Eli voiko keväällä tehdyt polttopuut pinoa suoraan varastoon, vai tuleeko ne ensin pinoa ulos kuivumaan ja seuraavana kesänä sit pinoa varastoon? Yhtä pinoomista ja kottikärryillä kuljettamista edestakasin. Onko se sen takia että kostea puu homehtuu varastossa? Ei ole mitenkään älyttömän umpinainen varasto.
Toivottavasti joku viisaampi osaa vastata:)
Toivottavasti joku viisaampi osaa vastata:)
Vastaukset 28
Vanhimmat
Jos ne on aikasin keväällä, siis mieluumin jo viimeistään vappuna tehty, niin antaa niiden kuivua siinä hajakasassa jonnekin heinäkuun lopulle, jos tiedossa isoja sateita, voi silloin vetää peitteen päälle. Parasta kuivumisaikaa on huhtikuulta juhannukseen. Kyllä tuon 2-3 kuukauden ulkonakuivumisen jälkeen ne ovat aika kuivia ja voi viedä varastoon. Keväällä kun hajakasaan niitä tekee, niin hyvä olisi olla kasan alla kuormalavoja, silloin ilma kiertää hyvin kasan läpi ja alimmatkin klapit kuivavat. Viimesessä bioenergialehdessä oli kokeita. Kun klapien kosteus oli kevääällä luokkaa 45%, niin kesän aikana niiden kosteus laski kasassa kuivaten oli alle 20%:n. Tärkeää on peittää kasaa, jos sateet uhkaavat. Turha niitä on montaa kertaa pinota, kuivaus taivasalla hajakasaassa ja siitä kottikärryillä varastoon ja pinoon.
Jos tarpeeks hyvä ilmankierto niin voi. Kuitenkin noin 20% kosteudesta häviää polttopuista kun kuivuvat. Varaston lattiaata ne on syytä olla irti esim pakkauslavoilla . Jos ne on keväällä tehty ulos niin ovat ne jo "puolikuivia"
Tulla on jotain suoraan tuoreena varastoon ryökkiöön tehtyjä puita, pinotut kuivavat paremmin kun ilma pääsee kiertämään pinojen välissäkin.
http://www.metsakeskus.fi/fi_FI/c/document_library/get_file?uuid=eab85fc6-9e05-49a7-9f2c-080372d1a57a&groupId=10156
tärkein asia polttopuiden suhteen on että niihin tulee minimaalinen määrä rukkasenjälkiä. Keväällä/ alkusesästä kastepiste on alhainen joten juhannukseen asti kuivuminen on ihan kohdallaan.
Laita puut niin että ne on irti maasta, mieluummin 30cm, ja sitten päälle pressu niin että ei peitä sivuja yhtään, vain sadesuojaksi. Lisäksi pinoa niin että jokatoinen kerros poikittain, että tulee ilmaa väleihin. Ja sit 2012 syksyllä voit ottaa puut käyttöön.
Ei niitä klapeja pinoata vaan PINOTAAN!
Kevättalvella on paras aika (syystä että vuosiperiodilla pienin ilman kosteusprosentti on juuri kevättalvella) puiden kuivattamiseen.
"Ei niitä klapeja pinoata vaan PINOTAAN!
Kevättalvella on paras aika (syystä että vuosiperiodilla pienin ilman kosteusprosentti on juuri kevättalvella) puiden kuivattamiseen."
Tosta että sanan edestä puuttui pilkku, josta johtuen en saanut mitään selvää viestistäsi.
Kijrotusvihreen estijät tarkkana ny.
Itse pilkon talvella kaadetut puut mieluiten niin nopeasti kuin voin, myös lumen aikaan, ja jätän pilkkomisen jäljiltä kuivumaan sen minkä edellä joku sanoi.
Varastoon vien milloin sopii siten että mieluiten olisivat kuivuneet muutaman viikon lumen sulamisen jälkeen. Ongelma on se että tollasen pilkkomiskasan alla on lunta kauan eikä maa kuivu. Tämä riippuu paljon siitä miten paksu kasa pilkkomisen jäljiltä jää.
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä että turhaa taaplaamista ja kärräämistä olisi vältettävä. Jos puuvarastossa on hyvä ilmankierto (ilma tuulee läpi) niin voi viedä suoraan varastoonkin.
Minä veikkaan, että tänä keväänä kaadetut, pienityt ja varastoon siirretyt puut eivät kuivu polttokelpoiseksi ollenkaan. Tai sitten kyseessä täytyy olla heinälatoa harvempi varasto.
Minulla on alkutalvesta kaadettuja ja vapun jälkeen pätkittyjä ja pienittyjä kalpeja 6 mottia ulkona kuivumassa. Rakentelin muutamasta rangasta, laudoista ja kevytpressusta avaran katoksen, jonka alla puut ovat. Puiden alla on kuormalavoja. Pino on noin 2x3x1m. Syksyllä ovat riittävän kuivia harvaan varastoon siirrettäväksi ja ensi keväänä polttokelpoisia. Saattavat jäädä kyllä talveksikin ulos.
Sitkeässä on ylivuotisen polttopuun opetukset. Nykyisin kun homman voi mitata edullisestikin koskeusmittarilla
http://www.klapisakki.fi/index.php/klapitarvikkeet
kosteusmittarilla jopa
Sitkeässä on joo.
Minulla on, kun lapsuudenkoti lasketaan mukaan, vajaan 50 vuoden kokemus puun kuivaamisesta, varastoinnista ja polttamisesta. Eipä ole tullut mieleen mitata kosteuksia. Jos puuta menee jatkuvasti, kannattaa ensimmäisenä vuonna tehdä kahden vuoden puut, niin jo vuoden päästä on sitä ylivuotista. Kuivan puun tuntee paitsi painosta, myös kalahduksen äänestä, kuun kahta klapia lyö vastakkain.
Mutta kaikkein paras mittari on tuo ylivuotisuus. Jos ei ole kuivainta, niin eipä juuri nopeammin kuivu. Mittari ei kuivaa puuta yhtään nopeammin.
Juurikin näin itsellänikin vain yli 40 vuotta polttopuita pieninyt ja turha siihen mitään ihmetiedettä sotkea puut halki kevät talvella ja ennen heinäkuuta varastoon joka on ilmava ei mikään kellari ja poltettavaksi vasta seuraavana kevät /kesänä
No tilanhan kanssa voi tulla ongelmaa mutta tekee riittävän puukatoksen ja useammasta suunnasta ladottavan varaston / katoksen ettei tarvitse turhia latomisia suorittaa.
Halkomakonetta en ole vähäisen tarpeen takia hommannut kun Fiskarssin kirveet riittävät kun tietää mihin suuntaan puu halkeaa ja onko mukavampaa keväällä hangen aikaan paitahihasillaan halkoa jäisiä koivupölkkyjä siinä hermot rauhottuvat ja mieli vapautuu.
Toiset tekee 40 tai 50 vuotta asioita niinkun asiat on tehty heitä ennen, mutta samaan kuivuuteen päästään puolentoista kuution verkkosäkeilläkin kun pilkkeet tehdään kesäkuun lopussa ja ne ovat kuivuneet ulkona pressun alla syyskuun loppuun asti joten ylivuotisen mainostaminen on hassua mikäli loppukesälläkin saadaan pilkeet kuivumaan - sama näytti olevan kuution säkeissä katoksessakin.
Hyvin ehtii talven puut tekemään vielä juhannuksen jälkeenkin kun tuota VTT:n tutkimusta lukee.
No, jos on kiire saada puunsa kuivaksi, niin suosittelen kuivurin hommaamista. Meille hitaammille riittää nuo ylivuotisetkin.
Mutta näin kokemuksen tuomalla rintaäänellä sanon, että jos yleisohjeeksi antaa, että kesäkuu-syyskuu riittää polttopuun kuivaamisajaksi, niin metsään menee. Kesiä on erilaisia. Mutta vaikka kesä olisi kuivakin, niin kolmen kuukauden kuivatuksella saa takkaansa sihiseviä puita, jotka nokeentuvat pinnastaan. Sitäpaitsi tuossa tutkimuksessakin kuivatusaika oli usein puolisen vuotta. Ja tila oli avonainen, ei mikään varasto.
Eipä ihme, että nykyisin ollaan huolissaan pientalojen puunpoltosta ja hiukkaspäästöistä.
Kyllä ylivuotinen puu on ihan eri tavaraa kuin kesän yli kuivatettu, ei ylivuotisen puun käsite tuulesta ole temmattu....mitttareita vain hölmöille myydään.
Millä tavoin ylivuotinen puu eroaa 3 kuukaudessa 20% kuivuneesta puusta?
Lähes kuivia tai märkiä, mutta jos et halua homehduttaa myös varastosi seiniä (ja rivarissa myös naapurin varastoa) niin pinon siellä varastossa tulee ehdottomasti olla irti seinistä niin, että ilma pääsee kiertämään välissä. Sama juttu myös talon viereen ulos pinottaessa.
Nimim: "asun paritaloyhtiössä, jossa kaupunkilaiset takan omistajat homehduttavat varastot"
Ei tietenkään just tehtyjä puita varastoon jossa ei edes ilma kuivu vaan nk puuliiteriin.
siis ei ilma kulje
Mitä tarkoittaa "älyttömän umpinainen varasto". Paljon kertoisi se, kuinka lämmin varasto talvella on? Jos siellä lämpö on plussan puolella, niin on silloin varmaan aika tiiviskin, jolloin siellä en klapeja kuivattaisi (ellei ole koneellista ilmanvaihtoa)...
Pitää antaa kuivua n pari vuotta ja sitten liiteriin. Meillä tehdään näin ja on kuivaa puuta kun tarvii tulikivi uuniin, hellaan tai rantasaunaan.
Ei vieläkään oikein selvinnyt mitä eroa on polttopuulla jos se kuivuu 3 kuukaudessa 20 prosentin paikkelle tai samanverran kosteutta sisältävällä ylivuotisella puulla?
Meijän muija sano ettei vihaa muuta kun märkiä polttopuita ja velttoa kullia!!
Puut halotaan keväällä ja kerätään kasaksi. Lavoja alle jos on. Aivan turhaa pinoilla. Peitellä voi pressulla, jos pressu hoskus unohtuu niin ei paniikkia, ei ne puut kastu kuin pinnasta. Heinäkuussa tai myöhemmin sitten pinotaan liiteriin.
Se on sitä sota-ajan värkkiä.
Jättiläispieru kaatoi talon Porvoossa, valtavat vahingot.
Mulla on koivuklapeja vuodelta 1994, sisällä olleita, hyvin palaa ja antaa lämpöö.
Onpa neuvoja monenlaisia! Useammat johtavat homeisiin puihin.
Meillä tehdään niin:
Puiden kaatoalueelle viedään kuormalavaa/lavoja joiden päälle pystytettään betonverkosta (10x10 cm, 3mm lanka, 2m korkea) tehdyt lieriöt, joihin laitettaan paikan päälle tehdyt klapit (koneella, harvemmin kirveellä). Lieriön mahtuu lähes irtomotti. Päälle laitettaan joku vanerilevy ja rautalangalla kiinni.
Näin tehtynä ei tarvitse kuskataa märkiä, raskaita puita taas johonkin esikuivaukseen, vain siten parin vuoden päässä polttokuivia puita suoraan (tuuletettuun) varastoon.
Klapit+kuivaa+yhdessä+kesässä+kun+ne+on+tehty++viimeistään+toukokuun+alkupuolella+ja+pidetty+ulkona+syyskuuhun+asti.++Puita+ei+pidä+viedä+varastoon+ennen+kuin+ne+ovat+kuivia.++Loppukesästä+kannattaa+pinot+suojata+päältä+sateelta+tarvittaessa.+Vanha+käsitys+ylivuotisuuden+tarpeesta+juontuu+siltä+ajalta+kun+tehtiin+metrisiä+halkoja.+Ne+ei+kuivu+yhdessä+kesässä+mutta+1/3+metrin+halottu+klapi+kuivuu.++Minulla+on+sattumalta+kosteusmittari+ja+18+prosentin+kosteus+on+kuivempaa+kuin+jos+ostaa+puita+joltain+muulta.+Mottinetti+firmalla+myytävän+puun+kosteusraja+on+25+%.+Se+on+vain+puolikuivaa.