Kuituverkko

tiedätkö mitä siitä joudut maksamaan?

Kannattaa odottaa 4g-verkkoa.

http://www.kuuskaista.com/hinnasto.html

hintaa tulee sättäilylle

Järetöntä touhua. Operaattorit ulkoistavat investointinsa veronmaksajille kaupungin kautta. Joku valtakunnallinen operaattori pitäisi velvoittaa lailla toteuttamaan tämä, eikä minkään sisäpiirikähmintä joukon joka maksattaa kulut jo ennen rakennusta ja käärii sit voitot ilman minkäänlaista riskiä kun julkisyhteisöt toimii takaajina.

Oisit hommannu heti,monofiiliverkkoja niin olisi ollut paljon vaivattomampia selvitellä.

6 kaistaa pukka.

Keulink yhtiöiden toimesta kaupungin johdon avustuksella hukanteille. Laajakuitu/hukkakuitu kaivetaan hukanteiden varsiin keuruulaisten verorahoilla. Lopputulos, hukka perii.

Vaihteiksi puoli Suur-Keuruuta oli käytetty verorahoilla maksettavan laajakaistan perään huutamiseen.

Eikö Keuruun kärkiyritykset saa ostettua valokuitua alan toimijoilta, ilman lähes täysin yhteiskunnan rahoittaman verkkoyhtiön tulemista markkinoille?

Paljonko halvemmalla verorahoilla tuettu verkkoyhtiö Kuuskaista toimittaa valokuituliittymän PA-VE Oy:lle tai muille Karjolan alueen yrityksille verratuna omilla rahoillaan toimiviin operaattoreihin. 1 000 vai 2 000 euroa halvemmalla tämän suuruisista summistako puristaa?

Kyllä meni kerralla luottamus herra Larkioon!
Eikö mikään yritys Keuruulla voi investoida edes vähän omillaan rahoillaa ilman yhteiskunnan tukea?

Etkö sinäkään idiootti ymmärrä kuinka kallista yrittäminen on? Pistäppä firma pystyyn ja maksat siinä ohella kaikkien työttömienkin toimeentulot yhteisöverojen muodossa. Sitten ei saisi hyötyä tällaisesta hankkeesta ollenkaan vaan maksaa kuitu tänne että sinunlaiset räkänokat saa sen taas puoli-ilman kun on valmiiksi firmat maksaneet sen tänne. Mieti kaksi kertaa miksi Keuruulta lähtee yrityksiä pois jatkuvasti... sitten jaksetaan marista miksei täällä ole erikoisalan palveluita... justiinsa tollasten nenänkaivajien takia kuten sinä!

Jos yrittäjät on nuin tyhmiä kun sinä ei ihme ettei pärjää..

mistähän se Kuuskaistan kuituhnke oikeen maksetaan?

Keuruun tilinpäätös ja budjetti sukeltaa jo täällä hetkellä maan pinnan alapuolelle, eivätkä ne vielä edes pidä sisällään tätä Kuuskaistan 1,67miljoonan euron avustusta.

Yrittäjien keskimäärin pitäis tajuta kertkä maksavat julkisella rahalla hölmöilyt, joka tämä Kuuskaista kuituhanke täysin on? Kalleimman kautta yrittäjät itse!

Jos tämä avustus Keuruun budjettiin joskus voidaan lisätään, eipähän tarvii sen jälkeen haaveilla uudesta Jukojärven koulusta.

Älyttömyys alkaa purkaantumaan pikku hiljaa. Hyvä valitus alkaa totuun paljastumaan, millaiselle porukalle sitä rahaa oikein ollaan sinisin silmin mättämässä!

KSML uutinen aiheesta:http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/nopea-valokuituverkko-leviaa-keski-suomeen/1319396

"– Arvioimme, että verkkoon liittyy joka kolmas talous ja lisäksi vapaa-ajan asuntoja."

Oletko Sinä valmis maksamaan todellakin liittymismaksun n. 1600,00€ ja sen päälle JOKA KUUKAUSI vähintään 46,60€ käyttömaksua? Tämä skeptikko ei että edes joka kymmenes talous Keuruulla tulee tuohon liittymään.

Mitäsiellä kuitukaistan piirissä puuhattu,kun joku on pistänyt 300000€ jo omiin liiveihin.On kirjoiteltu että pomoja vaihetaan ymm.Sekasta hommaa ja mitähän siitä vielä ilmenee jatkossa .Taitaa langatomat yhteydet jäädä paitsioon kehityksessä.Yritykset saavat vähentää kaistansa ja kaiken menonsa tuloista,ja alvit myös.Mistäs työtömät vähentää ,maksat aina 20% veroa ja vähenyksiä ei hyväksytä,vaikka olis kuinka paljon menoja työn haussa.

Tuo,joka kymmenestäkin on varmasti yläkanttiin.

Jos 8 megaisesta joutuu nyt maksamaan soneralle 30e kuussa, niin kyllä maksan ennemmin 100megaisesta 50e kuussa...liittymismaksu on vaan turhan suolainen.
4G:tä on ihan turha odotella syrjemmälle, kuten tänne Haapamäelle ihan lähiaikoina ja kun se tulee, niin toimii käytännössä sillä ei tee yhtään mitään, kun se tulee takuulla olemaan yhtä tukkeessa kuin nyt 3g ylibuukattu verkko varsinkin kesällä. Sitä kun on turha pyrkiä ottamaan aina yhdesta maston solusta aina 10 solun määrää vastaava yhteydet...ja puhelut päälle, ei tule toimimaan.

kyllä meillä vaikka mehtän keskellä asutaan toimii saunalahden tikku 3g vallan mainiosti, nopeus pyörii siinä 5-9 megan välillä vaikka on välillä netti jaettu kahelle koneelle, ja maksaa kuussa sen reilun kympin.

Et varmasti saa 100 megaa irti.Laboratorioissa ovat saaneet hetkellisesti 100megaa.

Halkolan tekninen tietämys on aika vaatimatonta tasoa.

Mitäs vikaa Halkolan tietämyksessä on ? 3/4g on pasketta täällä periferiassa kun kaistaa on jakamassa xxx määrä ihmisiä per masto, suuremmassa kaupungissa tms asia on eri kun pisteitä on tiheämmässä ? Ja 100 megaa per sekuntti nyt ei edes ole mitään laboratoria tavaraa ellet sitten saivartele 100Mbps ja 100MB välillä, tosin eipä tuo 100MB edes ole mahdoton, johan sitä saa suuremmissa kaupungeissa.

Kallishan tuo avaus on, tosin aikoinaan maksoin yli 10k markkaa adsl yhteyden saamisesta ihan kaupungissakin ja kk maksut oli 1.5k markkaa ja nopeus kuolemaa halveksuva 256kbps.

3/4g on kyllä näppärä mutta ei siitä kiinteäksi netiksi ole sen epävarmuuden hitauden takia.

Soneran oman ilmotuksen ja nettitesterien mukaan voi olla mitä vaan,muttei koskaan oikeesti sataa megaa.

Jos tarkoitat 100Mbps niin ei luonnollisestikkaan päästä tuohon ns. absoluuttiseen nopeuteen, eihän kotiverkossakaan tuohon meinata päästä jos päätelaitteiden max arvo on tuo 100Mbps. Itselläni 1gbps kotiverkko paahtaa "vain" 800Mbps mutta se on kuitenkin kokolailla se mitä sen nopeus pitääkin olla. Johan headerit yms ottaa sen verran että tuommoista 100Mbps arvoa ei voida saavuttaa puhtaaseen tiedonsiirtoon.

Eihän adsl2 nopeuskaan ole koskaan sitä 24Mbps ellet asu suoraan jakamon vieressä, eli nuohan on MAX nopeuksia joihin tekniikka venyy.
Mutta jos 100Mbps kuitu tulee taloon niin isp:n puolesta siihen 100Mbps päästään hyvinkin lähelle koska kuitu on hyvinkin immuuni häiriöille vs dsl tai vielä pahemmin 3/4g linkit.
Ja soneran yms nopeustesterit kertovat suuntaa antavan sen hetkisen nopeuden joka yleensä ON jotain sinnepäin. Eri asia tietenkin jos ottaa jotain 1 seedaja torrenttia niin turha tulla muriseen että kun warez ei liiku.

Hohhoijaaa...,että silleen.

Yllä tulikin hyvin ilmi, että myös Haapamäellä on operaattoreiden omistamia valokuituverkkoja. Niinkuin on myös Keuruulla. Onko poliitikot ollut tietoisia näistä asioista päättäessään liittyä Kuuskaistan epäilyttävään bisnekseen?

Mitä tulee tuohon 3G / 3,5G / 4G tekniikkaan, niin kuparikaapelillahan ne yhteydet yleensä tukiasemaltakin lähtee. Korpiasemilta voi olla langaton siirtotieyhteys seuraavaan langalliseen tukiasemaan. Ei muutakun antakaa rohkeasti ja toistuvasti palautetta operaattoreillenne langattomissa yhteyksissä esiintyviin häiriöihin. Kyllä niitä antenneja mastoihin mahtuu ja siten myös soluja saa lisää, jonka myötä myös käytettävissä oleva kaista kasvaa.

operaattorit on olleet jo nyt 3.5g aikaan aika haluttomia lisäämään solujen määrää haja-asutusalueiden mastoissa. En usko että halukkuus moisen tiimoilta lisääntyy juurikaan LTE:n myötä, varsinkin, kun HSPA verkostakaan ei ole edellenkään otettu kaikkea sitä tehoa isompien taajamien ulkopuolella irti, mitä siitä pystyy hyödyntämään.

Jos tuon liittymän 1600 euron hintaan saa niin voi tulla heti kaivamaan meille!
Kuparin veto meidän talouteen täällä sivummassa kun maksaa (kysytty ja äijät käyneet paikanpäällä katsomassa) n. 5000 eur.

Se mitä tämä yksi keisari oli jossain kokouksessa julistanut, että 3G yhteydet toimii pätkimättä, ei kyllä pidä paikkaansa sitten yhtään. Voi tämä Heinosen setä tulla meille laittamaan 3G yhteyden pelaamaan niin, että pysyy edes kohtuullisesti linjat auki. Lätkäsen heti tonnin kouraan jos onnistuu. Ja nyt ei puhuta kuitenkaan etäisyydestä keskustan tukiasemille kuin n. 2-3 km. Melkein näköyhteys Yliahon tornille.

Kyllä minulla 3g toimii pätkimättä ja riittävan nopeasti ja matkaa keskustaan n,5km,eikä ole edes lisäantennia.

Se toimii juuri todennäköisesti siksi, että ottaa johonkin toiseen mastoon.
Haapamäen keskustan alueella tämä on kokeiltu jo moneen kertaan, yhteys on jotain tosi surkeaa varsinkin usein iltasella tuossa klo 18-21 välillä. Toimivuuskin on toki suhteellinen käsite, jos pärjää muutenkin jollain pienemmällä parin megan tiedonsiirtonopeudella, ei sitä vauhdin heittelyä edes huomaa.

Keuruu on just tällanen takapajula missä kaikki valittaa kaikesta etenkin jos ei sitä just itse tarvitse... Juuri kuten Halkolakin totesi, niin kaikki palvelut kun alkaa siirtyä nettiin niin kaistan tarve kasvaa. Ja Keuruu kärsii jo nyt tästä. Jollain tapaa tänne täytyy kaistaa saada ja mobiili ei ole vastaus, koska jollain se tavara pitää sieltä mastosta siirtää rteenkin päin... Ja 4G kantomatka ei nyt ihan Keuruulta vaikka Jyväskylään kanna... Ehkä pitäisi avata keskustelu/tiedustelu jo olemassa olevien kuitujen käytöstä, koska valtiokin on tähän nettiin kansaa pakottamassa mm. Veroasioiden siirtämisellä verkkoon. Valtionkin täytyisi siis jollain tapaa puuttua peliin. Rahoja on meidän kaikkien pusseista kylvetty yltämäärin kyllä kehä 3:n sisäpuolelle mutta olisko jo aika jakaa sitä tänne "landellekin"...

Joko se Kuuskaista on kaatumassa, kun kyselee kunnilta loppuvuoden maksuposteja kerralla etukäteen?

jokos alkaa laajakaistaa kohta pukkaamaan. minkälaiset kokemukset on laajakaistasta niillä onnellisilla paikkakunnilla jotka sitä lähtivät intoa piukeana teettämään ja tukemaan. odotan kovasti itse että saisin laajakaistan toimimaan tänne asunnallekin kun senhän saa mihin vaan sitten samalla rahalla.

http://yle.fi/uutiset/ripea_rakentaminen_kavi_kuuskaistan_kukkarolle/6717144

Taitaapa olla kassa kuiva, ja kohta kuollut ja kuopattu? Onni onnettomuudessa, että keuruulainen patruuna pisti valitusrumban pystyyn? Olis pian käynyt varissaaret tässäkin. Onko keuruulaiset päättäjät joutunut huijareiden kynsiin jossa kaikki koittaa lypsää meitä kuiviin? Toivottavasti puuhamies on saanut jo taloutensa turvattua muita kuntia lypsämällä.

Tänään kertoi sanomalehti Keskisuomalainen kuulumisia valokuidusta. Noin 700km rakentanut, ja nyt tarvitsisi lisää rahaa 5-7 miljoonaa. Tavoitteeksi verkon kokonaispituudelle kerrotaan 4000-5000km. Onko kuuskaistan toimitusjohtaja kytköksissä jotenkin keuruulaiseen poliitikkoon, joka on sarjayrittäjä ja moninkertainen toimitusjohtaja?

Valokuituprojektiin vaan lisää rahaa :DD

http://yle.fi/uutiset/nopea_netti_tyssasi_rahapulaan_keski-suomessa/6861735

Veronmaksajien rahoilla on mukava rakentaa

on kivitetty tämänkin asian ympärillä, mutta lopussa kiitos seisoo!
Persupäälikkö Harri Oksaselta kaivattais kyllä selityksiä aika paljonkin. Herra ajoi Keuruun laivaa päin karia, härkäpäisesti pää punasena huutaen ja vastustajia haukkuen.
Älysi nyt kuitenkin ensimmäisenä rottana hypätä uppoavasta laivasta ja palata takaisin oman Jukojärven Osuuskunta Jukokaistaan puuhastelemaan.

Vielä,kun peittäisivät sen kaapelin edes?

Miten tähän saadaan uppoamaan miljoonia euroja?

Virkistyksenä on tosi hauskaa lukea tätä lähihistorian suurinta laajakaistamunauksen etenemisen aiheuttamaa keskustelua.

Tulihan se keuruun kaupunki ainakin väliaikaisesti järkiinsä ja Harri Oksanen myös kun purki laajakaistäpäätöksen. Valittajat valmiiksi! Mitähän seraavaksi?

Esim. https://www.phpoy.fi/index.php/kuitu

Alla oleva lista kertoo vakuuttavasti, että valitukset ovat olleet aivan paikallaan. VIVI ja Hallinto-oikeudet ovat hylänneet peritä 14 kuntien KSVV Oy:n rahoituspäätöstä laittomina.

Ei kai nämä viranomaiset hylkää päätöksiä ellei ne ole selvästi lainvastaisia.

1. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi Viitasaaren hallituksen 2016 tekemän päätöksen osallistua Keski-Suomen Valokuituverkot Oy osakkaaksi lainvastaisesti syntyneenä.

Viestintävirasto on hylännyt seuraavat tukihakemukset kuntien liika maksaman tuen vuoksi
2. Multian tukipäätös: 7.6.2017, Dnro:1020/941/2013, hylätty
3. Konneveden tukipäätös: 22.2.2018, Dnro: 1493/9520/2010, hylätty
4. Kivijärven tukipäätös: 15.6.2018, Dnro: 569/9520/2010, hylätty
5. Kannonkosken tukipäätös: 15.6.2018, Dnro: 570/9520/2010, hylätty

6. Multialle Korkeimman hallinto-oikeuden langettava päätös
Muu päätös 3833/2018
Kunnallisasiaa koskeva valitus, Multia Antopäivä: 22.8.2018
Taltionumero: 3833
Diaarinumero: 3145/3/15
ECLI- tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T3833
Asia Kunnallisasiaa kokeva valitus
Valittaja Multian kunta
Päätös, jota valitus koskee
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 2.9.2015 nro 15/0647/3, Multialle langettava tuomio

KSML
Multian laajakaistaan linkittyvä takauspäätös meni nurin – hallinto-oikeus totesi sen syntyneen virheellisessä järjestyksessä
28.11.2018

Yksi laajakaistarakentamiseen linkittyvistä valituksista on tullut näillä näkymin maaliin.
Päivi Liimatainen
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Multian kunnanvaltuuston joulukuussa 2016 tekemän päätöksen, jolla kunta myönsi omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Kuntarahoituksen välisille johdannaissopimusjärjestelyille.

https://www.ksml.fi/kotimaa/Multian-laajakaistaan-linkittyvä-takauspäätös-meni-nurin-–-hallinto-oikeus-totesi-sen-syntyneen-virheellisessä-järjestyksessä/1290725

HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden viikolla 8/2019 antamia kuntien päätösten kumoamisia

7. Multia, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0171/2

Valituksenalainen päätös: Multian kunnanhallituksen päätös 9.2.2017 § 25

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätökset, jotka koskivat kunnan edustajan nimeämistä ja tämän valtuuttamista päättämään Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien kokouksessa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle annetun pääomalainan muuttamisesta sijoitukseksi mainitun yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

8. Pihtipudas, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0172/2

Valituksenalainen päätös: Pihtiputaan kunnanhallituksen päätös 18.4.2017 § 85

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätökset, jotka koskivat kunnan edustajan nimeämistä ja tämän valtuuttamista päättämään Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien kokouksessa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle annetun pääomalainan muuttamisesta sijoitukseksi mainitun yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

9. Karstula, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0173/2

Valituksenalainen päätös: Karstulan kunnanvaltuuston päätös 29.5.2017 § 20

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

10. Pihtipudas, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0175/2

Valituksenalainen päätös: Pihtiputaankunnanvaltuuston päätös 29.5.2017 § 33

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

11. Multia, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0176/2

Valituksenalainen päätös: Multian kunnanvaltuuston päätös 30.5.2017 § 29

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

12. Multia, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0177/2
Valituksenalainen päätös: Multian kunnanvaltuuston päätös 10.4.2018§ 22
Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

13. Pihtipudas, Antopäivä:19.2.2019Päätösnumero: 19/0178/2
Valituksenalainen päätös: Pihtiputaan kunnanvaltuuston päätös 23.4.2018§ 35
Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

14. Karstula, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0179/2
Valituksenalainen päätös: Karstulan kunnanvaltuuston päätös 14.5.2018§ 12
Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

https://oikeus.fi/hallintooikeudet/hameenlinnanhallinto-oikeus/material/attachments/oikeus_hallintooikeudet_hameenlinnanhallinto-oikeus/viikkotiedotteet/ZBM6r1uFL/Viikkotiedote_8_2019.pdf

Niittenkin kuntien päätökset ovat lainvastaisia joista ei valitettu ja koskivat noita samoja valokuiturakentamiseen kuuluvia päätöksiä.

Valitusoikeus kuuluu demokratiaan eikä sitä saa kunnassa painostuksella tukahduttaa. Tapana kunnissa kuten esim. Pihtiputaalla on tosin ollut kuten tässäkin jutussa että valittajia syytetään yhtiön huonosta taloudellisesta tilasta, mutta tuo huono taloudellinen tila johtuu paremminkin huonosta kuntien hallinnosta jonka seurausta tässä tapauksessa on yhtiön huono tilanne.

Laajakaistakuntien ahdinko syvenee
Mielipidekirjoitus 05.04.2019 03:00

”Kannonkosken tulos himpun verran miinuksella”, ”Konneveden kunta on kriisikunnan rajoilla”, ”Kyyjärvi täyttää nyt kriisikunnan kriteerit”, ”Pihtiputaan kunnan talous repsahti” ja ”Talous romahti Uuraisilla”. Nämä ovat poimintoja viime päivien uutisotsikoista.

Karstulan tilinpäätöksessä 2018 todetaan: ”Erityisesti Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takaukset 4 303 065 euroa ja epävarmuudet sen tulevaisuudesta...” Multian tilinpäätöksessä 2018 todetaan: ”Omistajakuntien takausvastuut ovat yhteensä vajaat 30 milj. euroa. Riskinä on, että takausvastuut lankeavat kunnille, jollei yhtiön rahoitusta saada kuntoon.”

Huoli kuntien kyvyistä selviytyä ydintehtävistään antaa syyn pohtia kuntien hallinnollisia, oikeudellisia ja taloudellisia ongelmia laajakaistarakentamisessa.

Oikeusistuimet, korkein hallinto-oikeus mukaan lukien, ovat kumonneet kuntien laajakaistapäätöksiä toistakymmentä kappaletta. Viestintävirasto (Liikenne- ja viestintävirasto Traficom 1.1.2019 alkaen) on hylännyt osakaskuntien tukihakemuksia.
Keski-Suomen Verkkoholding Oy/Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n kymmenen osakaskuntaa (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka) ovat vakavissa ongelmissa. Uurainen tehtyään Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa onnettoman sopimuksen, on myös ongelmissa.

Tässä ei pitäisi olla uutta eikä yllättävää, sillä kuntien luottamuselimissä, lehtien palstoilla ja muissakin tiedotusvälineissä hanketta on käsitelty kriittisesti vuodesta 2011 alkaen.
On aihetta tutkia, onko Keski-Suomen alueen laajakaistaverkkojen rakentamisessa toimittu lainvastaisesti, annettu väärää tietoa kuntien päätöksentekijöille, jätetty huomioimatta tai tarkastamatta päätöksenteossa virkavelvollisuuteen kuuluvia huolellisuuteen velvoittavia seikkoja, jatkettu kriisiyhtiöiden toimia lisäämällä vastuita sekä haettu ja saatu valtion ja EU-tukia väärin perustein.

Tutkinnan tulisi koskea laajakaistakuituverkkojen rakentamista, niihin osallistuneiden kuntien päätöksiä takauksien ja suoran rahoituksen muodossa, hankkeeseen myönnettyjä valtion ja EU-tukia, rakentamiseen liittyviä kriisiyhtiöitä ja virkavastuulla toimivien päätöksentekoja, sekä kriisiyhtiöiden kirjanpitoja ja tilintarkastuksia.

Hannu Luotola
Saarijärvi

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Laajakaistakuntien-ahdinko-syvenee/1352049

On todella suuri ja arvokas asia, että Keuruu älysi viimeinkin hypätä pois noiden sekopoltsien kelkasta

Keski-Suomessa touhuilee 6 kuntien omistamaa laajakaistayhtiötä valokuituineen.
- Pohjoisen Keski-Suomen laajakaistapalvelut (PKSV), 9 kuntaa
- Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV), 10 kuntaa
- Uuraisten valokuituverkot, Kuuskaista ja Uurainen
- Kuhmoisten valokuitu, Kuuskaista ja Kuhmoinen
- Kuuskaistan palvelut Oy
- Kuuskaista Osuuskunta

https://ksvv.fi/ksvv-oy/

Maksavia tilaajia asiakkaina heillä on hyvin vähän, penetraatio noin 7 %.
Yhtiöiden tilinpäätökset 2017 kertovat, ettei yhtiöillä ole rahaa.

Vuosien 2008 – 2017 aikana nämä ”yhtiöt” ovat kunnallisella ”osaamisella”, ”päätöksenteolla” ja ”hallinnolla” hankkineet liikevaihtoa 16,025 Meuroa ja sillä tehneet tappiota – 7,162 Meuroa.

Kuuden (6) yhtiön omat pääomat yhteensä ovat negatiivisia -6,927 Meuroa ja vieras pääoma -42,143 Meuroa.

Melkein kaikki investoinneissa ja tappioiden kattamisessa käytetyt rahat ovat tulleet kuntien kautta verottamalla hankituista varoista, yhteensä -56,222 Meuroa.

Keski-Suomen kuntien ”tappi” on ollut todella auki ja hukassa ja nyt näiden kuntien talous onkin uppoamassa, kun ne ovat saavuttaneet ”kriisikutien” rajan

https://www.keskisuomi.fi/filebank/24760-K-S_Laajakaistahanketilanne.pdf

Ja Kuuskaista on yrityssaneerauksessa vai? Kuuskaista ei maksa osuuttaan Uuraisten yhtiössä joten kunta maksaa! Tappi on tosiaan auki...
Miten ovat hölmöjä kuntapäättäjät.

Kuituverkko

Älytön valitus

11.5.2012 7:14
Onko kellään mielipidettä kuituverkkohankkeesta?
Täällä odotellaan kaivuria ja kuitua, jotta nettiin pääsisi, mutta jollain näyttää olevan "kapuloita" rattaissa?

Ketjun kysymykseen löytyy vastaus: Saarisen johtama Kuuskaista vaan hommiin niin ainakin rahareikä löytyy.

Kunnat päättivät liittyessään yhtiöön antaa omavelkaiset takaukset ja silloin ei perusteltu millään tavoin miksi annetaan omavelkaiset takaukset- takausmuodoista kaikkein ankarin vaihtoehto. Vai tiesivätkin suunnittelijat jo tuolloin sen mahdollisuuden ettei yhtiö tule pärjäämään ja yhtiön lainat ja maksuerät pitää saada nopeasti kuntien kautta hoidettua kuntoon?

Keski-Suomen laajakaistasotkussa uusi käänne – valokuituyhtiön 130 000 euron lainaerä kuntien maksettavaksi

06.04.2019 07:00 Keskisuomalainen

Valokuituverkkojen rakentamiseen käytetyt velat ovat vaarassa langeta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajakuntien vastuulle.

Maarit Vaaherkumpu

Kymmenen kunnan omistama Keski-Suomen Verkkoholding (KSVH) Oy ei ole pystynyt maksamaan tämän vuoden ensimmäistä lainanhoitoeräänsä Kuntarahoituksen myöntämästä lainasta. Kuntarahoitus on jo jyvittänyt erän omistajakunnille, joilla on yhteensä 29 miljoonan euron takausvastuut yhtiön lainoista.

Laskut lainanhoitoerästä voidaan laittaa kunnissa maksuun jo aiempien takauspäätösten perusteella ilman erillistä päätöksentekoa.

KSVH omistaa Keski-Suomen Valokuituverkot (KSVV) Oy:n joka on rakentanut nopeiden tietoliikenneyhteyksien valokuituverkkoja pääasiassa omistajakuntiinsa. KSVH on rahoittanut KSVV:n toimintaa sijoituksilla ja lainoilla.

Kuntien takaamia lainoja on ollut tarkoitus hoitaa KSVV:n tuloilla, mutta tulot eivät nykytasolla riitä tähän. Jos lainat kaatuvat kokonaan omistajien niskaan, se toisi vaikeuksia erityisesti heikoimmassa taloustilanteessa oleville kunnille.

KSVV:n toimitusjohtajan Janne Paunosen mukaan kuntien nyt maksettavaksi päätynyt lainanhoitoerä oli 130 000 euroa. Kunnille siitä jaetut osuudet vaihtelevat sen mukaan, kuinka suuret kuntien takaukset ovat ja maksetaanko lainoista tässä vaiheessa pelkkiä korkoja vai myös lainanlyhennystä.

Lainanhoitomaksuja kertyy tänä vuonna Paunosen mukaan 545 000 euroa. KSVH ei Paunosen mukaan pysty hoitamaan tämän vuoden muitakaan lainanhoitoeriä, ellei se saa Viestintävirastolta hakemiaan tukirahoja tai muuta ulkopuolista rahoitusta.

–  KSVV:lle on kertymässä tänä vuonna käyttökatetta 300 000 euroa, mutta se on jo korvamerkitty viime vuoden valokuiturakentamisen maksuihin, Paunonen kertoo.

KSVV on odottanut saavansa Viestintävirastolta 4,6 miljoonaa euroa valtakunnallisen Laajakaista kaikille -hankkeen tukia kuuteen kuntaan jo rakennetuista verkoistaan. Yhtiö on aiemmin saanut valokuiturakentamiseen ely- keskuksen kautta EU-tukia 3,2 miljoonaa euroa.
Viestintävirasto on tehnyt osasta tukihakemuksia jo kielteiset päätökset muun muassa sillä perustella, että hankkeissa on käytetty liikaa julkista tukea. Valitusprosesseja näistä päätöksistä on yhä kesken.

Viime vuonna KSVH muutti yhtiöiden välisiä rahoitusjärjestelyjä toivoen, että vielä keskeneräiset tukipäätökset kääntyisivät myönteisiksi. Toive ei toteutune, sillä tällä viikolla Viestintävirasto antoi kaksi kielteistä tukipäätösluonnosta. Yhtiö valmistelee nyt niistä lausuntoja.

Verkkoyhtiöiden omistajakunnat ovat Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi, Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi. Yhtiöt perustettiin vuonna 2014 jatkamaan laajakaistahankkeita, jotka olivat jääneet Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta kesken.

Takausten lisäksi kunnat ovat antaneet yhtiöön pääomia.

https://www.ksml.fi/kotimaa/Keski-Suomen-laajakaistasotkussa-uusi-käänne-–-valokuituyhtiön-130-000-euron-lainaerä-kuntien-maksettavaksi/1352642

Miten voi olla mahdollista ettei 30 000 000€:n yhtiö suoriudu 130 000€:n maksuvelvoitteesta?

Kynällä tehty puliveivaus. Kuka on tilintarkastaja? Ei kai vaan BDO?

Surullista, että Kuuskaistan epäonnistuttua lähdettiin harvoja asiakkaita ja tilauksen tehneitä pelastamaan veronmaksajien rahoilla. Maksavia asiakkaita on ollut vaikeuksia löytää jo Kuuskaistan ajoista lähtien. Silti projektia on puskettu voimalla eteenpäin, vaikka kassavirta on puuttunut. Eikö kellään ole tullut mieleen, että maaseudun asukkaat ovat iäkkäämpiä ihmisiä tai netin peruskäyttäjiä, jotka pärjäävät edullisilla 3/4G-yhteyksillä.

Se on vielä että Pihtiputaan, Multian, Konneveden, Kannonkosken valtuustot eivät päättäneet johdannaisista joidenka perusteella nyt maksavat korkoja. Eli, tuleeko ongelmia?

Keski-Suomen valokuituverkkojen rakentamisen takaukset kaatuvat kuntien vastuulle

10 keskisuomalaista kuntaa on taannut holdingyhtiön velkoja yhteensä 29 miljoonalla eurolla.

Valokuituverkot 8.4.2019 https://yle.fi/uutiset/18-45217

Antti Seppälä / Yle

Keski-Suomen kylien laajakaistarakentaminen on pahassa vastatuulessa.

Viestintävirasto ei myönnä valtiontukea Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n verkkorakentamiselle, ja uusien asiakkaiden pitäisi maksaa lähes kokonaan laajakaistaliittymänsä rakentamisesta syntyvät kustannukset.

Noin 4,7 miljoonan euron valtiontukien puute kaatuu laajakaistahanketta rahoittanutta Keski-Suomen verkkoholdingia omistavien kuntien niskaan.

– Holdingyhtiöllä ei tällä hetkellä ole sellaisia tuloja, että Kuntarahoituksen lainanhoitokulut pystyttäisiin maksamaan. Oman tulorahoituksen riittävyyteen on matkaa vuosia, sanoo Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen.

Suur-Keuruu lehden mukaan yhtiön lainoja on jo alkuvuodesta langennut omistajakuntien maksettavaksi.

10 keskisuomalaista kuntaa on taannut yhtiön velkoja yhteensä 29 miljoonalla eurolla.
Omistajakunnat ovat:
• Konnevesi
• Kannonkoski
• Toivakka
• Kyyjärvi
• Karstula
• Multia
• Luhanka
• Pihtipudas
• Kivijärvi
• Petäjävesi

Valokuituverkon rakentaminen kylille takkuaa - verkkoyhtiö otti aikalisän ja perui rahoitushakemukset (14.11.2017)
https://yle.fi/uutiset/3-10507289

Laajakaistan rakentaminen tössähti, nyt riidellään korvauksista (14.11.2017)
https://yle.fi/uutiset/3-9292050

Laajakaista oraville? Poliitikkojen lempihankkeessa netti yhteen taloon on maksanut jopa kymmeniätuhansia 30.3.2016)
https://yle.fi/uutiset/3-8775816

https://yle.fi/uutiset/3-10728293

SUOMENMAA

Laajakaistalle vankka kannatus Keski-Suomen piirikokouksessa

Pirjo Kontio 12.4.2014 19:40

Keskustan Keski-Suomen piiri vetoaa kokouksen kannanotossaan maakunnan KUNTAPÄÄTTÄJIIN valokuituverkon rakentamista koskevien myönteisten PÄÄOMITUS- ja LAINANTAKAUS päätösten tekemiseksi.

https://www.suomenmaa.fi/image-3.187494.669a24d8fe?size=1024

https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/52215/e75cc6e33b&app=NeoDirect&com=6/3/52215/e75cc6e33b

Keski -Suomalainen tänään ihan pääkirjoituksessa puhuu puolitotuutta. Johan pikkuhiljaa tulee ymmärretyksi kuinka vaikeaa on tajuta yksinkertaista tukiasiaa.

Lehdessä ei mainita mitään siitä että laissa hyväksytty 90%;n julkisen tuen osuus tukikelpoisista kustannuksista on reippaasti ylittynyt eikä siihen että kunnat eivät hoida velvollisuuksiaan tässä asiassa.

Ajaisipa keskisuomalainen ihminen ja lehti yhtä suurella voimalla järvien ja vesien puolesta.

Kannattaapi Multian miettiä tätä ennenkö makselee Holdingin korkoja

Kuntaliitto:

”Kuntien yrityksille myöntämä tuki kuuluu Euroopan unionin valtiontukisäätelyn piiriin. Säännöt koskevat kaikkia toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta etua.

​Valtiontukien säätelyn kannalta ei ole merkitystä, onko kysymyksessä yksityinen vai julkisomisteinen yritys. Valtiontukisäännöksiä sovelletaan myös kuntien tai kuntayhtymien omistamiin yrityksiin. Koska valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, on annettavalle tuelle löydettävä hyväksyttävä peruste. Lisäksi tuki on myönnettävä yksityiskohtaisten menettelysäännösten mukaisesti.”

Toisin sanoen - suomeksi - tukipotti vaan kasvaa ja menossa pitkälti yli 100 prosentin.

Onkohan tässä olemassa velkojan suosimista kun viimeksi näköjään maksetaan pankille? Kaikille muille ensin. Hehheh. Miten toimii yhtiön hallitus joiden tulisi ajaa omistajien eli kuntien etua mutta korvamerkkaavat rahat muiden eduksi?

Mielipidekirjoitus 15.04.2019 03:00 Keskisuomalainen

Laajakaistasotkuissa valtio on väärä syyllinen

Pääkirjoituksessaan 10.4. Keskisuomalainen sortuu halpaan populismiin syyttäessään valtion ajavan digitalisoituvia kuntia kriisiin.

Suomessa valtaa käytetään eduskunnan säätämien lakien ja tätä nykyä myös Euroopan unionin säädösten puitteissa.

Viranomaisen tulee toimia lakien mukaan. Näin on Traficomkin (aikaisemmin Viestintävirasto) toiminut laajakaistahankkeessa. Tämän ovat oikeusistuimet (Korkein hallinto-oikeus, Hämeenlinnan hallinto-oikeus) useaan otteeseen todenneet.

Vastoin lakia on siis toimittu sekä kunnissa että valokuituyhtiössä.
Tästä ei pidä valtiota syyttää. Kunnissa on peiliin katsomisen paikka.

Kuntien itsehallinnollinen asema on turvattu perustuslaissa, joskin sitä on jouduttu Kittilän tapauksen johdosta jossain määrin suitsimaan.

Kuntien tehtävät on kirjattu lakiin. Laajakaistayhteyksien oma rakentaminen ei kuulu kuntien ydintehtäviin.

Osa keskisuomalaisista kunnista on lukuisista varoituksista huolimatta lähtenyt ensin Verkko-osuuskunta Kuuskaistan ja sittemmin Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n / Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n ”kelkkaan” ottamatta huomioon näiden taloudellista kantokykyä, osaamista ja erityisesti EU:n ja laajakaistalain tukiedellytyksiä. Realismia asiassa ei ole ollut yhtään.

Kukaan ei kiistä laajakaistayhteyksien tarpeellisuutta, mutta kiinteän valokuituyhtey¬den vetäminen joka niemeen ja notkoon nykytekniikan aikakaudella ei ole edes tarpeellista, järkevää eikä taloudellisesti mahdollista.

Kalevi Kuorelahti
Jyväskylä

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Laajakaista-sotkuissa-valtio-on-väärä-syyllinen/1357909

Kalevi on erittäin oikeassa.

Kannattaa vilkaista tuoltakin laajakaistan laajoja seikkailuja ja kaarroksia.


https://keskustelu.suomi24.fi/t/15621784/tutkintapyynto-keski-suomen-laajakaistasta!

Hallinto-oikeudet ja viestintävirasto ovat hylänneet jo 14 kuntien tekemää KSVV Oy:n rahoituspäätöstä laittomina. Käsittelyssä on vielä noin 5 joiden tulos on arvatenkin langettava.

Miten on ylipäätään mahdollista, että kunnat ja kunnan virkamiehet tekevät asiassa jatkuvasti lainvastaisia päätöksi, ja vastoin kuntalaisten ja veronmaksajien etuja?

1. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi Viitasaaren hallituksen 2016 tekemän päätöksen osallistua Keski-Suomen Valokuituverkot Oy osakkaaksi lainvastaisesti syntyneenä.

Viestintävirasto on hylännyt seuraavat tukihakemukset kuntien liikaa maksaman tuen vuoksi
2. Multian tukipäätös: 7.6.2017, Dnro:1020/941/2013, hylätty
3. Konneveden tukipäätös: 22.2.2018, Dnro: 1493/9520/2010, hylätty
4. Kivijärven tukipäätös: 15.6.2018, Dnro: 569/9520/2010, hylätty
5. Kannonkosken tukipäätös: 15.6.2018, Dnro: 570/9520/2010, hylätty

6. Multialle Korkeimman hallinto-oikeuden langettava päätös
Muu päätös 3833/2018
Kunnallisasiaa koskeva valitus, Multia Antopäivä: 22.8.2018
Taltionumero: 3833
Diaarinumero: 3145/3/15
ECLI- tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T3833
Asia Kunnallisasiaa kokeva valitus
Valittaja Multian kunta
Päätös, jota valitus koskee
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 2.9.2015 nro 15/0647/3, Multialle langettava tuomio


HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden viikolla 8/2019 antamia kuntien päätösten kumoamisia

7. Multia, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0171/2

Valituksenalainen päätös: Multian kunnanhallituksen päätös 9.2.2017 § 25

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätökset, jotka koskivat kunnan edustajan nimeämistä ja tämän valtuuttamista päättämään Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien kokouksessa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle annetun pääomalainan muuttamisesta sijoitukseksi mainitun yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

8. Pihtipudas, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0172/2

Valituksenalainen päätös: Pihtiputaan kunnanhallituksen päätös 18.4.2017 § 85

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätökset, jotka koskivat kunnan edustajan nimeämistä ja tämän valtuuttamista päättämään Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien kokouksessa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle annetun pääomalainan muuttamisesta sijoitukseksi mainitun yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

9. Karstula, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0173/2

Valituksenalainen päätös: Karstulan kunnanvaltuuston päätös 29.5.2017 § 20

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

10. Pihtipudas, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0175/2

Valituksenalainen päätös: Pihtiputaankunnanvaltuuston päätös 29.5.2017 § 33

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

11. Multia, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0176/2

Valituksenalainen päätös: Multian kunnanvaltuuston päätös 30.5.2017 § 29

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

12. Multia, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0177/2
Valituksenalainen päätös: Multian kunnanvaltuuston päätös 10.4.2018§ 22
Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

13. Pihtipudas, Antopäivä:19.2.2019Päätösnumero: 19/0178/2
Valituksenalainen päätös: Pihtiputaan kunnanvaltuuston päätös 23.4.2018§ 35
Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

14. Karstula, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0179/2
Valituksenalainen päätös: Karstulan kunnanvaltuuston päätös 14.5.2018§ 12
Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

https://oikeus.fi/hallintooikeudet/hameenlinnanhallinto-oikeus/material/attachments/oikeus_hallintooikeudet_hameenlinnanhallinto-oikeus/viikkotiedotteet/ZBM6r1uFL/Viikkotiedote_8_2019.pdf

Keuruu onnistui välttämään nämä kurimukset hyppäämällä kelkasta viime tipassa pois.

Keski-Suomen valokuituyhtiöiden 6 kpl liikevaihto (yläkuva) ja tulos (alakuva) 1000 euroa

https://4.bp.blogspot.com/-HQ9gMRhS29A/XLrT6PnuBgI/AAAAAAAAAXQ/cIgGaRuHr0gx8lLieI0cj_q0To3DLq17QCLcBGAs/s1600/kuvat.png

Keski-Suomen valokuituyhtiöiden 6 kpl oma ja vieras pääoma 1000 euroa

https://1.bp.blogspot.com/-CPb40c2Uvc8/XLrUTP_sb7I/AAAAAAAAAXY/TYn6r4C9zrYk-e4BTZjAJ1jhMmUdDW6LQCLcBGAs/s640/kuva1.png

Katsokaapas mitä löytyy esityslistalta Petäjäveden kunnan hallituksen kokoukseen 29.4.2019 klo 14

Arvelen, että "yhtiön erittäin vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi" rahan mouruaminen kunnilta on taas alkanut. Oletettavasti tarvitaan uutta rahaa miljoonia euroja.

Siinä sitä on kunnanhallituksien jäsenillä ja valtuutetulla naurussa pitelemistä, kun kunnanjohtajat esittelevät toimenpiteitä erittäi vaikean taloustilanteen ratkaisemiseksi ja että saa jatkaa taas vuoden täysin kannattamatonta hommaa.

• Esityslistat
• Pöytäkirjat
• Viranhaltijapäätökset

Kokouksen KHALL:29.4.2019 14:00 esityslista:
§ Otsikko

--------------------------------------
-----------------------------------------

77 Täyttöluvat vanhuspalveluihin

78 Sivistystoimen johtamisjärjestelyt

79 Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ylimääräinen yhtiökokous ja yhtiökokousedustajan evästäminen

80 Ilmoitusasiat

81 Muut asiat


79 Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ylimääräinen yhtiökokous ja yhtiökokousedustajan evästäminen

Valmistelija: hallintojohtaja, puh. 040 735 6560

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidetään 8.5.2019 Konnevedellä. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiön erittäin vaikeaa taloudellista tilannetta ja siihen liittyviä KSVH:n hallituksen ratkaisuehdotuksia.

Petäjäveden kunnan yhtiökokousedustajana toimii kunnanjohtaja ja varaedustajana hallintojohtaja.

Kunnanjohtajan ehdotus

Kunnanhallitus antaa evästyksensä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokousedustajalle.

Päätös

???????????????????

https://ktweb.petajavesi.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm? elin=KHALL&pvm=29.4.2019 14:00

Ei yhtään euroa siihen virmaan enää! Pitää irtautua jos ei ole myöhästä. Mikä pikemmin irti sen parempi!

Ei ole yhtään ihme ettei tuota järjestelyä kilpailutettu. On keksitty varma rahasampo joka saa aina verotulorahaa kunnilta ja työntää sitä eteenpäin kenelle päätetään antaa, muttei anneta sitä korkojen maksuun koska on priorisoitu toisella tavalla. Kunnat saa hoitaa korot ja lyhennykset kuten lehdessä muistaakseni luki.

Minulla on mielipide kuituverkkohankkeesta

Kuitua vaan kaikille!
Sitten helppo tehdä Haaviston hyväveli Caruna temppu
vrt. sähkönsiirto
Langaton kehittyy kokoajan ja siellä on useampi operaattori
kilpailemassa ja pitää käyttökustannukset kohtuullisena

... eikä tarvii laittaa kuseen koko kuntaa muutaman kuidun tarvitsijan takia...

Ammatilaiset tietäjät tiesivät jo aikaisessa vaiheessa, ettei Keski-Suomen Liiton ja kuntien suunnitelmissa ei ole totuuden siementäkään ja järjen häivääkään. Ja he varoittivat ja kertoivat siitä selkeästi.

"Laajakaista kaikille on moninkertaisesti kalliimpi kuin arvioitu

laajakaista 2.11.2009 https://yle.fi/uutiset/18-15997

Nopean laajakaistakaapelin rakentaminen Keski-Suomeen tulee monta kertaa kalliimmaksi kuin alun perin arvioitiin. Arvio rakentamiskustannuksista Keski-Suomessa on noussut alkuperäisestä 10–15 miljoonasta lähes 40 miljoonaan.

Projektipäällikkö Seppo Siltasalmen mukaan Keski-Suomen kunnat ovat niin haja-asuttuja, eikä asutus ole teiden tai jokien varsilla, että verkosta tulee melko laaja. Se taas lisää kustannuksia.

Valokuidun runkoverkon rakentamisesta vähintään kolmasosan rahoittavat teleyritykset ja valtio enintään toisen kolmasosan. Viimeisen kolmasosan maksavat keskisuomalaiset kunnat. Kunnille jää maksettavaksi joko 33, 22, tai 8 prosenttia riippuen siitä, mihin maksuluokkaan viestintäministeriö kunnan luokittelee. Kuntien osuuteen on mahdollista saada myös EU-rahoitusta.

Nopean laajakaistakaapelin rakentaminen Keski-Suomeen nytkähti perjantaina askeleen eteenpäin, kun asiasta jätettiin hankesuunnitelma viestintävirastolle.

Lähteet: YLE Keski-Suomi"

https://yle.fi/uutiset/3-5910608

Sitten Mauri Pekkarinen kertoi Keskisuomalaisessa, että Keski-Suomen laajakaista maksaa ainakin 180 M€.

Ja sitten Kuuskaista teki sopimukset laajakistasta 15 kunnan kanssa yhteishintaan 165 M€.
Rakennettavien kaapelien metrihinta oli 20 €/m, kun se oli koko Suomessa ollut noin 6,40 €/m ja vielä 2017 viestintäviraston julkaisun mukaan 8,20 €/m.

Mutta noista hyvin ylihintaisista sopimuksista ja ennakkomaksuista huolimatta rakentaminen tökkäsi Kuuskaistalta rahanpuutteeseen ja samoin on käynyt myös Keski-Suomen Valokuitu Oy:lle

Mitä ja kenen rahaa olisi sitten ollut tuo 20 - 6,40 = 13,40 €/m?

Kepun tupaillassa laajakaistan puuhamies esitteli ja kertoi, että kustannusarvio kannattaa tehdä riittävän korkeaksi, koska valtion tuki lasketaan prosentteina kustannusarviosta!!!!!!!!!!!!

Sillalailla sanoisi Karva

Miksi maakuntavaltuusto tai -hallitus tai molemmat ja maakuntajohtaja hyväksyivät tuommoset hinnat kilpailutuksessa ja vielä uudelleen kuntien omalle yhtiölle ja miksei tämäkään yhtiö pärjää yhtään?

Yhtiökokous 8.5. 2019 Konnevedellä. Todennäköisesti lehti keskisuomalainen tekee taas jutun ennen kokousta. Paunosen esitykset sanasta sanaan . Ylistetään hanketta maasta taivaaseen. Nyt ainakin valehdellaan, jos vielä yritetään kunnilta roitua jollain konstilla lisää rahaa, koska Hallinto-oikeudet ovat torpanneet kuntien edellisiä päätöksiä toistakymmentä. Tutkintapyyntö oli paikallaan.

KEPUn valeliturkia senkun jatkuu ja Suomen valtion syyllistäminen Kepulaisten omista töpeksimisistä ja väärinkäytöksistä. Kaikki on yhdessä köntissä.

Joonas Könttä
KAIKKI YHDESSÄ KÖNTÄSSÄ

Laajakaista kaikille
10.4.2019 Joonas Könttä

Nopea internetyhteys alkaa olla jo juoksevaan veteen ja sähköön verrattava välttämättömyys. On häpeällistä, että moni on vielä tahtomattaan nopeiden yhteyksien saavuttamattomissa. Kyse on alueellisesta tasa-arvosta.

Työn kattavan laajakaistaverkon parantamiseksi on jatkuttava.

Ajankohtainen kysymys on Keski-Suomen Verkkoholding (KSSV) Oy:n talouden tukeminen.

Yhtiö rakennuttaa Keski-Suomessa kymmeneen kuntaan nopeita laajakaistayhteyksiä. Valtion tulisi maksaa avustuksia luvatun mukaisesti.

On harmillista, että viestintäministeri Bernerin johdolla ei saatu korjattua Keski-Suomen Verkkoholdingin epäselvää avustustilannetta ja näin turvattua toiminnan taloudellista vakautta. Tämä asia on yksinkertaisesti korjattava.

Ei voi olla niin, että ensin valtio lupaa tukea kuntia laajakaistarakentamisessa, mutta lopulta vetää tukensa pois.

Epätasa-arvoinen tilanne vaatii pikaista selvyyttä. Laajakaista kuuluu kaikille.

http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273917-laajakaista-kaikille

Ei ole niin ja ei ole näin! Onko tämäkin näin aivopesty vai eikö hän tajua että laajakaistaehdot on tässä toteutuksessa poljettu maanrakoon ja kunnat ovat rahoittaneet valtion osuuden yhtiölle. Yhtiö on saanut siis jo sen määrän ja ylikin julkista rahaa joka oli tukena luvattu. Kuntien antama tuki on valtion varoista annettua tukea. Mikä näissä poliitikoissa oikein mättää?

Oma etu, puolueen etu, pitkä väli, pitkä väli, yhteinen etu....

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ylimääräinen yhtiökokous ja yhtiökokousedustajan evästäminen

Valmistelija: hallintojohtaja, puh. 040 735 6560

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidetään 8.5.2019 Konnevedellä. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiön erittäin vaikeaa taloudellista tilannetta ja siihen liittyviä KSVH:n hallituksen ratkaisuehdotuksia.

Petäjäveden kunnan yhtiökokousedustajana toimii kunnanjohtaja ja varaedustajana hallintojohtaja.

Kunnanjohtajan ehdotus

Kunnanhallitus antaa evästyksensä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokousedustajalle.

Päätös

Tapio Kokkonen poistui kokouksesta ennen asian käsittelyä (syy: intressijäävi). Kunnanhallitus valitsi puheenjohtajaksi Hanna Hautamäen.

Kunnanhallitus antoi evästyksensä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokousedustajalle seuraavaa: Kunta ei esitä jatkorahoituksen myöntämistä ja kunnanjohtajan on pyrittävä minimoimaan vahingot.

https://ktweb.petajavesi.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=2&filename=56540658.doc&pykno=79&elin=KHALL&lis=0&pvm=29.4.2019 14:00

Laajakaistayhtiö on kriittisessä tilanteessa
Toimitus | 7.5.2019 | Tilaajille, Uutinen

Tässä ei nyt liputuskaan auta. Laajakaistayhtiö on kriittisessä tilanteessa. Maanantaisen kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen kunnanjohtaja Eero Vainio kertoi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n kriittisestä tilanteesta. Ylimääräinen yhtiökokous...
lue lisää

https://petajavesilehti.fi/2019/05/laajakaistayhtio-on-kriittisessa-tilanteessa-juttu-vain-tilaajille/

TRAFICOM (Viestintävirasto) hylkäsi 5.3.2019 KSVV:n tukihakemukset
- Luhanka
- Petäjävesi
- Joutsa

Aijemmin Viestintävirasto oli hylännyt tukihakemukset
- Kivijärvi
- Kannonkoski
- Konnevesi
- Multia, hylätty puolet 441000 € jo Kuuskaistan aikaan myönnetystä tuesta

Hylkäyksen syy on, että nämä kunnat ovat maksaneet ja sitoutuneet kaikkiin KSVV:n investontikustannuksiin vastoin laajakaista lakia. Ne ovat ylittäneet lainmukaisen julkisen tuen 3 - 4 kertaisesti laissa säädetyn enimmäismäärän veronmaksajilta kerätyillä rahoilla

https://www.traficom.fi/fi/viestinta/viestintaverkot/nopea-laajakaista-hankkeen-tuki-ja-maksupaatokset

Rahat loppu ja se on valtion syy

KSVV:n ja omistajakuntien väki on käynyt 31.1.2019 mouruamassa kurjuuttaan eduskunnassa linkissä olevan esityksen kanssa.

Ja samalla ovat syyllistäneet valtiota omista taitamattomista tekemisistään.

Alla olevien linkkien sisältö on hyvin paljastava tilanteen paniikista.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2019-AK-242420.pdf

https://www.traficom.fi/fi/viestinta/viestintaverkot/nopea-laajakaista-hankkeen-tuki-ja-maksupaatokset

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV Oy)

• Kuuskaista ajautui rahoitusvaikeuksiin 2013
– Kuuskaista oli Keski-Suomen liiton kilpailuttama operaattori
– Kunnat ja asiakkaat olivat maksaneet Kuuskaistalle ennakkoon useita miljoonia euroja

• Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH Oy)
– KSVH Oy:n omistaa 10 kuntaa
– KSVH Oy omistaa 100 % KSVV Oy:stä
–
• KSVV Oy
– Liiketoiminta on aloitettu 2014 luottaen valtiontuen saamiseen
– Palveluja tuotetaan ja myyntiä tehdään 15 kunnassa
– Palveluja tarjotaan myös muiden omistamissa verkossa
– Laajakaistalain mukaisia hankkeita 11 kunnassa
– Käytössä 2600 asiakasyhteyttä
– Lähellä verkkoa olevia uusia tilauksia 1900 kpl
- Eli olisi yhteensä 4500 asiakasta

KSML julkaisi 9.5.2019 jutun Keski-Suomen Verkkoholdingin yhtiökokoukseta 8.5.2019.
Ohessa on poimintoja KSMLn jutusta ja muualla julkaistusta tiedoista.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) piti Konnevedellä 8.5.2019 Yhtiökokouksen, jossa päätettiin aloittaa selvitystyö yhtiön talouden tervehdyttämisestä.

Kymmenen (10) osakaskuntaa ovat taanneet 29 miljoonaa euroa Kuntarahoitus Oy:n yhtiölle myöntämiä velkoja.

Yhtiö ei pysty tanä vuonna 2019 maksamaan 545 000 euron lainanhoitokulujaan, vaan ne jää kuntien maksettavaksi.

Tutkitaan velkamäärän pienentämistä siirtämällä yhtiön omaisuutta, rakennettuja kaapeliverkkoja kuntien omistukseen.

Lainojen vähentämiseksi omistajakunnat maksaisivat yhtiön puolesta lainanhoitokulut muutaman vuoden. Ne ovat vuosittain noin 800000 euroa.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV) käyttökate on noin 300000 euroa. Sillä rakennettasiin tulevina vuosina uusia liittymiä, jotta saataisiin lisää asiakastuloja. Sitten KSVV:n tuloilla olisi talkoitus maksaa Verkkoholding Oy:lle velkoja.

KSVV sai juuri teidon, että TRAFICOM, entinen Viestintävirasto, hylkäsi 3.5.2019 viimeisetkin tukihakemukset, Luhankaan, Petäjävedelle ja Joutsaan.

Viestintävirasto oli hylänny jo 2018 Konneveden, Kannonkosken ja Kivijärven tukihakemukset.

Viestintävirasto oli myös hylännyt 2017 Multian jo hyväksytystä tukipäätöksestä puolet 431000 euroa.

Syynä oli omistajakuntien laajakaistalain vastaisesti maksama liian suuret julkiset tuet, yli 100 prosenttia. Anotun tuen kanssa tuki olisi sitten ylittänyt laissa hyväksytyt kustannukset noin KOLMINKERTAISESTI.

Verkkoholdingin omistajakuntia ovat Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi, Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi.

Valokuitumiehet kävivät helmikuussa 2019 mouruamassa surkeutta Eduskunnassa

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2019-AK-242417.pdf

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2019-AK-242420.pdf

Keski-Suomen Valokuituverkot, 31.1.2019, oma tiedote

KSVV Oy kannattavuus (vai kannattamattomuus?)

ENNUSTE 2019
- Tilikauden liikevaihto 1047339 E
- Tilikauden tappio -1436580 E

- Oma pääoma 31.12.2018 on 7900000 E (ei rahaa, tavarassa kiinni, SVOPilla tehty, eli velat muutettu omaksi pääomaksi)

Jotenkin voi ounastella että kunnanjohtajat tiesivät vuonna 2014 ettei näillä rahoitusjärjestelyillä tule tukea kun keksivät kiertotieksi tämän holding -yhtiön, jolle muka voidaan kunnan myöntämät valtiontuet ohjata ja ”siitä kunnan myöntämästä valtiontuesta huolimatta saadaan vielä valtion myöntämät tuet ”, Yritettiin näin saada kuntien myötävaikutuksella kaksinkertaiset tuet yhtiölle kepulikonsteilla.

PETÄJÄVESI-LEHTI

Yleisönosastokirjoitus: Valtuutettujen vastuu???
Toimitus 10.5.2019 Uutinen

Yleisönosastokirjoitus: Valtuutettujen vastuu???

Nyt kun kunta (veronmaksajat) on joutunut maksamaan ensimmäisen erän, n. 5.000 euroa, osuudestaan Keski-Suomen Valokuituverkkojen (KSVV) velkojen, lähes 30 miljoonaa, korkoja, on syytä kysyä mikä on vastuu niillä päättäjillä, jotka ovat kuntamme saattaneet tähän ahdinkoon?

Kun laajakaistahankkeeseen lähdettiin v. 2012, valtuusto yksimielisesti myönsi rakennusaikaiseksi rahoitukseksi 849.000 euroa. Valtuusto, kokouksessaan 17.6.2013, päätti myöntää yksimielisesti omavelkaista takausta enintään 1.651.000 euron suuruisille lainoille, josta kunnan osuus 50 %, laina-aika enintään 6 vuotta ja laina kertalyhenteinen.

Edellytyksenä tälle oli, että Finnvera tai muu osapuoli takaa toiset 50 %. Tähän päättyivät yksimieliset päätökset, joihin keskustan ja demarien valtuutetut myöhemmin vetosivat.
Helmikuussa 2014 kunnanhallitukseen tuotiin esitys, jossa esitettiin pääomasijoitusta KSVV:hen, arvoltaan 55.162 euroa ja takuita enimmäismäärältään 1.985.766 euroa ja takauksen kesto enintään 32 vuotta. Finnveran tai muun osapuolen takuuosuudesta ei puhuttu enää mitään. Kunnanhallitus hylkäsi esityksen ja esitti valtuustolle, ettei hankkeeseen lähdetä.

Asian ollessa valtuustossa 10.2.2014, pidettiin kesken kokouksen ”lobbaustauko” Keski-Suomen Verkkoholdingin ja KSVV:n edustajien toimesta. Tämän tauon jälkeen keskustan valtuutetut esittivät samansisältöisen esityksen, joka oli kunnanhallituksessa jo hylätty, lisäyksenä kaksi lausetta, joilla ei kuitenkaan käytännössä mitään merkitystä, ja joita lauseita ei myöhemmissä esityksissä enää esiintynyt. Sitten päästiinkin äänestämään ja luvuin 14, keskusta, yhtä valtuutettua lukuun ottamatta, demarit ja valtuuston puheenjohtaja puolesta, 12 vastaan ja yksi tyhjä. Näin ollen kh:n aiemmin hylkäämä esitys tuli hyväksytyksi kahdella merkityksettömällä lisäyksellä.

10.4.2014 päätettiin uudelleen edellisen kokouksen päätöksestä, sillä erotuksella, että lisättiin lauseke, ettei valokuituliittymän omistaminen luo esteellisyyttä päätöksentekoon. Tämä siksi, että eräs valtuutettu oli saanut Kuntaliitosta tiedon esteellisyyden syntymisestä. Taas äänestettiin ja luvuin 15–11 päätettiin, ettei esteellisyyttä synny.

19.12.2016 valtuusto päätti, jälleen äänestyksen jälkeen, että KSVV:n pääomalaina muutetaankin sijoitukseksi omaan pääomaan. Ennen tätä päätöstä, käytti eräs johtava keskustalainen puheenvuoron, väittäen Viestintäviraston edellyttävän kunnalta tällaista päätöstä, jotta KSVV saisi valtiontukea n. 4,6 miljoonaa. Lisäksi hän sanoi, ettei voi veronmaksajien silmien edessä tehdä kielteistä päätöstä ja toivottavasti äänestäjät muistavat, miten kukin on äänestänyt. Tämän puheenvuoron jälkeen, ensi kesänä kunnanhallituksen puheenjohtajana aloittava keskustalainen, käytti puheenvuoron verraten päiväkoti- ja terveyspalveluja valokuituun sanoen, että totta kai kaikki maksavat tätä hanketta, koska veroina maksavat em. palveluistakin, käyttivät niitä tai ei.

Kokouksessaan 29.5.2017 valtuusto päätti äänin 14 jaa, 11 ei, 2 tyhjää osallistua KSVV:n osakeantiin, sijoittaen 539.213 euroa. Edellä mainitut päätökset on tehty valtuustokaudella 2013–2017. Nykyinen valtuusto ei enää ole antanut rahaa hankkeeseen.

Omia huomioita ja varmaa tietoa, ei mitään kuulopuheita:
– Lukuun ottamatta v. 2012 ja 2013 päätöksiä, kaikki on tehty keskustan, demarien, yhden kokoomuslaisen ja silloisen valtuuston pj:n äänin.

– Viimeksi v. 2018 on kysytty Viestintävirastolta, ovatko he edellyttäneet kunnilta tietynlaisia päätöksiä ja yksiselitteinen vastaus oli, että ei ole. Viestintävirasto ei ole myöskään luvannut mitään avustuksia, vaan hakemukset käsitellään laajakaistalain ja EU-määräysten mukaisesti.

– Kyseistä n. 4,6 miljoonan avustusta KSVV ei ole saanut.

– Yhteenvetona: kunnaltamme on mennyt rahaa suoraan n. 1,5 miljoonaa euroa ja takuita on 1 944 000 euroa.

– Edellä mainitsemani keskustalainen, joka puhui veronmaksajista ja äänestäjistä, oli sitten tekemässä aina niitä päätöksiä, joista on nyt nämä katastrofaaliset seuraukset kuntamme taloudelle.

– Lopuksi: tiedän (ei mitään minulle kerrotun mukaan, vaan oikeasti), että 8 keskisuomalaista kuntalaista on tehnyt tutkintapyynnön keskusrikospoliisille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle, liittyen näihin päätöksiin, joita on tehty laajakaistahankkeen tiimoilta.
Omalta osaltani toivon myös, että äänestäjät muistavat nämä asiat kun on seuraavat kuntavaalit. Siihen tosin on vielä kaksi vuotta, mutta kyllä noita laskuja maksellaan huomattavasti pidempään.

– Ilpo Koikkalainen

https://petajavesilehti.fi/2019/05/yleisonosastokirjoitus-valtuutettujen-vastuu/

Keski-Suomen Verkkoholding Oy pyrkii tervehdyttämään talouttaan–Multialla ja Petäjävedellä takausvastuita käsitellään aikaisintaan kesäkuussa

Keski-Suomen Verkkoholding Oy aloittaa selvitystyön tervehdyttääkseen taloutensa. Työn tekevät ulkopuoliset konsultit.

13.5.2019

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen vieraili Multian kunnassa kertomassa yhtiön tilanteesta Multian valtuutetuille. Kättelemässä ovat Noora Pajari ja Seppo Lampinen.

Erja Niemelä

Tarkoituksena on muun muassa selvittää, miten yhtiön velkamäärää voitaisiin pienentää. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n taloustilannetta käytiin läpi ylimääräisessä yhtiökokouksessa 8. toukokuuta.

–  Ylimääräisessä yhtiökokouksessa nousi esiin kaksi hahmotelmaa. Ensinnäkin, voidaanko yhtiön omaisuutta, käytännössä siirtää kuntien omistukseen.

https://www.suurkeuruu.fi/a/752234d2-aa35-4ff5-aa5c-ca65bb8d8cc6

Nämä Paunosen kerjuu reissut alkavat näyttämään naurettavilta. Härskisti mennään kuntien kukkarolle, ja naama virneessä. Multia ei anna enää penniäkään tälle konkurssipesälle. Ei vieläkään ymmärretä, ettei rahaa ja avustuksia voida enää myöntää, koska Hallinto-oikeudet ovat jo lähes kaiken rahoitukset kieltäneet. Ei voi olla niin että satasella ja ilmaiseksi rakennetaan toisten kuntien alueille, ja oman kunnan vanhukset ja sairaat annetaan olla hoitamatta. Herätkää tyhmät päättäjät.

Taitaa olla Petäjävesi ja Multia jotka ainoastaan verkkoyhtiön omistajakunnista uskaltavat panna edes vähän kampoihin tähän laittomaan rahastukseen. Onko muilla kunnilla niin paljon ylimääräistä rahaa, että edelleen syydetään kyseenalaistamatta rahaa lisää kannattamattomaan yhtiöön. Pistäkää nyt jo stoppi tälle rahastukselle. Ihmettelen miten kunnanjohtajat uskaltavat edelleen olla mukana, vaikka hallinto-oikeudet ovat todenneet hankkeen lähes kaikki tekemiset laittomiksi. Viestintäviraston tuet voidaan unohtaa lopullisesti, koska virasto ei saa myöntää laittomia tukiaisia.

onpa synnin taakka tällä Petäjäveden edunvalvoja-metsänhoitajalla hirvittävä.ei taida suviseuratkaan enää auttaa.joillekkin tämä oman edun nimissä kuppaus on käsittämätöntä.

Yhteiskunnan rahoilla saa mällätä miten haluaa eikä edes oikeuden päätökset estä kusettamasta kuntalaisia.

Tässä mennään nyt pian ojasta allikkoon. Nimittäin vuosia sitten oli pääpaino siinä että osallistutaan hankkeeseen ja saadaan kuntiin valokuituliittymiä. Nyt tämän uuden yhtiön kanssa pääpaino on näköjään siinä että saadaan yhtiö pysymään pystyssä jotta se voi rakentaa niihin kuntiin jotka eivät halunneet näitä liittymiä juuri ollenkaan tuolloin kalliilla ja suurella riskillä hankkia. Nyt ne saavat tämän yhtiön kautta ne lähes ilmaiseksi. Ja tällaista toimintaako sitä halutaan nyt näissä omistajakunnissa pitää yllä alati kasvavilla sijoituksilla ja panostuksilla. Ei onnistu! sanon minä.

Niin se muuten on...

Tässä on itketty suureen ääneen muka valtiolta saamatta jääneitä tukirahoja, mutta ne rahat on jo saatu kunnilta ja enemmänkin, mutta yhtiö ei pärjää sittenkään. Jos kunnat olisivat tukeneet yhtiötä kuten laajakaistalain perusteella kuului tehdä niin valtiolta olisi tukirahat tulleet yhtiölle. Eihän se kunnille käynyt, vaan yhtiölle piti antaa rahaa roppakaupalla ja takuita enemmän kuin laki salli.

Paljonko verkkoyhtiö tuhlasi rahaansa 99 euron liittymien myyntikamppaniaan, joiden liittymien rakentamiseen ei ole minkäänlaista taloudellista järkeä, eikä resursseja. Keuruulaisillekkin markkinoitiin, vaikka keuruu ei ole edes osakaskunta kyseisessä yhtiössä. Vähätkin rahat poltettiin tähän epätaloudelliseen kampaniointiin ja nyt ei ole rahaa maksaa edes lainojen korkoja. Omistajakuntien huijausta ja petosta koko touhu ja kunnat eivät edes vikise. Lehtomäki, Oinonen, Pekkarinen ja muut Kepulihälmöt tietysti vielä tukee yhtiötä ja käskyttää alamaisiaan työntämään yhtiöön lisää rahaa. Uusia konsultteja vielä palkataan selvittämään toimintamahdollisuuksia. Ainut konsultti mitä tässä huijauksessa tarvittaisiin on johtava kihlakunnansyyttäjä. Onko Keski-Suomen syyttäjänvirastokin niin poliittisesti korruptoitunut ettei tee asialle mitään?

Seppo Lampinen, Keuruu

Olen havainnut nykyaikaiset kuituverkot paljon paremmin kalastavimmiksi, kuin taannoiset kalastajalangasta punotut verkot. Ainakin Keurusselällä monofiililankaisilla verkoilla saa hyviä saaliita.

Kalastuksenvalvojien pitäisi olla nykyistä aktiivisempia. Kalastellaan laittomasti tukia verkkoihin.

Kuntien verkkoyhtiön tervehdyttämisen haasteet

23.05.2019 KSML

Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) haluaa 8.5.2019 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen mukaan tervehtyä (KSML 9.5.), koska se ei pysty maksamaan tänä vuonna 545 000 euron lainanhoitokulujaan 29 miljoonan euron takauksista. Lainanhoitokulut ovat seuraavien kolmen vuosikymmenen ajan 800 000 euroa vuodessa.

Tervehdyttäminen on vaikeaa, sillä vakava puutostauti jylläsi jo ennen KSVH:n ja sen omistaman Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV) synnyttämistä. Taudin siemen siirtyi niihin rivakasti nyttemmin yrityssaneerauksessa olevasta Verkko-osuuskunta Kuuskaistasta.

Potilaalle tehtiin jopa kauneusleikkaus riittävän reseptilääkkeen (valtiontuki) saamiseksi: omistajakuntien perustama holdingyhtiö hallinnoimaan verkkoyhtiötä. Plastiikkakirurgina lienee toiminut Inspira Oy, Kuntaliiton omistaman Kuntarahoituksen tytäryhtiö.

KSVV:n käyttökate on vain 300 000 euroa vuodessa. Paranna sillä sitten vakavaa tautia!

Taudista toki varoiteltiin vuosikausia moninaisin äänin ja toimin, mutta kukapa mukaan höynäytetty ikäviin tosiasioihin vakavasti suhtautuisi ja ajattelemattomuuttaan tunnustaisi.

Puutostautiin haettiin valtiolta lääkettä (tukea) ja sitä uskottiin saatavan niin, että jotain jopa jäisi taudin mahdollisten jälkitautienkin hoitoon.

Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että tautiin ei ollut mahdollista saada yliannostusvaaran vuoksi reseptiä. Lääkettä oli jo aiemminkin annosteltu yli määränsä.

Yhtiökokous pohti itsehoitolääkkeenä sitä, voisivatko omistajakunnat maksaa lainanhoitokuluja vakavasti sairaan yhtiön puolesta muutamien vuosien ajan tai siirtää valokuituverkkoja kuntien omistukseen. Ei ajateltu, että yliannostus vain lisääntyisi näillä lumelääkkeillä.

Onko parantumattomasti sairasta syytä pitää hengissä? Letkujen irrottaminen tulee kalliiksi, mutta kalliimpaa on tekohengittäminen. Hoitovirheitäkin saatetaan tutkia.

Tämän erittäin omalaatuisen järjestelyn taustalla ”tukeaan” on osoittanut poikkeuksellisen mittavaksi kasvatettu Kuntaliitto-konserni, joka antaa kunnille oikeudellisia, hankinta-, rahoitus-, tilintarkastus- ym. moninaisia kuntakentän palveluja.

Olisiko jo aika miettiä, toimiiko tuo valtio valtiossa -konserni yhteiskuntaa hyödyntäen? Siinähän ovat yksissä käsissä niin sanotut vaaralliset yhdistelmät aina hankinnoista ja rahoituksesta valvontaan ja tarkastukseen.

Hannu Luotola
Saarijärvi

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Kuntien-verkkoyhtiön-tervehdyttämisen-haasteet/1377299

Musta aukko rakennetaan epäonnistuneiden maakunnallisten valokuituverkkoyhtiöiden päästämiseksi pälkähästä.

Siitä oli keskustelua ja suunnitelmia työryhmissä asiantuntija kuulemisissa.
Alla mainittu Cinia Oy ja Kuntarahoitus Oy hallinnon järjestely liittynee tuohon problematiikkaan.

Tiivistetty lainaus IL:stä

"Kaikki Rinteen hallituksen veropäätöksistä – tuloverotusta kevennetään vain 200 miljoonalla eurolla, asuntolainojen korkojen vähennysoikeus poistuu, IL paljastaa

31.5.2019

Iltalehden haltuunsa saama hallitusohjelman luonnos paljastaa, millaista veropolitiikkaa pääministeri Antti Rinteen hallitus aikoo harjoittaa.
-------------------------------------------
---------------------------------------------
Cinia Oy ja Suomen Kuntarahoitus Oy siirretään valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukseen. Valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelun yhteydessä arvioidaan, onko tarpeen tehdä muita muutoksia omistajaohjauksen rakenteisiin.

Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:n tehtäviä ja tavoitteita tarkistetaan syksyn 2019 aikana tukemaan hallitusohjelman tavoitteita.

Tommi Parkkonen"

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/dd48af35-ee5f-49fc-b74f-3b3e8e377081

Nämä yhtiöt jakautuvat nyt ministeriöittäin seuraavasti:

- Liikenne- ja viestintäministeriössä, %:
Cinia (77,5)

- Ympäristöministeriö, %:
Kuntarahoitus (16)

- Valtioneuvoston kanslian erityistehtäviä hoitavat yhtiöt, %:
Governia (100)
Suomen Erillisverkot
Valtion kehitysyhtiö Vake (100)

Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 17.4.2019 tilanne.

Cinia Oy ja Kuntarahoitus Oy siirretään Valtioneuvoston kanslian erityistehtäviä hoitaviin yhtiöihin!!!!

Hallituksen tekijät ja siipiveikot

Hallitusneuvotteluiden asiantuntijakuulemiset päivitetty 24.5.

Valtioneuvoston viestintäosasto 24.5.2019 15.15
Tiedote 248/2019

Hallitusneuvottelujen työryhmissä pääosa asiantuntijakuulemisista tehtiin 9.-17. toukokuuta, ja ne ovat jatkuneet joissakin ryhmissä myös neuvottelujen toisella viikolla. Päivitämme listaa työryhmissä kuultavana käyneistä asiantuntijoista ja viestimme siitä myös valtioneuvoston Twitter-tilillä.
Torstaina 9. toukokuuta–perjantaina 24. toukokuuta kuullut asiantuntijat:
MUUTOSVARAUKSIN
Viimeisin päivitys 24.5.klo 15.00.

PUHEENJOHTAJISTO
Jarkko Eloranta, SAK
Sture Fjäder, Akava
Riku Huttunen, työ- ja elinkeinoministeriö
Jyri Häkämies, EK
Markku Jalonen, Kuntatyönantajat
Annika Klimenko, valtiovarainministeriö
Petteri Kuuva, työ- ja elinkeinoministeriö
Antti Palola, STTK
Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö
Päivi Sillanaukee, sosiaali- ja terveysministeriö
Johanna Suurpää, oikeusministeriö
Timo Tähtinen, ympäristöministeriö
Kimmo Viertola, valtioneuvoston kanslia
Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö

PUOLUESIHTEERIT
Jouni Backman, Sitra
Olli-Pekka Heinonen, Opetushallitus
Päivi Nerg, valtiovarainministeriö
Antti Poikola, Teknologiateollisuus
Jouni Varanka, valtioneuvoston kanslia
Tytti Yli-Viikari, Valtiontalouden tarkastusvirasto
------------------------------------------------------------------------
-----------------------------------------------------------------------------

LIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN JA YLLÄPITÄMINEN (alaryhmä)
Hanna Aho, Fingo
Timo Anttila, Posti
Mika Anttonen, St1
Stefan Baumeister, Jyväskylän yliopisto
Henrik Erämetsä, Neste
Rolf Jansson, VR
Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö
Erkki Kalmari, Metener
Matti Koistinen, Pyöräliitto
Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry
Sami Kännälä, Säteilyturvakeskus
Petteri Laaksonen, LUT-yliopisto
Iiro Lehtonen, SKAL
Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö
Matti Liski, Aalto-yliopisto
Juha Majanen, valtiovarainministeriö
Mirja Noukka, Väylävirasto
JANNE PAUNOEN, KESKI-SUOMEN VALOKUITUVERKOT Oy
Matti Peltola, Koneyrittäjät
Tuomo Puhakainen, Saimaan Kuitu
Kaarina Ståhlberg, Posti
Saara Tamminen, Sitra
Otto Toivanen, Aalto-yliopisto
Katariina Vuorela, liikenne- ja viestintäministeriö
Merja Ylä-Anttila, Yle

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitusneuvotteluiden-asiantuntijakuulemiset

Kunnat ajautuivat historialliseen talous kriisiin 2018

Alla on listattu Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n omistajakuntien tilanne ja kahden Kuuskaistan kanssa peuhaavan kunnan tilanne.

Kahta kuntaa lukuun ottamatta, Luhanka ja Multia kaikki muut ovat kääntyneet vuoden aikana miinukselle (-).

Ja mitenkä vuosi 2019 on. Näille kunnille tulee KSVH Oy:n velkojen ja korkojen maksua takaustensa perusteella eikä noita maksuja ole edes budjetoitu vuoden 2019 taloussuunnitelmaa.

Kyyjärvi on jo kriisikunta ja tätä vauhtia loput valokuitukunnat ovat ensi vuona 2020 kaikki kriisikuntia ja erityisesti valokuituyhtiön takia.

Kuntien tilikauden tulos /- tilinpäätöksessä, euroa, 2018 (ennakko), 2017

KSVV kunnat, 2018, 2017
Karstula -31000, 783000
Kannonkoski -2000, 373000
Kivijärvi -736000, -208000
Konnevesi -1394000, -1458000
Kyyjärvi -385000, 22000
Luhanka 304000, 406000
Multia 40000, 102000
Petäjävesi -389000, 392000
Pihtipudas -756000, -217000
Toivakka -1478000, 65000

KUUSKAISTA
Kuhmoinen 135000, 1068000
Uurainen -1647000, 145000

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6f6834fb-10fd-44c2-bde7-8e695aeb9a9a

Uusi valokuituverkko yhtiö Jyväskylässä Kirrin alueella

Lintukankaan Kyläverkko Oy

Y-tunnus 3003064-9
Maa Suomi
Postiosoite Sarjomäentie 15, 40270 Palokka
Käyntiosoite Sarjomäentie 15, 40270 Palokka
Toimiala Langallisen verkon hallinta ja palvelut (61100)
Puhelin 0405188602

Perustiedot
Toiminimi Lintukankaan Kyläverkko Oy
Y-tunnus 3003064-9
Toimitusjohtaja Paunonen Janne Sakari
Kieli Suomi
Päätoimiala Langallisen verkon hallinta ja palvelut (61100)
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustamisvuosi 2019
Lähde: YTJ, Kaupparekisteri, Verohallinto

Yhteystiedot
Kotipaikka Jyväskylä
Postiosoite Sarjomäentie 15, 40270 Palokka
Käyntiosoite Sarjomäentie 15, 40270 Palokka
Puhelin 0405188602
Sähköposti [email protected]
Avoimet työpaikat
-
Lähde: YTJ,
Voimassa olevat rekisteröinnit
Rekisterin nimi Alkupvm
Kaupparekisteri 29.05.2019
Verohallinnon perustiedot 29.05.2019
Lähde: YTJ

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/lintukankaan-kylaverkko-oy/30030649/rekisteritiedot

https://www.lkkv.fi/

Päätoimiala: Ongelmallisen verkon hallinta?

Patentti- ja rekisterihallitus
Kaupparekisteri
00091 PRH
puh. 029 509 5000
[email protected]

Sivu: 1 (2)

Y-tunnus: 3003064-9
Luontiajankohta: 26.06.2019 13:28:40
REKISTERIOTTEEN TIEDOT
Toiminimi: Lintukankaan Kyläverkko Oy
Y-tunnus: 3003064-9
Yritys rekisteröity: 29.05.2019 14:05:17
Yritysmuoto: Osakeyhtiö
Kotipaikka: Jyväskylä
Otteen sisältö: 26.06.2019 13:28:40 rekisterissä olleet tiedot.
Yhteystiedot:
Postiosoite: Sarjomäentie 15 40270 Palokka
Käyntiosoite: Sarjomäentie 15 40270 Palokka
Puhelin: 0405188602
Sähköposti: [email protected]
Rekisterimerkinnät:
TOIMINIMI (Rekisteröity 29.05.2019 14:05:17)
Lintukankaan Kyläverkko Oy
TOIMIALA (Rekisteröity 29.05.2019 14:05:17)
Yhtiön toimiala on laajakaistaliiketoiminta, joka käsittää
tietoliikenneverkkojen rakentamisen, omistamisen ja ylläpidon
sekä tietoliikennepalvelujen tuottamisen. Yhtiö voi myös ostaa,
välittää ja myydä tietoliikennelaitteita sekä tuottaa niihin
liittyviä palveluita. Yhtiö voi myös omistaa, hallita ja käydä
kauppaa kiinteistöillä, osakkeilla ja muilla arvopapereilla.
KOTIPAIKKA (Rekisteröity 29.05.2019 14:05:17)
Jyväskylä
POIKKEAVA TILIKAUSI (Rekisteröity 29.05.2019 14:05:17)
27.05.2019 - 31.03.2020
TILIKAUSI (Rekisteröity 29.05.2019 14:05:17)
01.04. - 31.03.
PERUSTAMISTIEDOT (Rekisteröity 29.05.2019 14:05:17)
Perustamissopimus on allekirjoitettu 27.05.2019.

Sivu: 2 (2)

Y-tunnus: 3003064-9
OSAKEPÄÄOMA (Rekisteröity 29.05.2019 14:05:17)
2 500,00 EUR
OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ (Rekisteröity 29.05.2019 14:05:17)
10 000 kpl
HALLITUS (Rekisteröity 29.05.2019 14:05:17)
Jäsenet:
07.10.1969 Paunonen Janne Sakari
Varajäsenet:
04.09.1970 Paunonen Sari Anne
TOIMITUSJOHTAJA (Rekisteröity 29.05.2019 14:05:17)
Toimitusjohtaja:
07.10.1969 Paunonen Janne Sakari
TILINTARKASTAJAT (Rekisteröity 29.05.2019 14:05:17)
Tilintarkastajaa ei ole valittu.
LAKIMÄÄRÄINEN EDUSTAMINEN (Rekisteröity 29.05.2019 14:05:17)
Lain nojalla yhtiötä edustaa hallitus.
EDUSTAMINEN (Rekisteröity 29.05.2019 14:05:17)
Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin yksin ja
hallituksen jäsenet kaksi yhdessä
VOIMASSAOLEVAT HENKILÖTIEDOT
07.10.1969 Paunonen Janne Sakari, Suomen kansalainen, Jyväskylä
04.09.1970 Paunonen Sari Anne, Suomen kansalainen, Jyväskylä
TOIMINIMIHISTORIA
Lintukankaan Kyläverkko Oy 29.05.2019 14:05:17 -
Tietolähde: Patentti- ja rekisterihallitus

Kallista se on tuo valokuidun vetäminen teiden varsille mutta se ei ole mitään sähkökaapelin kätkemiskustannuksiin verrattuna. Valokuidun maksavat loppukäyttäjät kuten sähkökaapelinkin mutta vain valokuidusta maristaan. Ymmärrän kyllä, että sähkö on nykysuomessa välttämättömyys ja valokuitu ainoastaan tarpellinen tai vain hyvä olla olemassa. Sähkö ei ilmassa liiku ja siksi tarvitsee kaapelin mutta valokuidulle on kilpailijana langaton verkko, joka kehittyy huimin askelin jatkuvasti. Langaton verkkokin tarvitsee sen valokuidun osalle matkaa mutta jostain syystä tele-yhtiöt osaavat rakentaa ne kustannustehokkaammin kuin nämä osuuskunnat yms.

Sähköyhtiöt sen sijaan osaavat rahastuksen ja se näkyy perus- ja siirtomaksujen taksoissa sillä niihin verrattuna varsinainen kaapeleissa liikkuva energia on halpaa. Mikäpä on laskuttaessa kun kilpailua verkkopuolella ei ole eikä tule kuten varsinaisessa sähkön myynnissä. Maaseutu hiipuu ja autioituu kaapeleista huolimatta ja jopa niiden vuoksi sillä kustannukset ovat päätä huimaavat olipa kysymys sitten sähköstä tai kaapeloiduista nettiyhteyksistä. Valokuitu ja sähkökaapeli kaikille on utopiaa, ensinnäkin tarvetta sellaiseen ei ole kuin harvoilla ja kustannukset ovat järjettömän suuret ja kaiken lisäksi ne jäävät käyttämättömäksi kun asukkaat muuttavat kaupunkeihin.

Lintukankaan Kyläverkot Oy:n on perustanut 27.5.2019 KSVV Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen.
Hän omistaa yksin kaikki osakkeet

Janne Paunonen on jättänyt yhtiö nimissä ELY-keskukselle 31.5.2019 tukihakemuksen 72000 euron laajakaistatuesta vastaten 70 % verkon kustannuksista.

Minäkin haen lehmille kotikulmille Paskonmäkeen 72000 euron avustuksen laajakaista kyläverkkoon, jos sitä noin helposti saa.

Johan keskisuomen ely on noita tukia myönnellyt toisella tapaa kun laki sanoo. Ja onhan oikeus ja viestivirasto olleet antamatta.
Kuka siellä elyssä sitä rahaa jakaa?

KEPUt jakaa talikolla kavereilleen ja muille KEPUIlle.

Laajakaistalaittomuudet veronmaksajien piikkiin
30.06.2019 02.00 KSML

Professori Pekka Neittaanmäen haastattelussa ”Valtio satsaa nopeaan laajakaistaan” (KSML 7.6.) ollaan politiikan pimeässä ytimessä, missä kuntien hölmöilyt maksatetaan valtiolla eli veronmaksajien rahoilla.

Kysymyksessä ei ole pattitilanne, kuten lehtikirjoitus antaa ymmärtää. Kysymyksessä on Keski-Suomen Verkkoholding Oy / Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVH / KSVV) rahojen ja luottamuksen loppuminen, mikä kuntien olisi pitänyt ymmärtää jo vuosia sitten. Hanke on myös epärealistinen tilaajamääriltään ja toteutukseltaan.

Kunnat ovat olleet lakisääteisten tehtäviensä harmaalla alueella tai jopa niiden ulkopuolella, ei hyväntahtoisuuttaan, kuten Neittaanmäki toteaa, vaan ahneuttaan.

Tukihakemuksissa annettiin virheellistä tietoa, kun hanke ei täyttänyt valtion- eikä EU-tukisäännösten ehtoja. Kunnat ovat lainvastaisesti taanneet ja rahoittaneet verkkoyhtiötään julkisilla verovaroilla yli 100 %, minkä vuoksi Viestintävirasto hylkäsi tukihakemukset. Edelleen kunnat väittivät, että väliyhtiö KSVH muuttaa julkisen rahan ”yksityiseksi markkinarahaksi”. Korkein hallinto-oikeus vahvisti 22.8.2018, että kuntien maksut ja takaukset eivät muutu väliyhtiössä ”yleiseksi markkinarahaksi” vaan ovat valtion ja kuntien julkista tukea.

Neittaanmäki toteaa: ”Brysselin rahan pyörittäminen on ollut hankalaa, mutta mitään ongelmaa ei ole, jos käytetään suoraa valtion rahoitusta”. Professori ohittaa tiedemiehen logiikalla EU:n ja Suomen lakipykälät: tukirahaa vaikka laittomasti! Viestintävirasto (Traficom) ja hallinto-oikeudet eivät ole tukihakemuksien laittomuuksia hyväksyneet. Millä Korkeimman hallinto-oikeuden lopulliset päätökset voitaisiin ohittaa? Yllyttääkö professori laittomuuksiin?

Professori haluaa ”laajakaistaroskapankkia” (It-Inra Oy), mihin upotetaan tehdyt ”synnit” 1990-luvun lamavuosien omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin tapaan.

Noin 200 sivun hallitusohjelmaan kirjatut tietoliikennetavoitteet tuskin on sovittu saavutettavan laittomin keinoin, vaikka politiikassa näyttää lähes kaikki olevan mahdollista. Se on korruptiota, joksi sitä tosin ei vielä ole totuttu nimittämään.

Jokaisella tulee olla mahdollisuus nopeaan laajakaistaan, se on oikea tavoite. Sen voi saavuttaa muun muassa langattomalla yhteydellä kohtuullisin kustannuksin.

KSVH / KSVV ja näitä edeltänyt Verkko-osuuskunta Kuuskaista ovat olleet väärällä asialla ajaessaan kohtuuttoman kallista kiinteää valokuituverkkoa käyttäjille, jotka sellaista eivät tarvitse eivätkä halua. Lisäksi toimintaa säätelevä EU:n ja Suomen lainsäädäntö on kylmästi ohitettu.

Tästä toiminnasta todisteena ovat kunnille annetut, laajakaistaan liittyvät oikeusistuimien kumoavat päätökset ja viranomaispäätökset. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä on yksi ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksiä 12. Viestintävirasto Traficomin kielteisiä päätöksiä valtionapuhakemuksiin on annettu seitsemän.

Kalevi Kuorelahti
Jyväskylä

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Laajakaistalaittomuudet-veronmaksajien-piikkiin/1398205

Mielipidekirjoitus 06.07.2019 02:00 Keskisuomalainen

Komission pitkä käsi

Kalevi Kuorelahti valotti oivallisesti Keski-Suomen Verkkoholding Oy/ Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVH/ KSVV) ankeaa tilannetta (KSML 30.6.). Yhtiö osakaskuntineen (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas, Toivakka) oli laskenut toimintansa valtiontukien varaan. Huomioon ei otettu lainsäädäntöä, jossa Suomen tulee noudattaa myös Euroopan unionin valtiontukien säätelyä.
Keski-Suomen ely-keskuksenkin tulisi ottaa huomioon EU:n säädökset laajakaistaa koskevissa tukipäätöksissään.
Valtiontukien säätelyn kannalta ei ole merkitystä sillä, onko kyseessä yksityinen vai julkisomisteinen yritys. Valtiontukisäännöksiä sovelletaan myös kuntien tai kuntayhtymien omistamiin yrityksiin. Koska valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, annettavalle tuelle tulee olla hyväksyttävä peruste. Tukia on myönnettävä yksityiskohtaisten menettelysäännösten mukaisesti. Näin KSVH/ KSVV ja sen osakaskunnat eivät ole menetelleet.
KSVH/ KSVV:n osakaskunnat ovatkin saaneet virittelemäänsä laajakaistaan liittyen oikeusistuimien kumoavia päätöksiä ja kielteisiä viranomaispäätöksiä: yksi korkeimman hallinto-oikeuden päätös, 12 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöstä ja 7 Viestintäviraston päätöstä. Näyttää siltä, että KSVH/ KSVV yrittää pitää päänsä pinnalla millä hinnalla tai keinoilla millä tahansa. Se ei ole suositeltavaa. Laillisesti toimiminen on varteenotettava vaihtoehto.
Joka tapauksessa toiminnassa tulisi ottaa huomioon Euroopan komission ”pitkä käsi” (Helsingin Sanomat 29.6.). Helsingin Bussiliikenne oli saanut laitonta tukea Helsingin kaupungilta. Komissio määräsi tuet perittäväksi korkoineen eli 54,2 miljoonaa euroa. Myönnetyt tuet eivät olleet EU:n valtiontukisääntöjen mukaisia.
EU:n valtiontukisäännöt velvoittavat ripeään takaisinperintään.
On selvää, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja petostentorjuntavirasto ottavat tiedon saadessaan käsiteltäväkseen laajakaistarakentamiseen liittyvät valtiontukiasiat. Kunnat myönsivät KSVH/ KSVV:lle noin 30 miljoonan euron verran tukia, jolloin takaisin maksettavaa korkoineen voi tulla huomattava summa.

Hannu Luotola
Saarijärvi

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Komission-pitkä-käsi/1401203

Konneveden kunta
Kunnanahallitus
Kokouspäivämäärä 17.9.2019
sivu 148

2. KESKI-SUOMEN VERKKOHOLDING OY:N TAKAUSSAATAVIEN PERINTÄ

Kh. § 91
Liite 3

Valmistelija: kunnanjohtaja Juha Jokitalo, p. 0400 643384

Kuntarahoitus Oyj on lähettänyt kunnan antaman omavelkaisen takauksen perusteella Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n erääntyeen laina- ja korkosaatavan kunnana suoritettavaksi takaajana. Yhtiö on lainalla rakentanut kuntaan laajakaistaverkon.

Kuntarahoituksen laskut ovat liitteessä 3.

Kunnalle takaajana syntyy suoraan lain nojalla oikeus velkoa suorituksensa päävelalliselta takautumissaatavana.

KSVH Oy on tekemässä selvityksiä järjestelyistä, jotka mahdollistaisivat tulevaisuudessa yhtiön kyvyn vastata lainastaan.

KUNNANJOHTAJAN EHDOTUS

Kunnanhallitus päättää toistaiseksi periä takaussaataviaan KSVH Oy:ltä niin, että yhtiölle lähetetään kunnan takautumisoikeuden perusteella lasku takaussaatavista.

PÄÄTÖS

Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

http://www.konnevesi.fi/uploads/Khallitusptk17.9.pdf

Onpa mielenkiintoinen blogi tuolla

Lainaus

"lauantai 19. lokakuuta 2019
Laajakaista Keski-Suomi, verkkoyhtiö rahapulassa!

Petäjävesi ja Kyyjärvi eivät ole huolineen yksin. Todennäköisesti muissakin kahdeksassa K-S Valokuituverkot Oy:n omistajakunnissa on sama pelko että kunnat joutuvat maksumiehiksi. Tämä näyttää jopa todennäköiseltä. Kriisikuntakriteerit paukkuvat aivan varmasti, jos maksut lankeavat kunnille. Hanke oli todellakin uhkarohkea ja virkamiehiltä todella huonosti tutkittu. Syyttömiksi ei kuitenkaan voi myöskään kuntien päättäjiä päästää, koska ovat päätöksillään pistäneet kunnat tähän liemeen."

http://ilpomanninen.blogspot.com/

Lainaus SUUR-KEURUU lehdestä

Multian kunnanjohtaja Noora Pajari kertoo Valokuituverkkojen tilanteen niin kuin se nyt makaa. Velat, korot ja kulut jäävät kunnille maksettavaksi "game is over"

Multia ei kaadu mutta horjuu, jos valokuitulainat rysähtävät niskaan – tilanne on vakava, sanoo kunnanjohtaja Noora Pajari
26.10.2019 14.32

Multian tuore kunnanjohtaja Noora Pajari sai virkaan astuessaan lahjaksi selviytymispaketin. Sisua on tarvittu ja tarvitaan yhä. Jos valokuituyhtiöiden velat kaatuvat kuntien maksettaviksi, Multian talous on todella tiukalla.

Eija Ruoho

Kymmenen keskisuomalaisen kunnan yllä häälyy 30 miljoonan euron takausvastuu kuin Damokleen miekka. Kunnat ovat taanneet Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainoja, joista yhtiö ei nyt selviydy.

Keski-Suomen Verkkoholding omistaa ja rahoittaa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:tä, joka on rakentanut valokuituverkkoja kuntiin, muun muassa Multialle. Nyt yhtiöllä ei ole varaa investoida ja rakentaa uusia liittymiä.

Multian kunta yhtenä viidestä kunnasta on jo maksanut ensimmäistä lainaerää tänä vuonna. Koko vuonna 2019 Multia maksaa 46 000 euroa.

- Ei se Multiaa kaada, mutta horjuttaa vakavasti. Silloin emme voi ottaa lisälainaa meidän omiin investointeihin. Novasairaala ja sotekustannukset lisäävät pienen kunnan taakkaa. Ilman valokuituyhtiön lainojakin tilanne on vakava, sanoo Pajari.
Multialla on tällä hetkellä velkaa vain 600 euroa asukasta kohti. Jos valokuitulainat lankeavat, velka nousee 1800 euroon asukasta kohti. Se on Multian mittakaavassa paljon

https://www.suurkeuruu.fi/a/10a09299-ac5f-4021-b25f-b78198958103

Lainaus KSMLstä

Mielipidekirjoitus 30.10.2019 KSML

Valokuitu- yhtiöiden loppusuora häämöttää

”Valokuitusopassa karvas maku” totesi tositilanteen edessä Multian kunnanjohtaja Noora Pajari (Suur-Keuruu 28.10.).

Kymmenen Keski-Suomen kunnan valokuituyhtiöiden, Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, tulevaisuuden vaihtoehdot ovat karuja: velkasaneeraus tai konkurssi ja kaikissa vaihtoehdoissa yhtiöiden velkojen maksu lankeaisi takaajille, kymmenelle omistajakunnalle. Muut vaihtoehdot ovat toiveajattelua. Juttu nimeää yhdeksi syyksi 4,6 miljoonan euron evätty valtion tuen.

Viestintäviraston, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden peräti 18 päätöstä eri kunnille vahvistavat, että kunnat ja yhtiöt eivät voi lain mukaan enää saadakaan noita tukia. Syykin on kuntien itse aiheuttama niiden jakaessa julkista rahaa yhtiöille kaksoisyhtiökikkailullaan selvästi yli laajakaistalain määrän.

Laajakaistatukien pitää olla Suomen ja EU:n lakien mukaisia. Näin ei nyt ole.
Takausvastuiden realisoituessa Multian asukaskohtainen velkamäärä kasvaisi 600:sta 1 800 euroon, siis 200 prosenttia! Muiden yhdeksän kunnan tulevaisuus näyttää yhtä karulta. Paljonko kunkin kunnan pitää nostaa veroäyriään, jotta selviävät takausvastuistaan?

Kunnat eivät voi vetäytyä vastuistaan eivätkä vedota tietämättömyyteen, sillä lukuisia kertoja ja perustellusti niitä on asiasta vuosien ajan monin tavoin varoitettu.

Eriävät mielipiteet takauspäätöksiin ohitettiin eikä välitetty niissä esitetyistä asiaperusteisista varoituksista ja selvityspyynnöistä. Päättäjien lasku jää nyt kuntalaisille.

Valokuituyhtiöiden vuoden 2018 tilinpäätöksiä ei ole jostain syystä toimitettu patentti- ja rekisterihallitukselle, kuten laki edellyttää, joten tilinpäätöstietoja ja tilintarkastuskertomuksia ei näe. Salailuyrityksiä aiheutetusta katastrofista pyritään selvästi jatkamaan. Kuntien päättäjien vastuu asiassa pitää saattaa viimeinkin oikeus arviointiin kunnille ja asukkaille aiheutetun suuren ja pitkäaikaisen vahingon vuoksi.

Kalevi Kuorelahti

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Valokuitu-yhtiöiden-loppusuora-häämöttää/1459408

SUOMENMAA

lainaus

"Laajakaistayhteydet puhuttivat Keski-Suomen piirikokouksessa.
Laajakaistalle vankka kannatus Keski-Suomen piirikokouksessa

Pirjo Kontio12.4.2014

Nykyisin käytössä olevat ”mokkula-yhteydet” eivät tule pian riittämään palvelujen saamiseen.

Tästä syystä Keskustan Keski-Suomen piiri vetoaa kokouksen kannanotossaan maakunnan kuntapäättäjiin valokuituverkon rakentamista koskevien myönteisten pääomitus- ja lainantakauspäätösten tekemiseksi."

https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/52215/e75cc6e33b&app=NeoDirect&com=6/3/52215/e75cc6e33b

https://www.suomenmaa.fi/image-3.187494.669a24d8fe?size=1024

Seppo Lampinen oli ainoa valveutunut Keuruun kaupungin valokuituasiassa ja rohkeasti valittamalla päästi kaupungin vapaaksi miljoonien tappioista.

Näissä kymmenessä kunnassa ei ollut hankeosaajia näköjään.

No ei ollut vähääkään. Ei ollut Keski-Suomen liitossa, eikä Jyväskylän yliopistossakaan.

Kankkulan kaivoon meni

https://yle.fi/uutiset/3-11054309

Akan kun puetuttaa kuituverkkoon tulee siittä sellai aktiivimalli, jottei muut laita niitä rattaiden väliin, tota.

Joo, mutta niitä hankeosaajia on vaikka kuinka paljon. Tärkein asia hankkeessa on hankesuunnitelma ja hankelaki. Mistä siis kiikastaa?

Keuruun kannattaisi nyt sijoittaa tulevaisuuteen ja antaa kaikille koululaisille joululahjaksi ison G:n.Tuossa olisi iloa opislijoille enemmän,kun toimimattomasta kuituverkosta.Kuitu alkaa olemaan jo kohta vanhaa tekniikkaa,kun mennään ilmassa ja muutenkin datapakkausprokollat kehittyvät jatkuvasti.Se mikä on tänään uutta voi olla jo huomenna vanhaa tietoa niin kovaa kehitys on tietotekniikassa nykysin ja monessa muussakin asiassa.

Valokuidulle lissää rahhoako?

PETÄJÄVESI

Esityslistat

Kokouksen KHALL:18.11.2019 14:00 esityslista:

---------------------------------

215 Talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma 2020-2022

216 Hankasalmen kunnan jäsenyys Sydän-Suomen jätelautakunnassa ja kuntien yhteisen jätehuoltoviranomaisen lautakuntasopimuksen hyväksyminen

217 Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ylimääräinen yhtiökokous ja yhtiökokousedustajan evästäminen

218 Valtuuston päätösten täytäntöönpano

------------------------------------

217
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokous ja yhtiökokousedustajan evästäminen

Valmistelija: hallintojohtaja, puh. 040 735 6560

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokous pidetään 29.11.2019
Jyväskylässä.

Yhtiökokouksessa käsitellään mm. Keski-Suomen Valokuituverkot
Oy:n sekä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n vuoden 2018
tilinpäätöksen vahvistaminen ja KSVV Oy:n rahoituksen järjestäminen.

Petäjäveden kunnan yhtiökokousedustajana toimii kunnanjohtaja ja varaedustajana
hallintojohtaja.

Oheismateriaali: Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokouskutsu

Kunnanjohtajan ehdotus
Kunnanhallitus antaa evästyksensä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n
yhtiökokousedustajalle.

Päätös -----

https://ktweb.petajavesi.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm? elin=KHALL&pvm=18.11.2019 14:00

Kyllä minä niin mieleni pahoitin.

SUOMENMAA
lainaus

Tahvo Anttila äänestettiin Keski-Suomen piirin johtoon

Keski-Suomen keskustapiiriä johtaa ensi vuoden alusta tämä kolmikko: Satu Koskinen, Tahvo Anttila ja Jenni Ahvenlampi.

Keski-Suomen keskusta
Suomenmaa16.11.2019

Piirikokous Keskustan Keski-Suomen piirin johto uudistuu.

Muuramessa perjantaina 15.11.2019 pidetyssä syyskokouksessaan piiri valitsi puheenjohtajakseen perhekotiyrittäjä, KM Tahvo Anttilan Jyväskylästä.

Keskustan eduskuntaryhmän kuulumiset kokousväelle toi ryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.

Poliittinen keskustelu käytiin Kurvisen, keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkosen ja kansanedustajat Anne Kalmarin ja Joonas Köntän alustusten pohjalta.

Keskisuomalaisia keskusteluttivat erityisesti maakunnan laajakaista-asiat eli kymmenen kunnan omistaman Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n tilanne ja sen vaikutukset kuntien taloudelle.

Omistajakunnissa on petytty pahoin valtioon, jolta piti tulla miljoonatuet keskisuomalaisten laajakaistayhteyksien rakentamiseen, mutta kunnat jätettiinkin velkojen kanssa yksin.

Myös luvatut valokuituyhteydet ovat jääneet rakentamatta ja tämä asettaa suomalaiset eriarvoiseen asemaan niin työn, yrittämisen kuin turvallisuudenkin näkökulmasta.

https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/556643/7b1d1322ca

PIHTIPUDAS
Kunnanhallitus
Esityslista 18.11.2019/Asianro 12

12
Yhtiökokousedustajien evästäminen
610/203/2019

Pihtiputaan kunnalle on toimitettu yhtiökokouskutsu.

Salassa pidettävä:
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom17 kohta.

Oheismateriaali:
-yhtiökokouskutsu (salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 17 kohta)
- Lisämateriaali (salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 17 kohta)

Lisätiedot: kunnanjohtaja Ari Kinnunen, puh. 044 459 6806

Ehdotus
Kunnanjohtaja:
Kunnanhallitus käy läpi yhtiökokouskutsun ja evästää yhtiökokousedustajia kokoukseen.

Päätös ---

Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto / valmistelua

Toimenpiteet
Ote: yhtiökokousedustajat

https://kokous.pihtipudas.fi/dweb/kokous/20193483-12.PDF


PETÄJÄVESI

Kokouksen KHALL:18.11.2019 14:00 esityslista:

-----------------------------------------------------------------
215 Talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma 2020-2022

216 Hankasalmen kunnan jäsenyys Sydän-Suomen jätelautakunnassa ja kuntien yhteisen jätehuoltoviranomaisen lautakuntasopimuksen hyväksyminen

217 Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ylimääräinen yhtiökokous ja yhtiökokousedustajan evästäminen

218 Valtuuston päätösten täytäntöönpano
---------------------------------------------------------------

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokous ja yhtiökokousedustajan evästäminen

Valmistelija: hallintojohtaja, puh. 040 735 6560

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokous pidetään 29.11.2019
Jyväskylässä.

Yhtiökokouksessa käsitellään mm. Keski-Suomen Valokuituverkot
Oy:n sekä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n vuoden 2018
tilinpäätöksen vahvistaminen ja KSVV Oy:n rahoituksen järjestäminen.

Petäjäveden kunnan yhtiökokousedustajana toimii kunnanjohtaja ja varaedustajana hallintojohtaja.

Oheismateriaali: Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokouskutsu

Kunnanjohtajan ehdotus
Kunnanhallitus antaa evästyksensä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n
yhtiökokousedustajalle.

Päätös ---

https://ktweb.petajavesi.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm? elin=KHALL&pvm=18.11.2019 14:00

Tässä on kuntapäättäjille Valokuituverkkoyhtiön myyntihinnoittelu

Se perustuu KSVV Oy 5.11.2019 allekirjoittamaan vuoden 2018 tilinpäätökseen ja Kauppaopiston liiketalouden Oppikirjan malliin.

KSVH konsernilla (KSVH KSVV) vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan oli liikevaihtoa 1 Miljoonaa, oma pääoma -16 Miljoonaa, velkoja -30 miljoonaa, tappio -26 Miljoonaa ja yhtiön tasearvo eli kaapeliverkon liiketoiminta arvo noin 5 Miljoonaa.

Kuitenkin kunnat ovat taanneet KSVH:lle velkoja noin 30 miljoonaa, sijoittaneet yhtiön osakkeisiin noin 8 Miljoonaa ja muita SVOPeja noin 2 Miljoonaa ja muutakin eli yhteensä lähes 50 Miljoonaa. Kaikki nämä rahat on "annettu" KSVV:lle joka on käyttänyt ne "liiketoimiinsa".

Ja nyt sitten 10 kunnalla on kädessään kaapeleita metsissä liiketoiminta arvoltaan 5 Miljoonaa.

Tuosta tunkiosta kukaan ostaja ei maksa edes 0 euroa. Yhtiön "badwill" on ainakin 50 Miljoonaa, joka väkennetään tasearvosta 5 miljoonaa. Silloin päädytään kauppahintaan 5-50=-45 Miljoonaa.

Eli kunnat maksavat ostajlle 45 miljoonaa ja antavat kaapelit.

KUNTIA ASEMA

Kunnilla on 2018 tilinpäätöksissään taseessa KSVH:n osakkeiden arvo, saatavia ja kaapeliomaisuutta yhteensä noin 35 Miljoonaa.

Koska yhtiö ilmoittaa 2018 tilinpäätöksessään omaisuustaseen olevan vain 5 miljoonaa, 10 kunnan pitää alaskirjata omaisuuttaan 35-5 =30 miljoonaa, eli noin 3 miljoonaa/kunta.

Lisäksi kuntien pitää kirjata toteutuneena takausriskinä antamansa "omavelkaisen takauksen" omiin velkoihinsa 30 miljoonaa eli noin 3 miljoonaa/kunta.

Yhteensä rupukuntien tilinpäätökset huononivat 2018 keskimäärin noin 8 Miljoonaa kertarysäyksellä.

Eipä taida riittää ja auttaa enää "kumulatiiviset ylijäämät" kuntien vanhoista tarpeettomista ja käyttökelvottomista seinistä. Nyt tarvitaan selkeää käteistä selvää rahaa.

Eiköhän näistä kunnista tullut kertaheitolla "kriisikuntia" jotka kaatoi hulvaton valokuituseikkailu.

Sellaista se on "business" varsinkin jos sitä ei osaa.

Ei osata Puttaalla julkisuuslakia!
Salataan semmosia asioita, joista ainaski pääosa on ihan julkista. Siksi otsikot ja pääasiat pitää olla julkisia. Liikesalaisuudet voi peitellä.
Taitaapi olla kuuma peruna tuo laajakaista ja Puttaan siihen syyvetyt miljoonat!

Tiedotusvälineet huhkuttelevat muutamien tonnien tai kymppitonnien huijauksista isoilla otsikoilla ja YLE:n pääuutiset ulkolaisten puhelinkauppiaiden sijoitustuote huijauksista, joidenka yhteissumma poliisin mukaan on noussut 5 miljoonaan euroon, isoilla otsikoilla.

Tässä laajakaista kohelluksessa jo Keski-Suomen kunnilta on puhallettu 50 miljoonaa egeä ja jos Keuruu olisi päätöstensä mukaisesti vielä päässyt mukaa 20 miljoonaa egeä päälle. Poliisi tutki, eikä pääuutiset hehkuta.

Keuruulle tässä härdellissä hauskaa on se, että hässäkän alulle laittaja, Kuuskaistan toimitusjohtaja maksaa yli 100 tuhannen egen vuosipalkastaan verot Keuruulle.

MIHINKÄ RAHAT OVAT KULUNEET?
JOS 50 miljoonalla on saatu aikaiseksi 5 miljoonan arvoinen liiketoiminta, niin rahaa on kadonnut kuin tuhka tuuleen!
MIKSI KUNNAT EIVÄT OLE TEHNEET TUTKINTAPYYNTÖÄ?

TÄMÄ KOSKEE KEURUUTAKIN. RIKOSNIMIKKEENÄ TÄRKEÄN PETOKSEN YRITYS!

On tullut isoja kivivuoria esteeksi.

KYYJÄRVI
Kunnanhallitus
Pöytäkirja 11.11.2019/Pykälä 179
Kunnanhallitus §179 11.11.2019

Ajankohtaiset asiat
Kh 11.11.2019 § 179

Kunnanhallitus on 16.5.2011 päättänyt että tiedonkulun parantamiseksi jatkossa jokaisessa kunnanhallituksen kokouksessa käsitellään ajankohtaisia asioita. Tällöin mm. kunnanjohtaja voi informoida kunnanhallitusta valmistelussa olevista asioista sekä selvittää muita ajankohtaisia ja vireillä olevia asioita. Kunnanhallituksella on myös mahdollisuus tuoda esiin ongelmakohtia, tehdä korjausehdotuksia sekä ohjeistaa kunnan edustajaa ottamaan tietty kanta toimielimessä tai esittämään tiettyä asiaa.

Esitys:
Kunnanhallitus käy keskustelun ajankohtaisista asioista.
- Vuoden 2019 tilinpäätösennuste.
- Saavutettavuus direktiivi ja verkkosivujen uusiminen.
- Joulunavaus (kuntakuusen valojen sytytys) ja 1. jouluadventin hartaus sekä seimen avaus yhdessä seurakunnan kanssa su 1.12.2019 klo 16.00. Kylätuvan naiset järjestävät kahvitarjoilun joulutortun kera sekä ennen että jälkeen ohjelman.
- Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus pe 6.12.2019 klo 12.00 Seppeleen laskijat Marjatta Uusimäki ja Lasse Sauramäki.
- Yrittäjien puurojuhla 13.12.2019 klo 11 – 12 Kivirannassa.
- Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin perussopimuksen muuttamisesta kokous Jyväskylässä 18.12.2019 klo 12- 14.
- Seutuedustajiston kokous 18.12.2019 klo 17:30 -20:00 Kinnulassa.
- Sivistyslautakunnan kokous 4.12.2019 (Talousarvio esitys)
- Kunnanhallitus 9.12.2019 (Talousarvio esitys)
- Valtuusto 16.12.2019 (Talousarvion hyväksyminen)

Päätös:
- KSVH Oy:n YHTIÖKOKOUS ON 29.11.2019 klo 12 Jyväskylässä. KUNNANJOHTAJA ESITTELI KSVV Oy:n 2018 TILINPÄÄTÖSTÄ, TOIMINTAKERTOMUSTA ja TILINTARKASTUSKERTOMUSTA. Kunnanjohtaja Tiina Pelkonen valittiin yhtiökokousedustajaksi ja hänet EVÄSTETTIIN NOUDATTAMAAN OSAKEYHTIÖLAKIA.
- Saarikan talousarvioesityksessä 2020 toimintakeskus Touhula lakkautetaan vuoden loppuun mennessä.
- Saatavuusdirektiivistä huolimatta kunnan verkkosivujen uusimiseen ei varata rahaa vuoden 2020 talousarvion investointiosaan.

Kyyjärven kunta
Kunnanhallitus
Pöytäkirja 11.11.2019

http://80.246.162.69/Kyyjulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2019503-14

Niin että pitää noudattaa OSAKEYHTIÖ LAKIA.

Valtiolta harkinnanvaraista tukea Kyyjärvelle

Se on hyvä että valtio tukee valokuitu- ja muita vaikeuksissa olevia kuntia.
Mutta tuo tukimäärä on hävyttöman pieni, joutaisi palauttamaan!

"Noin kolmannes Suomen kunnista haki harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta. Tukea saa 21 kuntaa, mukana kriisikuntamenettelyssä oleva Kyyjärvi.
22.11.2019

Kriisikuntamenettelyssä oleva Kyyjärven kunta on saanut valtiovarainministeriöltä 200 000 euroa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Sen sijaan Lappajärvi, Perho ja Vimpeli jäivät vaille hakemaansa tukea. Kyyjärven saama korotus on 149 euroa asukasta kohti. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 89 kuntaa eli 30 prosenttia maamme kunnista. Tukea myönnettiin kaikkiaan 21 kunnalle.

Kyyjärvi perusteli tukihakemustaan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle myönnettyjen takausten maksamisella, kaupan alan haasteilla ja Sote-kuntayhtymä Perusturvaliikelaitos Saarikan 359 000 euron suuruisella lisämaksulla sekä kunnan kiinteistöissä ilmenneillä sisäilmaongelmilla.

Kuntakonsernin viime vuoden tulos muodostui 1 593 287 euroa alijäämäiseksi, joka pääosin johtui kunnan omistaman Kauppakeskus Kyyjärven Paletti Oy:n tekemästä rakennuksen 1,6 miljoonan euron arvonalentumiskirjauksesta. Sisäilmaongelmia Kyyjärvellä on ollut niin päiväkodissa, koulukeskuksessa, kunnanvirastossa kuin kirjastossakin.

Tuki tulee tarpeeseen
Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen kertoo, ettei kunnanhallitus erikseen määritellyt hakemuksessaan valtionvarainministeriöltä haettavaa harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen määrää. Saatu 200 000 euroa otetaan ilolla vastaan.
– Tuki tulee tosi tarpeeseen. Kunnat, jotka ovat aikaisemmin olleet kriisikuntamenettelyssä, ovat saaneet harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta.

Kyyjärvi aloitti taloutensa tasapainottamisen syksyllä 2018. Kuluvan vuoden talousarvio oli noin 600 000 alijäämäinen. Pelkonen kertoo, että ensi vuodelle on odotettavissa noin 150 000 euron ylijäämä. Talouttaan kunta on paikannut esimerkiksi myymällä metsää.

Vimpeli oli hakenut valtionvarainministeriöltä 1 510 000 euron tukea. Lappajärvi haki heikentyneen taloustilanteensa tueksi 1 180 000 euroa. Perho haki puolestaan 1,5 miljoonan euron tukisummaa taloustilanteensa tukemiseksi.

Vimpeli perusteli hakemustaan muiden muassa verotulojen laskulla ja sisäilmaongelmilla, joista kertyy noin 300 000 euron ylimääräiset kustannukset.
Valtion kuluvan vuoden talousarvioon oli sisällytetty kymmenen miljoonan euron summa harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen maksuun. Suurimman tukipotin eli miljoona euroa sai Akaan ja Kauhajoen kaupungit. Pienimmän, 110 000 euron suuruisen harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen sai keskipohjalainen Lestijärvi."

Virpi Poikelin

https://www.torstai-lehti.fi/2019/11/22/valtiolta-tukea-kyyjarvelle/

Lisärahaa eivät saaneet anoneet:
6 KSVH Oy kuntaa ja muita valokuitu kuntia
- Karstula
- Kinnula
- Kivijärvi
- Multia
- Toivakka
- Uurainen
- Kinnula
- Laukaa
- Ähtäri Panda talo

On aika kummallista että valtio tulee apuun, kun kunta on aivan tahallaan pistänyt kunnan kriisiin taloutensa puolesta. Puhun Kyyjärvestä, koska Valokuituverkoihin liityttiin, vaikka satoja varoituksia annettiin ja Kuuskaistakin esimerkki kertoi hankkeen mahdottomuuden. Nyt tarkkana, koska nämä avut nostavat taas yhtiöön sijoitettuja avustuksia. Tässä yhtiö saa taas tukea taloustilanteeseensa joka on ollut vuosia aivan kuralla. Valtio syytää taas oraville rahaa.

Kokousedustajan evästys, "noudatetaan osakeyhtiölakia"

Odotan hyvin mielenkiinnolla "Mustan Perjantain" KSVH Oy:n yhtiökokouksesta 29.11.2019 Jyväskylässä tietoja vahvistetusta KSVH Oy:n tilinpäätöksestä.

Pitää varmaan pikaisesti toimittaa PRH:lle, koska PRH on vaatinut sitä uhkasakon voimalla.

- Hyper mielenkiintoista on miten yhtiökokouksen kunnanjohtajat selittävät 2019 vuosikertomuksessa miten he ja KSVH on onnistunut hupuloimaan rupukunnissa valokuituun 10 vuoden aikana noin 50 miljoonaa euroa ja 7.11.2019 allekirjoitetun KSVV Oy tilinpäätöksen mukaa saaneet aikaan vain yhtiölle varat taseen VASTAAVAA mukaan vaivaiset 5 494 966,29 euroon.

-tappiota 2018 yhtiöt ovat tehneet 25 140 827,69 euroa, kurjalla liikevaihdollaan 1 016 237,27 euroa.

- 2018 KSVV:n oma pääoma on negatiivinen -15 990 304,02 euroa ja konsernin KSVH ja KSVV:n ulkoiset velat ovat noin 29 500 000 euroa.

- tilintarkastaja kertoo tarkastuskertomuksessaan useista osakeyhtiölain vastaisista toimenpiteistä.

Kannatta huomata, että luvut ovat kymmeniä miljoonia.

Miten on mahdollista, että noin 50 miljoonalla on saatu aikaiseksi vain 5,4 miljoonan euron omaisuus ja liikearvo omistajille eli 10:lle Keski-Suomen Kunnalle.

No tuo on sitä kuppoamista, mitä esim. Kepu on tehnyt iät ajat.
Tekkee sitä muutkin puolueet.

Kuuma uutuus 5g lyö matkapuhelimissa läpi yllättävänkin nopeasti.
Historia toistaa itseään?

10.12.2019


Elisa näyttää olevan edellä kilpailijoitaan 5g-rynnistyksessä. Telia Finland ja DNA aloittavat hitaammin.

Operaattorit uskovat, että historia toistaa itseään: siirtymä uuteen 5g-teknologiaan tapahtuu jälleen yllättävän nopeasti.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/historia-toistaa-itseaan-kuuma-uutuus-5g-lyo-matkapuhelimissa-lapi-yllattavankin-nopeasti/4c540877-3aed-47c6-b1b0-2167f27235f8?ref=iltalehti:f464&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi&_ga=2.45237988.1729322370.1575786375-1524844573.1575361347

SUOMENMAA

Pienet Keski-Suomen kunnat roikkuvat löysässä hirressä laajakaista- yhtiön takausvastuiden pelossa
– Pihtiputaan kunnanjohtaja: ”Odotamme valtiolta hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä”

Kattavien nettiyhteyksien tarjoaminen asukkaille voi koitua kalliiksi joillekin keskisuomalaisille kunnille.

Risto Luodonpää 11.12.2019

Maksettavaa voi tulla yhden koulun verran eli yli viisi miljoonaa

POLITIIKKA

Kymmenen keski¬suomalaista kuntaa on joutunut hankalaan välikäteen yhteisesti omistamansa laajakaista¬yhtiön taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Pihtiputaan, Kyyjärven, Karstulan, Multian, Kivijärven, Petäjäveden, Luhangan, Konneveden, Kannonkosken ja Toivakan yhteinen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ei selviä lainoistaan, jotka ovat lankeamassa omistajakuntien maksettaviksi.

Kunnat ovat taanneet Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n kautta omistamansa yhtiön lainoja 27 miljoonan euron edestä.

Suurin maksurasite on Pihtiputaalla, jonka osuus lainapotista on 5,6 miljoonaa euroa.

Kunnanjohtaja Ari Kinnunen myöntää, että takausvastuissa puhutaan merkittävistä summista.
– Pihtipudas on pinta-alaltaan iso kunta. Verkkoja on jouduttu vetämään laajalle alueelle. Yhden koulun verran siitä voi tulla maksettavaa, hän arvioi oman kuntansa osalta.

Ongelma juontaa juurensa valtakunnallisesta ”Laajakaista kaikille” -hankkeesta.
Sen avulla syrjäseutujen laajakaistahankkeita saatiin vauhditettua ja yhteyksiä muutenkin parannettua.

Tukipolitiikassa on kuitenkin ilmennyt ongelmia, joiden seurausta yhtiön talousongelmat pitkälti ovat.
– ELY-keskuksen kautta haetut EU-tuet on saatu, mutta Viestintävirasto ei ole maksanut haettuja tukia ollenkaan, Kinnunen harmittelee.

Kunnat ovat Kinnusen mukaan halunneet pääomittaa yhtiötä, jotta jatkorakentamisen voitaisiin varmistaa.
– Pääomittamisyritykset ovat kuitenkin kumoutuneet hallinto-oikeudessa. Syynä on käytetty markkina neutraliteettiperiaatetta, jonka mukaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa osakeyhtiötä ei voi pääomittaa, kunnanjohtaja selvittää.

Rahapula on omiaan haittaamaan myös yhtiön investointeja, jotka ovat Ari Kinnusen mukaan tällä hetkellä jäissä.
– Investoinnit ovat jäissä, vaikka halukkaita liittymän ostajia olisi merkittävä määrä. Jonossa on tälläkin 1900 halukasta ostajaa.

Omistajakunnat toivovat tilanteeseen pikaista ratkaisua, sillä mahdolliset velkavastuut vaikuttavat merkittävästi myös niiden talouden suunnitteluun.
– Pihtipudas on jo joutunut maksamaan ensimmäisiä takauseriä vuoden 2019 aikana. Semmoinenkin riski on olemassa, että jäljellä oleva velka erääntyy kerralla maksettavaksi, kunnanjohtaja Kinnunen muistuttaa.

Velkasaneerauksen vaihtoehdoksi on väläytelty myös verkkoyhtiön myyntiä, mikäli sopiva ostajaehdokas jostakin ilmaantuisi.

Ari Kinnunen johtaa omistajakuntien perustamaa myyntityöryhmää, mutta tehtävä velkaisen yhtiön kauppaamiseksi on kaikkea muuta kuin helppo.

Myynti vaatisi lisäksi kaikkien omistajakuntien valtuustojen hyväksynnän.
– Myynti on mahdollinen ja ostajaehdokkaitakin jo olemassa, mutta yhtiön käypä myyntihinta on edelleen selvittelyn alla. Myyntihinta voi olla kunnille tappiollinen, hän arvelee.

Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös valtion mukaantulo jonkinlaisen rahoitusjärjestelyn turvin.

Kinnusen mukaan perusteluja löytyy tuoreesta hallitusohjelmasta.
– Hallitusohjelmassa todetaan, että ”Laajakaista kaikille" -hankkeen sitoumukset saatetaan päätökseen. Odotamme valtiolta hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä rahoituksen järjestämiseksi, Kinnunen painottaa.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/pienet-keskisuomen-kunnat-roikkuvat-loysassa-hirressa-laajakaistayhtion-takausvastuiden-pelossa--pihtiputaan-kunnanjohtaja-odotamme-valtiolta-hallitusohjelman-mukaisia-toimenpiteita-6.3.564415.56aaa17508

mobiili nettiliittymiä Suomessa on noin10 miljoonaa kappaletta ja ne lisääntyvät nopeasti.

Kuitu- ja lankaliittymiä on noin 1 miljoona kappaletta eivätkä ne enää lisäänny

Traficomin (entinen viestintävirasto) tilaston mukaan.

Onko poliisi edellen vain kiinnostunut "nakkivarkaista"? Tällaiset superhuijarit pääsevät kuin koira veräjästä, kultaisin kädenpuristuksin!

Jos tälle konkurssi yhtiölle tulee lisää rahaa valtiolta, niin EU:n petosyksikkö on seuraava osoite. Jos kunnat ja yhtiö ovat tehneet jo tähän mennessä 18 laitonta päätöstä hallinto-oikeuden mukaan rahoittaakseen yhtiötä, niin lisärahoitus on aivan varmasti laitonta. Ei voi olla niin, että ensin tyritään jopa tahallisesti, ja sen jälkeen saadaan lisää rahaa, että hommat saavat jatkua kuin ei olisi tehty mitään väärää. Nyt pitää hakea vastuunkantajia ja varoitus ettei enää pistetä kuntia polvilleen taloutensa kanssa.

Sieltähän ne vastuunkantajat löytyvät kunnanhallituksista ja esittelijöistä.

KSVV ja KSVH yhtiöt eivät ole enää varsinaisesti yhtiöitä.
Tosiasiassa ovat olleet suoritustilassa jo vuosia.
Kun eivät ole kyenneet maksamaan edes juoksevia liiketoimintakuluja, maksettu sitten kuntien kassasta kerätyillä veroilla.

PRH:lla oleva tilinpäätös 2018 kertoo.

-Liikevaihto noin 1 M€
-Tappio -24 M€
-oma pääoma - 16 M€
-Velat -39 M€
-Yhtiön tasearvo 5,4 M€, eli noin 45 miljoonan euron hupuloinnilla on onnistuttu hankkimaan liikearvoista omaisuutta n. 5,4 miljoonaa euroa.
- Yhtiön yritysarvo 120 M€, yhtiön oma ilmoitus PRH:lle.
10 osakaskunnalla on tuon arvoinen yrityskiinnitys vastatakauksena pankille annetusta 30 M€ omavelkaisesta takauksesta.

Mitenkähä tuotakin yhtiötä myy.
-sen todellinen liiketoiminta arvo on negatiivinen ainaki - 25 miljoonaa euroa.
Silloin myyntitappioksi kunnille syntyy ainakin 55 M€.

Ei ihme että myyntiasiamies Pihtiputaalta kunnanjohtaja Ari Kinnunen on myyntiponnistelujen kanssa ihan solmussa

Valokuitu joka torpaan Keuruulle, makso mitä makso!

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan mahdollista että taho on kuntarahoitus?


Osuu aika kohdalleen.

Lainaraha tuli KSVH/KKSV Oy:lle Kuntarahoitus Oyj:n kautta,kuntien omavelkaisella takauksella.
Talous- ja kannattavuus suunnitelmat kunnille valokuidusta teki Kuntarahoituksen omistama konsulttiyhtiö, INSPIRA Oy

Kuntarahoitus Oyj on KEPUN rahalinnake KEVAN ja VALTION tukemana

"Rahoitusta edelläkävijöille

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on lähes 37 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt.

Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy."

Kuntarahoitus Oyj kuuluu Kepun Kuntaliitto imperiumiin.
Sen johtokunnan pitkäaikainen puheenjohtaja on Mauri Pekkarinen.

Samoin maakuntaliitot ketjuttuu kuntaliittoon.
Keski-Suomen Liiton pitkäaikainen puheenjohtaja on ollut Mauri Pekkarinen.

Nuo liitot eivät ole kuntiin nähden viranomaisia, vakka ne niin toimivatkin ja käskyttävät kuntia.

Ne ovat KEPUlainen kuntien "piällystakki"

Lainaus KSVV Oy tilinpäätöksen 7.11.2019 vuosikertomuksesta yhtiön itsensä kirjoittamana.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy 2556709-7

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokous päätti marraskuussa 2018, että emoyhtiön Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n vapaaseen omaan pääomaan tehdystä SVOP-sijoituksesta 14 482 203,00 euroa muutetaan vieraan pääoman ehtoisaksi lainaksi. Yhtiöoikeudellisesti kyseessä oli SVOP-rahaston varojen palauttaminen perustuen edellisen vahvistetun tilinpaatoksen mukaisiin jakokelpoisiin varoihin, jonka jälkeen palautettu määrä muutettiin vieraan pääoman ehtoiseksi lainaksi emoyhtiölle.

Toimenpiteellä pyrittiin saamaan yhtiön rahoitusrakenne markkinaehtoiseksi ja siten tukikelpoiseksi.

• liikevaihto 1 016 237,27 €
tietoliikennepalvelumyynti 802 599,16 € (kotitaloudet, taloyhtiöt ja yritykset)
operaattorimyynti 128 053,56 €
muut tulot 85 584,55 €

• käyttökate -162 934,97 €
• oikaistu käyttökate -54 181,75 €
• poistot-909 417,35 €
• kertaluonteiset arvonalennuspoistot -23 845 614,93 €
• liikevoitto -24 917 967,25 €
• oikaistu liikevoitto -963 599,10 €
• rahoitusluotot ja -kulut -222 860,44 €
• tilikauden tulos -25 140 827,69 €
• oma pääoma -15 990 304,02 €
• taseen loppusumma 5 494 966,29 €
• korollinen vieras pääoma 20 057 222,48 €
• liikevaihtoa tuovien yhteyksien määrä vuoden 2018 lopussa 2 595 kpl
• tilauskanta vuoden 2018 lopussa oli lähes 1 900 liittymä- ja palvelutilausta

Yhtiö ei ole kasvanut suunnitelman mukaisesti. Yhtiö on ylivelkaantunut ja pysyvästi maksukyvytön ilman emoyhtiön järjestämää rahoitusta sekä nykyisen velkarakenteen uudelleen järjestelyä. Yhtiö on pyytänyt omistajan hyväksyntää yrityssaneeraukseen hakeutumiselle.

Voi hirvittävää, minkalaiset talousluvut. Kymmenien miljoonien miinuksia (-) talousluvuissa, jotka tulisivat ehdottomasti olla positiivisia ( ) selviytymisen kannalta.

Tuosta yhtiöstä ei tule toimivaa edes yhtiösaneerauksella.
Tuo on selkeä esimerkki kuntien ja kuntapoliitikkojen "talousosaamisesta" ja "viisaudesta"

Tietoverkkojen rakentaminen tuntuu edenneen ja varmasti on tyytyväisiä käyttäjiäkin jo paljon. Jos liittymän kotihansa saa jollai 1600 sadalla tai parillakin tonnitta, eikun vaan kannattaa ottaa. Kuukausi maksu jotahi viiskympii, ei tunnu missää nyhyaikana.
Kun ajattelee mitä matkustaminen, liikkuminen autolla maksaa, huoltohon menee ja autojen vaihtohon. Renkaat kuluu ja kolareitahi sattuu matkanvarrella. Kaikki on kallista. Pysyä vaa kotona ja toimitaa asiat tietokoneella voi. Levätä ja olla rauhassa liikenteen melulta ja polyltä. Ilmakin saastuu ja luonto pilaantuu. Kaikki metät kuivuu pystyhyn ja eläimet kuolee.
Kun meillä tuntuu tuota rahaakin olevan jakoo kaikille ulkomaillekiin, niin miksei lopeteta ulkomaankehityavun jotain 1000 mijonaan maksaminen ja laitetaan kai rahat valokuituhun, niin saahahan velakon maankattava kuituverkko. Se on kaikkien suomalaisten hyöty seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Ei ole säteily ongelmia, kuten mobililaitteissa, sairastuvat syöpään ja aivokasvaimiin, geenimuutoksia.

KSVV Oy on ilmoittanut PRH:lle 19.12.2019 osakepääoman menettämisen 2500 €

KSVV omapääoma menetetty

Yrityksen tiedot
Yrityksen nimi Keski-Suomen Valokuituverkot Oy
Y-tunnus 2556709-7

Pääomatiedot
Osakepääoma 14.05.2014
Osakepääoman arvo 2.500,00 €
Osakkeiden lukumäärä 100000 kpl

Osakepääoma menetetty 23.12.2019

Voihan rähmä, koko osakepääoma 2500 € on hävitty.

Onneksi ei ole mennyt muuta enempää, vai onko?

Voi hirveetä noin suuri tappio.

Tuo 2500 euroa on enemmän kuin minun 2 kuukauden eläke.

Ei pätki netti eikä pikselöi telkkari! – Nopea ja varma valokuituverkko palvelee yhä useampaa keuruulaista, ja uusia liittyjiä otetaan mukaan

Tataapi siinä 2500 euron mukana palaa 50-60 miljoonaa euroa rutikuivaa kuntarahaa!

He he, ne on sitä kuntien rahhoa.
Ei niistä tartten niin lukua pittää.

Ohessa lainaus tämän päivän SuurKeuruun lehden artikkelista.
Siinä toimitusjohtaja Paunonen kertoilee omia näkemyksiään yhtiötä koskevista hyvin huolestuttavista uutisista.

Tiettävästi yhtiö ei ole saanut rahaa oman pääoman vahvistamiseksi mistään.
Kysymys voipi olla siitä, että yhtiö on mahdollisesti jälleen taas SVOPanut Holding yhtiön velkoja Valokuituyhtiön omaksi pääomaksi.

Toimitusjohtaja on turhan optimistinen, sillä kynällä tehdyt kommervenkit eivät helpota yhtään yhtiöiden ja kuntien katasrofia. Oikean puuttuvan rahan vaikutusta niillä ei ole eurosentin murto-osankaan vaikutusta yhtiön talouteen ja toimeentuloon.

Niiden vaikutus on sama kuin tuloslaskelmiin piirtelesi oman pääoman sarakkeisiin numeroiden sijasta lehmien ja pässien kuvia.


Keski-Suomen Valokuituverkot menetti osakepääomansa hetkellisesti
Multian kunnalla on takausvastuuta lähes 2 miljoonaa euroa.
28.12.2019 08.00

Keski-Suomen Valokuituverkkojen taloustilanne on pitkään ollut veitsenterällä.

Outi M. Kättö

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ilmoitti Kaupparekisteriin 23. joulukuuta tiedoksi yhtiön osakepääoman menettämisen.

Toimitusjohtaja Janne Paunosen mukaan osakepääoman palauttamiseen liittyvät toimenpiteet on jo tehty, mutta rekisterimerkintä oman pääoman palautumisesta tehdään vuoden 2019 tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen.

–  Tilanne lähti siitä, että teimme ison alaskirjauksen verkon arvoon, mikä aiheutti hetkellisen osakepääoman menettämisen. Alaskirjaus oli arvoltaan yli 20 miljoonaa euroa. Osakepääoma on nyt jo palautettu emoyhtiön tekemillä päätöksillä, Paunonen sanoo.

Valokuituverkkoyhtiön omistaa Keski-Suomen Verkkoholding Oy, joka myös rahoittaa tytäryhtiötään. Emoyhtiön omistajiin kuuluu 10 keskisuomalaista kuntaa, joista yksi on Multia.

Multian takausvastuu on 1,9 miljoonaa euroa, ja vuoden 2019 aikana kunta maksaa lainaerää 46 000 euroa, mikä sisältää myös koron.
–  Kuntaomistajia olemme pitäneet ajan tasalla hyvin kutsumalla kokoon useita osakas- ja yhtiökokouksia sekä järjestämällä muita kokouksia vuoden aikana. Mitä yhtiöiden myymiseen tulee, asiasta pitäisi kysyä omistajilta, miten ne aikovat toimia.

Paunosen mukaan holdingyhtiö on tehnyt toimenpiteitä Valokuituverkkoyhtiön talouden tervehdyttämiseksi.
–  Valokuituverkkoyhtiön tunnusluvut ovat nyt plussalla: oma pääoma, käyttökate ja tulos. Niiden valossa on mukava tehdä tilinpäätöstä 2019. Käyttökatteemme vuonna 2019 on noin 350 000 euroa, mikä riittää Valokuituverkkoyhtiön vastuiden hoitamiseen, ja toiminta jatkuu normaalisti. Holdingyhtiön tervehdyttämistoimenpiteet ovat vielä edessä.

Valokuituverkkoyhtiön taloustilanne on ollut vaikea koko yhtiön historian.
–  Laajakaistaverkon rakentaminen on ollut omistajakunnilleen iso investointi, ja valtion vetäytyminen lähes 5 miljoonan euron tukipaketista aiheutti yhtiömme taloudelliset ongelmat.

Tytäryhtiön kiperää taloustilannetta ja tervehdyttämistoimenpiteitä käsiteltiin emoyhtiön osakas- ja yhtiökokouksissa syksyllä 2019.
Paunonen arvelee, että Traficomin myöntämien valtion tukien saamatta jääminen johtui pääasiassa siitä, ettei Traficomilla ollut uskoa yhtiön kasvuennusteisiin eivätkä EU-valtiontukisäännöt sen mielestä täyttyneet.

–  Suunnitelmamme olivat haasteellisia, ja yhtiöltä toki vaadittiin kasvua, mutta Traficom ei ilmeisesti luottanut kasvun mahdollisuuksiin. Näin jälkikäteen voimme kuitenkin todeta, että olisimme päässeet tavoitteisiin. Laajakaistahankkeeseen oli saatu lähes pari tuhatta uutta tilausta, joita emme pystyneet toimittamaan tässä taloustilanteessa.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on perustettu vuonna 2013. Yhtiön liikevaihto vuoden 2018 tilinpäätöksessä oli 1,02 miljoonaa, ja tilikauden tulos oli tappiollinen 25,14 miljoonaa.

Emoyhtiö Keski-Suomen Verkkoholding Oy on perustettu vuonna 2014. Yhtiön liikevaihto oli vuoden 2018 veroilmoituksessa annettujen tietojen mukaan 30 000 euroa. Sen sijaan tilikauden tulos oli 279 000 euroa tappiollinen. Holdingyhtiön tilinpäätöstä vuodelta 2018 ei vielä ole tehty, joten lukuihin tulee muutoksia lopullisten tilinpäätöstietojen myötä.

https://www.suurkeuruu.fi/a/b5c44c2a-e63c-4e16-b216-06fb348fa3d1?c=1537784399031

Luvut saa plussalle muuttelemalla summia vaikkei rahaa ole yhtään sen enempää.

Asun pikkukaupungin keskustassa ja käytän Elisan perusmokkulaa taisi olla reilu kaksikymppiä mutta tinkasin tarjouksen 17€/kk. Tuolla olen katsellut elokuvat ym. lisäksi se kulkee tarvittaessa mukana. En ymmärrä miksi vaihtaisin valokuituun vaikka sen hinta on painettu 15€ , ainoastaan mikäli linjat ruuhkautuvat voisi hyötyä olla, tosin 5g tulossa joten se ratkaisee tuon ongelman. Väitteistä huolimatta kyllä tuossa valokuidussakin on katkoja, ainakin äitini asunnossa. Mihin ihminen tarvitsee helkutinmoista nopeutta?

Muistaakseni vuonna 2016 miljoonien Verkkoholdingin antamat pääomalainat muutettiin sijoitukseksi vapaaseen omaan pääomaan ksvv -yhtiöön jotta laajakaistatuet saadaan täysimääräisenä, koska yhtiö oli ilmeisesti menettänyt tuolloin pääomansa. Vuonna 2018 tästä sijoituksesta muutettiin takaisin pääomalainoiksi miljoonia jotta saadaan kyseiset tuet. Nyt sitten taas muutetaan pääomalainoja miljoonien edestä taksin sijoitukseksi ksvv -yhtiöön, kun noita miljoonia ei voitukaan laillisesti ottaa pois ksvv -yhtiön vapaasta omasta pääomasta. Miljoonia siirrellään edestakaisin ja vielä nähdäkseni syytetään valtiota ettei se anna miljoonia tukirahoja.

Nyt äkkiä patentin hakuun: ON KEKSITTY IKILIIKKUJA eli siirretään samaa rahaa yhtiöstä toiseen eikä mikään häviä!

Kieltämättä valokuidun rakenteluun tunkee rahan toivoss kalastelijoita omille yhtiöilleen rahaa.

Rahaa virtaa suuntaan jos toiseen valokuitu hommissa, Mutta kyllä kuitu täytyy olla kaikilla, nopeus ja varma.

Laskeha sie mitä kuitu joka mökkii maksaa. Eihä siihe piisaa kenkää rahat. Kyll noit hupuloihtijoi on vaikk mihi kyytii...

Keuruun Seppo Lampinen kirjoittaa asiaa (28.12 klo 17.15) edellä.

Kylläpäs on köyhää ja velkaista, kun on kysymys maan tärkeimmästä rakennus hankkeesta, maan kattavasta tiedonsiirtoverkosta. Ennen oli valtion puhelinlaitos.
Nyt on hambuussien, sekameska jota johtaa vihrävallankumous, , aivan homojen hommia. Laulavat ilmasto ja ihmisoikeus sun muista. Kun suurin ilmastoteko olisi ulkomaille työnnettävät miljardit laittaa maankattavaan kuituverkkoon.

Tämä on eri asia.

Vieläkö Keuruulla kuituverkkoa ootellaan?

Lainaus YLE Keski-Suomen aamun uutisista


Kunnat neuvottelevat verkkoyhtiönsä ostajaehdokkaiden kanssa, myyjillä vielä erimielisyyttä hintatasosta

Keski-Suomen Verkkoholdingin myynnistä on käyty neuvotteluja ennen vuodenvaihdetta, ja neuvottelut jatkuvat tammikuussa.

laajakaista 3.1.2020 https://yle.fi/uutiset/18-15997


Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen uskoo, että verkkoyhtiön tulevaisuudesta saadaan ratkaisu kevään aikana. Simo Pitkänen / Yle

Kymmenen keskisuomalaista kuntaa jatkaa maksuvaikeuksista kärsivän laajakaistayhtiönsä myyntineuvotteluja.

Verkkoyhtiölle on konsultin avulla määritelty lähtömyyntihinta, jota myyntityöryhmän nokkamies, Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen ei kuitenkaan halua kertoa julkisuuteen. Kinnusen mukaan osakaskunnilla on vielä myös eriäviä näkemyksiä myyntihinnasta.

Ostajaehdokkaiden kanssa on neuvoteltu ennen vuodenvaihdetta, ja tapaamisia jatketaan nyt tammikuussa, Kinnunen kertoo. Laajakaistayhtiön myynnin vaihtoehtona on pidetty velkasaneeraukseen hakeutumista. Kinnunen uskoo, että ratkaisu asiassa syntyy kevään aikana.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ei pysty huolehtimaan lainamaksuistaan, joten ne lankeavat nyt takaajille eli omistajakunnille. Esimerkiksi Pihtipudas maksaa noin 5,6 miljoonan euron lainaosuudestaan takauksia vuositasolla parisataa tuhatta euroa.

Kuntien maksuosuudet ja -summat vaihtelevat, sillä osa kunnista on esimerkiksi maksanut vain lainojen korkoja, Ari Kinnunen toteaa. Kuntien suurimpana pelkona on se, että lainojen takaisinmaksu kaatuisi täysin niiden vastuulle.

Keski-Suomen kunnat haluavat eroon laajakaistayhtiöstä, jonka velat ovat tikittävä aikapommi – "Kiinnostusta on, mutta ei meillä ole minkäälaista käsitystä hinnasta"

Virpi Kotilainen
https://yle.fi/uutiset/3-11141788

Keski-Suomen Verkkoholding Oy uppoaa yhä syvemmälle – miljoonien eurojen takaustappiot uhkaavat kymmentä omistajakuntaa
14.1.2020 KSML

Isot takaustappiot uhkaavat pikkukuntia

Rai Suihkonen

Kymmenen keskisuomalaiskuntaa varautuu miljoonien eurojen takaustappoihin Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n taloustilanteen takia. Omistajakunnat ovat taanneet yrityksen lainoja noin 30 miljoonan euron arvosta.

Kunnat tiedottivat maanantaina, että yrityksen maksukyvyttömyyden riski n huomattavan suuri. Viime vuonna se ei pystynyt lyhentämään lainaansa, eikä maksamaan korkojaan. Niinpä luotonantaja Kuntarahoitus Oyj on perinyt takaajilta eli omistajakunnilta yrityksen erääntyneet lainojen lyhennykset korkoineen ja viivästyskorkoineen.

Takausvastuut koskevat Kannonkoskea, Karstulaa, Kivijärveä, Konnevettä, Kyyjärveä, Luhankaa, Multiaa, Petäjävettä, Pihtipudasta ja Toivakkaa.

- Takausvastuiden realisoituminen tarkoittaa meillä 4,3 miljoonan euron ylimääräistä menoa viime vuoden tilinpäätökseen, Karstulan kunnanjohtaja Pekka Kanervio sanoo.

Takausvastuiden käsittely on alkamassa kunnissa pikapuoliin. Kirjanpitolain mukaan kuntien on huomioitava takausriski tilinpäätöksessään.

- Karstulassa selviämme mahdollisesta takaustappiosta purkamalla osin säästöjä. Peruspalveluja emme joudu karsimaan, ja parin vuoden kuluttua olemme kuivilla, jos teemme muuten positiivisia tuloksia.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy on Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n pääomistaja. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on rakentanut maakuntaan internet-yhteyksiä varten nopeita valokuituverkkoja, jotka jäivät Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta kesken Laajakaista kaikille - hankkeessa.

Nyt esille tulleiden takausvastuiden lopullinen suuruus selviää vasta, kun tiedetään, onnistuuko Verkkoholding Oy Valokuituverkot Oy:n myymisestä, josta on kerrottu jo aiemmin.

- Kiinnostusta on ja neuvotteluja jatketaan niin, että ratkaisua odotetaan ennen kesälomia, sanoo Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen, joka on omistajakuntien perustaman myyntityöryhmän puheenjohtaja.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy toiminta jatkuu vaikeuksista huolimatta normaalisti.

https://www.ksml.fi/kotimaa/Keski-Suomen-Verkkoholding-Oy-uppoaa-yhä-syvemmälle-–-miljoonien-eurojen-takaustappiot-uhkaavat-kymmentä-omistajakuntaa/1496235#comments

KSHV Oy on pitänyt 8.1.2020 hallituksen kokouksen ja päättänyt vahvistaa, että yhtiö on menettänyt oman pääoman.

Kokouksessa oli läsnä 10 omistakunnan edestajat, kirjanpitäjä TietoAkselista ja Janne Paunonen.

Yhtiö ilmoitti PRH:lle 13.1.2020 osakepääoman menetyksen.

PRH vahvisti osakepääoman menetyksen 13.1.2020

Nythän kannattaisi muistella näiden hallitusjäsenten kokouspalkkioita. Onkohan niitä korotettu?

Niin ja miten on oman auton kilometrirahat, onko niitäkin korotettu.

Tsitas olla myös niin että vuosina 2017 ja 2018 kaupattiin osakkeita yhtiöstä joka nyt on menettänyt pääomansa ja kunnat osti niitä mielellään .

Minun mielipiteeni: vastustan kuituverkkoa Keuruulle.
Asun Helsingissä joten se on täysin turha minulle!

KSVH:n ja KSVV Oy:n hallitusten vahvistus PRH:lle, OSAKKEENOMISTAJILLE ja lainaajapankille KUNTARAHOTUKSELLE.
"JIPII, RAHAT ON LOPPU"

Ja PRH on vahvistanut tämän.

Ja yhtiöt vahvistivat, että "toiminta jatkuu normaalisti"

Tarkoittaako tuo "toiminnan normaali jatkuminen" edelleen rupukuntien veronmaksajien rahoilla?

KESKI-SUOMEN VERKKOHOLDING OY €/osake osake kpl yht €
Y-tunnus: 2619754-2

OSAKEPÄÄOMA (Rekisteröity 03.07.2015 14:16:42) 18473
2 500,00 EUR
OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ (Rekisteröity 20.02.2019 07:56:34)
319 509 kpl
OSAKEPÄÄOMAN MENETTÄMINEN (Rekisteröity 15.01.2020 13:14:18)
Osakepääoma on menetetty.

ANTIPÄÄTÖS O001 (Rekisteröity 03.07.2015 14:16:42) 26,50 25665 680123
Osakeannista on päätetty 27.06.2014. Annettavien osakkeiden
lukumäärä on enintään 25 665 kpl.
ANTIPÄÄTÖS O004 (Rekisteröity 12.06.2017 09:44:58) 26,50 191227 5067516
Osakeannista on päätetty 26.04.2017. Annettavien osakkeiden
lukumäärä on enintään 191 227 kpl.
ANTIPÄÄTÖS O006 (Rekisteröity 07.11.2018 15:37:28) 26,50 84144 2229816
Osakeannista on päätetty 14.03.2018 ja 25.10.2018. Annettavien
osakkeiden lukumäärä on enintään 84 144 kpl. 319509 7979954

Osakkeiden omistajat, 10 Keski-Suomen pikkukuntaa
Pihtipudas, Kivijärvi, Kannonkoski, Karstula, Kyyjärvi,
Multia, Petäjävesi, Toivakka, Konnevesi, Luhanka

Osakkeiden arvon osakeanteihin laski Kuntaliiton konsulttitoimisto INSPIRA Oy

Ja kaikki on mennyt.
- Kunnat ovat maksaneet osakkeista noin 8 miljoonaa euroa
- Kunnat ovat taanneet velkoja ja korkoja 30 miljoonaa euroa
- ja viime vuonna kunnat makseli lainanlyhennyksiä, korkoja ja viivästyskorkoja

Ja yhtiö on ilmoittanut 2018 tilinpäätöksessään yhtiön tasearvon 5,4 miljoonaa euroa, mikä vastaa korkeintaan yhtiön arvoa.

Mutta tuohan tarkoittaa, että 10 kuntaa ja KSVV oy on onnistunut investoimaan liikearvoltaan 5,4 miljoonan euron omaisuuden 38 miljoonalla eurolla.

Ja piikki on auki, eli kunnat makselee lyhennyksiä, korkoja ja viivästyskorkoja vielä vähintään 25 vuotta.

Ei voi kuin ihmetellä yhtiöiden hallitusten ja kuntien hommia: ” Toimints jatkuu normaalisti.”

Mikähän tuossa on ollut normaalia?

Eikös lain mukaan yhtiö pitäisi luovuttaa velkojille, kun oma pääoma on mennyt.
Joskus sitä sanottiin konkurssiksi.

Osakeyhtiölaki sanoo näin ja kirjanpitolaki sanoo näin

Osakeyhtiön tilinpäätös on vahvistettava kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Osakeyhtiön tulee tehdä ilmoitus kaupparekisteriin kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta

Kirjanpitorikkomus. Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö tilinpäätöstietojen rekisteröinnin kaupparekisteriin, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain (39/1889) 30 luvun 9, 9 a tai 10 §:ssä tarkoitettuna kirjanpitorikoksena, törkeänä kirjanpitorikoksena tai tuottamuksellisena kirjanpitorikoksena eikä teosta muuallakaan laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, kirjanpitorikkomuksesta sakkoon.

Useimmiten tapauksissa, joissa tilinpäätöstä ei tehdä lain vaatimusten mukaisesti, on epäiltävissä, ettei yhtiön asiat olisikaan lain mukaisessa kunnossa.

Ompas tämä Keski-Suomen laajat kaistat ollut jo 10 vuotta sellainen asia, josta päättäjillä on ollut paljon pohtimista ja päänraapimista ja saaneet paljon tikkuja kynsien alle.

Lehdistötiedote 15.1.2020, julkaisuvapaa välittömästi

Kymmenen keskisuomalaista kuntaa omistaa Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n, joka puolestaan toimii Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n pääomistajana. Kunnat ovat sitoutuneet omilla päätöksillään myöhemmin allekirjoitetulla takaussitoumuksella omavelkaiseen takaukseen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n luoton pääoman, korkojen ja muiden liitännäiskustannusten maksamisesta.

KSVH Oy:n maksukyvyttömyyden riski on huomattavan suuri ja kuluneen vuoden 2019 aikana KSVH Oy ei ole suoriutunut luoton tai sen korkojen maksuvelvoitteestaan ja edellä mainitun sitoumuksen perusteella luotonantaja Kuntarahoitus Oyj on perinyt takaajilta KSVH Oy:n erääntyneet lainojen lyhennykset korkoineen ja viivästyskorkoinen.

Luoton erityisten erääntymisperusteiden mukaan luotonantajalla on oikeus irtisanoa luoton pääoma ja sille kertynyt korko välittömästi takaisinmaksettavaksi mm., jos velallinen laiminlyö luoton pääoman, koron tai viivästyskoron maksamisen eräpäivänä ja jos maksu on viivästynyt kolmekymmentä pankkipäivää ja on edelleen suorittamatta.

Kirjanpitolain (KPL 5:14.1 §) mukaan tuloslaskelmassa on vähennettävä velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset, jos ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen, niiden toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa pidettävä varmana tai todennäköisenä, niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen ja ne perustuvat lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan. Mainitun säännöksen kaikkien kohtien tulee täyttyä, jotta kyseinen meno tai menetys on kirjauskelpoinen. Menon tai menetyksen toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa kuitenkin pidettävä varmana tai todennäköisenä, ennen kuin se merkitään pakolliseksi varaukseksi. Jos menon toteutuminen on mahdollista, mutta ei todennäköistä, esitetään meno vastuuna liitetiedoissa. ”Varmana toteutuminen” perustuu sitoumukseen tai muutoin määräytyvään maksuvelvoitteeseen. ”Todennäköiseen toteutumiseen” liittyy sen sijaan arviointia muun muassa siitä syystä, että maksuvelvoite ei ole kiistaton.

Yhtiönnykyistä tilannetta tarkasteltaessa on tilintarkastajien taholta nostettu esiin velvoite arvioida takausvastuun toteutumista todennäköisenä ja varmana. Vaikka kunnalla ei ole tiedossa tarkkaa summaa tai ajankohtaa takausvastuun realisoitumisesta, mutta kunnalla on tiedossa todennäköinen riski KSVH Oy:n luoton omavelkaisen takausvastuun realisoitumisesta, mikä kohdistuu joko tähän kuluvaan tilikauteen tai seuraavaan ja takausvastuun suorittamisen perusteella KSVH Oy:ltä perittävän regressiolaskun tuloa puolestaan ei voida pitää varmana tai todennäköisenä, on kunnan kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksessään huomioitava riski kirjaamalla se pakollisiin varauksiin.

Kunnat ovat aloittamassa takausvastuidenkäsittelyntammikuun aikana ja tulevat todennäköisimmin kohdistamaan riskin pakollisiin varauksiin vuodelle 2019. Tällä tulee olemaan suuri merkitys kuntien vuoden 2019 tilinpäätökseen. Lisätietoja vaikutuksista antaa kunkin kunnan kunnanjohtaja.

Kannonkoski, kunnanjohtaja Markku Vehkaoja, [email protected], 044 4596 12
Karstula, kunnanjohtaja Pekka Kanervio, [email protected], 044 4596 602
Kivijärvi, kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, [email protected], 044 4597 800
Konnevesi, kunnanjohtaja Juha Jokitalo, [email protected], 040 0643 384
Kyyjärvi, kunnanjohtaja Tiina Pelkonen, [email protected], 044 4597 00
Luhanka, kunnanjohtaja, Tuomo Kärnä, [email protected], 040 5510 134
Multia, kunnanjohtaja Noora Pajari, [email protected], 040 30316 20
Petäjävesi, kunnanjohtaja Eero Vainio, [email protected], 041 4493 002
Pihtipudas, kunnanjohtaja Ari Kinnunen, [email protected], 044 4596 806
Toivakka, kunnanjohtaja, Helena Vuopionperä-Kovanen, [email protected], 050 3076 114

https://www.toivakka.fi/wp-content/uploads/2020/01/Takausvastuu.pdf

Jos sillä kuituverkolla saa muikkua niin sehän on hyvä asia!!

Tuosta lehdistötiedotteesta puuttuu nuo syytökset jotka on kirjoitettu kunnanhallitusten päätösesityksiin: valitusten , hallinto- oikeuden tulkintojen kielletystä valtiontuesta, kielteisten tukipäätösten vuoksi ei yhtiö ole kyennyt rakentamaan uusia liittymiä.

Ei oikeuslaitos tulkihe lakia vaan sano miten laki on noissa asioissa. Kunnan viranomainen, viranhaltija tai joku muu tavallinen pulliainen tulkitsee lakia kun se siitä jotain mieltä on.

Olisi voitu kirjoittaa suoraan että lainvastaisten keinoin ei voitu yhtiötä rahoittaa enää.

Multian Kunnalla on riittävät vastavakuudet eli kiinnityksiä verkkoon. Ei ongelmaa..

Tilintarkastusyhtiöt ovat alkaneet vasta nyt reagoimaan yhtiön tilinpäätöksiin. Tässä hyvä esimerkki, kun kuntien valvonta ja rahoitus pyörii samojen toimijoiden ympärillä. Tässä on kunnat, kuntarahoitus, maakuntaliitto, sekä tilintarkastusyhtiöt olleet puuhamiehinä. Puolueena näissä kaikissa on keskustapuolue vahvasti edustettuina. Tilintarkastusyhtiöiden olisi pitänyt tarkistaa heti alussa lainrikkomukset. Kun näin ei tehty, tehtiin vaan lisää lakien rikkomisia. Tilejä on mulkattu edestakaisin, vaikka hallinto-oikeudet ovat kieltäneet . Laskujeni mukaan kaikkiaan 18 päätöstä on kumottu. Onko todellakin lakien valvonta näin huonoissa käsissä. Onko hyväveli-järjestelmä näin räikeäasti vallassa. Tavalliset veronmaksajat maksavat tässä tapauksessa kaikki yhtiön ja kuntien aiheuttamat maksut hiljaisesti ja nurkumatta.

KSVH ja KSVV asia on pikkukunnissa yltymässä myrskyksi vuoden 2019 tilinpäätöksiä ja tilintarkastuksia tehtäessä.

Osakeyhtiölakia tarkennettiin Kuntien yhtiöiden tilinpäätösten, tilitarkastuksen ja konsernitilinpäätösten osalta. Enää ei onnistu ongelma asioiden piilottaminen osakeyhtiöiden sisään yhtiösalaissuuksina. Nyt tilintarkastajien on pakko puuttua niihin ja tehdä asioista julkinen raportti.

Tämän vuoksi nyt on alkanut liikkumaan kuntien tiedotteita ja
esityslistoja KSVH:n ja KSVV:n velkojen ja vastuiden realisoituvista riskeistä kunnille ja loppukädessä veronmaksajille.

On todella merkillepantavaaja mielenkiintoista, että Keski-Suomen kunnissa lainmuutoksen testikohteeksi tulevat KSVH ja KSVV.


KARSTULAN KUNNANHALLITUS
Esityslista 20.01.2020/Asianro 10
Kokousasia PDF-muodossa


https://kokous.karstula.fi/Karsjulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2020434-10

Liitteet
Aiempi_kasittely

https://kokous.karstula.fi/Karsjulk/kokous/2020434-10-1.PDF

Tässä on asia sanottu niin timanttisen selkeästi, että nyt viimeinkin sen ymmärtää jo takarivin Taavikin.

Rupukuntien businekset ja valokaista meni "kankkulan kaivoon" että rysähti.

Mutta Keski-Suomen ÄLYt ja ELYT, sekä kuntien POLIITIKOT eivät ymmärrä sitä vieläkään. Niin se se on.

Mielipidekirjoitus 21.01.2020

Kohti kauhuskenaariota

Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen varoitti syksyllä 2010 ”kauhuskenaariosta”: Laajakaista 2015 -hanke voi mönkään mennessään viedä joukon viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä vastuuarviointiin. Keski-Suomessa Muukkosta eikä muitakaan varoittajia uskottu. Sen sijaan uskottiin, että 130 miljoonaa euroa vain odotti ottajaansa.

Ongelmana oli kuitenkin tietoisuus siitä, että lain sallima valtion tuki oli jo käytetty vuodesta 1999 alkaen Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelu Oy:n (PKSV) verkkoon. Uusien tukien saamiseksi verkko pitikin ”unohtaa”.

Keski-Suomen liitto päätti toimia. Niinpä kesällä 2010 Verkko-osuuskunta Kuuskaista (VOKK) teki hanke-ehdotuksen liitolle. VOKK ”voitti” kilpailun ja lähti toteuttamaan hanketta ilman lain vaatimaa operaattorin 34 prosentin vähimmäispääomaa.

Hanke päättyi VOKK:n yrityssaneeraukseen, missä mukana olleet kunnat ja liittymän ostaneet kärsivät menetyksiä. Kunnat olivat etukäteen (!) maksaneet 6,5 miljoonaa euroa yksityisten 2,5 miljoonan euron tavoin.

Noin 12 miljoonan euron velkojen rasittamalle VOKK:n rauniolle kunnat (10) perustivat keväällä 2014 Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (KSVH) ja sille tytäryhtiöksi Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV), jotta valtion ja EU:n tukiedellytykset täyttyisivät. Lisäksi kunnat kikkailivat ottamalla Kuntarahoitus Oyj:ltä miljoonalainat KSVH:lle, joka lainasi varat edelleen KSVV:lle pyrkien näin saamaan ne näyttämään rakentajaoperaattorin pääomalta.

Kunnat takasivat lainat Kuntarahoitus Oyj:lle ja toimivat tällöin lainvastaisesti. Tämän osoittavat lainvoimaiset Viestintäviraston (Traficom), Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden 18 päätöstä. KSVV ja KSVH ovat vasta nyt ilmoittaneet osakepääomansa menettämisestä. Kuntalaisten rahaa ollaan menettämässä kymmeniä miljoonia euroja.

Keski-Suomeen perustettiin toiveajattelun lujalle pohjalle muitakin valokuituyhtiöitä: Uuraisten Valokuituverkot Oy (UVV) ja Kuhmoisten Laajakaista Oy. VOKK ja Kuuskaistan Palvelut Oy hääräävät alueella. UVV on vaikeuksissa Kuuskaistan jätettyä maksuvelvoitteensa sille.

KSVH/KSVV on ollut Keski-Suomen ely-keskuksen tuella synnyttämässä kyläverkkohankkeita eri puolille Keski-Suomea. Myös KSVV:n toimitusjohtaja on synnytellyt pieniä verkkoyhtiöitä varsinkin Jyväskylän lähialueille.

Kuntien itsehallintoa voidaan monilla syillä perustella. Kuitenkin edellä kuvattu hanke on yksi katastrofaalisista esimerkeistä, joihin osaamattomat ja asioihin perehtymättömät mutta ”poliittisesti valveutuneet” päättäjät on höynäytettävissä.
Esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten tulisikin arvioida kuntien päättäjien ja osakeyhtiöiden toimet edellä kuvatuissa tapauksissa.

Kysymys on niin laajakantoisesta asiasta, että se on mahdollista saattaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja petostorjuntaviraston (OLAF) tietoon.

Hannu Luotola


https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Kohti-kauhuskenaariota/1499554

Keski-Suomen kuntien laajakaistasekoilu

1. Kunnat maksoivat Kuuskaistalle ennakkomaksuja 6,5 Me
2. Yksittäiset ennakkotilaajat maksoivat Kuuskaistalle ennakkomaksuja 2,5 M€

Kuuskaista jätti työn kesken, piti rahat ja myi rupukunnille vähäiset kaapelinpätkät ja velat 1 eurolla.

3. Rupukunnat 10 kpl maksoivat Keski-Suomen Verkkoholdingille (KSVH) alkajaisiksi 1 M€

4. KSVH haki kolmella uudella osakeannilla uutta rahaa kunnilta noin 8 M€. Kaikki kunnat eivät olleet enää innokkaita pumppaamaan uutta rahaa, joten osakeanneista tulikin rahaa vain noin 5 M€

5. KSVH otti kuntarahoitukselta velkaa noin 30 M€ kuntien omavelkaisesti takaamana.

6. KSVV kertoi viimeisessä 2018 tilinpäätöksessään, että heidän oma pääoma on 16 M€ negatiivinen. Heidän rakentama verkko-omaisuus on liikearvoltaan vai 5,4 M€

Kun summataan nuo kuntien ja asiakkaitten ennakkomaksut, kuntien osakemerkinnät ja kuntien takaama Kuntarahoituksen laina, sekä hukattu KSVH/KSVV oma pääoma syntyy 61,5 M€ rahameno. Tuolla on saatu KSVV:n oman selvityksen mukaan vain 5,4 M€ liiketoiminta arvo ja omaisuus.

Tuohan on hirvittävä kuntien rahanhävitys operaatio eikä KSVV pysty edes toimimaan liiketuloillaan.

Omistajakunnat valittavat kun eivät saa tuon 61,5 M€ lisäksi pumpata lisää kuntien rahaa lainvastaisesti laajoihin kaistoihin.

Omistajakunnat syyllistävät, äkäilevät, hyökkäilevät kuntalaisiaan vastaa, jotka ovat valittaneet lain mukaisesti oikeusistuimiin estääkseen tuon vahingollisen rahanhukkaamisen, valtiota vastaan, jonka ei hyväksy eikä tue lainvastaisena kuntien rahoitus sekoilua, sekä oikeusistuimia vastaan, jotka ovat antaneet langettavia tuomioita kunnille.

Tähän mennessä tuomioita on jo 18 kpl.

Tuomion saaneet Päätökset ovat olleet samanlaisia kaikissa kunnissa joten todellisuudessa niitä rikkomuksia on ollut ainakin 150 yhteensä näissä kunnissa tässä hankkeessa. Miltä kuullostaa?

Tuli ykkönen liikaa ”ainakin 50” oli tarkoitus.

Tuota noin.

Kunnat ovat edellä esitetyn mukaan käyttäneet Kuuskaistan ja KSVH/KSVV rahaa ja velkasitoumuksia yhtyteensä 61,5 M€.
KSVVn raportin mukaan 31.1.2019 tilaajia on ollut 2609 kpl.

Eli 61500000/2609 = 23572, eli asiakkaan liittymän rakennuskustannus on ollut keskimäärin 23572 €.

Jos KSVV saa kuukausittain 20 euron nettotulon liittymästä, takaisinmaksu kestää 23572/20 = 1179 kuukautta eli 98 VUOTTA.

Ja tällaisia uusia liittymiä yhtiön myyntimiehet ravaavat pitkin metsiä ja lepikoita myymässä 99 € yhtiön tuloksen parantamiseksi.

No se voisi alkaa paranemaan sitten vuonna 2119.

Äly hoi älä jätä

Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti 22.1.2020 Kyyjärven kunnan lopettamista, eli liittämistä johonkin toiseen kuntaan.

Valokuitukaistan velat ja takaukset ovat ilmeisesti viimeinen pisara katastrofissa.

http://www.nopolanews.fi/filebank/12939-RAPORTTI_Kyyjarvi_allekirjoitettu.pdf

Valtion rahoittama 350 miljoonan euron hanke on tehnyt karua jälkeä – Kova riski ajoi kuntia kriisiin ja lainakierteeseen, ”amatöörit puuhamiehinä”

27.1.2020 19:37päivitetty 27.1.2020 19:38 US

VTV:n mukaan tuetun laajakaistan arvioidut rakentamiskustannukset ovat yli 350 miljoonaa euroa, josta valtion tuki on noin 70 miljoonaa.
Seuranta. Liikenne-ja viestintäministeriö ei ole seurannut laajakaistahankkeiden vaikutuksia siten, että ministeriöllä olisi ollut esittää seurannan tulokset ilman erillisselvitystä, VTV kertoi.Kuva: Pasi Liesimaa
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkaisi viime viikolla jälkiseurantaraportin, joka käsitteli valtion tukemaa laajakaistan rakentamista. VTV on tehnyt aiemmin hankkeeseen tarkastuksen.
Hanke pohjautui pääministeri Matti Vanhasen (kesk) toisen hallituksen vuoden 2007 hallitusohjelman kirjaukseen. Nykyisin hanke toimii nimellä Nopea laajakaista -tukiohjelma.
VTV:n mukaan tuetun laajakaistan arvioidut rakentamiskustannukset ovat yli 350 miljoonaa euroa, josta valtion tuki on noin 70 miljoonaa.
Suuren osan hankkeesta toteuttivat laajakaistan rakentamista varten perustetut uudet yritykset, joista useat olivat osuuskuntia.
Hankkeiden rahoitukseen osallistuivat sen toteuttaja (34 prosentilla) sekä kunnat (8–33 prosentilla) ja valtio (58–33 prosentilla). Tarkoitus oli tukea vain liiketaloudellisesti kannattavia hankkeita, mutta havaittiin, että joissain hankkeissa edellytykset kannattavuuteen olivat heikot.

”Eräille kunnille tämä tarkoitti taloudellisesti merkittävää riskinottoa”, kerrotaan raportissa.
Liikenne- ja viestintäministeriö ja Traficom toimittivat viime vuoden lopussa VTV:lle selvityksen, johon vastasi 24 hankkeeseen osallistunutta kuntaa. Puolessa näistä tukiohjelma oli vaikuttanut olennaisesti kunnan talouteen.
Kuntien maksettavaksi on langennut takausvastuita tai takausvastuista on muodostunut kuntien talouden suurin riski. Takausten realisoituminen on johtanut tuensaajien tukemiseksi tarvittaviin uusiin rahoitusjärjestelyihin, kuten pääomasijoituksiin ja uusiin lainoihin.
”Neljä kuntaa on ajautunut tukiohjelman aikana tilanteeseen, jossa kunta joko täyttää kriisikunnan kriteerit tai on nähnyt normaalin toimintansa muutoin mahdottomaksi.”
Hankkeen ongelmat ovat olleet aiemminkin julkisuudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhapekka Ristola kertoi Iltalehdelle vuonna 2015, että Laajakaista kaikille -hanke eteni katastrofaalisesti.
”Hankkeita yritettiin saada käyntiin kunnissa amatöörivoimin. Paikalliset puuhamiehet lähtivät toteuttamaan hankkeita, mutta vain osa heistä oli teleinsinöörejä”, Ristola kertoi.
Antti Honkamaa

Amatöörit oli suulla suurimmalla ja ääni tärkeänä ajamassa Multian kuntaa tähän hankkeeseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyy valmistelemaan uutta tukiohjelmaa, joka mahdollistaisi tukien hakemisen ja myöntämisen vuoden 2021 alusta lähtien. Tukea myönnettäisiin alueille, joille ei ole tulossa kaupallista laajakaistaa ennen vuotta 2025.

Tukiohjelman jatkaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus antaa syksyllä 2020.

Laajakaistarakentamiseen on myönnetty valtiontukea vuodesta 2010 alkaen. Sen tarkoituksena on ollut lisätä teleyritysten kiinnostusta laajakaistahankkeisiin haja-asutusalueilla. Edellisen tukiohjelman hakuaika päättyi vuonna 2018, mutta sen tukien maksaminen jatkuu arviolta vuoteen 2021 asti.

Toivottavasti tuon toteutukseen kunnissa on asiallisempi suhtautuminen kuin menneessä johon mahtuu nykytiedon perusteella paljon lain rikkomista ja muuta soopaa.

Kunnasta kaikuu että laajakaistan kariikkoon törmääminen johtuu valittajista mutta Valtion talouden tarkastusvirasto ilmoittaa että se johtuu amatööreistä jotka toteuttivat tuota hanketta.

EI OTA ONNISTUAKSEEN "SOPIVAKSI"KSVV Oy:n TILINPÄÄTOS 2018

Taas uusi tilinpäätös vuodelta 2018 Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ltä (KSVV) 16.1.2020 PRH:lle. Tämä on jo kolmas (3) "manipulaatio".

KSVV toimitti PRH:lle "version 1" kirjanpitoraporttina 17.5.2019, manipulaation 2 uhkasakkovaatimuksella 7.11.2019, ja nyt taas "manipulaation" 3 sitten 16.1.2020.

Näissä tilipäätösversioissa 2018 on vuonna 2016 tehty muutos Kuntarahoituksen velasta KSVV omaksi rahaksi (1. SVOP) muutettu takaisin velaksi (2. DEVOP), ja sitten taas uudelleen omaksi rahaksi (3. SVOP). Siis muutettu vain kynällä velat omaksi rahaksi.

Mutta kun tuo "manipulointi" ei tuo konkurssikypsälle KSVV:lle Eurocentin puolikastakaan lisää omia varoja.

Alla on tiivistelmä "manipulaatio 3" naurettavista talousluvuista.

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2018
Keski-Suomen Valokuituverkot Oy 2556709-7

Tämä toimintakertomus korvaa 7.11.2019 allekirjoitetun toimintakertomuksen.

1. Tilinpaatoksen laatimisperuste ja toiminnan jatkuvuus

Edellä mainittuihin päätöksiin liittyvien toimenpiteiden vuoksi vuoden 2018 toimintakertomus ja tilinpaatos on tullut laatia uudelleen, jotta tilinpaatos antaa oikean kuvan yhtiön taloudellisesta asemasta.

Tämä uudelleen laadittu ja 19.12.2019 allekirjoitettu toimintakertomus ja tilinpäätös tilikaudelle 1.1.- 31.12.2018 on laadittu, koska Keski-Suomen Verkkoholding Oy; n yhtiökokouksen 28.11.2018 päättämä ja 14.12.2018 toteutettu Konversiopaatos peruutettiin Keski-Suomen Verkkoholding Oy; n yhtiökokouksen 29,11.2019 tekemällä päätöksellä. Peruuttamiseen liittyvät toimenpiteet kirjattiin kirjanpitoon päivämäärällä 14.12.2018. Toimenpiteisiin liittyvä korkojaksotus 28 964 euroa on myös peruttu vuodelta 2018.

Yhtiön vakavan taloustilanteen vuoksi, toimintakertomukseen ja tilinpaatokseen on avattu yhtiön tilannetta tavanomaista seikkaperäisemmin.

Huhtikuussa 2019 Traficomilta saatiin ensimmäiset tukipäätösluonnokset syksyllä 2018 tehdyn rahoitusmuutoksen jälkeen. Valtiontukipäätökset olivat kielteisiä. Päätösluonnoksista ja päätöksistä annetut lausunnot ja oikaisuvaatimukset eivät ole muuttaneet Traficomin antamia tukipäätöksiä positiivisiksi. Kielteisistä päätöksistä on valitettu Hameenlinnan hallinto-oikeuteen. Multian
laajakaistahankkeen kielteisestä maksupäätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy teki maaliskuussa 2019 päätöksen, jonka mukaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ei voi nostaa Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiölle myöntämää lainaa, koska Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ei ole vielä saanut laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain (1186/2009; jäljempänä "laajakaistatukilaki”) mukaista valtiontukea. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy.lla on saamatta laajakaistatukilain mukaista valtiontukea Traficomilta kuudelle hankkeelle yhteensä noin 4,6 M€.

Valtiontuen saamiseksi emoyhtiön Keski-Suomen Verkkoholding Oy; n yhtiökokous päätti 28.11.2018 ja vastaavasti Keski-Suomen Valokuituverkot Oy; n yhtiökokous päätti 14.12.2018, että emoyhtiön Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n vapaaseen omaan pääomaan tehdystä SVOP-sijoituksesta 14 482 203,00 euroa muutetaan vieraan pääoman ehtoisaksi lainaksi (“Konversiopaatos"). Kysymys on ollut SVOP-sijoituksen konvertoimisesta vieraan pääoman ehtoiseksi lainaksi, mikä on käytännössä toteutettu siten, että ”Keski-Suomen Valokuituverkot Oy tulee tekemään osakeyhtiölain mukaisen varojenjakopäätöksen, jonka mukaisesti se suorittaa yhteensä 14.482.203 euroa. Varojenjako suoritetaan palauttamalla em. summa SVOP-rahastosta yhtiölle, joka on Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n ainoa osakkeenomistaja.
Palautettava määrä jää Keski-Suomen Valokuituverkot Oy.n varojenjakovelaksi yhtiölle, joka puolestaan muutetaan tavalliseksi vieraan pääomanehtoiseksi lainaksi ja josta laaditaan erillinen velkakirja”.

Toimenpiteellä pyrittiin saamaan yhtiön rahoitusrakenne markkinaehtoiseksi ja siten tukikelpoiseksi.

Yhtiön tunnusluvut tiivistetysti tilikaudelta 1.1.- 31.12.2018;

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n tilinpaatos tilikaudelta 1.1.- 31.12.2018 ei perustunut toiminnan jatkuvuuteen.


• liikevaihto 1 016 237,27 €
o tietoliikennepalvelumyynti 802 599,16 € (kotitaloudet, taloyhtiöt ja yritykset)
o operaattorimyynti 128 053,56 €
o muut tulot 85 584,55 €
• käyttökate -162 934,97 €
• oikaistu käyttökate -54 181,75 €
• poistot -909 417,35 €
• kertaluonteiset arvonalennuspoistot -23 845 614,93 €
• liikevoitto -24 917 967,25 €
• oikaistu liikevoitto -963 599,10 €
• rahoitusluotot ja -kulut -193 896,44 €
• tilikauden tulos -25 111 863,69 €
• oma pääoma -1 479 137,02 €
• taseen loppusumma 5 494 966,29 €
• korollinen vieras pääoma 5 575 019,48 €
• liikevaihtoa tuovien yhteyksien määrä vuoden 2018 lopussa 2 595 kpl
• tilauskanta vuoden 2018 lopussa oli lähes 1 900 liittymä- ja palvelutilausta

Ja sitten viimeinkin Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (KSVH) tilinpäätös 2018 "versio 2" toimitettuna PRH:lle 20.1.2020 uhkasakoilla vaadittuna.

Voihan hyvä jysäys, millaista puppua oikein paperlle kirjoitettuna. Tälle nauretaan jo Naurusaarilla asti.

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2018
Keski-Suomen Verkkoholding Oy 2619764-2

1. Tytäryhtiön taloudellinen asema ja tilikaudella 2018 kirjatut arvonalennukset

Yhtiön vakavan taloustilanteen vuoksi toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen on avattu yhtiön ja tytäryhtiön tilannetta tavanomaista seikkaperäisemmin. Tilinpäätöksen valmistumisen myöhäinen ajankohta johtuu siitä, että yhtiö on etsinyt ja tehnyt ratkaisuja konsernin talouden vakauttamiseksi ja oman pääoman turvaamiseksi.

Tilikauden 2018 aikana Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ssä on jatkettu toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ollut vahvistaa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n taloudellista asemaa ja käyttökatetta sekä kasvattaa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n arvoa mm. rakentamalla kannattavia valokuituliittymiä. Toimenpiteet ovat kohdistuneet kulujen leikkaamiseen ja operatiivisen toiminnan tehostamiseen tuottamalla liiketoimintaan liittyviä palveluita omalla organisaatiolla.

Toimenpiteissä on onnistuttu, sillä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n käyttökatteen on ennustettu olevan noin 30 % vuonna 2019. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n liiketoiminta on kuitenkin liian pientä, jotta käyttökate olisi riittänyt korollisten lainojen hoitamiseen.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (myöhemmin myös yhtiö tai emoyhtiö) taloudellinen tilanne on heikko, koska yhtiön 100 % omistama tytäryhtiö Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (myöhemmin myös tytäryhtiö) ei kyennyt suoriutumaan yhtiön myöntämien lainojen lainavelvoitteista sovitun mukaisesti.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on kuitenkin hoitanut operatiiviseen toimintaan ja verkonrakentamiseen liittyvät maksuvelvoitteet normaalisti osana tavanomaista liiketoimintaa Keski-Suomen Verkkoholding Oy.n yhtiökokouksen luvalla.

Alla kuvattujen 29.11,2019 tehtyjen päätökset jälkeen tavoitteena on, että Keski-Suomen Valokuituverkot Oy pystyy hoitamaan tulevaisuudessa kaikki velvoitteensa.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy: n taloudelliset vaikeudet johtuivat pääasiassa kielteisistä valtiontukipäätöksistä sekä joulukuussa 2018 toteutetuista rahoituksen uudelleenjärjestelystä.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:llä on saamatta laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain (1186/2009; jäljempänä ”laajakaistatukilaki") mukaista valtiontukea Traficomilta kuudelle hankkeelle yhteensä noin 4,6 M€. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokous päätti 28.11.2018 ja vastaavasti Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n yhtiökokous päätti 14.12.2018, että yhtiön Keski-Suomen Valokuituverkot Oy.n vapaaseen omaan pääomaan tehdystä SVOP-sijoituksesta 14 482 203,00 euroa muutetaan vieraan pääoman ehtoisaksi lainaksi (“Konversiopäätös").

Kysymys on ollut SVOP-sijoituksen konvertoimisesta vieraan pääoman ehtoiseksi lainaksi, mikä on käytännössä toteutettu siten, että "Keski-Suomen Valokuituverkot Oy tulee tekemään osakeyhtiölain mukaisen varojenjakopäätöksen, jonka mukaisesti se suorittaa yhteensä 14.482.203 euroa. Varojenjako suoritetaan palauttamalla em. summa SVOP-rahastosta yhtiölle, joka on Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n ainoa osakkeenomistaja. Palautettava määrä jää Keski-Suomen Valokuituverkot Oy: n varojenjakovelaksi yhtiölle, joka puolestaan muutetaan tavalliseksi vieraan pääomanehtoiseksi lainaksi ja josta laaditaan erillinen velkakirja”.

Toimenpiteellä pyrittiin saamaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n rahoitusrakenne markkinaehtoiseksi ja siten tukikelpoiseksi. Molempien yhtiöiden yhtiökokousten tekemien päätösten myötä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n velkaantumisaste kasvoit merkittävästi.


4. Tunnusluvut ja arvio yhtiön taloudellisesta asemasta
Yhtiön tunnusluvut tiivistetysti:

Liikevaihto 29 999,99 euroa kertyi pääosin edelleen veloitetuista kuluista. Yhtiön taloutta rasittivat 221 452,46 euron rahoituskulut sekä 86 995,55 euron suuruiset lakimieskulut.

Vieraan pääoman ehtoinen laina palautettiin takaisin Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n oman pääoman SVOP- rahastoon 14.12.2018 lukien.

• liikevaihto 29 999,99 €
• käyttökate-135 905,71 €
• kertaluonteiset arvonalennuspoistot -26 972 906,48 €
• liikevoitto-27 108 812,19 €
• oikaistu liikevoitto -135 905,71 €
• rahoitusluotot ja -kulut -221 452,46 €
• tilikauden tulos -27 330 264,65 €
• oma pääoma -23 694 301,87 €
• taseen loppusumma 4 988 714,08 €
• korollinen vieras pääoma 28 524 905,00 €

Yhtiö on ylivelkaantunut ja ajautumassa pysyvästi maksukyvyttömäksi ilman omistajien järjestämää rahoitusta tai nykyisen velkarakenteen uudelleen järjestelyä. Yhtiö on pyytänyt omistajien hyväksyntää yrityssaneeraukseen hakeutumiselle.

Kuitu täytyy olla, kuten sähkötkin jokaiseen talouteen. nykyään. Kallista juluttajalle se ei ole. Rahat kaikki löytyvät kulttuurista ja jos haluaa tuplana rakentaa, niin maahanmuutto viraston rahat kaikki laitetaan, myös ulkomaan kehitysavun nimellä ulkomaille menevät rahat. Niin jopa alkaa olla yhdellä jos toisellakin omat lusikkansa sopassa mukan. Eikä kuulu pajatusta muuta kuin joku vei emempi, kuin toinen, mutta raha ei lopu, on ne niin loputtomia rahavirrat ulkomaille.
Vihreät puhuvat ilmasto tavoitteista, mutta mitään ei osaa sen hyväksi. Suurin teko olisi juuri koko maan kattava kuituverkko. Pekka Haaviston Caruna kaupat,sähkönsiirtoverkon myyminen ulkomaille, niin niilä rahoilla olisi saanut rakennettua, Rahat on laitettu Saksan myymiin vanhoihin ydinvoimalohin, jotka lopetettu ja uuden hiilivoimalan rakentamiseen n. 3000.000.000 eli kolmisentuhatta miljoonaa. Fortum on myynyt verkkoja 30mijjardilla.
Vihreät edistää ilmaston lämpenemistä, mikä on hyväasia, ei vihreille pidä kertoa mitään asioita, Lukekoot ja opiskelkoot satukirjoista.

Noista KSVV ja KSVH:n tilinpäätöksissä kuntien yhtiöt ilmottavat julkisesti, että

1. Heillä on pankkivelkaa 28,524 M€ kuntien takaamana Kuntarahoitukselta.
2. Oma pääoma on miinuksella peräti -23,694 M€
3. käteistä rahaa on 0,378 M€
4. Omaisuus 4,872 M€

Eli rahaa on kulunut 52,218 M€ ja sillä on hankittu
omaisuus yhteensä 4,872 M€ KSVV:n ilmoittama omaisuus
Kaikki tämä kuntien maksamilla ja takaamilla varoilla.

Jotta tähän päästiin, kunnat antoivat ensin Kkuuskaistalle 6,5 M€ ja asiakkaat ennakkomaksuina 2,5 M€, eli yhteensä 9 M€. Sitten kunnat ostivat "liiketoiminnan" ja sen velat 1 €, mutta Kuuskaista oli käyttänyt ennakkomaksut

Eli lysti on maksanut tähän mennessä kunnille 61,218 M€, jolla on saatu vastineeksi KSVV:n ilmoituksen mukaan liiketoiminta arvoltaan 4,872 M€ kaapelinpätkiä.

Onko kuntien edustajat todella "noudattaneet osakeyhtiölakia" vai onko ollut ymmärryksessä vikaa?

Verkkoholding Oy, Kannonkoski toivoo yrityssaneerausta KSML 5.2.2020

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkaat valmistautuvat maaliskuussa järjestettävään ylimääräiseen yhtiökokoukseen.

Kannonkosken kunnanhallitus hyväksyy, että yhtiökokous päättäisi yhtiön hakemuksen yhtiösaneerauksen aloittamisesta. Kannonkoski ei hyväksy vapaaehtoista velkajärjestelyä.

Verkkoholding Oy:n hallitus on esittänyt vapaaehtoisen velkajärjestelyn mahdollisuutta. Yhtiö katsoo, että jos maksukykyä ei ratkaista velkajärjestelyllä, on laitettava vireille yrityssaneeraushakemus.

https://edition.pagesuite-professional.co.uk/html5/reader/production/default.aspx?pubname=Keskisuomalainen&pubid=d184a19e-f4f0-4c4d-84cb-fe4fe3811471

Amatöörit käyttävät paljon kunnan rahhaa ehkä kykyjen puuttuessa saadakseen valmista aikaan. Mutta väliäkö sillä koska se yhteistä kunnan rahhaa eikä kenenkään pussista pois.

Mikäli uskomme Pihtiputaan paikallislehteä niin kyseinen kunnanjohtaja sanoo valitusten syyksi ettei kunta voi enää rahoittaa valokuituyhtiötä.. Tarkoittaakohan tämä sitä että vielä olisi suuri halu kunnalla pistää verorahoja kyseiseen yhtiön toimintaan. Tuosta saattaa niin ymmärtää. Porukka vaikuttaa itsepäiseltä.

”Älytön valitus
11.05.2012”

Kyllä pittää sanua tuohon alotukseen viitaten että aivan on ollut älyllisiä valittajat, yhteisten rahoin haaskaukselta olisi paljo säästytty jo alun alkain heitä kuunnellen.

Ojasta allikkoon ja nyt jo pysyvästi jorpakossa.

Kirjallinen kysymys KK 17 2020 vp
Toimi Kankaanniemi ps ym.

Kirjallinen kysymys laajakaistahankkeiden toteuttamisesta Keski-Suomessa
Eduskunnan puhemiehelle

Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen esityksestä säädettiin Laajakaista kaikille -laki, joka tuli voimaan 1.1.2010. Laissa säädettiin laajakaistan rakentamisesta koko maahan vuoteen 2015 mennessä niin, että jokaisella olisi nopea laajakaista enintään kahden kilometrin päässä. Laissa luvattiin kunnille tuki, mikäli hanke toteutettaisiin määräajassa. Mutta jos näin ei tapahtuisi, kunta ei saisi tukea. Aikarajaa ja lakia on myöhemmin muutettu muutamaan otteeseen.

Keski-Suomessa toimittiin lain edellyttämällä tavalla. Keski-Suomen Liitto valmisteli, kilpailutti ja valitsi yrityksen, jonka kanssa kunnat tekivät sopimuksen hankkeen toteuttamisesta kukin omalta osaltaan. Osa kunnista ei lähtenyt hankkeeseen mukaan eri syistä.

Lakia valmistellessaan hallitus arvioi alueet, joille kaupalliset toimijat rakentaisivat laajakaistan. Tämä arvio oli valtaosin väärä Keski-Suomessa. Operaattorit eivät olleet valmiit rakentamaan eikä niitä siihen velvoitettu. Maaseutumaisille kunnille jäi kohtuuttoman suuri vastuu toteutuksesta. Muutamassa taajaan asutussa kunnassa Keski-Suomessa yksityiset operaattorit rakensivat markkinaehtoisesti laajakaistan ilman kunnan ja valtion tukea ja asiakkaille edulliseen hintaan. Näin lähtökohtaisesti kunnat joutuivat epätasa-arvoiseen asemaan keskenään.
Keski-Suomen Liitto sai vain yhden tarjouksen hankkeen toteuttamisesta ja hyväksyi sen. Tarjoaja oli taloudelliselta kantokyvyltään ja tekniseltä suorituskyvyltään heikko Osuuskunta Kuuskaista. Pieni osuuskunta otti vastuulleen suuren määrän kuntien hankkeita. Hieman myöhemmin osuuskunnassa ilmeni epäselvyyksiä, joiden johdosta luottamus siihen edelleen heikkeni.

Keski-Suomen Liitossa asiaa ammattitaidolla hoitanut henkilö kuoli yllättäen, ja sijalle tullut henkilö sairastui pian vakavasti. Näin hankkeesta jäi kohtuuton vastuu pienehköille kunnille, joilla ei ollut riittävää kykyä hoitaa vaikeaa asiaa. Kunnat maksoivat lain edellyttämät osuutensa ja asiakkaat liittymismaksut saamatta vastinetta. Osuuskunta ei kuitenkaan kyennyt vastaamaan sopimuksistaan. Hankkeet pelastaakseen kymmenen kuntaa muodosti yhtiön ja myöhemmin holdingyhtiön, joiden avulla aloitettuja hankkeita vietiin eteenpäin. Kasautuneiden vaikeuksien johdosta kunnat antoivat hankkeiden toteutumiseksi yhtiölle mittavia takauksia.

Lopulta julkinen suora ja takausrahoitus hankkeille kasvoi niin suureksi, että Euroopan unionin valtiontukisäädösrajoitus tuli vastaan. Tämä johti siihen, että hankkeiden toteutus ei ole edennyt ja valtio on kieltäytynyt maksamasta lain alun perin lupaamia tukirahoja. Kunnat ovat ajautuneet ylipääsemättömiin vaikeuksiin.
Nyt Keski-Suomen 10 kunnalla on edessä täydellinen umpikuja. Laajakaistayhtiön velkasaneeraus johtaa taloudellisesti muutoinkin heikossa asemassa olevien 10 kunnan kriisiin. Kriisikuntien määrä uhkaa kasvaa. Kun lähes kaikki pohjoisen Keski-Suomen alueen kunnat ovat tässä ahdingossa, eivätkä kuntaliitoksetkaan ratkaise ongelmia.

Kun kunnat ovat ajautuneet syvään ahdinkoon valtion säätämän lain ja sen antamien lupausten rikkoutumisen johdosta, on välttämätöntä, että Marinin hallitus etsii tavan, jolla kuntien ja niiden asukkaiden täysin kohtuuton tilanne ratkaistaan hallitusti.

Eri vaihtoehdot kriisin ratkaisemiseksi on selvitettävä. Yksi tapa on se, että hallitus hakee Euroopan unionin komissiolta pikaisesti poikkeusluvan valtiontukisäädökseen ja maksaa osuutensa laajakaistahankkeeseen Keski-Suomen kymmenelle kunnalle. Sama kohtelu on annettava myös Uuraisten kunnalle, jolla on oma vaikeuksissa oleva laajakaistayhtiö.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin Keski-Suomen kuntien laajakaistayhtiöiden velkajärjestelyn estämiseksi ja kuntien talouden pelastamiseksi hakemalla Euroopan unionin komissiolta poikkeuslupaa valtiontukisäädöksestä ja maksamalla tuet korkoineen kunnille tai etsimällä muu mahdollinen ratkaisu?

Helsingissä 6.2.2020
Toimi Kankaanniemi ps
Jouni Kotiaho ps
Viimeksi julkaistu 7.2.2020 13:47

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_17 2020.pdf

Hehheh ja hohoh! Hetimiten alussa mainitaan että on toimittu lain mukaan ammattitaidolla, mutta heti alussa maakuntaliiton oikaistiin lainhenkeä kun ei kilpailutusta jatkettu vain yhden tarjoajan vuoksi kuten laajakaistalaki antaa ymmärtää. Yksi tarjoaja ei takaa edullisuutta eikä muutakaan kuten nähtiinkin. Lisäksi muistaakseni toinen vetäjä ei sairastunut vaan lähti tarjoajan följyyn.

Kyyjärven kunnanhallitus
Pöytäkirja 10.02.2020/Pykälä 24

Kunnanhallitus § 24 10.02.2020

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (KSVH Oy) ylimääräinen yhtiökokous on 6.3.2020. Kokouksessa käsitellään liitteen mukaiset asiat.

Kunnan yhtiökokousedustajana on toiminut kunnanjohtaja ja hänelle on valittu varaedustajaksi kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kunnanjohtaja on estynyt osallistumasta maaliskuun yhtiökokoukseen.

Kunnanhallituksen tulee antaa ohjeistus seuraaviin kohtiin:

5. Yhtiöiden myynti
Hallitus esittää, että yhtiö tilaa ensimmäisen myyntikierroksen KPMG:ltä tarjouksen mukaisesti, kukin omistajakunta maksaa 2000 € ensimmäisen myyntikierroksen kustannuksista ja yhtiö maksaa loput kustannuksista.

6. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n laskujen maksu
KSVH:n hallitus esittää, että KSVH:n hallitukselle annetaan lupa käyttää yhtiön tulorahoitusta operatiivisen toiminnan kuluihin, kunnes yhtiön tervehdyttämistoimenpiteet on tehty, vaikka yhtiö ei samanaikaisesti maksa Kuntarahoituksen lainanhoitokuluja.

7. Takausprovision maksaminen omistajakunnille
KSVH ei pysty maksamaan takausprovisiota omistajakunnille yhtiöntaloudellisen tilanteen takia. Hallitus esittää, että takausprovisiota ei toistaiseksi makseta.

8. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoituksen järjestäminen Hallitus esittää, että selvitetään vapaaehtoisen velkajärjestelyn mahdollisuus omistajakuntien valtuustoiden kanssa tai että omistajat järjestävät KSVH Oy:n rahoituksen muulla tavalla.
Hallitus katsoo, että velkajärjestely on välttämätön toimenpide KSVH Oy:n tervehdyttämiseksi ja pitkän aikavälin maksukyvyn turvaamiseksi. Hallitus katsoo, että yrityksen saneerauksesta annetun lain(47/1993) 6 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät yrityssaneerausmenettelyn aloittamiseksi.

9. Keski-Suomen Verkkoholding Oy: yrityssaneeraus
Osakeyhtiölain 20 luvun 24 §:n mukaan hakemus yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta voidaan tehdä yhtiökokouksen päätöksellä. Myös hallitus voi tehdä hakemuksen, jos asia on kiireellinen. Hallituksen on tällöin viipymättä kutsuttavayhtiökokous koolle käsittelemään hakemuksen jatkamista.

KSVH Hallitus katsoo, että mikäli yhtiön maksukykyyn olennaisella tavalla liittyvää kysymystä ei ratkaista yhtiön ja kuntien välillä vapaaehtoisen velkajärjestelyn keinoin 6.3.2020 mennessä, tulee hallituksen laittaa vireille yrityssaneeraushakemus käräjäoikeudessa. Asiaa on pidettävä edellä mainitussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla kiireellisenä.

KSVH Oy:n osakassopimuksen kohdan 8.2 (xvii) mukaan hallitus päättää yrityssaneerausmenettelyyn hakeutumisesta määräenemmistöpäätöksin.

KSVH hallitus pyytää yhtiökokoukselta valtuutusta laittaa vireille yrityssaneeraushakemus käräjäoikeudessa. Hallituksella on velvollisuus noudattaa osakeyhtiölakia.

Lisätietoja: kunnanjohtaja Tiina Pelkonen, [email protected], 044 459 7001

Esitys:
Kunnanhallitus päättää, että

1.yhtiökokousedustajaksi valitaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jouko Huumarkangas ja varaedustajaksi kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Jaana Honkanen.

2. Pykälä 5 evästys: Kyyjärven kunta hyväksyy myyntijärjestelyyn liittyvän tarjouksen ja osallistuu ensimmäisen kierroksenmyyntikustannuksiin 2000 euron osuudella.

3. Pykälä 6 evästys: KSVH:n hallitukselle annetaan lupa käyttää yhtiön tulorahoitusta operatiivisen toiminnan kuluihin, kunnes yhtiön tervehdyttämistoimenpiteet on tehty, vaikka yhtiö ei samanaikaisesti maksa Kuntarahoituksen lainanhoitokuluja.

4. Pykälä 7 evästys: KSVH Oy maksaa takausprovisiota omistajakunnille erikseen neuvoteltavan maksuohjelmanmukaisesti.

5. Pykälä 8 evästys: Kyyjärven kunta ei hyväksy vapaaehtoista velkajärjestelyä eikä lähde selvittämään sen mahdollisuutta tai sitä, että omistajat järjestäisivät rahoituksen muulla tavalla. Kunta katsoo, että esitetyt järjestelyt eivät ole kuntaa ohjaavan lainsäädännön mukaisia.

6. Pykälä 9 evästys: Kyyjärven kunta hyväksyy KSVH Oy:n yrityssaneerausmenettelyyn hakeutumisen osakeyhtiölain ja lainyrityksen saneerauksesta mukaisesti, jotta yritys saataisiin tervehdytettyä.

Päätös:

Kunnanhallitus päätti valita yhtiökokousedustajaksi valtuuston 1.varapuheenjohtajan Jouni Saukon ja varaedustajaksi kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Jaana Honkasen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösesityksessä yhtiökokousedustajalle annetut evästykset yhtiökokoukseen.

https://kokous.kyyjarvi.fi/Kyyjulk/kokous/2020512-6.PDF

KESKI-SUOMEN VERKKOHOLDING OY YHTIÖKOKOUSKUTSU

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (KSVH Oy) osakkeenomistajat kutsutaan ylimääräiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään 6.3.2020 klo 9:00 Ravintola Priimuksessa (Taulumäentie 45, 40200 Jyväskylä). Yhtiön kotipaikasta poiketen kokous pidetään Jyväskylässä. Ilmoitathan mikäli menettelytapa ei sovi. Yhtiökokouksessa käsitellään alla olevat asiat.

1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen
2. Yhtiökokouksen osanottajat
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valitseminen
5. Yhtiöiden myynti
6. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n laskujen maksu
7. Takausprovision maksaminen omistajakunnille
8. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoituksen järjestäminen
9. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yrityssaneeraus
10. Ilmoitusasiat
11. Kokouksen päättäminen

Tammikuun 27. päivänä 2020Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n Hallitus

https://kokous.kyyjarvi.fi/Kyyjulk/kokous/2020512-6-1.PDF

Taas kaistamehet Eduskuntaan mouruamaan

OSA 1

Laajakaista kaikille muuttui murheeksi muutamille – Keski-Suomen kansanedustajien enemmistö haluaa lisää valtion rahaa kuntien verkkoihin
Kansanedustajat pitävät nopeita nettiyhteyksiä tärkeinä, mutta näkemykset valtion roolista niiden rahoittajana vaihtelevat.

laajakaista 3.3.2020 https://yle.fi/uutiset/18-15997

Yle Jyväskylä kysyi helmikuussa vaalipiirin kansanedustajilta, pitäisikö valtion myöntää merkittävää lisärahoitusta keskisuomalaiskunnille laajakaistarakentamiseen. Kymmenestä edustajasta kuusi kannattaa lisärahoituksen myöntämistä.

Rahoituksen lisäämisen kannalla ovat keskustan Petri Honkonen, Anne Kalmari ja Joonas Könttä, Bella Forsgrén (vihr.), Juho Kautto (vas.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.)

Lisärahoituksen maksamista vastustavat jämsäläisedustajat Jouni Kotiaho (ps.) ja Piritta Rantanen (sd.). Riitta Mäkinen (sd.) ja Toimi Kankaanniemi (ps.) eivät osaa sanoa kantaansa.

Lähde: Ylen kansanedustajakysely 2/2020

KUNTIA ON PÄÄTYMÄSSÄ MAKSAJAN ROOLIIN

Keski-Suomessa laajakaistarakentaminen on aiheuttanut kunnille poikkeuksellisen suuria murheita.

Niiden taustalla on Matti Vanhasen hallituksen yli vuosikymmen sitten aloittama Laajakaista kaikille -hanke (siirryt toiseen palveluun) (Keski-Suomen liitto), joka muuttui matkan varrella Nopea laajakaista -hankkeeksi. Ideana oli, että valtio ja kunnat tukisivat laajakaistarakentamista niillä seuduilla, joille se ei markkinaehtoisesti muuten rakennu.
Suuret operaattorit eivät kuitenkaan innostuneet haja-asutusalueiden kuiturakentamisesta, joten kunnat ovat toteuttaneet harvaan asuttujen alueidensa tietoverkkohankkeita erilaisin järjestelyin.

Keski-Suomessa kymmenen kuntaa päätyi monen mutkan kautta maksumiehiksi, kun laajakaistaverkon rakentajaksi valittu osuuskunta joutui talousvaikeuksiin.
Useat näistä kunnista tuskin selviävät ilman valtion apua.
Kansanedustajilla on erilaisia näkemyksiä siitä, miten valtion pitäisi tulla hätiin. Yli puolet keskisuomalaisedustajista myöntäisi laajakaistarakentamiseen lisärahaa.

KUNTAPÄÄTTÄJÄT VASTUUSEEN?

Jämsäläiset kansanedustajat sälyttävät vastuuta laajakaistarakentamisen virheistä kuntapäättäjille. Piritta Rantanen (sd.) sanoo, ettei valtio voi automaattisesti auttaa aina jos kunta tekee virheellisiä päätöksiä.
– Kunnat tarvitsevat tukea taloudelliseen tilanteeseen, mutta laajakaistahankkeen talousvaikeudet on käsiteltävä erillään. On hankala vetää rajaa, missä pieleen menneissä kuntien hankkeissa valtio voi antaa suoraan rahallista tukea, Rantanen toteaa.

Riitta Mäkisen (sd.) mielestä kuntien tilanne on kohtuuton.
– Kuntatalouden ahdinkoon on puututtava ja samalla löydettävä kestävä ratkaisu ongelmaan. Elinkelvottoman yhtiön rahoittaminen ei ole sellainen, Mäkinen arvioi.

Jouni Kotiaho (ps.) haluaa selvittää, miten pitkälle kuntapäättäjien vastuu asiassa ulottuu.
– Ei voi olla oikein, että keskustan sähläys kaadettaisiin kokonaan noissa kunnissa viattomien veronmaksajien harteille. Olisikin syytä selvittää, millainen mahdollisuus olisi saada kuntien päätöksentekijöitä henkilökohtaiseen korvausvastuuseen, mikäli hankkeen riskit laukeavat, Kotiaho sanoo.

Toimi Kankaanniemi (ps.) sanoo että merkittävän lisärahoituksen myöntäminen joillekin kunnille olisi ongelmallista, mutta valtion on hoidettava alkuperäiset velvoitteensa.
– Valtio ei ole maksanut kaikille keskisuomalaisille kunnille alkuperäisen lain mukaan määräytyviä valtionavustuksia. Ne tulee maksaa, Kankaanniemi toteaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11227718

OSA 2

KUNNAT PERÄÄVÄT VALTION VASTUUTA

Valokuiturakentamisen velkaannuttamat kunnat katsovat, että valtio ei ole kohdellut kuntia reilusti laajakaistahankkeessa. Jälkiviisaana voisi sanoa, että rakentamista olisi pitänyt harkita tarkemmin, mutta kunnanjohtajan mukaan valtio loi kunnille kovia paineita.
– Aika kovastihan siinä oli valtion ja maakuntaliiton kannustusta, että näitä laajakaista-asioita tulisi viedä eteenpäin, ja kunnat lähtivät silloin tähän kelkkaan mukaan, Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen sanoo.

Kinnunen muistuttaa myös siitä, että kuntien edustajat kyselivät liikenne- ja viestintäministeriöstä neuvoja siihen, miten valokuituyhtiö voitaisiin pelastaa. Kunnat perustivat holding-yhtiön ja antoivat lainatakuita sen jälkeen, kun asiaa oli selvitetty ministeriövisiitillä.
– Se perustui valtion ohjeistukseen, jonka mukaan tällä yhtälöllä sitä julkisen tuen maksimia ei ylitettäisi, Kinnunen toteaa.

Tuki jäi sitten kuitenkin saamatta siksi että Traficomin mukaan julkisen tuen raja oli ylittynyt.

Kymmenen epäonnekasta valokuitukuntaa on harkinnut yhtiönsä myyntiä, mutta tuo hanke näyttää kariutuvan. Myyntityöryhmän puheenjohtaja Ari Kinnunen arvioi, että yhtiö päätyy velkasaneeraukseen ja lainat kaatuvat kunnille.

Kinnunen kollegoineen toivoo kuitenkin, että valtio pelastaisi pulaan joutuneet kunnat. Keski-Suomesta on maaliskuussa lähdössä delegaatio kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) puheille.

Kinnunen ei enää usko, että valtio lähtisi pelastamaan pulaan joutuneita laajakaistayhtiöitä.
– Kun sitä vajaata viittä miljoonaa euroa ei löytynyt, niin toivottavasti nyt kohtalainen summa tavalla tai toisella valtion kautta saataisiin, ettei tämä menisi kokonaan kuntien veronmaksajien kukkarosta, Kinnunen sanoo.
Sähköön ja veteen verrattava peruspalvelu

Kansanedustajat muistuttavat, että asiointi on jo laajalti siirtynyt nettiin, mikä korostaa toimivien nettiyhteyksien merkitystä.
– Internet on monilta osin veteen ja sähköön verrattava peruspalvelu ja kaikilla suomalaisilla tulisi olla mahdollisuus kohtuunopeaan internetiin, Joonas Könttä (kesk.) sanoo.
– Tällä on mahdollista hidastaa ja jopa ehkäistä pienten kuntien väestönkatoa kun etätyömahdollisuudet parantuvat, Juho Kautto (vas.) uskoo.

Sinuhe Wallinheimo pohtii kuitenkin, ovatko 2000-luvun alkupuolen laajakaistasuunnitelmat enää toimivia, kun teknologian puolella ollaan siirtymässä 5G-aikaan.

Ari Kinnunen sanoo, että mobiiliyhteys riittää arkipäiväiseen netinkäyttöön, mutta se ei riitä pitämään maaseutua elinvoimaisena.
– Se ei ole omiaan edistämään etätyötä eikä yrittämistä eikä alueella asumistakaan, Kinnunen arvioi.

Ohjelmatoimisto Dex Viihteen pihtiputaalainen yrittäjä Kirsi "Kikka" Myllynen on samaa mieltä.
Liki sataa artistia palveleva Myllynen ei ennättänyt saada kiinteää laajakaistayhteyttä ennen kuin valokuituyhtiö joutui vaikeuksiin. Nyt hän tappelee päivittäin pätkivän mobiilinetin kanssa ja toivoo että saisi vielä jonain päivänä valokuituliittymän.

Honkonen väläyttää mahdollisuutta vahingonkorvauksiin
Keskisuomalaisista kansanedustajista tanakimmin kuntien puhemieheksi ilmoittautuu saarijärveläinen Petri Honkonen (kesk.).
– Valtion tulisi maksaa näille kunnille vastuunsa ja kuntien tulee harkita, onko valtion toiminta aiheuttanut vahingonkorvausvastuun kunnille, kun laajakaistayhtiön takausvastuut realisoituvat, Honkonen sanoo.

Honkonen toteaa, että myös valtiontalouden tarkastusvirasto on raportissaan tullut siihen tulokseen, ettei laajakaistarakentaminen ole kaikilta osin mennyt putkeen.

Tarkastusviraston mukaan "Nopea laajakaista -hankkeeseen alun perin annettu tuki ja sijoitukset eivät ole riittäneet turvaamaan verkkoliiketoiminnan jatkuvuutta", ja virasto kertoo jatkavansa laajakaistarakentamisen tukemisen jälkiseurantaa.

Kivijärveläisedustaja Anne Kalmari (kesk.) muistuttaa, että nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että hallitus saattaa Laajakaista kaikille -hankkeen sitoumukset päätökseen.
– Hallitusohjelmaa on noudatettava. Valtio houkutteli kunnat rakentamaan verkot, mutta ei ole valtiontukisäännösten vuoksi kyennyt hoitamaan omaa osuuttaan vielä, Kalmari toteaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11227718

"VAADIMME MYÖS VEROT VALTION MAKSETTAVIKSI" (Pekka Puupää)

Velat muuttuivat saataviksi!

Omistajakunnat hakevat Keski Suomen Verkkoholdingia velkasaneeraukseen – kymmenien miljoonien eurojen velat kaatumassa kuntien maksettavaksi
Keski-Suomen Verkkoholdingin kymmenellä omistajakunnalla on noin 30 miljoonan euron takausvastuut.

takaus 6.3.2020 https://yle.fi/uutiset/18-215883

Antti Seppälä / Yle

Kuntien holdingyhtiö omistaa valokuituverkkoja rakentavan ja hallinnoivan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n.

Kymmenen keskisuomalaista omistajakuntaa hakee Keski-Suomen Verkkoholding Oy:tä velkasaneeraukseen.
– Saneerauksen hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että kuntien pitää maksaa takaamansa velat, sanoo Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio.
Kunnilla on yhteensä noin 30 miljoonan euron takausvastuut Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle myönnettyihin lainoihin. Käytännössä kunnat ottanevat uutta, omaa lainaa maksaakseen pois holdingyhtiön velkoja.
– Ne tulevat sitten kunnan omaan lainakantaan, Vainio sanoo.

Pelkästään Petäjävedellä takausvastuita on noin kahden miljoonan euron edestä.
Multialta, Konnevedeltä ja Kivijärveltä on aiemmin arvioitu, että holdingyhtiön velat saattavat viedä ne kriisirajoille.

Pelastusrenkaana voi olla holdingyhtiön myyminen sen jälkeen kun se on saneerattu. Myynnistä saatavilla tuloilla kunnat voisivat lyhentää takauksista syntyneitä velkojaan.

Holdingyhtiö omistaa verkkoyhtiön
Kunnat omistavat talousvaikeuksiin ajautuneen holdingyhtiön. Holdingyhtiö taas omistaa laajakaistaverkkoa eri puolilla Keski-Suomea rakentavan ja hallinnoivan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n. Holdingyhtiön talousongelmat eivät tiettävästi ulotu verkkoyhtiöön.

Omistajat ovat edelleen avoimia myös holdingyhtiön myynnille.
– Olen tietoinen kolmesta ostokyselystä. Niissä on sekä koti, että ulkomaisia ostajaehdokkaita, sanoo Keski-Suomen Valokuituverkot oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen.

– Yhtään varsinaista tarjousta ei ole tullut, täsmentää Eero Vainio.
Vainion mukaan Keski-Suomen Verkkoholding on syytä tervehdyttää ennen mahdollista yrityskauppaa.

– Eihän se ole paras aika myydä, kun yhtiö on keskellä näin hankalaa tilannetta. Yhtiön talous pitää saada kuntoon, silloin on myös kunnilla omistajina parempi tilanne neuvotella yhtiön tai sen osan myynnistä, sanoo Vainio.
Keski-Suomen Verkkoholding oy:n omistajakunnat:
• Konnevesi
• Kannonkoski
• Toivakka
• Kyyjärvi
• Karstula
• Multia
• Luhanka
• Pihtipudas
• Kivijärvi
• Petäjävesi

Laajakaista kaikille muuttui murheeksi muutamille – Keski-Suomen kansanedustajien enemmistö haluaa lisää valtion rahaa kuntien verkkoihin
Laajakaista oraville? Poliitikkojen lempihankkeessa netti yhteen taloon on maksanut jopa kymmeniätuhansia (2016)

https://yle.fi/uutiset/3-11245627

Mielipidekirjoitus 12.03.2020 02:02 Keskisuomalainen

Tyhmyydestä sakotetaan

Keskustan Keski-Suomen kansanedustajat yrittivät minulle osoitetussa kirjoituksessaan (KSML 6.3.) kiemurrella pois keskustan vastuusta jo alusta alkaen pieleen menneestä suuruudenhullusta laajakaistahankkeesta kymmenessä keskisuomalaisessa kunnassa.

Hanke perustettiin täysin tyhjän päälle. Lain mukaan operaattorin olisi pitänyt rahoittaa hankkeesta noin kolmasosa. Kun operaattoriksi valittu oli varaton, mukaan lähteneet kunnat, laajakaistatukilain vastaisesti, rahoittivat koko hankkeen. Siksi valtion tukea ei tullut.

Yhdessäkään mukaan lähteneessä kunnassa hanke ei ole kannattava. Jokainen vähänkin taloutta tunteva näki tämän ennakolta, mutta keskustan poliittinen kiihko sumensi tosiasiat. Yhden liittymän todellinen hinta on kymmeniätuhansia euroja, ja näiden harvojen liittymien maksajiksi uhkaavat nyt joutua kaikki kuntien veronmaksajat.

Keskustan hurskastelu asiassa on myöhäsyntyistä. Keskusta ajoi hankkeen läpi kaikkien näkyvissä olleitten realiteettien vastaisesti. Kantakaa vastuunne, älkääkä syyttäkö muita. Siitä syystä jo aiemmin esitin henkilökohtaista korvausvastuuta päätökset tehneille luottamushenkilöille. Tyhmyydestä pitäisi joutua maksamaan eikä palkita. Kaikissa kymmenessä mukaan lähteneessä kunnassa keskusta on valta-asemissa.

Keski-Suomen suurimmat kunnat eivät lähteneet mukaan tähän harhalaukaukseen. Niissä verkko rakentuu kaupallisten operaattorien toimesta tarpeen mukaisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla.

Esimerkiksi Viitasaarella perussuomalaiset valittivat laajakaistapäätöksestä ja voittivat sen. Jos eivät olisi valittaneet, leijuisi nyt myös Viitasaaren veronmaksajien päällä 13 miljoonan vastuut.

Mitään merkittävää lisärahoitusta valtion ei pidä antaa. Eikä tietysti mitään rahoitusta konkurssikypsälle operaattorille. Jos olemassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa jotain kohtuullista rahoitusta kriisiytyville kunnille, niin en sitä suoralta kädeltä vastusta, sillä ei sekään ole oikein, että keskustan sähläys kaadettaisiin noissa kunnissa kokonaan viattomien veronmaksajien harteille.

Jouni Kotiaho

Elmonet: https://elmonet.fi/valokuitu/keuruu/

Markkinointi kertoo maksiminopeudeksi 1Gb/1Gb. Latenssi varmasti pienempi kuin 5G mutta nopeus todennäköisesti taajamassa nykyisellään sama. Kaapeli erinomainen jos hakee vakaata yhteyttä. Edholmin lain perusteella en kotikäyttäjänä sitoisi itseäni kaapeliin. Etenkin mikäli alueelle tulossa 5G NR.