Minulla on tämmöinen tilanne elämässä, että olen yh-äiti jonka lapsen isä lähti heti kuultuaan raskaudesta. Ja minun äitini ei ollut aluksi niin iloinen tilanteesta mutta oppi sitten iloitsemaan tulevasta lapsen lapsesta. Mutta hän ei auta minua lapsen kanssa. Lapseni on noin 5-vuotias. Hän sanoo että ei ole hänen hommansa hoitaa tai kasvattaa lastani. Ja olen sanonut että hänen ei tarvitse, kunhan joskus olisi hänen kanssaan. Lapseni on ollut mummulassa yötä n. 4 kertaa koko ikänsä aikana ja hyvin vähän äitini ottaa häntä hoitoon muutenkaan. Hän vetoaa siihen usein että ei hän saanut minunkaan kanssa apua niin miksi minua pitäisi auttaa... Tuntuu pahalta että hän purkaa oman ''kaunansa'' meihin...
Isoäiti ei auta...
hämmentynyt yh-äiti
55
3390
Vastaukset
- Lapsenlapsen mummu
Äiti ei ole tilannetta halunnut eikä suunnitellut.
Uskon että monetkin vanhemmat tuskastuvat jälkikasvunsa toilauksiin, avoliittoihin, eroihin ja yh-tilanteisiin. Ehkä ovat varoitelleet ja murehtineet jo etukäteen asioita.
Vanhemmat ovat omat lapsensa hoitaneet ja elättäneet, monet aivan yhtä huonossa taloudellisessa tilanteessa, ja nyt he eivät haluaisi ottaa vastuulleen lapsiensa murheita.
Pienten lasten äideillä on se varma vakaumus, että koko suku rakastaa ja ihailee lapsukaista ja haluavat kilvan hoitaa häntä yökyläilyillä ja lahjoilla. Pidetään selvänä, että isovanhemmat ottavat lapsen hoiviinsa, että äiti pääsee vapaalle ja tuulettumaan. Ei se ihan niin ole.
Moniko isovanhempi tuulettui aikanaan vuokrakämpässään ilman nykyajan mukavuuksia. Jos halusi pesukoneen tms. sai maksaa 2 v. vähittäismaksuja kuukausittain pienestä palkasta ja maksaa kohtuuttomasti yksityiselle päivähoitajalle. Rahaa ei todellakaan riittänyt mihinkään muuhun. Monelle ainoa huvitteluhetki vuodessa oli firman pikkujoulut.
Se oli niin vaikeaa aikaa, että vapaaehtoisesti ei halua sitä enää uudelleen kokea. Eihän se mitään kostoa tarvitse olla, mutta se tuo niin paljon asioita mieleen ajasta, joka oli raskasta ja yksinäistä.
Eivät kaikki jaksa olla empaattisia. - mummikka
Sinulla on ikävä tilanne. Minullakin isoäitinä on kaunoja omia vanhempiani ja isoäitiäni kohtaan (ovat jo kaikki edesmenneitä) ja tyttäreni myös kantaa kaunaa jostain minua kohtaan, ei ole vain selvinnyt mitä se on. Kuitenkin olen kiitollinen siitä, että lapsilleen tyttäreni ei ole tyrkyttänyt inhoaan minua kohtaan, lapset rakastavat minua aivan vilpittömästi. Tapaamme lapsia usein, noin joka toinen viikonloppu, joskus useamminkin, vaikka asummekin eri kaupungeissa, lähellä silti. En todellakaan ole pitänyt lapsia luonani yökylässä, ei ole ollut tarvetta, enkä pientä vauvaa haluaisikaan. Nyt 4-vuotias on sanonut pari kertaa että haluaisi yökylään, se sopii milloin vaan, mutta perhe on niin uuden vauvan (2 vkoa vanha) lumoissa, että tyttö ei malta jättää pikkuveljeään. Enkä todellakaan pyri koskaan kasvattamaan lasta, vaa noudatan tiukasti perheen omia kasvatustapoja.
Jotenkin tuntuu kylmältä äitisi suhtautuminen lapseesi. Ei se ole mikään perustelu, ettei itse ole saanut apua niin ei anna sitä muilekaan. Minun äidilläni oli melko viileä suhtautuminen minuun, veljeeni lämmin. Isoäitini oli kylmä meitä kaikkia perheen naispuolisia kohtaan. Hän jätti tyttärensä (siis minun äitini) 12-vuotiaana isäpuolen luokse ja lähti itse toiselle paikkakunnalle töihin. Isäpuoli raiskasi äitini 12-vuotiaana ja aiheutti ikuiset vammat äidilleni. Ehkä hän ei sitten pystynyt olemaan niin lämmin äiti, mutta kyllä minun lapseni muistavat hänet erittäin rakkaana ja lämpimänä isoäitinä.
En voi sanoa muuta kuin toivon sinulle hyvää elämää lapsesi kanssa ja jaksamista kylmästä kyydistä huolimatta. Hyvin tässä on kuitenkin käynyt kaikesta huolimatta, koitetaan jaksaa :) - kysäisen
Tä?
Teit lapsen epäluotettavan miehen kanssa ja nyt pitäisi äidin tulla auttamaan?
Äitisi teki jo osuutensa kanssasi, ehkä hän haluaa välillä elää omaa elämäänsä. Sitä se aikuiseksi kasvaminen on, että omista ratkaisuista kannetaan vastuu, pääsääntöisesti. Toki jotkut mummit hörhöttävät enemmänkin jälkikasvunsa kanssa, mutta kun sinulla nyt ei sellaista ole käytössä niin ei ole, et voi siitä ketään syyttää.
Mites se lapsen isän puoli, Ovatko yhteydessä lapseen ja sinuun?- hämmentynyt yh-äiti
Ei äidin tarvitse tulla minun lasta hoitamaan ja kasvattamaan mutta toivon että viettäisi aikaa hänen kanssaan. Minulla itsellä oli läheinen suhde mummuuni koska äiti sairasteli paljon. Asuin paljon hänen luonaan. Ja minä vain haluaisin läheisen suhteen äidilleni ja lapselleni. Nykyään lapseni ei enää halua edes soittaa hänelle tai jos äiti soittaa meille niin hän ei halua puhua mummulle mitään tai kertoa päivästään. Lapsellani on lähemmät välit jopa ystäväni kanssa kuin mummunsa.
Lapseni isän vanhemmat ei edes varmaan tiedä että olemme olemassa... - todella
hämmentynyt yh-äiti kirjoitti:
Ei äidin tarvitse tulla minun lasta hoitamaan ja kasvattamaan mutta toivon että viettäisi aikaa hänen kanssaan. Minulla itsellä oli läheinen suhde mummuuni koska äiti sairasteli paljon. Asuin paljon hänen luonaan. Ja minä vain haluaisin läheisen suhteen äidilleni ja lapselleni. Nykyään lapseni ei enää halua edes soittaa hänelle tai jos äiti soittaa meille niin hän ei halua puhua mummulle mitään tai kertoa päivästään. Lapsellani on lähemmät välit jopa ystäväni kanssa kuin mummunsa.
Lapseni isän vanhemmat ei edes varmaan tiedä että olemme olemassa..."..hän ei auta minua lapseni kanssa." olivat omat sanasi.
Hei haloo ei tarvitse. - ristiriitaista??????
hämmentynyt yh-äiti kirjoitti:
Ei äidin tarvitse tulla minun lasta hoitamaan ja kasvattamaan mutta toivon että viettäisi aikaa hänen kanssaan. Minulla itsellä oli läheinen suhde mummuuni koska äiti sairasteli paljon. Asuin paljon hänen luonaan. Ja minä vain haluaisin läheisen suhteen äidilleni ja lapselleni. Nykyään lapseni ei enää halua edes soittaa hänelle tai jos äiti soittaa meille niin hän ei halua puhua mummulle mitään tai kertoa päivästään. Lapsellani on lähemmät välit jopa ystäväni kanssa kuin mummunsa.
Lapseni isän vanhemmat ei edes varmaan tiedä että olemme olemassa...Jos äitisi on nuorempana sairastellut paljon, niin onko hänen terveydentilansa nyt vanhempana parempi kuin nuorena?
- ent.4 L.yh äiti
hämmentynyt yh-äiti kirjoitti:
Ei äidin tarvitse tulla minun lasta hoitamaan ja kasvattamaan mutta toivon että viettäisi aikaa hänen kanssaan. Minulla itsellä oli läheinen suhde mummuuni koska äiti sairasteli paljon. Asuin paljon hänen luonaan. Ja minä vain haluaisin läheisen suhteen äidilleni ja lapselleni. Nykyään lapseni ei enää halua edes soittaa hänelle tai jos äiti soittaa meille niin hän ei halua puhua mummulle mitään tai kertoa päivästään. Lapsellani on lähemmät välit jopa ystäväni kanssa kuin mummunsa.
Lapseni isän vanhemmat ei edes varmaan tiedä että olemme olemassa...Jos voisin auttaisin mielläni lapsesi hoidossa,hoitanut lapsia koko ikäni,mutta lapsenlastani en saa hoitaa äitisä personallisuus häiriöiden vuoksi.Toivon jaksamista sinulle,ymmärrän täysin tilanteesi.Normaali ja lämmin epäitsekäs mummi hoitaisi mielellään silloi tällöin,se on varma!!!
- Sukuako?
hämmentynyt yh-äiti kirjoitti:
Ei äidin tarvitse tulla minun lasta hoitamaan ja kasvattamaan mutta toivon että viettäisi aikaa hänen kanssaan. Minulla itsellä oli läheinen suhde mummuuni koska äiti sairasteli paljon. Asuin paljon hänen luonaan. Ja minä vain haluaisin läheisen suhteen äidilleni ja lapselleni. Nykyään lapseni ei enää halua edes soittaa hänelle tai jos äiti soittaa meille niin hän ei halua puhua mummulle mitään tai kertoa päivästään. Lapsellani on lähemmät välit jopa ystäväni kanssa kuin mummunsa.
Lapseni isän vanhemmat ei edes varmaan tiedä että olemme olemassa...Aika tylyä tietysti on, jos äiti ei koskaan ole yhteyksissä ja osoita kiintymystä. Jos sinä olet hänelle tärkeä, on lapsikin.
Mutta jos välit äitiisi olivat laimeat joe neen lapsen syntymää, saattaa olla, että äitisi ei ole jaksanut ajatella rakkaudella lapsenlasta.
Esimerkkinä voin kertoa eräästä sukulaisestani, jonka tytär erosi miehestään ja lapsistaan ja lyöttäytyi yhteen miehen kanssa, jota ei koskaan tullut edes näyttämään perheelleen. He asuivat toisella puolella Suomea ja saivat tyttären.
Myöhemmin pari erosi ja tyttö jäi isälle.
Kysyin sukulaiseltani, onko hän tekemisissä tämän nuorimman lapsenlapsensa kanssa, ja hän sanoi hämmästyneenä: "Niin, tavallaanhan hän on minun lapsenlapseni."
Eivät ole koskaan tavanneet. - hshjhahsjhshfjhjhfd
hämmentynyt yh-äiti kirjoitti:
Ei äidin tarvitse tulla minun lasta hoitamaan ja kasvattamaan mutta toivon että viettäisi aikaa hänen kanssaan. Minulla itsellä oli läheinen suhde mummuuni koska äiti sairasteli paljon. Asuin paljon hänen luonaan. Ja minä vain haluaisin läheisen suhteen äidilleni ja lapselleni. Nykyään lapseni ei enää halua edes soittaa hänelle tai jos äiti soittaa meille niin hän ei halua puhua mummulle mitään tai kertoa päivästään. Lapsellani on lähemmät välit jopa ystäväni kanssa kuin mummunsa.
Lapseni isän vanhemmat ei edes varmaan tiedä että olemme olemassa...Isöäiti haluaa katkaista kierteen tyttären lapsensa kohdalla.
Oletko hänelle elävä todiste siitä, ettei liian läheinen suhde isovanhempaan olekaan lapsenlapsen etu? ;)
"Minulla itsellä oli läheinen suhde mummuuni koska äiti sairasteli paljon. Asuin paljon hänen luonaan. Ja minä vain haluaisin läheisen suhteen äidilleni ja lapselleni." - amaliasijari
hämmentynyt yh-äiti kirjoitti:
Ei äidin tarvitse tulla minun lasta hoitamaan ja kasvattamaan mutta toivon että viettäisi aikaa hänen kanssaan. Minulla itsellä oli läheinen suhde mummuuni koska äiti sairasteli paljon. Asuin paljon hänen luonaan. Ja minä vain haluaisin läheisen suhteen äidilleni ja lapselleni. Nykyään lapseni ei enää halua edes soittaa hänelle tai jos äiti soittaa meille niin hän ei halua puhua mummulle mitään tai kertoa päivästään. Lapsellani on lähemmät välit jopa ystäväni kanssa kuin mummunsa.
Lapseni isän vanhemmat ei edes varmaan tiedä että olemme olemassa...Höh!? Miksi ei isän vanhemmat tiedä lapsesta???? Ilmoitappaas heille. Lapsellasi on oikeus myös isän sukulaisiin, vaikka isä hänet olisikin hylännyt.
Viimeistään murrosiässä lapsesi alkaa pohtia juuriaan ja kysellä isänsä perään, ellei sinulta, mutta saattaa itsekseen pohtia. Nyt olis hyvä ottaa yhteyksiä isän vanhempiin, jospa vaikka kuinka kovin haluaisivat tutustua lapseen. Viisivuotiaaseen on paljon helpompi tutustua, kuin murrosikäiseen, tai aikuiseen. Jos isän vanhemmat ovat ns. normaali-ihmisiä, saattavat olla jo näistä menetetyistä viidestä vuodesta katkeria.
Ota nyt ihmeessä yhteyttä heihin, koska lapsellasi ei siihen ole keinoja. Avoimmuus kaikissa asioissa kannattaa aina. Jos niin ikävästi kävisi, että isän vanhemmat eivät ole kiinnostuneet lapsesta, niin olet ainakin oman osasi tehnyt, eikä tarvitse myöhemmin katua.
- Ei hämmentynyt äiti
Olen itse raaskinut viedä esikoiseni ekan kerran mummulle yökylään, kun hän oli 4-vuotias, niin että minusta on aika useasti yökyläilty, kun avaajan 5-vuotias lapsi on jo yöpynyt 4 kertaa mummolassa. Kaikki on niin suhteellista.
- Voi elämä
Ei ole useasti yökyläilty todellakaan, en tajua tuommoisia "raaskii"-mammoja, oletkos ihan koko ajan nyt varmasti muksuasi hoitanut, aivan varmasti?
- Ei hämmentynyt äiti
Voi elämä kirjoitti:
Ei ole useasti yökyläilty todellakaan, en tajua tuommoisia "raaskii"-mammoja, oletkos ihan koko ajan nyt varmasti muksuasi hoitanut, aivan varmasti?
No, töissä olen kyllä käynyt, siksi haluankin viettää yhdessä lasteni kanssa kaiken vapaa-aikani.
Minulla on itselläni ollut hyvä lapsuudenkoti ja jos valita sain, olin yöt mieluummin kotona kuin isovanhemmillani, joita kyllä rakastin paljon.
Tiedän, että kaikille lapsille koti ei ole yhtä turvallinen. Tällöin isovanhempien luona voi olla parempi olla kuin kotona.
- tyhmä akka helv!
Arvostaisit äitiäs etkä vaan odottais palveluja.Sinä olet lapsen äiti ja sinä silloin hoidat lapsesi.Hae ulkopuolista apua, jos et jaksa.Äitis on vapaa menemään ja velvollisuutensa hoitanut aikuinen.Kasvaisit itsekin säälittävä horo lehmä! olet häpeä!
- Hyvänen aika
Mitä huudon aihetta sinulla tässä on? Mikä oikeuttaa sinut nimittämään tuntematonta ihmistä lehmäksi?
Ihan ystävällisestikin voit sanoa saman asian. Isovanhemmat auttavat jos voivat ja tuntevat siihen tarvetta.
Moni yh toivoisi joskus vapaata lapsenhoidosta. Ei siinä ole mitään outoa. - itse olet häpeä
Ja sinä voisit hoitaa pääsi kuntoon, aloita vaikka terveyskeskuksesta, sieltä ohjaavat eteenpäin.
- strghtfrgh
Tilanteesi on kyllä todella ikävä, jos et saa ikinä lasta muille hoitoon ja olet yh. Äitisi ei ole millään lailla velvollinen hoitamaan lastasi, mutta onhan se aika itsekästä jos hän (jos on vielä terve, hyvä kuntoinen) ei ikinä juuri halua olla lapsenlapsensa kanssa :-(. Koita saada muualta hoitoapua (kysy naapureilta tai tee vastapalveluksia muiden perheellisten kanssa). Itsellä 1,5-ja 3-vuotiaat lapset ja luojan lykky oma äitini joskus tarjoutuu katsomaan lapsia (kun on vielä hyvässä kunnossa ja eläkeputkessa eli aikaakin riittää). 3-vuotiaamme ollut muutamia kertoja yöhoidossa ja nuorin pari kertaa, päivisin joskus katsoo jos käyn asioilla, urheilemassa tms. Aikanaan minua hoiti paljon omat mummoni, joten ehkä äitini haluaa antaa nyt "takaisin" antamalla omille lapsilleni sitä aikaa, jota en häneltä juuri pienenä saanut. Sitten anoppi taas aikanaan odotti monta, monta vuotta niitä lapsenlapsia ja aina ilmoitti, miten paljon sitten osallistuu yms. Mutta ei ole vielä kertaakaan hoitanut yksin nuorimmaistamme ja tuota 3-vuotiastakin muutamia kertoja. Yhden kerran katsoivat lapsiamme ja kun nuorin oli nukkunut huonosti, niin ei enää halunnut enkä ole enää edes kysynyt kun se tuntuu jotenkin niin vastentahtoiselta. Muutenkin heitä on tosi vaikea nähdä, kun ovat aina matkoilla tms. riennoissa. Huvittavalta tuntuu lähinnä se, että tekivät totaalisen täyskäännöksen kun lapset syntyivät vaikka ennen lapsia niin paljon heitä odottivatkin. Välillä oon ollut aivan kuollut valvomisen kanssa, kun en saanut lähes 3 vuoteen nukkua. On ok jos isovanhemmat eivät halua auttaa että saisi edes joskus nukkua yön, mutta itse muistan kyllä vanhana sen, ketkä ovat minua auttaneet ja ketkä eivät.
- Mormor
Kun tytär alkoi odottaa, tiesin että pieleen menee. Vävyehdokas oli kuvottava ja pian tytärkin sen huomasi.
Autoin minkä voin, myös rahallisesti, mutta hoitaa en jaksnaut kuin silloin tällöin. Tytär opetti lapsen nimittelemään minua, komensi kerjäämään rahaa ja oli epäkohtelias.
Nyt minun pitäisi ottaa kolmikymppisen tyttären touhuista vastuu. Olen hänent kouluttanut, nyt pitäisi vielä sairaana hoitaa lasta öisin. Ei taida nyt sopia minulle lainkaan.
Miten mahdat itse puhua äidistäsi lapselle? Sitä sopisi ehkä pohtia.
Tunnut aika mahdottomalle ihmiselle ja olekin varovainen, ettet narauta vielä siihen kimppaan jotain hyväuskoista miestä, jonka pitäisi rakastaa sinua ja poikaasi. Elämä on kallista ja halvalla menee. Selvitäpä oma pääsi, se autta lastakin, äläkä jahtaa äitiäsi, hän on tehtävänsä tehnyt. - hämmentynyt yh-äiti
Olen pahoillani että sinulle kävi noin. :(
Itse en ole koskaan puhunut pahaa sanaa lapselleni hänen mummustaan. Rakastan äitiäni kaikesta huolimatta ja olemme läheisiä. Tekeekö se minusta mahdottoman ihmisen jos haluan että lapsellani on läheiset välit mummunsa kanssa? Ja miksi luulet että ''narautan'' jonkun hyväuskoisen miehen elämäämme? Eikö minullakin pitäisi olla mahdollisuus onnelliseen parisuhteeseen, vai enkö ole oikeutettu siksi että olen jäänyt yksin? En halua että joku elättää minua tai kasvattaa lastani minun puolesta. Haluan vain rakastaa ja olla rakastettu. Niin että toinen hyväksyy lapseni. Ja lapseni sukupuolesta en ole mitään sanonut... - Älä pakota
Silloin kun omat lapseni olivat pieniä, ajattelin, etten vaivaa vanhempiani lastenhoidolla. He olivat itse lapsilaumansa kasvattaneet ja mielestäni ansaitsivat nauttia eläkepäivistään matkustellen. Toki lapseni tapasi heitä säännöllisesti, mutta yökyläilin aina lasteni kanssa ja hoidin lapseni itse ollessamme mummolassa.
Nyt eletään jo aikaa, jolloin saattaisin saada omia lapsenlapsia. Toivon kuitenkin, että menisi vielä jokunen vuosi, koska työelämä vie nyt paljon voimiani. Kun vihdoin pääsen eläkkeelle, toivon että voi osallistua mahdollisten lastenlasten elämään muutenkin, kuin ottamalla kasvatusvastuuta - edes osittaista. Isovanhempien suhde lastenlapsiinsa pitäisi olla vailla velvoitteita.
Jollei mummu viihdy lapsen kanssa, eikä lapsikaan viihdy mummolassa, miksi pitää pakottaa kumpaakaan väkisin olemaan keskenään? Jos lapsi ei edes puhelimessa puhu mummulleen, niin eikö se jo kerro, että kemiat ei toimi? Joko sinä olet tahattomasti syöttänyt hänelle, että mummu on ikävä tyyppi tai mummulassa on lapsesi mielestä vain yksinkertaisesti tylsää. Onko siellä lapsellasi ikäistään seuraa - tai edes ukkia? Pitääkö olla vain ihan kahden mummun kanssa? Tylsää. :(- hämmentynyt yh-äiti
En pidäkään heidän suhdetta velvoitteena.. Kyllä lapseni äitini nähdessään juoksee halaamaan ja iloitsee että näkee. En ole todellakaan puhunut YHTÄKÄÄN pahaa sanaa tai lausetta hänelle mummusta. Miksi sen tekisin kun äitini on minulle tärkeä ja hyvin rakas. Ei minulla ole sisaruksia eli hän on ainoa lapsen lapsi. Ja ukkia asiaan voin vain sanoa että menetin isäni ollessani 17-vuotias...
- Älä pakota
hämmentynyt yh-äiti kirjoitti:
En pidäkään heidän suhdetta velvoitteena.. Kyllä lapseni äitini nähdessään juoksee halaamaan ja iloitsee että näkee. En ole todellakaan puhunut YHTÄKÄÄN pahaa sanaa tai lausetta hänelle mummusta. Miksi sen tekisin kun äitini on minulle tärkeä ja hyvin rakas. Ei minulla ole sisaruksia eli hän on ainoa lapsen lapsi. Ja ukkia asiaan voin vain sanoa että menetin isäni ollessani 17-vuotias...
No tuohon voin vielä sitten lisätä, ettei minunkaan muksuni, niin paljon kun isovanhemmistaan pitivätkin, viihtyneet mummolassa kovin hyvin ilman samanikäisten serkustensa seuraa.
Mummo oli terve ja pirteä ja jaksoi viedä yksinkin kylässä olevan lapsenlapsen retkille luontoon, ongelle, uimaan ym, mutta silti mukavinta mummolassa olivat serkut.
Ehkä äitisi on huomannut, ettei lapsellasi ole kovin mukavaa tässä kehitysvaiheessaan hänen luonaan? Kaverit ovat tärkeät 5-vuotiaan lapsen elämässä.
- lasten vanhemmille
Luin koko ketjun ja totean, että avaajan äiti on itsekäs ja kovaluonteinen mummo lapsenlapselleen. Ensinnäkin olettaisi jo äidin ja tyttären välit sellaisiksi, että on mukava tavata silloin tällöin ja vielä ihanampaa nähdä lapsenlastaan. Johan se tuo virtaa elämään ja iloa elämään, kun näkee pienen lapsen kehittyvän ja kasvavan ja osoittaa vilpitöntä kiintymystä lähimmäisiinsä.
Vielä suuremmalla syyllä tyttären jäätyä yh-huoltajaksi olettaisi äidin joskus edes avittavan tytärtään. Kuitenkin useimmin ne läheisimmät ihmiset ovat turvaverkostona tässä arkipäivässä ja heihin voi luottaa. Toki nuoret muodostavat myös omia ystäväpiirejä ja näin avittavat myös toisiaan.
Elämää ajatellen olen samaa mieltä kirjoituksen avaajan kanssa. On kyllä erittäin surullista ja kummallista, että mummo ei koskaan halua auttaa yh-tytärtään eikä hoivata lapsenlastaan. Mummo itse jää sellaista lämpöä ja iloa vaille, mitä omat lapset ja lapsenlapset tuovat elämään olemassaolollaan.
Mummolla on elämä enemmän eletty ja takanapäin, mutta tytär lapsineen onneksi voi kohdata vielä oikeatakin rakkautta ja lämpöä kanssaihmisiltään.
Tsemppiä ja Hyvää Kevättä sinulle yh-äiti - Rakkautta ja iloa elämään.- Hämmentynyt yh-äiti
Kiitos vastauksestasi. :) Mieltäni lämmittää että joku kirjoittaa ystävällisesti eikä vaan tuomitse minua. Tuntuu pahalta että niin moni kuvittelee että haluan mummun hoitavan ja kasvattavan lapseni. Olen miettinyt että eikö tyttäreni ja mummu voi viettää laatuaikaa yhdessä ilman että se on hoitamista ja kasvattamista?
- pappa ja varapappa
Hämmentynyt yh-äiti kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi. :) Mieltäni lämmittää että joku kirjoittaa ystävällisesti eikä vaan tuomitse minua. Tuntuu pahalta että niin moni kuvittelee että haluan mummun hoitavan ja kasvattavan lapseni. Olen miettinyt että eikö tyttäreni ja mummu voi viettää laatuaikaa yhdessä ilman että se on hoitamista ja kasvattamista?
Yh tyttärelläni on vähän sama tilanne kuin sinulla. Äiti asuu samalla paikkakunnalla, mutta ei ole kiinnostunut näkemään lapsenlastaan. Äidin ja tyttären välit ovat melko heikot.
Minä olen tytön pappa, asun yli 200 km:n päässä ja näen kuitenkin 4 v tyttöä paljon enemmin kuin isoäitinsä (ex vaimoni). Tänttärän syntymä on myös lähentänyt minun ja tyttäreni ennestäänkin melko hyviä välejä ja muutenkin tuonut minun elämääni uutta väriä. En osaisi kuvitellakaan, etten pitäisi lapsenlapseeni yhteyttä.
"Hoitakoon omat asiansa" asenteen toisaalta ymmärrän, jos välit ovat jotenkin tulehtuneet, mutta ei se lapsen vika kuitenkaan ole, on aikuisten välillä tapahtunut mitä tahansa. - ½¤?#?/&½§£@
Hämmentynyt yh-äiti kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi. :) Mieltäni lämmittää että joku kirjoittaa ystävällisesti eikä vaan tuomitse minua. Tuntuu pahalta että niin moni kuvittelee että haluan mummun hoitavan ja kasvattavan lapseni. Olen miettinyt että eikö tyttäreni ja mummu voi viettää laatuaikaa yhdessä ilman että se on hoitamista ja kasvattamista?
Hei! Varmaan siksi niin moni sinulle vastanneista "kuvitteli, että haluat mummun hoitavan ja kasvattavan lapsesi", koska itse avauksessasi kirjoitit näin:
"Minulla on tämmöinen tilanne elämässä, että olen yh-äiti jonka lapsen isä lähti heti kuultuaan raskaudesta. Ja minun äitini ei ollut aluksi niin iloinen tilanteesta mutta oppi sitten iloitsemaan tulevasta lapsen lapsesta. Mutta hän ei auta minua lapsen kanssa. Lapseni on noin 5-vuotias. Hän sanoo että ei ole hänen hommansa hoitaa tai kasvattaa lastani. Ja olen sanonut että hänen ei tarvitse, kunhan joskus olisi hänen kanssaan."
Eli äitisikin luulee sinun toivovan hänen jakavan enemmän lapsen kasvatusvastuuta kanssasi, koska sanoo noin? Miksei siis väärään luuloon helposti päädy myös me täysin ulkopuoliset ihmiset?
Lapsesi on kuitenkin ollut "mummulassa yötä n. 4 kertaa koko ikänsä aikana" on ollut hoidossa muutenkin (vaikka kirjottamasi mukaan "vähän" - teillä voi olla eri käsitys siitä, mikä on vähän, mikä paljon).
Tämä maa on pullollaan lapsia, jotka eivät koskaan ole olleet yksin yötä tai muutenkaan yksin hoidossa mummolassa, eivätkä heidän vanhempansa ole siitä silti katkeria omille vanhemmilleen tai appivanhemmilleen.
Älä tuomitse äitiäsi, jollei hän jaksa hoitaa lastasi. Älä anna tilanteen mennä siihen, että äitisi luulee, että hänellä on velvollisuuksia sinua ja lastasi kohtaan. Ennenpitkää tilanne voi muuttua parempaan suuntaa.
Meillä ei lapsilla edes ollut niin terveitä ja hyväkuntoisia isovanhempia, että heille olisi voinut viedä vilkasta ja energistä 5-vuotiasta yksin hoitoon.
- jaa jaa
Loppuen lopuksi omasta lapsesta on kyettävä pitämään huolta ihan itse. Tuntuu pahalta kun hankit lapsen ihme äijän kanssa mikä dumppasi sinut heti. Ehkäisyä kannattaa käyttää jos ei halua raskaaksi ja kannattaa kysellä haluaako se kumppani lasta.
- 12+7
jaa jaa, eikö toi nyt ollu vähä turha ja lapsellinen kommentti?!?
- ½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½
Minusta avaajalla on varsin fiksu äiti. :)
- Hämmentynyt yh-äiti
Teille kaikille jotka minua olette nyt täällä haukkuneet niin haluan sanoa että aika julmaa tekstiä ventovierasta kohtaan kirjoitatte. Ja haluan sanoa että edistystä positiiviseen suuntaan on tapahtunut. Äitini oli tänään koko päivän omasta halusta lapseni kanssa kotona ja molemmat nauttivat täydestä sydämestä toistensa seurasta. Äitini kertoi onnellisena mitä kaikkea olivat tehneet ja mitä lapseni oli sanonut. Eikä hänestä tuntunut yhtään siltä että hän hoitaa ja kasvattaa lastani. Olen hyvin onnellinen siitä että asiat alkavat mennä parempaan suuntaan! :)
Haluan kiittää koko sydämestäni teitä jotka olette yrittäneet ottaa kirjoitukseni neutraalisti ja olette yrittäneet vastata niin että että tuomitsisi minua ihan kamalaksi ihmiseksi. Ja teille muille haluan vain sanoa että on kamalaa huomata miten helposti ihminen tuomitaan vain tekstin perusteella ilman että häntä tunnetaan tai hänen koko elämäänsä...- Ristiriitaista??????
Yleensäkin tälläiset keskustelut, joissa tulee esiin vain toisen osapuolen kanta, saavat keskustelijat arvelemaan, onko parjatussa osapuolessa jotain, jolla hänen käytöstään voisi puolustella. Toki joukkoon mahtuu aina epäasiallisuuksiakin.
Et vastannut aiemmin esittämääni kysymykseen äitisi nykyisestä terveydestä, kun kirjoitit että: "Minulla itsellä oli läheinen suhde mummuuni koska äiti sairasteli paljon. Asuin paljon hänen luonaan."
Oletko ajatellut, että äitisi ei yksinkertaisesti jaksa hoitaa lastasi, keksiä hänelle tekemistä ym? Äidilläsi voi olla lapsen puolesta paha mieli, jos lapsi on vain säilössä hänen luonaan, silloin kun hän ei jaksaisi touhuta lapsen kanssa riittävästi.
Oikea tapa ylläpitää lapsen ja isovanhemman suhdetta on mielestäni se, että isovanhempi kutsuu lapsenlapsensa silloin luokseen, kun se hänelle sopii - voinnin ja jaksamisen mukaan. - No, jopas!
"Eikä hänestä tuntunut yhtään siltä että hän hoitaa ja kasvattaa lastani."
*Reps*
- mummot ja paapat
Niin,mikään velvollisuushan hänellä ei ole auttaa sinua mutta sitä pitäisin ihmeellisenä jos ei halua olla tekemisissä/nähdä lapsenlastaan,mutta jälkimmäisestähän ei tainnu olla kyse? "Lapseni on ollut mummulassa yötä n. 4 kertaa koko ikänsä aikana ja hyvin vähän äitini ottaa häntä hoitoon muutenkaan."
Oma lapseni on 11vuotias eikä lapseni ole kertaakaan ollut yötä heillä tai muutenkaan hoidossa. Muuten ovat kyllä tekemisissä. Lapsen isän vanhemmilla on n.2-3 kertaa vuodessa ollut koska ovat tarjoutuneet itse ottamaan lapsen hoitoon,lähinnä työni vuoksi.
Jos olet yksin lapsen kanssa ja tarvitse hengähdystaukoa tms niin hae lapselle virikehoitopaikkaa tai kotiin apua jostain muualta. - Luumunkukka
Olen pahoillani siitä millaisia vastauksia olet saanut. Enkä ymmärrä mistä nuo miinukset ovat sinulle ropisseet. Kirjoituksesi on asiallinen ja toiveesi kaikin tavoin inhimillisyyden rajoissa. Aika pienellä ja mukavalla vaivalla äitisi saisi tilanteen muuttumaan. Ei varmaan kannata jäädä turhaan murehtimaan vaan suunnata eteenpäin ja miettiä mistä muualta voisi saada apua.
- IsoÄiti
Olen lukenut näitä mummu anoppi "ongelmia" Suomi24 jo 12 vuotta.
Tuntuu että usein on kyse siitä, että lapsipolvi hakee kiitosta hyväksyntää jopa ylistystä/palvontaa siitä että TEKIVÄT lapsen.
Onko kyse nykyaikaisesta; Ahkeranäidin syndroomasta?
Äiti on tehnyt perheessä kaiken talouden hoidon, sekä pitänyt talouskulut tasapainossa tulojen kanssa. Tietysti luopumalla ensin omista kuluistaan tai kuluja lisäävistä henkilökohtaisista menoistaan.
Saan eläkettä 1091 €/kk nettona, lapseni perhe ansaitsee 4230€/kk nettona vuosilomarahan..
Maksan yhtiövastikkeen asumismenona samoin lapseni, heillä se on 79 € suurempi kuin minulla.
Mikä on sosiaalista suhteiden hoitoa?
Perheessä on kaksi lasta ja kaikki allergiat.. Joten kaikki tarjottava on aina tehtävä erikoistuotteista allergia tuotteet ovat kalliimpia.
Tapaan lapsenlapset joka viikko, säännöllisesti 4-5 tuntia asiasta ei tarvitse edes "tiedottaa" vain jos on jommallakummalla este, siirretään aikaa/päivää.
Aina tietysti olisi tarvetta kouluttaa ja arvostella; mummo kun ei oikein osaa mitään, kaikki on vanhentunutta, mummo hoitaa nyt neljättä polvea lapsia.
Lue kirjoista tai opiskele netistä miten se on nyt...
Halvatun hauskaa on ollut, kun saan palautetta jossa selkeästi olen ajatellut sanoessani jotain... ja sanoma/ajatus on päin sitä prinkkalaa, ei koskaan edes mielessäni käynyt..
Mutta nykyaika..
Peppu on nyt perse
paukku on pieru
suoria sanoja; sukuelimet, Raamatusta paholaisen nimet, haistellaan ulosteita tai sukuelimiä, käsketään pitää turpa kiinni jne.
Pyrin puhumaan vain tekemiset lasten kanssa, ikään kuin raportointi, heidän taloudessaan en näe mitään, en niin mitään.
Ensin kiitin, ajan myötä jätin kiitämiset, koska palaute painotus siirtyi miinukselle. Talous on yhä hyvin hoidettu, mutta- mummon ja papan eloa
Minun lapseni tuovat välillä mummolaan myös kassillisen ruokaa ja joskus on ruokakin valmiiksi laitettu (esim makaroonilaatikko), erikoismaito, lasten lempileikkeleet ja välipalat - mummolle ja papallekin on jotain.
Lapsemme sopivat etukäteen, jos kuka tarvitsee lastenhoitoapua - meillä onkin 3 lasta, joten kyllä hoidamme n. kerran viikossan jonkun lapsemme lapsia.
Myös heidän kotonaan, jos on joku erikoispitkä palaveri tai meno, matka tai lapsi on toipilaana. Tällöin usein minä mummo meen avuksi ja useimmiten ruuat ja välipalat ovat valmiina, lämmitän vain microssa - mummollekin on varattu ruokaa.
Pyrin pitämään samanlaiset säännöt mitä vanhemmatkin ja aikataulut, harvoin olen moitetta saanut ja sen lapsemme hyväksyvät, että mummolassa voidaan vähän säännöistä lipsua ja joskus syödä herkkuja.
Noo, onhan se nykyajan puhekieli vähän erilaista, mutta meillä lastenlapset ei tunne raamattua, joskus saattaa v----u kuulua tietokoneelta, lastenlapsemme ei ole vielä teinejä.
Minulla on se periaate, että sain hoitoapua silloin kun lapseni olivat pieniä ja tarvitsin - joten panen samalla lailla hyvän kiertämään ja autan nyt taas vuorostani lapsiani.
Olemme eläkkeellä, joten minusta on joskus ihan mukava auttaa lastenlastenhoidossa. Vakituisesti en jaksaisi eikä miehenikään - on sitten taas mukava laiskotella omissa oloissaan. Mutta hirveän hyvä mieli siitä tulee, kun voi olla myös apuna ja onhan nuo lastenlapset sellaisia mummon ja papan kullanmuruja, jotka tuovat elämäniloa ja huisketta.
Onhan meillä papan kanssa toki omiakin menoja ja rientoja, joten on meillä muutakin elämää vielä samoin harrastuksia yhdessä ja erikseen. - Anonyymi
Mummi juo. Älä enempää ota
- ..............
näin se on, jos ei jaksa pitää huolta lapsistaan, ei kannata hankkia lapsia..
- ccncncncn
Mutta jos saa apua, voi sitten jaksaakin. Oma tyttäreni tuli "vahingossa" raskaaksi nuorena, isä ei ole ollut koskaan mukana kuviossa. Olen auttanut tytärtäni aina kun se on ollut mahdollista, nyt lapsenlapsi on jo teini-iässä ja olen itse muuttanut vähän kauemmas, mutta lapsenlapsi soitti juuri ja kysyi, milloin voi tulla luokseni (matka on sen verran pitkä nyt, ettei ihan päiväksi kannnata tulla). Minusta on kummallista, ettei äitisi halua pitää lapsenlastaan enempää, yökylässä minun tuttujeni lapasenlapsetkin tuntuvat olevan isovanhempien luona vähän väliä. Minusta ap:n kirjoitus on ihan asiallinen, ja isovanhempana lapsenlapsista on todella paljon iloa vaikka heitä hoitaisi useinkin, joten tsemppiä!
- elämänkoulua
ap:n kaltaisia tapauksia varten on kouluissa jonkunlaista ehkäisyvalistusta.Ei kai mennyt kohdallaan perille. Myös on kirkon rippikoulutyötä, että kannattaisi ensin avioutua kun aloittaa seksielämän. Silloin tietää ettei isä häivy heti kuvioista kun lapsi tulee. Yleensä nimittäin avioutumisvaiheessa jutellaan lapsista. Mut joillekkin ei mikään mene perille.
Oma siskoni oli näitä elämänsä pilaajia, jo nuoresta asti. Voi sitä vaivaa mitä hän on koko suvullemme aiheuttanut. Toki rakastan hänen lapsiaan yli kaiken, mutta ne taakat joita hän aiheutti sairaalle äidilleni, kun jäi yh:ksi, oli kohtuuttomia. Ja se jatkuu ja jatkuu loputtomiin, eikä lopu ikinä. Mielestäni noiden on saatava se elämän opetus mahdollisimman pian. Nimittäin muuten tulee uusi lapsi, ja taas uusi, ja isovanhemmat joutuu holhojiksi kun ei edes mennä naimisiin lasten isän kanssa, ja kohta ollaan yksin. - niinhullua
Itse olen ollut mummulassa sisarten kanssa yökylässä silloin kun vanhempani ovat olleet SAIRAALASSA! Ensimmäisellä kerralla isän piti matkustaa äidin kanssa Helsinkiin sydäntutkimuksiin ja toisella kerralla yh-äitini (isä kuoli) joutui umpparileikkaukseen.
Noissa tilanteissa oli luontevaa olla hoidossa mummulassa. Muutenhan siellä käytiin vanhempien kanssa vierailulla eikä mummun ja ukin tarvinnut olla lapsenvahtina.
Huvittaa kun näissä keskusteluissa vedotaan siihen, että isovanhemmat eivät halua viettää aikaa lastenlasten kanssa, jos eivät huoli niitä yksin yöksi. Yölläkö sitä tutustutaan? Eiköhän kyse ole siitä, että omista lapsista halutaan vapaata ja sysätään ne vaikka mummolaan.
Kannattaa kasvattaa lapset niin että niitten kanssa viitsii olla sen parikymmentä vuotta :D- eikö niin?
Mutta kyllä lastenlapsille on mummola yleensä myös tuttu, mukava ja turvallinen paikka!
Aika henkisesti köyhää, jos isovanhemmat eivät välitä lastenlapsistaan. - Eiköstä vaan niin?
eikö niin? kirjoitti:
Mutta kyllä lastenlapsille on mummola yleensä myös tuttu, mukava ja turvallinen paikka!
Aika henkisesti köyhää, jos isovanhemmat eivät välitä lastenlapsistaan.Ei, kyllä lapselle se tuttu, mukava ja turvallinen paikka on oma koti. :D
- En ole edes mummo
No jaa - minä en ole edes mummo, vaan vaarin nykyinen vaimo (varsinaisen mummon kanssa vaarin avioliitto kesti 2 vuotta, meidän liittomme on kestänyt jo yli 30 vuotta), mutta tänne ne mieheni lapsenlapset taas ollaan dumppaamassa juhannukseksi, että vanhemmat pääsevät viettämään yhteistä aikaa (lue:ryypiskelemään). Meidän yhteiset lapsemme ovat paljon nuorempia kuin isosiskonsa (nuorimpaan ikäero 22 vuotta), mutta ei kukaan heistä ole mahtunut koskaan esim. yökylään siskolleen ja hänen miehelleen. Sen sijaan minä olen ollut heille jotenkin itsestäänselvä lapsenpiika aina kun heidän on pitänyt "rentoutua". Kaikkein hulluinta tässä on se, että minä olen suurperheen äiti, mutta heillä on vain kolme lasta.
Vaarin, siis mieheni takia viitsin heitä hoitaa, ovathan lapsenlapset tärkeitä vaarilleen, mutta haluaisin tosiaankin viettää juhannuksen ihan vain oman perheeni kesken. - Ilman kaunaa
Minulla on rakas lapsenlapsi, joka on 14-vuotias.
Hän on ollut yökylässä 2 kertaa.
En voi ymmärtää, miksi meidän välimme eivät säilyisi hyvinä, vaikka hän ei nukukaan huushollissamme.
Hänen äitinsä on ollut työssä kaiken aikaa, mutta lapsi on hänelle aina ollut niin läheinen ja rakas, ettei hän ole pystynyt olemaan erossa kuin sen päivän pakollisen työajan.
Yhä vielä hän soittaa lapselle päivittäin koulukuulumiset ja antaa ohjeita välipalaan jne.
Tämä äiti ei ole tarvinnut mitään apua. Suhteeni lapseen ja perheeseen on hyvä eikä ongelmia ole. En minä isoäitinä edes pyri kasvattamaan lasta tai opettamaan häntä millään tavoin, sillä hänellä on todella huolehtiva äiti.- Ohhoh..
Läheisriippuvainen voi olla tuon 14-vuotiaan äiti. Meillä jo 7-vuotias tekee välipalansa itse, kun on nälkä. :) Kyllä olisi jo hyvä tuonkin tyttöparan olla joskus äidistä erossa. Onhan hänellä kuitenkin ikätovereita?Oletko varma, miten tuo äiti on äitiytensä kokenut?
- Last.puol.
Eiköhä se ole parempi että vanhemmat ottavat sen vastuun lapsistaan jääpähän vähemmän aikaa etsiä niitä uusia parisuhteita. Isovanhemmat hoitaa silloin kun heille sopii.Moni on varmaan tehnyt oman raskaan työuran ansaitsevat helpompaa jo.pitäkää perheenne kasassa hoitakaa ja iloitkaa perheestänne.Jättäkää turhat juoksut pois niin perhekin pysyy kasassa.JOKA ON TÄRKEINTÄ LASTEN KANNALTA .
- Hämmentynyt yh-äiti
Viimeiselle kommentoijalle haluan sanoa että olen ollut yksin viisi vuotta eli niin kauan kuin tyttäreni nyt on vanha. Minä en ole juossut miesten perässä tai baareissa vaan ollut kotona lapsen kanssa, minä haluan löytää hyvän ja vakaan suhteen sitten kun sen aika koittaa. En ota ketä tahansa , koska kunnioitan itseäni ja haluan vain parasta minun pienelle perheelleni. Olen iloinen tyttärestäni enkä vaihtaisi päivääkään pois vaikka tekstini saattaa siltä kuullostaa. Viime aikoina olen saanut positiivista palautetta joka taholta ja minulla on elämä hallinnassa, ihan oikeasti.
- yksi lapsuus
aika kehityksestä jälessä äitis on ja ei ole koskaan kasvanut omaan vanhemmuuteensa.tarviiset apua ja tukea jaksaaksesi tulevaan lapsesi kanssa ja neuvolasta voit kysellä kaikkea mitä tukiverkostoja on olemassa. kaikki itsesi ja lapsesi parhaaksi. tuollaiset mummot voi jättä omine katkeruuksineen rypemään mutta sinä menet lapsesi kanssa eteenpäin. kaikkea hyvää toivottaen.
- Tsemppiä nuori äiti
Olen todella onnellisessa asemassa että vanhenpani hoitivat lastani ja sain opiskeltua itselleni hyvän tutkinnon ja aina olen voinnut olla työssä.
Vaikka välimme olivat välillä kireinä, niin kyllä itsekkin hoidan tulevaisuudessa lapseni lasta , jos niitä tulee.
Hän on minun verta ja lihaa.Se on minun tehtäväni olla lapseni tukena niin kauan kuin elän.
Tsemppiä kaikkille yh:lle , on vain yksitie eteenpäin.Älkää murehtiko menneitä. - Hoitakaa hommanne!
Tätä samaa valittavat nuoret ihmiset jatkuvasti. Miksi eivät asennoidu jo odotusaikana siihen tietoon, että lapsi on käsien ulottuvilla kouluun menoonsa asti. Ei lasta voi sysätä minnekään, koti on lapsenkin koti, ja hänellä on oikeus odottaa, että saa siellä olla, on vanhemmilla sitten mitkä menot tahansa.
Tietenkin on turhan päiväistä kertoa "silloin kun minä olin nuori"-tarinoita, mutta voin sanoa sinulle, että omat vanhempani tulivat yöksi kotiimme yhden ainoan kerran, kun mieheni äiti oli kuolemaisillaan sairaalassa ja halusimme mennä sinne. Sairalaan ei saanut ottaa lapsia mukaan, muuten olisimme menneet kaikki yhdessä.
Toisen kerran eräs sukulaistäti tuli valvomaan sairaan lapsen luo, kun oli sairaalan poliklinikkakäynti toisen lapsen vakavan sairastumisen vuoksi.
Siinä ne olivat. Koskaan en mennyt mihinkään ilman lapsia, sillä mies oli paljon matkoilla. Kun hän oli kotosalla, ei minun tehnyt mieleni lähteä tuulettumaan, vaan olimme keskenämme tyytyväisinä.
Meniväthän he sitten puolipäivätarhaan ja erilaisiin kerhoihin, joskus puistotädille, mutta muutama tunti kerrallaan oli maksimi. - Anonyymi
eikös sen lapsen isän tule auttaa lapsen kasvtuksessa. Isän vastuu lapsestansa ei katoa minnekään sillä että lähtee karkuun ja lätkimään ennen lapsen syntymää. Äidilläsi ei ole mitään velvoitetta hyysästä lastasi. Hän jopa pelkää että siirrät lapsesi hänen vastullensa.
- Anonyymi
Aloitus on tehty 10 vuotta sitten.
Eiköhän asia ole ratkennut jotenkin jo. - Anonyymi
Se penska on jo 15 v tuskin enää tarvii kauheesti hoitaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162168Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842098- 1011387
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101256Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461188Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663811183Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249886Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173864- 63854
- 71853