Järki ja tunne?

Aloitan tuosta viimeisestä kysymyksestäsi etelän ihmisistä, siinä on varmasti pohtimista monelle muullekin, saadaan näkökulmia.
En tietä ovat ovatko tunteellisempia, mutta avoimempia seurallisia kylläkin.
Kun ensikertoja kävin reissussa, ihmettelin sitä iloista ja joskus kiivasta puhetta jota en ymmärtänyt, kädet kävi ja ääntä käytettiin.
Vuosi vuodelta kun sielläkin alettiin olla turistien kanssa paljon tekemisissä alkoi juttukin saada vauhtia, oli englantia käytössä ja voitiin turisteina olla mukana.
Eikä me suomalaiset olla mitään ummikkoja tai erakkoja, osataan mekin käyttää ääntä ja käsiä, joskus jopa liikaa.

Muutamat suuret ja vaativat ratkaisut tarvitsevat sekä järjen- että tunteen, nuoreedesta muistaisin että tunne ratkaisi paljon ja perästä päin pisti harmittamaan.
Kun tarpeeksi kokemukset osoittavat tunteen olevan vahvistus monessa, alkaa järkikin pelaamaan, voihan sitä sitten tunteillakin.
Pitää niitä tunteitakin käyttää mutta minun kohdallani hillintä on monesti paikallaan.

Molemmat tuiki tarpeellisia, tänä aamuna tuntuu kuin olisi halattava koko maailmaa, ei mitään erikoista syytä mutta kuitenkin.

Tunneäly, en ole oikein opiskellut tuota edes guuglettamalla. Sehän on yhdyssana. Taitaa merkitä sitä että ei niitä voidakaan erottaa toisistaan.
Voiko tunteilla älykkäästi tai tyhmästi tai onko älykäs ihminen kylmä ja tunteeton. Selittäkää minulle te jotka taidatte, mitä tarkalleen tunneäly merkitsee.
Ei tuommoista käsitettä kauhian kauan ole ollut olemassa, siksi kai siitä on ainakin minulla vaan mutu käsitys.
Jospa se tarkoittaa että tajuan toisten tunteita ja voin jopa samaistua/ottaa osaa niihin sydämestäni. Iloita iloitsevien kanssa ja surra surevien kanssa.
En tiedä.

"Tunne älysi ja älyä tunteesi", sanaleikittelyllä voisi aloittaa. Monet kerrat olemme täälläkin aihetta pohtineet, mutta varmasti aina uusiakin ajatuksia ja näkökulmia syntyy. Ainakin suurissa ratkaisuissa järki yleensä voittaa hetkellisen tunnetilan, mutta miten niitä voi erottaa toisistaan. Molemmat ovat meihin sisäänrakennettuja . Ehkä miehillä järki on hallitsevampana, mutta miesten tunnepuoli saattaa näkyä hyvinkin herkkänä esim. lasten synnyttyä ja lastenlasten kohdalla varsinkin. Poikia on perinteisesti kasvatettu pitämään tunteensa kurissa, jopa vaadittu olemaan itkemättä. Liekö siinä yksi syy tragedoihin ja masennuksiin. Tunteiden tunnistamisen tärkeydestä puhutaan, skaala vaihtelee vihasta rakkauteen eikä mikään tunne sinänsä ole "väärä". Tunteiden tukahduttaminen on varmasti pahasta, tuloksena voi olla tunnekylmä ja empatiaan kykenemätön ihminen. Tunteiden hillitsemisen sanotaan taas olevan aikuisen käytöksen yksi tuntomerkki. Hyvin avoimesti tunteitaan näyttävä on myös helposti haavoitettavissa.

Olen joskus tehnyt testejä, joissa mitataan, kumpi olen, tunne-vai järki-ihminen. Tunnepuoli tuntuu korostuvan, mutta enpä ole kovin järjettömiäkään ratkaisuja tehyt, ainakaan suuremmissa käänteissäni. Tasapainotteluahan tämä elo ja olo on näiden kahden kanssa, mutta ilman toista ei toinenkaan toimi. Kaikki tunteita ruokkiva on mieluisaa, luonnon kauneus, rakkaiden ihmisten läheisyys ja taiteiden anti - nyt niille on aikaa. Vapauttavaa on myös, ettei tarvitse tehdä suuria päätöksiä muiden suhteen, kun lapset ovat aikuisia.

Kaiken kaikkiaan minusta tuntuu, että olen saanut olla nyt eläkkeellä ollessa enemmän oma tunteellinen itseni kuin työelämän vaatimuksissa. Kevättunteet ovat nyt koko luomakunnsssa vallalla, maailmaasyleilevät terveiset täältäkin !

Heippa! Järki vai tunne... hmmm ..Uskon,että me teemme ratkaisuja,sen mukaan,mikä olisi oikein kussakin tilanteessa..Olisi aivan kamalaa olla pelkkä järki-ihminen,mutta ei liikaa tunteellakaan voi pelata..kohtuus,kohtuus..muuten toiset käyttävät hyväksi ,helposti.
Me suomalaiset,emme varmaan ole yhtä puheliaita,mutta empaattisia olemme..
Minulle on kerrottu,että suomalaisista ihmisistä saa todellisia ystäviä..Emme ehkä jaa niin helposti imeliä sanontoja,vaan ystävällisiä tekoja. Kun on paljon jo elettyä elämää takana,osaamme panna asiat tärkeysjärjestykseen,ehkä paremmin,kuin nuorempana..Nuorena toimni liikaa tunteiden pohjalta ja olen harmitellut jälkeenpäin..Siitä ei ole ollut vahinkoa muille,ehkä vain itselleni..Ihmisten tunteettomuus surettaa kyllä kovasti.. Mukavaa päivää! t.Irkku

Kun osaa iloita muiden mukana, ymmärtää iloisen asian toisten näkökulmalta.

Kun toinen ihminen on hädässä, osaa löytää keinoja auttamiseen ja avun hakemiseen, tukee tätä ja rauhoittaa.

Kun surun painama henkilö haluaa jutella olla avoin, kuuntelee ja keskustelee hänelle tärkeistä ja tarpeellisista tehtävistä, pitää ne omina tietoinaa ja auttaa häntä omien kykyjen mukaan.

Kun lapsella on pahamieli, keskustelee hänen kanssa leikkien ja saa unohtamaan sattuneen tapahtuman, lapselle on törkeöö puhallukset ja sylissä oleminen.

Jotain tällaista olen mielessäni tunneälyyn soveltanut, empatiaa, empatiaa!

Asia on varmasti laajempi kuitenkin inhimillisyys ja läheisyys kuuluvat ainakin.

Mainostajat, mainostoimistot käyttävät tunteita hyväksi. Hehän palkaavat ihmismielen asiantuntijoita tehtäviinsä. Tuote on saatava näyttämään tarpeelliselta ja välttämättömältä, turha myös muodikkaalta. Tai vaikkapa pillerikauppa pitkän iän, terveyden, nuoruuden ja reippauden ylläpitoon. Mainoksiin palkataan esilmerkiksi julkkiksia kertomaaan satuja. Tunnekauppaa on myös kaiken tulevaisuuden tietävät ennustajat.

Herkkätunteisille riittää pilvistä tavoiteltavaa. Huijarit ovat taitavia näyttelijöitä, "ihanteellisia ihmisiä." Onhan tapauksia kerrottu tuhkatihiään. Niin ukoilta kuin mummuilta on vain kadonnut kaikki, mikä on otettavaa. Hyväuskoisia huijattavia kyllä riittää, vaikka niistä varoitetaan.

Pörssiyhtiöiden johtajat ja meklarit edustanevat toista ääripäätä. Pörssiyhtiön ainoa tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Se on lyhyesti "Nallen" sanomaa. Tilapäiseksi "leikkuriksi" palkataan toimija, joka ei tunteile, eikä käsittele ihmisiä ihmisinä, vaan numeroina ja lukuina.

Tunteet sinänsä ovat mielestäni tarpeellisia aivan ihmisten keskeisten suhteiden ja ymmärtämisen ylläpitoon. Yhä kovemmaksi muuttuvassa maailmassa olisi mielestäni hyvä olla järki aina mukana tunteita hillitsemässä.

Luulin, että Sus on lähtelyt Englantiin 1800-luvun alun
maisemiin Jane Austinin jäljille. Silloinhan varsinkin köyhien tyttölasten oli laitettava järki peliin tunteiden kustannuksella, jos mieli pysyä hengissä.

Minulle intuitio on tärkeä toiminnoissani, sillä se tuntuu sisältävän näitä molempia, ja se on nopeampi kuin pitkällinen, analyyttinen, järjellinen harkinta, jota kylläkin kovasti kunnioitan.

Intuitiossa on mukana kokemus, muistot, tunteet ja kaikki,
koko persoonallisuus ja koko ihminen. Se vie usein oikeaan ratkaisuun.

Minun aikoinaan tekemäni kosintaan myönteisesti suhtautuminen oli juuri intuition varassa, jokin sisäinen viisaus, joka sisälsi kaiken minussa, oli siinä mukana.


.

Aloitus mietitytti, tuli turhan pitkä

Ynnämuu on hyvin oikeassa Nallen sanoman tiimoilta: ” "Nallen" sanomaa.:Tilapäiseksi "leikkuriksi" palkataan toimija, joka ei tunteile, eikä käsittele ihmisiä ihmisinä, vaan numeroina ja lukuina”. Näinhän liike elämässä toimitaan. Yhtiön johtajat metsästävät kovia nuoria tyyppejä joille annetaan tehtäväksi käsitellä kokeneita työntekijöitä vain numerona ja lukuna sekä oven avaajina.

Pikku prinssi ilmaisee asian toisen puolen ”Ainoastaan sydämellä näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmällä”.

Tämä on se tunnepuoli jolla pitäisi olla tiivis yhteys järjen käyttöön, sitä vain ei usein ole. Esim. esimiesasemassa olevan käsiin ja jalkoihin virtaa ylen määrin verta, kädet puristuvat nyrkkiin – ollaan taisteluasemissa numero ja lukujen maailmassa. Kun on toimittu, aivojen tunnekeskus alkaa käsittelemään kielteisiä tunteita. Jokainen tietää itsestään, helposti rypistetään kulmakarvoja ylöspäin odottamattomassa tilanteessa, saadaan lisävaloa silmän verkkokalvollle ja tunteisiin, alkaa selvittely, mistä on kysymys ja miten olisi parasta toimia. Tämä on usein alaisen kohtalo.

Järkevä ja tunteva mieli toimivat kiinteässä yhteistyössä ja auttavat meitä selviämään elämän haasteissa. Aikoinaan opiskelin mikä on ja mistä tulee ihmisen mieli. Näitä kahta asiaa järkeä ja tunnetta siinä pohdittiin pitkään mutta arvoitukseksi lopulta se jäi vaikka tekijöiden kartta oli laaja. Jotakin sentään jäi evääksi elämän matkalle.

Lähipäivinä olen ajatellut miten kovaa yrityselämässä työtä tekevillä on, ei ihme jos elämän tulevaisuus näyttää repaleiselta, mihin se voi johtaa voimme vain kuvitella. Parhain tilanne on ”pysyä kasassa” ongelmista huolimatta, se taas vaatii valtavan määrän elinvoimaa jota myös tahdonvoimaksi nimitetään.

samoin moni vastaus ihan lukemisen arvoinen!

http://sosiaaliasemax.fi/wordpress/kotiaskareet/

Järki ja tunne, niin erottamattomia ne ovat. Myös intuitiosta puhuttiin, se onkin erinomainen tulkitsija tilanteesta. Kun kohtaamme uutuuttaan ihmisen, tai tilanteen, tekee mantelitumakkeemme aivoissa 12 tuhannesosa sekunnin aikana arvionsa näkemästämme.

Tuo pohjautuu ihmiskunnan alkuajoista lähtien vaaratilanteen nopeaan tajuamiseen, ja mahdollisuuteen paeta.

Kyllä intuitiota kannattaa kuunnella, silloin kun vielä emme ole järkiperäisesti saaneet tietoa kysesistä asioista.

Aloittajan olettamukseen, että liian kauan harkitseminenkin saattaa tyrehdyttää spontaanin aloituksen teon.

Luin aikanaan Daniel Goleman'nin teoksen *Lahjakkuuden koko kuva tunneäly* josta tuo mantelitumakkeen osuus muistui mieleen.

Käytännön järkihän meillä on joka päivä käytössämme, tuskin ilman sitä olisimme selvinneet näinkään pitkälle, mutta vaistonvarainen tieto meillä on sisimmässämme asioista, joita ei voi järjellä aina selittää.

Rakastuminen taas valtaa tunteemme niin voimakkaasti, että sitä on verrattu anarkiaan! Se ei kunnioita mitään lakeja ja normeja, itsessään se on riittävä! Ilmankos kansanomainen sanonta kuuluukin: *no sillä on mennyt järki p......seen*

Ilmeisesti sekin palvelee luontoa ja lisääntymistä, niin voimakkaana se esiintyy. Näillä ominaisuuksilla varustettuina

saamme taivaltaa
ja katsella ihmeitä maan,...

Vielä vähän tuli mieleeni jotenkin liittyen aiheeseen.
Alitajuntammehan on jatke,se opastaa ja tekee ankaraa työtä, harvat vaan loppujen lopuksi ovat oppineet ymmärtämään käyttää kehittymisessään sen apua hyväkseen
Taas kerran mainitsen unet. Ihminen ei koskaan unoha, vaikka näennäisesti unohtaa paljonkin asioita. Kyllä kaikki kokemamme on alitajunnassa.

Ihmettelin aikani odottamatonta riesaa....parin kolmen viikon ajan näin ankaria ja omituisia unia, tuntuipa, että koko yön.Aamuisin olin siis aika väsynyt, kun pelehtinyt olin ties missä unissani.Sitäpaitsi niissä oli sellanen tunne, että olin kuin puoleksi valveilla.
Olenhan täälläkin hiukan paljastellut, miten rankkoja aikoja olen kokenut, on ollut pakko, ei ääriempaattinen ihminen voi kieltäytyä lähimmäistensä auttamisesta.
Osittain olen saanut puretuksi näitä ongelmia, mitä auttamistyöhön sisältyy. Oikeastaan on tullut skeptinen vaihe, onko minun "auttamisellani" ollut mitään merkitystä.

Pitäisi muistaa, että voi unohtaa, muuten ei alitajunta lakkaa oireilemasta. Luulemme voivamme unohtaa ikävät asiat, saatuamme jollain laila niitä käsitellyksi. Kaikki tapahtumat, muistomme, ovat ikuisesti säilössä.
Mitä enemmän ihminen näkee, siis muistaa unia, sitä enemmän on painavia, ahdistavia asioita purkamatta.

Sitten oivalsin viime viikolla, ja unieni ääretön määrä loppui.
Alitajunta protestoi unien paljoudella, koetti osoittaa....käy läpi menneisyyttäsi, älä ainoastaan pakota itseäsi unohtamaan.
Nyt oma alitajuntani ryhtyi määrätietoiseen työhön, auttamalla unien kautta minua "hävittämään" ankaria asioita. Alitajunta oli kuin puhelimen viestisäilö, sinne ei mahtunut enää yhtään "viestiä."

Voi minnuu, vaikee oli selitellä näitä kokemuksiani.

Kun näitä kirjoituksia lukee niin ei paljon ole aihetta mainita omasta mielipiteestä, ovat niin sisäistetty jollekin piirille.

Sen verran kuitenkin mieleni tekee sanoa että tunneälyä/hienotunteisuutta olisi enemmän viljeltävä, ainakin täällä.

Jos tämä on yleinen palsta puuttuu hienotunteisuus moneltakin toisia kirjoittajia kohtaan.

Monesti suoranainen hävittömyys tuntuu olevan yleisesti vallalla.

No niin no!
Kyllähän näitä pohtimisia riittää, eikä ne selviä varmaan piireissäkään ;-DDD

Nousu-vesi ,Olet sanasi löytänyt sydemmestäin,emme saa kehitettyä sellaista
ketjua johon kaikki soveltuisi ja mielipiteiltään kuuluisivat. Jos uskaltautuu niin
muuttuu sävy kirjoituksiin.

ihan hyviä mielipiteitä kaikki tavallaan, mutta eräät nostaa omansa paremmaksi plussilla. Tosi naurettavaa !!
Mutta ei tarvii antaa periksi näille itsensä ylistäjille jotka myös toisiaan pönkittää. Tämä on kaikkien palsta !
Sekin outoa että sama asia jonkun sanomana huomioidaan, juonkun toisen on vain ilmaa.

Onhan se tosi että kirjoista ja muiden kirjoituksista voi lukea miten hienoja kirjoja on luettu, mutta onko se oma mielipide?

Muutama on vallan kirjojen teksteillä vastaileva ja kopioi niitä!

että kun kirjoja paljon lukee, niistä tarttuu jotain tietoa ja harvapa kaikkea kertomaansa on ihan itse keksinyt ja luonut.
Koulukin menee ihan hukkaan jos ei mitään opi eikä osaa lukemaansa ottaa esille kun siitä puhutaan.
Onhan tuokin harrastus, vahtia ettei mitään päivän lehdissäkään kirjoitettua saa tuoda esille.
Eiköhän täällä ole tarpeeksi noita kahvin litkimisiä ja muita rikkaruohon nyppimisiä, niitä OMIA kokemuksia.
Tuomitaan sitten kaikki musiikin ja runojen linkittäjät myös, ollaan tasapuolisia.

la, ,sielkii yks mummo kysy uamusella . minkäväriset alushousut hää tännää piällee pukkee. Kysy siis meiltä siihe mielipidettä.Se jos mikkää on omia aatoksia samoin nuo suuhsapantavat.

oisitte vua vastannet, et ne vaa jotka ovat eestä keltaset ja takkaa ruskeat et siinnä ne värit.

Tunne järkesi ja toimi sillä pohjalla mitä järkesi edellyttää. Näin minä olen pärjännyt, vaikka en aina olekaan yksin selvinny vaan minua on joskus joku hyväntahtoinen pikkusen autellut, hyvin neuvoin lähinnä.

Kerrankin aika nuorena kun olin umpikujaan ajautunut, eräs aivan ulkopuolinen anto niin radikaalin neuvon, että eräässä vaiheessa ajattelin jotta, piru se mies oli kun minut tähän tilanteeseen neuvo. Sitte tilanne muuttu paremmaksi ja olempa huomannu että paras oli se mies siinä tilanteessa neuvomaan. Sillä miehellä oli tunneälyä ja ulkopuolisena rohkeutta sanoa se mikä oli minun tilanteessa paras ratkaisu.

on miellyttävää.

toisten ''väittämisillä'' muuksi muutu. Älytön on älytön,
vaikka sen voissa paistaisi..

Zah zah järki ja tunne missä piileskelette kysyin itteltäni . Kuuluu vaan 'taustakohinaa', eikä mitään muuta - siispä molemmat kevätlomilla.

Tylsä euforinen olo. Näillä on hyvät ja huonot puolensa. Hyvää se nottei näillä kymmenillä kestä olla alvariinsa riehumassa. Huonoa, että asumus kuin taifuunin jäljiltä.

se järki on