu siihen, että perheiden ongelmat ovat korjattavissa helposti ja halvalla silloin, kun ne ovat vielä pieniä.

Esimerkiksi Imatran kaupunki palkkasi viime vuonna kuusi perhetyöntekijää vakituiseen työsuhteeseen auttamaan lapsiperheitä. Myös Raumalla tehdään tiivistä yhteistyötä neuvolan ja sosiaalitoimen välillä.

Suomalainen lapsi syntyy hyvään maahan. Lapset tarvitsevat apua ja suojeluakin, mutta kaikkea ei tarvitse tehdä lastensuojelun nimellä.
--------------

Lastensuojelua? kirjoitti:

Hesarin uutisen kopio kertoo lastensuojelun todellisesta osaamisesta.

Newsweek-lehden mukaan Suomi on maailman paras maa, jonne lapsen kannattaisi syntyä. Suurimmalla osalla Suomen lapsista asiat ovatkin mallillaan: käytännössä kaikki terveet lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan, oppivatpa vielä ainakin yhtä vierasta kieltä peruskoulunsa aikana.

Kaikki lapset pääsevät myös neuvolaan ja vanhempien niin halutessa myös päiväkotiin ja esikouluun. Nyt syntyvistä lapsista elää satavuotiaiksi todennäköisesti suurempi osa kuin milloinkaan ennen. Lapset ovat myös terveempiä kuin yksikään heitä edeltänyt sukupolvi.

Terveys, hyvinvointi ja varakkuus sekä vanhempien kyky pitää perheensä puolia eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Osa lapsiperheistä tarvitsee erityistä tukea. Paljon suurempi joukko on niitä perheitä, jotka hyvin pienellä auttamisella selviytyisivät ilman mitään järeitä tukitoimia.

Nyt näyttää siltä, että monissa suurissa kaupungeissa terveydenhoidon ja sosiaalitoimen työntekijöiltä on rahapulaan vedoten estetty järjen käyttö. Neuvolan ja sosiaalityön rahat ovat tiukassa, ja niiden kuluttamisessa on sijaa harkinnalle. Jos lapsi siirretään lastensuojelun asiakkaaksi, kunnalla on lakisääteinen velvollisuus löytää rahat palvelujen järjestämiseen.

Tilanne johtaa pahimmillaan täysin käsittämättömiin ratkaisuihin. Neuvolasta ei heru apua vauvan univaikeuksista kärsivälle perheelle, koska lääkärillä ei ole valtuuksia antaa yli puoli vuotta valvoneelle äidille ja lapselle lähetettä unikouluun. Äidille kerrotaan, että lastensuojelupuolelta voidaan maksusitoumus kyllä antaa, mutta se edellyttää, että lapsi kirjataan lastensuojelun asiakkaaksi.

Harva sellainen perhe, jolla ei ole ongelmia toimeentulossa, päihteidenkäytössä, mielenterveydessä, elämänhallinnassa tai asumisessa, kirjautuu ehdoin tahdoin lastensuojelun asiakkaaksi.

Jos perhe tarvitsisi vain muutaman kerran kotipalvelua, jotta äitiyslomalla oleva äiti pääsisi hammaslääkäriin päiväsaikaan tai saisi apua nukkumisrytminsä kadottaneen lapsensa hoitoon, on lastensuojelun asiakkuus siitä liian kova hinta.

Lastensuojelun asiakkuus mielletään yhä samaksi kuin epäonnistuminen vanhempana. Rikosrekisterikin vanhenee, ja tuomiot poistetaan tiedostoista määräaikojen umpeuduttua, mutta merkintä lastensuojelun asiakkuudesta seuraa lasta ikuisesti.

Vanhemmat pelkäävät aiheellisesti, että lapsen mahdollisia myöhempiä toilailuja tarkastellaan loppuelämän ajan lastensuojelun asiakkuuden läpi.

Vanhemmilla on syytä olla huolissaan myös siitä, mitä lapsesta ja perheestä merkitään lastensuojelun asiakirjoihin, sillä merkintöjä ei noin vain voi katsoa, saati muuttaa (HS 30. 8.). Vanhempien oikeusturvan kannalta on aivan eri asia, pääseekö lapsi unikouluun neuvolalääkärin vai lastensuojelun lähetteellä. Lääkärin merkinnät ovat vapaasti vanhempien luettavissa, lastensuojelun eivät aina.

Kun Suomi on parin viime vuosikymmenen aikana kehittynyt niin, että joka asiaa hoitamaan tarvitaan juuri siihen työhön erikoistunut viranhaltija, on kokonaiskuva pirstaloitunut eri asiantuntijoiden väliseksi palapeliksi. Osa paloista näyttää näyttää olevan aina kateissa.

Vielä 1990-luvun alussa yli 50 000 lapsiperhettä sai Suomessa kodinhoitoapua kunnalta. Kun perheeseen syntyi uusi lapsi, oli tapana, että kodinhoitaja tulee hoitamaan perheen muita lapsia äidin ja vauvan sairaalavuorokausien ajaksi. Silloin tosin ei synnytyssairaaloissa ollut tarjolla perhehotellitasoista hoitoa.

Kodinhoitaja tuli hätiin myös äidin lääkärireissujen ajaksi ja auttoi unenpuutteen vuoksi uupunutta äitiä arkiaskereissa. Apu järjestyi neuvolan tai kaupungin sosiaalitoimiston kautta – ei siihen lastensuojelua tarvittu.

Viime vuonna kodinhoitoapua sai enää noin 9 000 lapsiperhettä, ja määrä vähenee tasaisesti.

Kaksikymmentä vuotta sitten lastensuojelun asiakkaina oli noin 20 000 lasta ja nuorta. Nyt asiakkaita on noin 70 000, ja määrä kasvaa tuhansilla joka vuosi. Lastensuojelun kustannukset ovat jo noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Se on hieman suurempi summa kuin koko toimeentulotukeen käytetty rahamäärä.

On aiheellista kysyä, kuinka suuri osa lastensuojelun menoista koostuu nimenomaan lastensuojelun tarpeista. Kunnista kerrotaan, että unirytminsä hukanneiden lasten lisäksi lastensuojelun asiakkaiksi ohjataan myös tarkkaavaisuushäiriöistä tai autismista kärsiviä lapsia, jotta heille voitaisiin järjestää kuntoutusta.

Muutamissa keskisuurissa kunnissa on jo havahduttu siihen, että perheiden ongelmat ovat korjattavissa helposti ja halvalla silloin, kun ne ovat vielä pieniä.

Esimerkiksi Imatran kaupunki palkkasi viime vuonna kuusi perhetyöntekijää vakituiseen työsuhteeseen auttamaan lapsiperheitä. Myös Raumalla tehdään tiivistä yhteistyötä neuvolan ja sosiaalitoimen välillä.

Suomalainen lapsi syntyy hyvään maahan. Lapset tarvitsevat apua ja suojeluakin, mutta kaikkea ei tarvitse tehdä lastensuojelun nimellä.
--------------

Lue lisää

Onko lastensuojelu pätevää, vai epäpätevää?

Kho kumosi sosiaalitoimen päätökset- lapsi takaisin isälle.

Julkaistu: 27.12.2011 11:18
Korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi alemman oikeusasteen ja sosiaalitoimen päätökset lapsen huostassapidossa ja määräsi lapsen isänsä luo.


Lapsi oli otettu huostaan ja sijoitettu sijaisperheeseen vuonna 2001 äidin päihde- ja mielenterveysongelmien vuoksi.

Isä oli hakenut huostassapidon lopettamista jo vuodesta 2005 lähtien. KHO kumosi vuonna 2007 isän vaatimuksen, koska oikeuden mielestä lapsi ja isä olivat tavanneet toisiaan liian harvoin. Muuten isän kelvollisuudessa ei nähty puutteita. Tämän päätöksen jälkeen tapaamisia lisättiin.

Hallinto-oikeuskaan ei ole epäillyt isän kykyä toimia lapsensa kasvattajana. Se perusteli huostassapidon jatkamista sillä, että lapsi oli ollut jo pitkään sijoitusperheessä.

KHO:n mielestä huostaanotto on aina väliaikaisratkaisu, eikä sen purkaminen ole lapsen edun vastaista. KHO:n mukaan isä käy vakituisessa työssä ja on omalla toiminnallaan osoittanut haluavansa lapsen luokseen asumaan. Myös lapsi on halunnut asua isänsä kanssa. Isä on ollut lapsen pikkusisaren ainoa kasvattaja.

STT
--------

Ammattitaito hukassa kirjoitti:

Onko lastensuojelu pätevää, vai epäpätevää?

Kho kumosi sosiaalitoimen päätökset- lapsi takaisin isälle.

Julkaistu: 27.12.2011 11:18
Korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi alemman oikeusasteen ja sosiaalitoimen päätökset lapsen huostassapidossa ja määräsi lapsen isänsä luo.


Lapsi oli otettu huostaan ja sijoitettu sijaisperheeseen vuonna 2001 äidin päihde- ja mielenterveysongelmien vuoksi.

Isä oli hakenut huostassapidon lopettamista jo vuodesta 2005 lähtien. KHO kumosi vuonna 2007 isän vaatimuksen, koska oikeuden mielestä lapsi ja isä olivat tavanneet toisiaan liian harvoin. Muuten isän kelvollisuudessa ei nähty puutteita. Tämän päätöksen jälkeen tapaamisia lisättiin.

Hallinto-oikeuskaan ei ole epäillyt isän kykyä toimia lapsensa kasvattajana. Se perusteli huostassapidon jatkamista sillä, että lapsi oli ollut jo pitkään sijoitusperheessä.

KHO:n mielestä huostaanotto on aina väliaikaisratkaisu, eikä sen purkaminen ole lapsen edun vastaista. KHO:n mukaan isä käy vakituisessa työssä ja on omalla toiminnallaan osoittanut haluavansa lapsen luokseen asumaan. Myös lapsi on halunnut asua isänsä kanssa. Isä on ollut lapsen pikkusisaren ainoa kasvattaja.

STT
--------

Lue lisää

Entä jos sossut ja opettajat kiusaavat lapsia?

Tuleeko heistä koulusurmaajia?

Lapsiasiavaltuutettu. Mitä tehdä jos opettaja kiusaa?

Lue tiedote, sekä lisälinkit.

Ohjeita vanhemmille.
Lue raportti, kun opettaja kiusaa.
Lue opetusalan eettisen neuvottelukunnan lausunto.

http://www.lapsiasia.fi/lapsiasiat/kysymyksia_ja_vastauksia/kysymys/view/1438133
------------

Opettaja kiusaa. kirjoitti:

Entä jos sossut ja opettajat kiusaavat lapsia?

Tuleeko heistä koulusurmaajia?

Lapsiasiavaltuutettu. Mitä tehdä jos opettaja kiusaa?

Lue tiedote, sekä lisälinkit.

Ohjeita vanhemmille.
Lue raportti, kun opettaja kiusaa.
Lue opetusalan eettisen neuvottelukunnan lausunto.

http://www.lapsiasia.fi/lapsiasiat/kysymyksia_ja_vastauksia/kysymys/view/1438133
------------

Lue lisää

Lastensuojelun etiikka ja moraali?

Sosiaalialan etiikkaa koetellaan vaikeina aikoina.

Kansan uutiset 16.2.2012.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kajanojan kannaotto.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2738787/sosiaalialan-etiikkaa-koetellaan-vaikeina-aikoina
-------------------------

Moraali? kirjoitti:

Lastensuojelun etiikka ja moraali?

Sosiaalialan etiikkaa koetellaan vaikeina aikoina.

Kansan uutiset 16.2.2012.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kajanojan kannaotto.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2738787/sosiaalialan-etiikkaa-koetellaan-vaikeina-aikoina
-------------------------

Lue lisää

Opetusalan eettisen neuvottelukunnan kannanotto 8.12.2008

Opettaja kiusaajana

Opetusalan eettistä neuvottelukuntaa on pyydetty ottamaan esille ongelma, miten toimia, kun opettajan epäillään kiusaavan oppilasta. Tällainen pyyntö on tullut mm. lapsiasiavaltuutetulta sekä muutamilta yksittäisiltä tahoilta. Neuvottelukunta pitää asiaa hyvin vakavana ja on pyrkinyt selvittämään, kuinka yleistä tämänkaltainen ongelma on. Vaikka vain yksittäistapaukset näkyvät virallisissa tilastoissa, ilmiö voi olla yleisempi. Lukumäärällisestä vähäisyydestä huolimatta on tarpeen, että kouluilla on selkeät toimintamallit, joissa oppilaan oikeudet, luokka- ja kouluyhteisön oikeudet, oppilaan ja hänen huoltajiensa tuki sekä opettajan oikeus mahdollisesti tarvitsemaansa apuun tai hoitoon huomioidaan.

Vaikka kiusaamisen määrittely ei ole yksiselitteistä, sen tunnistaminen myös opettajan kohdalla on tärkeää. Kiusaamista on, kun opettaja tahallisesti, toistuvasti ja vakavalla tavalla kohtelee jotain oppilasta tai oppilasryhmää mielivaltaisesti ja epäoikeudenmukaisesti. Kiusaamiseen liittyy toisen osapuolen alas painamista tai vahingon tuottamista. Se voi olla piikittelyä, naurunalaiseksi saattamista, painostusta ja pahimmillaan kiristystä ja uhkailua. Kiusaaminen voi olla tietoista, mutta sitä saattaa tapahtua ilman että opettaja itse ymmärtää kiusaavansa. Kiusaaminen voi olla myös piilevää, ja se voidaan verhota auktoriteettiasemaan tai kasvattajan rooliin. Aivan samoin kuin oppilaiden keskinäisessä kiusaamisessa, eri oppilaat kokevat tilanteet eri tavalla, ja joillekin oppilaille syntyy kokemus kiusaamisesta herkemmin kuin toisilla. Vaikean oppilaankin kohdalla opettajalta edellytetään asian tarkastelua kasvatukselliselta kannalta, kiusaaminen ei ole koskaan kasvatusta. Opettajan työ edellyttää aina kasvatuksellista otetta.

Kiusaamista sen sijaan ei ole kun opettaja kasvatus- ja opetustehtävänsä perustella antaa määräyksiä tai ohjeita, hoitaa koulunpidollisia tehtäviä kuten valvontaa ja järjestyksen ylläpitoa ja hoitaa oppilaan rankaisemiseen liittyviä velvollisuuksia. Opettajan työssä on paljon julkisen vallan käyttöä, mm. oppimissuoritusten arvostelu, lausuntojen antaminen ja erilaiset arvioinnit. Ne perustuvat opetussuunnitelmaan, säädöksiin ja opettajan ammatillis-eettiseen tilannearviointiin. Niiden hoitamisessa oikeudenmukaisuus on keskeinen arvo.

Kiusaamisen käsittelyssä on tärkeää, että koulun rehtori tai johtaja saa mahdollisimman pian kuvan ongelmasta ja hän puuttuu asiaan. Mikäli kyseessä on rikokseen viittaava asia, se kuuluu tuomioistuimen alueelle. Useimmiten kuitenkin on kyseessä kouluyhteisön sisäisestä epäeettisestä toimintatavasta. Sen ratkaisuun tarvitaan asiantuntija-apua, joka auttaa näkemään tukitoimien tarvetta ja hoitoon ohjausta. Eri osapuolia tulee kuulla ja luoda sellainen luottamuksellinen ilmapiiri, että kiusattu oppilas tai hänen huoltajansa eivät koe uhkaa tilanteen selvittämisen yhteydessä.

Koulujen tulisi kuvata omissa toimintakäsikirjoissaan tai vastaavissa toimintaa esittelevissä dokumentissa, miten koulu ennalta ehkäisee opettajien taholta tulevaa kiusaamista ja antaa selkeät toimintaohjeet, miten tulee menetellä jos tämän kaltainen ongelma esiintyy kouluyhteisössä.

Opetusalan eettinen neuvottelukunta on aikaisemmin antanut kannanoton, jossa puututaan oppilaiden väliseen kiusaamiseen. Kannanotto välittää selvän viestin, että kiusaaminen ei ole sallittua missään muodossa koulussa. Koulun ja opettajien tehtävä on luoda edellytykset luottamuksen ja hyvän työ- ja opiskeluilmapiirin rakentumiselle
---------

Häirikköopet? kirjoitti:

Opetusalan eettisen neuvottelukunnan kannanotto 8.12.2008

Opettaja kiusaajana

Opetusalan eettistä neuvottelukuntaa on pyydetty ottamaan esille ongelma, miten toimia, kun opettajan epäillään kiusaavan oppilasta. Tällainen pyyntö on tullut mm. lapsiasiavaltuutetulta sekä muutamilta yksittäisiltä tahoilta. Neuvottelukunta pitää asiaa hyvin vakavana ja on pyrkinyt selvittämään, kuinka yleistä tämänkaltainen ongelma on. Vaikka vain yksittäistapaukset näkyvät virallisissa tilastoissa, ilmiö voi olla yleisempi. Lukumäärällisestä vähäisyydestä huolimatta on tarpeen, että kouluilla on selkeät toimintamallit, joissa oppilaan oikeudet, luokka- ja kouluyhteisön oikeudet, oppilaan ja hänen huoltajiensa tuki sekä opettajan oikeus mahdollisesti tarvitsemaansa apuun tai hoitoon huomioidaan.

Vaikka kiusaamisen määrittely ei ole yksiselitteistä, sen tunnistaminen myös opettajan kohdalla on tärkeää. Kiusaamista on, kun opettaja tahallisesti, toistuvasti ja vakavalla tavalla kohtelee jotain oppilasta tai oppilasryhmää mielivaltaisesti ja epäoikeudenmukaisesti. Kiusaamiseen liittyy toisen osapuolen alas painamista tai vahingon tuottamista. Se voi olla piikittelyä, naurunalaiseksi saattamista, painostusta ja pahimmillaan kiristystä ja uhkailua. Kiusaaminen voi olla tietoista, mutta sitä saattaa tapahtua ilman että opettaja itse ymmärtää kiusaavansa. Kiusaaminen voi olla myös piilevää, ja se voidaan verhota auktoriteettiasemaan tai kasvattajan rooliin. Aivan samoin kuin oppilaiden keskinäisessä kiusaamisessa, eri oppilaat kokevat tilanteet eri tavalla, ja joillekin oppilaille syntyy kokemus kiusaamisesta herkemmin kuin toisilla. Vaikean oppilaankin kohdalla opettajalta edellytetään asian tarkastelua kasvatukselliselta kannalta, kiusaaminen ei ole koskaan kasvatusta. Opettajan työ edellyttää aina kasvatuksellista otetta.

Kiusaamista sen sijaan ei ole kun opettaja kasvatus- ja opetustehtävänsä perustella antaa määräyksiä tai ohjeita, hoitaa koulunpidollisia tehtäviä kuten valvontaa ja järjestyksen ylläpitoa ja hoitaa oppilaan rankaisemiseen liittyviä velvollisuuksia. Opettajan työssä on paljon julkisen vallan käyttöä, mm. oppimissuoritusten arvostelu, lausuntojen antaminen ja erilaiset arvioinnit. Ne perustuvat opetussuunnitelmaan, säädöksiin ja opettajan ammatillis-eettiseen tilannearviointiin. Niiden hoitamisessa oikeudenmukaisuus on keskeinen arvo.

Kiusaamisen käsittelyssä on tärkeää, että koulun rehtori tai johtaja saa mahdollisimman pian kuvan ongelmasta ja hän puuttuu asiaan. Mikäli kyseessä on rikokseen viittaava asia, se kuuluu tuomioistuimen alueelle. Useimmiten kuitenkin on kyseessä kouluyhteisön sisäisestä epäeettisestä toimintatavasta. Sen ratkaisuun tarvitaan asiantuntija-apua, joka auttaa näkemään tukitoimien tarvetta ja hoitoon ohjausta. Eri osapuolia tulee kuulla ja luoda sellainen luottamuksellinen ilmapiiri, että kiusattu oppilas tai hänen huoltajansa eivät koe uhkaa tilanteen selvittämisen yhteydessä.

Koulujen tulisi kuvata omissa toimintakäsikirjoissaan tai vastaavissa toimintaa esittelevissä dokumentissa, miten koulu ennalta ehkäisee opettajien taholta tulevaa kiusaamista ja antaa selkeät toimintaohjeet, miten tulee menetellä jos tämän kaltainen ongelma esiintyy kouluyhteisössä.

Opetusalan eettinen neuvottelukunta on aikaisemmin antanut kannanoton, jossa puututaan oppilaiden väliseen kiusaamiseen. Kannanotto välittää selvän viestin, että kiusaaminen ei ole sallittua missään muodossa koulussa. Koulun ja opettajien tehtävä on luoda edellytykset luottamuksen ja hyvän työ- ja opiskeluilmapiirin rakentumiselle
---------

Lue lisää

Lasten parissa työskentelevien rikostaustan selvittämismenettelyn epäkohtien korjaaminen.

Aloite 9.1.2012.
Oikeusministeriön kannaottoa pyydetään 29.2.2012 mennessä

Kuinka tämä epäkohta voitaisiin selvittää 20. päivässä?.

Johannes Remy teki aiheesta selvityspyynnön joitakin aikoja sitten Eduskunnalle, jotenka ongelma on ilmeisesti ollut tiedossa jo pidemmän aikaa, lisäksi Remy nosti esiin lasten isien hyväksikäyttöepäilyssä olevia puutteita

Johanna Hurtig rikosylikomisaari Kari Tolvanen vankilapsykiatrian ylilääkäri Hannu Lauerma, sekä uusi Oikeusministeri Henrikson ovat vaatineet lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittämistä uskonyhteisöissä, rippileireillä, sijaisperheissä ja lastenkodeissa., urheiluseuroissa..

Tätä ongelmaa ovat tuoneet julkisuuteen myös Johannes Remy Anu Suomela Anja hannuniemi.
Lisäksi Mot ohjelmat ovat käsitelleet perättömiä insestisyytöksi useissa ohjelmissa
Yleeensä näitä perättömiä Insestisyytöksiä esitettiin huoltajuusriidoissa ja avioeroissa.

Tämäkin ongelma on noussut julkiseen keskusteluun, jonka epäkohtiin Johannes Remy on myös puuttunut.
Silminnäkijä ohjelmat on käsitellyt hyväksikäyttöjä parissa ohjelmassa.
Lapsiasiavaltuutetun aloite.

http://www.lapsiasia.fi/nyt/aloitteet/aloite//view/1576830
------------

Lastensuojelu? kirjoitti:

Lasten parissa työskentelevien rikostaustan selvittämismenettelyn epäkohtien korjaaminen.

Aloite 9.1.2012.
Oikeusministeriön kannaottoa pyydetään 29.2.2012 mennessä

Kuinka tämä epäkohta voitaisiin selvittää 20. päivässä?.

Johannes Remy teki aiheesta selvityspyynnön joitakin aikoja sitten Eduskunnalle, jotenka ongelma on ilmeisesti ollut tiedossa jo pidemmän aikaa, lisäksi Remy nosti esiin lasten isien hyväksikäyttöepäilyssä olevia puutteita

Johanna Hurtig rikosylikomisaari Kari Tolvanen vankilapsykiatrian ylilääkäri Hannu Lauerma, sekä uusi Oikeusministeri Henrikson ovat vaatineet lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittämistä uskonyhteisöissä, rippileireillä, sijaisperheissä ja lastenkodeissa., urheiluseuroissa..

Tätä ongelmaa ovat tuoneet julkisuuteen myös Johannes Remy Anu Suomela Anja hannuniemi.
Lisäksi Mot ohjelmat ovat käsitelleet perättömiä insestisyytöksi useissa ohjelmissa
Yleeensä näitä perättömiä Insestisyytöksiä esitettiin huoltajuusriidoissa ja avioeroissa.

Tämäkin ongelma on noussut julkiseen keskusteluun, jonka epäkohtiin Johannes Remy on myös puuttunut.
Silminnäkijä ohjelmat on käsitellyt hyväksikäyttöjä parissa ohjelmassa.
Lapsiasiavaltuutetun aloite.

http://www.lapsiasia.fi/nyt/aloitteet/aloite//view/1576830
------------

Lue lisää

Miksi lapsiasiavaltuutettu ei valvo lasten ja perheiden oikeuksia.

Mtv3 uutiset 23.10.2010.

Väitös: Lapsen ääni ei pääse esiin huoltajuuskiistoissa.

Lapsen on vaikea saada näkemyksiään esille huoltajuuskiistoissa kertoo tuore väitöstutkimus.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/10/1210641
--------------------

Lapsiasiat ? kirjoitti:

Miksi lapsiasiavaltuutettu ei valvo lasten ja perheiden oikeuksia.

Mtv3 uutiset 23.10.2010.

Väitös: Lapsen ääni ei pääse esiin huoltajuuskiistoissa.

Lapsen on vaikea saada näkemyksiään esille huoltajuuskiistoissa kertoo tuore väitöstutkimus.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/10/1210641
--------------------

Lue lisää

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä Suomessa on mm. arvioida lapsen edun ja oikeuksien toteutumista, seurata lain säädäntöä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Miksei keskustella ja tehdä tutkimuksia lasten huostaanottojen ja perheen ulkopuolelle sijoitettujen, biologisista vanhemmista eroitettujen lasten, nuorten ja perheiden kriisejä?

Lasten ja nuorten eroahdistuksesta vanhempien erossa on sitävastoin tehty tutkimuksia.

Lääkärilehti Duodecimissä tietoa lapsen erokriisistä.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_artikkeli=dlk00369&p_haku=
-----------

Lapsuuden traumat. kirjoitti:

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä Suomessa on mm. arvioida lapsen edun ja oikeuksien toteutumista, seurata lain säädäntöä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Miksei keskustella ja tehdä tutkimuksia lasten huostaanottojen ja perheen ulkopuolelle sijoitettujen, biologisista vanhemmista eroitettujen lasten, nuorten ja perheiden kriisejä?

Lasten ja nuorten eroahdistuksesta vanhempien erossa on sitävastoin tehty tutkimuksia.

Lääkärilehti Duodecimissä tietoa lapsen erokriisistä.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_artikkeli=dlk00369&p_haku=
-----------

Lue lisää

Varatuomari Anja Hannuniemi kritisoi sosiaalipsykologi Helinä Häkkinen Nyholmin käsitystä lapsen vieraannurranisoireyhtymästä, jota käytetään hyvin yleisesti huoltajuusriidoissa, jolloinka toinen ospauoli pyrkii leimaamaan toisen joko väkivaltaiseksi, raiskaajaksi, oman lapsen seksuaaliseksi hyväksikäyttäjäksi, juopoksi rentuksi.

Ihmetyttää, että Nyholm järjestää Awen luento ja koulutustilaisuuksia lasten parissa työskentelvlle.
Lisäksi hän valmistelee kirjaa nimetä Vainoamin, joka ilmeisesti perustuu sosiaalitoimen perinteisiin käsityksiin, että mies on se joka kiusaa.

Anja Hannuniemen kannaotto Vieraannuttamisoireyhtymästä.

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo98780&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero
----------

Asiantuntija? kirjoitti:

Varatuomari Anja Hannuniemi kritisoi sosiaalipsykologi Helinä Häkkinen Nyholmin käsitystä lapsen vieraannurranisoireyhtymästä, jota käytetään hyvin yleisesti huoltajuusriidoissa, jolloinka toinen ospauoli pyrkii leimaamaan toisen joko väkivaltaiseksi, raiskaajaksi, oman lapsen seksuaaliseksi hyväksikäyttäjäksi, juopoksi rentuksi.

Ihmetyttää, että Nyholm järjestää Awen luento ja koulutustilaisuuksia lasten parissa työskentelvlle.
Lisäksi hän valmistelee kirjaa nimetä Vainoamin, joka ilmeisesti perustuu sosiaalitoimen perinteisiin käsityksiin, että mies on se joka kiusaa.

Anja Hannuniemen kannaotto Vieraannuttamisoireyhtymästä.

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo98780&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero
----------

Lue lisää

Kopio Hanniniemen kannaotosta kertoo, että asiantutemus saattaa olla joillakin tahoilla kyseenalaista.

Vieraannuttamistermistö vaatii tarkentamista
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2010;126(9):1090-1
Anja Hannuniemi
Kirjeitä ja mielipiteitä
Kriminaalipsykologi Helinä Häkkänen-Nyholmin katsaus Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta erotilanteessa (Duodecim 5/2010) käsitteli suurelta osin sekä sisällöltään että lähteistöltään samoja teemoja, joita on kuvattu aiemmin ilmestyneessä 126-sivuisessa artikkelissani (Hannuniemi 2007). Tämä artikkeli on osa pitkälle edennyttä, vieraannuttamisoireyhtymää koskevaa väitöskirjaani, jonka taustalla on 20 vuoden kokemus vaikeista lapsiasioista.

Toinen artikkelini (Hannuniemi 2008a) käsittelee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä vieraannuttamistapauksissa.

Kolmannessa kirjoituksessa (Hannuniemi 2008b) olen oikonut vieraannuttamisoireyhtymää (PAS) koskevia väärinkäsityksiä. Mielestäni olisi ollut asianmukaista tuoda väitöstutkimukseni selkeämmin esille.

Häkkänen-Nyholmin katsaus aiheeseen on pintapuolinen mutta sellaisena kohtalaisen valaiseva. Aihepiiri on merkittävä, sillä Stakesin raportin ja tilastojen pohjalta vieraannuttamistapausten osuuden kaikista lapsiperheiden eroista voidaan arvioida olevan 8 - 10 % (Hannuniemi 2007).

Häkkänen-Nyholmin katsauksessa on kaksi olennaista puutetta: Avainkäsitettä vieraannuttaminen ei ole määritelty - eikä oireyhtymän - jos sitä on tarkoitettu, oireita ole lueteltu. Tämä johtaa käsitteelliseen sekavuuteen, koska käytetyllä termillä voidaan viitata kolmeen hyvin eritasoiseen ja -sisältöiseen asiaan:

1) Tosiasialliseen toimintaan, jossa toinen vanhempi manipuloi lasta toista vanhempaa vastaan.

2) Vanhemmasta vieraantumiseen, (parental alienation, PA), jossa lapsi on vieraantunut toisesta vanhemmasta mutta syy jää epäselväksi.

3) Vieraannuttamisoireyhtymään, (parental alienation syndrome, PAS) eli kliiniseen psykiatriseen diagnoosiin, jossa lapsen vieraantumisen syyksi nähdään toisen vanhemman vieraannuttava käytös.

PA on laajalti hyväksytty käsite, jota käyttävät systeemistä perheterapiaa harjoittavat, mm. Janet Johnston ja Joan Kelly. PA-ajattelun piirissä puhutaan myös kolmioasetelmista, pahanlaatuisista liittoumista ja lojaliteettikonflikteista, joita olen myös aiemmin tarkastellut (Hannuniemi 2007). Kelly ja Johnston eivät hyväksy PAS:ää, koska he eivät tahdo nähdä lähivanhempaa syyllisenä lapsen tilaan vaan vetoavat sen sijaan monisyiseen perhedynamiikkaan.

PAS on katkeriin erokiistoihin liittyvä psykiatrinen häiriö. Ensimmäistä kertaa sen pani merkille Wilhelm Reich v. 1949, minkä jälkeen tutkimuksia - myös toisistaan riippumattomia - on tehty valtavasti. PAS:ää toi vuodesta 1985 lähtien esille lastenpsykiatri Richard Gardner. Hänestä riippumatta johtava sosiaalityöntekijä Leona Kopetski kehitti 1970-luvun lopulla vastaavan vanhemmuuden arviointimallin, josta tuli standardi Coloradon osavaltiossa Yhdysvalloissa.

Laaja kansainvälinen tutkijaryhmä, johon kuulun, on tehnyt DSM-V:tä ja ICD-11:tä valmisteleville komiteoille hakemuksen PAS:n saamiseksi tautiluokitukseen. PAS saattaa päästä DSM-V:n liite-osaan nimikkeellä parental alienation disorder (PAD) tai parental alienation relational problem. PAS koostuu kahdeksasta oireesta, joista vähintään kolmen tulee esiintyä:

1) Panettelukampanja toista vanhempaa vastaan. 2) Heikot, absurdit tai vähäpätöiset perustelut torjunnalle. 3) Ambivalenssin puute lapsessa. Lapsi pitää lähivanhempaa kokonaan hyvänä ja etävanhempaa kokonaan pahana. 4) Lapsi väittää, että hän on itsenäisen ajattelun kautta päätynyt vastustamaan toista vanhempaa, mutta torjunta on todellisuudessa vieraannuttamisen seurausta. 5) Lapsen antama, vieraannuttavan vanhemman käsityksiä heijastava tuki tälle vanhempien välisessä konfliktissa. 6) Syyllisyyden puuttuminen etävanhempaan kohdistetun julmuuden tai hyväksikäytön johdosta, ei kiitollisuutta. 7) Lainattujen mielikuvien esiintyminen. Esittäessään väitteitä etävanhemman tekemistä vääryyksistä lapset käyttävät lähivanhemmalta oppimiaan aikuismaisia termejä niiden sisältöä tietämättä. 8) Vihamielisyyden leviäminen torjutun vanhemman ystäviin ja sukulaisiin.

Häkkänen-Nyholmin katsauksen voidaan katsoa viittaavan enimmäkseen PAS:ään, ja se olisi ollut hyvä nimetä. Katsauksen lähteiden kirjoittajista suurin osa suhtautuu PAS:ään positiivisesti. Ei kuitenkaan Joan Kelly, joka olisi varsin loukkaantunut, jos saisi tietää, että hänen artikkeliinsa on vedottu tuen saamiseksi PAS:lle. Kellyn artikkelin käyttäminen olisi ainakin vaatinut tässä kerrotun taustan selvittämistä
----------.

Oikeusvaltio? kirjoitti:

Kopio Hanniniemen kannaotosta kertoo, että asiantutemus saattaa olla joillakin tahoilla kyseenalaista.

Vieraannuttamistermistö vaatii tarkentamista
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2010;126(9):1090-1
Anja Hannuniemi
Kirjeitä ja mielipiteitä
Kriminaalipsykologi Helinä Häkkänen-Nyholmin katsaus Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta erotilanteessa (Duodecim 5/2010) käsitteli suurelta osin sekä sisällöltään että lähteistöltään samoja teemoja, joita on kuvattu aiemmin ilmestyneessä 126-sivuisessa artikkelissani (Hannuniemi 2007). Tämä artikkeli on osa pitkälle edennyttä, vieraannuttamisoireyhtymää koskevaa väitöskirjaani, jonka taustalla on 20 vuoden kokemus vaikeista lapsiasioista.

Toinen artikkelini (Hannuniemi 2008a) käsittelee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä vieraannuttamistapauksissa.

Kolmannessa kirjoituksessa (Hannuniemi 2008b) olen oikonut vieraannuttamisoireyhtymää (PAS) koskevia väärinkäsityksiä. Mielestäni olisi ollut asianmukaista tuoda väitöstutkimukseni selkeämmin esille.

Häkkänen-Nyholmin katsaus aiheeseen on pintapuolinen mutta sellaisena kohtalaisen valaiseva. Aihepiiri on merkittävä, sillä Stakesin raportin ja tilastojen pohjalta vieraannuttamistapausten osuuden kaikista lapsiperheiden eroista voidaan arvioida olevan 8 - 10 % (Hannuniemi 2007).

Häkkänen-Nyholmin katsauksessa on kaksi olennaista puutetta: Avainkäsitettä vieraannuttaminen ei ole määritelty - eikä oireyhtymän - jos sitä on tarkoitettu, oireita ole lueteltu. Tämä johtaa käsitteelliseen sekavuuteen, koska käytetyllä termillä voidaan viitata kolmeen hyvin eritasoiseen ja -sisältöiseen asiaan:

1) Tosiasialliseen toimintaan, jossa toinen vanhempi manipuloi lasta toista vanhempaa vastaan.

2) Vanhemmasta vieraantumiseen, (parental alienation, PA), jossa lapsi on vieraantunut toisesta vanhemmasta mutta syy jää epäselväksi.

3) Vieraannuttamisoireyhtymään, (parental alienation syndrome, PAS) eli kliiniseen psykiatriseen diagnoosiin, jossa lapsen vieraantumisen syyksi nähdään toisen vanhemman vieraannuttava käytös.

PA on laajalti hyväksytty käsite, jota käyttävät systeemistä perheterapiaa harjoittavat, mm. Janet Johnston ja Joan Kelly. PA-ajattelun piirissä puhutaan myös kolmioasetelmista, pahanlaatuisista liittoumista ja lojaliteettikonflikteista, joita olen myös aiemmin tarkastellut (Hannuniemi 2007). Kelly ja Johnston eivät hyväksy PAS:ää, koska he eivät tahdo nähdä lähivanhempaa syyllisenä lapsen tilaan vaan vetoavat sen sijaan monisyiseen perhedynamiikkaan.

PAS on katkeriin erokiistoihin liittyvä psykiatrinen häiriö. Ensimmäistä kertaa sen pani merkille Wilhelm Reich v. 1949, minkä jälkeen tutkimuksia - myös toisistaan riippumattomia - on tehty valtavasti. PAS:ää toi vuodesta 1985 lähtien esille lastenpsykiatri Richard Gardner. Hänestä riippumatta johtava sosiaalityöntekijä Leona Kopetski kehitti 1970-luvun lopulla vastaavan vanhemmuuden arviointimallin, josta tuli standardi Coloradon osavaltiossa Yhdysvalloissa.

Laaja kansainvälinen tutkijaryhmä, johon kuulun, on tehnyt DSM-V:tä ja ICD-11:tä valmisteleville komiteoille hakemuksen PAS:n saamiseksi tautiluokitukseen. PAS saattaa päästä DSM-V:n liite-osaan nimikkeellä parental alienation disorder (PAD) tai parental alienation relational problem. PAS koostuu kahdeksasta oireesta, joista vähintään kolmen tulee esiintyä:

1) Panettelukampanja toista vanhempaa vastaan. 2) Heikot, absurdit tai vähäpätöiset perustelut torjunnalle. 3) Ambivalenssin puute lapsessa. Lapsi pitää lähivanhempaa kokonaan hyvänä ja etävanhempaa kokonaan pahana. 4) Lapsi väittää, että hän on itsenäisen ajattelun kautta päätynyt vastustamaan toista vanhempaa, mutta torjunta on todellisuudessa vieraannuttamisen seurausta. 5) Lapsen antama, vieraannuttavan vanhemman käsityksiä heijastava tuki tälle vanhempien välisessä konfliktissa. 6) Syyllisyyden puuttuminen etävanhempaan kohdistetun julmuuden tai hyväksikäytön johdosta, ei kiitollisuutta. 7) Lainattujen mielikuvien esiintyminen. Esittäessään väitteitä etävanhemman tekemistä vääryyksistä lapset käyttävät lähivanhemmalta oppimiaan aikuismaisia termejä niiden sisältöä tietämättä. 8) Vihamielisyyden leviäminen torjutun vanhemman ystäviin ja sukulaisiin.

Häkkänen-Nyholmin katsauksen voidaan katsoa viittaavan enimmäkseen PAS:ään, ja se olisi ollut hyvä nimetä. Katsauksen lähteiden kirjoittajista suurin osa suhtautuu PAS:ään positiivisesti. Ei kuitenkaan Joan Kelly, joka olisi varsin loukkaantunut, jos saisi tietää, että hänen artikkeliinsa on vedottu tuen saamiseksi PAS:lle. Kellyn artikkelin käyttäminen olisi ainakin vaatinut tässä kerrotun taustan selvittämistä
----------.

Lue lisää

Lapsiasiavaltuutetun pitäisi olla lasten, nuorten ja perheiden tukena, auttaa, tukea ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä massiivisen "kukkahattutäti armeijan kanssa".

Nämä uutiset antavat täysin päinvasyaisen kuvan.

Yle uutiset 17.2.2012. Opiskelijat tungeksivat mielenterveyshoitoon.

Tämän uutisen lopussa lisälinkki uutiseen,
Koulupsykologien puute voi tulla kalliiksi.

Lue, kommentit, kommentoi.

http://yle.fi/alueet/turku/2012/02/opiskelijat_tungeksivat_mielenterveyshoitoon_3264425.html
-------

Lapsiuhrit. kirjoitti:

Lapsiasiavaltuutetun pitäisi olla lasten, nuorten ja perheiden tukena, auttaa, tukea ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä massiivisen "kukkahattutäti armeijan kanssa".

Nämä uutiset antavat täysin päinvasyaisen kuvan.

Yle uutiset 17.2.2012. Opiskelijat tungeksivat mielenterveyshoitoon.

Tämän uutisen lopussa lisälinkki uutiseen,
Koulupsykologien puute voi tulla kalliiksi.

Lue, kommentit, kommentoi.

http://yle.fi/alueet/turku/2012/02/opiskelijat_tungeksivat_mielenterveyshoitoon_3264425.html
-------

Lue lisää

Lapsiasiavaltuutettu ei taida kukkahattutäteineen hallita hommia ja velvollisuuksia?

Yle uutiset 7.2.2012. Koulupsykologien puute voi tulla kalliiksi.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka jyrähti oppilashuollon puutteista.

Lue uutinen, kommentit, kommentoi.

http://yle.fi/alueet/turku/2012/02/koulupsykologien_puute_voi_tulla_kalliiksi_3238612.html
----------

Sossut hoitoon? kirjoitti:

Lapsiasiavaltuutettu ei taida kukkahattutäteineen hallita hommia ja velvollisuuksia?

Yle uutiset 7.2.2012. Koulupsykologien puute voi tulla kalliiksi.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka jyrähti oppilashuollon puutteista.

Lue uutinen, kommentit, kommentoi.

http://yle.fi/alueet/turku/2012/02/koulupsykologien_puute_voi_tulla_kalliiksi_3238612.html
----------

Lue lisää

Lapsiasiavaltuutetulla ja muilla "lastensuojelijoilla" taitaa olla pallo hukassa, tai kakkosvauheen puberteetti ja uhmaikä.

Yle uutiset 22.2.2010.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka. Oppilashuolto ei täytä lain vaatimuksia.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/02/oikeuskansleri_oppilashuolto_ei_tayta_lain_vaatimuksia_1469928.html
-----------------

Uhmaikä? kirjoitti:

Lapsiasiavaltuutetulla ja muilla "lastensuojelijoilla" taitaa olla pallo hukassa, tai kakkosvauheen puberteetti ja uhmaikä.

Yle uutiset 22.2.2010.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka. Oppilashuolto ei täytä lain vaatimuksia.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/02/oikeuskansleri_oppilashuolto_ei_tayta_lain_vaatimuksia_1469928.html
-----------------

Lue lisää

Lapsiasiavaltuutetun olisi syytä puuttua lastensuojelussa oleviin epäkohtiin.

Miksi Lapsiasiavaltuutettu puutu niihin, vai onko taustalla "suuremmat voimat"?

Yle uutiset.

Oikeuskansleri: Kunnilla ei ole halua laittaa oppilashuoltoa kuntoon.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/oikeuskansleri_kunnilla_ei_halua_laittaa_oppilashuoltoa_kuntoon_3215682.html
-------

Missä mättää? kirjoitti:

Lapsiasiavaltuutetun olisi syytä puuttua lastensuojelussa oleviin epäkohtiin.

Miksi Lapsiasiavaltuutettu puutu niihin, vai onko taustalla "suuremmat voimat"?

Yle uutiset.

Oikeuskansleri: Kunnilla ei ole halua laittaa oppilashuoltoa kuntoon.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/oikeuskansleri_kunnilla_ei_halua_laittaa_oppilashuoltoa_kuntoon_3215682.html
-------

Lue lisää

OnkoLapsiasiavaltuutetulta ja kukkahattutädeiltä pallo hukassa ja hormonitoiminta sekaisin?

Järkyttävä uutinen, vuonna 1935 syntynyt nainen on valitellut monille tahoille.

Tämä kuuluu ilmeisesti psykoanalyytkko Sigmund Frudin luomiin harhaoppeihin, joidenka seurauksena on ollut Vainoharhaisuus, josta muodostui ensin virus, epidemia, pandemia ja noitavainot.

Väitteet rakastelun äänistä toivat tuomion kunnianloukkauksesta
17.2.2012 16:35 | 0 |
STT Lahti. Päijät-Hämeen käräjäoikeus langetti perjantaina tuomion erikoisessa kunnianloukkausjutussa. Nainen levitti perusteettomia tietoja naapurinsa muka paheellisesta elämästä.

Vuonna 1935 syntynyt nainen oli valitellut monille talon asukkaille, tuttavilleen ja isännöitsijälle äänekkäästä rakastelusta yläkerrassa, vaikka todellisuudessa huoneistossa vain siivottiin ajoittain.

Tuomittu oli lisäksi kirjoittanut yläkertaan kirjeen, jonka hän myönsi oikeudessa perättömäksi. Siinä hän muun muassa epäili naapurinsa pyörittävän pornoluolaa.

Naapuri ehti saada isännöitsijältä huomautuksen ennen kuin asioitten oikea laita selvisi.

Nainen sai kunnianloukkauksesta 25 päiväsakon tuomion, mikä tietää hänen tuloillaan 250 euron laskua.

Tuomittu joutuu lisäksi korvaamaan uhrille oikeuskulut ja 400 euroa kärsimyksistä.
----------



.

Endometrioosi syynä? kirjoitti:

OnkoLapsiasiavaltuutetulta ja kukkahattutädeiltä pallo hukassa ja hormonitoiminta sekaisin?

Järkyttävä uutinen, vuonna 1935 syntynyt nainen on valitellut monille tahoille.

Tämä kuuluu ilmeisesti psykoanalyytkko Sigmund Frudin luomiin harhaoppeihin, joidenka seurauksena on ollut Vainoharhaisuus, josta muodostui ensin virus, epidemia, pandemia ja noitavainot.

Väitteet rakastelun äänistä toivat tuomion kunnianloukkauksesta
17.2.2012 16:35 | 0 |
STT Lahti. Päijät-Hämeen käräjäoikeus langetti perjantaina tuomion erikoisessa kunnianloukkausjutussa. Nainen levitti perusteettomia tietoja naapurinsa muka paheellisesta elämästä.

Vuonna 1935 syntynyt nainen oli valitellut monille talon asukkaille, tuttavilleen ja isännöitsijälle äänekkäästä rakastelusta yläkerrassa, vaikka todellisuudessa huoneistossa vain siivottiin ajoittain.

Tuomittu oli lisäksi kirjoittanut yläkertaan kirjeen, jonka hän myönsi oikeudessa perättömäksi. Siinä hän muun muassa epäili naapurinsa pyörittävän pornoluolaa.

Naapuri ehti saada isännöitsijältä huomautuksen ennen kuin asioitten oikea laita selvisi.

Nainen sai kunnianloukkauksesta 25 päiväsakon tuomion, mikä tietää hänen tuloillaan 250 euron laskua.

Tuomittu joutuu lisäksi korvaamaan uhrille oikeuskulut ja 400 euroa kärsimyksistä.
----------



.

Lue lisää

Lapsiasiavaltuutettu on ottanut kantaa lasten prissa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi, sekä Opettajien syyllistymistä lasten kiusaamiseen.

Koulusurmat ja pahoinitelyt olisi myös pyrittävä ennaltaehkäisemään, pelkkä huoli ei riitä, vaan asiaan olisi puututtava.

Yle uutiset 17.2.2012.

Poliisi penää tiukkaa puuttumista kouluväkivaltaan

Turun kouluissa sattuu varotoimista huolimatta 30 pahoinpitelyä vuosittain.

http://yle.fi/alueet/turku/2012/02/poliisi_penaa_tiukkaa_puuttumista_kouluvakivaltaan_3265717.html
----------

Varotoimet? kirjoitti:

Lapsiasiavaltuutettu on ottanut kantaa lasten prissa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi, sekä Opettajien syyllistymistä lasten kiusaamiseen.

Koulusurmat ja pahoinitelyt olisi myös pyrittävä ennaltaehkäisemään, pelkkä huoli ei riitä, vaan asiaan olisi puututtava.

Yle uutiset 17.2.2012.

Poliisi penää tiukkaa puuttumista kouluväkivaltaan

Turun kouluissa sattuu varotoimista huolimatta 30 pahoinpitelyä vuosittain.

http://yle.fi/alueet/turku/2012/02/poliisi_penaa_tiukkaa_puuttumista_kouluvakivaltaan_3265717.html
----------

Lue lisää

Lapsiasiavaltuutetun olisi syytä perehtyä asiohin, joita Yle Eläväsä arkistossa on käsitelty, kuten myös useissa Mot ohjelmissa.

Yle. Elävä arkisto. Insesti on seksuaalirikoksista julmin .
Julkaistu 14.6.2011.

Jokohan vihdoinkin aletaan keskustelemaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja nostamaan esiin kirkon, eti uskonlahkojen piirissä tapahtuneet sadat, jos ei tuhannet hyväksikäyttötapaukset.Suomesssa.

Insestistä, eli perheen sisäisestä hyväksikäytöstä on uutisoitu parikymmentä vuotta ja leimattu perheiden isejä hyväksikäyttäjiksi, etenkin huoltajjusriidoisssa.

Myös sosiaalitoimen on väitetty kehoittaneen äitejä tekemään perättömiä insestisyytöksiä.

Tutkija Johanna Hiitola on tehnyt tutkimuksen "Suosivatko sosiaalityöntekijät äitejä huoltajuusriidoissa.

Tasa-Arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen on myös puuttunut myös ongelmaan saatuaan runsaasti ilmoituksia iseiltä, kuinka heitä on kohdeltu huoltajuuskiistoissa.

Isyyslaki muuttui tämän vuoden alusta.
Myös huoltajuuskiistoissa on oltava psykiatri, tai joku muu asiantuntija.

Myös lapsen kuuleminen tuli pakollisesksi tämän vuoden alusta.

Onko tarkoituksena ollut kiinnittää huomio pois pedofiliasta?

Yle arkisto-ohjelmat.

Lapsiin kohdistuva hyväksikäyttö on arka aihe. Rippisalaisuus estää pappia ilmoittamatta insestistä, vaikka tekijä olisi tunnustanut.

Insestisyytöksiä käytetään myös huoltajuuskiistoissa, jolloin leima jää pysyvästi vaikka tekoa ei olisi tapahtunutkaan.

Ensimmäisessä videoklipsissä on haastateltavana vanhempi ylikonstaapeli Marja Vuento. Hän on tutkinut seksuaalirikoksia n.30 vuotta.

Myös lastenpsykiatria ei ole ollut ajan tasalla. Isät on leimattu psykopaateiksi, vaikka Hannuniemen tutkimusten mukaan äidit ovat psykopaatteja, kun kysymyksessä on huoltajuuskiista.

Professori Katariina Finnilä Tuohimaa on kritisoinut lastensuojelun parissa työskenteleviä ammattitaidottomiksi, koskien lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimuksia.

Filosofian tohtori Hannele Törrönen on puuttunut myös näihin epäkohtiin ja antanut vuonna 2003 uudet ohjeet hyväksikäytön tutkimuksia varten, mutta niitä ei ole noudatettu.

Ensimmäisessä videoklipsissä asiantuntijoiden keskustelua insestistä. sosiologi Jaana Kauppinen, lastenpsykiatri Frederik sekä vanhempi konstaapeli Marja Vuento keskustelevat toimittaja Nina Stenrosin johdolla insestistä sekä uhrin, että tekijän näkökulmasta.
Miten tavallisesta ihmisestä tulee pedofiili? Mitkä tekijät johtavat itse tekoon?
Kesksutelussa pohditaan myös minkälaisia vammoja uhrille tulee?
Kesto 28:58 min.

Toisessa videossa tuomaspappi Jaana Räntilä kertoo kuinka rippisalaisuus velvoittaa häntä työssään.
Lakien ristiriitaisuuksia selventää tohtori Sami Mahkonen. Kirkkoneuvos Seppo Häkkinen kommentoi, miksi rippisalaisuus tulisi rikosepäilyistä huolimatta säilyttää Suomessa. Kesto 6:33 min.

Miltä tuntuu kun entinen puoliso syyttää insestististä avioeron yhteydessä?
Syytökset jäävät ilmaan ja leima otsaan, vaikka oikeuden päätös olisikin kumonnut väitteet.

Kolmannessa videossa Jukka Lipola kertoo omasta kokemuksestaan, jossa huoltajuukiistan kärjistyttyä lapsen äiti teki perättömän ilmoituksen insestistä.
Tapauksessa nousi esiin myös koko Tampereen yliopistollisen sairaalan tapa tehdä insestitutkimusta. kesto 12:16 min.

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=103&t=&a=10386
-------------------

Lapsuus voi määrittää koko loppuelämän.

Lapsiasiavaltuutettu. Verkkouutinen 7.2.2012.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston suunnittelija Senni Arponen löysi oman tutkijan latunsa ja lapsiasiat tutkimuskohteena sosiaalityön opintojen loppuvaiheessa..

Alkoi kiinnostaa miten lapsuuden kokemukset voivat rajoittaa, tai tukea elämää myöhemmin.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston hekilöstöä lisätty ja uudistettu.
Toivottavasti myös käytännöt muuttuvat lapsi ja perheystävällisemmiksi.

Mielenkiintoinen näkökulma.

http://www.lapsiasia.fi/nyt/tiedotteet/tiedote/view/1578749
-----------

Toivoa paremmasta? kirjoitti:

Lapsuus voi määrittää koko loppuelämän.

Lapsiasiavaltuutettu. Verkkouutinen 7.2.2012.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston suunnittelija Senni Arponen löysi oman tutkijan latunsa ja lapsiasiat tutkimuskohteena sosiaalityön opintojen loppuvaiheessa..

Alkoi kiinnostaa miten lapsuuden kokemukset voivat rajoittaa, tai tukea elämää myöhemmin.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston hekilöstöä lisätty ja uudistettu.
Toivottavasti myös käytännöt muuttuvat lapsi ja perheystävällisemmiksi.

Mielenkiintoinen näkökulma.

http://www.lapsiasia.fi/nyt/tiedotteet/tiedote/view/1578749
-----------

Lue lisää

Tämmöinen vetoomuspyyntö löytyi netistä. Adressin oli allakirjoittanut vain 10 henkeä

Suomen räikeä lapsibisnes on loputtava

Suomessa käytetään tuhottomasti rahaa lastensuojeluun, puhutaan 600-700 mil. eurosta. Kuitenkin tuolla rahalla ei saada oikeastaan paljonkaan aikaan. Monia on ruvennut ihmetyttämään että kuka se oikea hyötyjä tässä oikein on?

Työskentelen Sosiaalityöntekijänä ja välillä tuntuu siltä että järjestöillä kenen kanssa työskentelen, ei läheskään aina ole hyvä eikä lasten ja perheiden etua ja oikeutta ajava tarkoitusperä. Tuntuu että kyseisten järjestöjen alkuperäinen tarkoitusperä on vääristynyt ja keskittynyt vain varojen hankintaan, onko asia näin?

Myös näistä asioista puhuminen sosiaalityöntekijöiden kesken on kiellettyä ja sitä valvotaan tarkasti. Työssäni haluaisin olla mahdollisimman oikeudenmukainen mutta toteutuuko se?

Nykyinen lastensuojelutyö on sitä että lastensuojelun asiakkaaksi "joudutaan", puhutaan todellakin joutumisesta. Lastensuojelun asiakkuus aloitetaan usein vaikkei mitään oikeaa syytä edes olisi, siitä kun joku taho tekee ilmoituksen, ja sehän on tietysti lain mukaan tutkittava, Käytetäänkö tätä asiaa räikeästi hyväksi? Tämä "ilmiantaminen" on nykyään myös esim. oiva ja hyvin alhainen kostokeino, olen huomannut.

Nyt on ollut paljon keskustelua siitä että onko Suomessa lastensuojelubisnestä?
Lukuisissa keskusteluissa on puitu monia epäkohtia ja monet niistä ovat hyvinkin todentuntuisia ja totuudenmukaisia, voin sanoa. Monilla perheillä on hyvinkin ikäviä kokemuksia lastensuojelusta, varmasti aiheestakin. Voin sanoa että meitä työntekijöitäkin on moneen lähtöön ja pystyn myöntämään että ammattikunnassani tapahtuu myös virheitä ja ylilyöntejä.

Onko lastensuojelun periaate muuttunut täysin bisnestä suojelevaksi, perheitä hyväksikäyttäväkisi, järjestäytyneekisi rikolliset merkit täyttäväksi toiminnaksi? Onko se nykyään vain bisnestä, missä "sosiaalikoneisto kaappaa lapsia" herrojen/rouvien rahakoneiksi? Onko tämän kaiken takana ns "kolmas sektori"?

Allekirjoittamalla tämän adressin vaadit että nämä asiat tutkitaan perinpohjin, kaikki lastensuojelun epäkohdat korjataan, lastensuojelulakia muutetaan lasta ja perhettä suosivaksi, valtio sekä RAY sulkevat rahahanat näiltä kolmannen sektorin toimijoilta ja antavat rahaa suoraan kunnille avohuollon tukitoimien kehittämiseen ja toimeentulotukeen ja vaadit että tämä järjetön lapsien laitokisiin haalinta ja perheiden hajoittaminen loppuu. Tämä asia voi koskettaa joskus jopa sinunkin perhettäsi, tämä on koko yhteiskuntaa koskeva asia.
------------



Toteutuuko oikeus?