Sytytyspuolasta sähköpaimen?

Kerro lisää itsestäsi ja suvustasi, minä en ainakaan sinuna ilkeäisi.

"Tuossa on kytkentä auton puolasta tehdylle sähköpaimenelle:
http://www3.telus.net/chemelec/Projects/Fencer/Fencer-1.png
Tuossa koko nettisivu painokytkentälevyineen, jne:
http://www3.telus.net/chemelec/Projects/Fencer/Fencer.htm"


Kiitoksia
Tämähän pitää rakentaa, melko yksinkertainen kytkentä. Toivottavasti myös toimiva.

Sitä vielä kyselisin niistä jännitteistä ja jouleista, että mitä luokkaa ne mahtaa olla tollaisesa sytytyspuolassa? Se nyt on selvää että suurempia ovat arvot kuin noissa kaupan sähköpaimenissa, mutta kuinka paljon?

joulet kirjoitti:

"Tuossa on kytkentä auton puolasta tehdylle sähköpaimenelle:
http://www3.telus.net/chemelec/Projects/Fencer/Fencer-1.png
Tuossa koko nettisivu painokytkentälevyineen, jne:
http://www3.telus.net/chemelec/Projects/Fencer/Fencer.htm"


Kiitoksia
Tämähän pitää rakentaa, melko yksinkertainen kytkentä. Toivottavasti myös toimiva.

Sitä vielä kyselisin niistä jännitteistä ja jouleista, että mitä luokkaa ne mahtaa olla tollaisesa sytytyspuolassa? Se nyt on selvää että suurempia ovat arvot kuin noissa kaupan sähköpaimenissa, mutta kuinka paljon?

Lue lisää

Aika pienikooltaan tuo konkka on tuossa aikoinaan kun paimenia korjasin usein oli konkka kuivunut/kuumunut/sulanut vaikka oli paljon järeempi.

No tuopa oli yllätys. Vaikea uskoa että puola olisi heikompi. Voisiko olla sitten että nuo sähköpaimenen jouletkin olisivat millijouleja??? Sitten kuulostaisi uskottavammalta.

Päätelmäni tein seuraavista asioista:
-Kipinä jonka puola tekee verrattuna paimeneen on hyvin näkyvämpi
-Puola on mitoiltaan isompi kuin paimenien vastaavat "muuntajat"
-Puola ottaa enemmän virtaa kuin paimenet
-Muistan lukeneeni jostain että puolan jännite on useampi kymmenen tuhatta volttia kun taas paimenen on noin 10 000 volttia

Puolan kytkentä on suoraan autosta.Tosiaankin elektroniikan yli olevat konkat voisivat olla suurempia ainakin heikoilla paristoilla toimisi paremmin.
Tuo joulemäärä jonka puola antaa on se jonka fetti sulkutilassa varaa puolaan.
Eli Varaus jännite * virta*aika = energia.
Tehoa voi säätää jälkimmäisen aikavakiolla.
Fetin jännitteenkesto pitää olla ainakin 200 - 500V kun jännite avautuessa nousee suureksi.
Autossa tulpan kipinäväli määrää kuinka suureksi jännite nousee.
Paimeniin usein laitetaan zener ensiön rinnalle estämään vahinkoja jos aitalanka katkeaa eikä kuormita.

Eiköhän tuo puola ala jossain vaiheessa lyödä läpi jos jännitteet nostaa noin mahdottomiksi.. Samoin ne 12/230 muuntajat..

Fetti kytkee 12V mutta avautuessa jännite nousee puolan ensiössä ja varsinkin toisiossa.Jos puolaa ei kuormiteta jännite purkautuu fetissä tai jopa puolan sisällä jolloin se saattaa tuhoutua.

Jos tarkoitat kytkentää:
http://www3.telus.net/chemelec/Projects/Fencer/Fencer-1.png, niin tarvitaan seuraavat muutokset:
http://aijaa.com/001569997306

Eli MOSFET vaihdetaan P-tyypiksi, esim. tuo kuvassa oleva tyyppi tai vastaava.
Tarvitaan yksi vaiheenkääntötransistori (alkuperäisen kytkennän R5:n perään), eli kuvassa BC337 (tai vastaava).
Alkuperäisen kytkennän R5 muutetaan 10kohmin vastukseksi ja kannalta maihin noin 2,2kilo-ohm.

Plus_puolella.. kirjoitti:

Jos tarkoitat kytkentää:
http://www3.telus.net/chemelec/Projects/Fencer/Fencer-1.png, niin tarvitaan seuraavat muutokset:
http://aijaa.com/001569997306

Eli MOSFET vaihdetaan P-tyypiksi, esim. tuo kuvassa oleva tyyppi tai vastaava.
Tarvitaan yksi vaiheenkääntötransistori (alkuperäisen kytkennän R5:n perään), eli kuvassa BC337 (tai vastaava).
Alkuperäisen kytkennän R5 muutetaan 10kohmin vastukseksi ja kannalta maihin noin 2,2kilo-ohm.

Lue lisää

Mitä hyötyä on muuttaa kytkentää puolelle,aidan jännite menee - jännitteeksi.
Toision virta on 100 osa ensiövirtaan nähden,eli ei ole merkitystä kummasta potentiaalista kytketään.
Silloin kun oli maadoitettuja autoja oli kipinä negatiivinen (ei merkitystä).
Olisi hyvä laittaa fetin yli vähän pienempijännitteinen zeneri kuin fetin drain jänniteenkesto suojaamaan fettiä ja puolaa ( varmistussuoja olemattomalle tai lyhyelle aidalle ).
Ei kuormita kun virhetilanteessa.

Yksi vaan. kirjoitti:

Mitä hyötyä on muuttaa kytkentää puolelle,aidan jännite menee - jännitteeksi.
Toision virta on 100 osa ensiövirtaan nähden,eli ei ole merkitystä kummasta potentiaalista kytketään.
Silloin kun oli maadoitettuja autoja oli kipinä negatiivinen (ei merkitystä).
Olisi hyvä laittaa fetin yli vähän pienempijännitteinen zeneri kuin fetin drain jänniteenkesto suojaamaan fettiä ja puolaa ( varmistussuoja olemattomalle tai lyhyelle aidalle ).
Ei kuormita kun virhetilanteessa.

Lue lisää

Eihän se hemmetti soikoon muuta suurjännitteen polariteettia, jos kytkin eli tässä tapauksessa fetti sijaitsee plussan puolella, verrattuna siihen tilanteeseen, että kytkin olisikin miinuksen puolella.

Puolan virtahan säilyy tuossa samansuuntaisena, jolloin samansuuntaisen virran katkaisu aiheuttaa samansuuntaisen suurjännitteen (back emf) riippumatta siitä, millä puolen puolaa tuo kytkin sijaitsee.

Ja itseasiassa tuosta puolan virran katkaisusta seuraa vaimeneva värähtely, joka sisältää sekä positiivista että negatiivista sähköä. Eli puola ei ole puhdas induktanssi, vaan siinä on myös hajakapasitanssia. Puola muodostaa siis värähtelypiirin. Tosin värähtely vaimenee melko nopeasti, jos kipinä pääsee iskemään.

Puolan resonanssitaajuutta ja samalla virran katkaisunopeutta ja suurjännitettä voi pienentää lisäämällä kiinteää kapasitanssia ensiöpiiriin. Näin on myös puolan alkuperäisessä autokäytössä, eli katkojan kärkien yli on sopivankokoinen kiinteä kondensaattori.

Noissa feteissä on yleensä valmiina estosuuntainen Schottky diodi, joka toimii myös zenerdiodina. Toisiossa, eli suurjännitepuolelle sähköpaimenissa on yleensä myös määrätynsuuruinen kipinäväli. Eli jos jännite pyrkii nousemaan liian suureksi, niin tuossa kipinävälissä tapahtuu purkaus.

Puolan johto kirjoitti:

Eihän se hemmetti soikoon muuta suurjännitteen polariteettia, jos kytkin eli tässä tapauksessa fetti sijaitsee plussan puolella, verrattuna siihen tilanteeseen, että kytkin olisikin miinuksen puolella.

Puolan virtahan säilyy tuossa samansuuntaisena, jolloin samansuuntaisen virran katkaisu aiheuttaa samansuuntaisen suurjännitteen (back emf) riippumatta siitä, millä puolen puolaa tuo kytkin sijaitsee.

Ja itseasiassa tuosta puolan virran katkaisusta seuraa vaimeneva värähtely, joka sisältää sekä positiivista että negatiivista sähköä. Eli puola ei ole puhdas induktanssi, vaan siinä on myös hajakapasitanssia. Puola muodostaa siis värähtelypiirin. Tosin värähtely vaimenee melko nopeasti, jos kipinä pääsee iskemään.

Puolan resonanssitaajuutta ja samalla virran katkaisunopeutta ja suurjännitettä voi pienentää lisäämällä kiinteää kapasitanssia ensiöpiiriin. Näin on myös puolan alkuperäisessä autokäytössä, eli katkojan kärkien yli on sopivankokoinen kiinteä kondensaattori.

Noissa feteissä on yleensä valmiina estosuuntainen Schottky diodi, joka toimii myös zenerdiodina. Toisiossa, eli suurjännitepuolelle sähköpaimenissa on yleensä myös määrätynsuuruinen kipinäväli. Eli jos jännite pyrkii nousemaan liian suureksi, niin tuossa kipinävälissä tapahtuu purkaus.

Lue lisää

Jos kytketään fettillä puolan väliottoa niin jännitteen polariteetti muuttuu.
Jos kytketään väliotto miinukseen ei jänniten polariteetti muutu mutta jännite putoaa ensiökäämin verran.
Ei polariteetilla eikä ensiön jännitepudotuksellakaan ole merkitystä toiminnassa,mutta miksi muuttaa fettiä positiiviselle puolelle kun vaatii kytkentämuutoksia ja toision virta on noin 100 osa ensiövirrasta.

Puolassa ei ole suojaavaa kärkiväliä niinkuin tehdasvalmisteisissa paimenissa.

En ole kuullut tai nähnyt fetin sotkydiodin zenerominaisuudesta,suojakytkentöjä olen joutunut tekemään kun fettejä on tuhoutunut ylijännitteestä.

Kondensaattoria en suosittele ensiön rinnalle fetti ja käyttöjännite kuormittuu.

Yksi vaan. kirjoitti:

Jos kytketään fettillä puolan väliottoa niin jännitteen polariteetti muuttuu.
Jos kytketään väliotto miinukseen ei jänniten polariteetti muutu mutta jännite putoaa ensiökäämin verran.
Ei polariteetilla eikä ensiön jännitepudotuksellakaan ole merkitystä toiminnassa,mutta miksi muuttaa fettiä positiiviselle puolelle kun vaatii kytkentämuutoksia ja toision virta on noin 100 osa ensiövirrasta.

Puolassa ei ole suojaavaa kärkiväliä niinkuin tehdasvalmisteisissa paimenissa.

En ole kuullut tai nähnyt fetin sotkydiodin zenerominaisuudesta,suojakytkentöjä olen joutunut tekemään kun fettejä on tuhoutunut ylijännitteestä.

Kondensaattoria en suosittele ensiön rinnalle fetti ja käyttöjännite kuormittuu.

Lue lisää

"Jos kytketään fettillä puolan väliottoa niin jännitteen polariteetti muuttuu.
Jos kytketään väliotto miinukseen ei jänniten polariteetti muutu mutta jännite putoaa ensiökäämin verran."

Mikään polariteetti ei kylläkään muutu. Virta puolan ensiössä kulkee molemmissa tapauksissa samaan suuntaan ja toki toisiossakin jännitteen suunta pysyy muuntajakytkennän takia samana, ohjattiinpa puolan virtaa plus- taikka miinuspuolelta. Tämän pitäisi olla aivan selvä asia.
Ja jännitteen polariteetti on yksisuuntainen vain, jos ensiössä leikataan diodilla toinen puolijakso, kuten tapahtuu kuvaputki-TV:n vaakapoikkeutuksessa. Ilman leikkausdiodia se on kaksisuuntainen vaimeneva värähtely.

Ja kun emme tiedä ensiökäämin kiertosuuntaa verrattuna toisiokäämiin, niin emme tiedä sitäkään, summautuuko ensiökäämin jännite toisiokäämiin, vai syntyykö vähennyslasku.

Esitin pluspuolelta ohjatun systeemin, kun joku sitä kaipasi. Se ei ollut kannanotto siihen, kummalta ( tai -) puolelta virtaa pitäisi ohjata.

Mikään ei estä suojaavan kipinävälin tekoa toisiopuolelle.

"Kondensaattoria en suosittele ensiön rinnalle fetti ja käyttöjännite kuormittuu."

Mitään kuormitu. Tiedätkö, että B ja C-luokan radiolähettimen pääteasteeen "tankki"-piiriä, eli resonanssipiiriä ohjataan lyhyillä, alle 180 asteen pituisilla pulsseilla. Häviöitä muodostuu, jos fetti avautuu ja sulkeutuu liian hitaasti, mutta ei siitä, minkäkokoisia kondensaattoreita tuossa pääteasteen värähtelypiirissä on.

Pieniin häviöihin pyrittäessä on panostettava fetin ohjaukseen, jotta fetti avautuu ja sulkeutuu riittävän nopeasti. Teho-MOS-fetin hilakapasitanssi voi olla jopa tuhansia pikofaradeja, joten ohjaavan driverin ulostuloimpedanssin pitää olla riittävän pieni, jotta fetti avautuu ja sulkeutuu nopeasti. Tuossa on siinä suhteessa hyvä Mosfetin ohjaus:
http://www.pocketmagic.net/wp-content/uploads/2009/07/ignition-coil-driver1.jpg

Toisiojännitteen suuruus riippuu myös ohjauspulssin pituudesta. Eli sen pitää olla riittävän pitkä, että virta kelassa ehtii nousta tarpeeksi suureksi ennen katkaisua.
Tuossa on kytkentä, jossa pulssien taajuus ja kesto on erikseen säädettäviä.
http://www.stegoweb.net/pictures/fence_1.JPG
http://www.stegoweb.net/pages/electric-fence.htm

Tuossa on vielä monipuolisempi säätö:
http://www3.telus.net/chemelec/Projects/Fencer-2/Fencer-2a.png
http://www3.telus.net/chemelec/Projects/Fencer-2/Fencer-2.htm

Paras systeemi olisi se, kuten nykyisissä sähköpaimenissa, että kondensaattori (noin 1uF) ladataan parinsadan voltin jännitteeseen, joka puretaan tyristorilla puolan ensiön läpi. Liipaisun ajoitus on tehty vastuksen ja kondensaattorin aikavakiolla DIAC:illa.
Tuossa periaatekuva auton CDI-sytytyksestä, josta poiketen triggaussysteemi pitää tehdä esim. DIAC:illa.
http://us1.webpublications.com.au/static/images/articles/i1104/110499_7lo.jpg

Niin jos tässä olikin taka-ajatuksena päästä tuosta sudesta kerralla eroon, vahingossa tietty.

Vaikka tuo lasku on sinänsä oikein, niin puolan tapauksessa energia pitäisi laskea siitä, miten paljon puolan induktanssiin saadaan varastoitua energiaa. Eli Energy = [ L x I**2] / 2 , where L is in Henrys, I is in Amps, and Energy is in Joules.

CDI-sytyksessähän varauskondensaattori ei purkaudu täysin, vaan jakso loppuu, kun virran muutosnopeus loppuu eli virta saavuttaa maksimin.

Tuossa fileessä on suuntaa-antava ohje CDI-periaatteella toimivalle sähköpaimenelle:
http://www.wbnoble.com/WN_articles/CD-ignition-SK.pdf
Tuon invertterin saa 230V/ 2 x 12V verkkomuuntajasta nurinpäin kytkettynä. Tasasuunnattuna saadaan yli 300V jännite, joka ajetaan muutaman mikroFaradin kondensaattoriin. Biltemasta saa tehopuolan:
http://www.biltema.fi/fi/Etsi/?quicksearchquery=53-403 tai ostaa vara-osana kotimaisen sähköpaimenen suurjännitemuuntajan.

Ei tuo ole ollenkaan ongelma. Siis kytkimen laitto maapuolelle. Pitää vain osata tehdä oikein. Tuossa on kytkentä, jossa asiat on huomioitu:
http://www3.telus.net/chemelec/Projects/Fencer-2/Fencer-2a.png

Kannattaa siis katsoa tuon kytkennän virransyöttöratkaisua.

Pieneksi vinkiksi oheinen etäkäyttöidea:

Kun korjailet aitauksia niin voit matkapuhelimellasi kytkeä paimenpojan jännitteen aitajohtimeen kätevästi. Päälle ja pois tarpeen mukaan. Säästät jalkojasi. Ja vaikka kilometrien päästä.

Kyseinen GSM-moduuli (teollisuustasoa) maksaa vain 95 eur ALV 0 % ja asennus on helppoa. Muista kuitenkin pyytää apuun sähkömies 230 VAC asennuksia tehdessäsi! Itse mokkula toimii kyllä 12-24 VDC akkusyöttöisenäkin.

Löytyy oheisesta linkistä:

http://www.provendor.fi/index.php?page=ARRAY/APB

Juuri näin.

https://www.olli.fi/wp-content/uploads/sahkopaimenen_valintataulukko_olli.pdf

Tuon mukaan akkukäyttöisillä sähköpaimenilla on latausenergia 4.5 J, iskuenergia 3J asti (4650 V kun kuorma on 500 ohmia). Verkkosähköstä toimivilla enimmillään iskuenergia 11 J ja jännitettä 7700V 500 ohmin kuormaan.

Ei irtoa sytytyspuolasta tuollaista energiaa per isku. Kun kierrosluku autossa olisi esimerkiksi 3000 kierrosta minuutissa niin sekunnissa tulisi 50 kierrosta. Nelisylinterisessä autossa tuo tarkoittaisi 100 kipinää sekunnissa eli kipinän energialla 3 J pitäisi puolan kyetä tuottamaan 300 W lähtöteho, jolloin se kuluttaisi tehoa varmaan 500W tai enemmänkin...

Jännitteen pitää olla riittävän korkea mutta ei liian korkea. Sytytyspuola tuottaa liian korkean jännitteen mutta liian vähän virtaa.