Olen koulutukseltani sairaanhoitaja ja haen keväällä Helsingin yliopistoon lukemaan farmasiaa, tavoitteena häämöttää proviisorin ammatti. Minua kiinnostaisi kuulla, millainen opiskelutahti varsinkin ensimmäisenä vuonna on ajatellen työskentelyä opiskelun ohessa (olen hyvässä, vakituisessa työsuhteessa, jonka saan varmasti joustamaan opiskeluystävälliseksi). Laboraatio- tms. opetusta varmasti kuuluu pakollisena opintojen alkuun, mutta kuinka paljon on "akateemista vapautta"? Millaisia päiviä/viikkoja farmasian opiskelussa on alussa? Entä onko kukaan kanssasisar saanut AMK-sh:n koulutuksesta mitään hyväksiluettavia osuuksia yliopiston puolelle?
Kertokaahan farmasian opiskelijat/farmaseutit/proviisorit kokemuksianne!
Farmasian opiskelusta!
17
9088
Vastaukset
- 8+13
Pyrin itsekin tänä vuonna farmaseutiksi eli en ole vielä kyseisen alan opiskelija. Mutta useampi tuttuni opiskelee farmaseutiksi ja joka ikinen heistä on kertonut varsinkin ensimmäisen vuoden opiskelutahdin olevan aivan mieletön. Itseänikin vähän hirvittää tuleva lukuvuosi jos farmasiaa pääsen lukemaan. Kuulemma päivät sellaisia klo 8-18 että siinä ei paljon muuta ehdi kuin opiskella. Esimerkiksi kemian laboratoriotöissä on ehdoton läsnäolopakko ja muillakin kursseilla kaikilla luennoilla kannattaa käydä tai jää pahasti jälkeen.
Korjatkaa jos olen väärässä, TOIVOTTAVASTI olen :D - diipadaapaträa
Viimeistelen ensimäistä vuottani farmasian opintoja juurikin helsingissä. Laboratoriotöihin ja muihin harjoitustöihin on pakollinen läsnäolo. Jos joku jää väliin, sitä voi suorittaa seuraavana vuonna tai erittäin hyvällä säkällä sumplittua itsensä johkin toiseen ryhmään tekemään sen työn.
Luennot ovat lähes täysin poikkeuksetta vapaaehtoisia.
Opiskelutahti on aika raju eli ei kyllä pärjää jos 2päivää ennen tenttiä rupee panostaan, aivan sama kuinka fiksu on. Tenttialue on usein 500-700diaa luennoitsijoiden tuotoksia kirja siihen päälle, ja kaikki asiat on osattava. Osa kysyy asiakokonaisuuksia jolloin pitää hallita 50sivun asiat täysin, mutta osata tiivistää ne. Osa taas kysyy pienempiä asioita, jolloin on osattava ne muutamat sivut tuosta ~1000 sivun nivaskasta. Ja opintojaksoja käynnissä 2-4 samaan aikaan jatkuvasti, useimmiten 3. Aika pitkälti samoja asioita kun lääkiksessä ekana vuonna ja tahti on sama, jos ajatuksena on ottaa ilo irti akateemisesta vapaudesta, skipata luennot ja läträtä matskut läpi illalla kotosalla sillai ohimennen, suosittelen hakemaan muualle kuin terveystieteiden alalle. - kohta valmistuva
Komppaan edellistä kirjoitusta. Ainoa kurssi, josta uskon, että ap voisi jättää luennot väliin (riippuen tietysti hänen osaamistasostaan), olisi ihmisen biologia ja terveys. Olet kuitenkin sh-opinnoissa jo paljon niitä asioita lukenut. Mutta tätäkään en toki voi varmaksi sanoa. Muilla luennoilla en jättäisi käymättä (ellet ole aivan haka esim. kemiassa), sillä se helposti kostautuu myöhemmillä kursseilla.
- sh08
Kiitos vastauksistanne! Tarkoitukseni ei olekaan päästä yliopistolle lusmuilemaan, vaan kartoitin lähinnä töidentekomahdollisuutta opiskelun ohella (opintotuella ja keikkatöillä kitkuttelu ei oikein enää kiinnostaisi).
Kemiaa on tullut opiskeltua yliopistossa 10v sitten, mutta pääsykokeisiin lukiessa on huomannut monen asian unohtuneen...Anatomian, fysiologian ja patofysiologian pohjatiedot ovat aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen kautta toki aloittelijaa paremmalla tasolla ja verkostotyö farmaseuttien kanssa on laajentanut lääkehoidon osaamista matkan varrella. Ehkä tulevaisuuden kannalta on parempi kuitenkin heittäytyä opintovapaalle ja keskittyä täyspainoisesti opiskeluun. - lh -05
sh08 kirjoitti:
Kiitos vastauksistanne! Tarkoitukseni ei olekaan päästä yliopistolle lusmuilemaan, vaan kartoitin lähinnä töidentekomahdollisuutta opiskelun ohella (opintotuella ja keikkatöillä kitkuttelu ei oikein enää kiinnostaisi).
Kemiaa on tullut opiskeltua yliopistossa 10v sitten, mutta pääsykokeisiin lukiessa on huomannut monen asian unohtuneen...Anatomian, fysiologian ja patofysiologian pohjatiedot ovat aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen kautta toki aloittelijaa paremmalla tasolla ja verkostotyö farmaseuttien kanssa on laajentanut lääkehoidon osaamista matkan varrella. Ehkä tulevaisuuden kannalta on parempi kuitenkin heittäytyä opintovapaalle ja keskittyä täyspainoisesti opiskeluun.Itse aloitin Hesassa -09, ja eka vuosi oli aika pitkälti 8-16 päiviä, varsinkin syksy. Siihen päälle otin vielä 2 valinnaiskurssia, niin 3 päivää viikossa istuin luennoilla 8-18 ja kaksi muuta päivää 8-16. Ei puhettakaan, että olisi töitä tehnyt samalla. 2. vuonna päivät hiukan lyheni, ja työskentelinkin 1 päivän viikossa apteekissa. Enempään en olisi pystynyt opintojen kärsimättä. Alussa suunnittelin, että olisin keikkaillut opintojen ohessa (olen siis lähihoitaja), mutta ne haaveet kyllä jäi.. Toiset siihen kykenee, mutta oma mielenterveys ei kyllä olisi kestänyt.
Muuten olen kokenut suuresti hyötyneeni hoitoalan koulutuksesta. Ja jos lähäriopinnot auttoivat minua näinkin paljon mitä olen kokenut, niin sh-opinnot auttavat sinua varmasti paljon. :) Ja tosiaan, itsekin olen proviisorikurssilla, syksyllä saa jänskätä mitä uudet kurssit tuo tullessaan.
Onnea pääsykokeisiin!
- Farmasianopiskelija
Mä olin aloittajan kanssa vähän samassa tilanteessa, kun hain farmasiaa opiskelemaan. Pakko sanoa heti alkuun, että höpö höpö ettei pystyisi elämään ja käymään töissäkin farmasian opiskelun ohessa. Mä itse luin 1.5 vuotta sairaanhoitajaksi ja hain tuona aikana kaksi kertaa myös lääkikseen, mutta tiukasti jäin ilman paikkaa. Päätin sitten hakea lukemaan farmasiaa, enkä ole katunut. Totta kai opiskelutahti on reippaasti kovempi kuin sairaanhoitajakoulussa, mutta ei opinnot koko elämää vie. Muutama tunti parina-kolmena iltana viikossa riittää, ja kunhan käyt luennot lähes aina kuuntelemassa. Silloin on helpompi omien muistiinpanojen ja luennolta muistiin jäämien asioiden pohjalta perehtyä aiheeseen, ja keskittyä kirjalliseen kurssimateriaaliin. Itse käyn 2-3 kertaa viikossa koulun ohessa töissä vanhainkodissa, enkä tunne että olisin loppuunkulutettu ikinä. Ja viikonloppuisin ehtii käydä kaljallakin kavereiden kanssa, jos viikolla tekee hommia. Ja kun täällä Helsingissä ei kovin leveästi pelkällä opintotuella ja mahdollisesti lainalla eletä, niin suosittelen työntekoa lämpimästi. Vain noi vanhempien paapomat, työtä vieroksuvat pennut uskottelevat itselleen, että koulu on koko elämä. Tsemppiä pääsykokeeseen!
- 8+17
Osaisikohan joku ihan suoraan kertoa, että monenako päivänä viikossa niitä luentoja on farmaseutin opinnoissa? Edes noin suunnilleen?
Kun pitää hieman pohtia tätä rahallista puolta, kun en voi muuttaa pääkaupunkiseudulle, ja bussimatkat maksavat jopa yli 500e/kk mikäli on ma-pe luentoja. Eli pitäisi pystyä myös töissä käymään 2-3pv viikossa, jotta saan kustannettua opiskeluni. - opiskelijatyttö
Opiskelen ensimmäistä vuotta farmasiaa Helsingissä. On ollut ainakin 1-2 luento joka päivä, yleensä 2-3, pahimmillaan 3-4. Ei vapaapäiviä. Kiireisimpinä ruuhkakuukausina päivät on 8-16. Labrakursseja on ollut kolme (yhden niistä olisi voinut jättää ensi vuoteen), niillä on pakollinen läsnäolo . Ryhmätyöt ja kaikki vie todella paljon aikaa. Tenteistä ei pääse läpi ilman kunnollista valmistautumista. Raskasta, mutta ei mahdotonta. Kiva ala kaikesta huolimatta :)
- helppo homma
No jaa, vedin itse farmaseutin opinnot läpi käytännössä vajaassa kahdessa vuodessa harjoittelun mukaanlukien, kun eka vuosi ja vähän seuraavaakin meni lähinnä opiskelijaelämää eläessä. Tein harjoittelun aikana kyllä useita tenttejä. Farmaseutin tutkinto ei paljoa vaatinut. Haastavaksi (ja kivaksi!) homma muuttui proviisoriopinnoissa.
- apsararasd
Komppaan tätä. Itse vedin perseelleen ensimäiset 2 vuotta ja kokosin kasaan 12 opintopistettä, ei vaan kiinnostanut koska ala vaikutti väärältä ja tylsältä. Otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja päätin että pakko valmistua johonkin hommaan mitä tehdä kunnes vaihtaa alaa, ja tarjoaahan farmaseutin paperit aika hyvät mahdollisuudet hyväpalkkaiseen kesätyöhön. Suoritin sitten ~110 opintopisteen opinnot vuodessa ja kolmantena viimeiset 70 eli valmistuminen venyi vain vuodella.
- asfjfjfjksksksks
Olen hakemassa seuraavalle vuodelle opiskelemaan Helsinkiin farmasiaa. Sisäänpääsystä olen jo niin varma, että lukisin IFA:a(ihmisen biologia ja terveys oppikirjako?) ja muita ensimmäisen oppikirjoja mielellään siinä mielessä että se valmistelisi tulevaa vuotta.
Mitä oppikirjaa käytetään Helsingissä seuraavilla kursseilla:
Lääkeoppi 1, Farmaseuttinen lainsäädäntö, Farmaseuttinen mikrobiologia jne
Sisältääkö kemian perusteet ja orgaanisen kemian kemian kurssi paljon lukiokurssien yli menevää tietoa? - farmasiaan2014
HEI te farmasiaa opiskelleet, kerta koulu on noin rankkaa niin jääkö siellä aikaa yhtään juhlimiselle ja bilettämiselle? ;-)) kun aina saa kuulla kuinka yliopistoissa juhlitaan oikeen olan takaa, ja varsinkin teekkarit ja lääkiksen opiskelijat kyllä tietää miten juhlitaan ja kuinka usein (2 kertaa viikossa VÄHINTÄÄN...??). Vai onko farmasian opiskelijat vaan tosiaankin nenä kiinni kirjassa koko fuksivuoden?
- PhD
Itse kanssa kiinnostunut tästä farmasiasta. Lukiossa kemia on kiinnostanut ja siinä ihan hyväkin olen ollut. Nyt keväällä valmistun ylioppilaaksi ja ajattelin sitten hakea lukemaan farmasiaa Helsinkiin. Tätä ketjua luettuani täytyy kyllä miettiä kaksi kertaa, että haluanko todella istua kolme vuotta nenä kiinni kirjassa vai kenties mennä mieluummin vaikka lukemaan AMK-kemiaa, joka on kuulemma huomattavasti helpompaa ja hauskempaa, lisäksi palkkaus on todennäköisesti parempi.
- Farmasisti
Olen juuri valmistunut Kuopiosta farmaseutiksi ja en ole kokenut opintojani kauhean vaativiksi ja aikaavieviksi. Pääsin opiskelemaan suoraan lukiosta. Ensimmäisenä vuotena en juurikaan käynyt luennoilla, koska mielestäni niillä edettiin verkkaisesti. Aikaa jäi hyvin sosiaaliseen elämään ja muutama kavereistani kävi opintojen ohella töissä. Biletin 1-3 kertaan viikossa ja joskus enemmänkin.. Tenttialueelta ei tarvitse osata kaikkea ja opettajat kysyvät yleensä käytännön kannalta tärkeitä asioita. Vilkkaan sosiaalisen elämän takia joitain tenttejä jäi ensimmäisenä vuonna rästiin, mutta yleisesti voisin sanoa, että muutaman päivän lukemisella pärjää hyvin. Rästikursseja pystyy hyvin lukemaan muiden kurssien ohella. Työläin kurssi koko tutkinnon aikana oli toisena vuotena järjestettävä Farmakologia ja toksikologia (FATO), johon pitää ja kannattaa panostaa. Kurssilla opeteltiin eri lääkeaineryhmiä ja niiden vaikutuksia elimistöön. Lääkisläisillä taitaa olla lähes vastaava kurssi omissa opinnoissaan.
Ainakin Kuopiossa farmasistit tunnetaan bilettäjinä :P
Tsemppiä pääsykokeeseen :) - Farmis2012
Pakollista läsnäoloa on aika paljon, mutta bileissä ja muissa opiskelijariennoissa ehtii kiertää ihan riittävästä. Farmasiakunta järjestää aktiivisesti bileitä, sitsejä ja muuta toimintaa (lautapelikerhoa yms). Itse olin parina iltana viikossa yleensä jossain menossa (en välttämättä aina ryyppäämässä :D ). Viikonloput sain pidettyä lähes vapaina opiskeluista, mutta arvosanat jäivät alhaisiksi. Se ei toisaalta haittaa, työelämässä (apteekeissa) kukaan ei kysele arvosanojen perään. Voin suositella alaa ja opiskeluja, jos tykkää ihmisten auttamisesta ja asiakaspalvelusta.
- Fanni90
Voiko Åbo Akademissa opiskella farmaseutiksi kokonaan suomen kielellä, vai onko osa opetuksesta ruotsiksi? Turku kiinnostaisi opiskelukaupunkina, mutta tuo ruotsinkielinen opetus mietityttää..
- heltsvenskt
Åbo Akademissa opetus on kokonaan ruotsiksi, kaikki harjoitukset ja tentit ruotsiksi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3197544Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1771843
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161382- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91251Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701221RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j551171Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019