Dufour ongelmia

Juu, Ruotsistahan on niin hurjua siirtopurjehduksia, että veneet hajoavat. Kumma että kestivät ruotsin vesillä. Varmaan vaan Mälären järvellä mökkeinä pidettyjä. Uskomatonta paskan puhuja porukkaa muuten muilla palstoilla, mutta täällä on taso kova.

Deetuur kirjoitti:

Juu, Ruotsistahan on niin hurjua siirtopurjehduksia, että veneet hajoavat. Kumma että kestivät ruotsin vesillä. Varmaan vaan Mälären järvellä mökkeinä pidettyjä. Uskomatonta paskan puhuja porukkaa muuten muilla palstoilla, mutta täällä on taso kova.

Lue lisää

Oon samaa mieltä, kyllä veneen pitäisi Itämeren kelit kestää hajoamatta. Jotkut hullut lähtee vielä valtamerille noilla! Äly hoi ...mainitsemani Dufourit on erään kotimaisen Taalintehtaalla operoivan vuokraveneyhtiön omaisuutta. Ovat varmaan tyytyväisiä hankintaansa. Kysy sieltä, jollet usko juttua todeksi!

Sanoppa tarkemmat tiedot päälaipion murtumisesta. Aika varmasti perätön huhu. Päälaipio on kiinnitetty rungon uraan elastisella materiaalilla. Narisee muttei voi murtua. En pidä parhaana kiinnityksenä mutta 14000 mailin ja muutaman kovan kelin jälkeen en usko alkuunkaan väitettä. Dufour hajoaa muualta muttei päälaipiosta halkeamalla.

Mahtaa dufouristeja ketuttaa kun veneet hajoo käsiin suvilystillä! Soitto Taalintehtaalle tuo kaivatun varmistuksen väitteisiini. Uskallatko?

Irobot kirjoitti:

Mahtaa dufouristeja ketuttaa kun veneet hajoo käsiin suvilystillä! Soitto Taalintehtaalle tuo kaivatun varmistuksen väitteisiini. Uskallatko?

Ei kai ne Taalintehtaalla hauku omaa merkkiä.Uskallan soittaa vaikka Putinille on eri asia vastaako hän.

Oletko useinkin huoltanut veneesi laipioita?

Kölit eivät saa pudota eivätkä rungot delaminoitua yrittämälläkään. Staagit voivat vielä katketakin materiaalivikojen ja jopa yrittämisen seurauksena. Rakenneviat ovat anteeksiantamattomia, mutta niitä on siitä huolimatta, tietämyksestä riippumatta.

Jos bisnes ei suju ja tai on tullut tehty virhe-investonti, suomalainen siirtää ketutuksensa haukkumalla kaikki muut.

Purjevene on kuin lentokone, jos lähtee lapasesta tai miehistö ei ole hereillä, niin sattuu ja tapahtuu:

http://www.youtube.com/watch?v=5a8zRVGdycI&feature=related

Kyllähän lentokoneetkin kestävät tuhansia kilometrejä, mutta tulevat alas pikkusählingin takia.

http://www.suomitv.fi/hetki-ennen-tuhoa/

+0olklr kirjoitti:

Jos bisnes ei suju ja tai on tullut tehty virhe-investonti, suomalainen siirtää ketutuksensa haukkumalla kaikki muut.

Purjevene on kuin lentokone, jos lähtee lapasesta tai miehistö ei ole hereillä, niin sattuu ja tapahtuu:

http://www.youtube.com/watch?v=5a8zRVGdycI&feature=related

Kyllähän lentokoneetkin kestävät tuhansia kilometrejä, mutta tulevat alas pikkusählingin takia.

http://www.suomitv.fi/hetki-ennen-tuhoa/

Lue lisää

Lentokoneen voi saada hajalle lentämällä rajusti vastoin manuaalissa annettuja rajoja. Purjeveneen tulee kestää kaikki, mitä siihen purjehtimalla voi kohdistaa, vaikka lähtisi lapasestakin. Riki voi olla vielä se heikko lenkki, joka tulee alas ennen kuin enempää hajoaa. Jos toisin käy, on tehty virheinvestointi, enkä oikein ymmärrä, miten siihen auttaa toisen haukkuminen siitä, ettei naapurin vene ole hajonnut. Ei auta naapuriveneen haukkuminen silloinkaan, kun itse ajaa päin kalliota.

Samat jutut on joka palstalla myös muissa maissa. Ei tuossa mitään kansallista ominaisuutta ole.

toi taas tota kirjoitti:

Lentokoneen voi saada hajalle lentämällä rajusti vastoin manuaalissa annettuja rajoja. Purjeveneen tulee kestää kaikki, mitä siihen purjehtimalla voi kohdistaa, vaikka lähtisi lapasestakin. Riki voi olla vielä se heikko lenkki, joka tulee alas ennen kuin enempää hajoaa. Jos toisin käy, on tehty virheinvestointi, enkä oikein ymmärrä, miten siihen auttaa toisen haukkuminen siitä, ettei naapurin vene ole hajonnut. Ei auta naapuriveneen haukkuminen silloinkaan, kun itse ajaa päin kalliota.

Samat jutut on joka palstalla myös muissa maissa. Ei tuossa mitään kansallista ominaisuutta ole.

Lue lisää

Täällähän palaa "omistajilla, faneilla" pinna heti, jos jokin epäkohta heidän fanituksen kohteesta löytyy. Silloin sen esilletuojasta yleensä tulee "kateellinen ja köyhä". Täällä eivät muutamat kestä yhtään kritiikkiä omista fanituksen kohteista. Tulee merkillistä tarinaa ja selittelyä, niin kuin jo tässä ketjussakin sen voi huomata. Lapsellista.

toi taas tota kirjoitti:

Lentokoneen voi saada hajalle lentämällä rajusti vastoin manuaalissa annettuja rajoja. Purjeveneen tulee kestää kaikki, mitä siihen purjehtimalla voi kohdistaa, vaikka lähtisi lapasestakin. Riki voi olla vielä se heikko lenkki, joka tulee alas ennen kuin enempää hajoaa. Jos toisin käy, on tehty virheinvestointi, enkä oikein ymmärrä, miten siihen auttaa toisen haukkuminen siitä, ettei naapurin vene ole hajonnut. Ei auta naapuriveneen haukkuminen silloinkaan, kun itse ajaa päin kalliota.

Samat jutut on joka palstalla myös muissa maissa. Ei tuossa mitään kansallista ominaisuutta ole.

Lue lisää

"Purjeveneen tulee kestää kaikki, mitä siihen purjehtimalla voi kohdistaa,"

Jaaha, jos matkustajalaivat jäävä satamaan kelin ollessa liian kova, niin kyllä matkapurretkin. Logiikkasi mukaan purjeveneen pitäisi kestää esim 40 m/s tuulia, kyllähän siihen keliin voi lähteä purjehtimaan, mutta mitä veneestä jää jäljelle, eipä edes swanista mitään.

ff4444 kirjoitti:

"Purjeveneen tulee kestää kaikki, mitä siihen purjehtimalla voi kohdistaa,"

Jaaha, jos matkustajalaivat jäävä satamaan kelin ollessa liian kova, niin kyllä matkapurretkin. Logiikkasi mukaan purjeveneen pitäisi kestää esim 40 m/s tuulia, kyllähän siihen keliin voi lähteä purjehtimaan, mutta mitä veneestä jää jäljelle, eipä edes swanista mitään.

Lue lisää

Kyllä vene kestää myös 40 m/s. Purjeet eivät sitä kestä ja kaikenlaista sälää katoaa kannelta, mutta terve runko pysyy kasassa ja köli mukana. Esimerkki on vähän äärimmäisestä päästä konstruktioita, mutta katsopa vaikka elokuva "Perfect Storm". Siinä esiintyvä vene ajautui myöhemmin rantaan, mutta varsin vähäisiä vaurioita kärsineenä, pahimmat niistä siinä rannalla. Kukaan ei lähde siihen keliin tarkoituksella. Heikommat veneet eivät näytä kestävän edes näitä kotoisia olosuhteita.

ff4444 kirjoitti:

"Purjeveneen tulee kestää kaikki, mitä siihen purjehtimalla voi kohdistaa,"

Jaaha, jos matkustajalaivat jäävä satamaan kelin ollessa liian kova, niin kyllä matkapurretkin. Logiikkasi mukaan purjeveneen pitäisi kestää esim 40 m/s tuulia, kyllähän siihen keliin voi lähteä purjehtimaan, mutta mitä veneestä jää jäljelle, eipä edes swanista mitään.

Lue lisää

Kyllä mm. Swan kestää 40 m/s. Kysymys on tuulten kasvaessa siitä, mihin suuntiin mennään. Tuossa kelissä mennään pelkällä rikillä myötäiseen. Matkustajalaivat eivät lähde a) satamasta irrottautumisen/ulos pääsyn vaikeuden ja b) matkustajien mukavuuden takia ulos tietyissä keleissä. Kyllä ne kestää käytännössä kaiken., kun oikein ajetaan.

Tarantella pysyi pinnalla, mutta Dufourista jäisi hiukan märkiä viilutettuja MDF-levyn plalasia ja muutama salogin tyyny pinnalle kellumaan. Muusta veneestä ei olisi mitään havaintoa.

Henry dermin kirjoitti:

Tarantella pysyi pinnalla, mutta Dufourista jäisi hiukan märkiä viilutettuja MDF-levyn plalasia ja muutama salogin tyyny pinnalle kellumaan. Muusta veneestä ei olisi mitään havaintoa.

Lue lisää

Lainaus YBW:n forumilta:

The one time I crossed Biscay and sailed to the south of Spain on a yacht was on a new Dufour 40 a few years back. A very AWB that basically fell apart as we progressed, eventually resulting in us having to make an emergency diversion because the steering completely failed -- the memory of seeing the wheel rotating in the wind is something I will never forget.

Things that broke included batteries falling out onto me whilst I was sleeping (rubbish joinery); autopilot failing resulting in 2 hour watches; bits falling off the boat like the cupboards in the forepeak damaging the cabin (that's rubbish joinery); the electrical switch-board constantly falling down and killing the lights; the ONE companionway handle resulting in a fall onto the galley; gaps under the sink unit are bloody painful when one's foot slips under the gap; holes in the floor where anything on the chart table would fall through; the list went to 2 pages. A couple of broaches when the steering failed resulted in the sail being ripped (yep, the mast was in the water) and shredded dodgers. I suppose one must commend the quick-clear cockpit as the green water flooded out of the open transom.

The thing that really sticks in my mind was the constant slamming of the boat. That and the 50cm emergency tiller to control a full-sized spade rudder.

I'm sorry, but you can stick your AWBs if you're doing proper sailing. Any of the boats on the OP's list wouldn't have suffered that amount of damage as they're fundamentally built properly and not out of cheaply finished ply and sealant. They pretty much all have a decent forefoot so wouldn't slam all the time.

Just my personal experience rather than hearsay.

Englanninkielisestä tekstistä muutama kommentti. Dufourissa akut ovat hyvin kiinnitetyt tehtaalta lähtiessä. Ainakin minulla kullekin kolmelle akulle on oma muovikotelo, kiinnityshihna ja lukittava kaapin ovi. Jos Biskajan ylitykseen on lähdetty varmistamatta raskaiden esineiden kiinnitystä niin se on anteeksi antamatonta ja vaarallista. Jos keli on sellainen, että istuinlaatikko täyttyy vedestä ja masto on aalloissa niin purjeen repeytymistä ei kannata ihmetellä vaan syy löytyy peilistä. Autopitotti ei voi ohjata jo ohjaus on hajonnut tavalla, joka on todennäköinen ja johon itse olen useamman kerran tutustunut. Ohjausvaijerien päätteet ovat useilla ellei kaikilla valmistajilla kelvottomat. Norseman tai Blue wave päätteen sijaan vaijeri on koussin ympäri ja kiristetty kahdella ruuvipuristimella. Kovassa lenssissä ne luistavat ja ohjaukseen tulee klappia. Seuraavaksi ketju tai vaijeri putoaa sijoiltaan ja "linear drive" pyörittelee ruoripyörää muttei käännä peräsintä. Kunnon vaijeripäätteet ja autopilotin kytkeminen peräsinakseliin/ kvadranttiin olisi parempi. Varapinnan pituutta rajoittaa etäisyys ruoripyötää. 50 cm on luultavasti yli metrin kuten minulla. Muustakin kuvauksesta on vaikea tunnistaa saman ikäiseksi Dufouriksi kuin omani. Turkkilevyt ovat niin tiiviit, että avaaminen on hankalaa. Mitä lie on "holes in the floor"?. Itsestään pudonnut kädensija minulla oli niin tiukassa, etten saanut irti lakkausta varten. Kaapit ovat pysyneet kiinni ja itsestään putoilleeksi väitetty sähkökeskuksen irrioitus minulta teetti töitä puoli päivää. "A couple of broaches when the steering failed" pitäisi kai suomentaa, ettei ohjauksessa pettänyt muu kuin perämies. Kryssissä keulan paukuttaminen on kiistaton ongelma. Muutoin teksti on värikäs ja hieman vaikea usko kaikkea. Jos tarina on tosi niin sitten tuotantolinjalta on päässyt todella " maanataikappale" vaikka näillä sivuilla on toisessa yhteydessä todisteltu nykyaikaisten teollisten valmistusmenetelmien paremmuutta entisiin "käsityöaikoin" verrattuna.

seppomartti kirjoitti:

Englanninkielisestä tekstistä muutama kommentti. Dufourissa akut ovat hyvin kiinnitetyt tehtaalta lähtiessä. Ainakin minulla kullekin kolmelle akulle on oma muovikotelo, kiinnityshihna ja lukittava kaapin ovi. Jos Biskajan ylitykseen on lähdetty varmistamatta raskaiden esineiden kiinnitystä niin se on anteeksi antamatonta ja vaarallista. Jos keli on sellainen, että istuinlaatikko täyttyy vedestä ja masto on aalloissa niin purjeen repeytymistä ei kannata ihmetellä vaan syy löytyy peilistä. Autopitotti ei voi ohjata jo ohjaus on hajonnut tavalla, joka on todennäköinen ja johon itse olen useamman kerran tutustunut. Ohjausvaijerien päätteet ovat useilla ellei kaikilla valmistajilla kelvottomat. Norseman tai Blue wave päätteen sijaan vaijeri on koussin ympäri ja kiristetty kahdella ruuvipuristimella. Kovassa lenssissä ne luistavat ja ohjaukseen tulee klappia. Seuraavaksi ketju tai vaijeri putoaa sijoiltaan ja "linear drive" pyörittelee ruoripyörää muttei käännä peräsintä. Kunnon vaijeripäätteet ja autopilotin kytkeminen peräsinakseliin/ kvadranttiin olisi parempi. Varapinnan pituutta rajoittaa etäisyys ruoripyötää. 50 cm on luultavasti yli metrin kuten minulla. Muustakin kuvauksesta on vaikea tunnistaa saman ikäiseksi Dufouriksi kuin omani. Turkkilevyt ovat niin tiiviit, että avaaminen on hankalaa. Mitä lie on "holes in the floor"?. Itsestään pudonnut kädensija minulla oli niin tiukassa, etten saanut irti lakkausta varten. Kaapit ovat pysyneet kiinni ja itsestään putoilleeksi väitetty sähkökeskuksen irrioitus minulta teetti töitä puoli päivää. "A couple of broaches when the steering failed" pitäisi kai suomentaa, ettei ohjauksessa pettänyt muu kuin perämies. Kryssissä keulan paukuttaminen on kiistaton ongelma. Muutoin teksti on värikäs ja hieman vaikea usko kaikkea. Jos tarina on tosi niin sitten tuotantolinjalta on päässyt todella " maanataikappale" vaikka näillä sivuilla on toisessa yhteydessä todisteltu nykyaikaisten teollisten valmistusmenetelmien paremmuutta entisiin "käsityöaikoin" verrattuna.

Lue lisää

Kai tässä pohjimmiltaan on kysymys siitä, että veneellä on lähdetty väärälle merialueelle ja jouduttu ankariin olosuhteisiin. Olivat ilmeisesti hyvin lähellä kaatumista. Vaikka Dufour 40 on EU certifioitu valtameriluokkaan A (valmistajan laskelmiin perustuen, jotka ovat usein hieman optimistisia markkinointiosaston paineen alla), ei se kuitenkaan ole valtamerille pohjimmiltaan tarkoitettu. Esim AVS (*) on todellisuudessa alle 120 astetta kun sen pitäisi olla sitä suurempi A-luokassa. Asia on helposti tarkastettavissa jonkun todellisen veneen mittakirjasta. Sama pätee muuten useimmille nykyveneille, ne kuuluisivat aidosti luokkaan B tämän mukaan.


(*) angle of vanishing stability. Siis kallistuessaan yli tuon kulman kölivene kaatuu ja jää köli ylöspäin odottelemaan sitä oikaisevaa aaltoa.

Akerblom kirjoitti:

Kai tässä pohjimmiltaan on kysymys siitä, että veneellä on lähdetty väärälle merialueelle ja jouduttu ankariin olosuhteisiin. Olivat ilmeisesti hyvin lähellä kaatumista. Vaikka Dufour 40 on EU certifioitu valtameriluokkaan A (valmistajan laskelmiin perustuen, jotka ovat usein hieman optimistisia markkinointiosaston paineen alla), ei se kuitenkaan ole valtamerille pohjimmiltaan tarkoitettu. Esim AVS (*) on todellisuudessa alle 120 astetta kun sen pitäisi olla sitä suurempi A-luokassa. Asia on helposti tarkastettavissa jonkun todellisen veneen mittakirjasta. Sama pätee muuten useimmille nykyveneille, ne kuuluisivat aidosti luokkaan B tämän mukaan.


(*) angle of vanishing stability. Siis kallistuessaan yli tuon kulman kölivene kaatuu ja jää köli ylöspäin odottelemaan sitä oikaisevaa aaltoa.

Lue lisää

Kaikki veneet hajoavat ja kaikissa tapaamissani veneissä on lastentauteja ja suunnitteluvirheitä. Dufour 40:ssä tulee mm. vettä sisään vessan altaasta, kun purjehditaan. Mutta kestävä konstruktio perusteiltaan.

AalborgS kirjoitti:

Kaikki veneet hajoavat ja kaikissa tapaamissani veneissä on lastentauteja ja suunnitteluvirheitä. Dufour 40:ssä tulee mm. vettä sisään vessan altaasta, kun purjehditaan. Mutta kestävä konstruktio perusteiltaan.

Lue lisää

S&S Swanit kestää kaiken mitä luonto tarjoaa. Ehkäpä ne juuri siksi myös maksavat 40 vuotta vanhoinakin enemmän kuin vastaavat nykyveneet. Lisäksi ovat kauniita!

AalborgS kirjoitti:

Kaikki veneet hajoavat ja kaikissa tapaamissani veneissä on lastentauteja ja suunnitteluvirheitä. Dufour 40:ssä tulee mm. vettä sisään vessan altaasta, kun purjehditaan. Mutta kestävä konstruktio perusteiltaan.

Lue lisää

Tämä on yksi yleisistä konstruktiovirheistä. Joissakin veneissä on jopa kaksi pyttyä samalla laidalla. Toisella halssilla ei voi käyttää kun ei tule huuhteluvettä. Toisella taas ollaan pinnan alla ja jos ei ole tuoreet kumiventtiilit niin voi tulvia. Sama koskee pesualtaita laidalle sijoitettuna- tulvii kelissä. Pitäisi olla keskiveneessä. Minkä hemmetin takia ei rakenneta yhtä meriveden sisäänottoa keskiveneeseen vaan lähelle vesilinjaa lukuisia. Keskiveneen vedentulo toimisi molemmilla halsseilla. Vessan tulvimismahdollisuuden voi toki ehkäistä esim. poistoletkun mutkalla ylös.

seppomartti kirjoitti:

Tämä on yksi yleisistä konstruktiovirheistä. Joissakin veneissä on jopa kaksi pyttyä samalla laidalla. Toisella halssilla ei voi käyttää kun ei tule huuhteluvettä. Toisella taas ollaan pinnan alla ja jos ei ole tuoreet kumiventtiilit niin voi tulvia. Sama koskee pesualtaita laidalle sijoitettuna- tulvii kelissä. Pitäisi olla keskiveneessä. Minkä hemmetin takia ei rakenneta yhtä meriveden sisäänottoa keskiveneeseen vaan lähelle vesilinjaa lukuisia. Keskiveneen vedentulo toimisi molemmilla halsseilla. Vessan tulvimismahdollisuuden voi toki ehkäistä esim. poistoletkun mutkalla ylös.

Lue lisää

Makeavesi huuhtelu on kehityneemissä veneissä. Jää meriveden ongelmat pois. Alipaine wc ei paljoa vettä kuluta ja luonnollisesti makeavesitankin mitoitus on reilumpi veneessä, joka on tehtaalta jo näin varusteltu.