Konetekniikka vs. sähkötekniikka

Työllisyyden kannalta tällä hetkellä koneelaisilla taitaa mennä paremmin, kun elektroniikka Nokian johdolla on lasketellut vuosia alamäkeä. Sähköpuolella saattaisi hyvä valinta olla sähkövoimatekniikka ja tehoeletroniikka, koska näiden osaajia on vähemmän ja tarvetta ilmeisestikin riittää. Kokeneistakin elektroniikkaihmisistä ja koodinvääntäjistä on sitä vastoin Nokian ja NSN:n yt-neuvotteluiden jälkeen melkoinen ylitarjonta.

Eri opiskelupaikoissa ei DI:n perusopinnoissa taida olla muuta kuin lieviä painotuseroja, tutkimusalueissa eri yliopistoilla on sitten enemmänkin eroja.

Voisko joku kertoa, millaista (lähinnä) konetekniikan opiskelu on ekana vuonna`?

En ole itse sähköltä taikka koneelta, mutta tälläistä muistan konelaisen kämppiksen fuksivuoden olevan:

- Konetekniikka A on yksi iso kurssi, jossa piirrellään kivoja kuvia kappaleista, joiden merkitys jää epäselväksi. Vaikutti ihan mukavalta
- Perus matematiikat ja fysiikat ja minimiohjelmoinnit taitavat täyttää 50% opiskeluajasta.
- Konelaisilla taitaa myös olla lisää fysiikkaa lujuusopin tai statistiikan aiheissa. Vaikutti mukavalta, mitä sivusta seurasin.
- Haalarit olivat (TKK:lla) kammottavan pinkit ;)

Sähköllä taas kaikki on muuten samaa paitsi:
- Fysiiikka on keskittynyt sähköön enemmän
- Konetekniikan sijaan tulkitaan sähköpiirejä, joiden merkitys jää epäselväksi.
- Haalarit ovat (TKK:lla) kammottavan valkoiset ;)

Mitä työllisyyteen tulee, niin Aallon uraseuranta 2010 tutkimuksen mukaan vastavalmistuneita konelaisia oli hitusen enemmän työttömänä verrattuna sähköläisiin. Otanta oli kuitenkin niin pieni, että sanoisin että ihan yhtä hyviä nuo kummatkin ovat työllisyyden kannalta, etenkin jos panostaa osaamiseensa ja sen esilletuontiin enemmän kuin vain opintojen minimin.

TTY:n sähkötekniikan 1. vuosi:

Insinöörimatematiikka 1-4. Yht. 19 op
Piirianalyysi 1 ja 2. Sähköpiirejä. Yht 10 op
Elektroniikan perusteet 1. Digitaalitekniikkaa eli logiikkaportteja. 3 op
Tietotekniikan perusteet. Yhteinen kaikille koulutusohjelmille. 4 op
Fysiikka S I. Sisältää lähinnä erilaisia voimalaskuja. 5 op
Teoliisuustalouden perusteet. Yhteinen (lähes?) kaikile koulutusohjelmille. 4 op
Sähköenergia. Sähkön tuotantoa, siirtoa ja niihin liittyviä laskuja. 6 op (ei tosiaankaan työläin kurssi vaikka olikin 6 op)
Ohjelmointi I. Yhteinen kaikille (paitsi tietotekniikalle). 4 op. Työläimpiä kursseja.
Insinöörikemia. Peruskemiaa, ei liity sähköön oikeestaan millään lailla. 3 op
Ruotsi, koko laitoksen ainoa pakollinen ja helppo kurssi jos osaa jotain ennestään. 3 op
Johdatus yliopisto-opintoihin. 1 op

Yhteensä 62 op. Nämä olivat mulla suosituksina ja valitsin ne kaikki. Lisäksi tein fysiikan työkurssia. Tietty noita voi vaihdella ja ottaa jotain noista myöhemminkin ja sit taas ottaa jotain mitä tossa ei ollu.

Eli siis 2/3 semmosia kursseja, jotka ei oo tarkotettu pelkästään sähköä lukeville. Toisena vuonna tuleekin sitten jo paljon enemmän nimenomaan sähkökursseja.

Itse opiskelin elektroniikkaa TKK:lla. Kuulemani mukaan sähkö on hieman konetta haastavampi. Esim. mekaniikan moni kokee helpommaksi kuin sähköfysiikan. Molemmat isoja osastoja, joissa aktiiviset killat.