Maalämpöpumpun sähkönkulutus kovaa

Ml-pumpussa ei järkeä. Meillä menee hirsitalossa 17000kvw/v ja siinä on kaikki...
teitä on kusetettu...

Meillä kans samankoinen talo. Pumppu haukkaa 4000kWh/a ja taloussähkö 2000kWh/a.

Punppukauppias kirjoitti:

Meillä kans samankoinen talo. Pumppu haukkaa 4000kWh/a ja taloussähkö 2000kWh/a.

Joskus kauanaikaa sitten oli televisiossa VALEHTELIAIN KLUBI täällä on hyvää materiaalia ko ohjelmaan.

Punppukauppias kirjoitti:

Meillä kans samankoinen talo. Pumppu haukkaa 4000kWh/a ja taloussähkö 2000kWh/a.

Ilmaisia puita mennee takoissa ja saunassa 20-25 mottia. Sisällä on yksi 40 W:n hehkulamppu tunnelmaa luomassa, pihalla valaisee kuu ja tähdet.

Miten jotkut eivät yksinkertaisesti voi hyväksyä tosiasioita. Itselläni on öljylämmitys, enkä aio sitä vielä hetkeen vaihtaa.
Minulla on kuitenkin luokkaa 10 kpl tuttavia, joilla on maalämpö.Suuremmalla osalla talon lämmitys on vaatinut tai vaatisi n. 3000-3500 l öljyä eli suorana sähkönä n. 30 000 kWh. Maalämmöllä kuluu kaikilla n. 10 000 kWh sähköä. Yksinkertainen lasku osoittaa, että öljy tai suora sähkö tulee runsaat 2000 eur vuodessa kalliimmaksi.
Maalämpö on ollut Ruotsissa jo vuosikymmeniä johtava lämmitysmuoto ja niin se on tulossa Suomessakin, aivan pienimpiä asuntoja ja matalaenergiataloja lukuunottamatta. Jotkut vain jaksavat kirjoittaa jotain höpön höpöä. Kyllä kehitys menee tästä huolimatta eteen päin. Voi vain kysyä mikä motiivi tuollaisiin höpöjuttuihin voi olla.

jukak kirjoitti:

Miten jotkut eivät yksinkertaisesti voi hyväksyä tosiasioita. Itselläni on öljylämmitys, enkä aio sitä vielä hetkeen vaihtaa.
Minulla on kuitenkin luokkaa 10 kpl tuttavia, joilla on maalämpö.Suuremmalla osalla talon lämmitys on vaatinut tai vaatisi n. 3000-3500 l öljyä eli suorana sähkönä n. 30 000 kWh. Maalämmöllä kuluu kaikilla n. 10 000 kWh sähköä. Yksinkertainen lasku osoittaa, että öljy tai suora sähkö tulee runsaat 2000 eur vuodessa kalliimmaksi.
Maalämpö on ollut Ruotsissa jo vuosikymmeniä johtava lämmitysmuoto ja niin se on tulossa Suomessakin, aivan pienimpiä asuntoja ja matalaenergiataloja lukuunottamatta. Jotkut vain jaksavat kirjoittaa jotain höpön höpöä. Kyllä kehitys menee tästä huolimatta eteen päin. Voi vain kysyä mikä motiivi tuollaisiin höpöjuttuihin voi olla.

Lue lisää

Miksi nämä idiootit aina jaksavat verrata johonkin mitä ei voi verrata. Miten Ruotsi nyt liittyy tähän?

Voi tietenkin tulla 2000€ suorasähkö kalliimmaksi, mutta kun meillä menee lämmitykseen 1 800€ vuodessa. Keneltä tuo puuttuva 200€ saadaan? Antaako sen maalämpökauppias vuosittain, vai Fortumi? Takkaa ei ole ja kynttilöitäkin poltetaan harvakseltaan.

Durak kirjoitti:

Miksi nämä idiootit aina jaksavat verrata johonkin mitä ei voi verrata. Miten Ruotsi nyt liittyy tähän?

Voi tietenkin tulla 2000€ suorasähkö kalliimmaksi, mutta kun meillä menee lämmitykseen 1 800€ vuodessa. Keneltä tuo puuttuva 200€ saadaan? Antaako sen maalämpökauppias vuosittain, vai Fortumi? Takkaa ei ole ja kynttilöitäkin poltetaan harvakseltaan.

Lue lisää

Näinhän se on. Vaarivainaan ajokoiran koppiakin lämmitti talvella vain yksi 40W hehkulamppu, hyvin se Rekku kuiteskin viihtyi. Taidatte olla sukulaissieluja?

jukak kirjoitti:

Miten jotkut eivät yksinkertaisesti voi hyväksyä tosiasioita. Itselläni on öljylämmitys, enkä aio sitä vielä hetkeen vaihtaa.
Minulla on kuitenkin luokkaa 10 kpl tuttavia, joilla on maalämpö.Suuremmalla osalla talon lämmitys on vaatinut tai vaatisi n. 3000-3500 l öljyä eli suorana sähkönä n. 30 000 kWh. Maalämmöllä kuluu kaikilla n. 10 000 kWh sähköä. Yksinkertainen lasku osoittaa, että öljy tai suora sähkö tulee runsaat 2000 eur vuodessa kalliimmaksi.
Maalämpö on ollut Ruotsissa jo vuosikymmeniä johtava lämmitysmuoto ja niin se on tulossa Suomessakin, aivan pienimpiä asuntoja ja matalaenergiataloja lukuunottamatta. Jotkut vain jaksavat kirjoittaa jotain höpön höpöä. Kyllä kehitys menee tästä huolimatta eteen päin. Voi vain kysyä mikä motiivi tuollaisiin höpöjuttuihin voi olla.

Lue lisää

Maalämpöä menee etelä-ruotsissa skånessa, josta laitteet maailmalle tulleet. siellä on muutenkin pikkasen eri lämmin ilmasto kuin täällä...

"Miten Ruotsi eroaa oleellisesti Suomesta? Samat realiteetit siellä vallitsee. Samanlainen lämmitystarve siellä on ja suunnilleen samanlaiset asunnot. Ovat yleensä vain meitä edellä."

Olisiko pienoinen ero siinä, että 85% ruotsalaisista elää Helsinkiä etelämpänä. Tämä kai tiesitkin? Ilmeisesti et, koska väitä olosuhteita samoiksi. Aivan vinkkinä, että Tukholmakin on huomattavasti Helsinkiä lämpimämpi, vaikka melkein yhtä pohjoisessa ovat.

Onhan siellä tietenkin samanlaiset olot, jos Suomessa kaikki Helsinkiä pohjoisempana asuvat muuttavat Helsinkiä etelämmäksi.

Tämä edelle meno on niin suhteellista. Siellä 12 ydinvoimalaa, täällä puuhastellaan viidettä kasaan. Siellä suhteelisen paljon vesivoimaa, täällä lätty maa jne.

Maalämpö on varmasti joillekkin hyvä vaihtoehto, mutta pikkaisen tuntui menevän sillä mallilla, että kun Ruotsissa, niin tietenkin täälläkin pitäisi. Itsellesi se on itsestäänselvä vaihtoehto, mutta yleistäminen on yleensä typeryyttä, johonka tunnut tässä sortuvan.

Kun perustelut ovat tällaisia jukak tasoisia, niin kertoo yleensäkin paljon ihmisten tasosta. Kun ruotsissa, kun tutuilla...

Durak kirjoitti:

"Miten Ruotsi eroaa oleellisesti Suomesta? Samat realiteetit siellä vallitsee. Samanlainen lämmitystarve siellä on ja suunnilleen samanlaiset asunnot. Ovat yleensä vain meitä edellä."

Olisiko pienoinen ero siinä, että 85% ruotsalaisista elää Helsinkiä etelämpänä. Tämä kai tiesitkin? Ilmeisesti et, koska väitä olosuhteita samoiksi. Aivan vinkkinä, että Tukholmakin on huomattavasti Helsinkiä lämpimämpi, vaikka melkein yhtä pohjoisessa ovat.

Onhan siellä tietenkin samanlaiset olot, jos Suomessa kaikki Helsinkiä pohjoisempana asuvat muuttavat Helsinkiä etelämmäksi.

Tämä edelle meno on niin suhteellista. Siellä 12 ydinvoimalaa, täällä puuhastellaan viidettä kasaan. Siellä suhteelisen paljon vesivoimaa, täällä lätty maa jne.

Maalämpö on varmasti joillekkin hyvä vaihtoehto, mutta pikkaisen tuntui menevän sillä mallilla, että kun Ruotsissa, niin tietenkin täälläkin pitäisi. Itsellesi se on itsestäänselvä vaihtoehto, mutta yleistäminen on yleensä typeryyttä, johonka tunnut tässä sortuvan.

Kun perustelut ovat tällaisia jukak tasoisia, niin kertoo yleensäkin paljon ihmisten tasosta. Kun ruotsissa, kun tutuilla...

Lue lisää

Mitenkähän tuo perustelu oikein menee? Maalämpö on sitä kannattavampaa, mitä suurempi lämmön tarve on. Jos Ruotsissa suuri osa ihmisistä on Suomea suosiollisemmassa asemassa, niin täällä maalämpö on vielä edullisempaa. Ruotsissa on 10 ydinreaktoria, jotka ovat aika surkeita. Niiden käyttöaste on matala ja usein niistä on moni alhaalla. Tunnen ne aika hyvin. Vesivoimaa Ruotsissa on kylläkin runsaasti.

Yleistinkö minä? Kerroin vain, mikä on yleinen trendi. Näiltä sivuilta löytyy jatkuvasti joitain kiihkoilijoita, jotka kertovat, että kohta maalämpö loppuu, sen ja sen syyn takia. Näkis vaan.

Kuten kerroin, kun tarve vaatii, teen tarkat laskelmat, mitä kannattaa tehdä. Ei se ole mitään muiden perässä juoksemista. Pystyn sen tekemään oikein ja objektiivisesti. Kehoitan kaikkia tekemään samoin. Pitää olla kriittinen maalämmön myyjien suhteen. Jo vuosi sitten eräs väitti, että suora sähkö on öljyä edullisempaa. Unohti vain siirtohinnat ja veron. Tänään ne ovat saman hintaisia.

En ymmärrä, mitä perusteluissani on vikaa. Ehkä Durakin mielestä se, ettei minulla ole ennakkokäsityksiä puoleen eikä toiseen. Asioiden pitää perustua faktoihin.

jukak kirjoitti:

Mitenkähän tuo perustelu oikein menee? Maalämpö on sitä kannattavampaa, mitä suurempi lämmön tarve on. Jos Ruotsissa suuri osa ihmisistä on Suomea suosiollisemmassa asemassa, niin täällä maalämpö on vielä edullisempaa. Ruotsissa on 10 ydinreaktoria, jotka ovat aika surkeita. Niiden käyttöaste on matala ja usein niistä on moni alhaalla. Tunnen ne aika hyvin. Vesivoimaa Ruotsissa on kylläkin runsaasti.

Yleistinkö minä? Kerroin vain, mikä on yleinen trendi. Näiltä sivuilta löytyy jatkuvasti joitain kiihkoilijoita, jotka kertovat, että kohta maalämpö loppuu, sen ja sen syyn takia. Näkis vaan.

Kuten kerroin, kun tarve vaatii, teen tarkat laskelmat, mitä kannattaa tehdä. Ei se ole mitään muiden perässä juoksemista. Pystyn sen tekemään oikein ja objektiivisesti. Kehoitan kaikkia tekemään samoin. Pitää olla kriittinen maalämmön myyjien suhteen. Jo vuosi sitten eräs väitti, että suora sähkö on öljyä edullisempaa. Unohti vain siirtohinnat ja veron. Tänään ne ovat saman hintaisia.

En ymmärrä, mitä perusteluissani on vikaa. Ehkä Durakin mielestä se, ettei minulla ole ennakkokäsityksiä puoleen eikä toiseen. Asioiden pitää perustua faktoihin.

Lue lisää

"Maalämpö on sitä kannattavampaa, mitä suurempi lämmön tarve on. "

Tämän takia isot laitokset käyttävät maalämpöä ja ensin kaikki isot tehteet, liikkeet jne. varustettiin maalämmöllä ja nyt se on tulossa pienkiinteitöihin. Öh, vai menikö se sittenkään niin.

"Jos Ruotsissa suuri osa ihmisistä on Suomea suosiollisemmassa asemassa, niin täällä maalämpö on vielä edullisempaa. "

Näin juuri. Ja Grönlannissa ei ole mitään muuta juuri tästä syystä. Öh, vai menikö se sittenkään niin.

"Ruotsissa on 10 ydinreaktoria, jotka ovat aika surkeita. Niiden käyttöaste on matala ja usein niistä on moni alhaalla. Tunnen ne aika hyvin. Vesivoimaa Ruotsissa on kylläkin runsaasti."

Ruotsissa ydinvoimaa löytyy 9 Teraa ja Suomessa 3. Onhan nuo surkeita nuo ruotsalaiset. Öh, vai menikö se sittenkään niin.

"Yleistinkö minä? Kerroin vain, mikä on yleinen trendi. Näiltä sivuilta löytyy jatkuvasti joitain kiihkoilijoita, jotka kertovat, että kohta maalämpö loppuu, sen ja sen syyn takia. Näkis vaan."

Et tässäkään yleistä. Öh, vai menikö se sittenkään niin.

"Kuten kerroin, kun tarve vaatii, teen tarkat laskelmat, mitä kannattaa tehdä. Ei se ole mitään muiden perässä juoksemista. Pystyn sen tekemään oikein ja objektiivisesti."

Uskomme kaikki tähän ja olemme kiitollisia, että simnulta löytyy oikea ja puolueeton tieto. Öh, vai menikö se sittenkään niin.

"En ymmärrä, mitä perusteluissani on vikaa. Ehkä Durakin mielestä se, ettei minulla ole ennakkokäsityksiä puoleen eikä toiseen. Asioiden pitää perustua faktoihin. "

Ei mitään, kuten yllä tuli jo ilmi ja kun teikäläisellä on täysin oikeat ja objektiiviset laskelmat, niin me kaikki uskomme sinuun. Öh, vai menikö se sittenkään niin.

Durak kirjoitti:

"Maalämpö on sitä kannattavampaa, mitä suurempi lämmön tarve on. "

Tämän takia isot laitokset käyttävät maalämpöä ja ensin kaikki isot tehteet, liikkeet jne. varustettiin maalämmöllä ja nyt se on tulossa pienkiinteitöihin. Öh, vai menikö se sittenkään niin.

"Jos Ruotsissa suuri osa ihmisistä on Suomea suosiollisemmassa asemassa, niin täällä maalämpö on vielä edullisempaa. "

Näin juuri. Ja Grönlannissa ei ole mitään muuta juuri tästä syystä. Öh, vai menikö se sittenkään niin.

"Ruotsissa on 10 ydinreaktoria, jotka ovat aika surkeita. Niiden käyttöaste on matala ja usein niistä on moni alhaalla. Tunnen ne aika hyvin. Vesivoimaa Ruotsissa on kylläkin runsaasti."

Ruotsissa ydinvoimaa löytyy 9 Teraa ja Suomessa 3. Onhan nuo surkeita nuo ruotsalaiset. Öh, vai menikö se sittenkään niin.

"Yleistinkö minä? Kerroin vain, mikä on yleinen trendi. Näiltä sivuilta löytyy jatkuvasti joitain kiihkoilijoita, jotka kertovat, että kohta maalämpö loppuu, sen ja sen syyn takia. Näkis vaan."

Et tässäkään yleistä. Öh, vai menikö se sittenkään niin.

"Kuten kerroin, kun tarve vaatii, teen tarkat laskelmat, mitä kannattaa tehdä. Ei se ole mitään muiden perässä juoksemista. Pystyn sen tekemään oikein ja objektiivisesti."

Uskomme kaikki tähän ja olemme kiitollisia, että simnulta löytyy oikea ja puolueeton tieto. Öh, vai menikö se sittenkään niin.

"En ymmärrä, mitä perusteluissani on vikaa. Ehkä Durakin mielestä se, ettei minulla ole ennakkokäsityksiä puoleen eikä toiseen. Asioiden pitää perustua faktoihin. "

Ei mitään, kuten yllä tuli jo ilmi ja kun teikäläisellä on täysin oikeat ja objektiiviset laskelmat, niin me kaikki uskomme sinuun. Öh, vai menikö se sittenkään niin.

Lue lisää

Minut on lyöty! Durak on mitätöinyt kaikki minun perusteluni. Vasta-argumentit ovat turhia tuollaisen ylivoimaisuuden edessä, mutta yritän silti.

Tämän koko homman nimi on ”koti ja rakentaminen” sekä alaotsikko ”lämmitys ja eristäminen”. Kaikki varmaan, paitsi Durak, ymmärsi, että tarkoitan asuintaloja, kun oli kyse lämmön tarpeesta. Aikaisemmin mainitsin, että 3000-3500 l öljyä tai vastaavasti 30 000 kWh suoraa sähköä kuluttava maksaa n. 3500 €. Maalämmöllä sähköä kuluu n. 10 000 kWh ja kustannus 1200 €. Jos lämmön tarve on puolet tästä, kaikki luvut suunnilleen puolittuvat. Kaksi kertaa tehokkaampi maalämpötoteutus ei kuitenkaan maksa kaksi kertaa enemmän kuin pienempi. Näin suurempi lämmön tarve on edullisempi maalämmön suhteen. Tämä voi olla joillekin ylivoimaista ymmärtää.

Kerropa mitä nuo sinun ydinvoimalukujen yksiköt ovat. No kuitenkin, Ruotsissa tuotettiin ydinvoimalla 2009-2011 vuosittain 50-58 TWh, Suomessa vastaavasti 22-23 TWh. Myös Ruotsin luvut löytyvät Energiateollisuuden sivuilta. Ruotsissa asukkaita on 9.4 milj, Suomessa 5,4 milj. Asukasta kohden ei nyt niin hirveän paljon enemmän. Tässä esimerkki Ruotsin uljaasta ydinvoimasta

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/avoinarkisto/index.jsp?xid=3828403&date=2010/06/29

Oleellisempaa toki on, mitä kuluttaja maksaa sähköstä. Ruotsissa hinta on vähän matalampi, riippuu tietenkin kulloisesta tilanteesta. Ruotsissa sähkön hinta taitaa olla luokkaa 1.1-1.2 kr/kWh. Kun ero on 10 % em. laskelman maalämmön käyttäjä maksaa Ruotsissa 1080 € , mutta suoran sähkön käyttäjä vain 3150 €. Eli tässä tilanteessa Suomessa olisi suurempi säästö.

Päinvastoin kuin Ruotsin en tunne Grönlannin oloja. Durakhan voisi lähteä tutkimaan niitä. Jos vaikka vaihteeksi löytäisi sieltä joitain kunnon perusteluja omille ajatuksilleen. Käytä vain ihan runsaasti aikaa. Eipä väliä, vaikka jäisit sinne pysyvästi.

jukak kirjoitti:

Minut on lyöty! Durak on mitätöinyt kaikki minun perusteluni. Vasta-argumentit ovat turhia tuollaisen ylivoimaisuuden edessä, mutta yritän silti.

Tämän koko homman nimi on ”koti ja rakentaminen” sekä alaotsikko ”lämmitys ja eristäminen”. Kaikki varmaan, paitsi Durak, ymmärsi, että tarkoitan asuintaloja, kun oli kyse lämmön tarpeesta. Aikaisemmin mainitsin, että 3000-3500 l öljyä tai vastaavasti 30 000 kWh suoraa sähköä kuluttava maksaa n. 3500 €. Maalämmöllä sähköä kuluu n. 10 000 kWh ja kustannus 1200 €. Jos lämmön tarve on puolet tästä, kaikki luvut suunnilleen puolittuvat. Kaksi kertaa tehokkaampi maalämpötoteutus ei kuitenkaan maksa kaksi kertaa enemmän kuin pienempi. Näin suurempi lämmön tarve on edullisempi maalämmön suhteen. Tämä voi olla joillekin ylivoimaista ymmärtää.

Kerropa mitä nuo sinun ydinvoimalukujen yksiköt ovat. No kuitenkin, Ruotsissa tuotettiin ydinvoimalla 2009-2011 vuosittain 50-58 TWh, Suomessa vastaavasti 22-23 TWh. Myös Ruotsin luvut löytyvät Energiateollisuuden sivuilta. Ruotsissa asukkaita on 9.4 milj, Suomessa 5,4 milj. Asukasta kohden ei nyt niin hirveän paljon enemmän. Tässä esimerkki Ruotsin uljaasta ydinvoimasta

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/avoinarkisto/index.jsp?xid=3828403&date=2010/06/29

Oleellisempaa toki on, mitä kuluttaja maksaa sähköstä. Ruotsissa hinta on vähän matalampi, riippuu tietenkin kulloisesta tilanteesta. Ruotsissa sähkön hinta taitaa olla luokkaa 1.1-1.2 kr/kWh. Kun ero on 10 % em. laskelman maalämmön käyttäjä maksaa Ruotsissa 1080 € , mutta suoran sähkön käyttäjä vain 3150 €. Eli tässä tilanteessa Suomessa olisi suurempi säästö.

Päinvastoin kuin Ruotsin en tunne Grönlannin oloja. Durakhan voisi lähteä tutkimaan niitä. Jos vaikka vaihteeksi löytäisi sieltä joitain kunnon perusteluja omille ajatuksilleen. Käytä vain ihan runsaasti aikaa. Eipä väliä, vaikka jäisit sinne pysyvästi.

Lue lisää

"Kaksi kertaa tehokkaampi maalämpötoteutus ei kuitenkaan maksa kaksi kertaa enemmän kuin pienempi. Näin suurempi lämmön tarve on edullisempi maalämmön suhteen. Tämä voi olla joillekin ylivoimaista ymmärtää."

Näinhän se menee. Jos tämä talo muuttuu esim kerrostaloksi, niin se ei kuitenkaan ole enään kannattavaa. Mielenkiintoinen yhdistelmä. Pumppu varmaankin tietää, että kun se on suuren suuri, niin se tahkoo halvalla, mutta jos pumppu saakin tietää, ettei se olekkaan omakotitalossa suuttuu se ja alka murista.

"Kerropa mitä nuo sinun ydinvoimalukujen yksiköt "

Mielenkiintoista, ettei suuren suuri asiantuntija tuota tiedä. Olen melkein hämmästynyt.

"Asukasta kohden ei nyt niin hirveän paljon enemmän."

Aivan totta, jos 40% enemmän henkeä kohden on melkein sama.

"Päinvastoin kuin Ruotsin en tunne Grönlannin oloja."

Kun nyt tuntui löytyvän hämmästyttävästi toinenkin aukko teikäläisen yleissivistyksessä, niin kerrottakoon, että siellä on hieman kylmempi. Tuo ei ole mikään salaisuus.

Mutta en oikein jaksa idiootin kanssa väitellä asioista. Se ei johda yleensä mihinkään ja tuskin tässäkään tapauksessa.

Durak kirjoitti:

"Kaksi kertaa tehokkaampi maalämpötoteutus ei kuitenkaan maksa kaksi kertaa enemmän kuin pienempi. Näin suurempi lämmön tarve on edullisempi maalämmön suhteen. Tämä voi olla joillekin ylivoimaista ymmärtää."

Näinhän se menee. Jos tämä talo muuttuu esim kerrostaloksi, niin se ei kuitenkaan ole enään kannattavaa. Mielenkiintoinen yhdistelmä. Pumppu varmaankin tietää, että kun se on suuren suuri, niin se tahkoo halvalla, mutta jos pumppu saakin tietää, ettei se olekkaan omakotitalossa suuttuu se ja alka murista.

"Kerropa mitä nuo sinun ydinvoimalukujen yksiköt "

Mielenkiintoista, ettei suuren suuri asiantuntija tuota tiedä. Olen melkein hämmästynyt.

"Asukasta kohden ei nyt niin hirveän paljon enemmän."

Aivan totta, jos 40% enemmän henkeä kohden on melkein sama.

"Päinvastoin kuin Ruotsin en tunne Grönlannin oloja."

Kun nyt tuntui löytyvän hämmästyttävästi toinenkin aukko teikäläisen yleissivistyksessä, niin kerrottakoon, että siellä on hieman kylmempi. Tuo ei ole mikään salaisuus.

Mutta en oikein jaksa idiootin kanssa väitellä asioista. Se ei johda yleensä mihinkään ja tuskin tässäkään tapauksessa.

Lue lisää

No kyllä minä tiedän, mitä nuo ydinvoimaluvut tarkoittavat. Sinä et. Ne ovat yhteenlaskettuja kokonaistehoja ja Ruotsin arvo on 9 GW (G on yhtä kuin giga, ei tera).

Kun Ruotsin ydinvoiman tuotanto on 54 TWh (terawattituntia), käyttöaste on 54 TWh /(9 GW* 8760 h) = 54 / 78.8 = 68 %. Siinä linkissä oli taidettu mainita Suomen ydinvoimalaitosten käyttöaste.

Ymmärrän hyvin, ettet jaksa väitellä meikäläisen idiootin kanssa.

Durak kirjoitti:

"Kaksi kertaa tehokkaampi maalämpötoteutus ei kuitenkaan maksa kaksi kertaa enemmän kuin pienempi. Näin suurempi lämmön tarve on edullisempi maalämmön suhteen. Tämä voi olla joillekin ylivoimaista ymmärtää."

Näinhän se menee. Jos tämä talo muuttuu esim kerrostaloksi, niin se ei kuitenkaan ole enään kannattavaa. Mielenkiintoinen yhdistelmä. Pumppu varmaankin tietää, että kun se on suuren suuri, niin se tahkoo halvalla, mutta jos pumppu saakin tietää, ettei se olekkaan omakotitalossa suuttuu se ja alka murista.

"Kerropa mitä nuo sinun ydinvoimalukujen yksiköt "

Mielenkiintoista, ettei suuren suuri asiantuntija tuota tiedä. Olen melkein hämmästynyt.

"Asukasta kohden ei nyt niin hirveän paljon enemmän."

Aivan totta, jos 40% enemmän henkeä kohden on melkein sama.

"Päinvastoin kuin Ruotsin en tunne Grönlannin oloja."

Kun nyt tuntui löytyvän hämmästyttävästi toinenkin aukko teikäläisen yleissivistyksessä, niin kerrottakoon, että siellä on hieman kylmempi. Tuo ei ole mikään salaisuus.

Mutta en oikein jaksa idiootin kanssa väitellä asioista. Se ei johda yleensä mihinkään ja tuskin tässäkään tapauksessa.

Lue lisää

Jospa se talosi vaikka muuttuisi kerrostaloksi. Tässä joitain esimerkkejä

http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastovinkit&news_id=1763
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/08/13719
http://www.ivtuusimaa.fi/referensseja.php
http://www.s-kanava.fi/web/s-kanava-medialle/tiedote?announcement=107533_10816

Onkait sillä eroa siis suomi on suomi ja ruotsi on ruotsi maantieteellisesti katsottuna esim,toi skåne on pikkustapikkusta etelämpänä kuin koko suomi et se ero jukak.

jukak kirjoitti:

Jospa se talosi vaikka muuttuisi kerrostaloksi. Tässä joitain esimerkkejä

http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastovinkit&news_id=1763
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/08/13719
http://www.ivtuusimaa.fi/referensseja.php
http://www.s-kanava.fi/web/s-kanava-medialle/tiedote?announcement=107533_10816

Lue lisää

Taas yksi maalämpöuskis vauhdissa. Löytänyt muutaman kerrostalon johonka maalämpö asennettu, niin taivas aukeaa.

Mistä näitä riittää jauhamaan tätä skeidaa?

öljylläääääää kirjoitti:

Onkait sillä eroa siis suomi on suomi ja ruotsi on ruotsi maantieteellisesti katsottuna esim,toi skåne on pikkustapikkusta etelämpänä kuin koko suomi et se ero jukak.

Niin ja kerropa, miten se vaikuttaa. Miten se muuttaa tilannetta?

Jos siellä on hieman lämpimpää, niin sekö on ollut syy, että heidän on kannattanut investoida kalliisiin ja vahän energia kuluttaviin maalämpummppuihin. Voisit hieman valaista tarkemmin tuota loistavaa logiikkaa. Niinhän Durak uskoo.

jukak kirjoitti:

Niin ja kerropa, miten se vaikuttaa. Miten se muuttaa tilannetta?

Jos siellä on hieman lämpimpää, niin sekö on ollut syy, että heidän on kannattanut investoida kalliisiin ja vahän energia kuluttaviin maalämpummppuihin. Voisit hieman valaista tarkemmin tuota loistavaa logiikkaa. Niinhän Durak uskoo.

Lue lisää

Tahvolle tiedoksi, että pumpun hyötysuhde on sitä parempi mitä pienempi lämpötilaero on.

Aaameeeen kirjoitti:

Tahvolle tiedoksi, että pumpun hyötysuhde on sitä parempi mitä pienempi lämpötilaero on.

Onkohan tämä osoitettu minulle? Kun tuo kommentti ei liity asiaan, eikä nimeni ole Tahvo.

Ensinnäkin se on COP eli lämpökerroin, eikä varsinaisesti hyötysuhde. Ja tiedätkö, mistä lämpötilaerosta se riippuu. Kyseessä on nimenomaan kylmäaineen lauhtumis- ja höyrystymislämpötilan ero.

Höyrystymislämpötila riippuu siitä, missä lämpötilassa maasta tuleva liuos tulee lämpöpumpulle (oikeastaan vielä enemmän siitä, missä se lähtee lämpöpumpulta.). Luuletko, että liuos tulee 150-200 m:n syvältä Ruotsissa oleellisesti lämpimämpänä kuin Suomessa? Ruotsissa ei ole juurikaan kuumia lähteitä. Niitä on Islannissa.

Lauhtumislämpötila taas riippuu lämpöpumpulta lähtevän lämmitysveden lämpötilasta. Paras ratkaisu tässä on lattialämmitys. Sen maksimilämpötila taitaa olla 37 °C. Se on sama Ruotsissa. Sama koskee myös käyttöveden lämpötilaa, jota on bakteerien vuoksi pidettävä riittävän korkeana. Myös Ruotsissa on sama bakteerivaara.

Näin tuo lämpötilaero on ennen kaikkea mitoitusasia. Lapissa matalalla lattialämmityksen lämpötilalla saavutetaan parempi lämpökerroin kuin Helsingissä korkealla patteriveden lämpötilalla. Yksinkertaisella laskulla voi kyllä nähdä. että tällainen ero ei ole yleensä ratkaiseva.

Arvaa onko, turhauttavaa vastailla tyypeille, jotka eivät tiedä mitään näistä asioista. Omaa asiantuntemattomuutta pitää sitten kompensoida nimittämällä muita.

jukak kirjoitti:

Onkohan tämä osoitettu minulle? Kun tuo kommentti ei liity asiaan, eikä nimeni ole Tahvo.

Ensinnäkin se on COP eli lämpökerroin, eikä varsinaisesti hyötysuhde. Ja tiedätkö, mistä lämpötilaerosta se riippuu. Kyseessä on nimenomaan kylmäaineen lauhtumis- ja höyrystymislämpötilan ero.

Höyrystymislämpötila riippuu siitä, missä lämpötilassa maasta tuleva liuos tulee lämpöpumpulle (oikeastaan vielä enemmän siitä, missä se lähtee lämpöpumpulta.). Luuletko, että liuos tulee 150-200 m:n syvältä Ruotsissa oleellisesti lämpimämpänä kuin Suomessa? Ruotsissa ei ole juurikaan kuumia lähteitä. Niitä on Islannissa.

Lauhtumislämpötila taas riippuu lämpöpumpulta lähtevän lämmitysveden lämpötilasta. Paras ratkaisu tässä on lattialämmitys. Sen maksimilämpötila taitaa olla 37 °C. Se on sama Ruotsissa. Sama koskee myös käyttöveden lämpötilaa, jota on bakteerien vuoksi pidettävä riittävän korkeana. Myös Ruotsissa on sama bakteerivaara.

Näin tuo lämpötilaero on ennen kaikkea mitoitusasia. Lapissa matalalla lattialämmityksen lämpötilalla saavutetaan parempi lämpökerroin kuin Helsingissä korkealla patteriveden lämpötilalla. Yksinkertaisella laskulla voi kyllä nähdä. että tällainen ero ei ole yleensä ratkaiseva.

Arvaa onko, turhauttavaa vastailla tyypeille, jotka eivät tiedä mitään näistä asioista. Omaa asiantuntemattomuutta pitää sitten kompensoida nimittämällä muita.

Lue lisää

Uskiksella uskiksen uskomukset.

Mistäköhän pumppu- uskovaisen raamatusta tämä 37 astetta saatiin?

Maalikko voisi kuvitella, että Ruotsissa, missä läpötila on useita asteita lämpimämpää voisi riittää pienempi kiertoveden lämpötila. Uskovainen luonnollisesti pukkaa samaa 37 asteista vettä lattiaan.

Bakteerivaara voi olla sama, mutta Suomessa käytetään 55 asteista, kun Ruosissa riittää 50 asteinen vesi käyttöveteen.

Uskovainen tietää mitä kylmempi on, sitä parempi COPPi maallämpöalttarilta saadaan.


Ihan aikuisten oikeasti. Olet aika totaalisen pelle jos et tajua eroa Ruotsin ja Suomen välillä.

jukak kirjoitti:

Onkohan tämä osoitettu minulle? Kun tuo kommentti ei liity asiaan, eikä nimeni ole Tahvo.

Ensinnäkin se on COP eli lämpökerroin, eikä varsinaisesti hyötysuhde. Ja tiedätkö, mistä lämpötilaerosta se riippuu. Kyseessä on nimenomaan kylmäaineen lauhtumis- ja höyrystymislämpötilan ero.

Höyrystymislämpötila riippuu siitä, missä lämpötilassa maasta tuleva liuos tulee lämpöpumpulle (oikeastaan vielä enemmän siitä, missä se lähtee lämpöpumpulta.). Luuletko, että liuos tulee 150-200 m:n syvältä Ruotsissa oleellisesti lämpimämpänä kuin Suomessa? Ruotsissa ei ole juurikaan kuumia lähteitä. Niitä on Islannissa.

Lauhtumislämpötila taas riippuu lämpöpumpulta lähtevän lämmitysveden lämpötilasta. Paras ratkaisu tässä on lattialämmitys. Sen maksimilämpötila taitaa olla 37 °C. Se on sama Ruotsissa. Sama koskee myös käyttöveden lämpötilaa, jota on bakteerien vuoksi pidettävä riittävän korkeana. Myös Ruotsissa on sama bakteerivaara.

Näin tuo lämpötilaero on ennen kaikkea mitoitusasia. Lapissa matalalla lattialämmityksen lämpötilalla saavutetaan parempi lämpökerroin kuin Helsingissä korkealla patteriveden lämpötilalla. Yksinkertaisella laskulla voi kyllä nähdä. että tällainen ero ei ole yleensä ratkaiseva.

Arvaa onko, turhauttavaa vastailla tyypeille, jotka eivät tiedä mitään näistä asioista. Omaa asiantuntemattomuutta pitää sitten kompensoida nimittämällä muita.

Lue lisää

Ah.

Täällä tämä vielä vääntää. Eiköhän kohta kaikki tutut tienaa tuhansia euroja kun myyvät lämpöä Fortumille.

Menikö kuume ja lattialämmön asteet sekaisin keskenään?

5Ave Mariaa pumpulle kirjoitti:

Uskiksella uskiksen uskomukset.

Mistäköhän pumppu- uskovaisen raamatusta tämä 37 astetta saatiin?

Maalikko voisi kuvitella, että Ruotsissa, missä läpötila on useita asteita lämpimämpää voisi riittää pienempi kiertoveden lämpötila. Uskovainen luonnollisesti pukkaa samaa 37 asteista vettä lattiaan.

Bakteerivaara voi olla sama, mutta Suomessa käytetään 55 asteista, kun Ruosissa riittää 50 asteinen vesi käyttöveteen.

Uskovainen tietää mitä kylmempi on, sitä parempi COPPi maallämpöalttarilta saadaan.


Ihan aikuisten oikeasti. Olet aika totaalisen pelle jos et tajua eroa Ruotsin ja Suomen välillä.

Lue lisää

Kuten sanoin kysymys on maksimilämpötilasta. Sekä Ruotsissa että Suomessa saa toki käyttää matalampaa lämpötilla. Harvoinpa tuosta kovin paljo n alle mennään.

Maallikkokin ymmärtää, että lämmitysvesi lämmittää sisäilmaa. Se on sama Ruotsissa kuin Suomesssa tavallisesti 18-23 °C. Sitten kun tulee kylmä lämmitysveden lämpötilaa pitää nostaa, että saadaan riittävästi lämpöä siirrettyä. Tätä tarvitsee tehdä sitä vähemmän, mitä enemmän on lattialämmitys- tai patteripintaa.

Kyllä Suomessakin käytetään 50 °C:n käyttövettä ihan kuin Ruotsissa. Se on vain ajoittain nostettava 55 °C:een bakteerivaaran vuoksi.

COP menee niin, että mitä suurempi em. lämpötilaero on, sitä huonompi COP on. Kun tulee kylmä, patteriveden lämpötilaa joutuu nostamaan ja COP laskee. Lämpöpumppua koskee samanlaiset luonnonlait kuin vesipumppua, jolla kuluu sitä enemmän sähköä, mitä korkeammalle pumppaat. Tuosta yltä voisi ajatella, että luulet päin vastoin.

Näistä munkin jutuista ei kyllä ymmärrä, miten päin hän asiat ymmärtää. Tuskin ollenkaan. Voisit laskennalisesti osoittaa omat ajatuksesi, silloin ne myös tulisi todistettua.

Itse lämmitän öljyllä ja enkä tiedä vaihdanko maalämpöön koskaan. Niin kauan kattila kestää ja öljy ei hirveästi kallistu, ei se myöskään kannata.

Durak kirjoitti:

Ah.

Täällä tämä vielä vääntää. Eiköhän kohta kaikki tutut tienaa tuhansia euroja kun myyvät lämpöä Fortumille.

Menikö kuume ja lattialämmön asteet sekaisin keskenään?

Lue lisää

On hyvä tuoda valaistusta teidän tietämättömien mailmaan.

Durak kirjoitti:

Ah.

Täällä tämä vielä vääntää. Eiköhän kohta kaikki tutut tienaa tuhansia euroja kun myyvät lämpöä Fortumille.

Menikö kuume ja lattialämmön asteet sekaisin keskenään?

Lue lisää

Ei kun se 37 °C tulee puuparketin takia. Ai niin, eihän sinulla ole sellaista.

jukak kirjoitti:

Ei kun se 37 °C tulee puuparketin takia. Ai niin, eihän sinulla ole sellaista.

Parketinvalmistajat suosittelevat huomattavasti alempia pintalämpötiloja. Useimmat lämpötilat ovat reilusti alle 30 astetta (tyypillisesti 27 astetta). Sama pätee muovimatoille ja laminaateille.

Menoveden lämpötila on yleensä 27-45 astetta. Mitoituspakkasilla tarvitaan laatassa 10-15 astetta pintalämpötilaa korkeampi lämpötila.

Eiköhän tuo 37 tule kuumemittarista.

Oikein hämmästelen, että kaikissa noissa saneerauskohteissa oli lattialämitys, eikä tavalliset patterit. Öh, vai menikö se sittenkään niin.

Ei sulla kyllä taida mennä mikään oikein. Mutta toisaalta hienoa, että joku jaksaa yrittää, joskus tosin kannattaisi lopettaa. Minä lopetan uudestaan ja lupaan olla jatkamatta.

Maalämpö tosiaan on joillekkin uskon asia.

jukak kirjoitti:

Kuten sanoin kysymys on maksimilämpötilasta. Sekä Ruotsissa että Suomessa saa toki käyttää matalampaa lämpötilla. Harvoinpa tuosta kovin paljo n alle mennään.

Maallikkokin ymmärtää, että lämmitysvesi lämmittää sisäilmaa. Se on sama Ruotsissa kuin Suomesssa tavallisesti 18-23 °C. Sitten kun tulee kylmä lämmitysveden lämpötilaa pitää nostaa, että saadaan riittävästi lämpöä siirrettyä. Tätä tarvitsee tehdä sitä vähemmän, mitä enemmän on lattialämmitys- tai patteripintaa.

Kyllä Suomessakin käytetään 50 °C:n käyttövettä ihan kuin Ruotsissa. Se on vain ajoittain nostettava 55 °C:een bakteerivaaran vuoksi.

COP menee niin, että mitä suurempi em. lämpötilaero on, sitä huonompi COP on. Kun tulee kylmä, patteriveden lämpötilaa joutuu nostamaan ja COP laskee. Lämpöpumppua koskee samanlaiset luonnonlait kuin vesipumppua, jolla kuluu sitä enemmän sähköä, mitä korkeammalle pumppaat. Tuosta yltä voisi ajatella, että luulet päin vastoin.

Näistä munkin jutuista ei kyllä ymmärrä, miten päin hän asiat ymmärtää. Tuskin ollenkaan. Voisit laskennalisesti osoittaa omat ajatuksesi, silloin ne myös tulisi todistettua.

Itse lämmitän öljyllä ja enkä tiedä vaihdanko maalämpöön koskaan. Niin kauan kattila kestää ja öljy ei hirveästi kallistu, ei se myöskään kannata.

Lue lisää

Uskis jatkaa mantraansa. Edelleen uskovaisten näkövinkkelistä köötteporissa on sama lämmitystarve kuin Suomessa.

Nyt ulkolämpötilaeroa tasoitetaan sillä että köötteporissa on pienemmän lattiat. Kiesus mikä pelle.

Hallelujaaa!!!!

Kirkonkellot kumisee kirjoitti:

Uskis jatkaa mantraansa. Edelleen uskovaisten näkövinkkelistä köötteporissa on sama lämmitystarve kuin Suomessa.

Nyt ulkolämpötilaeroa tasoitetaan sillä että köötteporissa on pienemmän lattiat. Kiesus mikä pelle.

Hallelujaaa!!!!

Lue lisää

Siinä lukee lattialämmityspintaa ei lattiapintaa. Se tarkoittaa niitä lämmitysputkia, jotka laitetaan lattian sisään. Vaikea mieltää, kun niitä ei näe. Patteripinta liittyy lämmityspattereihin, jotka ovat tavallisesti valkoisia, ikkunan alapuolelle seinälle asennettavia levymäisiä hökötyksiä, joita näkee asunnoissa. Varmaan helpompi tunnistaa.

Eikö luostarissa opeteta luetun ymmärtämistä?

Durak kirjoitti:

Parketinvalmistajat suosittelevat huomattavasti alempia pintalämpötiloja. Useimmat lämpötilat ovat reilusti alle 30 astetta (tyypillisesti 27 astetta). Sama pätee muovimatoille ja laminaateille.

Menoveden lämpötila on yleensä 27-45 astetta. Mitoituspakkasilla tarvitaan laatassa 10-15 astetta pintalämpötilaa korkeampi lämpötila.

Eiköhän tuo 37 tule kuumemittarista.

Oikein hämmästelen, että kaikissa noissa saneerauskohteissa oli lattialämitys, eikä tavalliset patterit. Öh, vai menikö se sittenkään niin.

Ei sulla kyllä taida mennä mikään oikein. Mutta toisaalta hienoa, että joku jaksaa yrittää, joskus tosin kannattaisi lopettaa. Minä lopetan uudestaan ja lupaan olla jatkamatta.

Maalämpö tosiaan on joillekkin uskon asia.

Lue lisää

Lattialämmityksesä menoveden lämpötila 30-40 °C. Suunnittelulämpötilana 37 °C oikein hyvä, niin kuin useasti sunnittelussa käytetään.

Ohessa enemmän lämpöpumpuista. Kannattaisi lukea. Omaksuminen vain kyseenalaista. Vaikka otsikossa on suuret kiinteistöt, lattiamateriaalit ovat samanlaisia. Monet muut asiat koskevat myös pienkiistöjä.

http://www.energia.fi/sites/default/files/dokumentit/ajankohtaista/Tapahtumat/2012/lu_seuna_lampopumppufinlandia-taloenergiateollisuusfinal14122011.pdf

Missä minä olen väitttänyt, että saneerauskohteissa on aina lattialämmitys. Ei minullakaan ole. Olen vain kirjoittanut, että patterilämmityksessä on yleensä huonompi COP. Tarvittaessa patteripintaa voi lisätä.

On varmaan hyvä, että vetäydyt tästä keskustelusta, kiun pystyt vänkäämään vain joistain lillukanvarsista. Asioiden riippuvuuksia ja vaikutuksia, et pysty esittämään. Teskstistäsi ei voi edes oikein päätellä, miten päin asiat mielessäsi ovat. Tämäkin keskustelu lähti lämpöpumpun lämpötilaerosta, jonka sanoin olevan mitoituskysymys, eikä asia muutu vaikka mentäisiin Ruotsiin.

No tuo samantasoinen munkki yllä jatkaa tällaista soopaa. Näytätte olevan vielä samaan aikaankin netissä, silloin kun muilla työasiat sen estää.

jukak kirjoitti:

Siinä lukee lattialämmityspintaa ei lattiapintaa. Se tarkoittaa niitä lämmitysputkia, jotka laitetaan lattian sisään. Vaikea mieltää, kun niitä ei näe. Patteripinta liittyy lämmityspattereihin, jotka ovat tavallisesti valkoisia, ikkunan alapuolelle seinälle asennettavia levymäisiä hökötyksiä, joita näkee asunnoissa. Varmaan helpompi tunnistaa.

Eikö luostarissa opeteta luetun ymmärtämistä?

Lue lisää

Selvisi. Eli kun lattiassa jaon kasvattaa tavallisesta 300mm jaosta 150mm jakoon, niin veden lämpötila puolittuu. LOL.

Nyt siis väität, että ruattissa putkien jako lattiassa on 150mm. ROTFLOL.

Kädet ristissä rukoillaan ja syvemmälle upotaan pumppu edessä.

Olet ihan pelle!

jukak kirjoitti:

Lattialämmityksesä menoveden lämpötila 30-40 °C. Suunnittelulämpötilana 37 °C oikein hyvä, niin kuin useasti sunnittelussa käytetään.

Ohessa enemmän lämpöpumpuista. Kannattaisi lukea. Omaksuminen vain kyseenalaista. Vaikka otsikossa on suuret kiinteistöt, lattiamateriaalit ovat samanlaisia. Monet muut asiat koskevat myös pienkiistöjä.

http://www.energia.fi/sites/default/files/dokumentit/ajankohtaista/Tapahtumat/2012/lu_seuna_lampopumppufinlandia-taloenergiateollisuusfinal14122011.pdf

Missä minä olen väitttänyt, että saneerauskohteissa on aina lattialämmitys. Ei minullakaan ole. Olen vain kirjoittanut, että patterilämmityksessä on yleensä huonompi COP. Tarvittaessa patteripintaa voi lisätä.

On varmaan hyvä, että vetäydyt tästä keskustelusta, kiun pystyt vänkäämään vain joistain lillukanvarsista. Asioiden riippuvuuksia ja vaikutuksia, et pysty esittämään. Teskstistäsi ei voi edes oikein päätellä, miten päin asiat mielessäsi ovat. Tämäkin keskustelu lähti lämpöpumpun lämpötilaerosta, jonka sanoin olevan mitoituskysymys, eikä asia muutu vaikka mentäisiin Ruotsiin.

No tuo samantasoinen munkki yllä jatkaa tällaista soopaa. Näytätte olevan vielä samaan aikaankin netissä, silloin kun muilla työasiat sen estää.

Lue lisää

Halleluja!!!

Nyt linkitetty tuo jokaisen pumppuuskiken musta kirja. Tuollahan väitetään koppien olevan lattialämmpöösä 3-3,5!!! Tuohan on rienausta. Kaikkihan uskikset tietää kopin olevan omalla pumpulla vähintään 6.

Pattereilla jokainen uskis tietää että koppi on vähintään 3,5.

Rienausta!!!!! Thyi!! Pois tuo meistä!!!

ei tarvi olla muuta "vikaa" kuin perinteiset patterit seinällä niin tulistus vastus
hehkuu punaisena pakkasilla. vesikiertoinen lattialämmitys ja maalämpö kannattaa.

asiaatutkinu kirjoitti:

ei tarvi olla muuta "vikaa" kuin perinteiset patterit seinällä niin tulistus vastus
hehkuu punaisena pakkasilla. vesikiertoinen lattialämmitys ja maalämpö kannattaa.

Lue lisää

No nyt menee jo....

Mikähän tulistusvastus on tutkineella. Osatehoisissa pumpuissa vastus toimii pakkasella kompressorin apuna tarvittaessa. Täystehoiseksi kytketyissä pumpuissa vastus ei voi toimia kompressorin kanssa yhtäaikaa. Meillä on öljyn jäleltä vesikiertoiset patterit senällä. Neljän vuoden aikana tuo 6 kw vastus ei ole ollut päällä kun alussa pumppua käynnistettäessä 3 tuntia. Asun napapiirin pohjoispuolella ja lämmintä riittää huippupakkasillakin. Pumppu 11 kw / 230 m kaivo. Kolme rakennusta yht. 345 neliötä pumppu kuluttaa lämminvesineen keskimäärin 12400 kwh vuodessa...

31 kirjoitti:

No nyt menee jo....

Mikähän tulistusvastus on tutkineella. Osatehoisissa pumpuissa vastus toimii pakkasella kompressorin apuna tarvittaessa. Täystehoiseksi kytketyissä pumpuissa vastus ei voi toimia kompressorin kanssa yhtäaikaa. Meillä on öljyn jäleltä vesikiertoiset patterit senällä. Neljän vuoden aikana tuo 6 kw vastus ei ole ollut päällä kun alussa pumppua käynnistettäessä 3 tuntia. Asun napapiirin pohjoispuolella ja lämmintä riittää huippupakkasillakin. Pumppu 11 kw / 230 m kaivo. Kolme rakennusta yht. 345 neliötä pumppu kuluttaa lämminvesineen keskimäärin 12400 kwh vuodessa...

Lue lisää

no nyt taas menee... naapurilla maalämpö. talo on 130 neliöinen ja patterit
seinillä keskuslämmityksen jäljiltä ja vuosikulutus 13500kwh . juuri asken
vertailtiin mutta saahan tänne kirjoitella omia kulutuksia kunhan totuudessa pysytään.

asiaatutkinu kirjoitti:

ei tarvi olla muuta "vikaa" kuin perinteiset patterit seinällä niin tulistus vastus
hehkuu punaisena pakkasilla. vesikiertoinen lattialämmitys ja maalämpö kannattaa.

Lue lisää

Kysäisepä lattia-asennusfirmaltasi lattialämmityksesi (vesikierron) takuuta? Voit yllättyä! Valittu mikä valittu. Mitä tulee maalämpöön taannoin radiossa tokaisi putkimies kaikkiin asentamiinsa on pumppu vaihdettu uuteen...tuohon en ota kantaa sillä käynnin jaksotuksella on tähän mielestäni hyvin merkittävä merkitys ikää määritellessä toki on myös muitakin...

naapurinnmies kirjoitti:

no nyt taas menee... naapurilla maalämpö. talo on 130 neliöinen ja patterit
seinillä keskuslämmityksen jäljiltä ja vuosikulutus 13500kwh . juuri asken
vertailtiin mutta saahan tänne kirjoitella omia kulutuksia kunhan totuudessa pysytään.

Lue lisää

Jaa että jälleen naapurilla, kumma ettei Ruotsissa. Itse laskuni maksan ja tiedän mitä sähköä kulutan...

31 kirjoitti:

Jaa että jälleen naapurilla, kumma ettei Ruotsissa. Itse laskuni maksan ja tiedän mitä sähköä kulutan...

mikä ihme tuo jos naapurin sähkön kulutuksen saan tietoon!

keltähän pitäisi kysyä , sinultako jolle ilmiselvästi lukemat aiheuttivat ärtymystä.

naapurissa asuva vanhempi pariskunta ei maalämpöä ole haukkunut mutta
minun mielestä lukemat ovat isohkoja , johtuen lämmönjako tavasta.

on se vaan kumma jos tänne reaalilukemia ilmoittaa niin jonkun mielestä
se on liikaa tai sitten liian vähän . v....kaikenlaisia leipä elättää.

niin on, sillä meillä -72 160m2 1550-1600L/vuosi (keskiarvo) öljyä. laitteet uusittu ja taloa eristetty lissää 90 luvulla. esim. maalämmöllä kulutus ehkä olisi meilläkin tuo 9000-10000kwh/vuosi...olen laskenut meidän tappauksessa, ettei kannata, tuo 300€ mahdollinen säästö vuodessa...

minävaantaas kirjoitti:

niin on, sillä meillä -72 160m2 1550-1600L/vuosi (keskiarvo) öljyä. laitteet uusittu ja taloa eristetty lissää 90 luvulla. esim. maalämmöllä kulutus ehkä olisi meilläkin tuo 9000-10000kwh/vuosi...olen laskenut meidän tappauksessa, ettei kannata, tuo 300€ mahdollinen säästö vuodessa...

Lue lisää

Mitenköhän tuo lasku menee. Oljymäärä 1500 l vastaa n. 15 000 kWh. Tällä lukemalla maalämön sähkön kulutus jää alle 500 kWh/vuosi. Eli säästö nykyisillä hinnoilla vähintään1500x1.1-5000x0.12 = 1050 €/vuosi.

Eihän tämä tarkoita sitä, että hyvin kannattava öljykattila kannattaisi suin päin vaihtaa maalämpöön. Mutta kun öljyn hinta nousee ja kattila/öljysäiliö pitää uusia, tilanne voi olla toinen.

Jos jotain esittää, pitää pysyä totuudessa.

jukak kirjoitti:

Mitenköhän tuo lasku menee. Oljymäärä 1500 l vastaa n. 15 000 kWh. Tällä lukemalla maalämön sähkön kulutus jää alle 500 kWh/vuosi. Eli säästö nykyisillä hinnoilla vähintään1500x1.1-5000x0.12 = 1050 €/vuosi.

Eihän tämä tarkoita sitä, että hyvin kannattava öljykattila kannattaisi suin päin vaihtaa maalämpöön. Mutta kun öljyn hinta nousee ja kattila/öljysäiliö pitää uusia, tilanne voi olla toinen.

Jos jotain esittää, pitää pysyä totuudessa.

Lue lisää

No tuossa pitää olla 5000 kWh/vuosi kuten laskelamssakin on käytetty.

En ymmärrä ketään täällä foorumilla.
Minä rakensin talon jossa on taloudellista asua kun vaan viitsii tyytyä vähän vähmpään.
5 henkinen perhe,vain yksi huone,huone korkeus 160cm(ei ole hukkakuutioita,ollaan kaikki alle 160cm pitkiä joten hyvin pärjätään)
Toivottavasti lapsetkaan eivät kasva pidemmiksi tai toivottavasti ovat ainankin vahvaselkäisiä.
Lämmitysmuotona maalämpö,mutta ei ole vielä tarvinnut päälle laittaa kun muija tykkää polttaa kynttilöitä aika paljon,tosin ihan hyvä sinänsä kun ei tullut asennettua yhtään valaisinta kun oli niin tiukka budjetti rakentamisvaiheessa.
Kovimmilla pakkasilla ollaan pilkkihaalarit päällä,mutta sekin on ihan hyvä kun
työttömänä joutaa pilkillekin joka aamu lähtemään niin ei tartte erikseen ruveta sitten pukemaan.
suosittelen kaikille saman tyyppistä ratkaisua sähkön kulutus oli 0kvh,perusmaksu piti maksaa mutta siitäkin selvittiin kun lainattiin mummon eläkesäästöistä vähän.

maalämpömies kirjoitti:

En ymmärrä ketään täällä foorumilla.
Minä rakensin talon jossa on taloudellista asua kun vaan viitsii tyytyä vähän vähmpään.
5 henkinen perhe,vain yksi huone,huone korkeus 160cm(ei ole hukkakuutioita,ollaan kaikki alle 160cm pitkiä joten hyvin pärjätään)
Toivottavasti lapsetkaan eivät kasva pidemmiksi tai toivottavasti ovat ainankin vahvaselkäisiä.
Lämmitysmuotona maalämpö,mutta ei ole vielä tarvinnut päälle laittaa kun muija tykkää polttaa kynttilöitä aika paljon,tosin ihan hyvä sinänsä kun ei tullut asennettua yhtään valaisinta kun oli niin tiukka budjetti rakentamisvaiheessa.
Kovimmilla pakkasilla ollaan pilkkihaalarit päällä,mutta sekin on ihan hyvä kun
työttömänä joutaa pilkillekin joka aamu lähtemään niin ei tartte erikseen ruveta sitten pukemaan.
suosittelen kaikille saman tyyppistä ratkaisua sähkön kulutus oli 0kvh,perusmaksu piti maksaa mutta siitäkin selvittiin kun lainattiin mummon eläkesäästöistä vähän.

Lue lisää

Näin kirjoitti veda- miäs

Jäi kertomatta, patteriverkoston paisuntasäiliö uusittu ja kerran kylmäaineet.
Huoltokustannukset tältä ajalta noin 250e.

maalämmittäjä -88st kirjoitti:

Jäi kertomatta, patteriverkoston paisuntasäiliö uusittu ja kerran kylmäaineet.
Huoltokustannukset tältä ajalta noin 250e.

Suorasähkö vuodesta -82. Neliöitä 270 ja kaikki lämpimiä. Kaikki sähkö 720tWh.

Huoltokustanukset 150€ koko aikana, jotka ovat menneet kolmen termostaatin uusimiseen eri huoneissa.

Maksan veroissani vuodessa enemmän tukiaisia maaseudun junttipaakuille, kuin mitä lämmitykseni maksaa!!!

Vanhempieni talo -69. Neliöitä 250. Lämpöön 25000kWh ja sähköön 6000kWh. Sisälämpö 21-22. Autotalli neliöissä mukana ja siellä 18 astetta.

Täytyy sanoa, että on teikäläisellä aika laaduton torppa noilla neliöillä ja kulutuksilla.

Meillä on ollut puulämmitys 5 vuotta. Sähköä kuluu 4 000kWh/vuosi. Löytyy hetivalmis kiuas, kuivaajat ym. jotka lienevät itsestäänselvyyksiä.

Aika hyvin tuolla puulla säästää. Puut tulevat omasta metsätä metsänhoidon oheistuotteena. Osa myydään eteenpäin olemattomaan hintaan.

Kattilaan mies käy kerran päivässä laittamassa tulen ja kesäisin kerran viikossa. En vastustellut hankkimista, koska tuo on ainoa oikea lämmitysmuoto.

Teihin verrattuna säästi kalliilta porauskelta ja pumpulta ja lisäksi syntyy säästöä tuhat euroa vuodessa. Noilla yhdessä tekee yhden etelänmatkan vuodessa, aivan tunnelman vuoksi.