Olen siis sairastanut 15v tuota painajaismaista tautia.
Voisin antaa loistavia vinkkejä oksentamisesta, siitä, mitä on helpoin oksentaa, miten oksentaa äänettömästi, mihin piilottaa mätöt, miten huijata perhettä, missä kaupoissa kannattaa käydä ja miten selitellä wc käyntien pituutta.
En tee sitä.
Voin kertoa kuitenkin, että paksu kaunis tukkani lähti tukoittain irti, ja on nyt ohut, rasvainen ja kiilloton. leikkasinkin poikatukan, kun mikään ei enää auttanut.
minulla on osteoporoosi, koska ravintoaineet eivät vuosiin imeytyneet ja kroppa tarvitsee rakennusaineita.
Silmieni alla on mustat pussit, ihoni on rutikuiva ja hilseilevä. jokapaikkaa särkee. Rytmihäiriöt ovat päivittäisiä, ja päivä jolloin vatsalaukku tai ruokatorvi repeää on vain ajan kysymys. elektrolyytti tasapaino on kohdallani vain vitsi...siinä ei ole mitään tasapainoa. joka ainoa hampaani on täynnä reikiä, kiilloton, ja putoaa pian varmaan pois.
Parisuhteeni kärsii, koska bulimia on se jonka kanssa olen oikeasti naimisissa.
minulla on yksi hyvä ystävä, naapurikaupan karkkihylly ja jäätelöallas.
itsetuntoni on romahtanut nollaan, vihaan kroppaani ja itseäni enemmän kuin mitään maailmassa.
Vieläkö tekee mieli oppia oksentamaan?
joo- se olis ihan ok kun on vahingossa syöny 5 munkkkia ja mahaan sattuu, mutta entäs kun opit kerrasta oksentamisen edut, ja seuraavana päivänä syöt ne 5 munkkia, lisäksi litran jäätelöä ja sipsipussin, oksennat, ja alat uudestaan. sitten kierre on valmis ja elämäsi ohi.
15v bulimikkona
108
4417
Vastaukset
- depressed like hell
Kiitos kaunistelemattomasta totuudesta!
Minua niin suututtaa, kun ihmiset neuvovat oksentamaan. Siitä on "lähimmäisenrakkaus" kyllä kaukana.
Minä olen sairastanut jonkun 4-5 vuotta. Haluaisin hoitoa, mutta en ole sitä saanut. Aion kuitenkin vielä yrittää, koska tuntuu, että kroppa ei enää jaksa enkä osaa ollenkaan enää syödä, masentaa tämmöinen. Haluan elää!- sivusta seurannu mum
Ja TV-tulee lisää neuvoja kuinka pysyt laihana.Nuoret teini ikäiset tytöt oikein ahmivat näitä ohjeita ja filmitähtiä ihanoivat.Äidit puhuu ruoka jonossa kuinka hän laihduttaa, kori täynä herkkuja.Minä olen pyöreä ollut ikäni, enkä puhunut lasteni kuulte laihutuksesta.Nyt heillä on omat lapset ja oieeta ruokaa näkyy heidän pöydässä olevan herkku päivä on herkkupäivä.Ja kun minä mummo vien hedelmiä ja joskus jäätelöä ei siellä nenää nyrpistetä että missä karkit.Normaali painoisia ovat.Miun mielestä että opetus ruokaan tulee kotoo.Ja kun se menee noin pitkälle niin psykiatrialle on töitä.Minä tiedän yhden tutun hänelle kävi huonosti hän kuoli.Hän söi aina kotona ja töissä ja sen jälkeen yrjölle ja kierto uusis.Lopettakaa ihmiset vouhotus linjojenne kanssa olkaa normaalisia.
- nimim erkki.
sivusta seurannu mum kirjoitti:
Ja TV-tulee lisää neuvoja kuinka pysyt laihana.Nuoret teini ikäiset tytöt oikein ahmivat näitä ohjeita ja filmitähtiä ihanoivat.Äidit puhuu ruoka jonossa kuinka hän laihduttaa, kori täynä herkkuja.Minä olen pyöreä ollut ikäni, enkä puhunut lasteni kuulte laihutuksesta.Nyt heillä on omat lapset ja oieeta ruokaa näkyy heidän pöydässä olevan herkku päivä on herkkupäivä.Ja kun minä mummo vien hedelmiä ja joskus jäätelöä ei siellä nenää nyrpistetä että missä karkit.Normaali painoisia ovat.Miun mielestä että opetus ruokaan tulee kotoo.Ja kun se menee noin pitkälle niin psykiatrialle on töitä.Minä tiedän yhden tutun hänelle kävi huonosti hän kuoli.Hän söi aina kotona ja töissä ja sen jälkeen yrjölle ja kierto uusis.Lopettakaa ihmiset vouhotus linjojenne kanssa olkaa normaalisia.
siis tottahan on hyvä, että pitää kehonsa kunnossa. ei syö paskaa jne.
mut kenen takii sitä hyvässä kunnossa ollaan, jos ei itsensä? jotenki outoo et nykyään karpataan ja dieetataan ja sit dieetin loputtua huomataan, et oho tulee kilot takas. mä oon ite ollu joskus aika pyöree ja nyt päihdeongelmassa syynään kaikki rahat pään sekottamiseen ja emt, ei sitä aina laihanakaan oo välttämättä kunnossa.
jättäkää ihmiset ne dieetit veke ja muuttakaa se elämä. tottakai saa herkutella ja hemmotella itteensä, mut tottakai pitää myös liikkua ja tykkää liikkua. kun keho nauttii niin mielelläkin on parempi olla, tutkittu ja koettu fakta. joka kerta ku käyn kävelylenkillä nii mul on ihan helvetin hyvä olo, saa kelattuu kaikki asiat. kävelystä just lihakset tykkää ja aivot tykkää.
jotenki pelottavaa et mihin tää maailma on menossa, ku joillekin liikunta on ylitsepääsemätön este, mulle liikunta on kivaa. must on kivaa lähtee kesäl kavereiden kans potkii palloo tai kopittelee, heittelee frisbeetä, mitä ikinä. talvi nyt on liikunnan kannalta ainaki mulle vaikeempi ja muutenki mieli aika maassa kokoajan ku on niin synkkää ja väsyttää melkeen jatkuvalla syötöllä, mut sä joudut elää koko elämäs sun kehon kanssa, tottaki siitä pitää pitää huolta. eiks vaa? ;). kaikki nää karppaukset ja dieetit ja yms hössötykset on varmaan seurausta siitä et kukaan ei enään tee mtn kunnon duunii. autolla ajetaan ihan duunipaikan oven eteen, ettei varmastikkaan tarvitse kävellä. mulla ainakin tulee hyvä fiilis ku keho saa liikuntaa. ja voin vaikka vannoa, et näin on ihan jokasella ihmisellä, jos vaan kokeilee ja päättää pitää ittensä kunnos. kaikki rappuset vedän aina joka toiselle askeleelle täysii, kaikki ylämäet päkijöillä, jos on mahdollisuus niin kävelen ennen kuin menen bussilla. en mä noit juttui tee sen takii et tytöt tykkää ku on hyväs kunnos, mulle itelle tulee hyvä fiilis siitä. mulle on aina, pienestä saakka ollu ihan kakan hailee, et mitä jengi sanoo, mitä jengi kelaa musta, ei se kiinnosta. mun pitää olla ite ylpee itestäni. ihan sama mitä ne sanoo, mä oon ylpee mun kehosta ja se on kaikki tärkein.
tottahan telkkari ja kuvake.net (yms tissiheru perseheru, kuvamestat.) on nuoremmalle porukalle aika helvetin pahaa esimerkkii tuova. jotenki mietityttää aina ne ku tissit, hyvä ettei nännit näy, esillä otetaan kuva itestään (keltanen paita, vihreepaita, ihan sama millanen paita kunhan tissit näkyy.) ihmiset vois vähä ruveta ajattelee mimmosta esimerkkiä käytöksellään antaa. jotku joo, jotkut ihmiset valitsee elämänkumppaninsa perseen ja tissien perusteella, ainakin mä haluun ettei se nainen oo mikään kaakattava kana, oli miten hyvä perse tahansa. ne voidaa sit ne ylikauniit böönat pitää pornossa ja fantasioissa. - jhkghj
sivusta seurannu mum kirjoitti:
Ja TV-tulee lisää neuvoja kuinka pysyt laihana.Nuoret teini ikäiset tytöt oikein ahmivat näitä ohjeita ja filmitähtiä ihanoivat.Äidit puhuu ruoka jonossa kuinka hän laihduttaa, kori täynä herkkuja.Minä olen pyöreä ollut ikäni, enkä puhunut lasteni kuulte laihutuksesta.Nyt heillä on omat lapset ja oieeta ruokaa näkyy heidän pöydässä olevan herkku päivä on herkkupäivä.Ja kun minä mummo vien hedelmiä ja joskus jäätelöä ei siellä nenää nyrpistetä että missä karkit.Normaali painoisia ovat.Miun mielestä että opetus ruokaan tulee kotoo.Ja kun se menee noin pitkälle niin psykiatrialle on töitä.Minä tiedän yhden tutun hänelle kävi huonosti hän kuoli.Hän söi aina kotona ja töissä ja sen jälkeen yrjölle ja kierto uusis.Lopettakaa ihmiset vouhotus linjojenne kanssa olkaa normaalisia.
Oon siinä kyllä samaa mieltä, että ongelmat lähtee kyllä osittain kotoa. Tai siis no, ihmisiähän tässä kaikki ollaan, mutta jos omat vanhemmat puhuvat ainoastaan laihduttamisesta ja arvostelevat lihavia, niin kyllä siinä lapsetkin herkemmin anorektikoiksi tai bulimikoiksi ryhtyvät. Toisaalta ei se aina tähän liity. Mielestäni kuitenkin vanhemmat voivat pysäyttää syömishäiriön, jos puuttuvat puheisiin ajoissa.
Olen syntynyt vuonna 1990 ja meidän aikaan yläasteella (2002-2005) oli paljon anorektikoita, useimmat vielä omia kavereitani. Itse olin alipainoinen "luonnostaan", syöminen ei vain kiinnostanut, kun ei ollut nälkä koskaan koulu- ja kotiruoka maistui vain silloin tällöin päivästä riippuen. Ei se ollut itsellänikään kaukana alkaa tietoisesti laihduttaa. Omalla kohdallani vanhempi sisko kuitenkin puuttui asiaan ensimmäisestä kerrasta, kun erehdyin sanomaan että olen mielestäni lihava. Kävi tiukan keskustelun painoindeksistäni ja miksi minun ei todellakaan kannata laihduttaa. Tämänkin jälkeen jätin kyllä vielä pitkälle syömättä koulussa jne, mutta kyse ei ollut tuon keskustelun jälkeen enää siitä, että pidin sen hetkistä painoani liian suurena/itseäni läskinä, vaan yksinkertaisesti ettei tehnyt mieli. Ymmärsin myös syödä silloin enemmän, kun huomasin, että minkä tahansa ruoan syöminen alkaa aiheuttaa pahoinvointia (enkä vähentää) = eli että olin laihtunut liikaa.
Mielestäni siis vanhempien pitäisi nimenomaan huomauttaa jo ensimmäisestä "mä oon läski, pitäis laihduttaa" kommentista tosi asioita ja selittää juurta jaksaen asian huonot puolet. Koulun opetusvideot ainoastaan yllyttävät jo aloittaneita anorektikoita ja luovat muillekin mielenkiintoa yrittämään kovemmin ja sama koskee anoreksiasta kertovia kirjoja. Ainakaan itse en huomioinut niissä huonoja puolia, palvoin ja unelmoin vain hyvistä, täydellisestä laihuudesta ja itsekontrollista. Nuoret jostain syystä kohauttavat dokkareissa ja kirjoissa olkiaan näille huonoille puolille ja sokaistuvat laihuudelle. Kontrolli on siis kotona. Koulu harvemmin pystyy puuttumaan tähän omien ja ystävieni kokemusten perusteella. - Hanniina
sivusta seurannu mum kirjoitti:
Ja TV-tulee lisää neuvoja kuinka pysyt laihana.Nuoret teini ikäiset tytöt oikein ahmivat näitä ohjeita ja filmitähtiä ihanoivat.Äidit puhuu ruoka jonossa kuinka hän laihduttaa, kori täynä herkkuja.Minä olen pyöreä ollut ikäni, enkä puhunut lasteni kuulte laihutuksesta.Nyt heillä on omat lapset ja oieeta ruokaa näkyy heidän pöydässä olevan herkku päivä on herkkupäivä.Ja kun minä mummo vien hedelmiä ja joskus jäätelöä ei siellä nenää nyrpistetä että missä karkit.Normaali painoisia ovat.Miun mielestä että opetus ruokaan tulee kotoo.Ja kun se menee noin pitkälle niin psykiatrialle on töitä.Minä tiedän yhden tutun hänelle kävi huonosti hän kuoli.Hän söi aina kotona ja töissä ja sen jälkeen yrjölle ja kierto uusis.Lopettakaa ihmiset vouhotus linjojenne kanssa olkaa normaalisia.
Tämä sairaus vain ei ole tahdosta kiinni. Yleensä syömishäiriön laukaisee jokin psyykkinen kriisi. Ylensyöntiin varmaankin mallin saa kotoa, tai terveelliseen syöntiin. Se on totta. Ei kukaan halua tahallaan sairastua vuosia, jopa vuosikymmeniä kestävään syömishäiriöön. Kyllä se tulee korvien välistä.
Se on yksi tapa käsitellä vaikeita asioita, kun ei oikein muuten siihen kykene. Tahdosta ei ole kyse. - somppu----
Tälläistähän siitä seuraa ku ihannoidaan laihuutta liikaa. Ja ne kiltit tytöt tietenkin sairastuu tähän. Näin yhen dokumentin aiheesta jossa äti pakotti tytärtään syömään jotta sais jotain luiden ympärille. Se oli surullista katsovattavaa
- ma7777
sivusta seurannu mum kirjoitti:
Ja TV-tulee lisää neuvoja kuinka pysyt laihana.Nuoret teini ikäiset tytöt oikein ahmivat näitä ohjeita ja filmitähtiä ihanoivat.Äidit puhuu ruoka jonossa kuinka hän laihduttaa, kori täynä herkkuja.Minä olen pyöreä ollut ikäni, enkä puhunut lasteni kuulte laihutuksesta.Nyt heillä on omat lapset ja oieeta ruokaa näkyy heidän pöydässä olevan herkku päivä on herkkupäivä.Ja kun minä mummo vien hedelmiä ja joskus jäätelöä ei siellä nenää nyrpistetä että missä karkit.Normaali painoisia ovat.Miun mielestä että opetus ruokaan tulee kotoo.Ja kun se menee noin pitkälle niin psykiatrialle on töitä.Minä tiedän yhden tutun hänelle kävi huonosti hän kuoli.Hän söi aina kotona ja töissä ja sen jälkeen yrjölle ja kierto uusis.Lopettakaa ihmiset vouhotus linjojenne kanssa olkaa normaalisia.
Se valheellisuus mitä on vallalla koko Suomessa. Puhutaampa mistä tahansa . iIsekin joskus aikoinaan yritin haihduttaa pahaaoloani, syomällä ja ahmimalla ruokaa niin paljon että oksensin.
Yhdenkin kerran kun asuimme jo yhdessä, olisi jo silloin pitänyt tajuta. Meni käymään isällään (asuttiin samassa rivarissa silloin) Soittivat että tule sinäkin.
Sanoin, että menen kylpyyn ja se siitä. Mutta mitä tein ahmin kaiken hiilihydraattisen ruoan mitä asunnosta löyty. Tehtiin kaksi lasta ennenkuin tajusin mistä pahaoloni johtui.
Erottiin.
En ikinä ole ollut bulimikko, mutta ei paljoa olis tarvittu ettenkö olisi. Jotenkin vain järki sanoi ettei tämä ole oikein. Ja kun tiesi mitä siitä seuraa.
Uskon, että bulimia liittyy tosi paljon ihmissuhteisiin ja siihen meneekö hyvin vai ei. Siksi varmaan bulimikkoja syntyy eniten teini-iässä.
Kun vanhemmat eivät osaa reagoida oikein siihen mitä lapsi on.
Ei lapsikaan tarvitse mitään sen kummoisempaa kuin aikuiset. Jokainen ihminen tarvitsee kunnioitusta toiselta ihmiseltä. Ei se sen kummempaa ole.
Mutta kun nykyisin kaikki vaan haukkuu toisiaan. Mikä milläkin tavalla. Koirakin haukkuu.
- ehkämenenlenkille
olen laihtunut nyt alle puolessa vuodessa 10kiloa enkä vieläkään tunne olevani hyvä painan 54kg olen muutaman kerran oksentanut syötyäni paljon, ja tulinkin etsimään "vinkkejä" tarinasi pisti minut miettimään uudestaan, kiitos (:
- Outi
Hei! Tyttäreni sairasti anoreksiaa kymmenen vuotta. Hän sai lopulta avun Syömishäiriökeskusksen kautta (http://www.syomishairiokeskus.net/). Ottakaa yhteyttä sinne, rakkaat ystävät! Yksin yrittäminen on liian raskasta. Kaikkea hyvää elämäänne!
- ykslähihoitaja
Hienoa, että uskalsit tuoda tuon näkökulman esiin ja kertoa totuuden. Toivottavasti te muutkin pääsette eroon tai ette edes aloita, sitä, mitä harkitsette ja miksi luitte tämän tekstin.
Voimia teille jokaiselle päiväänne ja toivottavasti parannutte ja opitte laihduttamaan oikealla tavalla/terveellisesti ja käsittelemään myös tunteitanne/hyväksymään itsenne. :)- nimim erkki
ei tarvi opetella laihduttamaan, ku osaa elää ja syödä ja liikkua oikein.
laihuttaminen on juurikin niille, jotka eivät sitä osaa. ja viellä toistamiseen, se että on laiha, ei meinaa että ois terve. se että on pullee, ei meinaa että ois sairas tai edes, että ois pakko laihduttaa. toki rajansa kaikella.
- kunnon ( o ) ( o )
Bulimian yms ainoa haitta on, että tissit surkastuu.
- nainenonmuutakin
plus saattaa vaikkapa kuolla,tosin sulla ei taida olla muuta mielessä kun pano ja seksi.
- säälittävääpas-kaa
Niin muuta haittaahan siitä ei liene olekkaan,kuin että tissit surkastuu..
Nehän pitää AINAKIN olla täydelliset nykymaailmassa,muutahan ei tarvikkaan kuin olla kaiken aikaa ja ikää seksikäs...
Säälittävää! Ja tähän ansaan on nuoret ja vähän vanhemmatkin jo saatu..
Täytyy käydä pohjalla ,ennen kuin tajuaa että elämässä on muutakin kuin se kaiken täyttävä SEKSIKKYYS!
- kuolemansyönti
Bulimia=pahat psyykkiset ongelmat taustalla.Sinä aloittaja jakaudut kahteen sinään; kärsivä, oirehtiva peilikuvasi ja järkisinä, joka sosottaa sormella peilikuvasinua.
Kuka haluamalla haluaa anorektikoksi? Ei todella kukaan. Anoreksia on psyykisen pahoinvoinnin oire, tuskinpa tahdon asia.
Toivottavasti saat apua sairauteesi.- Kuu Kaloissa
"Kuka haluamalla haluaa anorektikoksi? Ei todella kukaan. Anoreksia on psyykisen pahoinvoinnin oire, tuskinpa tahdon asia."
En ole aloittaja enkä ole koskaan sairastanut bulimiaa. Anoreksiaa sairastin vuosia sitten, 14-vuotiaana. Voin kertoa sinulle "ilouutisen" anoreksia nevrosa on TUTKITUSTI
- älykkäiden, kurinalaisten,YLItunnollisten, koulussa hyvin menestyvien, kilttien tyttöjen sairaus.
Teini-iän anorektikkona ja sellaisten tuttavana totean, että tutkimukset TODELLA pitävät paikkansa. MITENKÄÄN anorexia nevroosaa ihannoimatta totean, ettei epäkurinalainen, mukavuudenhaluinen tytyöntyllerö sitä koskaan saa. Vaatiihan kovaa SISUA KILTÄYTYÄ joka puolella ympärillä tarjolla olevista herkuista. HELPOMPI on mutustella pullaa, ja siirtää taas kerran OIKEAN YLIPAINON vuoksi toteutettavaa laihdutuskuuria viikolla, kuukaudella tai jopa vuodella SEKÄ LEIMATA KAIKKI ONNISTUNEET LAIHDUTTAJAT BULMIKOIKSI tai ANOREKTIKOIKSI. - Mattius W
Psykotiedepohjaisen kannanoton jälkeen hengellinen kommentti paikallaan,
synti johtaa himoitsemiseen, himoitseminen sitoo maailmaan ja maailman rakkaus vieraantumiseen Jumalasta.
Jeesus oli hoikka kaveri autiomaan 40 vuorokauden paaston jälkeen ja Mooses piti 2x40 vuorokautta peräkanaa autiomaan sijasta autiolla vuorella. Näissä tilanteissa kyse oli taistelusta syntiä vastaan kansan puolesta, noin laajemmin ajateltuna.
Miksi sanon, että synti ja syömishäiriö liittyvät yhteen on käsitykseni mukaan siinä, että kontrolloidessaan painoaan (tyttö) haluaa saada kauniin olemuksen itselleen, josta oletettavasti olisi hyötyä seksuaalisen valinnanmahdollisuuden lisääntyessä poikiin nähden. Mikä johtaisi parempaan elintasoon ja menestykseen?
Aihe on arka ja ymmärrykseni vajavainen, joten keskityn ratkaisuun: Jeesus on sovittanut sinun syntisi ja mahdollistanut pääsysi armahdettuna Rakastavan Isän luo iänkaikkisesti. Isän silmissä sinä olet kaunis ja nätti sekä luomisen että lunastuksen arvoinen ihana olento.
- Tomppppa.
Millonkahan te naiset tajuatte, että rehevä on kaunista. Jos tehtäisiin galluppi, että pitääkö mies bootypepusta vai olemattoman pienestä pepusta niin lähes 100% vastaisi booty. Ja sinne peppuun ja reisiinhän naisilla suuin osa rasvasta kerääntyy. Miehet on täysin sekoina isoihin peppuihin ja reisiin ja massuun. Toi median antama ihanne naisen vartalosta on täysin ihmeellinen kun ei edes miehet tykkää sellasista naisista, ei todellakaan. Totuus onkin, että ne mainokset on kohdistettu tietenkin teihin naisiin, teillehän siinä tavaraa myydään. Jos tavaraa myytäisiin miehille olisivat naiset paljon pulskkemmassa kunnossa kuin naisille myytävät tavarat. Sillä tavalla pulskassa kunnossa kuin vaikkapa Spice Girlsien Sporty sooloaikojensa kunnossa. Siitä ne miehet tykkää.
- paskaaaaaaaaaaaa
Paskapuhetta, lihavuuden ihannoijat ovat housuttomia setämiehiä suomi24 24/7 istujia, jotka haluaa että nuoret naiset lihoisi ja menettäisi itsetuntonsa ja lähtisi hänen mukaan jatkoille ;).
Totuus: Jos ei olisi ulkonäköpaineita olisimme lapsesta lähtien läskikasoja ja kuolisimme 40v! Sopivan hoikka on paras, kertoo ettei ihminen ole mikään vätys jolla ei ole itsekuria muttei kuitenkaan niin laiha että joutuu syömään epäterveellisesti pysyäkseen painossaan!
"Miehet on täysin sekoina isoihin peppuihin ja reisiin ja massuun" ei todellakaan, varsinkaan "massuun" - jaskaaaaaaaaaaaaaaaa
paskaaaaaaaaaaaa kirjoitti:
Paskapuhetta, lihavuuden ihannoijat ovat housuttomia setämiehiä suomi24 24/7 istujia, jotka haluaa että nuoret naiset lihoisi ja menettäisi itsetuntonsa ja lähtisi hänen mukaan jatkoille ;).
Totuus: Jos ei olisi ulkonäköpaineita olisimme lapsesta lähtien läskikasoja ja kuolisimme 40v! Sopivan hoikka on paras, kertoo ettei ihminen ole mikään vätys jolla ei ole itsekuria muttei kuitenkaan niin laiha että joutuu syömään epäterveellisesti pysyäkseen painossaan!
"Miehet on täysin sekoina isoihin peppuihin ja reisiin ja massuun" ei todellakaan, varsinkaan "massuun"jatkoa...lisäksi ison pepun edes jotenkin kiinteänä pitäminen on kokopäivätyötä!
- raatelukynnet
Viis siitä, mitä mieltä miehet ovat.
Naiset käy keskenään armotonta pudotuspeliä siitä, kuka on nätein hoikein laitetuin kenellä on paras työ ja komein mies. - näinseo
raatelukynnet kirjoitti:
Viis siitä, mitä mieltä miehet ovat.
Naiset käy keskenään armotonta pudotuspeliä siitä, kuka on nätein hoikein laitetuin kenellä on paras työ ja komein mies.Tätä mä olen kanssa vuosikausia funtsaillut, että milloin tulee se aika kun miehille valkenee että naiset eivät tosiaankaan meikkaa / laihduta / pynttää miehiä varten, vaan toisiaan.
- Pappinen
Toivottavasti pärjäät ja saat hiuksesi takaisin.
Siunausta Jumalalta, kaikkivaltiaalta siunausta... - Pappinen
Toivottavasti pärjäät ja saat hiuksesi takaisin...
Siunausta Jumalalta,kaikkivaltiaalta, siunausta...- Fiksumpi kuin sinä..
Fiksua laittaa kaks kertaa...
- eiiiiiiiiiii
Hyi helvett.. itse pelkään oksentamista yli kaiken saan jo paniikin kun edes ajattelen joku sairas ym,. ymmärrän kyllä erittäin hyvin jos ilman parisuhdetta , kuka jaksaa sellasenkaa joka haisee yrjöltä tai sitä jatkuvasti tekee ! .
Näin oksennuskammoselle tämä kuulostaa ihan hirveältä haisevaan pönttoon laatottaminen - KokemustaOnn
Mullakin oli nuorempana bulimia vuosia, mutta onneksi pääsin siitä eroon. Kyseessä on vakava psyykkinen häiriö. Ensinnä sinun kannattaa hakeutua psykiatrian poliklinikalle. Loppupeleissä tervehtyminen täytyy lähteä itsestä, mutta sieltä nyt voit saada ensiavun.
- 8+29
Suostittelen tutustumaan erääseen kirjaan, jonka avulla oppii tarkastelemaan ajatuksiaan. Kirjan mukaan kopioimme ympäristöltä ajatuksia ja mieikuvia lapsuudesta lähtien. Nämä määrittelevät meille hyvin vahvasti minkälaisia meidän tulisi olla ja miten toimia, jotta täyttäisimme ympäristön vaatimukset, eli toisin sanoen ulkoiset ajatukset alkavat ohjaamaan meidän toimintaa.
Ongelmaksi muodostuu se, että opimme ajatuksia jo hyvin nuorena, jonka takia suuri osa ajatuksista on tiedottomuudessa, ja vaikuttaa toimintaamme sieltä ilman että niihin voisi vaikuttaa. Tämän kirja kuvailee miten sisäinen maailmamme toimii, ja sen avulla oppii tarkastelemaan ajatuksiaan ja oppi ymmärtämään miten ne vaikuttavat. Kun ajatus paljastuu, siitä tulee tietoiseksi ja siksi sen voi valita pois, mutta sitä ennen se siis vaikuttaa toimintaan tiedottmuudesta. Sitä mukaan kun ajatuksia paljastaa, tietoinen alue kasvaa ja myös aikasemmin tiedottomuudessa olleet ajatukset paljastuvat.
Kannattaa kokeilla, tämä todella toimii! Katso www.alkuajatus.org - Solsken19
Mun ex-nainen sairasti bulimiaa. Olimme noin 3 vuotta yhdessä ja tästä ajasta voin sanoa seuraavaa. Bulimia ON psyykkinen sairaus, eli pää tulee pipiksi ja sen jälkeen tämä bulimia alkaa vääristelemään kaikkia asioita parisuhteessa ja seurauksena on maanpäällinen helvetti. Bulimiaa sairastava on mielisairas ihminen jonka tekemisistä et koskaan voi tietää, hän on synnynnäinen valehtelija ja sekoittaa jatkuvasti todellisuuden ja fiktion. Hän rakastaa kaaosta ja sekasortoa.
- nimim erkki
siis naisesi oli tätä. tottakai syömishäiriöiset on varmaan osa vaikeita tapauksia. mut ei kaikki.
t. nälkä ei tule kuin aniharvoin ja joskus se syöminen on pakkopullaa.
- bullymikko
Tätä on mahdoton lopettaa, olen sairastanut tätä 4 tai 5 vuotta ja eniten pelkään hampaitteni puolesta.. mut joka kerta kun yritän lopettaa lihon 10 kiloa. Helevetti. Ja tää on muutenkin niin nolo sairaus, ettei tätä uskalla sanoa kellekään. Veljelle kun kerroin, kun bulimia oli vielä ihan alkuvaiheessa - se ei uskonu, ja sanoi että mä vaan kerjään huomiota. Terkkarit/psykiatrit ei koskaan tehny eikä neuvonu mitään - tuntuu siltä ettei apua saa mistään. Ihmiset tää on niin perseestä, älkää aloittako ikinä tätä.
- Mattius Redneckex
Lopetat nyt sen sun bulimiasi, kun mäkin loetin tupakoinnin ja juopottelun ja autojen haaveilun netistä!
10 kiloo lisämassa olisi aika pieni hinta omasta elämästä, vai mitä?
Taisi Sielunvihollinen unohtaa mainita, että 10 kiloo sinun kehossasi lähtee kuin kuppa Töölössä (siellä oli parantola muinoin), siinä vaiheessa, kun sulla on takaisin sun oma elämäsi ja rakkaus omaa ainutlaatuista kehoasi kohtaan?
Ai sekin vielä, että rakkaus hoikistaa, kokeile Jeesuksen rakkautta ihan hiljaisella rukouksella, niin pääset eteenpäin.
- tahtooauttaa
Onko bulimialla ja "rakkoilevilla" rystysillä mitään yhteistä? Olen huolissani eräästä työkaveristani joka on kuulemma aikaisemmin sairastanut jonkin sorttisesta syömishäiriötä ja nyt pelkään että sairaus on "palannut".. Hän on erittäin ahdistunut, itkuinen ja silminnähden pahasti masentunut.
Ongelma onkin siinä ettei hän suostu puhumaan MITÄÄN! Hän käyttäytyy yksinkertaisesti kui hän olisi "kuollut"! Silloin harvoin kun hän töihin jaksaa tulla niin hän ei puhu kenellekkään mitään mistään, eikä ole kiinnostunut pätkääkään muistakaan ihmisistä. Työaika kuluu vessassa ravatessa vähintään tunnun välein ja itku silmissä tulee takaisin ja kasapäin laastareita rystysissä.:( Kiloja on tullut reilu puolen vuoden aikana n 50 lisää, joskin hänen ensimmäinen raskaus selittää siitä osan. Olen myös itse ollut masentunut ja tunnistan oireet todella hyvin. Lapsestakaan tai raskaudesta tyttö ei halua koskaan puhua kun on kysytty, ahdistuu vain enemmän ja pakenee tilanteesta.
Mitään odottavan äidin onnea ei tässä tytössä ole havaittavissa pätkääkään.
Itse olen suht uusi työpaikalla joten en viitsisi enempää tyttöa ahdistella. Muutkin on tietoisia asiasta mutta eivät pääse sen kummemmin lähestymään häntä koska hän ei yksinkertaisesti halua olla kenenkään kanssa tekemisissä. Olen joskus ottanut olkapäästä kiinni ja kehottanut hakemaan sairaslomaa kun hän on taas kerran itku silmässä tullut vessasta..Pahalta tuntuu kun ei osaa auttaa. Sillon tyttö jäi taas hetkeksi sairauslomalle mutta vain muutamaksi päiväksi. Luulen että ei halua sanoa edes hoitajalle todellista syytä poissaoloon.. N vuosi sitten tämä tyttö kuulemma laihdutti yli 40 kiloa "extra vaganzilla"...- raskaushelvetti
Raskauden aikana minäkin asuin vessassa, enemmän kuin tunnin välein. Se on raskauspahoinvointia, eikä bulimiaa! Raskauspahoinvointi on pahimmillaan niin rajua, että mitään et pysty syömään vaan itkien makaat vessan lattialla kun kokoajan tulee ylös.
- tahtooauttaa
raskaushelvetti kirjoitti:
Raskauden aikana minäkin asuin vessassa, enemmän kuin tunnin välein. Se on raskauspahoinvointia, eikä bulimiaa! Raskauspahoinvointi on pahimmillaan niin rajua, että mitään et pysty syömään vaan itkien makaat vessan lattialla kun kokoajan tulee ylös.
Nyt ei ole kuitenkaan kyse enään alkuvaiheesta vaan laskettuun aikaan on enään hetki. Olitko myös masentunut, ahdistunut ja kartoit kaikkia ihmisiä?? Niinkuin jo sanoin tässä ihmisessä ei ole ollut missään vaiheessa odottavan äidin onnea. Kyse on nyt ihmisestä joka on aikaisemminkin sairastanut syömishäiriötä.
- Fides
Ns. rakot rystysissä voi johtua siitä, kun tunkee sormet suuhun yrittäessään oksentaa, niin hampaat raapii ihon rikki.
- barenki
Mä voisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon tekstiä tähän.Siitä miten ja miksi mä tiedän miltä susta tuntuu.Tää teksti tuli jotenkin niin merkityksellisenä hetkenä mun eteen ja luettavaksi sillä tein tänään elämäni rohkeimman teon ja soitin ääni pelosta ja häpeästä täristen työterveys huoltoon ja sanoin että mulla on bulimia ja tarvitsen apua.Mä toivon sulle voimia ja apua.Mä toivon että sä voitat bulimian eikä bulimia sua!!Mä lähetän sulle kyynelten takaa halauksen ja toivon koko sydämestäni voimia sun kiviselle polulle!!
- Hanniina
Voimia Sinullekin!
- ossiLLE
Turhamaisten naisen "tauti"
- sdfvsdf
Olen sitä mieltä että media on hävyttömästi vaan romantisoinut anoreksian ja pulimiian. Ihan ku molemmat häiriökäyttäytymiset ihan varmasti johtuis vaan siitä, että turskit möhövatsapikkutytöt päättää yhtäkkiä, Mekaksia ja Sinäminää selaillessa, haluavansa ryhtyä näyttämään Paris Hillittömältä ku se voi pukee biitsille noin huisit pikinit juuri noin laihaksi tultuaan. Eiköhän mekin siis.
Ihan ku itsetuhoiset syömishäiriöt siis johtuis vaan siitä että laihailu on nykyisin median mielestä jes, ja jokainen sairastunut voisi syyttää oikeestaan vain sitä että on seurannut liian kauan muotivirtauksia.
En usko että ongelma syntyy muotia seuraamalla vaan syy on jossain paljon syvemmällä.
- väsynytopiskelija
Kiva nähdä aiheesta etusivulla.. mulla on kyseisen asian suhteen itseasiassa terkkarikäynti huomenna. MÄ HALUUN EROON TÄSTÄ. Mutta kun se on just sillä sekunnilla niin palkitsevaa.... just sillä sekunnilla, sä et muista kuinka sä häpeät mennä liikkatunneile, kuinka sä häpeät kun toiset juttelee "miten toi voi olla noin laiha vaiks se syö noin paljon", miten sä häpeät sitä, et koko elämä on vitun valhetta.. jatkuva nälkä koko ajan, ei mikään ihme!!! Pahinta on se, et tiedän et kykenen lihoamaan järkyttävästi, ja ehkä sit vaan pelkään sitä kontrollin menettämisen tunnetta (kun tän oksentelu & ahmimiskerteen suhteen en osaa pitää mitään kontrollia näköjään).. miks en luota itseeni :(
- Mike2012
Harmittaa puolestasi... Toivon, että kuitenkin toipuisit ennen kuin on liian myöhäistä. Yritä. Elämä antaa mahdollisuuden sitä kaipaavalle, usko pois.
Koetan tässä antaa omalla ymmärrykselläni apua. Tärkeää olisi tietysti hakea ammattiapua kiireesti.
Keho haluaa nopeasti imeytyvää sokeria (ja hiilareita), kun sillä on nälkä eli akuutti energian tarve. Kun syö sokeria, vereen kehittyy ajan myötä hiivaa, joka syökin sinun syömääsi sokeria ja tarvitset LISÄÄ sokeria. Suola taas syö itse hiivaa. Kylläisyyden saa rasvasta.
Opettele luottamaan elämään ja itseesi. Eli tsemppaa itseäsi vähän väliä. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta elämä on.
Silti elämä on vaikeaa, mutta ei kannata vaikeuttaa sitä itseäsi haukkumalla. Kun vaikeuksia tulee, juuri silloin tsemppi on vaikeinta säilyttää, mutta juuri silloin sitä eniten tarvitaan. Tsempatessa pikkuhiljaa alat omaksua yhä paremmin uuden luottamuksesi. Se vaatii kuitenkin uskoa ja päättäväisyyttä ennen tuloksia.
Aloita nyt! Et menetä mitään. Muutoin voit menettää kaiken. Toivon parastasi.
Luo itsellesi positiivinen haavemielikuva itsestäsi. Älä pidä sitä vaikeana tai kaukaisena. Riittää, että koet ja tunnet sen ikäänkuin olisit jo sitä. Olkoon se pieni herkkuvälipalasi jatkossa.
Suolistosi entsyymi- ja bakteerikanta vaatii kohennusta esim. lisäravinteista.
Ole kiltti ja hae ammattiapua. Siitä ovat läheisesi ikuisesti kiitollisia.- Kuu Kaloissa
"Keho haluaa nopeasti imeytyvää sokeria (ja hiilareita), kun sillä on nälkä eli akuutti energian tarve."
Anteeksi. Mutta sekä mono-, di- ja oligosakkarit (erilaiset sokerit) että polysakkaridit (mm. tärkkelys) kuuluvat ryhmään hiilihydraatit.
- väsynytopiskelija
Tässä muuten aiheesta todella hyvä artikkeli;
http://www.kuntoutussaatio.fi/viestinta_ja_tietopalvelu/kuntoutus-lehti/muut_artikkelit/ahmijat_ja_laihduttajat/kun_ahmimalla_kasitellaan_tunteita/ - -Spagaatti-Typsy-79-
Mutta kun se on TIE HOIKKAAN KUNTOON niin viis spyttaamisesta! Olin ennen läski ja miehet eivät katsoneetkaan muhunpäin. Nyt olen onnellinen BULIMIKKO ja olen hoikka,kaunis,notkea.. Pääsen Spagaatinkin.. Vau!
- kaikenlaista takana
Kuulostaa kaikkea muuta kuin aikuisen ihmisen tekstiltä... ja jos on sarkasmia niin todella huonoa!
- Kuu Kaloissa
kaikenlaista takana kirjoitti:
Kuulostaa kaikkea muuta kuin aikuisen ihmisen tekstiltä... ja jos on sarkasmia niin todella huonoa!
No, eipä tuo aloituskaan aidolta kuullostanut.
- voi rarkaa♥
Oon pahoillani puolestasi ;(
toivottavaasti se menee pian ohi ja ettei se tartu :((
en tiädä mitä sanoa neuoksi!!!♥♥♥- Mattius Rednecks
Onni onnettomuuden edellä,
jos Spagaatti ja Spyttäys ei olisi keksittyä, niin se olisikin hyvin rehellistä kuvausta tämän surullisen taudin kulussa. Ei pidä tuomita. Vai pidättekö nuoria tai minkä ikäisiä naisia (yleensä), niin typerinä, että he haluavat ehdoin tahdoin tuhota alusta alkaen itsensä bulimialla?
JK. Noi sydän viestit on ihan jees, ihmetyttää vaan se mistä napista sellaisia tulee?
- yaannnna
Spagaatti- typsy
Kerro millaiset hampaat sulla on? Ihan mielenkiintoani kysyn- Kuu Kaloissa
"yaannnna" oletko noin kateellinen siitä, että toinen PYSTYY TEKEMÄÄN SPAGAATIT, että heti paikalla PYRIT LÖYTÄMÄÄN hänestä virheitä tyyliin:
"Joo..no niin. Se saa spagaatit. Mut se on varmaan joku reikähampainen bulmikko, jolta putoo just tukka..."
PS. Minulla ei sitten ole bulimiaa eikä anoreksiaa!
- ole oma itsesi
Onhan noissa turhissa laihduttamis ihanteissa se tosi asia että suurin osa ihmisistä on luonnollisia läskejä ja on turhaa yrittää pysyä hoikkana ja kauniina (aloittaja on esimerkki siitä). Kyllä ne jotka aidosti ovat kauniita ja hoikka rakenteisia ovat sitä helposti ja koko ikänsä tai ainakin nuoruutensa.
Joten ei pitäisi yrittää olla sitä mitä ei ole.
Jos olet mies ole mies, jos olet nainen ole nainen, jos olet läski ole läski. Minkä takia muka mies olisi onnellisempi naisena, tai minkä takia muka nainen olisi iloisempi miehenä, tai miksi muka lihava nainen olisi tyytyväisempi hoikkana tai miksi muka hoikka mies olisi parempi lihavana? Myöskin jos kissa voisikin päättää olevansa koira, niin miksi muka hän edes haluaisi sellainen olla? Tai vaikkapa jos koira voisi valita olevansa koira mutta kissan kanssa, niin miksi se muka olisi parempi kuin olla itsensälaisen koiran kanssa? - asdcsdfv
Kun joku ryhtyy bulimikoimaan, anoreksaamaan tai muulla tavin häiriösyömään niin onko hänellä koko ajan, ihan alusta asti, mielessään semmoinen kirkas päämäärä, että ellei kukaan puutu tähän, niin tätä harjoitetaan sitten varmasti niin kauan että kuollaan?
Eikö se ole kuin kirkaisu, että kattokaa nyt, oon tappamassa itteeni, voisko joku nyt äkkiä alkaa rakastaa mua etten ehtis tehä sitä, ja jotta mun ei siis tarvis tehä sitä. Antais nyt pian joku mulle luvan lopettaa tämä. Kuin monta vuotta mun pitää sitä lopetuslupaa ootella, kauankos pitää venata että joku kauhistuu.
No ohan noita muitakin tapoja kuin syömishäiriöt. Joku saattaa järjestää ittensä työtä tekemällä niin sairaaksi ja raihnaiseksi että hän melkein pakottaa lopulta jonkun säälimään häntä. Tulee tässä nyt lähinnä oma isä mieleen.
Kyllähän sitä itsekin jaksais sääliä itseään vaikka satavuotiaaksi asti, mikäs sen makeampaa. Mutta se vaan on niin että jos huomaan, että joku koittaa kepulikonsteilla, eli itseään vihaamalla ja laiminlyömällä saaha mut rakastamaan itseään niin ei se oikein onnistu. Se on aika luontaantyöntävää ja aiheuttaa vaan sitä että inhoan tuota rakkaudenonkijaa entistä enempi.
Itsensä säälintä on kyllä makeinta hunajaa mutta pitäis ottaa huomioon että jos kerta minuakaan ei oikein sytytä toisten rakkaudenkerjuu niin enpä kai mnäkään saa itseäni säälimällä tai laiminlyömällä muita rakastamaan minua- depressed like hell
Siis ei, ei todellakaan. Kun mä aloitin, olin masentunut. Ajattelin naiivisti, että tulen onnelliseksi, jos laihdutan tosi paljon, kuntoilen oikein innolla jne, ja sitten lopettaisin kaikessa rauhassa "dieettini" ja jatkaisin elämääni uutena, upeana ihmisenä!
No eihän siinä niin käynyt. Olen tuon toisen viestin kirjoittaja, ja tosiaan kohta 5 vuotta sairastanut vaihtelevamuotoista syömishäiriötä. Eikä kukaan perheestäni vielä tiedä tästä mitään. Epäilevät ja ovat huolissaan tietty kun näkevät kuinka kuihdun, mikä tekee tietenkin olostani kamalan syyllisen eikä millään lailla tee minulle hyvää oloa: en kerjää rakkautta tällä hirveällä sairaudella vaan häpeän ja vihaan sitä yli kaiken!
Nyt alkaa kyllä jo kulissit pikkuhiljaa rakoilemaan, koska alan olla jo todella väsynyt ja epätoivoinen huomattuani, etten taaskaan päässyt tästä itse irti. Mutten vieläkään uskaltanut soittaa sinne lääkärille takaisin. Kun tässä on se ainainen sudenkuoppa, että heti kun uskoo, että "huomenna menee paremmin", niin sitten on "turha" hakea apua. - fgfghgf
depressed like hell kirjoitti:
Siis ei, ei todellakaan. Kun mä aloitin, olin masentunut. Ajattelin naiivisti, että tulen onnelliseksi, jos laihdutan tosi paljon, kuntoilen oikein innolla jne, ja sitten lopettaisin kaikessa rauhassa "dieettini" ja jatkaisin elämääni uutena, upeana ihmisenä!
No eihän siinä niin käynyt. Olen tuon toisen viestin kirjoittaja, ja tosiaan kohta 5 vuotta sairastanut vaihtelevamuotoista syömishäiriötä. Eikä kukaan perheestäni vielä tiedä tästä mitään. Epäilevät ja ovat huolissaan tietty kun näkevät kuinka kuihdun, mikä tekee tietenkin olostani kamalan syyllisen eikä millään lailla tee minulle hyvää oloa: en kerjää rakkautta tällä hirveällä sairaudella vaan häpeän ja vihaan sitä yli kaiken!
Nyt alkaa kyllä jo kulissit pikkuhiljaa rakoilemaan, koska alan olla jo todella väsynyt ja epätoivoinen huomattuani, etten taaskaan päässyt tästä itse irti. Mutten vieläkään uskaltanut soittaa sinne lääkärille takaisin. Kun tässä on se ainainen sudenkuoppa, että heti kun uskoo, että "huomenna menee paremmin", niin sitten on "turha" hakea apua.Muuan edesmänny pappi, sielunhoitaja, kirjailija, terapeutti ja mitä kaikkea olikaan, no Erik Ewalds joka tapauksessa, kirjoitti kerran jossain teoksessaan anorektikoista jonkin verran jotain. Hän mainitsi muistaakseni ainakin jotain sen kaltaista että kun perheessä on ongelmia niin lapsi voi suhtautua niihin siten että kehittää syömishäiriön eli ikään kuin haihtuu hiljalleen siitä paikalta. Ei nyt kuulostanu varmaan mitenkään loputtoman viisaalta mutta en muista miten se terkalleen sitä selitti.
Mutta sen kasetteja on kyllä kiva kuunnella ja kirjoja lukea, se osaa ilmaista asiat niin ihanan epävirallisesti, ei mitään kapulointeja tai hyssyttelyä, raakaa ja rehellistä selkokieltä, ilo korvalle - Kuu Kaloissa
fgfghgf kirjoitti:
Muuan edesmänny pappi, sielunhoitaja, kirjailija, terapeutti ja mitä kaikkea olikaan, no Erik Ewalds joka tapauksessa, kirjoitti kerran jossain teoksessaan anorektikoista jonkin verran jotain. Hän mainitsi muistaakseni ainakin jotain sen kaltaista että kun perheessä on ongelmia niin lapsi voi suhtautua niihin siten että kehittää syömishäiriön eli ikään kuin haihtuu hiljalleen siitä paikalta. Ei nyt kuulostanu varmaan mitenkään loputtoman viisaalta mutta en muista miten se terkalleen sitä selitti.
Mutta sen kasetteja on kyllä kiva kuunnella ja kirjoja lukea, se osaa ilmaista asiat niin ihanan epävirallisesti, ei mitään kapulointeja tai hyssyttelyä, raakaa ja rehellistä selkokieltä, ilo korvalle"Hän mainitsi muistaakseni ainakin jotain sen kaltaista että kun perheessä on ongelmia niin lapsi voi suhtautua niihin siten että kehittää syömishäiriön..."
Anorektikko on usein suorituskeskeisten, ylihuolehtivien vanhempien lapsi, joka pyrkii päättämään edes yhdestä asiasta elämässään itse eli painostaa.
Usein anoreksian laukaisee viaton, jopa toivottava laihdutus, joka ei päätykään NORMAALIPAINON ALARAJAN SAAVUTTAMISEEN.
Bulmiassa sairaan on puolestaan sanottu HELPOTTAVAN stressiään ja sisintään kalvavia tyhjyyden, turvattomuuden ja arvottomuuden tunteita hetkellisesti ahmimalla. (Syyllisyys ja itseinho ajavat henkilön kuitenkin oksentamaan kaiken ahmimansa.)
PS. Itselläni ei ole kokemusta bulmiasta, anoreksiasta kylläkin joskus (kauan sitten) teini-iässä. - Mattius Rednck
depressed like hell kirjoitti:
Siis ei, ei todellakaan. Kun mä aloitin, olin masentunut. Ajattelin naiivisti, että tulen onnelliseksi, jos laihdutan tosi paljon, kuntoilen oikein innolla jne, ja sitten lopettaisin kaikessa rauhassa "dieettini" ja jatkaisin elämääni uutena, upeana ihmisenä!
No eihän siinä niin käynyt. Olen tuon toisen viestin kirjoittaja, ja tosiaan kohta 5 vuotta sairastanut vaihtelevamuotoista syömishäiriötä. Eikä kukaan perheestäni vielä tiedä tästä mitään. Epäilevät ja ovat huolissaan tietty kun näkevät kuinka kuihdun, mikä tekee tietenkin olostani kamalan syyllisen eikä millään lailla tee minulle hyvää oloa: en kerjää rakkautta tällä hirveällä sairaudella vaan häpeän ja vihaan sitä yli kaiken!
Nyt alkaa kyllä jo kulissit pikkuhiljaa rakoilemaan, koska alan olla jo todella väsynyt ja epätoivoinen huomattuani, etten taaskaan päässyt tästä itse irti. Mutten vieläkään uskaltanut soittaa sinne lääkärille takaisin. Kun tässä on se ainainen sudenkuoppa, että heti kun uskoo, että "huomenna menee paremmin", niin sitten on "turha" hakea apua.Terve Toinen Kirjoittaja,
jos sinä haluat olla vapaa, niin sinua auttaa vain totuus. Ole tosi itsellesi, mieti nyt mitä sinä haluat?
Jos haluat rakkautta, niin rakasta. Jos luottamusta, niin luota. Jos jotain muuta, niin muuta - elämääsi.
Näin kerran seurakunnassa (Helluntai) yhden tosi laihan naisen ja vissiin toisenkin, kun naiset ovat aika saman näköisiä nykyisin, vähän niin kuin autotkin, ainakin kuulemma. Se nainen oli ihan oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan ja näytti vähän kärsimystä kokeneelta, mutta omalta itseltään. Kannatan tutustumista asiaan omalta kohdaltasi, vaikka tämä maailma ei paremmaksi muutukaan, niin saat Toisen Puolustajan olemaan kanssasi tullessasi uskoon, ja se on elämän tarkoitus - Elämä.
- levästirunneltu
Huomasin erittäin hyvän keinon lopettaa oksentelu: säännöllinen terveellinen ruoka/ruokailu! Mässyt jää vähemmälle, kun syö kunnolla oikeaa ruokaa. Oli lievää syömishäiriötä ja tuli takaisin vaihtelevasti. Yleenä kesäisin (yltiömäinen lenkkeily) ja oli sekahärö. Nyt olen päässyt yli :) Uskoisin sen olevan kiinni paljon mielen lujuudesta. Yrittäkää syödä säännöllisesti ja terveellisesti ja keksikää jokin sosiaalinen harrastus.
Uskaltauduin mainitsemaan kerran asiasta äidilleni, mutta hän ei ottanut tosissaan. Bulimia jatkui, mutta omin avuin pääsin yli. Eli lievää oli. Paranemisia kaikille!- täyttä totta
Olen itsekkin entinen valmisruokien suurkuluttaja kunnes aloin tekemään itse joka päivä ruuat alusta loppuun.
Juuri pikaruokaloiden ja valmisruokien mainosmiehet ovat niitä jotka yrittävät väkisin asettaa ihmisten päähän sitä ajatusta että ruoka pitää olla helposti ja nopeasti valmistettavissa. Miksi ylipäätään nykyään kaikki pitää olla mahdollisimman helppoa ja optimaalista (ovatko ihmiset nykyään liian väsyneitä ja masentuneita tekemään mitään) ?
Se on ainoa miinuspuoli omissa monipuolisissa laaturuokien valmistuksissa että todella kalliiksi se tulee, silti se kuitenkin on sen arvoista koska jotain on pakko syödä. Suomessa saa erittäin laadukkaita tuoreita ja monipuolisia tuotteita ja isoimmista tavarataloista sun muista erikoispaikoista voi saada lähes mistä tahansa maailman kolkasta tuotuja erikoistuotteita (tuoreet ruuat tietysti kannattaa olla mahdollisimman paikallisia).
Aloittajankin sairaalloinen asenne ruokaan ehkä paranisi jos hän ei söisi ihan mitä tahansa nopeaa mässy tavaraa vaan laadukasta ja kokonaan itse tehtyä ruokaa. - xzc zxsc
täyttä totta kirjoitti:
Olen itsekkin entinen valmisruokien suurkuluttaja kunnes aloin tekemään itse joka päivä ruuat alusta loppuun.
Juuri pikaruokaloiden ja valmisruokien mainosmiehet ovat niitä jotka yrittävät väkisin asettaa ihmisten päähän sitä ajatusta että ruoka pitää olla helposti ja nopeasti valmistettavissa. Miksi ylipäätään nykyään kaikki pitää olla mahdollisimman helppoa ja optimaalista (ovatko ihmiset nykyään liian väsyneitä ja masentuneita tekemään mitään) ?
Se on ainoa miinuspuoli omissa monipuolisissa laaturuokien valmistuksissa että todella kalliiksi se tulee, silti se kuitenkin on sen arvoista koska jotain on pakko syödä. Suomessa saa erittäin laadukkaita tuoreita ja monipuolisia tuotteita ja isoimmista tavarataloista sun muista erikoispaikoista voi saada lähes mistä tahansa maailman kolkasta tuotuja erikoistuotteita (tuoreet ruuat tietysti kannattaa olla mahdollisimman paikallisia).
Aloittajankin sairaalloinen asenne ruokaan ehkä paranisi jos hän ei söisi ihan mitä tahansa nopeaa mässy tavaraa vaan laadukasta ja kokonaan itse tehtyä ruokaa.Ihminen on siitä raadollinen että mitä helpompaa hän saa niin sitä helpompaa vaatii, mitä vaivattomammin selviää, sitä vaivattomampaa edelleen haluaa. Tyytymättömyys kasvaa vaivattomuuden lisääntyessä. Elämästä katoaa mieli, jännitys ja haastavuus.
Sitten ku kaikki on vaivatonta, ruoka pureskeluvalmista ja valmiiksi viipaloitua ja laitteiden särkyessä ostetaan vaan uus eikä mitään osata enää korjata, niin pitää kehittää kuitenkin jotain jännitystä elämään. Ostetaan sotapelejä, amputoidaan sormia huvin vuoksi, roikutaan lihakoukuissa ja sen semmosta.
Huhhuh, on se semmonen tää synnin turmelema maa. - sdfgbdfgb
täyttä totta kirjoitti:
Olen itsekkin entinen valmisruokien suurkuluttaja kunnes aloin tekemään itse joka päivä ruuat alusta loppuun.
Juuri pikaruokaloiden ja valmisruokien mainosmiehet ovat niitä jotka yrittävät väkisin asettaa ihmisten päähän sitä ajatusta että ruoka pitää olla helposti ja nopeasti valmistettavissa. Miksi ylipäätään nykyään kaikki pitää olla mahdollisimman helppoa ja optimaalista (ovatko ihmiset nykyään liian väsyneitä ja masentuneita tekemään mitään) ?
Se on ainoa miinuspuoli omissa monipuolisissa laaturuokien valmistuksissa että todella kalliiksi se tulee, silti se kuitenkin on sen arvoista koska jotain on pakko syödä. Suomessa saa erittäin laadukkaita tuoreita ja monipuolisia tuotteita ja isoimmista tavarataloista sun muista erikoispaikoista voi saada lähes mistä tahansa maailman kolkasta tuotuja erikoistuotteita (tuoreet ruuat tietysti kannattaa olla mahdollisimman paikallisia).
Aloittajankin sairaalloinen asenne ruokaan ehkä paranisi jos hän ei söisi ihan mitä tahansa nopeaa mässy tavaraa vaan laadukasta ja kokonaan itse tehtyä ruokaa.Veikkaan että parhaita ruuan mausteita taitavat olla ainakin kova nälkä ja valmistamiseen nähty vaiva. Nykyään ku syyään kylläsinä ruokaa jonka joku muu on teheny, niin ei se ruuan luontaisa maku oikeen tunnu missään ja sitten pitää panna sylitolkulla e-koodeja ja muuta epäaitoutta sekaan, jotta jotenkin jaksais syyä muonansa. Ennen syötiin elääkseen, nyt eletään syödäkseen eli syöminen on paljolti jotain sijaistoimintaa
- onhan se semmonen
xzc zxsc kirjoitti:
Ihminen on siitä raadollinen että mitä helpompaa hän saa niin sitä helpompaa vaatii, mitä vaivattomammin selviää, sitä vaivattomampaa edelleen haluaa. Tyytymättömyys kasvaa vaivattomuuden lisääntyessä. Elämästä katoaa mieli, jännitys ja haastavuus.
Sitten ku kaikki on vaivatonta, ruoka pureskeluvalmista ja valmiiksi viipaloitua ja laitteiden särkyessä ostetaan vaan uus eikä mitään osata enää korjata, niin pitää kehittää kuitenkin jotain jännitystä elämään. Ostetaan sotapelejä, amputoidaan sormia huvin vuoksi, roikutaan lihakoukuissa ja sen semmosta.
Huhhuh, on se semmonen tää synnin turmelema maa.Itse en usko että ihmisessä itsessään on mitään suunnittelussa vahingossa tullutta virhettä mutta siinä on paljonkin virhettä syödä esimerkiksi kotipizzan pizza. Itse tehtynä saat paremman koska voit panostaa pizzaasi enemmän kuin pizzeria joka käyttää nopeita optimaalisen halpoja reseptejä.
Myöskin sen oman pizzan tekovaihe on paljon kiinnostavampaa viihdettä kuin esimerkiksi teeveen parissa haaskattu istuminen. Katson paljon mieluummin uunissa valmistuvia herkkuruokia samalla nautiskellen tasokkaita laatu drinksuja kun sitä teeveen tyhjänpäiväistä kuvaa.
Vielä en sentään tee omia leipiäni mutta ehkä pian pääsen vaiheeseen jossa en enää osta kaupan "tuoretta" leipää. - Kuu Kaloissa
täyttä totta kirjoitti:
Olen itsekkin entinen valmisruokien suurkuluttaja kunnes aloin tekemään itse joka päivä ruuat alusta loppuun.
Juuri pikaruokaloiden ja valmisruokien mainosmiehet ovat niitä jotka yrittävät väkisin asettaa ihmisten päähän sitä ajatusta että ruoka pitää olla helposti ja nopeasti valmistettavissa. Miksi ylipäätään nykyään kaikki pitää olla mahdollisimman helppoa ja optimaalista (ovatko ihmiset nykyään liian väsyneitä ja masentuneita tekemään mitään) ?
Se on ainoa miinuspuoli omissa monipuolisissa laaturuokien valmistuksissa että todella kalliiksi se tulee, silti se kuitenkin on sen arvoista koska jotain on pakko syödä. Suomessa saa erittäin laadukkaita tuoreita ja monipuolisia tuotteita ja isoimmista tavarataloista sun muista erikoispaikoista voi saada lähes mistä tahansa maailman kolkasta tuotuja erikoistuotteita (tuoreet ruuat tietysti kannattaa olla mahdollisimman paikallisia).
Aloittajankin sairaalloinen asenne ruokaan ehkä paranisi jos hän ei söisi ihan mitä tahansa nopeaa mässy tavaraa vaan laadukasta ja kokonaan itse tehtyä ruokaa."Juuri pikaruokaloiden ja valmisruokien mainosmiehet ovat niitä jotka yrittävät väkisin asettaa ihmisten päähän sitä ajatusta että ruoka pitää olla helposti ja nopeasti valmistettavissa. Miksi ylipäätään nykyään kaikki pitää olla mahdollisimman helppoa ja optimaalista (ovatko ihmiset nykyään liian väsyneitä ja masentuneita tekemään mitään) ?"
Et ilmeisesti TIEDÄ YHTÄÄN MISTÄ KIRJOITAT. Anorektikot ja bulmikot EIVÄT OLE LAISKOJA RUUANLAITTAJIA, kuten voit syömishäiriöiden elämästä kertovia teoksia lukemalla helposti todeta.
Varsinkin monet anorektikot ovat innokkaita ruoanlaittajia ja leipojia, niin olin minäkin. Anorektikko ei vain syö omia keitoksiaan, vaan syöttää ne muille. - Kuu Kaloissa
onhan se semmonen kirjoitti:
Itse en usko että ihmisessä itsessään on mitään suunnittelussa vahingossa tullutta virhettä mutta siinä on paljonkin virhettä syödä esimerkiksi kotipizzan pizza. Itse tehtynä saat paremman koska voit panostaa pizzaasi enemmän kuin pizzeria joka käyttää nopeita optimaalisen halpoja reseptejä.
Myöskin sen oman pizzan tekovaihe on paljon kiinnostavampaa viihdettä kuin esimerkiksi teeveen parissa haaskattu istuminen. Katson paljon mieluummin uunissa valmistuvia herkkuruokia samalla nautiskellen tasokkaita laatu drinksuja kun sitä teeveen tyhjänpäiväistä kuvaa.
Vielä en sentään tee omia leipiäni mutta ehkä pian pääsen vaiheeseen jossa en enää osta kaupan "tuoretta" leipää."Itse en usko että ihmisessä itsessään on mitään suunnittelussa vahingossa tullutta virhettä mutta siinä on paljonkin virhettä syödä esimerkiksi kotipizzan pizza. Itse tehtynä saat paremman koska voit panostaa pizzaasi enemmän kuin pizzeria joka käyttää nopeita optimaalisen halpoja reseptejä."
MINÄ EN SYÖ NYKYISIN LAINKAAN PIZZAA, kuten joku sivullinen vainoajani voisi luulla. MUTTA LUULO EI TUNNETUSTI ole tiedon väärti.
Käyn kyllä aviomieheni kanssa noin 1-2 krt/ 6kk NIMENOMAAN Kotipizzassa, MUTTA MINÄ TILAAN SIELTÄ SALAATIN ILMAN KASTIKETTA. (Vain aviomieheni syö ja tilaa pizzaa.)
Luulo ei todellakaan ole tiedon väärti! - asdcsdvf
onhan se semmonen kirjoitti:
Itse en usko että ihmisessä itsessään on mitään suunnittelussa vahingossa tullutta virhettä mutta siinä on paljonkin virhettä syödä esimerkiksi kotipizzan pizza. Itse tehtynä saat paremman koska voit panostaa pizzaasi enemmän kuin pizzeria joka käyttää nopeita optimaalisen halpoja reseptejä.
Myöskin sen oman pizzan tekovaihe on paljon kiinnostavampaa viihdettä kuin esimerkiksi teeveen parissa haaskattu istuminen. Katson paljon mieluummin uunissa valmistuvia herkkuruokia samalla nautiskellen tasokkaita laatu drinksuja kun sitä teeveen tyhjänpäiväistä kuvaa.
Vielä en sentään tee omia leipiäni mutta ehkä pian pääsen vaiheeseen jossa en enää osta kaupan "tuoretta" leipää.Minä uskon että ihmisen suunnittelu meni Jumalalla aluksi ihan nappiin mutta sitten tuli se kurja syntiinlankeemus joka kieroutti kaiken. Tulee sukupolvi sukupolvelta lisää geenivirheitä perimään ja ihmislaji rappeutuu. No evoluutio-oppi sanoo että pojasta polvi paranee eli ihminen kehittyy koko ajan paremmaksi mutta bioanalyytikot voi olla toista mieltä. Ja eikös sananlasku: Ennen oli miehet autaa jne. myöskin viittaa siihen että rappio on totta?
Elinikäkin alokoi syntiinlankeemuksen jälkeen pudota, valahti suhteellisen lyhyessä ajassa sieltä päälle 900:sta noin 120:iin. Siinäköhän muuten osasyy väestöräjähdykselle? - syntisen hyvää
asdcsdvf kirjoitti:
Minä uskon että ihmisen suunnittelu meni Jumalalla aluksi ihan nappiin mutta sitten tuli se kurja syntiinlankeemus joka kieroutti kaiken. Tulee sukupolvi sukupolvelta lisää geenivirheitä perimään ja ihmislaji rappeutuu. No evoluutio-oppi sanoo että pojasta polvi paranee eli ihminen kehittyy koko ajan paremmaksi mutta bioanalyytikot voi olla toista mieltä. Ja eikös sananlasku: Ennen oli miehet autaa jne. myöskin viittaa siihen että rappio on totta?
Elinikäkin alokoi syntiinlankeemuksen jälkeen pudota, valahti suhteellisen lyhyessä ajassa sieltä päälle 900:sta noin 120:iin. Siinäköhän muuten osasyy väestöräjähdykselle?No miten joku viisas voi olla niin ristiriitainen että haukkuu itsensä luonnon virheeksi ja sitten yrittää omana virheellisenä itsenään jotain korjata ja parantaa maailmaa?
Nuo maailmanloppu fanaatikot ovat taas niitä jotka lykkäävät oman kurjuutensa kaikkien ja koko maailman ongelmaksi.
Kuu Kaloissa nimiselle se vielä tiedoksi että en minäkään mitenkään erityisesti juuri pizzaa syö ja valmista mutta käytin sitä esimerkkinä. On paljon parempiakin ruokia mutta pizzankin voi tehdä kuin se olisi joku erittäin laadukas ateria. Tomaattimurskan voi valmistella kunnolla, ainakin valuttaa kuivaksi ja maustaa paremmaksi. Pizzan reunaan voi taittaa juusto sisuksen kuten esim pizza hut tekee. Ja pääasia on tietysti itse täyteet joiden laadussa ei kannata pihistellä.
- muuan_n
Hakekaa hyvät ihmiset apua ongelmaanne. Nuorilla entenkin on vielä pitkä ja mahdollisesti antoisa elämä elettävänä. Syömishäiriön taustalla on varmasti ratkaisemattomia onglemia ja ahdistusta elämästä. Miksi padotte tuskan sisällenne, kun voisitte puhua tuskasta ja näin ollen vapautua siitä. Elämä on erittäin arvokas asia. Elämme vain kerran. En usko että sellaista ongelmaa on josta ei voi puhua. Vaikeinta on avata suu, mutta kun sen avaa, padot alkavat virrata ja tuska, suru ja ahdistus poistuu. Apua on saatavilla ihan mistä vain. Uskaltakaa ja rohjetkaa.
- sdvsadvf
Jos sattuu kuitenkin olemaan niin että kieli on takkuinen kuin Mooseksella tai Lipposella, tai puhe on luonnostaan niin helvetin tönkkelöistä ettei jaksa kuunnella itseään, niin kannattaa vaikka kirjoittaa paskasta olosta tai ellei osaa sitäkään niin itkukin jo laskee verenpainetta ja saa hengen kulkemaan keuhkon pohjaan asti
- huojentunut, 30-v.
Äärimmilleen viety itsekontrolliin pyrkiminen ja kunnianhimo ja niihin itseni väsyttäminen oli minun syyni syömishäiriöön. Lisäksi halusin miellyttää muita enkä vaatinut itselleni mitään, vaikka samalla huikeasti. Asetin itseni ristituleen. Syömishäiriöni oli salassa ja pyrin olemaan mahdollisimman epäitsekäs, mutta esimerkiksi ruokalasku oli huikea, ja se oli todellista itsekkyyttä. Syömishäiriöni alkoi anorektisella vaiheella, jossa itsekurini oli valtava. Etenkin bulimiaan hieman myöhemmin sisältyi paljon nöyryyttäviä vaiheita, kuten julkisissa vessoissa oksentamista ja ulostuslääkkeiden käyttöä. Pitkä terapia auttoi, mutta kauan kesti paranemisessakin. Voimia!
- ole esimerkki
Olet siis äiti? Muista, että olet lastesi esikuva, tuki, turva ja rakas vanhempi! Sinä on jo syy hakeutua hoitoon!
- Kuu Kaloissa
"Olet siis äiti? Muista, että olet lastesi esikuva, tuki, turva ja rakas vanhempi! Sinä on jo syy hakeutua hoitoon! "
Aloittaja tuskin on äiti. ALOITTAJA on todennäköisesti "feikki",
joka pyrkii leimaamaan kaikki laihdutuksessa onnistuneet kanssasisarensa reikähampaisiksi, ohuttukkaisiksi bulmikoiksi tai anorektikoiksi, koska itse on LIIAN LAISKA LAIHDUTTAAKSEEN.
Mikäli henkilö olisi OIKEASTI kuvailemallaan tavalla, aktiivisesti sairastava bulmikko, hän tuskin olisi edes OLLUT hedelmällinen, että olisi kyennyt saamaan lapsia.
Yleensä LAPSIA saavat ja perheen perustavat parantuneet anorektikot tai bulmikot - eivät aktiivisesti sairaat. Jo ELIMISTÖN VAKAVA EPÄTASAPAINOTILA tekee useimmat vakavista syömishäiriöistä kärsivät TILAPÄISESTI HEDELMÄTTÖMIKSI, ja silloin ei tulla äidiksi. Toisekseen neuvola kyllä varmasti seuraa TULEVAN ÄIDIN PAINON KEHITYSTÄ, ja ohjaa syömisongelmaisen hoitoon. Kolmanneksi EN TIEDÄ YHTÄÄN ANOREKTIKKOA TAI BULMIKKOA, joka olisi ollut niin tasapainoinen taudin aktiivisessa vaiheessa, että olisi kyennyt perustamaan perheen. SILKKAA UTOPIAA ON ANOREKTIKKO TAI BULMIKKO joka EI OLISI HAKEUTUNUT/ OHJATTU HOITOON RASKAAKSI TULTUAAN, vaan jatkaisi sairastelua yhtä soittoa ennen äitiyttä, ja äidiksi tultuaan.
Että se tästä "mom"-jutusta! - Mattius Rnck
Kuu Kaloissa kirjoitti:
"Olet siis äiti? Muista, että olet lastesi esikuva, tuki, turva ja rakas vanhempi! Sinä on jo syy hakeutua hoitoon! "
Aloittaja tuskin on äiti. ALOITTAJA on todennäköisesti "feikki",
joka pyrkii leimaamaan kaikki laihdutuksessa onnistuneet kanssasisarensa reikähampaisiksi, ohuttukkaisiksi bulmikoiksi tai anorektikoiksi, koska itse on LIIAN LAISKA LAIHDUTTAAKSEEN.
Mikäli henkilö olisi OIKEASTI kuvailemallaan tavalla, aktiivisesti sairastava bulmikko, hän tuskin olisi edes OLLUT hedelmällinen, että olisi kyennyt saamaan lapsia.
Yleensä LAPSIA saavat ja perheen perustavat parantuneet anorektikot tai bulmikot - eivät aktiivisesti sairaat. Jo ELIMISTÖN VAKAVA EPÄTASAPAINOTILA tekee useimmat vakavista syömishäiriöistä kärsivät TILAPÄISESTI HEDELMÄTTÖMIKSI, ja silloin ei tulla äidiksi. Toisekseen neuvola kyllä varmasti seuraa TULEVAN ÄIDIN PAINON KEHITYSTÄ, ja ohjaa syömisongelmaisen hoitoon. Kolmanneksi EN TIEDÄ YHTÄÄN ANOREKTIKKOA TAI BULMIKKOA, joka olisi ollut niin tasapainoinen taudin aktiivisessa vaiheessa, että olisi kyennyt perustamaan perheen. SILKKAA UTOPIAA ON ANOREKTIKKO TAI BULMIKKO joka EI OLISI HAKEUTUNUT/ OHJATTU HOITOON RASKAAKSI TULTUAAN, vaan jatkaisi sairastelua yhtä soittoa ennen äitiyttä, ja äidiksi tultuaan.
Että se tästä "mom"-jutusta!Kuu ottaa vähän liikaa käskyä vastaan,
jokaisella tuntevalla ihmisellä on omat haavansa sielussaan, kovillakin. Mitä sitten, jos joku ihminen suorittaa sairastumistaan pahaan oloonsa ja joku toinen masentuu ja alistuu? Luonteensa mukaan kukin.
Sinä olet ihan jees mulle ja varmaan päinkin vastoin, kun ei suuremmin syytellä toisiamme, eikä varsinkaan aleta syyttää Aloittajaa, joka sai meikäläisenkin innostumaan näistä "naisten jutuista", jos nyt kevennystä kestää?
HYVÄÄ JATKOA.
JK. Nää matikkatehtävät kirjeiden lopussa on kivoja!
- yjsrdyj
KIITOS HYVÄSTÄ ALOITUKSESTA!
Tuo on kaikki ihan totta, mitä alkaa tapahtua bulimiaa ja anoreksiaa sairastaville.
Älä enää osta herkkuja, vaikka kuinka mieli tekisi. Kokkaa jotakin kunnon ruokaa, perunaa ja lihaa/kalaa. Sitä voit syödä hyvillä mielin niin paljon kuin jaksat, eikä sinun tarvitse mennä oksentamaan ja jatkaa itsesi tappamista.
Varaa aika hammaslääkärille. Älä värjää hiuksiasi. Käy uimahallissa virkistäytymässä.- Kuu Kaloissa
"Älä enää osta herkkuja, vaikka kuinka mieli tekisi. Kokkaa jotakin kunnon ruokaa, perunaa ja lihaa/kalaa. Sitä voit syödä hyvillä mielin niin paljon kuin jaksat, eikä sinun tarvitse mennä oksentamaan ja jatkaa itsesi tappamista."
Jos nuorten, ja vähän vanhempienkin tyttöjen syömishäiriöt paranisivat näin yksinkertaisilla ohjeilla, Suomessa eikä missään muuallakaan olisi yhtään anorektikkoa tai bulmikkoa.,
- Kuu Kaloissa
Bulimia on pirullinen sairaus. Niin on anoreksiakin. Itse olen kärsinyt anoreksiasta 14-vuotiaana, bulimiasta en koskaan.
Syömishäiriöiset ongelmanne tausta on psyykkinen, joten hakekaa ajoissa apua.- Kuu Kaloissa
Lisään vielä, että toivottavasti aloitus ei ollut provo. On nimittäin erittäin vaikea uskoa, että
a) kukaan olisi voinut sairastaa noin vaikeaa bulimiaa kenenkään siihen puuttumatta tai itse jo apua saamatta, 15-vuotta.
b) kukaan moittisi itseään noin (reikäiset hampaat, huonot hiukset)
Aloitus SAATTAA olla AITO. Yhtä hyvin se voi olla jonkun kateellisen pulkkulan luoma kirjoitus, jolla hän yrittää luoda LAIHDUTTAMAAN ONNISTUVISTA kanssasisarista kuvaa reikähampaisinä, hiuksettomina bulmikko- rassukoina.
Pullukoiden, JOILLA ITSELLÄÄN EI RIITÄ SISUA ja PITKÄJÄNTEISYYTTÄ pudottaa omaa painoaan,
on helpompi leimata NORMAALISTI PAINOAAN PUDOTTAVAT naiset sairaiksi bulmikoiksi tai anorektikoiksi kuin pudottaa omaa ylipainoaan. Se on karu totuus. - Synkkä salaisuus
Kuu Kaloissa kirjoitti:
Lisään vielä, että toivottavasti aloitus ei ollut provo. On nimittäin erittäin vaikea uskoa, että
a) kukaan olisi voinut sairastaa noin vaikeaa bulimiaa kenenkään siihen puuttumatta tai itse jo apua saamatta, 15-vuotta.
b) kukaan moittisi itseään noin (reikäiset hampaat, huonot hiukset)
Aloitus SAATTAA olla AITO. Yhtä hyvin se voi olla jonkun kateellisen pulkkulan luoma kirjoitus, jolla hän yrittää luoda LAIHDUTTAMAAN ONNISTUVISTA kanssasisarista kuvaa reikähampaisinä, hiuksettomina bulmikko- rassukoina.
Pullukoiden, JOILLA ITSELLÄÄN EI RIITÄ SISUA ja PITKÄJÄNTEISYYTTÄ pudottaa omaa painoaan,
on helpompi leimata NORMAALISTI PAINOAAN PUDOTTAVAT naiset sairaiksi bulmikoiksi tai anorektikoiksi kuin pudottaa omaa ylipainoaan. Se on karu totuus.Itse olen sairastanut bulimiaa vaihtelevasti (välillä ollut kausia, jolloin en ole oksentanut) lähes 25 vuotta.
En tähän päivään mennessä ole asiasta kenellekään kertonut, koska häpeän mielettömästi. Sekin, että sairastuin vasta aikuisena, ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, lisää häpeää.
Olen viiskymppinen bulimikko. Ja yksin, vain häpeä ja ruoka lohtuna.
En muista, mitä kaikkia seuraamuksia aloittelija luetteli, mutta itselläni on niiden lisäksi rytmihäiriöitä, lihaskramppeja jatkuvasti ja inkontinenssi (se siitä vatsalihasten avulla onnistuvasta oksentelusta.
Itse osasin oksentaa äänettömästi alusta alkaen, enkä viivy vessassa pitkiä aikoja, koska oksennus tulee nopeasti.
Eikä ole pakko uskoa, mutta tästä asiasta en ole kertonut ikinä kenellekään ihmiselle.
Masennukseen ja muihin vaivoihin olen apua hakenut. Terapeutille yritin tästä joskus puhua, mutta hän ei uskonut. Joten... - Hanniina
Synkkä salaisuus kirjoitti:
Itse olen sairastanut bulimiaa vaihtelevasti (välillä ollut kausia, jolloin en ole oksentanut) lähes 25 vuotta.
En tähän päivään mennessä ole asiasta kenellekään kertonut, koska häpeän mielettömästi. Sekin, että sairastuin vasta aikuisena, ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, lisää häpeää.
Olen viiskymppinen bulimikko. Ja yksin, vain häpeä ja ruoka lohtuna.
En muista, mitä kaikkia seuraamuksia aloittelija luetteli, mutta itselläni on niiden lisäksi rytmihäiriöitä, lihaskramppeja jatkuvasti ja inkontinenssi (se siitä vatsalihasten avulla onnistuvasta oksentelusta.
Itse osasin oksentaa äänettömästi alusta alkaen, enkä viivy vessassa pitkiä aikoja, koska oksennus tulee nopeasti.
Eikä ole pakko uskoa, mutta tästä asiasta en ole kertonut ikinä kenellekään ihmiselle.
Masennukseen ja muihin vaivoihin olen apua hakenut. Terapeutille yritin tästä joskus puhua, mutta hän ei uskonut. Joten...Minä olen sairastanut sekamuotoista 30 vuotta. Olen nyt 48v ja ymmärrän täysin mitä tarkoitat. Jos haluat jakaa ajatuksia ikäisesi syömishäiriöisen/ bulimikon kanssa niin laita postia osoitteeseen [email protected]
- voi vale sentään
Miksi lähes jokaisessa suomi24 keskustelu ketjussa jossain vaiheessa mietitään aloittajan aitoutta?
Kyllä nämä tekstit ihan oikeasti täällä lukevat. Mitä sillä on väliä onko jollain tietyllä henkilöllä tapahtunut juuri kertomallaan tavalla tai onko jonkun henkilön elämäntilanne juuri sellainen kun hän sitä kuvailee.
Ihme aitouspoliiseja.- Kuu Kaloissa
Aloittaja tuskin on äiti. ALOITTAJA on todennäköisesti "feikki",
joka pyrkii leimaamaan kaikki laihdutuksessa onnistuneet kanssasisarensa reikähampaisiksi, ohuttukkaisiksi bulmikoiksi tai anorektikoiksi, koska itse on LIIAN LAISKA LAIHDUTTAAKSEEN.
Mikäli henkilö olisi OIKEASTI kuvailemallaan tavalla, aktiivisesti sairastava bulmikko, hän tuskin olisi edes OLLUT hedelmällinen, että olisi kyennyt saamaan lapsia.
Yleensä LAPSIA saavat ja perheen perustavat parantuneet anorektikot tai bulmikot - eivät aktiivisesti sairaat. Jo ELIMISTÖN VAKAVA EPÄTASAPAINOTILA tekee useimmat vakavista syömishäiriöistä kärsivät TILAPÄISESTI HEDELMÄTTÖMIKSI, ja silloin ei tulla äidiksi. Toisekseen neuvola kyllä varmasti seuraa TULEVAN ÄIDIN PAINON KEHITYSTÄ, ja ohjaa syömisongelmaisen hoitoon. Kolmanneksi EN TIEDÄ YHTÄÄN ANOREKTIKKOA TAI BULMIKKOA, joka olisi ollut niin tasapainoinen taudin aktiivisessa vaiheessa, että olisi kyennyt perustamaan perheen. SILKKAA UTOPIAA ON ANOREKTIKKO TAI BULMIKKO joka EI OLISI HAKEUTUNUT/ OHJATTU HOITOON RASKAAKSI TULTUAAN, vaan jatkaisi sairastelua yhtä soittoa ennen äitiyttä, ja äidiksi tultuaan.
Että se tästä "mom"-jutusta! - voihan valhe
Kuu Kaloissa kirjoitti:
Aloittaja tuskin on äiti. ALOITTAJA on todennäköisesti "feikki",
joka pyrkii leimaamaan kaikki laihdutuksessa onnistuneet kanssasisarensa reikähampaisiksi, ohuttukkaisiksi bulmikoiksi tai anorektikoiksi, koska itse on LIIAN LAISKA LAIHDUTTAAKSEEN.
Mikäli henkilö olisi OIKEASTI kuvailemallaan tavalla, aktiivisesti sairastava bulmikko, hän tuskin olisi edes OLLUT hedelmällinen, että olisi kyennyt saamaan lapsia.
Yleensä LAPSIA saavat ja perheen perustavat parantuneet anorektikot tai bulmikot - eivät aktiivisesti sairaat. Jo ELIMISTÖN VAKAVA EPÄTASAPAINOTILA tekee useimmat vakavista syömishäiriöistä kärsivät TILAPÄISESTI HEDELMÄTTÖMIKSI, ja silloin ei tulla äidiksi. Toisekseen neuvola kyllä varmasti seuraa TULEVAN ÄIDIN PAINON KEHITYSTÄ, ja ohjaa syömisongelmaisen hoitoon. Kolmanneksi EN TIEDÄ YHTÄÄN ANOREKTIKKOA TAI BULMIKKOA, joka olisi ollut niin tasapainoinen taudin aktiivisessa vaiheessa, että olisi kyennyt perustamaan perheen. SILKKAA UTOPIAA ON ANOREKTIKKO TAI BULMIKKO joka EI OLISI HAKEUTUNUT/ OHJATTU HOITOON RASKAAKSI TULTUAAN, vaan jatkaisi sairastelua yhtä soittoa ennen äitiyttä, ja äidiksi tultuaan.
Että se tästä "mom"-jutusta!Olet kuin pelinörtti joka vinkuu epätarkoista grafiikoista, ihan hyvät ne on.
Tosin tuo ei ole täysin hyvä vertaus koska itse olen juurikin niitä joille grafiikka on erittäin tärkeä jos jotain pitää pelata. Ei tietysti ainoa asia, mutta ilmaistaan se vaikka niin että jos grafiikat ovat todella huonot niin en kyllä sitten pelaa lainkaan vaikka kuinka muut asiat olisi kunnossa.
Pelinörtti ei ole myöskään sama kuin tietokonenörtti koska tietokonenörtit ovat viisaita mutta pelinörtit taas eivät. Itse en ole kumpaakaan mutta vähiten olen tietokonenörtti ja pikemminkin satunnainen pelaaja paremman tekemisen puutteesta. - Kuu Kaloissa
voihan valhe kirjoitti:
Olet kuin pelinörtti joka vinkuu epätarkoista grafiikoista, ihan hyvät ne on.
Tosin tuo ei ole täysin hyvä vertaus koska itse olen juurikin niitä joille grafiikka on erittäin tärkeä jos jotain pitää pelata. Ei tietysti ainoa asia, mutta ilmaistaan se vaikka niin että jos grafiikat ovat todella huonot niin en kyllä sitten pelaa lainkaan vaikka kuinka muut asiat olisi kunnossa.
Pelinörtti ei ole myöskään sama kuin tietokonenörtti koska tietokonenörtit ovat viisaita mutta pelinörtit taas eivät. Itse en ole kumpaakaan mutta vähiten olen tietokonenörtti ja pikemminkin satunnainen pelaaja paremman tekemisen puutteesta."Tosin tuo ei ole täysin hyvä vertaus koska itse olen juurikin niitä joille grafiikka on erittäin tärkeä jos jotain pitää pelata."
Minun vertaamiseni tyhmään "pelinörttiin" meni hukkaan,
sillä MINÄ PELAAN VIELÄ VÄHEMMÄN KUIN SINÄ. Sinä pelaat kertomasi mukaan "silloin kun grafiikat on kunnossa".
Minä EN PELAA edes silloin. EN PELAA OLLENKAAN - en ruualla enkä ihmissuhteilla.
Niin, että kumpi meistä on enemmän "tyhmä" pelinörtti? Sinäkö, joka pelaat vain "kun grafiikat on kunnossa"?
Vai minä,joka en pelaa ollenkaan? - Voi ny vale
Kuu Kaloissa kirjoitti:
"Tosin tuo ei ole täysin hyvä vertaus koska itse olen juurikin niitä joille grafiikka on erittäin tärkeä jos jotain pitää pelata."
Minun vertaamiseni tyhmään "pelinörttiin" meni hukkaan,
sillä MINÄ PELAAN VIELÄ VÄHEMMÄN KUIN SINÄ. Sinä pelaat kertomasi mukaan "silloin kun grafiikat on kunnossa".
Minä EN PELAA edes silloin. EN PELAA OLLENKAAN - en ruualla enkä ihmissuhteilla.
Niin, että kumpi meistä on enemmän "tyhmä" pelinörtti? Sinäkö, joka pelaat vain "kun grafiikat on kunnossa"?
Vai minä,joka en pelaa ollenkaan?Vai tämä meni vertailuksi. No minun vastaukseni tuohon on että minähän sitä enemmän olen. Ja lisäksi edelliseen kommenttiini voin vielä kertoa senkin että ehkä vähättelin pelinörtteilyäni. Omistan kyllä useita pelejä joita aktiivisesti vaihdan uudempiin ja pelaan yli 100 tuuman valkokankaalta. Silti se on kuitenkin enemmän juuri paremman tekemisen puutetta kuten itse sen aluksi ilmaisin.
- Mattius Rednck
voihan valhe kirjoitti:
Olet kuin pelinörtti joka vinkuu epätarkoista grafiikoista, ihan hyvät ne on.
Tosin tuo ei ole täysin hyvä vertaus koska itse olen juurikin niitä joille grafiikka on erittäin tärkeä jos jotain pitää pelata. Ei tietysti ainoa asia, mutta ilmaistaan se vaikka niin että jos grafiikat ovat todella huonot niin en kyllä sitten pelaa lainkaan vaikka kuinka muut asiat olisi kunnossa.
Pelinörtti ei ole myöskään sama kuin tietokonenörtti koska tietokonenörtit ovat viisaita mutta pelinörtit taas eivät. Itse en ole kumpaakaan mutta vähiten olen tietokonenörtti ja pikemminkin satunnainen pelaaja paremman tekemisen puutteesta.Kiitos grafiikkaläpästä, nörtti mikä nörtti =), mutta rehellinen ihminen eikä mikään satunnaisviestirobootti, joka on juuri opetettu graafiseen yhteenlaskuun.
Riitelijät ovat käsittääkseni hieman rikkinäistä porukkaa, kun haluavat kaiken huomion "oikeutetusti itselleen, kun muut rikkovat sääntöjä". Ihan jees, mutta menee muilta homma "pönttöön".
- barenki
Voi voi, tietämättömyyttä täällä huudellaan...Kyllä VOI OLLA ÄITI ja sairastaa bulimiaa!KYLLÄ VOI salata sen ja saakelin kauan ja EI OLE jumalauta tahdon lujuudesta kiinni tää homma!!Ja näitä aloitus poliiseja mä en kans tajua...
- miksiköhän?
Miksi lähes jokaisessa suomi24 keskustelu ketjussa jossain vaiheessa mietitään aloittajan aitoutta?
- voi vale sentään
miksiköhän? kirjoitti:
Miksi lähes jokaisessa suomi24 keskustelu ketjussa jossain vaiheessa mietitään aloittajan aitoutta?
Nimenomaan. En minäkään siihen saanut vastausta joka sen olisi selittänyt.
- Kuu Kaloissa
"Kyllä VOI OLLA ÄITI ja sairastaa bulimiaa!KYLLÄ VOI salata sen ja saakelin kauan ja EI OLE ********* tahdon lujuudesta kiinni tää homma!!Ja näitä aloitus poliiseja mä en kans tajua... "
Lukisit tarkemmin, ennen kuin kommentoit. Jos henkilö on sairastanut 15 vuotta YHTÄ SOITTOA bulimiaa, hänen elimistönsä on tuskin ollut niin tasapainossa, että hän on voinut saada lapsia. Rytmihäiriöisellä luurangon laihalla bulmikolla tuskin on edes kuukautisia, mikä KERTOO SELKEÄSTI SEN, ettei hän ole taudin aktiivisessa vaiheessa hedelmällinen ja kykenevä saamaan lapsia
Jos taas henkilön bulimia PARANEE VÄLILLÄ, josta aloittaja ei puhu mitään, voi henkilö tullakin raskaaksi hormonitasapainon palauduttua, ja sairastua jälleen bulimiaan lapsen syntymän jälkeen.
- ulostuslääke 25v
mullakin on eräs bulimia muoto olen käyttänyt ulostuspilleteitä 25vuotta ja aluksi meni hienosti kun laihtui hyvin mutta entäs nyt ei maha enää toimi vaikka ottais kuinka monta pilleriä...en oksenna kuin joskus pakolla koska ei tule silleen ulos...mutta ulostuspillerit saa apteeksista ja silloin 80-luvulla ei kukaan kertonut vaaroista ja nyt sitten kun myöhäistä siitä toitotetaan. Olen koittanut hakea apua lekurilta mutta vaan käskee syödä kuituja jotka tukkii täysin mahani...olen välillä luin viimesillään raskaana ja lihonut siitä laiha ajasta 15kg ja nyt kun maha ei toimi enää ...edes ulostuslääkkeillä ei kukaan voi edes auttaa...koska suoli on tehnyt tenän se toimii vain joskus harvoin enäää...välillä pyörryttää ja kärsin kauheista mahatuskista että huudan vain kivusta...siihen sitten auttaa mahahappo lääkkeet ...mutta ei kukaan lekuri ymmärrä ongelmaa ja vielä kun on työtön ei ole varaa ees lähteä hoitamaan yksityisklinikalla...kuolen vain hitaasti kunnen suoli puhkeaa ja mahanesteet valuu sisälleni
- Mattius Rdneck
Huono homma,
kuule ihminen, miksi et menisi seurakuntaan esirukoiltavaksi? Älä edes ajattele, että sun tarttisi avautua kenellekkään mitään. Ainoastaan menet sillä uskolla minkä olet saanut ja pyydät apua.
Kun totinen rukoilija saa rukouksen aikana Pyhältä Hengeltä ymmärrystä ongelmastasi, niin älä siitä välitä, rukoileva unohtaa ymmärtämänsä lähes välittömästi, kun on sinua palvellut.
Mene rohkeasti.
- merkel ...
Miksi ette hae apua!
Varatkaa aika vaikka mielentervystoimistosta,niitä on joka kaupungissa.Tämä on pään sairaus ja tarvitsee keskusteluhoitoa muun hoidon lisäksi.
Vaatikaa apua ja hoitoa ,pitää olla aktiivinen jos haluaa parantua.Ja tästä taudista voi parantua.
Maailma on niin paska,media syöttää toinen toistaan hoikempaa ja sexyä mallia esiin ,nuoren naisen pää ei kestä tätä välttämättä jos on yksin eikä kukaan kannusta.
Itse olen parantunut näillä konsteilla,puhuminen auttaa , tässä ole mitään hävettävää! - kärsinyt.....
Minua kiusattiin koulussa aina ensimmäisestä luokasta lähtien, olin ihan normaali painoinen pieni tyttö silloin. 4 luokalla kuitenkin tuli hiukan pyöreyttä ja sitten sen jälkeen minua kiusattiin koska olin pyöreä. Kun siirryimme ylä-asteelle kiusaaminen vain paheni, kun vielä melkein kaikki samat naamat siirtyivät samaan kouluun ja samalla luokalle. Sitten tuli viimeinen vuosi 9 luokka ja sairastuin anoreksiaan, kärsin siitä vuoden verran kunnes vanhempani tajusivat mistä oli kyse oli edessä sairaala reissu. Selvisin siitä, onneksi. Mutta muutaman vuoden päästä iski bulimia joka jatkuu edelleen ja olen nyt 27-vuotias, olen käynyt terapiassakin mutta mikään ei tunnu auttavan, tosin onneksi ihan pahimmillaan tilanne ei ole ollut viimeiseen vuoteen.
Minulla on myös lähtenyt kertaalleen hiukset, ja seuraavaa kertaa odotellessa, lapsia en välttämättä koskaan saa kaikki muut terveydelliset ongelmat joita tästä seuraa.
En usko että itse olisin tässä tilanteessa mikäli taustalla ei olisi ollut tuota monen vuoden kiusaamista, se on jättänyt tunne puolelle ja psyykeeseen traumat joista on todella vaikea päästä yli.
Minua on aina kehuttu kauniiksi, mutta se onkin isoin ongelma ettet itse näe sitä peilistä.
Nuorten tilannetta ei millään tavalla helpota median ihannointi äärimmäistä laihuutta kohtaan.
Toivon kaikille samaa läpikäyville tsemppiä asian kanssa. - hanniina
Minä olen sairastanut bulimiaa / anoreksiaa eli sekamuotoista syömishäiriötä jo 30 vuotta. Totta, 30 vuotta. Sairaus alkoi 15 vuotiaana kun kukaan ei vielä edes puhunut bulimiasta tai anoreksiasta, ainakaan minä en kuullut. Se oli vain ainoa asia jota pystyin elämässäni hallitsemaan. Asuin kahden alkoholisti yh äitini kanssa. Sukua, perhettä tai muuta verkostoa ei ollut. Olin myös koulukiusattu. Syömisestä vain sain jotain lohtua.
Välillä oli kausia että ahmin hirveitä määriä suuhuni ja oksensin pahimmillaan kymmeniä kertoja päivässä. Nämä ajat ovat olleet todella rankkoja. SItten väliin aikoja jolloin saatoin syödä omenan päivässä ja oksentaa senkin. Syömishäiriöni keikku äärilaidasta toiseen.
Mielenterveystoiimstossa olen juossut varmasti 20 vuotta. Mitään oleellista apua en kokenut sieltä saavani. Lääkkeitä kyllä monenkinlaisia. Kun on äärimmäisen vaikea luottaa yhteenkään ihmiseen, on hyvin hankalaa kun hoitajatkin vaihtuvat säännöllisesti.
Nyt on varmasti helppo ajatella että olen täysin ulkona normaaleista kuvioista. Suunnattoman sisun voimin olen aina pyristellyt pinnalle. Olen hyvin kouluttautunut, ollut töissä jossa olen ollut paljon asiakkaiden kanssa tekemisissä jne. Eli ulkoapäin on ollut varmasti hyvin vaikea arvata tautiani.
Totta, hiukset lähtee, ikävöin minäkin kauniita paksuja hiuksiani, hyviä hampaitani jne. Niitä vain ei enää saa takaisin. Kaikkien näiden lisäksi hyvin monenlaiseen sairauteen kuten fibromyalgia, krooninen kipuoireyhtymä, postraumaattiseen stressioireyhtymään jne jne. Tää on pitkä tie, ja tuskainen.
Minä olen nyt 48 vuotias, ja sairastan yhä. Toivon kaikesta sydämestäni että nuoret saavat riittävän avun tähän tautiin. Muuten tämä "syö" ihmisen niin täysin että se hallitsee elämää aamusta iltaan, ja illasta aamuun. Öitäni hallitsevat vieläkin vakavat unihäiriöt sekä painajaiset.
Muutaman viikon päästä aloitan taas uudenlaisen hoitomuodon tähän sairauteen. Epäilen vain että sairastan tätä niin kauan kuin elän. Tuntuu vain ihan hölmöltä ajatus bulimikkomummosta. Toisaalta täytyy kyllä sanoa että yksi hyvä apu selviämiseeni on ollut kykyni nauraa itselleni ja näille asioille. Siis eräänlainen komiikka helpottaa.
Elämästä pitäisi saada stressitön ja mahdollisimman seesteinen niin parhaiten selviäisi. Ikävä kyllä nykyinen yhteiskunta ei edesauta sitä kaikkine vaatimuksineen, päinvastoin. En ihmettele että nuoriso voi pahoin. - Tieto on valtaa
Taudin syy ei ole se että haluatte olla laihoja, vaan se että teillä ei ole oikeata informatiota.
Tämän päivän ihmisellä on internet, tuo mahdottoman iso tiedon syöveri. Jos te olisitte fiksuja googlaisitte, tutkisitte ja kysyisitte mikä on terveellisin, tehokkain ja paras tapa laihtua. Kun vähän tutkitte opitte että kun näännytätte itseänne niin vain hidastatte rasvan poltto kykyänne ja teistä tulee ns. "skinnyfat" ihmisiä, eli teillä on matala ruumiin paino mutta suhteellisen korkea rasvaprosentti. Tämä näyttää esteettisesti kaikkein kauheimmalta, ja tämä on syy miksi tuo järjetön näännyttäminen on aivan idioottimaista, vaikka olisivat mitkä tavoitteet. Jos katselet ulkonäköäsi vaasta etkä peilistä niin minulla on sinulle huonoja uutisia: rumasta ei saa hyvän näköistä vaikka miten laihduttaisi, se on fakta. Useat huippu luokan urheilijat jotka näyttävät aivan hiton seksikkäiltä ovat yli painoisia, heillä vain on matala rasvaprosentti mikä tekee heistä timmin ja "laihan" näköisiä.
Kaikki toimii calories in, calories out periaatteella, katsokaa vaikka oheinen artikkeli michael phelpsistä. http://blogs.wsj.com/health/2008/08/13/the-michael-phelps-diet-dont-try-it-at-home/ Jos syö ~500 kaloria vähemmän kuin kuluttaa niin laihtuu tasaisesti ja terveellisesti niin että siinä myös palaa rasvaa eikä vain lihasta/vesi painoa.
Kuka tahansa voi syödä ties mitä paskaa ja silti olla hiton hyvässä kunnossa kunhan pitää hiukan järkeä ja tiedettä mukana syömisessään. Ilmaisilla tiedonhaku kurseilla voisi lopetta kaikki syömishäiriöt koko mailmassa, teillä on netti, käyttäkää sitä olkaa niin hyvät.
Terveisin henkilöltä joka syö 3-4 kertaa viikossa pikaruokaa ja jolla on kuitenkin alle 10 % rasvaa kehossa.- Kuu Kaloissa
"Kuka tahansa voi syödä ties mitä ****** ja silti olla hiton hyvässä kunnossa kunhan pitää hiukan järkeä ja tiedettä mukana syömisessään. Ilmaisilla tiedonhaku kurseilla voisi lopetta kaikki syömishäiriöt koko mailmassa, teillä on netti, käyttäkää sitä olkaa niin hyvät."
Anoreksiaan tai bulimiaan ei sairastuta tiedon puutteen vuoksi. Useimmat anorektikot ja bulimikot OVAT YLEENSÄ ERITTÄIN AKTIIVISIA LIILKKUJIA, niin olin minäkin.
Katselepa joskus HUVIKSESI OIKEIDEN ANOREKTIKKOJEN ja BULMIKKOJEN KUVIA netistä, niin opit miten KIINTEITÄ HE USEIN OVAT. Usein anorektikon ja bulmikon on "kompensoitava" jokainen syömänsä suupala tai ahmimisoksennus-sessio rajulla liikunnalla. (Erityisen paljon anorektikkoja on monilla ammattimaisiksi balettitanssijoiksi tähtäävillä tytöillä.)
- 55556
Minulla ei ole kokemusta ja riittävää tietoa neuvoa, kuinka tuosta kierteestä voisi päästä eroon. Hieman lievempiin vaikeuksiin itselläni on kuitenkin auttanut liikunta. Toisaalta se auttaa saavuttamaan ns. terveen nälän, jonka voi sammuttaa terveellisellä/tavallisella ruualla. Toisaalta se vie makean ja roskaruuan nälkää. Kun on liikkunut, maistuu oikea ruoka, mutta ei tee mieli puputtaa, mitään roskaa. Kun taas vain istuu kotona, keksiä ja popcornia ym. roskaa tekee mieli.
- barenki
Hei kaikki tieto löytyy, ihan kaikki mikä ravintoon liittyy ja silti..Tässä on kyse ihan jostai muusta kuin tiedon puutteesta!!
- suorituspaine
Tiedän tunteen. Minut "vammautti" aikanaan urheilu, rasvaprosentin piti olla semmosta 5-7 valmentajan vaatimuksesta. Ihan kipeetä näin jälkeenpäin ajateltuna. Meille mm ennen sarjakauden alkua vedettiin niin sanotut tyhjennysharjoitukset eli treenaat niin kauan kunnes oksennat. Juostiin soramonttua ylös alas tms. Ennen peliä ehdoton syömäkielto 6 tuntia.
Ne vuodet hallelujah on ohi mutta syömättömyys jäi.
Jos tulee kilo tai pari lisää nii äkkiä treenaamaan niin että varmasti lähtee. Sen vaan sisäisti ihan liikaa ja itsetunto vinksahti.
Moni on kehunut hoikaksi , vaan kun se on omien korvien välissä se homma.
Paras (?) oli se, kun ootin toista lastani ihan viimesillään ja olin kaupassa niin tuttava tulee kysymään mitä sinä täälä kesken työpäivän lorvit ? Sanoin että kun se laskettu aika on parin päivän päästä.
Sairaalaan jäi sitten 11 kiloa, nesteitä vissiin ja no lapsi tiettystikkiin.
Senkään jälkeen en osannut lopettaa, vauva oli jotain kuukauden vanha kun piti alottaa taas urheilu. Maidon tuotanto loppui kun seinään.
Tällä hetkellä koen olevani hillitön läski, painoa on melkein 55 kiloa.
Peilien ohi silmät ummessa ja vaatekaupassa ajattelen että ei täälä varmasti voi olla mitään mulle sopivaa.- Kuu Kaloissa
"Senkään jälkeen en osannut lopettaa, vauva oli jotain kuukauden vanha kun piti alottaa taas urheilu."
Juuri näin. Eli paranit syömishäiriöstä TILAPÄISESTI,
jolloin mahdolliset rytmihäiriösi lakkasivat JA HORMONITASAPAINOSI PALAUTUI SEN VERRAN NORMAALIKSI, että sait kuukautiset ja saatoit tulla raskaaksi.
Kuten jo kertaalleen kirjoitin, AKTIIVISESTI ANOREKSIAA TAI BULIMIAA SAIRASTAVA naisella, jonka elimistön toiminta on niin sekaisin kuin aloittaja kuvasi, tuskin on myöskään hormonitasapaino kunnossa, ja mahdollisuuksia tulla raskaaksi.
Juuri ed. seika paljasti ALOITUKSEN FEIKIKSI. Jos tämän keskustelun aloittaja ei olisi väittänyt SAIRASTANEENSA PAHAA, ELIMISTÖN HORMONITASAPAINOAKIN aivan varmasti järkyttävää BULIMIAA yhtä soittoa 15 vuotta, ja TULLEENSA SILTI raskaaksi, olisin uskonut häntä.
Ei yksinkertaisesti ole mahdollista sairastaa YHTÄ AIKAA rytmihäiriöitä, hiustenlähtöä, hormonihäiriöitä AIHEUTTAVAA VAKAVAA BULIMIAA, ja tulla silti raskaaksi.
Vakavassa bulimiassa on oltava AINAKIN HEDELMÖITTYMISEN ja RASKAANA OLON AIKANA TAUKO, koska
1) nainen, jonka hormonitoiminta on niin sekaisin/lamassa aliravitsemuksen vuoksi, ettei hänellä ole kuukautisia, EI VOI TULLA raskaaksi. - Mattius Rdneck
Olet erityisen kaunis lapsesi isälle ja tietysti itse lapselle!
Luettuani syömishäiriöistänne kertovia kirjoituksianne, aloin tuntea itseäni ihan OK mieheksi, huolimatta omista ongelmistani menneessä kuten, esimerkiksi juurettomuus synnyinmaassani, rikkinäiset perhe- ja ihmissuhteet, juoppous, tupakointi, köyhyys ja laiskuus sekä kulkuneuvojen "palvominen".
Pääsin niistä "tunne-elämän häiriöistä" Jeesuksen antamalla rakkaudella ja tahdonvoimalla. Samalla huomasin, etteivät ainoastaan edellä kuvaamani ulkoiset ongelmani poistuneet ja menettäneet merkitystään, vaan myös suhtautuminen Jumalaan, itseeni ja lähimmäisiini muuttui jämäkämmäksi. Suosittelen rukousta ja parannuksentekoa! - ap. kirj-.
Kuu Kaloissa kirjoitti:
"Senkään jälkeen en osannut lopettaa, vauva oli jotain kuukauden vanha kun piti alottaa taas urheilu."
Juuri näin. Eli paranit syömishäiriöstä TILAPÄISESTI,
jolloin mahdolliset rytmihäiriösi lakkasivat JA HORMONITASAPAINOSI PALAUTUI SEN VERRAN NORMAALIKSI, että sait kuukautiset ja saatoit tulla raskaaksi.
Kuten jo kertaalleen kirjoitin, AKTIIVISESTI ANOREKSIAA TAI BULIMIAA SAIRASTAVA naisella, jonka elimistön toiminta on niin sekaisin kuin aloittaja kuvasi, tuskin on myöskään hormonitasapaino kunnossa, ja mahdollisuuksia tulla raskaaksi.
Juuri ed. seika paljasti ALOITUKSEN FEIKIKSI. Jos tämän keskustelun aloittaja ei olisi väittänyt SAIRASTANEENSA PAHAA, ELIMISTÖN HORMONITASAPAINOAKIN aivan varmasti järkyttävää BULIMIAA yhtä soittoa 15 vuotta, ja TULLEENSA SILTI raskaaksi, olisin uskonut häntä.
Ei yksinkertaisesti ole mahdollista sairastaa YHTÄ AIKAA rytmihäiriöitä, hiustenlähtöä, hormonihäiriöitä AIHEUTTAVAA VAKAVAA BULIMIAA, ja tulla silti raskaaksi.
Vakavassa bulimiassa on oltava AINAKIN HEDELMÖITTYMISEN ja RASKAANA OLON AIKANA TAUKO, koska
1) nainen, jonka hormonitoiminta on niin sekaisin/lamassa aliravitsemuksen vuoksi, ettei hänellä ole kuukautisia, EI VOI TULLA raskaaksi.haluatko tulla morjestamaan lapsiani ?
- EHDOTUS BULIMIKOILLE
Itsensä tappamisen ruualla voi lopettaa helpommin tuen avulla. Esim. Suomessa toimii OA eli Anonyymit ongelmasyöjät tai Nimettömät ongelmasyöjät. Yritäppä näitä googlettaa ni saat tietoa sekä apua ruoka-putken poikki lyömiseen. Onnea!
- äitinuori29
Hei ap:lle ja kaikille muilekin ketjuun osallistuneille!
Olen itse sairastanut bulimiaa teiniä 90-luvulla. En tänä päivänäkään tiedä, mikä siihen johti. Niihin aikoihin bulimiasta ei puhuttu julkisesti; se oli vain hirveä häpeä.
Opiskelin, ja opintoni sosiaaliset suhteeni lopahtivat häpeääni. En kehdannut tavata enää ketään.Olin huono, epäonnistunut. Missä, en tiedä.
Bulimiani oli tosi paha. Oksentelua saattoi jatkua päiväkausia, ja aina älyttömien herkkumättöjen jälkeen..Kolmen vuoden ajan.
En ollut ylipainoinen, päinvastoin, luonnostani hoikka. En hyöskään etsiskellyt kauneusihanteita.
Minulla oli vanha koulukaveri, jonka kanssa jostain syystä päädyimme puhumaan "siitä" (muuta nimeä sillä ei ainakaan silloin ollut).
Ehkä se auttoi.
Kävin jonkin kerran psykoterapiassa, mutta bulimiasta en puhunut mitään.
Luultavasti sekin kuitenkin tuli auttaneeksi.
En ollut tai ole erityisen lujatahtoinen ihminen, mutta jonain aamuna vain päätin, ettäettä tämä loppuu nyt.
Se loppui. Sain kunnolliset hiukseni ja hampaani takaisin, ja ennen muuta - menetetyn itsetuntoni ja haluni elää.
Tiedän, kuinka rampauttavaa bulimia voi olla.
Hae ihmeessäammattiapua. Sinulla on elämä.
Pidä se.
- Hanniina
Lainattua tekstiä:
"Kaikkien itselleen asettamiensa (yleensä korkeiden ja/tai ulkonäköön liittyvien) tavoitteiden ja todellisuuden ristipaineessa bulimikko vuorottelee kahden minänsä välillä. "Hyvän" hillityn minänsä hän hyväksyy "pahan" puolen edustaessa kaikkia mahdollisia ylitsevuotavia, itsekkäitä tarpeita, haluja ja tunteita.
Bulimikon huono itsetunto kumpuaa usein siitä, ettei nuori ole pystynyt täyttämään vanhempiensa odotuksia: olemaan ihminen vailla emotionaalisia tarpeita. Bulimiasta irti pyrittäessä on hyvä tietää, että ahmimishäiriö on usein urhoollinen yritys hävittää nuo vaikeat, esiinpyrkivät tunteet.
Kun ihmisen normaalit tarpeet kielletään, on selvää, että ne muuttuvat hurjiksi, kaiken ajan ja voimat vieviksi himoiksi. Moni selviäisikin hyvin itsensä ja taipumustensa kanssa, jos vain antaisi niille tarpeeksi tilaa.
Ole siis rauhassa epätäydellinen, tarvitseva ja pyydä apua. On vain normaalia epäonnistua joskus, suuttua raivoisasti, itkeä ja katua".
Tuire Junnonaho
Insp-toimitus
Lähde: Julia Buckroyd: Anoreksia & bulimia. Juva 1997. Minulla okseilu- painohäiriöongelma on ollut nyt 15 vuotta. Olen nyt 27. Elän silti sitä samaa vaihetta, mitä olin 20-vuotiaana - tosin sillä erolla, että nyt olen itsenäinen: tiedän mitä haluan, tiedän myös, mitä haluan mieheltäni (monien sekoilujen jälkeen), tiedän myös sen, että haluan unelmiani vastaavan ammatin!
Kaiken tämän olen tosiaan saanut, mutta silti oksennan.
Miksi? '
Siksi, että suomalaisessa kulttuurissa MIEHET eivät kohtele naisia naisina. (Vrt. esim. virolaiset/venäläiset jne. miehet avaavat naiselle oven, antavat takinja ovat kohteliaita.
Olen koko elämäni käynyt salilla, pelkään silti, etten kelpaa.
Kamalinta on havaita se tosiasia, että naiset ovat tehneet miehistä sellaisia, jotka eivät (nössöyttä pelätessään) voi avata naiselleen ovea.
Toisaalta toivoisin, että kuolisin, että minun ei tarvitsisi oksentaa ollakseni kaunis. Kuullakseni niitä vitun sanoja.- väsynytopiskelija
Menin terkkarille. SAIN APUA. Nyt on toiveikas olo!!! Terkkari oli aivan ihana, antoi minulle juuri sellaista tukea kuin tarvitsenkin. Määräsi minulle säännöt, rajat, otti pahimman vastuun pois minulta. Nyt olen siis hänelle tilivelvollinen itseni lisäksi. VAPAUTTAVAA.
Tämä tulee olemaan vaikea tie, opetella ruokailurytmi.. opetella uusi elämä. Uusi tapa elää.
Suosittelen. :) - bulimic mom
ap vastaa.
minulla ON 5 lasta. et se siitä hedelmättömyydestä
hakekaa apua kun toivoa vielä on, ja ottakaa sitä vastaan.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1102136
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi582001- 151925
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa191677"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla201608Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O121398Haluan tavata Sinut Rakkaani.
Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu261340Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak111336Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.151321Kristityt "pyhät"
Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.61262