Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi

Tuota on vaikea tietää, ehkä ei olisi kirjoittanut samoja ainakaan.

Unohditko J.V. Snellmanin, suomen kirjakielen isän?

Ruuneperi kirjoitti:

Unohditko J.V. Snellmanin, suomen kirjakielen isän?

En todellakaan, meistä kukinhan on kielemme kehittäjä.
J. V. Snellman on minulle eniten Suomen markan kehittäjä, suurmies hänkin, varmasti helpommin elämän tikapuita kiivennyt, kuin vaikkapa Kivi.

Ihminen, joka eli vain syksystä jouluun, kuin on tapnaa sanoa.
Useinmieten olen itse saanut tietoisuuteeni, että Mikael Agricolaa pidetään suomen kielen isänä.

vain.minä kirjoitti:

En todellakaan, meistä kukinhan on kielemme kehittäjä.
J. V. Snellman on minulle eniten Suomen markan kehittäjä, suurmies hänkin, varmasti helpommin elämän tikapuita kiivennyt, kuin vaikkapa Kivi.

Ihminen, joka eli vain syksystä jouluun, kuin on tapnaa sanoa.
Useinmieten olen itse saanut tietoisuuteeni, että Mikael Agricolaa pidetään suomen kielen isänä.

Lue lisää

Agricolaa minäkin olen pitänyt "tuona". M A taisi kuitenkin luoda vain vähäisen perustan. Oppe nyt vanha ia noori jolla ompi zydhen toori

Ruuneperi kirjoitti:

Unohditko J.V. Snellmanin, suomen kirjakielen isän?

Siteeraan Ruuneperia:

" Luin lapsena Seitsemän veljestä-kirjan enkä sitä paljon miksikään osannut arvostaa. Ei osannut Ahlkvistkaan, joka tyrmäsi tämän kirjallisen neron tuotannon, arvostuksen ja elämänkin."

Olin lukenut jo Topeliuksen Välskärin kertomukset, jotka kertoivat Suomen ja Ruotsin historiaa parin suvun vaiheitten läpi aina Kustaa III:n aikaan saakka 1700 luvun lopulle asti. Se oli jännää silloin. Samoin Monte Criston kreivi...yms.

Mutta Kiven runoista pidin jo lapsena, tätä lauloinkin:

Seitsemän veljeksen Timon "Laulu oravasta"

"Makeasti oravainen
Makaa sammalhuoneessansa;
Sinnepä ei Hallin hammas
Eikä metsämiehen ansa
Ehtineet milloinkaan.

Kammiostaan korkeasta
Katselee hän mailman piirii,
Taisteloa allans´ monta;
Havu-oksan rauhan-viiri
Päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen
Keinuvassa kehtolinnass´!
Siellä kiikkuu oravainen
Armaan kuusen äitinrinnass´:
Metsolan kantele soi!

Siellä torkkuu heiluhäntä
Akkunalla pienoisella,
Linnut laulain taivaan alla
Saattaa hänen iltasella
Unien Kultalaan."

August Ahlqvist kirjoitti Kiven runoista: ”Uusmaan poikkinainen ja törkeä murre on nyt korotettu kirja-kieleksi”.

Ahlqvist jäi häviölle teilauksissaan kuitenkin.

Aikuisena Seitsemän veljestä on aivan uudella tavalla avautunut, ilmaisuvoimaisena, tunnelmallisena ja myöskin näiden miesten kehityskertomuksena. - Upea teos!

.

Näin minäkin tuon turkulaisen "Seitsemän veljestä"- esityksen silloin aikanaan. Oli vaikuttava toteutus. Olen nähnyt myös Nummisuutarit
Nurmijärvellä ulkoilmateatterissa ja sekin oli ikimuistettava, mahtava esitys.

Noin minäkin ajattelin, että uutisistahan Ruuneperi varmaan kimmokkeen sai tutustua A. Kiveen lähemmin. Mahtaakohan tuo Kiven rikas suomen kieli tulla esiin ruotsinnoksena. Mitä tuossa hieman kuulin, niin ei tuntunut niin hyvältä ruotsiksi puhuttuna. Se ilmeikkyys jäi puuttumaan, mutta ehkä sieltä tulisi, jos kauemmin katselisi ja kuuntelisi.

Pitäisiköhän mennä katsomaan ?

Aleksis Kivellä oli kauniita runoja,mm. Onnelliset,Kaukametsä ja
romaaneista ehkä tunnetuin : Seitsemän veljestä.

Eino Leinon kirjoittamaa runoa, Aleksis Kivi ,joskus nuorena lausuttiinkin:

Syntyi lapsi syksyllä,
tuulet niin vinhasti vinkui,
tuult"oli koko elämä
nähnyt ei kesää,
ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun.

Onhan siinä monta säkeistöä,tämä nyt ekana.

Atolfia kirjoitti:

Näin minäkin tuon turkulaisen "Seitsemän veljestä"- esityksen silloin aikanaan. Oli vaikuttava toteutus. Olen nähnyt myös Nummisuutarit
Nurmijärvellä ulkoilmateatterissa ja sekin oli ikimuistettava, mahtava esitys.

Noin minäkin ajattelin, että uutisistahan Ruuneperi varmaan kimmokkeen sai tutustua A. Kiveen lähemmin. Mahtaakohan tuo Kiven rikas suomen kieli tulla esiin ruotsinnoksena. Mitä tuossa hieman kuulin, niin ei tuntunut niin hyvältä ruotsiksi puhuttuna. Se ilmeikkyys jäi puuttumaan, mutta ehkä sieltä tulisi, jos kauemmin katselisi ja kuuntelisi.

Pitäisiköhän mennä katsomaan ?

Lue lisää

Eiköhän ole mahdotonta tulkita Kiveä, muulla kuin asiasisällöllä.

Nea* kirjoitti:

Aleksis Kivellä oli kauniita runoja,mm. Onnelliset,Kaukametsä ja
romaaneista ehkä tunnetuin : Seitsemän veljestä.

Eino Leinon kirjoittamaa runoa, Aleksis Kivi ,joskus nuorena lausuttiinkin:

Syntyi lapsi syksyllä,
tuulet niin vinhasti vinkui,
tuult"oli koko elämä
nähnyt ei kesää,
ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun.

Onhan siinä monta säkeistöä,tämä nyt ekana.

Lue lisää

Niin, hänhän syntyi syksyllä 10.10. 1834 ja kuoli joulun jälkeen Sylvesterin päivänä 31.12. 1872.

Tuossa runossahan on se kohta: "...ovella Sylvester vuottaa!"

38 vuotiaana jo siirtyi Tuonen lehtoon, josta kertoo eräässä runossaan.

satu kirjoitti:

Niin, hänhän syntyi syksyllä 10.10. 1834 ja kuoli joulun jälkeen Sylvesterin päivänä 31.12. 1872.

Tuossa runossahan on se kohta: "...ovella Sylvester vuottaa!"

38 vuotiaana jo siirtyi Tuonen lehtoon, josta kertoo eräässä runossaan.

Lue lisää

Koko Eino Leinon runo, Aleksis Kivestä:

Aleksis Kivi

Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vinhasti vinkui -
tuult' oli koko elämä,
nähnyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun.

Syksyn lapsilla kiire on -
päre pihdissä sammuu -
aatos lentävi, aivot takoo,
veri paksuna päähän sakoo,
ovella Sylvester uottaa.

"Vuota vielä, oi vanha vuos!" -
tuulet niin vinhasti vinkuu -
"jouda en viel' sua seuraamaan!"
Vanhus ovella nyökkää vaan:
"Saat elää syksystä jouluun".

"Viivy, viivy, oi vanha vuos!" -
päre pihdissä sammuu -
"niin täysi, niin täysi on sydämein,
sen tahtoisin antaa ma kansallein,
en vielä jouda ma kuoloon!"

Hetket rientävi, kello lyö -
tuulet niin vinhasti vinkuu -
"Onko, onko jo keski-yö?"
"Päätä, lapsi, nyt päivätyö,
jo aamun tähtöset tuikkii."

"Vielä hetki, oi vanha vuos!" -
päre pihdissä sammuu,
kannel heikosti helähtää,
kääntyvi ovella harmaapää -
loppui laulajan vuosi.

*

"Minne viet mua, vanha vuos?" -
tuulet niin lauhasti tuoksuu -
"minä niin pelkään ja vapisen."
"Rauhoitu, rakas lapsonen,
ovella taivaan jo ollaan."

Astuvi sisähän vanha vuos -
taivaan kynttilät loistaa -
saattavi laulajan Luojan luo:
"Tässä poian ma pienen tuon,
jok' eli vain syksystä jouluun."

Virkkavi Herra Jumala -
tuulet niin lauhasti tuoksuu -
"Etkö kesää sä nähnytkään?"
"Näin vaan syksyn ja talven sään",
laulaja vavisten vastaa.

Kyyneltyy silmä Jumalan -
taivaan kynttilät loistaa -
"Siis suvi sull' olkohon ikuinen!
Mut virka, poikanen poloinen,
ken olet ja mistä sa tulet?"

"Laulaja olen ma laadultain" -
tuulet niin lauhasti tuoksuu -
"tulen tähtösestä ma pienestä,
min nimi on Maa". - "Mihin kuolit sä?"
"Kurjuuteen kuolin ja nälkään."

Vihastuu Herra Jumala -
taivaan kynttilät sammuu -
"Sano kansas, niin kostan ma kuolosi sun!"
"Ei, ei, hyvä, suuri on kansani mun,
et sille saa sinä kostaa.

Mut hiukan hillitse viimojas,
ne liian vinhasti vinkuu
mun maani armahan aukeoilla.
Suo päivän paistaa sa Suomen soilla!" -
Näin laulaja tuskassa huutaa.

Hymyilee hyvä Jumala -
taivaan kynttilät loistaa -
"Voi oikein olla. Ehk' koetin ma
sun kansaas liiaksi tuulilla.
Taas kukat kummuille nouskoon!"

Mistä Kivi mahtoi ammentaa sisällöt kirjoihinsa? Muuta kuin mielikuvitusta ei niissä voi olla.

Ruuneperi kirjoitti:

Mistä Kivi mahtoi ammentaa sisällöt kirjoihinsa? Muuta kuin mielikuvitusta ei niissä voi olla.

Tuskinpa kaikki oli ihan mielikuvitusta, uskon, että useille tapahtumille oli tosiperusta.
Mutta, mikäpä muu, kuin vaikkapa Shahesperea kannusti vaikkapa Kesäyön Unelmassaan?
Hamletissa, Tanskan prinssissä?

Unelmat, nuo ihmiselämän hämähäkinseitit, niin kestävät, mutta hauraat? :))

Elämä on niin kovin keveää, ja silti niin kovaa. ;)

vain.minä kirjoitti:

Tuskinpa kaikki oli ihan mielikuvitusta, uskon, että useille tapahtumille oli tosiperusta.
Mutta, mikäpä muu, kuin vaikkapa Shahesperea kannusti vaikkapa Kesäyön Unelmassaan?
Hamletissa, Tanskan prinssissä?

Unelmat, nuo ihmiselämän hämähäkinseitit, niin kestävät, mutta hauraat? :))

Elämä on niin kovin keveää, ja silti niin kovaa. ;)

Lue lisää

Jaa! Oliko Aaleksilla siis niin suuri lukeneisuus, että hän niistä ammensi kirjoituksensa?

Ruuneperi kirjoitti:

Jaa! Oliko Aaleksilla siis niin suuri lukeneisuus, että hän niistä ammensi kirjoituksensa?

Josko lakkaisit piikittelemästä, ja antaisit jotain uutta ajateltavaa avaamaasi aiheeseen??

"Vuosina 1821–1868 kirjoitti ylioppilaaksi vain seitsemän nurmijärveläispoikaa. Näistä seitsemästä Aleksis oli ainoa tavallisen kansan lapsi, kaikki muut olivat säätyläislapsia. Ylioppilasvuotenaan 1857 Kivi teki kirjallisuuden kannalta ratkaisevan ja historiallisen päätöksen luopua pappishaaveista ja ryhtyä suomenkieliseksi kirjailijaksi."

Varmasti silloin, kuin omallanikin yliopistourallani, Shakepeareen piti tutustua.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi

Aleksin lukeneisuus oli varmasti hänen omana aikanaan vallan valtavaa.

vain.minä kirjoitti:

Josko lakkaisit piikittelemästä, ja antaisit jotain uutta ajateltavaa avaamaasi aiheeseen??

"Vuosina 1821–1868 kirjoitti ylioppilaaksi vain seitsemän nurmijärveläispoikaa. Näistä seitsemästä Aleksis oli ainoa tavallisen kansan lapsi, kaikki muut olivat säätyläislapsia. Ylioppilasvuotenaan 1857 Kivi teki kirjallisuuden kannalta ratkaisevan ja historiallisen päätöksen luopua pappishaaveista ja ryhtyä suomenkieliseksi kirjailijaksi."

Varmasti silloin, kuin omallanikin yliopistourallani, Shakepeareen piti tutustua.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi

Aleksin lukeneisuus oli varmasti hänen omana aikanaan vallan valtavaa.

Lue lisää

Anteeksi! Tapani kirjoittaa on tuollaista moukkamaistaa. En halua piikitellä!

Ruuneperi kirjoitti:

Anteeksi! Tapani kirjoittaa on tuollaista moukkamaistaa. En halua piikitellä!

Sydämeni laulu, laulu, jota muistaakseni Italiassa ihmeteltiin meidän kehtolaulujamme, kuolemanläheisiä. Seunalan Annan lapselleen laulama.

Hyvää Yötä, Sinulle Ruuneperi, olet kuin minä, moniuloitteinen ihminen, ihana.

Jean Sibelius - Sydämeni laulu

http://www.youtube.com/watch?v=aIxzXDoOm34

Ruuneperi kirjoitti:

Jaa! Oliko Aaleksilla siis niin suuri lukeneisuus, että hän niistä ammensi kirjoituksensa?

Eikö Aleksis käynyt koulua, siihen aikaan ihan kelvollisen pitkään?
Mutta siihen aikaan koulun kieli oli ruotsi, joten joutui opiskelemaan sen ensin.
Tuona aikana suomi oli rahvaan kieli, jota päättäjien ei tarvinnut osata.

Rippikoulua ei kuitenkaan läpäissyt, jollei osannut lukea auttavasti. Ilmeisesti suomeksi kuitenkin siitä taidonnäytteestä selvittiin?

Ajan mittapuun mukaan Aleksin koti ei erityisen köyhä ollut, isä sai tuloja räätälinä, eikä köyhimmistä oloista olisi opintielle päästy. Äiti oli ilmeisen ymmärtäväinen herkkää lastaan kohtaan, itsekin taiteelliseksi ja uskonnolliseksi luonnehdittu. Pojalla oli ainakin aikaa leikkiä ja kuljeskella Palojoen kulttuurimaisemassa. Isästä olen lukenut arvailuja, että hän olisi Raalan kartanon isännän äpäräpoika. Palojoki oli läpikulkupaikka, maantiellä kulkevaisilta ovat monet tarinat peräisin. Kiven suppeaksi jääneen tuotannon helmet sijoittuvat juuri kotikonnuille, jonka luonnon vaikutteita poikanen imi janoisena.

Seitsemän veljestä on mahtava selviytymistarina, hieno kehitystarina ja siinä on sisällä meheviä kuultuja tarinoita . Kun se sisältää paljon vuoropuhelua, se muokkaantuu luonnostaan näytelmäksi.Monta upeaa versiota olen minäkin nähnyt, tämän uusimman tulen varmaankin katsomaan myös. Vaikea sanoa, mikä olisi paras, mutta huonoin on Turkan räkäversio.

Kiven tyypillisimmät naiskuvat ovat valkealiinainen haavekuvamainen neito ja uneksuva madonna, kuten Seunalan Anna. Hänen kuvauksensa sunnuntailaakeassa torpassa laulamassa helmassaan lepäävälle lapselleen Sydämeni laulua on mielestäni kauneimpia ja koskettavimpia kirjallisuutemme kuvia. Riemastuttava kielikuva on Nummisuutarien Eskokreeta ta Kreetaesko, taitaako tuon naisen ja miehen yhdeksitulemisen riemun paremmin sanoa ! Onkohan yhtä taitavaa äännemaalailijaa Suomen runoudessakaan, "Tuonen lehto, öinen lehto, siell on hieno hietakehto...onpa kullan lysti olla, kultakehdoss` kellahdella, kuullella kehrääjälintuu"...
Onkohan muita kieliä maailmassa, joiden vokaalit luovat näin paljon sointuvia mahdollisuuksia ja nuo heleinä, laulavina soljuvat ällät !

Mietin minäkin kun, sanoisinko sen , että v1953 näin kansalliateatterissa Seittsemän veljestä ja Tauno Palo oli Juhanina. Hyvin Fyysinen ja raju oli hänen esittämä Juhani
kun kuitenkin Tauno oli viisikymppinen äijä jo.

Nyt satuin illanvietossa tietokilpailuun. Kysyttiin, kuka veljeksistä oli hän joka
- "-metsäs häärii, katseleepi puita väärii, mäyränä nummia tonkii." Minä tiesin, että Lauri. Mutta sitä ihmettelen kun ne nuoremmat ei kukaan tiennyt.

Ramoona* kirjoitti:

Ajan mittapuun mukaan Aleksin koti ei erityisen köyhä ollut, isä sai tuloja räätälinä, eikä köyhimmistä oloista olisi opintielle päästy. Äiti oli ilmeisen ymmärtäväinen herkkää lastaan kohtaan, itsekin taiteelliseksi ja uskonnolliseksi luonnehdittu. Pojalla oli ainakin aikaa leikkiä ja kuljeskella Palojoen kulttuurimaisemassa. Isästä olen lukenut arvailuja, että hän olisi Raalan kartanon isännän äpäräpoika. Palojoki oli läpikulkupaikka, maantiellä kulkevaisilta ovat monet tarinat peräisin. Kiven suppeaksi jääneen tuotannon helmet sijoittuvat juuri kotikonnuille, jonka luonnon vaikutteita poikanen imi janoisena.

Seitsemän veljestä on mahtava selviytymistarina, hieno kehitystarina ja siinä on sisällä meheviä kuultuja tarinoita . Kun se sisältää paljon vuoropuhelua, se muokkaantuu luonnostaan näytelmäksi.Monta upeaa versiota olen minäkin nähnyt, tämän uusimman tulen varmaankin katsomaan myös. Vaikea sanoa, mikä olisi paras, mutta huonoin on Turkan räkäversio.

Kiven tyypillisimmät naiskuvat ovat valkealiinainen haavekuvamainen neito ja uneksuva madonna, kuten Seunalan Anna. Hänen kuvauksensa sunnuntailaakeassa torpassa laulamassa helmassaan lepäävälle lapselleen Sydämeni laulua on mielestäni kauneimpia ja koskettavimpia kirjallisuutemme kuvia. Riemastuttava kielikuva on Nummisuutarien Eskokreeta ta Kreetaesko, taitaako tuon naisen ja miehen yhdeksitulemisen riemun paremmin sanoa ! Onkohan yhtä taitavaa äännemaalailijaa Suomen runoudessakaan, "Tuonen lehto, öinen lehto, siell on hieno hietakehto...onpa kullan lysti olla, kultakehdoss` kellahdella, kuullella kehrääjälintuu"...
Onkohan muita kieliä maailmassa, joiden vokaalit luovat näin paljon sointuvia mahdollisuuksia ja nuo heleinä, laulavina soljuvat ällät !

Lue lisää

Suomen Kuvalehti on lapsuudessani Kotilieden ohella ollut niitä viikkolehtiä, joita odotin ja luin.

Eihän se nykyisin enää samanlainen ole kuin silloin.

Ja lapsena tietenkin Helmi ja Heikki (vai olivatko silloin Anni ja Akseli) -sarjakuvista aina lukemiseni alkoi.

Nythän lastenlasten Aku Ankka on sarjakuvista tärkein,
ja sen käännöskieli on hyvää ollut kautta vuosien, ei päde määritelmä "käännöskieli-väännöskieli", kuten eräs opettajani aikoinaan sanoi. Hän määräsi lukemaan alkukielella kirjat.

Kuvalehdestä aloin puhua siksi, että sen 17.02.2012 ilmestyneessä numerossa on etusivun teksti:

"Meillä on kaunis kieli, miksi emme pidä siitä parempaa huolta."

Lainaan Ramoonan tekstiä:

"Onkohan muita kieliä maailmassa, joiden vokaalit luovat näin paljon sointuvia mahdollisuuksia ja nuo heleinä, laulavina soljuvat ällät ! "

Jopa italialaiset ovat kiittäneet Suomen kieltä ja sanoneet sen hyvin sopivan oopperoiden kieleksi juuri sen vokaalien ja diftongien kauniin soinnun, laulavuuden takia.

Suomen Kuvalehti oli varannut Suomen kielelle kolmen aukeaman tilan, kirjoittaja oli Elina Järvinen.
En sitä referoi, koska kolmea aukeamaa en tähän saisi mahdutettua.

Juuri niin voi käydä.

60 vuotta Kivijuhlia Nurmijärvellä, kesällä tulee tuo vuosiluku täyteen, se on pitkä aika
joka kesä näytöksiä Taaporinvuorella. Melkein aina Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit, joskus muitäkin Kiven näytelmiä. ohjaajat ovat melkein aina olleet ulkopuolisia, mutta näyttelijät Nurmijärveltä. Taaporinvuori on kuin suuri ulkomuseo siellä onkin paljon vanhoja rakennuksia ja tavaroita aina A Kiven ajoilta asti.Näyttämö on myös osa tuota museo aluetta. Kiven syntymäkoti siinä ihan Taaporin kupeessa. Kesällä ne ovat auki ja nähtävissä. Juhlavuoden kunniaksi Katsomo saa nyt katteen.
Juhla näytös Seitsemän veljestä, Kai Lehtisen ohjaamana 28, 6- 1, 7 neljä näytöstä.
Tänävuonna esitys on myös ruotsinkielisenä elokuussa.

Itse olen usein käynyt tuolla Taaporilla, ei taida muualla Suomessa olla vastaavanlaisia, paikallisin voimin tehtyjä esityksiä, joka yhtäjaksoisesti vetävät katsomot täyteen.
Late täältä A Kiven maisemista.

@ aleksandrovits

Veljensä mökissä Aleksis vietti viimeiset hetkensä.

Monia on ollut neroja meidänkin maassamme. Moni on ollut kuin jalo lilja, joka on sattunut syntymään rikkaruohojen sekaan, kuin sanottiin aikoinaan Viina-Matista, Matti Viinamaasta.
Jos hän olisi saanut oppia ja mahdollisuuden sivistyä, kuka tietää, kuinka suurenomaiseksi hän olisi kehittynyt.

Täällä yksi runoistaan:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9791897

vain.minä kirjoitti:

@ aleksandrovits

Veljensä mökissä Aleksis vietti viimeiset hetkensä.

Monia on ollut neroja meidänkin maassamme. Moni on ollut kuin jalo lilja, joka on sattunut syntymään rikkaruohojen sekaan, kuin sanottiin aikoinaan Viina-Matista, Matti Viinamaasta.
Jos hän olisi saanut oppia ja mahdollisuuden sivistyä, kuka tietää, kuinka suurenomaiseksi hän olisi kehittynyt.

Täällä yksi runoistaan:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9791897

Lue lisää

Neroja ei ole, kyse on lahjakkuudesta jonka jotkut saa esiin itsestään.

Rikastuttavaa.

Se on aikamoista todellakin, kun muistaa mitä aikaa silloin elettiin ja Kivi antoi mielikuvituksen lentää vaikka mihin.

Turkka kertoi että häntä huvittaa, jos joku putoaa korkealta kuormasta, se naurattaa. Paatin tyyliinsä psyko

Hänellä oli pienehkö hajallaan oleva osakesalkku noin miljoonan, markkoja, Nokiaa jne

Sanoin hänelle siitä, jolloin hän vastasi, parempi hajallaan kuin preseellään

Anonyymi kirjoitti:

Turkka kertoi että häntä huvittaa, jos joku putoaa korkealta kuormasta, se naurattaa. Paatin tyyliinsä psyko

Hänellä oli pienehkö hajallaan oleva osakesalkku noin miljoonan, markkoja, Nokiaa jne

Sanoin hänelle siitä, jolloin hän vastasi, parempi hajallaan kuin preseellään

Lue lisää

Vielä "Huikea saavutus nousta sieltä kansalliskirjailijaksi!
Arvostus nousi taivaisiin!"

Siis tarkoitatko että jos asuu pääkaupungin keskustassa Henrikin Heikin lehmusesplanadilla = Mannerheimintiellä,
on syrjitty raukka? Jos se olisi asunut joroisissa, olisiko ollenkaan päässyt joron järjille?

Turkka oli Ruotsissakin töissä, käsikähmähän siellä tuli mielipide-eroista.