Moni keskustelija kertoo että pesällisellä lämpenee x määrä varaajassa mutta kuinka paljon pesällisessä puuta on energiaa?
Heitän ensimmäisen kiven. Attack DP-25 kattila, varastopesän koko 125 litraa. Siihen mahtuu noin 20 kiloa puuta kerralla. ( 80 kWh). Puut palaa noin 3 tunnissa eli vähän kokoluokassa 6.6 kg tuntiin palaa puuta.
Punnitseminen on helppoa. Ensin kantokori/saavi/ kantaja tms vaa'alle ja vanhanajan vaaka pyöritetään kohtaan 0 kg. Sitten sama mittaus puiden kanssa ja kilomäärät on selvillä.
Puunkulutus kg/tunti ja latauksen puumäärä kiloissa?
Attack DP 25
56
3672
Vastaukset
- ml213.
Karkeasti voitaneen määritellä miten siinä vaiheessa kun kattilassa poltetaan puuta, niin kuutio painaa n 300kg. Tietysti puun laadulla on merkityksensä myös painoon.
Samoin karkeasti 1kg "kovaa" puuta,- ei lahoamista, niin energiamäärä on 4....4.15 kwh kiloa kohti. Siis 100% hyötysuhteella.
Todellisuudessa jos puukilosta saadaan n3.3kwh lämpöenergiaa, niin palaminen on jo erittäin täydellistä ja siten sinun tapauksessasi 25kwh kattilalla puuta kuluisi yli 7.5 kg tunnissa.
Omassa tapauksessani puuta kuluu n 50kg Jämä YP 40kwh kattilalla. Kattilan todellista hyötysuhdetta laskettaessa tulee huomioida kattilan kautta saatu kokonais lämpöenergian hyöty ja siten on tapauskotainen.Mahdollistutaanko kaikki lämpö hyödyntämään. - Pähkäilijää
Arimax 240 ja isoja puita menee noin 12 kg kerralla (kun klapit painaa 2 kg tai enemmän kappale) ensimmäiseen pesälliseen, paloaika ~2 tuntia.
Pientä puuta polttaessa noin 2 kg kerralla on sopiva määrä 20-30 min välein tai muuten savukaasut karkaavat turhan kuumiksi ja homma menee piipunlämmittämiseksi.
Tunnissa noin 4-6 kg palaa puuta tässä kattilassa että savukaasut saa pidettyä max 250c paikkeilla. - Attack DP 25
ML213, poltat siis 4 tunnissa 50 kiloa puuta?
- ml213.
Noin 50kg puiden polttamiseen menee aikaa yli 5.5 tunnin. Kattilan todellinen teho lie yli 50kwh
- Kunhan kysyn
ml213. kirjoitti:
Noin 50kg puiden polttamiseen menee aikaa yli 5.5 tunnin. Kattilan todellinen teho lie yli 50kwh
Puukilosta kun saa n. 3kWh, niin 50 x 3kWh = 150kWh. Tuon kun poltaa 5,5 h aikana, niin tehoksi tulee 150kWh/5,5h = 27kW. Mistä sait tuon 50kWh?
PS Täällä on ollut muutama hyvä ketju puusta, vaikka itseäni ei asia kosketakkaan. Huomattavasti kehittävämpää lukea näitä kuin tuota ainasta maalämpömantraa.Yritetään pitää keskustelu asiallisena, vaikka jotkut eivät sitä haluakkaan, tai siihen pysty. - ml213.
Kunhan kysyn kirjoitti:
Puukilosta kun saa n. 3kWh, niin 50 x 3kWh = 150kWh. Tuon kun poltaa 5,5 h aikana, niin tehoksi tulee 150kWh/5,5h = 27kW. Mistä sait tuon 50kWh?
PS Täällä on ollut muutama hyvä ketju puusta, vaikka itseäni ei asia kosketakkaan. Huomattavasti kehittävämpää lukea näitä kuin tuota ainasta maalämpömantraa.Yritetään pitää keskustelu asiallisena, vaikka jotkut eivät sitä haluakkaan, tai siihen pysty.YP kattila ei käy yhtäjaksoisesti täydellä teholla tiheiden lisäyksien takia ja tuohon 5.5 tuntiin kuuluu hiilien polttaminenkin joten silloinkin kattila toimii osateholla.
Kun kattila on parhaassa palotapahtumassa, niin uskon tehon olevan n 50kwh, jopa yli.
Niin, hyödynnettävä lämpöenergia koostuu. Varaaja on 2000 litrainen kattila massa 5m hyödynnettävää hormia. Varaajan lämmitän 25....28 C:ta n 100C:seen. Niin, tuo 50kg on arvio ja koostuu jätepuusta. Aikoinaan mittasin kun poltin koivuhalkoa. - ml213.
Kunhan kysyn kirjoitti:
Puukilosta kun saa n. 3kWh, niin 50 x 3kWh = 150kWh. Tuon kun poltaa 5,5 h aikana, niin tehoksi tulee 150kWh/5,5h = 27kW. Mistä sait tuon 50kWh?
PS Täällä on ollut muutama hyvä ketju puusta, vaikka itseäni ei asia kosketakkaan. Huomattavasti kehittävämpää lukea näitä kuin tuota ainasta maalämpömantraa.Yritetään pitää keskustelu asiallisena, vaikka jotkut eivät sitä haluakkaan, tai siihen pysty.Uskon, että omassa tapauksessani puukilosta saan yli 3kwh lämpöenergiaa. Kuinka paljon, nin tarkkaan en tiedä. Kattilan massaan ja 5m hormiin varastoitunut lämpöenergia on hyödynnettävissä varaaja.
- Kunhan kysyn
ml213. kirjoitti:
YP kattila ei käy yhtäjaksoisesti täydellä teholla tiheiden lisäyksien takia ja tuohon 5.5 tuntiin kuuluu hiilien polttaminenkin joten silloinkin kattila toimii osateholla.
Kun kattila on parhaassa palotapahtumassa, niin uskon tehon olevan n 50kwh, jopa yli.
Niin, hyödynnettävä lämpöenergia koostuu. Varaaja on 2000 litrainen kattila massa 5m hyödynnettävää hormia. Varaajan lämmitän 25....28 C:ta n 100C:seen. Niin, tuo 50kg on arvio ja koostuu jätepuusta. Aikoinaan mittasin kun poltin koivuhalkoa.Olen ajatellut aina, että puukattiloissa teho tarkoittaa keskimääräistä tehoa, jonka kattila antaa pitkäaikaisessa käytössä. Onko tuo kuitenkin sama kuin takkojen tehot, eli pesä täyteen pientä lastua, jolloin saadaan hetkellisesti iso teho ja tuo ilmoitetaan, mutta jolla luvulla oikeasti ei ole mitään merkitystä?
Eli olisiko tässä tapauksessa "käytännön" teho tuo 27kWh?
Kumpaa "esitteiden" tehot tarkoittavat?
- 30mottia vuosi koivu
On teillä murheet. Mitä väliä sillä on kuinpaljon puut painaa. Kyllä se kroppa tietää millon pitää lisätä puita.Heittäkää h........in ne kg ja kwh. Puuta kyllä riittää jos on takataskussa painetta
- ml213.
Mutt` haittaaks se? Ihminen kun sattuu olemaan utelias kapistus.Passiivisuudella ei olisi keksitty edes pyörää,- saati sitten puukattilaa yhdistettynä se varaajaan.
- Attack DP 25
"se vaan on nyt tyhmää polttaa liikaa"...
Kun tietää puun poltossa kilomäärät tuntiin ja karkeasti laskee saadun hyötysuhteen
2/3 yläpalot
3/4 alapalot
4/5 käänteispalot
5/6 lambdaohjatut
Sitten kun tietää minkä verran asunto tarvitsee lämpöä voi mitoittaa kattilan ja varaajan sopivaksi.
Mutta onhan se ymmärrettävää jos kilot ja kilowattitunnit ovat liian monimutkaisia asioita niin turha niitä on edes yrittää laskeakaan.
Ei sen nyt pitäisi olla liian hankalaa selvittää oman lämmitystarpeen perusasioita. 30 kiintoa koivua on reipas määrä - äkkiseltään voisi kiinnostaa pärjääkös vaikka 25 motilla. Kiinnoista lienee ollut kyse kun ei lukenut pinomotti tai heittomotti.- ml213.
YP kattiloilla on huono maine ajatellen hyötysuhdetta, mutta asiat eivät ole niin yksinkertaisia ja yleistettäviä ja monasti ovat tapauskohtaisia.
Esim. omassa tapausessani hyötysuhde/poltettu puumäärä ei erikoisesti muutu,- vaikka vaihtaisin nykyisen kattilan käänteispalokattilaan. Tuskin huomaisin eroa puunkulutuksessa.
Ainut ja merkittävin ero olisi, etten mahdollistuisi käyttämään varaajaa (2000 litraa) näin tehokkaasti ja varaaja siten olisi alimitoitettu 230M2 taloon. - 30mottia vuosi koivu
Ei oo ihme jos ressit lisääntyy, kun kaikki pitää laskea. Ja mielenterveys ongelmat, Mitä sillä on väliä jos menee pari kolme mottia enemmän,ilman laskemista.
30mottia vuosi koivu kirjoitti:
Ei oo ihme jos ressit lisääntyy, kun kaikki pitää laskea. Ja mielenterveys ongelmat, Mitä sillä on väliä jos menee pari kolme mottia enemmän,ilman laskemista.
Asian viereen ja todella kauas. Mitä olen tutkinut ihmisen mieltä ja sen ongelmoitumista,- ja sen vaikutusta psykosomaattisiin sairauksiin, niin todellisuus on ihmeellinen.
Ihmisen passiivinen ajattelutapa lisää mielenongelmoitumista ,- josta tulee kierre.Mielenongelmoituminen lisää passiivisuutta - passiivisuus mielenongelmoitumista.
Niin, terveessä lapsessa näkyy terve kehitys ja käyttäytyminen parhaiten eli miten utelias ja kaiken tietävä lapsi haluaakaan olla. Lapsen mielen ongelmoitumisen ensimmäisiä oireita on juuri vetäytyminen/pasiivisuus. Niin, sama pätee myös aikuiseen ihmiseen,- mutta laajemmalla alueella.- puupoika
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
2/3 yläpalot
3/4 alapalot
4/5 käänteispalot
5/6 lambdaohjatut
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Hauskasti esitetty :) Listaa pitää omien tietojeni pohjalta korjata keskimäärin seuraavasti:
2/3 yläpalot ~70%
3/4 -
4/5 alapalot ~80%
5/6 -
6/7 käänteispalot ~85%
7/8 -
8/9 -
9/10 lambdaohjatut ~90 %
Noilla luvuilla päästään lähelle keskimääräistä totuutta. Toki valmistajien välillä on eroja, mutta kun otetaan isompi nippu samantekniikan laitteita, niin ei se paljoa tuosta poikkea ja ei sitä paljoa väärin sano jos näillä luvuilla asiansa tietämättömälle esittää.
- Attack DP 25
Ei taida vielä yksikään yläpalokattila olla selvinnyt EN-303-5 mittauksista..
Yläpalon suurin ongelma on koko puumällin kaasuuntuminen kerralla eikä sitä palotapahtumaa pystytä hallitsemaan kattilan rakenteista johtuen. Toisioilmaa ei saada riittävästi kaasujen polttamiseen ja konvektiopinta-ala loppuu kesken lämmön talteenottoon. Myöskään liekki ei nouse riittävän kuumaksi että kaikki palokaasut syttyisivät tuleen kun ympärillä on vesijäähdytetty metallipinta.
Suomi ja Puola lienee viimeisiä maita maailmassa jossa vielä yläpalokattiloita myydään. Puolassakin enemmän hiilen polton takia. Keski-Euroopan suuret kattilanvalmistajat ovat luopuneet yläpalokattiloista jo kauan sitten.- ml213.
Kuten jo toisaalla kerroin, nin tämän Jämä YP muuttelin mieleisekseni eli muistuttaa käänteispalo kattilan palamistapahtumaa, mutta suunta on ylöspäin,- ei alas.
Palotapahtuma on katkeamaton ja keskimmöisessä tunnelissa tapahtuu se varsinainen kaasujen palaminen ja juuri riittävästi hapettaen. Tosin kattilan päästölämpötila on korkeahko (yli 250....300 C :tetta, mutta hormi varastoi ylimääräisen lämmön.
Puiden lisäys lämmittäessä on tiheää,- verraten kääntöispalokattilaan. Lisäys 20...25 min välein, jos mielii polttaa puuta puhtaasi,- ilman savutusta. Palamissen puhtauden näkee myös hormin puhtaudesta.
- 11+3
Arimax 35, se vanhempi malli eikä plussa. Noin 25 kg menee puuta kerralla ja se palaa pari tuntia eli 12.5 kg tuntiin. Onkos tuo sitten nettoenergiaa noin 50 kWh, hyötysuhteesta en osaa sanoa kun varaajassa on vain 1 lämpömittari keskellä ja käsituntumalla kokeilen miten varaaja on kerrostunut.
- Eristeiden läpi..
>käsituntumalla kokeilen miten varaaja on kerrostunut.<
Mistä näitä hörhöjä oikein riittää??? Avohoidostako?? - 11+3
>Mistä näitä hörhöjä oikein riittää??? Avohoidostako??
putkilähdöt on eristämättä.- Päivän paras...)
Vai putkilähdöistä päättelet varaajan veden kerrostumisen. Kaikkea sitä kuuleekaan.
- 11+3
Yllättävän helppoa, käsi kyllä erottaa onkos vesi 40 vai 70 asteista. Tosi kädetön ei tosin tuotakaan erota :)
Kun mittarista näkee milloin keskellä nousee 70-80 asteeseen voi hyvin testata onkos varaajasta kattilalle lähtevä vesi vielä haaleeta vai jo kuumaa.- Sormi suussa.
Minkä pituinen on tuo kerrostuman raja varaajassa ? Rajan pituushan kertoo kerrostumasta. Pituus, jossa kylmä varaajan pinta muuttuu kuumaksi.
- Mutta hyvät jatkot
Tätä palstaa kun lukee, niin täytyy sanoa, että rahan arvo on ihmeellinen.
Halvin vaihtoehto olisi varmaan vitosen lämpömittari tuohon putken kylkeen ja vanhat kalsari ympärille eristeeksi. Mutta vitonen on iso raha.
- 11+3
Mitä merkitystä on mittarilla jos asian saa selville muutenkin? Jos lähtö on haalea vielä voi lisätä puita, jos kuuma ei enää tarvitse. Ei se sen enempää vaikuta lämmitykseen on siinä mittari tai ei.
Ei täällä pannuhuone ole yhtään kuuma muutenkaan joten kaikkien putkien eristäminen on turhaa puuhaa, osan olen eristänyt, en sunkaan vanhoilla kalsareilla vaan ihan eristekourulla...
Minkäs verran naureskelijalla palaa puuta tunnissa vai eikös sitä pyöreää huonetta tarvitse itse lämmittää?- Mutta hyvät jatkot
Olisiko kalsarit eristeenä koska näin mittarin lukeama mittaa putken = veden lämpötilaa, eikä ympäristön.
Puuta palaa tunnissa aivan riittävästi. Noin 30kg täyttö kerralla ja palaa itsekseen.
Mutta hyvät jatkot vain ja hyvät putkien hiplaukset. - ml213.
Mutta hyvät jatkot kirjoitti:
Olisiko kalsarit eristeenä koska näin mittarin lukeama mittaa putken = veden lämpötilaa, eikä ympäristön.
Puuta palaa tunnissa aivan riittävästi. Noin 30kg täyttö kerralla ja palaa itsekseen.
Mutta hyvät jatkot vain ja hyvät putkien hiplaukset.Niin, tuolla veden kerrostumisella varaajassa on yksi ja ainoa syy, joka taitaa olla hakusessa teillä molemmilla.
Kun vesi (lämmin - kylmä) kerrostuu hyvin, niin varaajaan mahdollistutaan lataamaan/varastoimaan lämpöenergiaa enemmän ja erikoisesti lämmintä käyttövettä vielä riittää vaikka varaajassa olevaa lämmintä vettä on enää esim. 25% jäljellä. Riippuen tietyti varaajan/kierukan suunnittelusta.
Jos lämpökerrostuma on huono, niin lämmityskerrat ovat tieheitä ja erikoisesti lämmin käyttövesi haalenee nopeasti.
Siis lämpökerrostuman raja voi olla vain 100....150mm ja tämä raja siis nousee hitaasti varaajan alaosasta ylös päin. Lämpökerrostumat siis tapahtuvat varaajaa käytettäessä/tyhjentäessä ja ladattaesa,- lämmitettäessä. - Mutta hyvät jatkot
ml213. kirjoitti:
Niin, tuolla veden kerrostumisella varaajassa on yksi ja ainoa syy, joka taitaa olla hakusessa teillä molemmilla.
Kun vesi (lämmin - kylmä) kerrostuu hyvin, niin varaajaan mahdollistutaan lataamaan/varastoimaan lämpöenergiaa enemmän ja erikoisesti lämmintä käyttövettä vielä riittää vaikka varaajassa olevaa lämmintä vettä on enää esim. 25% jäljellä. Riippuen tietyti varaajan/kierukan suunnittelusta.
Jos lämpökerrostuma on huono, niin lämmityskerrat ovat tieheitä ja erikoisesti lämmin käyttövesi haalenee nopeasti.
Siis lämpökerrostuman raja voi olla vain 100....150mm ja tämä raja siis nousee hitaasti varaajan alaosasta ylös päin. Lämpökerrostumat siis tapahtuvat varaajaa käytettäessä/tyhjentäessä ja ladattaesa,- lämmitettäessä.Ah. Hienoa, että avasit minulle tuota veden kerrostumista varaajassa. Tulipa aivan uutena tietona.
Energiaahan ei pystytä varaajaan lataamaan määräänsä enempää vastoin kuin kirjoitat. Energiaa kyllä pystytään ottamaan sieltä ulos joko osa, tai lähes kaikki.
Juuri kuten kirjoitat tämä riippuu varaajaan/kierukan toteutuksesta.
Jos meikäläisellä olisi pannun polttaminen siitä kiinni kuinka hiplaan paluuputkea kädellä, niin jäisi kyllä puun poltto välistä.
Mutta jokainen saa taaplata tyylillän. Eipä tästä sen enempää.
- ml213.
>Energiaahan ei pystytä varaajaan lataamaan määräänsä enempää vastoin kuin kirjoitat. Energiaa kyllä pystytään ottamaan sieltä ulos joko osa, tai lähes kaikki.<
Kokonaisuus on helpompi ymmärtää kun huomioi, miten 2000 litraa vettä sitoo 2.33kwh lämpöenergiaa.
On aivan sama kumpaan suuntaan lämpötilaa siirrellään eli mitä suurempi lämpötila ero saadaan lämmittäessä, niin sitä enemmän lataata kwh varaajaan ja sama asia toisin päin.
Toisaalta on mustettava, ettei tyhjästä synny nämä kw : tit eli mitä suurempi lämpötila ero on, niin sitä enemmän/pidemmän aikaa joudut varaajaa lämmittämään.
Niin, ei lämmitettäessä tarvitse hiplata mitään pukija. Esim. minun tapauksessani kun lämmitän varaajaa, niin varaajan alamittari näyttää n 25C :tta ja kun mittarin lämpötila näyttämä nousee 60C:seen, niin silloin lisään viimeisen kerran puita ja tämän jälkeen alkaa hiilien polttaminen ja joskus varaajan alaputksesta tuleva lämpötila on hitusen yli 100C:tetta. Normaalisti vain lä'hellä 100C. Siis mitään ei tarvitse kyttäillä tai koetella, vaan havinnoida lämmityksen lopussa tuo asia.
PS.
Varaajan alalämpötilaan vaikuttaa lämpöpatterien säätö eli patterien paluuveden lämpötila tulisi olla lähellä huoneen lämpötilaa ja näin varaajan kapasiteetti mahdollistutaan hyödyntämään tehokkaimmin. Asia ei vaadi kuin kerran asiaan paneutumista ja säätämistä järjestelmä oikein ja kokonaisuus sen jälkeen toimii kuin kello.- ml213.
>Kokonaisuus on helpompi ymmärtää kun huomioi, miten 2000 litraa vettä sitoo 2.33kwh lämpöenergiaa.<
Siis 2000 litraa vettä sitoo 2.33kwh energiaa lämmitettäessä tai jäähdytettäessä sitä 1 C asteen.
Mitä suuremi lämpötila ero niin sitä suuremmasta energiamäärästä on kysymys. - Mutta hyvät jatkot
Voitko hieman vielä kertoa lisää, koska en vieläkään ymmärrä kerrostumista varaajassa.
Vai sitoo kuuma vesi noin paljon energia. Onpa paljon. Ja vielä kolme desimaalin tarkkuudella. Olet tarkka mittaamaan.
- Pähkäilijää
Malliesimerkki tänään varaajan kerrostumisesta, 3000 litran varaajassa on 5 mittauspistettä
1 - 0cm varaajan katto
2 - 35cm (kierrukkalaippa ja yläputkilähdöt
3 - 85cm
4 130cm (alakierrukkalaippa)
5 155cm alaputkilähdöt
Puuta poltettu 13 kg 2 tuntiin
...........5......4......3.....2.....1........keskilämpö
1300 34.8 36.7 37 37.0 53.5...39.8c
1330 34.7 36.6 37 37.0 59.5
1400 34.8 36.6 37 52.5 66.5
1430 34.9 36.7 37 71.0 68.5
1500 34.9 36.7 37 72.5 69.5...50.1c
Aloittaessa kattilan lämpö 35c - sen nosto 80c jossa termari aukeaa ottaa noin 5.2 kWh, varaajan asteen lämmönnousu on noin 3.5 kWh joten keskilämmön mukaan 36 kWh varaaja lämpeni mutta tuossa yläkierrukkalaipan ja varaajan keskikohdan paikkeilla jossain kerrostumisen raja oli menossa muttei näillä keleillä enempää ole tarvetta lämmittää kun lämmintä käyttövettä enää pääasiassa tarviaa ja kosteiden tilojen lattialämmitystä.
Kattilalle tuli tehoksi 20.6 kW ja hyötysuhteeksi (41.2 kWh/52 kWh puista) ~79% mutta tuo varaajan lämpötilojen perusteella laskettava hyötysuhde on aina jotain sinnepäin kerrostumisesta johtuen. Akvatermin varaajan huonon puolen näkee "sarakkeessa 2" - lämmittää saa tunnin ennenkun kierrukan ympärillä on vesi lämmintä vaikka varaajan katon tuntumassa olisi edelleen ollut lämmintä riittävästi käyttöveden tekoon.- Pähkäilijää
Jatkona edelliseen - kiertovesipumppu oli seis lämmityksen ajan. Latauspumppu (Grundfors 25-60) asennossa I riittää jäähdyttämään kattilan termarin kiinni niin kauan kun kattilalle tuleva vesi on alle 60c joten varaajan vettä tuli "sotkettua" minimaalisesti lämmityksen aikana. Kun kattilalle tuleva vesi nousee yli 60c ei latauspumppu enää saa termaria kiinni III asennossakaan vaan kattilan lämmöt alkavat nousta, nykykattiloissa varot menevät päälle 95c paikkeilla johon mennessä on savukaasuimurit ym sammuneet (omassa Arimax 240 pannussa ei moisia hienouksia) joten tuo 11 3 kirjoittama testi kokeilemalla alaputkilähtöä toiminee ihan hyvin että tietää lisääkö vielä puita uuniin vai ei. Kun kattilalle tulee lähemmäs 70c vettä nousee kattilan vedenlämpö yli 110c ja pienosta kuplintaa on havaittavissa. Samalla karkaa savukaasujen lämmöt yli 300c ja homma menee piipunlämmittämiseksi.
- ml213.
Pähkäilijää kirjoitti:
Jatkona edelliseen - kiertovesipumppu oli seis lämmityksen ajan. Latauspumppu (Grundfors 25-60) asennossa I riittää jäähdyttämään kattilan termarin kiinni niin kauan kun kattilalle tuleva vesi on alle 60c joten varaajan vettä tuli "sotkettua" minimaalisesti lämmityksen aikana. Kun kattilalle tuleva vesi nousee yli 60c ei latauspumppu enää saa termaria kiinni III asennossakaan vaan kattilan lämmöt alkavat nousta, nykykattiloissa varot menevät päälle 95c paikkeilla johon mennessä on savukaasuimurit ym sammuneet (omassa Arimax 240 pannussa ei moisia hienouksia) joten tuo 11 3 kirjoittama testi kokeilemalla alaputkilähtöä toiminee ihan hyvin että tietää lisääkö vielä puita uuniin vai ei. Kun kattilalle tulee lähemmäs 70c vettä nousee kattilan vedenlämpö yli 110c ja pienosta kuplintaa on havaittavissa. Samalla karkaa savukaasujen lämmöt yli 300c ja homma menee piipunlämmittämiseksi.
Näin lämmityskauden päätyttyä varaajan vettä ei saada kerrostumaan varaajan energiaa käytettäessä. Jos lämmityskierukka olisi suunniteltu toisiin ja siten vesi kerroistuisi, niin esim. meillä varaajan energiamäärä saataisiin riittämään lähes kuukaudeksi kesäaikaan. Nyt lämmityskerrat ovat viikon välein tällä hetkellä.
Niin, tuo latauspumppu on liian pieni ja yleisestikkin suositellaan teholuokaltaan Grundfors 25-80. Aikoinaan ensiasennuksena asensin tuon pienemmän ja siitä ei ollut muuta kuin harmia. Tuolla isommalla pumpulla kattilan teho siirtyy alle 10C lämpötilaerolla.
Samoin suurempitehoisella latauspumpulla kattilan lämpötila saadaan pidettyä tasaisena ja erikoisesti alaosastaan ja kiehumisvaara on vähäinen. - huvittavaa..
Mitähän tämä kirjoittaja haluaa tuoda esille.Miten tuo sotku liittyy veden kerrostumiseen??
Selvittäisköhän apteekkari tämän sotkuisen kirjoituksenkin???? - viite..
huvittavaa.. kirjoitti:
Mitähän tämä kirjoittaja haluaa tuoda esille.Miten tuo sotku liittyy veden kerrostumiseen??
Selvittäisköhän apteekkari tämän sotkuisen kirjoituksenkin????Siis viesti 23.4.2012 klo 15.38
Todellisen pähkäilijän kirjoittama.
- Joko raksuttaa?
Ihan selkeälle tuo näytti, siinä näyttää olevan ylärivillä merkattu mittauspisteet ja
sen jälkeen kellonaika ja mittauspisteiden veden lämpötila
Esimerkiksi kello 1300 on tuossa kierukkalaipalla ollut 37 astetta, 1500 72.5 astetta jne, kolmannessa mittauspisteessä ei ole vesi lämmennyt ollenkaan joka on 85 cm yläreunasta vaan tasaisesti 37 asteista.- raksuttaako??
No, joko raksuttaako sinulla?
Oliko kerrostuma hyvä vai huono?Mikä on huono kerrostuma ja mikä hyvä kerostuma?
Vai kirjoitteletko ihan kirjoittamisen tärkeydestä?
- merkityksestä.
Oliko kerrostuma hyvä vai huono?Mikä on huono kerrostuma ja mikä hyvä kerostuma?
Vai kirjoitteletko ihan kirjoittamisen tärkeydestä? - ytrsdigfukljam
Näytät kirjoittelevan ihan vaan kirjoittamisen tärkeydestä...
- Pähkäilijää
Ehkä taulukko aukeni huonosti jollekin mutta kerrostuma on hyvä. Jos vesi ei kerrostuisi ollenkaan saisi lämmintä vettä vain siinä vaiheessa kun koko varaaja lämpenee eikä samantien kun varaajan yläosa on lämmin eikä koko varaajaa tarvitsee lämmittää. Tänään oli lämpötilaeroa lopettaessa yli 40 astetta varaajan alaosan ja yläosan välillä.
Kuinka kerrostuminen tänään toimi
Varaajan katto
Aloitus 39c
1 tunti 61c
2 tuntia 68.5c
35cm alempana
aloitus 33.5c
1 tunti 34c
2 tuntia 63.5c
3 tuntia 73.5c
keskellä varaajaa 85cm alempana
aloitus- 33c
1 tunti 33c
2 tuntia 35c
3 tuntia 37c
4 tuntia 70c
alempana ei lämmöt nousseet kuin noin 4 astetta (30->34c). Jos varaajassa vesi ei kerrostuisi olisi sitten varaajan lämpö noussut tällä kertaa 33.9->57.2c. Varaajan alaosa jäi edelleen viileäksi kun lämpimän veden tarvetta ei paljoa ole näillä keleillä.- mitä järkee??
Ihmettelen edelleen mitä varten sinä höyryät lämmittämisen yhteyteen liittyvästä veden kerrostumisesta. Mitä järkee tuossa höyryämisessäsi on?
Varaajan veden kerrostuminen tulee arvoonsa vain talon lämmityksen yhteydessä ei muulloin. Joka tapauksessa varaaja lämmitetään tasalämpöön/on tasa lämpöinen lämmityksen lopussa, ilman kerrostumia.
Tuo kans oli hyvä, ettet varaajaa lämmitä kuin puoliväliin. No, riittääpä kesäisinkin lämmittämistä yhtä tiheään kuin talvella.
- P'ähkäilijää
>Tuo kans oli hyvä, ettet varaajaa lämmitä kuin puoliväliin. No, riittääpä kesäisinkin
>lämmittämistä yhtä tiheään kuin talvella.
Touko, kesä, heinä, elo & syyskuussa menee vähemmän polttopuita yhteensä kuiin pelkästään helmikuussa ja huhtikuussakin 2/5 helmikuun tarpeesta.
Varaaja ei ole tasalämpöinen lämmityksen lopussakaan, tuossa malliesimerkki
http://www.puulammitys.info/index.php?action=dlattach;topic=106.0;attach=96;image
Mutta eiköhän trollin ruokinta riittäne tällä kertaa.- mitä järkee?
Mitähän sinä yrität kertoa? Mitä järkee on kyttäillä lämmityksen aikana tuota kerrostumaa kun joka tapauksessa lämmityksen lopussa ei ole kerrostumia. Koita nyt jotain kertoa mikä on sinun neuvosi lukijoille?
- 12+13
Ei näytä menevän jakeluun ettei koko varaajaa lämmitetä kuumaksi kesäaikaan...
http://www.termax.fi/easydata/customers/termocal/files/liitetiedostot/607793_hybrid_500_esite.pdf
kerrostumisella yleensäkin saadaan paljon aikaan nykyajan hybridilämmityksissä jossa jokainen lämmönlähde tekee sopivan lämpöistä vettä.- mitä järkee??
Tyhjästäkö meinaat lämpimän käyttöveden ottaa?? Eiköhän sovita, että lämmintä vettä riittää niin kauan miten paljon varaajaa on lämmitetty.
Erkkikin ymmärtää miten täyteen ladatusta varaajasta riittää kauemmin lämmintä käyttövettä kuin puolilleen lämmitetystä..
Muuten tajuatko yhtään mitä kirjoittelet?????????? - kiertää ja kaartaa..
Sanoisit jo suoraan, että haluat lämmittää tiheämmin varaajaa kuin muut ja siksi ei koko varaajaa kuumaksi.
Jos sinulla ylipäätänsä on koko lämmitysjärjestelmää.Kirjoituksista päätellen ei ja siksi haaveillen.
- Pähkäilijää
No ruokitaan trollia vielä kerran.
Kestääkö sinulla pannuhoune viileänä vaikka paahdat varaajan aina täyteen?
Siksi lämmitän vähemmän kerralla kesäaikaan ettei pannuhuoneesta tule liian kuuma => varaajasta tulee vähemmän lämpövuotoa. Toki täyteen ladatusta varaajasta riittää lämmintä vettä pitempään mutta näillä keleillä nousee pannuhuoneen lämmötkin sitten lähemmäs 30 astetta joten lämmitän vähemmän kerralla muttei se lämmitysmäärää lisää, ei kattila yli 6 kg tunnissa puuta polta lämmittää sitten vähän tai paljon. Huhtikuun polttopuun kulutus pannuhuoneessa asettunee 550 kg paikkeille josta ensimmäiseen 15 päivään paloi 358 kg eli loppupuolella noin 12 kg/vuorokausi, tällä kelillä vielä vähemmän.
Minkä takia polttaisin 50 kg kerralla joka neljäs päivä kun pannuhuone kestää viileämpänä poltettaessa 25 kg kerralla joka toinen päivä tai 12 kg päivittäin?
Malliesimerkkinä viime vuoden toukokuussa pannuhuoneessa paloi 350 kg puuta eli 11.7 kg/vrk. Se mahtuisi 7 lämmityskertaan mutta lämmitän ennemmin vaikka 14 kertaa ihan yleisen viihtyvyyden takia.
Toki olihan Rakennusmaailma 3/2012 lehdessä juttua miehestä joka laittoi ILP ulkoyksikön pannuhuoneeseen...- lämpövuoto..
>>>Siksi lämmitän vähemmän kerralla kesäaikaan ettei pannuhuoneesta tule liian kuuma => varaajasta tulee vähemmän lämpövuotoa.
- mitä järkee...
>Kestääkö sinulla pannuhoune viileänä vaikka paahdat varaajan aina täyteen?<
Voi pyhä yksinkertaisuus sinun laskelmia. Keäsisin kattilahuone on yli 28C, mutta ymmärrätkö mikä vaikutus lämpöhäviöön on sillä kun ulkonakin on kesäisin yli 20C. Tajuatko tämän??
Meillä ei kesäkuukautena saa poltettua 350kg millään, vaikka suihkut on reippaassa käytössä. - MLP rulez
Jollekin toukokuu on kesäkuukausi. Mikä näitä puulämmittäjiä oiken vaivaa? Liikaa naama noessa pannuhuoneessa pyörivät?
Vaihtakaa maalämpöön niin kestää kesälläkin pannuhuone viileänä.- muutakin tekemistä..
Pannuhuoneessa ravaajia on moneen lähtöön. Itse kävin pannuhuoneessa lämmityksen merkeissä huuhtikuun aikana vain neljä kertaa ja ilmojen lämmittyä toukokuussa ehkä kolmesti.
- Johannesveli
Kyllä pannuhuoneessa pitää kuuma olla. Siellä meidänkin lapset (Cindy ja Matleena) ovat oppineet syntinsä sovittamaan.
Meillä kaikilla on muuta tekemistä kuin pannuhuoneessa ramppaaminen, esimerkiksi rampata Suomi24:ssä. - Kiinnostunut
Hei Muutakin tekemistä,
millainen kattila sinulla on? Kiinnostaisi itseäkin tuollainen vähätöinen systeemi kun nykyinen kaksoispesä Jämä alkaa olla tiensä päässä ja se on ainakain sata kertaa suuritöisempi. Puuta kyllä on, kerran viikkoon näillä keleillä pannuhuoneessa käynti kuullostaa hyvälle.- varaajan koko..
Kattilalla ei ole mitään merkitystä, vaan varaajan koolla. Varaajastahan otetaan se käyttövesi.
Riittävän suuri varaaja ja täyteen lämmittäminen, niin ei tarvitse pannuhuoneessa asua.
- pöllö246
Tuolta voi katsoa yhden varaajan kerrostumista. Otsikon graafit alta löytää käyriä, joista näkyy varaajan eri osien jäähtyminen.
http://personal.inet.fi/cool/jolla/akva.shtml
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial11566Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras921485Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221041Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva199940- 123842
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt2787Pirkanlinna yleisötapahtuma
Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks42751Kuka omistaa keltaisen vanhan aravan?
Pitäs saada rakennuksen omistajaan yhteys, rappukäytävät on siivottomassa kunnossa. Hiekkaa ja roskia rappusissa, lisäks29750- 7714
- 60693