Ovi pysyy tiukasti kiinni.
Kukaan ei tule sen taakse koputtamaan,
hakemaan mukaansa.
Pimeässä istuvat kaipaavat valoa.
Pimeys on kuin yksinäisyys.
Siinä ei näe,
ei minua.
Ehkä minä joskus muut,
kulkiessaan sivu.
Mutta kukaan ei näe
minua, vaan
luolan.
Ja sen sisällä
pelkkää pimeää.
Kukaan ei katso sinne eikä huomaa.
Ja kuka sinne haluaisi katsoa.
Kuka sinne haluaisi.
Niin yksinkertaista se on.
On yksinäistä, koska ei ole ketään jonka kanssa puhua.
Olen yksinäinen oikeassa pimeydessä, valossa, täällä ja ulkona.
Mikään ei ole muuttunut, ei muutu.
Rei - nolla (alku runokokoemakäsikirjoituksesta)
1
103
Vastaukset
- tuulen kuiske...
Hyvin osaat kuvata tunnetilaasi, joka on itsellenikin tuttu - aina silloin tällöin.
En aio sanoa mitään rohkaisevaa, sillä mielialan kulkiessa noinkin alavireisenä, rohkaisu yleensä vain ärsyttää.
Mutta yhden asian runossasi muuttaisin ; sen viimeisen lauseen.
Et voi tietää huomista päivää, kuten en minäkään eikä kukaan.
Ja utelias kun olin, kurkistin "vihaisen nuoren miehen" profiilia. Näin profiilissasi varsin ajattelevan ja mukavan ihmisen...
Kiitos runostasi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 908287
- 926415
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon586264Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme344881- 453321
- 503275
Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo573112- 442849
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per512816- 492780