Omainen laitoksessa

murmelinsa

Tässä viestiketju meille, kenen omainen on laitoksessa, pysyvästi tai intervallissa, myös vammaispalvelulain tiiapäishoidossa jne. Sekä kuntoutusjaksolla jne.

Tervetuloa kaikki me ketä tämä tilanne henkilökohtaisesti koskee.. Omaisen laitokseen siirtyminen ei ole helppoa kai koskaan, se herättää monenlaisia tunteita, helpotusta, surua ja huoltakin. Tässä voisimme turvallisesti keskenämme niitä tuntoja kirjoittaa, ilman ulkopuolisten kommentteja.

85

493

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tähähä

      miks pitää taas uusi viestiketju

      • Perustakaa oma tiimi

        Siksi kun haluaa rajata porukkaa pois kirjoituksten ulkopuolelle.


    • ristiina ja tytär

      Vapaa maa,ja vapaus keskustella,ihan höpöä rajata,aikuiset ihmiset!!Tukea annetaan jos tarvis,ja oli aihe mikä vaan,tai tilanne....

    • H-M

      Tulin juuri miestäni katsomasta. Hän ei hyväksy laitokseen joutumista. On minulle vihainen. Ei suostu puhumaan mitään, vähän puhui viime aikoina muutenkin, nyt ei yhtään. Hän on tietoinen ja ajan tasalla, paitsi ihan satunnaisesti on harhoja. Likkumaan ei pysty yhtään.

      • Siiri-Ellen

        >Tulin juuri miestäni katsomasta. Hän ei hyväksy laitokseen joutumista. On minulle vihainen. Ei suostu puhumaan mitään, vähän puhui viime aikoina muutenkin,<

        Älä anna sen masentaa itseäsi, H-M. Alku on aina hankala, mutta aivan varmasti miehesi hyväksyy tilanteen, kun käyt häntä usein katsomassa. Toivottavasti jaksat jatkuvasti selittää, että kotona hoitaminen kävi yli voimiesi ja oli jo riski teille molemmille. Lopulta miehesi sopeutuu tilanteeseen, alkaa varmasti viihtyäkin kun ehtii tutustua paikkaan ja sen ihmisiin.


      • skippari
        Siiri-Ellen kirjoitti:

        >Tulin juuri miestäni katsomasta. Hän ei hyväksy laitokseen joutumista. On minulle vihainen. Ei suostu puhumaan mitään, vähän puhui viime aikoina muutenkin,<

        Älä anna sen masentaa itseäsi, H-M. Alku on aina hankala, mutta aivan varmasti miehesi hyväksyy tilanteen, kun käyt häntä usein katsomassa. Toivottavasti jaksat jatkuvasti selittää, että kotona hoitaminen kävi yli voimiesi ja oli jo riski teille molemmille. Lopulta miehesi sopeutuu tilanteeseen, alkaa varmasti viihtyäkin kun ehtii tutustua paikkaan ja sen ihmisiin.

        Kannattaa olla myös realisti, aina kaikki ei sopeudu laitokseen.. elämä ei ole kuin onnellisen elokuvan loppu, vaikka kuinka niin toivoisi.

        Kaikkein inhottavin tilanne on se, kuten meillä kävi.. omaista siirettiin sinne ja tänne, oli remonttia, tilanpuutetta, oli väärällä osastolla, siirtymät olivat noin 20 km matkalla.. kyllä se kysyi myös omaisten hermoja, kun monessakaan siirrossa ei näyttänyt olevan mitään järkeä.. ja kylmä totuus oli se, että ukkia pelotti vieraat paikat.. kyllä siinä jää ihan tämän yhteiskunnan rattaiden jalkoihin pieni ihminen. Toki onhan varmaan vielä jossain pieniä kuntia, jossa vain muutama hoitopaikka, niin ei tarvitse em asioiden kanssa taistella.


    • skippari

      Meillä on palvelusuunnitelmassa juuri tuo tilapäishoidon mahdollisuus kirjattu.. vielä on eteenpäin menty, ilman sen tarvetta ..

      Mutta mutta, sitäkin pitää tässä alkaa harkitsemaan.. vamma ei mihinkään katoa, joten siihen laitos ajatukseen pitää tottua.

      Sana laitos on vaan niin lamaannuttava.. :(

    • H-M

      Luovuttaminen ottaa koville.
      Unikin tulee jos on tullakseen. Jouduin valvomaan hoidettavani kanssa, nyt valvon muuten vain.

    • ristiina ja tytär

      Mie kun vein eilen mieheni intervalliin niin olin iloinen kun 2 viikkoa vapaata,sit kotona näen hänen kengät,takin,sängyn jne...sitten tulee huono omatunto suru ja kaikki,no istuin kellaris ja itkin niin että ei kyyneleitä enää tullut,tänään jo parempia,ketuttaa kun ei saakeli voi elää ns.normielämää.arghhhhhhhhhhhhh

      • 5+5

        Ymmärrän hyvin sua ristiina, olet vielä nuori ja perhe-elämän pitäisi olla normaalia.. ja nyt se kaikkea muuta..


    • hoitaja vuosia.

      Niin se on omaishoitajuus kuin entisellä variksella tervassa. Kun nokka irtosi niin pyrstö tarttui.. jne..
      Alkuun meni kaivatut ja tarpeelliset vapaat huonon omantunnon ja säälin kanssa kärvistellessä.
      Vähitellen siihen tottui hoitaja ja hoidettava.

    • 14 + 17

      >Vähitellen siihen tottui hoitaja ja hoidettava.<

      Juuri noin se menee. Alku voi ollla hyvinkin hankalaa, mutta ei kannata antaa periksi. Kyllä siihen tottuu, tietäen että se kuitenkin auttaa taas jaksamaan.

    • H-M

      Siirtymävaihe silloin kun joutuu luovuttamaan mahdottoman edessä on paljon vaikeampi kuin osasin kuvitella.
      Nyt olisi aikaa, muistan kuinka katselin ikkunasta ulos kun aurinko paistoi keväthangille, oli haikea olo kun kaipasi jotain....
      Nyt pääsen vaikka hurjastelemaan potkukelkalla kaikessa rauhassa, mutta...Jos lähden jonnekin on kiire kotiin ihan kuin olisin luvattomilla reissuilla.
      Matkustelin omaishoitajan ollessanikin aika paljon, sain melko hyvin vapaata, oli hyvä lähteä ja hyvä tulla kotiin tuttuun ja turvalliseen elämään hoidettavan kanssa. Nyt ei huvita lähteä mihinkään. Kun vapautta on rajattomasti, se menettää arvonsa.
      Pitää alkaa oikein tosissaan sopeutua toisenlaiseen elämänrytmiin.
      Iski ankara flunssakin, korkea kuume ja jäsenet kuin jyrän alle jääneellä. Nyt on vähän parempi olo, ihme jos päästää näin helpolla.
      Sitten kun sain rytmistä kiinni omaishoidossa, se meni melko hyvin. Kun huomasin loppuunpalamisen oireita läksin viikoksi pariksin lomalle, näin pystyin jatkamaan sellaisena omaishoitajana että hoidettavalla sekä itselläni oli hyvä olla.
      Alkuun päästin itseni liian väsyneeksi, se ei ollut kummankaan etu, aloin oppia säästämään itseäni.
      Mutta viimein konstit loppuivat. Sanon ihan sydämestäni että olisin mielelläni vielä jatkanut jos se olsi ollut mahdollista.

    • 6 + 4

      >Sanon ihan sydämestäni että olisin mielelläni vielä jatkanut jos se olsi ollut mahdollista.<

      Tuttu tunne minullekin, sekä omalta että muutaman omaishoitajana toimineen kohdalta.

      Elät nyt suurta muutoksen aikaa, H-M, kun koko elämäsi meni uusille puille. Muutos on yhtä suuri kuin aikoinaan se, kun lapset läksivät kotoa. Silloinkin piti opetella, mitä sillä lisääntyneellä vapaa-ajalla tekisi. Koti tuntui tyhjältä, kun nuorten menemisiin ja tulemisiin liittyvät äänet vaikenivat.

      Nyt sinun on taas totuttava siihen, että koti on entistäkin tyhjempi. Sinun täytyy opetella elämään itsellesi ja itseksesi. Ottaa aika koville, mutta kyllä siihen lopulta tottuu.

      Muutoksen hyväksyminen ja sopeutuminen ottaa aikansa niin sinulta kuin mieheltäsikin. Voimia teille molemmille, että vaikea sopeutumisvaihe jäisi mahdollisimman lyhyeksi.

    • ....

      Saunalahti taas temppuilee, kokeilen joko löytyi bannaamaton IP-osoite.

      • H-M

        Mökkikoneella on Saunalahden liittymä, pitää katkaista yhteydet ja yrittää uudelleen, paljon on bannattuja ositteita kun usein keskustelu on ensimmäisellä avauksella evätty.
        Kirjoitin pitkän litania en voinukaan lähettää sitä.
        Tulin eilen lämmittämään mökkiä, nyt on leutoa, peruslämpö oli päällä joten hyvin tarkenee. Totuttelen vapauteeni.
        Keskustassa ei bannaus ongelmaa ole siellä on kiinteä liittymä.


    • H-M

      Olen käynyt päivittäin miehen luona, hän on äkäinen, ei puhu minulle lainkaan.
      Koska en voi asialle mitään, en myöskään tunne syyllisyyttä. Tyhjän kodin syndrooma on, ei oikein osaa tarttua mihinkään.

    • Lässytilässyti

      Mitä jos et vaikka viikkoon kävisi miestäsi katsomassa, H-M, jos hän sitten ilahtuisi kun näkisi sinut viikon päästä? Nyt miehesi varmaan käy läpimuutosta ja vaikeata sopeutumisvaihetta- hänelläkin on rankkaa, mutta eritavalla kuin sinulla.

      Oletko itse kokeillut vaikkka lukemista? Kävisit kirjastosta kassillisen luettavaa ja uppoutuisit kirjojen maailmaan. Tai lähtisit pariksi viikoksi nopealle lähdölle etelään, nyt kun sinua ei mikään enää pidättele. Ympäristön vaihtuminen ei olisi nyt ainakaan pahasta.

      Tiedän, että joku tästäkin lässynlässyksi kokemastaan neuvosta taas närkästyy, mutta välikö hällä. Jos tyhjän kodin syndrooma ahdistaa, niin jotain täytyy tehdä. Tsemppiä sinulle :-)

    • H-M

      En minä ainakaan närkästy:)))
      Tiedän että miehellä on vielä rankempaa kuin minulla. Vein hänelle telkkarin omat vaatteet ja valokuvia, mutta koti, oma huone ja oma sänky ovat rakkaimmat maailmassa. Hän ei oikein usko että en pysty enää hoitamaan kotona.
      Olen yrittänyt vaikka mitä, ei oikein saa otetta vielä....
      Juttelin tänään hoitajan kanssa, tultiin siihen tulokseen että ympäristönvaihdos tekisi minulle hyvää.
      Ei tässä auta kuin ruveta elämään elämäänsä, ihan itselleen pitkästä aikaa.
      Opettelua se pitkän hoitotyön jälkeen vaatii, vaikka en mikään uhrautuja ollutkaan. Pidin vapaata, matkustelin ym.. Nyt kun pääsisi en huvita.
      Sanoinkin aina että vapaata arvostaa paljon enemmän kun sitä ei ole ylenmäärin.

    • Uupunut

      Olen saanut äitini lähemmäs itseäni uuden kotikuntalain nojalla kovan taistelun kautta. Nyt kuolen väsymyksen ja minun pitäisi jaksaa istua hänen vierellään. Pitkä laitoksessa olo ja sairaus ovat vieneet häneltä liikuntakyvyn ja elämänhalun.
      Monet eri laitokset ja yksityiset hoitolaitokset 13 vuotta. Huonoa kohtelua ja ala-arvoisia hoitopaikkoja.

      • Ei millään pahalla

        Aivan. Olisikin ollut varmaan parempi hoitaa hänet itse jos yksikään hoitopaikka ei ole kyennyt tarjoamaan hänelle riittävän laadukasta hoitoa. Lohduttaako omatuntoa se että haukutaan heitä jotka ovat edes jotain äitisi auttamisen eteen tehneet.


      • ....
        Ei millään pahalla kirjoitti:

        Aivan. Olisikin ollut varmaan parempi hoitaa hänet itse jos yksikään hoitopaikka ei ole kyennyt tarjoamaan hänelle riittävän laadukasta hoitoa. Lohduttaako omatuntoa se että haukutaan heitä jotka ovat edes jotain äitisi auttamisen eteen tehneet.

        En kannata kritiikkiä asioissa joista ei ole perillä. Voi oll pilvin pimein syitä miksi äitiä ei voitu hoitaa kotona.


      • rototox
        Ei millään pahalla kirjoitti:

        Aivan. Olisikin ollut varmaan parempi hoitaa hänet itse jos yksikään hoitopaikka ei ole kyennyt tarjoamaan hänelle riittävän laadukasta hoitoa. Lohduttaako omatuntoa se että haukutaan heitä jotka ovat edes jotain äitisi auttamisen eteen tehneet.

        Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, miksi tulla tänne haukkumaan väsynyttä ja uupunutta ihmistä???


      • Ei millään pahalla
        rototox kirjoitti:

        Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, miksi tulla tänne haukkumaan väsynyttä ja uupunutta ihmistä???

        Juu ymmärrän mutta jos on väsynyt ja ei kykene itse syystä tai toisesta hoitamaan ei kai voi olla totta ettei YKSIKÄÄN hoitopaikka ole hoidossa onnistunut. Jos pitää kaikki hoitopaikat haukkua, viisainta on sillpoin hoitaa itse, näin se vaan on. Ei väsynmeen ja uupuneen ihmisenkään kannata haukkua heitä, jotka läheistään edes jollain lailla hoitavat, eik kai siinä ylene kenekään mieli.


      • hupikoo
        Ei millään pahalla kirjoitti:

        Juu ymmärrän mutta jos on väsynyt ja ei kykene itse syystä tai toisesta hoitamaan ei kai voi olla totta ettei YKSIKÄÄN hoitopaikka ole hoidossa onnistunut. Jos pitää kaikki hoitopaikat haukkua, viisainta on sillpoin hoitaa itse, näin se vaan on. Ei väsynmeen ja uupuneen ihmisenkään kannata haukkua heitä, jotka läheistään edes jollain lailla hoitavat, eik kai siinä ylene kenekään mieli.

        Miksi Ei millään pahalla takerrut tähän asiaan, en ymmärrä sun kantaa ollenkaan.. antaisit asian olla, eihän se ole edes sun asia...
        Etkö itse tavallaan hauku tätä Uupunutta??


      • Ei millään pahalla.
        hupikoo kirjoitti:

        Miksi Ei millään pahalla takerrut tähän asiaan, en ymmärrä sun kantaa ollenkaan.. antaisit asian olla, eihän se ole edes sun asia...
        Etkö itse tavallaan hauku tätä Uupunutta??

        Kyllä se on meidän kaikkien asia ja siksi otan kantaa. Kirjoitanpa esimerkin:

        Olen uupunut omaishoitaja ja vihdoin päätän laittaa hoidettavani laitokseen. Saanhoidettavalleni laitospaikan pitkän taistelun jälkeen kun niitä on niin vähän tarjolla ja jonotimme jo pitkään. Viimein kun saan paikan, alkaa hoitopaikan moittiminen ja hoitajien haukkuminen. Asiallisen kritiikin varmaan sietää ja aiheellisiin laiminlyönteihin pitää puuttua, mutta minusta on kohtuutonta haukkua heitä jotka sitten läheistäsi annetuilla resursseilla yritttävät hoitaa. Ja kuten joku täälllä kirjoitti, hoitopaikoja oli kolmeentoista vuoteen useita ja MIKÄÄN ei ollut hyvä, Minusta se kertoo jo jotain ja voi sitä hoidettava raukkaa joka nämä lukemasttomat muutot on joutunut läpikäymään, kenties joissain kohden täysin aiheettomasti. Laitoksissa ei koskaan ole mahdollista päästä yksilölliseen hoitoon, koska hoitajia per hoidettava on niin vähän ja se pitää meidän omaishoitajien ymmärtää. Mietis jos aamuvuorossa on kaksi hoitajaa kahtatoista sukasta kohden niin mietitäänpäs montako minuuttia per vanhus jää aikaa käytettäväksi ottaen huomioon että hoitajille kuuluu muutakin kuin se välitön hoito mitä hoidettaville annetaan. Tältä pohjalta koen hoitopaikkojen massamoittimisen erityisen tympeänä ja ei ainakaan rakentavana.
        Siis olen yhä edelleen sitä mieltä että jos mikään ei riitä ei kelpaa, voi hoitaa hoidetaavansa itse .


      • H-M
        Ei millään pahalla. kirjoitti:

        Kyllä se on meidän kaikkien asia ja siksi otan kantaa. Kirjoitanpa esimerkin:

        Olen uupunut omaishoitaja ja vihdoin päätän laittaa hoidettavani laitokseen. Saanhoidettavalleni laitospaikan pitkän taistelun jälkeen kun niitä on niin vähän tarjolla ja jonotimme jo pitkään. Viimein kun saan paikan, alkaa hoitopaikan moittiminen ja hoitajien haukkuminen. Asiallisen kritiikin varmaan sietää ja aiheellisiin laiminlyönteihin pitää puuttua, mutta minusta on kohtuutonta haukkua heitä jotka sitten läheistäsi annetuilla resursseilla yritttävät hoitaa. Ja kuten joku täälllä kirjoitti, hoitopaikoja oli kolmeentoista vuoteen useita ja MIKÄÄN ei ollut hyvä, Minusta se kertoo jo jotain ja voi sitä hoidettava raukkaa joka nämä lukemasttomat muutot on joutunut läpikäymään, kenties joissain kohden täysin aiheettomasti. Laitoksissa ei koskaan ole mahdollista päästä yksilölliseen hoitoon, koska hoitajia per hoidettava on niin vähän ja se pitää meidän omaishoitajien ymmärtää. Mietis jos aamuvuorossa on kaksi hoitajaa kahtatoista sukasta kohden niin mietitäänpäs montako minuuttia per vanhus jää aikaa käytettäväksi ottaen huomioon että hoitajille kuuluu muutakin kuin se välitön hoito mitä hoidettaville annetaan. Tältä pohjalta koen hoitopaikkojen massamoittimisen erityisen tympeänä ja ei ainakaan rakentavana.
        Siis olen yhä edelleen sitä mieltä että jos mikään ei riitä ei kelpaa, voi hoitaa hoidetaavansa itse .

        Myös minä jouduin luovuttamaan. Ei ollut mahdollisuutta enää hoitaa kotaona.
        Nyt vasta, lähes kuukauden kuluttua alan ihmetellä kuinka oikein jaksoin.
        Pitkä hoitohistoria toi tullessan rutiinia, joka auttoi selviämään tilanteista joissa äkkinäinen olis saattanut lähteä karkuun.
        Myös hoitajat hoitopaikassa ihmettelevät kuinka oikein pärjäsin.
        Ihminen pystyy enmpään kuin tietääkään, pakon edessä.


        Mieheni hoidettiin hyvin intervallijaksoilla, hyvin harvoin piti sanoa jostain.
        Nyt on hoito todella hyvää. olenkin miettinyt miksi kunnallisia hoitopaikkoja pidetään huonompina kuin yksityisiä. Mitä olen kuullut ja lukenut, asia on päinvastoin.
        Kunnallisella puolella ei ole paineita tulosvatuullisuudesta, ne on tarkoitettu vanhusten hoitamiseen eikä tuottamaan voittoa.
        Vanhusten kustannuksella keinottelevat pitäisi panna tarkkaan syyniin.
        Varmasti on yksityisellä puolellakin hyviä hoitopaikkoja, en halua yleistää että kaikki ovat ala-arvoisia.


      • pajunkissaaat
        Ei millään pahalla. kirjoitti:

        Kyllä se on meidän kaikkien asia ja siksi otan kantaa. Kirjoitanpa esimerkin:

        Olen uupunut omaishoitaja ja vihdoin päätän laittaa hoidettavani laitokseen. Saanhoidettavalleni laitospaikan pitkän taistelun jälkeen kun niitä on niin vähän tarjolla ja jonotimme jo pitkään. Viimein kun saan paikan, alkaa hoitopaikan moittiminen ja hoitajien haukkuminen. Asiallisen kritiikin varmaan sietää ja aiheellisiin laiminlyönteihin pitää puuttua, mutta minusta on kohtuutonta haukkua heitä jotka sitten läheistäsi annetuilla resursseilla yritttävät hoitaa. Ja kuten joku täälllä kirjoitti, hoitopaikoja oli kolmeentoista vuoteen useita ja MIKÄÄN ei ollut hyvä, Minusta se kertoo jo jotain ja voi sitä hoidettava raukkaa joka nämä lukemasttomat muutot on joutunut läpikäymään, kenties joissain kohden täysin aiheettomasti. Laitoksissa ei koskaan ole mahdollista päästä yksilölliseen hoitoon, koska hoitajia per hoidettava on niin vähän ja se pitää meidän omaishoitajien ymmärtää. Mietis jos aamuvuorossa on kaksi hoitajaa kahtatoista sukasta kohden niin mietitäänpäs montako minuuttia per vanhus jää aikaa käytettäväksi ottaen huomioon että hoitajille kuuluu muutakin kuin se välitön hoito mitä hoidettaville annetaan. Tältä pohjalta koen hoitopaikkojen massamoittimisen erityisen tympeänä ja ei ainakaan rakentavana.
        Siis olen yhä edelleen sitä mieltä että jos mikään ei riitä ei kelpaa, voi hoitaa hoidetaavansa itse .

        Tiedätkö, Ei millään pahalla.

        Meidän ukki oli kahden vuoden ajan neljässä eri vuodeosasto paikassa 20 km säteellä, yksikään näistä muutoksista ei johtunut omaisten vaatimuksesta.. milloin oli kunnan puolelta mitäkin syytä, joista osa jäi meillle ihan käsitttämättöksi päätökseksi.

        Joten kyllä niitä hoidettavia siirretään laitoksissa millon mistäkin syystä, eikä sitä pidä luulla, että se johtuu omaisista.

        Eikä meillä ainkaan ollut mitään mahdollisuutta käydä itse ukkia hoitamaan, jokaisella ukin lapsella on oma perhe ja lapset. Asuntolainat ja alaikäisten lasten kulut. Joten ihan turha asettaa vastakkain, että jos hoito ei hyvää, niin sitten hoitaa itse..

        Sanomattakin on selvää, ettei tällaiset hoitopaikkojen muutokset ole hoidettavan parhaaksi.


      • Ei millään pahalla
        pajunkissaaat kirjoitti:

        Tiedätkö, Ei millään pahalla.

        Meidän ukki oli kahden vuoden ajan neljässä eri vuodeosasto paikassa 20 km säteellä, yksikään näistä muutoksista ei johtunut omaisten vaatimuksesta.. milloin oli kunnan puolelta mitäkin syytä, joista osa jäi meillle ihan käsitttämättöksi päätökseksi.

        Joten kyllä niitä hoidettavia siirretään laitoksissa millon mistäkin syystä, eikä sitä pidä luulla, että se johtuu omaisista.

        Eikä meillä ainkaan ollut mitään mahdollisuutta käydä itse ukkia hoitamaan, jokaisella ukin lapsella on oma perhe ja lapset. Asuntolainat ja alaikäisten lasten kulut. Joten ihan turha asettaa vastakkain, että jos hoito ei hyvää, niin sitten hoitaa itse..

        Sanomattakin on selvää, ettei tällaiset hoitopaikkojen muutokset ole hoidettavan parhaaksi.

        Tarkoitatko vuodeosastolla terveyskeskuksen vuodeosastoa vai vanhainkotia? Jos läheisellesi oli tehty jo pitkäaikaishoitopäätös on kyllä tavatonta että neljään paikkaan retuutetaan, ikävä kokemus vanhalle ihmiselle joutua muuttamaan noin usein.

        Nyt ei ollutkaan kyse siitä kenekä toiveesta muutto tapahtuu vaan lähinnä siitä että kaikki hoitopaikat ovat kirjoittajan mielestä ala-arvoisia, siis mikään ei kelvannut. Olisikohan tuossakin osasyytä jatkuvaan siirtoon paikasta toiseen. Omaisten tyytymättömyys ?

        Ja kyllä vaan, edelleen väitän että jos MIKÄÄN hoito ei riitä eikä kelpaa, silloin voi hoitaa itse ja priorisoida elämänsä niin että voi hoitaa itse. Siis jos ei ole tyytyväinen minkään laitoksen antamaan hoitoon. Jos ei voi itse hoitaa, täytyy sitten laskea rimaa, koska laitoshoito ei koskaan korvaa omassa kodissa tapahtuvaa hoitoa. Mietippäs itse jos esim sinulla olisi iltaisin hoidettavana 12 täysin autettavaa ja huollettavaa ja vertaa sitä siihen yhden hoitoon, johon sinulla ei ole mahdollisuuksia.


    • kauno.k.

      Miten voi sanoa varman mielipiteen asioista joista ei tiedä mitään.
      Minä ainakin luen ajatuksella mitä ihmisillä on sanottavaa.
      En ole heti kaatamassa lokaa päälle.
      Sanon jos huomaan laiminlyötejä omaiseni hoidossa.
      Kokemuksesta sanon että kunnallisella puolella on hyvä hoito, liian vähän henkilökuntaa jossain, mutta parhaansa tekevät.
      Johtuukohan siitä että kunnan hoitopaikoissa ei tavoitella voittoa,

    • ristiina ja tytär

      Miun mies on kaupungin hoitolassa intervallissa,hoitajat tosi mukavia,auttavat ja kerkeevät jopa miun kans juttelemaan jos tarvis.Kerran mieheni oli yksityisessä palvelukodissa,jaa,miten sanoisin,surkeeta hoitoa,näin kiltisti sanottuna!
      Ei nyt taivasta voi vaatia miltään hoitopaikalta,mutta säännöllinen pesu ja perushoiva,miusta ne tärkeimmät,ainakin olen sitten itse tyytyväinen,eikä huolta kun mies hoitolassa!Alzheimer siitä veikeä sairaus,että huomaa heti jos hoidossa jotain häikkää,levottomuus ja tuska lisääntyy.

    • Helmi

      Vieras ihminen tai hoitaja ei korvaa omaishoitaja koskaan siinä mikä tulee lämpöön ja läheisyyteen. Hoitopaikassa muutaman hoitajan vastuulla on paljon hoidettavia, joihin heillä ei ole mitään kiintymyssuhdetta vaan hoitosuhde. Silti hoito voi olla hyvää ja hoitajat hoitaa hoidettavia ammattitaidolla. Jokaisessa paikassa on aina parantamisen varaa ja huonoon hoitoon ei pidä suostua.

    • itehoitaja

      Siksipä juurikin on hoidettava ihan itte.

      • Helmi

        Aivan, tai sitten täydentää sitä laitoksen antamaa hoitoa ja hoivaa.


    • itehoitaja

      Mikäs loma se on, jos pitää mennä täydentämään intervallipaikan hoitoa?
      Kyllä se on jo helpompaa tehä itte.

      • Helmi

        Itehoitaja. En tarkoittanut että intervallijaksolle pitäisi mennä täydentämään, mikä loma se silloin hoitajalle olisi. Tarkoitin sitten kuin hoidettava on kokonaan laitoksessa.

        Valitettavasti joksus kuitenkin käy niin että intervalllijaksolta palattaessa hoidettava on toimintakyvyltään huonommassa kunnossa kuin sinne vietäessä, koska siellä hänellä ei ole omahoitajaa niin kuin kotona.


    • kuka?

      Kyllä omaista pitää käydä katsomassa jos hän on kokonaan laitoksessa.
      Intervallijaksoilla ei kannata käydä, pitää keskittyä palautumiseen ja itseensä.

    • ristiina ja tytär

      Kyllä mie käyn kuikasemassa miestäni kun on intervallissa,ettei unohtais,kahvilla yleensä käyn!

    • ring,

      Minä lähden reissuun kun hoidettavani on intervallissa, en käy katsomassa mutta soitan joka päivä, hoitajat auttavat puhelimen kanssa.

    • H-M

      Pitkäaikaisen omaishoitajuuden jälkeen jouduin luovuttamaan.
      Ajattelin että sitten rupean sosiaaliseksi kun omaishoito joskus loppuu. Nyt vasta viihdynkin yksin, käyn kaupassa ja miestä katsomassa, siinä kaikki.
      Ei sitä olisi uskonut millainen sopeutumis-prosessi tässä on käytävä läpi, olen vieläkin omaishoitaja, ilman hoidettavaa:(
      Päivystän kotona kuten ennekin ...
      Olen aina viihtynyt yksin, joten yksin olo ei ole ongelma, tuntuu puuttuvan mielekäs tekeminen.

      • Helmi

        H-M, olet uudessa elämäntilanteessa ja sopeutuminen vaatii aikaa ja myös rauhaa. Kuulostaa ihan normaalilta kehitysvaiheelta, että tavallaan jatkat entistä elämääsi, ilman hoidettavaa tosin. Ehkä se tuo sinulle kuitenkin tässä vaiheessa myös sellaista pysyvyyden tunnetta ja turvaakin.

        Olet kuitenkin menossa eteenpäin kun olet huomannut että mielekäs tekeminen puuttuu, siis sinulla on kaipuuuta siihen. kesä on tulossa, olet aiemminkin pitänyt matkustelusta. Varaa joku matka jota odottaa ja suunnitella. Ja jos kiinnostusta löytyy, mene miehesi hoitopaikan omaistoimintaan mukaan. Uskon että sinulla olisi sinne paljon annettavaa. Toisaalta jokin muu toimintakin hoivatyön vastapainoksi voisi nyt tässä tilanteessa virkistää sinua. Joku kansanopiston opintopiiri esimerkiksi.


    • Ex minäkin

      >olen vieläkin omaishoitaja, ilman hoidettavaa :( Päivystän kotona kuten ennenkin ...<

      Ymmärrän H-M paremmin kuin hyvin :-) Kertomasi tuntuu niin tutulta minustakin. Olen entinen omaishoitaja, mutta silti edelleenkin samaistun omaishoitajaporukkaan, heidän asiansa ja ongelmansa kiinnostavat ja heidän kanssaan on helppo puhua.

      Olen tullut siihen tulokseen, että maishoitajuus on niin voimakas, syvälle menevä ja kokonaisvaltainen elämäntilanne, että se vaan jotenkin jää henkisesti päälle. Tunnen pari muutakin entistä omaishoitajaa, jotka tuntevat samoin. Etenkin näin tahtoo käydä, jos on jo eläkeiässä.

      Enpä tiedä tiedä, onko se nyt niin paha juttu. Vähän samaan tapaan, niinkuin äiti on aina äiti, vaikka lapset kasvavat ja aikanaan lähtevät maailmalle. Lapsettomat ovat sitten eri kastia, heidän elämäntapansa ja maailmansa on outo ja vieras.

      Tunnen edelleenkin voimakasta yhteenkuuluvutta ja suurta sympatiaa omaishoitajia kohtaan. Siksi järkytyn, kun joskus huomaan, että meitä ex-omaishoitajia pidetään suorastaan häiriköinä ja roskasakkina jonka ajatuksilla ei ole arvoa.

      • höpöhööx

        Ex omaishoitajat on ihan ok, kun vaan muistavat ettei kaikki ne neuvot kiinnosta...ja jossain alkaa olla ex enempi kuin nykyhoitajia, niin sinne en kirjoittele..

        Eihän eläkeläisetkään käy ex työpaikoilla "nuorempia" neuvomassa..


    • 76+0

      Hyvähän se on että ei heti hylkää meitä joilla omaishoito on vielä "päällä".
      Kun on hoitanut omaistaan, tietää millaista se on. Kyllä entisten omaishoitajien tuki ja kokemus ovat tärkeitä. Todella:)

      • uushoit

        Kyllähän se tuki olisi tärkeää, jos sitä saisi.
        Mutta, kun se näyttää enimmäkseen olevan omaishoitajien valintojen arvostelua, ja jonkinlaista ajojahtia, vaikka en ymmärrä miksi.
        Vaikuttaa sairaalloiselta.
        Poikkeuksia on, mutta nämä häiriköt pilaavat muiden entisten omaishoitajien maineen.


      • Nimimerkki.
        uushoit kirjoitti:

        Kyllähän se tuki olisi tärkeää, jos sitä saisi.
        Mutta, kun se näyttää enimmäkseen olevan omaishoitajien valintojen arvostelua, ja jonkinlaista ajojahtia, vaikka en ymmärrä miksi.
        Vaikuttaa sairaalloiselta.
        Poikkeuksia on, mutta nämä häiriköt pilaavat muiden entisten omaishoitajien maineen.

        Kuvittelet vain, ei sinua kukaan jahtaa:)
        Pitkään aikaa ei ole ollut edes häirikköjä. Jos tänne ilmaantuu häirikköjä kannataa yhdessä rintamassa puolustaa reviiriämme.


    • Ex omaishoitaja

      >Kyllähän se tuki olisi tärkeää, jos sitä saisi.>

      Oliskos nyt hyvä sauma selvittää se, mitä se tuki - ja vielä paremmin vertaistuki - teidän itsekunkin mielestä tarkoittaa?

      Minun mielestäni tuki ja vertaistuki tarkoittavat toisen ymmärtämistä, tukemista, kannustamista ja lohduttamista silloin kun toisella on vaikeaa.

      Se on myös kokemukseen perustuvan tiedon ja käytännössä hyviksi havaittujen vinkkien jakamista, jotta vasta omaishoitajuutensa aloittaneet hyötyisivät arjen sujumista helpottavista vinkeistä, saisivat tietoa omaishoitajalle sekä omaishoidettavalle kuuluvista oikeuksista, saisivat informaatiota apuvälineistä ja osaisivat pyytää ja hakea niitä oikeista paikoista, osaisivat jo ennalta ehkäistä esim vuoteeseen hoidettavan potilaan iho-ongelmia, esim. makuuhaavoja ja säärihaavoja

      Höpöhööxille tekisi mieli muistuttaa, etteivät omaishoidettavan potilaan perustarpeet ole muuttuneet miksikään viimeisten 200 vuoden aikana. Hänellä on nälkä, jano, kylmä tai kuuma. Vessa- ja peseytymistarpeet on hoidettava tavalla tai toisella, vaippa vaihdettava ja iho-ongelmat osattava hoitaa.

      Tietotekniikka on korvannut lihasvoiman ja Ihmisten työympäristö on kaikilla työpaikoilla mullistunut parissa vuosikymmenessä niin, ettei eläkeläisillä Todellakaan ole enää menemistä uusien työvälineitten ja tietokonesovellusten kanssa sähläämään entisille työpaikoille.

      • uirikiko

        Kyllä on sekavaa tämän ex omaishoitajan kirjoitus.. en saa tästä mitään tolkkua..


    • 13+11

      Minusta on mukava lukea ja vaihtaa kokemuksia, entisten ja nykyisten omaishoitajien kanssa. Ei se haittaa jos neuvotaan, neuvoja voi joko toteuttaa tai sitten ei, neuvominenkin on tavallaan välittämistä.
      Juuri tänään kävin omaistani katsomassa hoitopaikassa, sinne tuli iloinen vähän vanhempi naishenkilö. Tervehti kaikkia tuttavallisesti, kävi jokaisen vuodepotilaan luona. Nämä ilahtuivat, jos jotain tajusivat.
      Hän tuli tevehtimään entisen työpaikkansa henkilökuntaa ja hoidettavia.
      Varmaan vie aikansa että oppii olemaan taas "normaali" omaishoitajuuden jälkeen.
      Meillä jokaisella tulee joskus luovuttamisen aika,tavalla tai toisella. Voi kuolla tai sairastua itse ensin tietysti. Mutta usein hoidettava joutuu ennen pitkää laitokseen kun keinot loppuvat kotona pärjäämiseen. "Onnekas" saattaa olla sellainen hoidettava joka saa nukkua iki-uneen omassa sängyssään.
      Kyllä täältä tukea saa, sekin riittää tueksi että saa ystävällisen vastauksen.

    • totaali

      ex on taas barrikaadeilla vaatimassa selityksiä.
      Sinä olet se viimeinen, kenelle kenenkään tarvitsee mitään selvittää.
      Sinun jutut on senverran sekavia, että ne kannattaa jättää omaan arvoonsa.

      • cata.

        En ole huomannut mitään barrikaadeja:(
        Ihan asiallisia viestejä, paitsi nämä äksyilyt.


    • ristiina ja tytär

      Hohoijaa,ihme että riittää tätä vääntämistä täälläkin,ihan niinkuin tämä olisi jokin huippuvirka,omaishoitaja,hemmetti ,huolenpitoa läheisestään,jota jokainen osaa jos ollenkaan on hoksottimet tai halua,ja halu on jokaisen oma asia!
      Kävin tanssimassa,siinä mun tuki,sain olla hetken ihan normi nainen!En edes mene mihinkään tapaamisiin missä on omaishoitajia,täälläkin höpötän jakaakseni ,jos jollakin on yhtä kaamea alzheimeri niinku meillä,niin puran ja lähden,siinä se !

      • taaliaca

        Kannattaa aina muistaa, että netissä liikkuu kaikenlaista jengiä, eikä kaikki ole edes "terveiden" kirjoissa.. ja vanhoihin ihmisiin pitää taas suhtautua jossain määrin varauksella, kun voi sitä alkavaa vanhuudenhöperyyttäkin tulla vastaan, myös täällä netissä..

        Sitä mä ihmettelen, että miksi ihmeessä jotkut yrittää tästä omaishoitajuudesta tehdä jonkun sankarimaineen arvoisen homman.. Perhepiirissä lähimmäistä on aina huolehdittu, nyt kun yhteiskunta tulee vähän vastaan, niin sitten ollaankin uhrautumissankareita..

        Eihän täällä palstalla ole kuin joku ex omaishoitaja omaa arvoonsa vaalimassa.. kadulla vastaan tulee vaikka kuinka monta, ketä ei täällä ole.. suurin osa omaishoitajista on ihan muualla kuin tällä palstalla..

        Ja sen on nyt vaan, ettei nuoremmat jaksa jotain vanhoja juttuja kelata..

        Kyllä pitää myös kestää kritiikkiä, jos kerta täällä tahtoo muita neuvomaan käydä..


      • maruukka

        Hei risitina ja tytär,
        sulla on hyviä ajatuksia:)
        Tajusin heti, mitä tarkoitat:)
        Kyllä meillä kaikilla varmaan ne hokstottimet on:)


    • H-M

      Myös me jotka ollaan jouduttu luovuttamaan kaipaamme vertaistukea.
      Hyvin pitkä rupeama hoitajana, sitten tulee päivä että ei enää onnistukaan.
      Vaikka asian on tiennyt, sitä on vaikea hyväksyä, yllättää vaikeudellaan kaikesta huolimatta.
      Käyn joka päivä katsomassa, muuten olen vain...
      Jospa tänään lähtisin vaikka kävelemään. En oikein osaa keskittyä lukemiseenkaan, ennen se oli henki ja elämä.
      Surutyö on tässäkin tehtävä, omainen on elossa, mutta todennäköisesti ei enää palaa kotiin.

    • ellukkaz

      Olen H-M kanssa täysin samaan mieltä, että myös ex-omaishoitajat tarvitsee vertaistukea, ehdottomasti. Jollain tavoin sitä voi verrata leskien sururyhään..

      Se vaan, että niitä neuvojia en kaipaa yhtään.. kyllä jokainen osaa itse asiansa järjestää.. kysehän on enempi siitä, että kun on huono päivä, toinen ymmärtäisi, eikä kävisi jakelemaan neuvoja, että sun pitää tehdä näin ja näin.. sitä tällä palstalla valitettavasti on..

      • maruukka

        Ymmärtäminen on taitolaji:)
        Ymmärtäminen kertoo, että on hyvä sydän:) että välittää muistakin ihmisistä..:)


    • 16 + 3

      >kysehän on enempi siitä, että kun on huono päivä, toinen ymmärtäisi, eikä kävisi jakelemaan neuvoja<

      Sinä siis haluaisit käyttää tätä palstaa vain kaatopaikkana, kaataisit huonon päivän tullen p*skaa toisten niskaan, niinkuin muutamilla tuntuu olevan tapana.

      Anteeksi vain, mutta etkö huomaa olevasi aika itsekäs? Sinä saatat olla kokenut ja kaiken tietävä omaishoitaja, mutta kaikki eivät ole.

      Olen saanut vaikutelman, että sanat kokemus ja entinen omaishoitaja ovat täällä kirosanoja. Miksi näin? Itse olen omaishoitajana vasta aloittelija, joten otan kokeneempien hyväksi havaitsemat neuvot kiitollisuudella vastaan.

    • hoitava puoliso

      Jos itse ei halua neuvoja niin ei silti tarvitse puhua toisten puolesta.
      Jokaisella on oikeus antaa ja saada neuvoja halutessaan.
      Arvokkaita neuvoja tulee pitkän linjan omaishoitajilta ja myös Exiltä.

    • JK

      VAI NIIN

    • Olen ollut ex omaishoitaja kohta 2 kuukautta.
      Alku oli vaikeaa, en silti ollut valmis luovuttamaan vaikka tiesin kuinka tulee käymään. Tiedän mitä kyllä omaishoitajuus on, mutta vähitellen olen alkanut olla oikeasti entinen.
      En muistele pahalla sitä aikaa, enkä tunne uhrautuneeni mitenkään, siinä ajassa oli paljon hyvääkin.
      En ole sitä sorttia jolle omaishoitajuus jää päälle vielä lopettamisen jälkeenkin. Nyt elän juuri kuten itse haluan, sen olen huomannut kuinka kokonaisvaltaisesti on omaishoitaja, niinkin pitkän hoito-ajan jälkeen kuin itselläni oli.
      Käyn usein mieheni luona, hän laitostui yllättävän hyvin, kyllä hän vieläkin haluaa kotiin, mutta on suht. tyytyväinen.
      Jaksamista ja aurinkoista kevättä omaishoitajille.

      • imimrkki

        Minäkin toivotan hilma-marialle kaikkea hyvää. Sinä olet ollut täällä sellainen kantava voima, peloton ja ystävällinen.


      • mammukka10
        imimrkki kirjoitti:

        Minäkin toivotan hilma-marialle kaikkea hyvää. Sinä olet ollut täällä sellainen kantava voima, peloton ja ystävällinen.

        Olen lukenut jonkin verran näitä viestejä... hilma-marialta on löytynyt myötätuntoinen sana.. monestikin. Kyllä hän on ollut yksi kantavampia voimia tällä palstalla.


    • 5 + 16

      Mukava nähdä, Hilma Maria, että olet nyt hyväksynyt uuden elämäntilanteen ja alat vähin erin huomata, että on yksin elämisessä hyvätkin puolensa :-)

      Tosin se omaishoitajuus tahtoo jäädä sillä tavalla "päälle", että omaishoitajien arki ongelmineen kiinnostaa ja edelleenkin samaistun paremmin omaishoitajaperheitten elämään.

      Näin on ainakin omalla kohdallani, vaikkka mieheni kuolemasta on jo vuosia ja muuten olen oppinut iloitsemaan myös yksineläjän vapaudesta ilman velvollisuuksia.

      • yksin kaksin.

        Luovutettava on, joko kuolemalle tai annettava muiden hoitoon.
        Jokin vaihe elämässä loppuu, hilma-marialla mies joutui vuodeosastolle, 5 6 joutui luovuttamaan miehensä kuolemalle.
        Hänen meneytyksensä on lopullinen. Siitäkin selviää, vaikka rankka surutyö on käytävä läpi ennen sitä.
        Elämä jatkuu, uusi vaihe alkaa.
        Tulevaisuus ahdistaa, ei tiedä mitä on vielä edessä.


    • Kysyvä saa

      Hilma-maria on sisäistänyt pikkuhiljaa tilanteen. Toivon Hänelle kaikkea hyvää. Hän ei ole muutenkaan tätä muutamien ex- omaishoitajien ja yliviisaiden päällekäyvää tyyppiä, jotka luulevat tietävänsä kaikesta kaiken, hyvinkin vähäisten omaishoitajakokemuksiensa perusteella.

      • maruukka

        Hei Kysyvä saa,
        olen sun kanssa samaa mieltä hilma-mariasta:)

        Hän ei ole neuvonut eikä ollut yliviisas.. toivoisin, että hänen kaltaisiaan uusia omaishoitajia tulisi näille palstoille..

        Hyvää jatkoa Sinulle hilma-maria:)


    • 18 + 2

      > Hän ei ole neuvonut eikä ollut yliviisas..<

      Joku vitsi vai? En tiennytkään, ettei täällä saa neuvoa eikä myöskään olla tietäväinen.

      Kaikille siis tiedoksi, älyköt älkööt vaivautuko :-)

      • ggxxeeyy

        Ai minä kun luulin, että tämä 18 2 on älykkö mutta ei hän taida olla, kun tänne vaivautuu.. :D
        Olet tosiiiiiiiiiiiisi hauska:)


    • .

      18 2, olet mukava ja asiallinen kirjoittaja.
      Kaikki ei pidä kaikesta:)
      Kuuntelin telkkarista että virikkeiden puute vaikuttaa avosolujen tuotantoon.
      Noin kymmenen vuotta sitten huomattiin että aivosolujakin voi tulla uusia menetettyjen tilalle.
      Hiirillä tehdyissä kokeissa huomattiin että paljon virikkeitä saaneet hiiret saivat lisää aivosoluja, toisin kuin virikkeettömät lajitoverinsa.
      Joten virikkeitä omaishoitajille!
      Tästä toivotaan uutta toivoa myös alzheimer potilaille. On tehty kokeita joissa yritetään saada kantasoluista toimivia aivosoluja. Ainahan se on tiedetty että kaikesta kiinnostuneet ihmiset ovat älyllisesti vireämpiä.

    • ristiina ja tytär

      Sehän kivaa kun joku antaa neuvoja,ja on jopa "yliviisas",miusta ainakin kivaa vääntää näitä aivosoluja,ja leukoja,pitää virkeenä.!Ei haittaa vaikka vähän luisuu välillä,mieki poltan päreet harva se päivä,ja osaan sanoa mielipiteeni jos tarvis.
      Mutta palatakseni aloitukseen,mieheni intervallissa,eka ilta menee aina surressa,mutta aina helpottaa hippasen joka kerta.Tämä kait hiljainen luopuminen ja tottuminen tulevaan.Rajaa en ole vielä vetänyt,mutta joka kerta kyllä mietin,milloin on se viimonen kerta,ettei mieheni enään tule kotiin,pelottavaa ja surullista...
      Mutta,nyt sohvalle ja nautin vaan selällään olosta,aamulla kahvia ja lehti,jess!

    • tehdäänkö näin?

      Miksi ei voi antaa ihmisten kirjoittaa rauhassa jos eivät loukkaa ketään.
      Kertoo huonosta itsetunnosta jos on vaikea kuunnella neuvoja.
      Hyvällä itsetunnolla varustettu kuuntelee ja ottaa jopa opikseen hyvät neuvot. Jos neuvo ei miellytä, sitä ei ole pakko noudattaa.

      • uuuutttttiikka

        Niihän sen soisi olevan... vaan kyllä tällä palstalla muutama omaishoitaja on saanut paljonkin kuraa niskaansa... ja ihan aiheetonta.. vanhoja kaunoja jostain sieltä.. ja vielä piti perään tänne tulla heita parjaamaan..


    • mammukka10

      Neuvot on hyviä ja toivottuja silloin kuin niitä kaivataan tai pyydetään...

      Tuosta, huono itsetunto kun ei neuvomisia tahdo, niin sitä lausetta taikka väittämää jäin tässä miettimään... Valitettavasti en osaa siihen löytää syy yhteyttä. Mitäköhän kirjottaja mahtaa tarkoittaa... Olen jonkin verran lukenut psykologiaa, kasvatusoppia, käyttäytymisteoriaa, enkä em kirjottajan ajatusta tunnista. Oletettavasti se on ehkä kirjiottajan mielipide, joka ei perustu mihinkään faktaan.

      Yhteiskunnassa on jonkin verran ihmisiä, kenellä on huono itsetunto ja psykologisesta näkökohdasta tutkittuna, siihen on monesti löydettävissä traumaattisia kokemuksia, kenellä mitäkin. Tutkitusti huonon itsetunnon ihmisillä on suuri mielttymisen tarve, että kelpaavat edes jollekin ja he ovat juuri niitä, ketä on myös helppo manipuloida toisen tahtoon, näillä ihmiset myös heikosti uskaltavat omaan mielipiteeseen ja myötäilevät muita

      Sitten jos tutkitaan historiaa, tämän päivän tai eilisen suurmiehiä, taikka muutoin esim taloudellisesti suuriin saavutuksiin kivunneita menestyjiä, niin heidän menestyshän on perustunut juuri siihen heidän omaan rautaiseen itsetuntoon, kuuntelematta muita..

      Toisen ihmisen neuvomisessa viisas osaa katsoa kokonaisuuden ja osaa olla hienotunteinen, itsekäs vaan työntää niitä omia mielipiteitään tai omaa toimintamalliaan, kykenemättä samanlaistumaan toisen tilaan, joka voi olla kaukana neuvojan tarpeesta... puuttuu kyky oivaltaa, minkä tuen tarpeessa toinen voisi olla..

      Yhteishenki... tälläkin palstalla on viestiketjuja joihin ei juurikaan vastata.. monesti uusiakin kirjoittajia.. eikä niihin juurikaan vastata, edes sen verran, että tervetuloa tänne.. tai että toivottavasti löytäisit täältä vertaistukea... tai muutamassa viestiketjussa on ollut lähiomaisen poismenoa, niin siihenkään ei tule kuin muutama asiallinen vastaus ja sitten lisänä hmm.. vähemmän asiallista kirjoitusta.. varsinkin jos kyseessä on nyt murrosiän ylittäneet vastaajat, niin soisi kirjoituksen olevan edes asiallinen.

      Hyvää Pääsiäistä kaikille omaishoitajille:)

    • kaija.

      Itsetunto ei tarkoita samaa kuin itsevarma esiintyminen tai ulkoinen menestyminen. Itsetunto ei myöskään ole pelkkää itsevarmuutta ja itsensä näkemistä ainoastaan positiivisena. Itsetunto ei ole sosiaalista rohkeutta eikä itsekkyyttäkään. Kenelläkään ihmisellä ei voi olla täysin huonoa itsetuntoa, eikä myöskään täydellisen hyvää itseluottamusta. Täydellisen itseluottamuksen ei tule olla edes tavoitteena, sillä se ei ole enää inhimillistä.

    • ristiina ja tytär

      Hohoijaa,eikös tässä pitänyt kokemuksia jakaa eikä vääntää kellä se paras tai huonoin itsetunto,eiköhän aikuinen tunnista kellä kurjaa ja kellä ei...
      Mua kaalittaa kun aina tuntee itsensä surkeaksi ,kun vie miehen hoitoon....
      menee aina pari päivää palautuessa..
      noo,mutta elämä on,eteenpäin vaan,ja illalla vatsatanssia

    • hoitaja.

      Alussa oli meilläkin kamalaa hoitoon vieminen.
      Puoliso oli surkeana ja minulla hirveä syyllisyys. Voin sanoa että se helpottaa ajan kanssa, nyt ei ole vaikeuksia, lähtee mielellään, minäkin nautin vapaistani ihan eri lailla.

    • Olen ollut heti kolme kk vapaana.
      Nyt jälkeenpäin en osaa kuin ihmetellä kuinka pystyin ja jaksoin viimeisen vuoden.
      Koko ajan noin 11v mies on ollut lähes snkyyn hoidettava loppua kohti vointi huononi.
      Tämä suomi 24 keskustelupalsta on ollut minulle hyvä henkireikä.
      Yritin etsiä vertaistukea toiseltakin palstalta mutta minut suljettiin sieltä pois, selittelemättä. En vieläkään voi ymmärtää käytöstä jonka kohteeksi jouduin. Maailmassa on henkilöitä jotka ovat tottuneet saamaan ihmiset puolelleen valehtelemalla, heitä on aina ollut ja tulee aina olemaan, ihminen on laumasielu.

      Toivottavsti omaishoitajat jälkeeni osaavat väistellä hyvän kaapuun peitellyt karikot.

      Yritän alkaa elämänn "normaalisti".
      Käyn vielä päivittäin miestäni katsomassa. Hän näyttä odottavan käyntejäni.
      Käytin kotona yhden yön yli, ei tahtonut onnistua millään, mutta mies oli tyytyväinen.
      Päiväkäynnillä käytän aika usein kun hoitopaikka on niin lähellä ettähyvällä ilmalla voin työntää pyörätulissa.
      Jaksamista teille jotka viel hoidatte. Aurinkoa elämäänne.
      Terv. hilma-maria

      • Anteeksi kirjoitusvirheet, johtuu tästä läppäristä, ei aina ota kirjaimia. Mutta kai asiani sentään tuli ymmärretyksi:)


      • mummelinkaa
        hilma-maria kirjoitti:

        Anteeksi kirjoitusvirheet, johtuu tästä läppäristä, ei aina ota kirjaimia. Mutta kai asiani sentään tuli ymmärretyksi:)

        Teillä on mukava tilanne, kun hoitopaikka on noin lähellä kotia, että voit työtää hänet pyörätuolilla kotona pistäytymään.. )


    • sahtivaari

      Terveisiä vaan hilma-marialle, saman palstan syrjityille.
      Hyvä , että sait asiat järjestykseen, ja kaikki on hyvin.

    • hilma-maria*

      Omaiseni on ollut laitoksessa jo muutaman kuukauden. Käytän kesällä aika usein kotona kun on lyhyt matka, pääsee pyörätuolilla.
      Nyt läksin reissuun, olen tyttären luona Helsingissä, huomenna lennämme Amsterdamiin.
      En olekaan käynyt Hollannissa, odotan matkaa mielenkiinnolla.

    • näinkö on.
    • minä.

      Hyvä piirros. Näin on ihan todellisuudessa. Tässä näkyy konkreettisesti minkä verran vanhuksiamme ja vammaisiamme arvostetaan.
      Päättäjät!!!

    • nimimerrkise

      Taas on vaalit tulossa. Annammeko vielä luottamuksemme samoille henkilöille.
      Mielestäni olisi muutoksen aika.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      114
      8504
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      40
      2585
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      124
      2303
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      23
      1966
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      15
      1704
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      11
      1519
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      16
      1462
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      14
      1409
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1282
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      13
      1203
    Aihe