Mikä vastaa 300 mm filmikameran objektiivia?

Kuten edellä jo totesin, määräytyy kuvattavan kohteen koko suhteessa koko kuvan kokoon SEKÄ objektiivin polttovälin ETTÄ kennon eli kuva-anturin koon mukaan.

Eräitä kennon kokoja toisiinsa suhteutettuna:

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Sensor_sizes_overlaid_inside.svg

Mitä pienempi kenno, sitä voimakkaammin kohde rajautuu eli sitä kattavammin se täyttää kuva-alan. Pienikennoisessa kamerassa lyhytkin polttoväli riittää ”saamaan ruudun täyteen kuvattavaa kohdetta” pitkäpolttovälisen telen tavoin, vaikka polttoväli sinänsä ei muutu miksikään.

Ent. nikotinisti kirjoitti:

Kuten edellä jo totesin, määräytyy kuvattavan kohteen koko suhteessa koko kuvan kokoon SEKÄ objektiivin polttovälin ETTÄ kennon eli kuva-anturin koon mukaan.

Eräitä kennon kokoja toisiinsa suhteutettuna:

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Sensor_sizes_overlaid_inside.svg

Mitä pienempi kenno, sitä voimakkaammin kohde rajautuu eli sitä kattavammin se täyttää kuva-alan. Pienikennoisessa kamerassa lyhytkin polttoväli riittää ”saamaan ruudun täyteen kuvattavaa kohdetta” pitkäpolttovälisen telen tavoin, vaikka polttoväli sinänsä ei muutu miksikään.

Lue lisää

”kuvattavan kohteen koko suhteessa koko kuvan kokoon”

Mitä tarkoittaa koko kuvan koko, onko se sama kuin objektiivin kuvaympyrän pinta-ala?

Tuossa Nikonin spekseissä selvästi sanotaan 25-525 mm. Nuo eivät ole todellisia polttovälejä vaan ns. kinovastaavuuksia. Siis tuolla hyvinkin saa kohteen yhtä lähelle - melkein puolet lähemmäksikin. Kannattaa kuitenkin ottaa selvää kompaktien rajoituksista (esimerkiksi pieni kenno). Kompakti on kompakti.

Tai jos 21-kertainen zoom riittää vastaamaan 300 mm objektiivia siinä, miten lähelle kohteen saa, niin miten käy kuvakoon ja kuvan tarkkuuden? Ja mikä merkitys zoomauskertoimella sitten on, kun sillä kuitenkin nimenomaan mainostetaan kameroita, jos zoomauskerroin ei kerrokaan sitä, miten lähelle kohteen saa? Onko kompaktidigikameroissa pelkän zoomauskertoimen ilmoittaminen vähän niin kuin huijausta, jos jätetään samalla kaikki muut tiedot ilmoittamatta?

okaro kirjoitti:

Tuossa Nikonin spekseissä selvästi sanotaan 25-525 mm. Nuo eivät ole todellisia polttovälejä vaan ns. kinovastaavuuksia. Siis tuolla hyvinkin saa kohteen yhtä lähelle - melkein puolet lähemmäksikin. Kannattaa kuitenkin ottaa selvää kompaktien rajoituksista (esimerkiksi pieni kenno). Kompakti on kompakti.

Lue lisää

Tyhmä kysymys, mutta mihin kennon koko sitten vaikuttaa? Kuvan kokoon?

Seuraavassa on Nikon Coolpix L310:n kaikki specsit:

http://imaging.nikon.com/lineup/coolpix/life/l310/spec.htm

En kyllä järkkäriä osta, kompakti on niin kätevä.

Tuostahan asia selviää:
75 - 300 mm, vs. 4.5-94.5 mm (25-525)
Mikään croppikerroin ei tuo kohdetta lähemmäksi vaan Mooseksen on mentävä vuoren luokse.

Nikon L310:n polttovlialue on 4.5-94.5 mm ja sen kuvakulma vastaa siis ”kinokoossa” 25-525 mm.

Arvann, että yrität kysyä tuoko 94,5 mm:n polttoväli ”kuvauskohteen yhtä lähelle” kuin 300mm.
Vastaus on ei tuo, sillä nuo kinovastaavuudet eivät tarkoita ”lähelle tuomista” vaan kennon rajaamaa kuvakulmaa.
Ts. jos rajaat tuosta 300 millisen kuvasta n. vastaavan alueen niin kohde on n. kolme kertaa suurempi (lähempänä).

Tämä harhaluulo kuvan rajaamisen pidentävän polttoväliä istuu tiukasti tällä palstalla. Totuus on ikävä kyllä sellainen, että 94,5 mm:n polttoväli ei tuo kohdetta lähemmäksi kuvaa rajaamalla!

webnovice kirjoitti:

Tai jos 21-kertainen zoom riittää vastaamaan 300 mm objektiivia siinä, miten lähelle kohteen saa, niin miten käy kuvakoon ja kuvan tarkkuuden? Ja mikä merkitys zoomauskertoimella sitten on, kun sillä kuitenkin nimenomaan mainostetaan kameroita, jos zoomauskerroin ei kerrokaan sitä, miten lähelle kohteen saa? Onko kompaktidigikameroissa pelkän zoomauskertoimen ilmoittaminen vähän niin kuin huijausta, jos jätetään samalla kaikki muut tiedot ilmoittamatta?

Lue lisää

Et ilmeisesti vielä ymmärtänyt. Se 21x on metatietoa, se vain on noiden lukujen 525 ja 25 osamäärä. Sinun vanhassa zoomissasi kerroin on vastaavasti neljä. Olennaista on nimenomaan se pisin polttoväli, ei zoomkerroin. Zoomauskerroin kertoo vain pisimmän ja lyhimmän polttovälin suhteen. 25-100 mm ja 75-300 mm objektiiveissa kummassakin on zoomkerroin 4. Kyse kuitenkin on aivan erilaisista objektiiveista. Kompaktissa zoomauskerroin antaa suuntaa siihen, miten kaukaa voi kuvata, mutta ei määritä sitä.

Olennaista on, että ymmärrät kompaktin rajoitukset kuvanlaadun suhteen. En tässä ala selostamaan sitä. Se on periasioita vähän sama kuin lukutaito, joka mahdollistaa tämän viestin lukemisen. Zoomauskerroin on vähän kuin auton sylinteriluku. Jos ostaa auton sylinteriluvun perusteella ja sitten moittii, että oli huijausta, kun penkit olivat epämukavat, niin homma on vähän samaa kuin mitä sanot.

Antamassasi linkissä oli iso kasa speksejä, ei vain mitään pelkkää zoomauskerrointa. Aloitetaan siitä, että ko. kameran kennon koko on 6,16 x 4,62 mm. Tämä on hyvin tyypillinen koko kompakteissa. Se on paljon pienempi kuin 36 x 24 mm kinofilmiruutu.

webnovice kirjoitti:

Tai jos 21-kertainen zoom riittää vastaamaan 300 mm objektiivia siinä, miten lähelle kohteen saa, niin miten käy kuvakoon ja kuvan tarkkuuden? Ja mikä merkitys zoomauskertoimella sitten on, kun sillä kuitenkin nimenomaan mainostetaan kameroita, jos zoomauskerroin ei kerrokaan sitä, miten lähelle kohteen saa? Onko kompaktidigikameroissa pelkän zoomauskertoimen ilmoittaminen vähän niin kuin huijausta, jos jätetään samalla kaikki muut tiedot ilmoittamatta?

Lue lisää

”Tai jos 21-kertainen zoom riittää vastaamaan 300 mm objektiivia siinä, miten lähelle kohteen saa,
—no ei riitä ja mikään zoom ei tarkoita mitään polttoväliä eikä kohteen lähelle saamista
Yritän tehdä rautalangasta mallin:
Jos käännän polkukyörän ohjaustankoa n. puoli kierrosta niin vastaako se samaa käännöstä jos kiertää auton rattia n. puoli kierrosta. Jos ilmoitetaan, että auton ratti kääntyy (zoomaa) 1,6 kierrosta ääriasennosta toiseen.

… niin miten käy kuvakoon
—ei polttoväli, eikä zoom vaikuta mitenkään kuvan kokoon, digikamerassa kuva on aina kennon kokoinen eikä sen kokoon vaikuta mikään muu. Objektiivin tekemä kuva on yleensä ympyrä jonka halkaisija on vähintään kuvan lävistäjän mittainen.
… ja kuvan tarkkuuden?
—kuvan tarkkuuteen vaikuttaa kennon resoluutio ja objektiivin optinen laatu. Zoom-kertoimella ja objektiivin polttovälillä ei ole mitään suoraa vaikutusta kuvan tarkkuuteen.

Ja mikä merkitys zoomauskertoimella sitten on, kun sillä kuitenkin nimenomaan mainostetaan kameroita, jos zoomauskerroin ei kerrokaan sitä, miten lähelle kohteen saa?
—zoomauskertoimella on sellainen vaikutus, että se kertoo kuinka suuri ero on pienimmän ja suurimman polttovälin kuvakulmalla (=paljonko porukkaa mahtuu kerralla kuvaan). Zoomauskertoimella ei mainosteta kameroita vaan ymmärtämättömät ostajat huijaavat sillä itseään.

…Onko kompaktidigikameroissa pelkän zoomauskertoimen ilmoittaminen vähän niin kuin huijausta, jos jätetään samalla kaikki muut tiedot ilmoittamatta?”
—eihän siinä mitään huijausta, kyllä ne muutkin tiedot ilmoitetaan jos vaan viitsit lukea:
http://imaging.nikon.com/lineup/coolpix/life/l310/spec.htm
Huijausta on vain se, että tämän palstan hörhöt uskottelevat kuvan rajaamisen pidentävän polttoväliä

Dol Biong kirjoitti:

Tuostahan asia selviää:
75 - 300 mm, vs. 4.5-94.5 mm (25-525)
Mikään croppikerroin ei tuo kohdetta lähemmäksi vaan Mooseksen on mentävä vuoren luokse.

Nikon L310:n polttovlialue on 4.5-94.5 mm ja sen kuvakulma vastaa siis ”kinokoossa” 25-525 mm.

Arvann, että yrität kysyä tuoko 94,5 mm:n polttoväli ”kuvauskohteen yhtä lähelle” kuin 300mm.
Vastaus on ei tuo, sillä nuo kinovastaavuudet eivät tarkoita ”lähelle tuomista” vaan kennon rajaamaa kuvakulmaa.
Ts. jos rajaat tuosta 300 millisen kuvasta n. vastaavan alueen niin kohde on n. kolme kertaa suurempi (lähempänä).

Tämä harhaluulo kuvan rajaamisen pidentävän polttoväliä istuu tiukasti tällä palstalla. Totuus on ikävä kyllä sellainen, että 94,5 mm:n polttoväli ei tuo kohdetta lähemmäksi kuvaa rajaamalla!

Lue lisää

Nyt sekoitat asioita pahemmin. Kun kyse on kompakteista ei oikein ole mieltä puhua rajaamisesta vaan ko. kamera on alusta pitäen (mm. kenno ja objektiivi) suunniteltu pienelle polttovälille. Jos järkkärin kuvasta alettaisiin rajaamaan noin pientä osaa tulisi laatuongelmat esiin. Mitä FF kennoissa nykyään on? Jotain 18 megapikseliä? Tuosta jäisi puoli megapikseliä kuvaan. Samoin objektiivin piirtokyky toisi ongelmia. It's the bottom line that couts. Kyllä tuota voidaan pitää sellaisena, että kohde tuodaan yhtä lähelle. Teoreettisesti merkittävin ero on syväterävyydessä, käytännössä toki kompaktin laatu jää hyvälle järjestelmäkameran objektiiville.

okaro kirjoitti:

Nyt sekoitat asioita pahemmin. Kun kyse on kompakteista ei oikein ole mieltä puhua rajaamisesta vaan ko. kamera on alusta pitäen (mm. kenno ja objektiivi) suunniteltu pienelle polttovälille. Jos järkkärin kuvasta alettaisiin rajaamaan noin pientä osaa tulisi laatuongelmat esiin. Mitä FF kennoissa nykyään on? Jotain 18 megapikseliä? Tuosta jäisi puoli megapikseliä kuvaan. Samoin objektiivin piirtokyky toisi ongelmia. It's the bottom line that couts. Kyllä tuota voidaan pitää sellaisena, että kohde tuodaan yhtä lähelle. Teoreettisesti merkittävin ero on syväterävyydessä, käytännössä toki kompaktin laatu jää hyvälle järjestelmäkameran objektiiville.

Lue lisää

”Kun kyse on kompakteista ei oikein ole mieltä puhua rajaamisesta vaan ko. kamera on alusta pitäen (mm. kenno ja objektiivi) suunniteltu pienelle polttovälille.”

—oletko ihan oikeasti noin tyhmä, eihän tässä filmille kuvatun laadusta ole kysymys vaan polttovälistä.

Mun kompaktissa on neljä eri rajausta: 1:1, 4:3, 3:2 ja 16:9. Muuttuuko kennon suunnittelu tai polttoväli kun vaihdan rajausta?
Millä rajauksella kohde tulee länimmäksi?
Zoomauskerroin on 3 tuoko se lähemmäksi jos käytän 1:1 rajausta.

Miksi ei ole mieltä puhua rajauksesta?
Tuleeko kohde lähemmäksi jos kuvaa rajataan kuvankäsittelyssä, miksi/miksi ei?

laatu jää? kirjoitti:

”Kun kyse on kompakteista ei oikein ole mieltä puhua rajaamisesta vaan ko. kamera on alusta pitäen (mm. kenno ja objektiivi) suunniteltu pienelle polttovälille.”

—oletko ihan oikeasti noin tyhmä, eihän tässä filmille kuvatun laadusta ole kysymys vaan polttovälistä.

Mun kompaktissa on neljä eri rajausta: 1:1, 4:3, 3:2 ja 16:9. Muuttuuko kennon suunnittelu tai polttoväli kun vaihdan rajausta?
Millä rajauksella kohde tulee länimmäksi?
Zoomauskerroin on 3 tuoko se lähemmäksi jos käytän 1:1 rajausta.

Miksi ei ole mieltä puhua rajauksesta?
Tuleeko kohde lähemmäksi jos kuvaa rajataan kuvankäsittelyssä, miksi/miksi ei?

Lue lisää

Ei ole mikään tarve alkaa nimittelemään minua tai ketään muutakaan täällä. Ei kukaan sano, että kinofllmille otettu kuva olisi jotenkin rajattu keskikoon kameran kuvasta. Aivan samoin digikompaktin kuva ei ole rajattu kinokameran kuvasta. Koko objektiivi on suunniteltu tätä kokoa varten, se ei edes piirrä mitään kinokoon kuvaa.

webnovice kirjoitti:

Tyhmä kysymys, mutta mihin kennon koko sitten vaikuttaa? Kuvan kokoon?

Seuraavassa on Nikon Coolpix L310:n kaikki specsit:

http://imaging.nikon.com/lineup/coolpix/life/l310/spec.htm

En kyllä järkkäriä osta, kompakti on niin kätevä.

Lue lisää

”… mihin kennon koko sitten vaikuttaa?
—no se on tavallaan kaksitahoinen kysymys
Ensinnäkin kennon koolla tarkoitetaan usein kahta eri asiaa:

1) kennon fyysinen koko (mm) vaikutaa vain siihen minkä kokoinen kuva objektiivin piirtoympyrästä valitaan muistikortille tallennettavaksi. Joissakin objektiiveissa (T/S yms) se saattaa olla varsin pieni osa objektiivin tuottamasta kuvaympyrästä. Näin käy tyypillisesti myös silloin kun ff-objektiivi kiinnitetään esim aps- kennoiseen järkkäriin. Kuvakulma ei silloin vastaa objektiivin todellista kuvakulmaa, erotusta nimitetään rajauskertoimeksi (croppikerroin).

2) kennon koolla tarkoitetaan myös tehollisten pikselien lukumäärää (resoluutio). Se vaikuttaa siihen kuinka pieniä yksityiskohtia pystytään esittämään (erottelukyky). Välilisesti se vaikuttaa myös siihen kuinka suuri kuva voidaan tulostaa tietyllä tiheydellä (dpi).

Edellämainituilla on välillinen vaikutus myös pikselien kokoon ja kennon dynamiikkaan (suuremmat pikselit kestävät enemmän valoa).

webnovice kirjoitti:

Tyhmä kysymys, mutta mihin kennon koko sitten vaikuttaa? Kuvan kokoon?

Seuraavassa on Nikon Coolpix L310:n kaikki specsit:

http://imaging.nikon.com/lineup/coolpix/life/l310/spec.htm

En kyllä järkkäriä osta, kompakti on niin kätevä.

Lue lisää

Pieni kenno tuo perisateellisia ja teknisiä ongelmia. Periaatteellinen on, että pienelle kennolle tulee vähemmän valoa kuin suurelle. Tällöin kuvaan tulee kohinaa. Tämä on ongelma hämärässä kuvatessa. Kannattaa lähteä siitä, että tuollaisella kameralla pisimmällä polttovälillä kuvataan vain auringonpaisteessa. Jos ajattelee vaikka kuvata lätkämatseja tuolla telellä, voi homman unohtaa. Tekninen ongelma on, että pieni kenno asettaa kovat vaatimukset objektiivin piirtokyvylle.

Kompakti on kätevä, mutta täytyy ymmärtää sen rajoitukset. Homma on vähän kuin sanoisi: "Autoa en osta, polkupyörä on kätevä".

okaro kirjoitti:

Ei ole mikään tarve alkaa nimittelemään minua tai ketään muutakaan täällä. Ei kukaan sano, että kinofllmille otettu kuva olisi jotenkin rajattu keskikoon kameran kuvasta. Aivan samoin digikompaktin kuva ei ole rajattu kinokameran kuvasta. Koko objektiivi on suunniteltu tätä kokoa varten, se ei edes piirrä mitään kinokoon kuvaa.

Lue lisää

Etkö tosiaan ymmärrä, että tässä ei ole kysymys filmikamerasta ja digikompaktista vaan kahden eri objektiivin polttovälien vastaavuudesta.
Karkeasti pelkistäen
Aloittaja on saanut sellaisen väärinkäsityksen, että zoom kerroin tarkoittaa samaa kuin polttoväli. ja on hankkimassa kameraa jossa suurin polttoväli on 94.5 mm. Nyt hän haluaisi tietää minkälainen zoom-kerroin pitäisi olla, että objektiivi vastaisi 300 mm:n polttoväliä.
Oikea vastaus aloittajan (väärään) ”yhtä lähelle”-kysymykseen ”Kuinka moninkertainen zoom” on tietenkin 66,666… jos lähtökohtana on tuo Nikonin 4,5 mm.

webnovice kirjoitti:

Tai jos 21-kertainen zoom riittää vastaamaan 300 mm objektiivia siinä, miten lähelle kohteen saa, niin miten käy kuvakoon ja kuvan tarkkuuden? Ja mikä merkitys zoomauskertoimella sitten on, kun sillä kuitenkin nimenomaan mainostetaan kameroita, jos zoomauskerroin ei kerrokaan sitä, miten lähelle kohteen saa? Onko kompaktidigikameroissa pelkän zoomauskertoimen ilmoittaminen vähän niin kuin huijausta, jos jätetään samalla kaikki muut tiedot ilmoittamatta?

Lue lisää

Jossain on nyt pitkiä matoja:
”Onko kompaktidigikameroissa pelkän zoomauskertoimen ilmoittaminen vähän niin kuin huijausta, jos jätetään samalla kaikki muut tiedot ilmoittamatta?”

Toisaalla linkität tiedon:
”Coolpix L310:n kaikki specsit:”

Joku tässä nyt vaikuttaa tyhhmältä trollilta
ilmoitetaan pelkkä zoomauakerroin
vs.
ilmoitetaan kaikki ”specsit”

Mitkä siis ovat ne kaikki muut tiedot jotka jätetään ilmoittamatta
(pitäisikö mainoksissa olla koko kameran manuaali)?

alkaa nimittelemään? kirjoitti:

Etkö tosiaan ymmärrä, että tässä ei ole kysymys filmikamerasta ja digikompaktista vaan kahden eri objektiivin polttovälien vastaavuudesta.
Karkeasti pelkistäen
Aloittaja on saanut sellaisen väärinkäsityksen, että zoom kerroin tarkoittaa samaa kuin polttoväli. ja on hankkimassa kameraa jossa suurin polttoväli on 94.5 mm. Nyt hän haluaisi tietää minkälainen zoom-kerroin pitäisi olla, että objektiivi vastaisi 300 mm:n polttoväliä.
Oikea vastaus aloittajan (väärään) ”yhtä lähelle”-kysymykseen ”Kuinka moninkertainen zoom” on tietenkin 66,666… jos lähtökohtana on tuo Nikonin 4,5 mm.

Lue lisää

Sillä ei tietenkään ole mitään merkitystä onko aloittajan 300 millinen filmi vai digikameran objektiivi.
Sitä voi käyttää aivan yhtä hyvin kummassakin eikä sen polttoväli riipu vähääkään filmin tai kennon koosta.
Oli kennon tai filmin koko (rajaus) ihan mikä tahansa nii se tuo kohteen aina ”yhtä lähelle”.

Jos kuvataan tuoolla 300mm:llä esimerkiksi 1m:mittaista keppiä samalta etäisyydeltä niin kaikilla eri kokoisilla kennoilla ja filmeillä tuon kepin kuva on täsmälleen saman kokoinen!

okaro kirjoitti:

Pieni kenno tuo perisateellisia ja teknisiä ongelmia. Periaatteellinen on, että pienelle kennolle tulee vähemmän valoa kuin suurelle. Tällöin kuvaan tulee kohinaa. Tämä on ongelma hämärässä kuvatessa. Kannattaa lähteä siitä, että tuollaisella kameralla pisimmällä polttovälillä kuvataan vain auringonpaisteessa. Jos ajattelee vaikka kuvata lätkämatseja tuolla telellä, voi homman unohtaa. Tekninen ongelma on, että pieni kenno asettaa kovat vaatimukset objektiivin piirtokyvylle.

Kompakti on kätevä, mutta täytyy ymmärtää sen rajoitukset. Homma on vähän kuin sanoisi: "Autoa en osta, polkupyörä on kätevä".

Lue lisää

”pienelle kennolle tulee vähemmän valoa kuin suurelle.”

Tuo lienee päivän hölmöin älyttömyys.
Keskikoon ja sitä suuremmille kennoille tulee aivan hirveän paljon valoa?

J©B kirjoitti:

Sillä ei tietenkään ole mitään merkitystä onko aloittajan 300 millinen filmi vai digikameran objektiivi.
Sitä voi käyttää aivan yhtä hyvin kummassakin eikä sen polttoväli riipu vähääkään filmin tai kennon koosta.
Oli kennon tai filmin koko (rajaus) ihan mikä tahansa nii se tuo kohteen aina ”yhtä lähelle”.

Jos kuvataan tuoolla 300mm:llä esimerkiksi 1m:mittaista keppiä samalta etäisyydeltä niin kaikilla eri kokoisilla kennoilla ja filmeillä tuon kepin kuva on täsmälleen saman kokoinen!

Lue lisää

>Jos kuvataan tuoolla 300mm:llä esimerkiksi 1m:mittaista keppiä
>samalta etäisyydeltä niin kaikilla eri kokoisilla kennoilla ja filmeillä
>tuon kepin kuva on täsmälleen saman kokoinen!

Olet oikeassa – ja väärässä. Samaan aikaan.

Jos tuo keppi kuvataan 300-millisellä objektiivilla ja kahdella eri kamerarungolla, joista toisessa on täyskokoinen (24 × 36 mm) kenno ja toisessa neljäsosakenno (12 × 18 mm), molemmat erottelukyvyltään vaikkapa 15 megapikseliä, näyttää tuo keppi vievän pikkukennoisessa kaksi kertaa niin suuren osan kuva-alan pituudesta tai leveydestä kuin täyskennoisessa.

Pikseleiden puolesta pikkukennoisella kuvatun kepin kuvan voi tässä tapauksessa tulostaa suuremmaksi ennen kuin pikselöityminen alkaa häiritä (objektiivin piirtokykyä ja mahdollista laukaisun tärähdyksestä johtuvaa epätarkkuutta ei tässä vertailussa oteta huomioon).

Pikkukennoisen hyöty isokennoiseen nähden mitataan silti tietenkin vain rahassa, ei kuvan laadussa!

alkaa nimittelemään? kirjoitti:

Etkö tosiaan ymmärrä, että tässä ei ole kysymys filmikamerasta ja digikompaktista vaan kahden eri objektiivin polttovälien vastaavuudesta.
Karkeasti pelkistäen
Aloittaja on saanut sellaisen väärinkäsityksen, että zoom kerroin tarkoittaa samaa kuin polttoväli. ja on hankkimassa kameraa jossa suurin polttoväli on 94.5 mm. Nyt hän haluaisi tietää minkälainen zoom-kerroin pitäisi olla, että objektiivi vastaisi 300 mm:n polttoväliä.
Oikea vastaus aloittajan (väärään) ”yhtä lähelle”-kysymykseen ”Kuinka moninkertainen zoom” on tietenkin 66,666… jos lähtökohtana on tuo Nikonin 4,5 mm.

Lue lisää

Kyse tässä nimenomaan oli kompakteista. Aloittajalla toki oli virhekäsityksensä, mutta sinä vain sekoitat asiaa. Etkö ymmärrä mitä "vastaa" tarkoittaa? Jos A vastaa B:tä se ei tarkoita, että A olisi B. Näissä polttoväleissä vastaavuus tarkoittaa samaa kuvakulmaa. Jotta 1/2,33 tuuman kennolla saa saman kuvakulman kuin kinofilmillä, on polttovälin oltava 1 / 5,6 kinokameran polttovälistä. 300 millimetriä vastaava polttoväli on siis 53 mm. Jos pienin polttoväli on 4,5 mm on tämä 12 x. Mitäs minä sanoinkaan ekassa viestissäni.

J©B kirjoitti:

Sillä ei tietenkään ole mitään merkitystä onko aloittajan 300 millinen filmi vai digikameran objektiivi.
Sitä voi käyttää aivan yhtä hyvin kummassakin eikä sen polttoväli riipu vähääkään filmin tai kennon koosta.
Oli kennon tai filmin koko (rajaus) ihan mikä tahansa nii se tuo kohteen aina ”yhtä lähelle”.

Jos kuvataan tuoolla 300mm:llä esimerkiksi 1m:mittaista keppiä samalta etäisyydeltä niin kaikilla eri kokoisilla kennoilla ja filmeillä tuon kepin kuva on täsmälleen saman kokoinen!

Lue lisää

Kuva on samankokoinen kennolla. Sitä kennolla olevaa kuvaa vain ei kukaan näe. Toisin kuin diaruutu tai negatiivi, se kenno pysyy kokoajan siellä kameran sisällä. Ainoa, jonka kuvaaja näkee on kuva näyttölaitteella tai tulostettuna

kuin suurelle? kirjoitti:

”pienelle kennolle tulee vähemmän valoa kuin suurelle.”

Tuo lienee päivän hölmöin älyttömyys.
Keskikoon ja sitä suuremmille kennoille tulee aivan hirveän paljon valoa?

Lue lisää

Jos kuvakulma on sama, niin pienelle kennolle tulee vähemmän valoa, koska pienellä kennolla on objektiivissa pienempi polttoväli ja siten objektiivin aukko on pienempi aukkoluvun ollessa sama. Täällä tuntuu olevan porukkaa, jotka lukevat viestejä kuin piru raamattua ja keksivät sitten jonkun syyn ladata joku ad hominem.

Ent. nikotinisti kirjoitti:

>Jos kuvataan tuoolla 300mm:llä esimerkiksi 1m:mittaista keppiä
>samalta etäisyydeltä niin kaikilla eri kokoisilla kennoilla ja filmeillä
>tuon kepin kuva on täsmälleen saman kokoinen!

Olet oikeassa – ja väärässä. Samaan aikaan.

Jos tuo keppi kuvataan 300-millisellä objektiivilla ja kahdella eri kamerarungolla, joista toisessa on täyskokoinen (24 × 36 mm) kenno ja toisessa neljäsosakenno (12 × 18 mm), molemmat erottelukyvyltään vaikkapa 15 megapikseliä, näyttää tuo keppi vievän pikkukennoisessa kaksi kertaa niin suuren osan kuva-alan pituudesta tai leveydestä kuin täyskennoisessa.

Pikseleiden puolesta pikkukennoisella kuvatun kepin kuvan voi tässä tapauksessa tulostaa suuremmaksi ennen kuin pikselöityminen alkaa häiritä (objektiivin piirtokykyä ja mahdollista laukaisun tärähdyksestä johtuvaa epätarkkuutta ei tässä vertailussa oteta huomioon).

Pikkukennoisen hyöty isokennoiseen nähden mitataan silti tietenkin vain rahassa, ei kuvan laadussa!

Lue lisää

"Pikkukennoisen hyöty isokennoiseen nähden mitataan silti tietenkin vain rahassa, ei kuvan laadussa! "

Kyllä pieni kenno merkitsee myös pientä kameran kokoa. Nykyään saa n. 200 grammaa painavia taskupokkareita, joissa polttoväli on pisimmillään vastaavuudeltaan luokkaa 400-500 mm. Vastaava polttovälivalikoima järjestelmällä vaatisi yleensä kahta objektiivia ja siten kameralaukkua.

Ent. nikotinisti kirjoitti:

>Jos kuvataan tuoolla 300mm:llä esimerkiksi 1m:mittaista keppiä
>samalta etäisyydeltä niin kaikilla eri kokoisilla kennoilla ja filmeillä
>tuon kepin kuva on täsmälleen saman kokoinen!

Olet oikeassa – ja väärässä. Samaan aikaan.

Jos tuo keppi kuvataan 300-millisellä objektiivilla ja kahdella eri kamerarungolla, joista toisessa on täyskokoinen (24 × 36 mm) kenno ja toisessa neljäsosakenno (12 × 18 mm), molemmat erottelukyvyltään vaikkapa 15 megapikseliä, näyttää tuo keppi vievän pikkukennoisessa kaksi kertaa niin suuren osan kuva-alan pituudesta tai leveydestä kuin täyskennoisessa.

Pikseleiden puolesta pikkukennoisella kuvatun kepin kuvan voi tässä tapauksessa tulostaa suuremmaksi ennen kuin pikselöityminen alkaa häiritä (objektiivin piirtokykyä ja mahdollista laukaisun tärähdyksestä johtuvaa epätarkkuutta ei tässä vertailussa oteta huomioon).

Pikkukennoisen hyöty isokennoiseen nähden mitataan silti tietenkin vain rahassa, ei kuvan laadussa!

Lue lisää

”Jos tuo keppi kuvataan 300-millisellä … näyttää tuo keppi vievän pikkukennoisessa kaksi kertaa niin suuren osan kuva-alan pituudesta tai leveydestä kuin täyskennoisessa.”

Keksitpä hölmön esimerkin (lieneekö nykyään edes olemassa 15mp ff-kennoa), joten otetaanpa todellinen esimerkki
– pikkukennoisessa on 14,1 mp (Nikon L310)
– ff-kennossa on 36.3 mp mp (Nikon D800)

Miltä nyt näyttää?
Kummalla kennolla kuvatun kepin kuvan voi tässä tapauksessa tulostaa suuremmaksi? ”(objektiivin piirtokykyä ja mahdollista laukaisun tärähdyksestä johtuvaa epätarkkuutta ei tässä vertailussa oteta huomioon)”.

Resoluutiolla ja kennoon koola temppuilu johtaa harhaan. Todellisuutta vastaavampi esimerkki olisi tietysti kuvata eri kokoisille filmeille.
Silloin tuo keppi olisi täsmälleen saman kokoinen filmin koosta riippumatta. Näin käy myös kaikilla eri kokoisilla kennoilla jos niillä on saman kokoiset pikselit.

nyk. Leicanisti kirjoitti:

”Jos tuo keppi kuvataan 300-millisellä … näyttää tuo keppi vievän pikkukennoisessa kaksi kertaa niin suuren osan kuva-alan pituudesta tai leveydestä kuin täyskennoisessa.”

Keksitpä hölmön esimerkin (lieneekö nykyään edes olemassa 15mp ff-kennoa), joten otetaanpa todellinen esimerkki
– pikkukennoisessa on 14,1 mp (Nikon L310)
– ff-kennossa on 36.3 mp mp (Nikon D800)

Miltä nyt näyttää?
Kummalla kennolla kuvatun kepin kuvan voi tässä tapauksessa tulostaa suuremmaksi? ”(objektiivin piirtokykyä ja mahdollista laukaisun tärähdyksestä johtuvaa epätarkkuutta ei tässä vertailussa oteta huomioon)”.

Resoluutiolla ja kennoon koola temppuilu johtaa harhaan. Todellisuutta vastaavampi esimerkki olisi tietysti kuvata eri kokoisille filmeille.
Silloin tuo keppi olisi täsmälleen saman kokoinen filmin koosta riippumatta. Näin käy myös kaikilla eri kokoisilla kennoilla jos niillä on saman kokoiset pikselit.

Lue lisää

Ajanmukaisissa, ammattilaisten käytössä olevissa ff-kennoisissa rungoissa on toki montakin, joiden resoluutio jää alle 15 megapikselin (esim. Nikonin 12 Mpix -rungot).

Nopeutta ja dynamiikkaa on helpompi rakentaa, kun pikselien määrässä pidetään maltti mukana (= kookkaammat pikselit).

Tämän vuoden tammikuussa julkistetussa FX-kennoisessa Nikon D4:ssä on ”vain” 16,2 megapikselin kenno. Eroa esimerkkini 15 megapikseliin on vaivaiset 8 %. Nikon D4:n runkoa ei taida saada alle viidellä tonnilla, joten käynee ihan ammattilaispelistä.

Nikon D800 yli 36 megapikselin kennoineen on enemmänkin kuriositeetti, maisema- ja muotokuvaajan unelma, jota urheilukuvaaja tuskin kalustoonsa huolisi.

Mutta olkoon antamani esimerkki mielestäsi hölmö, kaikin mokomin!

nyk. Leicanisti kirjoitti:

”Jos tuo keppi kuvataan 300-millisellä … näyttää tuo keppi vievän pikkukennoisessa kaksi kertaa niin suuren osan kuva-alan pituudesta tai leveydestä kuin täyskennoisessa.”

Keksitpä hölmön esimerkin (lieneekö nykyään edes olemassa 15mp ff-kennoa), joten otetaanpa todellinen esimerkki
– pikkukennoisessa on 14,1 mp (Nikon L310)
– ff-kennossa on 36.3 mp mp (Nikon D800)

Miltä nyt näyttää?
Kummalla kennolla kuvatun kepin kuvan voi tässä tapauksessa tulostaa suuremmaksi? ”(objektiivin piirtokykyä ja mahdollista laukaisun tärähdyksestä johtuvaa epätarkkuutta ei tässä vertailussa oteta huomioon)”.

Resoluutiolla ja kennoon koola temppuilu johtaa harhaan. Todellisuutta vastaavampi esimerkki olisi tietysti kuvata eri kokoisille filmeille.
Silloin tuo keppi olisi täsmälleen saman kokoinen filmin koosta riippumatta. Näin käy myös kaikilla eri kokoisilla kennoilla jos niillä on saman kokoiset pikselit.

Lue lisää

Jos polttoväli todella on sama ja kennosuhde on 5,6 on ff-kennon pikseleistä käytettävissä n. 1 / 31 osa, siis 1,15 megapikseliä. Selvästikin tällöin kompaktin kuva on parempi. Jos taas polttoväli on vastaava, niin silloin toki ammattilaisjärkkäri tekee parempaa jälkeä.Em. esimerkissä kennojen erilainen muoto on jätetty huomiotta.

Filmi on eri asia, koska filmi otetaan kamerasta ulos ja sillä olevaa kuvaa voidaan katsoa sellaisenaan.

okaro kirjoitti:

Jos kuvakulma on sama, niin pienelle kennolle tulee vähemmän valoa, koska pienellä kennolla on objektiivissa pienempi polttoväli ja siten objektiivin aukko on pienempi aukkoluvun ollessa sama. Täällä tuntuu olevan porukkaa, jotka lukevat viestejä kuin piru raamattua ja keksivät sitten jonkun syyn ladata joku ad hominem.

Lue lisää

"Jos kuvakulma on sama, niin pienelle kennolle tulee vähemmän valoa, koska pienellä kennolla on objektiivissa pienempi polttoväli ja siten objektiivin aukko on pienempi aukkoluvun ollessa sama. Täällä tuntuu olevan porukkaa, jotka lukevat viestejä kuin piru raamattua ja keksivät sitten jonkun syyn ladata joku ad hominem. "

joo tulee vähemmän valoa.
Mutta kun se kennokin on vastaavasti pienempi, on valon intensiteetti kuitenkin sama.


" Periaatteellinen on, että pienelle kennolle tulee vähemmän valoa kuin suurelle. Tällöin kuvaan tulee kohinaa. "

Kohina ei johdu pienestä kennosta, vaan pienistä pikseleistä.
Isolla kennolla kun tuppaa yleensä olemaan abt saman verran pikseleitä kuin pienelläkin, 10-15miljoonaa, josta toki seuraa, että pienellä kennolla pikseleistä tulee pikkusia verrattuna isokennoiseen kaveriin.

ad hominen kirjoitti:

"Jos kuvakulma on sama, niin pienelle kennolle tulee vähemmän valoa, koska pienellä kennolla on objektiivissa pienempi polttoväli ja siten objektiivin aukko on pienempi aukkoluvun ollessa sama. Täällä tuntuu olevan porukkaa, jotka lukevat viestejä kuin piru raamattua ja keksivät sitten jonkun syyn ladata joku ad hominem. "

joo tulee vähemmän valoa.
Mutta kun se kennokin on vastaavasti pienempi, on valon intensiteetti kuitenkin sama.


" Periaatteellinen on, että pienelle kennolle tulee vähemmän valoa kuin suurelle. Tällöin kuvaan tulee kohinaa. "

Kohina ei johdu pienestä kennosta, vaan pienistä pikseleistä.
Isolla kennolla kun tuppaa yleensä olemaan abt saman verran pikseleitä kuin pienelläkin, 10-15miljoonaa, josta toki seuraa, että pienellä kennolla pikseleistä tulee pikkusia verrattuna isokennoiseen kaveriin.

Lue lisää

Valon intensiteetti on sama, mutta kun pikselit ovat pienempiä, tulee yhdelle pikselille vähemmän valoa ja täten kohina on suurempi. Nämä on ihan perusasioita, miksi niistä pitää vänkätä? Toki voidaan tehdä yhden pikselin kamera, jossa ei ole kohinaa yhtään.Olennaista on juuri se, miten suuresta aukosta kennolle valo tulee ja iso kenno tietää isoa aukkoa.

okaro kirjoitti:

Kyse tässä nimenomaan oli kompakteista. Aloittajalla toki oli virhekäsityksensä, mutta sinä vain sekoitat asiaa. Etkö ymmärrä mitä "vastaa" tarkoittaa? Jos A vastaa B:tä se ei tarkoita, että A olisi B. Näissä polttoväleissä vastaavuus tarkoittaa samaa kuvakulmaa. Jotta 1/2,33 tuuman kennolla saa saman kuvakulman kuin kinofilmillä, on polttovälin oltava 1 / 5,6 kinokameran polttovälistä. 300 millimetriä vastaava polttoväli on siis 53 mm. Jos pienin polttoväli on 4,5 mm on tämä 12 x. Mitäs minä sanoinkaan ekassa viestissäni.

Lue lisää

”Näissä polttoväleissä vastaavuus tarkoittaa samaa kuvakulmaa … 300 millimetriä vastaava polttoväli on siis 53 mm.”

–tuossa on erinomainen osoitus siitä, että et ymmärrä mitään polttovälin ja kuvakulman vastaavuudesta.

Mutta yritetäänpä tuota, että mitä ”vastaa” tarkoittaa.
Tuo polttovalikerroin lienee riippumaton siitä onko kamera digi vai filmi joten verrataanpa filmiversioita.

Toisessa kamerassa on ff-kokoinen filmi ja toisessa aps-kokoinen filmi. Jos ff-kokoisessa on tuo aloittajan mainitsema 300mm niin:
– mikä polttoväli vastaa sitä aps-kokoisessa?
– onko kummallakin objektiivilla sama kuvakulma?
– ovatko kuvat samankokoisia jos kuvataan samalta etäisyydeltä?
– onko jompikumpi kuva parempi jos filmit on samaa laatua?
– kummasta voi tulostaa suuremman kuvan ”pikseläitymättä”?

okaro kirjoitti:

Valon intensiteetti on sama, mutta kun pikselit ovat pienempiä, tulee yhdelle pikselille vähemmän valoa ja täten kohina on suurempi. Nämä on ihan perusasioita, miksi niistä pitää vänkätä? Toki voidaan tehdä yhden pikselin kamera, jossa ei ole kohinaa yhtään.Olennaista on juuri se, miten suuresta aukosta kennolle valo tulee ja iso kenno tietää isoa aukkoa.

Lue lisää

"Nämä on ihan perusasioita, miksi niistä pitää vänkätä?"


siks pitää vänkyttää, koska kirjoitit, että pienelle kennolle tulee vähemmän valoa.
Joka pitää paikkansa, mutta se ei ole se ongelman juuri, mitä tulee kohinaan.

nyk. Leicanisti kirjoitti:

”Näissä polttoväleissä vastaavuus tarkoittaa samaa kuvakulmaa … 300 millimetriä vastaava polttoväli on siis 53 mm.”

–tuossa on erinomainen osoitus siitä, että et ymmärrä mitään polttovälin ja kuvakulman vastaavuudesta.

Mutta yritetäänpä tuota, että mitä ”vastaa” tarkoittaa.
Tuo polttovalikerroin lienee riippumaton siitä onko kamera digi vai filmi joten verrataanpa filmiversioita.

Toisessa kamerassa on ff-kokoinen filmi ja toisessa aps-kokoinen filmi. Jos ff-kokoisessa on tuo aloittajan mainitsema 300mm niin:
– mikä polttoväli vastaa sitä aps-kokoisessa?
– onko kummallakin objektiivilla sama kuvakulma?
– ovatko kuvat samankokoisia jos kuvataan samalta etäisyydeltä?
– onko jompikumpi kuva parempi jos filmit on samaa laatua?
– kummasta voi tulostaa suuremman kuvan ”pikseläitymättä”?

Lue lisää

Kerroin toki on riippumaton kameratyypistä.Sen voi laskea jakamalla kennon/ruudun lävistäjän kinoruudun lävistäjällä tai yksinkertaisemmin katsoa suoraan spekseistä. Minä nimenomaan ymmärrän mistä on kyse, Sinä et tunnu ymmärtävän. Kun sanotaan, että polttoväli 5 mm vastaa 28 mm kinokoossa tarkoitetaan, että objektiivi antaa kyseisessä kamerassa saman kuvakulman kuin 28 mm kinokamerassa. Siis se vastaa 28 millimetriä. Se on eri kuin että se olisi 28 mm.

APS:n (classic) ruutu on 25,1 x 16,7. Siis suhde kinofilmiin on 1,43. Näin siis kinofilmin 300 mm polttoväliä vastaa APS:ssä 210 mm. Näillä siis on sama kuvakulma, joten siksi ne vastaavat toisiaan. Kohteet ovat kuvissa samankokoisia, jos kuvat teetetään samaan kokoon (tai heijastetaan seinälle samaan kokoon). Jos katsotaan itse negatiiveja tai dioja on toki kohteet niissä erikokoisia, mutta täyttävät saman osan kuva-alasta. Kinofilmi toki on parempi, jos katsotaan itse filmillä. Toki katsottaessa järjestelmiä (rautalankaa: tämä ei tarkoita järjestelmäkameraa) kokonaisuutena muut seikat voivat muuttaa asian toisinkin päin.

Filmi ei pikselöidy. Ei kannata käyttää esimerkkejä filmimaailmasta, jos pitää tuoda digitermejä mukaan.

Kinovastaavuus on kätevä termi, kun pitää kuvata objektiivin kuvakulmaa tietyssä kamerassa. Toki voisi puhua asteista y,. mutta kun ne eivät merkitse kellekään mitään, siksi on hyvä käyttää jotain yleisesti tunnettua mittapaalua. Jokaisella, joka on jonkin verran kuvannut eri objektiiveilla on joku mielikuva siitä, mitä tarkoittaa kinokoossa 28 mm, 50 mm, 150 mm jne. Kun sitten otettaan joku pokkari ja aletaan puhua 5 mm. jne polttoväleistä, ei tämä sano juuri mitään.

Toki tässä on mahdollisuus virhekäsityksiin, etenkin, jos on sama objektiivi, joka käy erilaisiin kameroihin. Jos on Canonin 300 mm putki, joka käy FF tai kroppikennoon voi ajatella helposti, että kroppikennolla voi kuvata pidemmältä, koska polttoväli kertaantuu. Tässä kuitenkin on ainoa oleellinen kennon pikselitiheys, koska on sama rajaako ennen vai jälkeen kuvaamisen.

okaro kirjoitti:

Kerroin toki on riippumaton kameratyypistä.Sen voi laskea jakamalla kennon/ruudun lävistäjän kinoruudun lävistäjällä tai yksinkertaisemmin katsoa suoraan spekseistä. Minä nimenomaan ymmärrän mistä on kyse, Sinä et tunnu ymmärtävän. Kun sanotaan, että polttoväli 5 mm vastaa 28 mm kinokoossa tarkoitetaan, että objektiivi antaa kyseisessä kamerassa saman kuvakulman kuin 28 mm kinokamerassa. Siis se vastaa 28 millimetriä. Se on eri kuin että se olisi 28 mm.

APS:n (classic) ruutu on 25,1 x 16,7. Siis suhde kinofilmiin on 1,43. Näin siis kinofilmin 300 mm polttoväliä vastaa APS:ssä 210 mm. Näillä siis on sama kuvakulma, joten siksi ne vastaavat toisiaan. Kohteet ovat kuvissa samankokoisia, jos kuvat teetetään samaan kokoon (tai heijastetaan seinälle samaan kokoon). Jos katsotaan itse negatiiveja tai dioja on toki kohteet niissä erikokoisia, mutta täyttävät saman osan kuva-alasta. Kinofilmi toki on parempi, jos katsotaan itse filmillä. Toki katsottaessa järjestelmiä (rautalankaa: tämä ei tarkoita järjestelmäkameraa) kokonaisuutena muut seikat voivat muuttaa asian toisinkin päin.

Filmi ei pikselöidy. Ei kannata käyttää esimerkkejä filmimaailmasta, jos pitää tuoda digitermejä mukaan.

Kinovastaavuus on kätevä termi, kun pitää kuvata objektiivin kuvakulmaa tietyssä kamerassa. Toki voisi puhua asteista y,. mutta kun ne eivät merkitse kellekään mitään, siksi on hyvä käyttää jotain yleisesti tunnettua mittapaalua. Jokaisella, joka on jonkin verran kuvannut eri objektiiveilla on joku mielikuva siitä, mitä tarkoittaa kinokoossa 28 mm, 50 mm, 150 mm jne. Kun sitten otettaan joku pokkari ja aletaan puhua 5 mm. jne polttoväleistä, ei tämä sano juuri mitään.

Toki tässä on mahdollisuus virhekäsityksiin, etenkin, jos on sama objektiivi, joka käy erilaisiin kameroihin. Jos on Canonin 300 mm putki, joka käy FF tai kroppikennoon voi ajatella helposti, että kroppikennolla voi kuvata pidemmältä, koska polttoväli kertaantuu. Tässä kuitenkin on ainoa oleellinen kennon pikselitiheys, koska on sama rajaako ennen vai jälkeen kuvaamisen.

Lue lisää

”Kun sanotaan, että polttoväli 5 mm vastaa 28 mm kinokoossa tarkoitetaan, että objektiivi antaa kyseisessä kamerassa saman kuvakulman kuin 28 mm kinokamerassa.”
—kirjoittelet aivan höpöjä, etkä ymmärrä mitään polttovälien ja kuvakulmien suhteesta.
Ei objektiivien kuvakulma voi olla sama jos niillä on eri polttoväli.
Kuvan rajaaminen ei muuta objektiivin kuvakulmaa.
Vaikka objektiivin tuottamaa kuvaa rajataan kennolla tai kuvankäsittelyssä niin objektiivin polttoväli ei siitä muutu.
Esim aloittajan 300 millinen ”antaa saman kuvakulman” ja samankokoisen kuvan täysin riippumata kennon tai filmin koosta.

”… ja aletaan puhua 5 mm. jne polttoväleistä, ei tämä sano juuri mitään.”
Ymmärrän ja uskon, että juuri noin sinulle käy. Kaikille asiasta jotain ymmärtäville se ”sanoo” objektiivin polttovälin.

ja aletaan puhua kirjoitti:

”Kun sanotaan, että polttoväli 5 mm vastaa 28 mm kinokoossa tarkoitetaan, että objektiivi antaa kyseisessä kamerassa saman kuvakulman kuin 28 mm kinokamerassa.”
—kirjoittelet aivan höpöjä, etkä ymmärrä mitään polttovälien ja kuvakulmien suhteesta.
Ei objektiivien kuvakulma voi olla sama jos niillä on eri polttoväli.
Kuvan rajaaminen ei muuta objektiivin kuvakulmaa.
Vaikka objektiivin tuottamaa kuvaa rajataan kennolla tai kuvankäsittelyssä niin objektiivin polttoväli ei siitä muutu.
Esim aloittajan 300 millinen ”antaa saman kuvakulman” ja samankokoisen kuvan täysin riippumata kennon tai filmin koosta.

”… ja aletaan puhua 5 mm. jne polttoväleistä, ei tämä sano juuri mitään.”
Ymmärrän ja uskon, että juuri noin sinulle käy. Kaikille asiasta jotain ymmärtäville se ”sanoo” objektiivin polttovälin.

Lue lisää

Kuvakulma on 2 * arc tan (d/f/2), jossa d on kennon tai filmiruudun lävistäjä ja f on polttoväli. Siis kuvakulma hyvinkin voi olla sama, jos polttoväli on eri, kunhan polttovälin ja kennon lävistäjän suhde on sama.

Mistä ihmeen rajaamisesta puhut. Jos esimerkiksi pokkarissa on 28 mm objektiivi (vastaa n. 150 mm kinokoossa) ei sitä kuvaa rajata vaan kyllä kameran kenno käyttää piirtoympyrän hyväkseen niin hyvin kuin valmistaja on katsonut mielekkääksi.

Aivan se 5 mm on objektiivin polttoväli, mutta mitä ihmeen väliä sillä on, kun yleensä ihmiset ovat kiinnostuneet nimenomaan siitä, millaisen kuvakulman objektiivi muodostaa kyseisessä kamerassa.

sen sijaan, että vain kritisoisit ja moittisit muita, niin mitä jos tekisit jotain rakentavaa. Ehdota terminologiaa, jolla voit rinnastaa PowerShot SX220 HS:n 5 mm polttovälin, G12:n 6 mm polttovälin, G1 x:m 15 mm polttovälin, EOS 550 D:n 18 mm polttovälin ja kinokoon 28 mm polttovälin, kun nämä tuottavat (syväterävyyttä, kennon muotoa ja laatua lukuun ottamatta) samanlaisen kuvan. Minä sanoin, että nämä vastaavat toisiaan. Mikä on sinun ehdotuksesi? (Tosin taidan kysyä turhaan, luultavasti keksit jotain moitittavaa tästäkin kappaleesta)

ad homimem kirjoitti:

"Nämä on ihan perusasioita, miksi niistä pitää vänkätä?"


siks pitää vänkyttää, koska kirjoitit, että pienelle kennolle tulee vähemmän valoa.
Joka pitää paikkansa, mutta se ei ole se ongelman juuri, mitä tulee kohinaan.

Lue lisää

Minä olen kyllä Okaron kanssa samaa mieltä siitä, että ongelma on nimenomaan se valon vähäisyys. Kyllä pienilläkin pikseleillä saadaan hyvää kuvaa, jos valoa on riittävästi. Ei auringonpaisteessa pokkareilla otetuissa kuvista pahemmin kohinaa näy, koska valoa tulee riittävästi.

Kirjoitit että valon intensiteetti on sama pienellä ja isolla kennolla, mikä pitää paikkansa. Mutta miten valo muuttuu kennolla sähkövaraukseksi? Se varaus tulee kennolle osuvien fotonien energiasta. Jos pienen kennon pienelle pikselille tulee 10 fotonia ja suuren kennon suurelle pikselille samoissa olosuhteissa ja samalla valon intensiteetillä 100 fotonia, niin luonnollisesti suuren kennon pikseli tuottaa suuremman sähkövarauksen, eikä kohina pääse näkyviin niin paljoa kuin pienemmällä kennolla. Ja tämä siis johtuu ihan siitä, että pienemmälle kennolle pääsee vähemmän valoa.

Tuon kennolle menevän valon määrän voi rinnastaa vaikka veden virtaukseen. Kuvittele pieni puro ja suuri joki. Veden virtausnopeus voidaan rinnastaa valon intensiteettiin. Oletetaan että virtausnopeus on purossa ja joessa sama. Kenno voidaan ajatella vaikka voimalaitokseksi jonne vesi johdetaan. Onko pieneen puroon rakennetulla voimalaitoksella mahdollista tuottaa yhtä paljon sähköenergiaa kuin suureen jokeen rakennetulla?

Zoomia pyörittelemällä et pääse yhtään lähemmäksi. Ainoastaan kuvan rajaus muuttuu, mutta kuvaajan ja kohteen välinen välimatka säilyy samana.

Kylmä Totuus kirjoitti:

Zoomia pyörittelemällä et pääse yhtään lähemmäksi. Ainoastaan kuvan rajaus muuttuu, mutta kuvaajan ja kohteen välinen välimatka säilyy samana.

Gee, hyvä kun kerroit, Minä luulin, että zoomia pyörittämällä liukuu lähemmäksi kuvattavaa. Zoomissa ei ole kyse mistään rajaamisesta. Esimerkiksi syväterävyys on erilainen zoomatussa ja rajatussa kuvassa. Juuri tämän takia pikkukennoisella pokkarilla on suurempi syväterävyys kuin isokennoisella järkkärillä. Totuus on, että pitkiä zoomeja käytetään nimenomaan siksi, että ei pääse lähelle kohdetta. Ei kukaan käytä jotain 400 millistä, koska sillä saa kivan perspektiivin.

Tuo lähemmäs pääsemin riippuu kai pääasiassa väliaineesta ja siitä kuinka arka/ujo tipu on kysymyksessä. Voi käydä niinkin, että jos tipu ihastuu luvaajaan niin se saattaa tulla/päästää lähelle
Tällainen viisastelu on ihan kivaa (:

Toisaalta älykäs lukija ymmärtää, että aloittaja tarkoitti pitkän polttovälin tuovan kohteen kuvaannollisesti lähemmäs kuvan katsojaa.

Asia riippuu esim. siitä, mistä polttovälistä nuo 3x ja 24x lasketaan.
Riippuu myös kennon koosta.

okaro kirjoitti:

Gee, hyvä kun kerroit, Minä luulin, että zoomia pyörittämällä liukuu lähemmäksi kuvattavaa. Zoomissa ei ole kyse mistään rajaamisesta. Esimerkiksi syväterävyys on erilainen zoomatussa ja rajatussa kuvassa. Juuri tämän takia pikkukennoisella pokkarilla on suurempi syväterävyys kuin isokennoisella järkkärillä. Totuus on, että pitkiä zoomeja käytetään nimenomaan siksi, että ei pääse lähelle kohdetta. Ei kukaan käytä jotain 400 millistä, koska sillä saa kivan perspektiivin.

Lue lisää

"Esimerkiksi syväterävyys on erilainen zoomatussa ja rajatussa kuvassa. Juuri tämän takia pikkukennoisella pokkarilla on suurempi syväterävyys kuin isokennoisella järkkärillä"

mielenkiintoinen syy-seuraus -suhde.

okaro kirjoitti:

Gee, hyvä kun kerroit, Minä luulin, että zoomia pyörittämällä liukuu lähemmäksi kuvattavaa. Zoomissa ei ole kyse mistään rajaamisesta. Esimerkiksi syväterävyys on erilainen zoomatussa ja rajatussa kuvassa. Juuri tämän takia pikkukennoisella pokkarilla on suurempi syväterävyys kuin isokennoisella järkkärillä. Totuus on, että pitkiä zoomeja käytetään nimenomaan siksi, että ei pääse lähelle kohdetta. Ei kukaan käytä jotain 400 millistä, koska sillä saa kivan perspektiivin.

Lue lisää

Höpö höpö. Kennon koko ei vaikuta syväterävyyteen. Siihen vaikuttaa vain ja ainoastaan polttoväli, aukko ja kuvausetäisyys. Voit vaikka testata pulttaamalla objektiivin tukevasti jalustaan ja ottaa kuvan samoilla objektiivin asetuksilla kinokennoisella ja vajaakennoisella. Vain rajaus muuttuu. Syväterävyys on optiikan (linssin) ominaisuus, ja linssi ei tiedä mihin se kuva piirretään.

Jäätävä Fakta! kirjoitti:

Höpö höpö. Kennon koko ei vaikuta syväterävyyteen. Siihen vaikuttaa vain ja ainoastaan polttoväli, aukko ja kuvausetäisyys. Voit vaikka testata pulttaamalla objektiivin tukevasti jalustaan ja ottaa kuvan samoilla objektiivin asetuksilla kinokennoisella ja vajaakennoisella. Vain rajaus muuttuu. Syväterävyys on optiikan (linssin) ominaisuus, ja linssi ei tiedä mihin se kuva piirretään.

Lue lisää

Luitko mitä sanoin? Minä sanoin, että zoomaus ei ole sama kuin rajaus, koska zoomaus vaikuttaa syväterävyyteen. Kannattaa lukea mitä sanoin, eikä heti polvirefleksinä alkaa suoltaa noita mollauksia.

Jäätävä Fakta! kirjoitti:

Höpö höpö. Kennon koko ei vaikuta syväterävyyteen. Siihen vaikuttaa vain ja ainoastaan polttoväli, aukko ja kuvausetäisyys. Voit vaikka testata pulttaamalla objektiivin tukevasti jalustaan ja ottaa kuvan samoilla objektiivin asetuksilla kinokennoisella ja vajaakennoisella. Vain rajaus muuttuu. Syväterävyys on optiikan (linssin) ominaisuus, ja linssi ei tiedä mihin se kuva piirretään.

Lue lisää

"Höpö höpö. Kennon koko ei vaikuta syväterävyyteen. Siihen vaikuttaa vain ja ainoastaan polttoväli, aukko ja kuvausetäisyys."

siihen voi vaikuttaa monikin asia, välillisesti.
Mutta aukko ja kuvautumissuhde sen oikeasti ratkaisevat.

okaro kirjoitti:

Luitko mitä sanoin? Minä sanoin, että zoomaus ei ole sama kuin rajaus, koska zoomaus vaikuttaa syväterävyyteen. Kannattaa lukea mitä sanoin, eikä heti polvirefleksinä alkaa suoltaa noita mollauksia.

Lue lisää

"Minä sanoin, että zoomaus ei ole sama kuin rajaus"

on ne, kuvanottohetkellä.


"koska zoomaus vaikuttaa syväterävyyteen"

ei vaikuta.
mikäli kuvautumissuhde ja aukko pysyy vakiona

"Kannattaa lukea mitä sanoin, eikä heti polvirefleksinä alkaa suoltaa noita mollauksia. "

kannattaa opetella kirjoittamaan yksiselitteisiä lauseita.
Ehkä jopa kappaleita.

add hominenn kirjoitti:

"Höpö höpö. Kennon koko ei vaikuta syväterävyyteen. Siihen vaikuttaa vain ja ainoastaan polttoväli, aukko ja kuvausetäisyys."

siihen voi vaikuttaa monikin asia, välillisesti.
Mutta aukko ja kuvautumissuhde sen oikeasti ratkaisevat.

Lue lisää

Ihan varmasti kennon koko vaikuttaa syväterävyyteen. Olen kuvannut kropilla ja kinolla ja samalla objektiivilla, samalla aukolla (f/1.8) ja samalta etäisyydeltä samaa kohdetta, ja kyllä vainenkin! Valtavasti ihanampi epäterävyysalue, ja suunnattomasti lyhyempi syväterävyys tuolla kinokennoisella kuvattaessa.

vaaeinkin kirjoitti:

Ihan varmasti kennon koko vaikuttaa syväterävyyteen. Olen kuvannut kropilla ja kinolla ja samalla objektiivilla, samalla aukolla (f/1.8) ja samalta etäisyydeltä samaa kohdetta, ja kyllä vainenkin! Valtavasti ihanampi epäterävyysalue, ja suunnattomasti lyhyempi syväterävyys tuolla kinokennoisella kuvattaessa.

Lue lisää

"han varmasti kennon koko vaikuttaa syväterävyyteen."

Ei vaikuta, paitsi välillisesti.

"Olen kuvannut kropilla ja kinolla ja samalla objektiivilla, samalla aukolla (f/1.8) ja samalta etäisyydeltä samaa kohdetta, ja kyllä vainenkin! Valtavasti ihanampi epäterävyysalue, ja suunnattomasti lyhyempi syväterävyys tuolla kinokennoisella kuvattaessa. "

Väität siis, että objektiivi tuottaa erilaisen syväterävyyden sen mukaan millainen kenno sen takana on?

Olet saanut kuvan kropilla, ja kinolla sitten sille vielä reunukset :-)
Syväterävyys ei ole muuttunut kuvissa.

kappalejako kirjoitti:

"Minä sanoin, että zoomaus ei ole sama kuin rajaus"

on ne, kuvanottohetkellä.


"koska zoomaus vaikuttaa syväterävyyteen"

ei vaikuta.
mikäli kuvautumissuhde ja aukko pysyy vakiona

"Kannattaa lukea mitä sanoin, eikä heti polvirefleksinä alkaa suoltaa noita mollauksia. "

kannattaa opetella kirjoittamaan yksiselitteisiä lauseita.
Ehkä jopa kappaleita.

Lue lisää

Jos otat samalta etäisyydeltä kuvan lahdella eri polttovälillä samalla aukolla (aukkoluvulla) ja rajaat ne samankokoiseksi on pidemmällä polttovälillä otetussa pienempi syväterävyys.Tätä vastaan on täysin turha väittää.

Toki syväterävyydestä voidaan luoda erilaisia skenarioita pitämällä eri asioista vakiona. Minä en tässä ole kiinnostunut niistä vaan vain tuosta skenariosta. Siis väite zoomaus vastaa rajausta ei pidä paikkansa, koska syväterävyys on näissä eri.

add hominenn kirjoitti:

"Höpö höpö. Kennon koko ei vaikuta syväterävyyteen. Siihen vaikuttaa vain ja ainoastaan polttoväli, aukko ja kuvausetäisyys."

siihen voi vaikuttaa monikin asia, välillisesti.
Mutta aukko ja kuvautumissuhde sen oikeasti ratkaisevat.

Lue lisää

Itseasiassa kennon koko vaikuttaa, mutta sen vaikutus on toisenlainen, kun usein luullaan. Pienemmällä kennolla on pienempi syväterävyys, koska sen kuvaa täytyy suurentaa enemmän ja siten virheet tulevat paremmin esiin. Tämä vaikutus kuitenkin jää toiseen suuntaan vaikuttavan polttovälin vaikutuksen varjoon, koska polttovälin vaikutus on neliöllinen ja kennon koon vaikutus vain lineaarinen. Vertailussa olennaistahan on, että se tehdään samassa koossa, esimerkiksi samankokoisena tulosteena.

Jos taas ollaan kinostuneita siitä, miten epäteräväksi tausta tulee ja kohteen koko kuvassa on vakio (ilmeisesti se, mitä tarkoitat kuvautumissuhteella) ja etäisyys vaihtelee, niin olennainen on vain aukon halkaisija (polttoväli jaettuna aukkoluvulla).

Pelkkä zoomikerroin ei kerro mitään. Onko 3x zoomisi 500-1500mm ja 24x zoomisi 10-240mm vai jotain muuta?
Toisaalta kysymyksesi on turha, koska et voi korvata kuvausetisyyden muutosta zoomaamalla. Kuvasta tulee täysin erilainen kuvausetäisyyttä muuttamalla. Tämä on valokuvauksen perusasioita, joka ei jostain syystä tunnu uppoavan aloittelijoiden kaaliin.

http://www.earthboundlight.com/phototips/perspective-subject-distance-focal-length.html

http://photography-on-the.net/forum/showthread.php?t=672913

http://www.youtube.com/watch?v=7MNvYqUymQc&lr=1

Et siis vieläkään ymmärrä, että zoom-kerroin ei kerro mitään polttovälistä (kuvautumissuhteesta). Etkö millään voi uskoa/ymmärtää, että kaikki riippuu vain polttovälistä

Leikitäänpä noon, että toinen zoom on tuo L310 (25-525/35mm)
Ja toinen on mun pokkari (24–70/35mm)

Jos käytämme kumpikin suurinta polttoväliä niin minun pitää mennä n. 13m:n etäisyydelle, jos kameroissa on saman kokoiset kennot.
Kuvista ei tule samanlaiset, sillä noin suuri etäisyyden muutos muuttaa rajusti perspektiiviä ja kuvista näkee selvästi, että toinen on kuvattu paljon lähempää.
Lähempää kuvattu on myös erottelukyvyltään paljon tarkempi ja syväterävyysalue on ihan erilainen.

Miksi et itse kokeile kameralla miten kuvausetäisyys vaikuttaa kuvaan?

oltava, jotta kirjoitti:

Et siis vieläkään ymmärrä, että zoom-kerroin ei kerro mitään polttovälistä (kuvautumissuhteesta). Etkö millään voi uskoa/ymmärtää, että kaikki riippuu vain polttovälistä

Leikitäänpä noon, että toinen zoom on tuo L310 (25-525/35mm)
Ja toinen on mun pokkari (24–70/35mm)

Jos käytämme kumpikin suurinta polttoväliä niin minun pitää mennä n. 13m:n etäisyydelle, jos kameroissa on saman kokoiset kennot.
Kuvista ei tule samanlaiset, sillä noin suuri etäisyyden muutos muuttaa rajusti perspektiiviä ja kuvista näkee selvästi, että toinen on kuvattu paljon lähempää.
Lähempää kuvattu on myös erottelukyvyltään paljon tarkempi ja syväterävyysalue on ihan erilainen.

Miksi et itse kokeile kameralla miten kuvausetäisyys vaikuttaa kuvaan?

Lue lisää

En jaksa kävellä pitkiä matkoja, siksi mun kamerassa on tuo tsoomi 26X, mutta on niin mukava täällä kysellä zoomaamiseesta kun kaikki kamera-asiantuntijat menee päästään sekaisin kun ne yrittää vastailla zoomikysymyksiin. Vaikea on tämä zoomasia.

klk9i9 kirjoitti:

En jaksa kävellä pitkiä matkoja, siksi mun kamerassa on tuo tsoomi 26X, mutta on niin mukava täällä kysellä zoomaamiseesta kun kaikki kamera-asiantuntijat menee päästään sekaisin kun ne yrittää vastailla zoomikysymyksiin. Vaikea on tämä zoomasia.

Lue lisää

Ei ne mene sekaisin.

Voithan esittää typerää, mutta sillä et saa muuta kuin typerän maineen.

klk9i9 kirjoitti:

En jaksa kävellä pitkiä matkoja, siksi mun kamerassa on tuo tsoomi 26X, mutta on niin mukava täällä kysellä zoomaamiseesta kun kaikki kamera-asiantuntijat menee päästään sekaisin kun ne yrittää vastailla zoomikysymyksiin. Vaikea on tämä zoomasia.

Lue lisää

”En jaksa kävellä pitkiä matkoja”
No joo tuo selittääkin paljon, tuossa kokeilussahan joutuisi kävelemään n. 83 metriä.
Ethän sinä tietenkää jaksa niin pitkää matkaa kävellä. Tuosta saatta johtua myös se, että luulet muiden menneen päästään sekaisin.

Toivotan menestystä valitsemallasi tiellä ja pikaista paranemista (:

Taas yksi, joka ei tajua mitä sana "vastaa" tarkoittaa.

okaro kirjoitti:

Taas yksi, joka ei tajua mitä sana "vastaa" tarkoittaa.

"Taas yksi, joka ei tajua mitä sana "vastaa" tarkoittaa. "

vasta vastaa vähän ku vihtaa?

Zooom-J kirjoitti:

"Taas yksi, joka ei tajua mitä sana "vastaa" tarkoittaa. "

vasta vastaa vähän ku vihtaa?

Joo, mutta kun 300 mm vihtaa 300 mm.

ja vastaus on 4/21. tokihan nyt sitten tämä ongelma syntyy siitä että pitäisi kuvata ilman objektiivia samasta paikasta ja jos silloin koko on 1/21 kuvasta, paljonko se on 300 objektiivilla.. tämä on se ratkaiseva kysymys..

Aivan, ketjun aloittajalla ilmeisesti oli joku väärinkäsitys zoomauskertoimista. Jotkut sekoittavat ne kiikarin suurennuskertoimiin. Sitten ketjuun hyppäsi trollit, jotka alkoivat sönkätä 300 mm vastaa 300 mm jne. ja puhua rajaamisista.

75-300 mm on yksinkertaisesti 4x. Tätä merkintää tosin harvemmin käytetään järjestelmäkameroiden objektiiveista, koska se kertoo niin vähän. 4x voisi olla myös 18-72 mm.