Mitä muuta musiikkia kuuntelet kuin Elvistä?
Ovatko artistit Elvis-henkisiä, esim. Chuck Berry ja Little Richard, vai jotain muuta?
Mitä muuta kuuntelet kuin Elvistä?
Xomppu
54
1653
Vastaukset
- roccarolla
Pitäiskö kysyy, että kuunteletko vain valkoista rock & rollia vai eksyykö lautasellesi muistienkin artistien levyjä?
Rokkiahan (tai vain rock & rollia) sinä vain kuuntelet, eikö niin? - GM
Täältä löytyy oikea paikka tälle kyselylle: http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3360
- 008
"Mitä muuta musiikkia kuuntelet kuin Elvistä?"
Jos vilkaisen levyhyllyäni, Elviksen levyjen ohella tilaa vievät runsaasti englantilaisen kitarabändin The Shadowsin levyt. Yhtyehän kiersi muuten maailmaa entisen solistinsa Cliff Richardin kanssa pari vuotta sitten. Runsaasti omistan myös parin muun 60-luvun kitaristin levyjä, nimittäin The Venturesin ja Duane Eddyn.
Monen countryartistin levyjä on kokoelmissani myös runsaasti, mukaan luettuna kotimainen Country Express. Johnny Cashiltä on lähes kaikki hänen levynsä. Täydellisesti fraseeraavan Frank Sinatran tuotantoa on paljon, samoin hänen aikalaisensa Dean Martinin.
Jazzlaulajista ylivoimainen suosikkini on Ella Fitzgerald, joka on tosin levyttänyt onnistuneesti bluesiakin, mm. kappaleen St. Louis Blues upeana kuuden minuutin versiona. Pidän kovasti myös ennen syntymääni levytetystä swing-musiikista ja big bändeistä kuten Count Basie ja Benny Goodman, joiden dvd-levyjä omistan useita. Äänitysten tekninen taso ei vain valitettavasti 30-luvulla ollut kovin kaksinen.
Kotimaisista kuuntelen mielellelläni Kari Tapiota ja Olavi Virtaa. Omistan yhden Little Richardin parhaista hiteistä tehdyn kokoelma cd:n ja yhden samanlaisen Chuck Berry -kokoelman. Lisäksi muutamia kummankin kappaleita on joillakin vanhojen hittien kokoelmalevyillä.
Klassista musiikkia kokoelmissani on mm. Bachilta, Strausseilta ja Sibeliukselta, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta niitä tulee kuunneltua aika harvoin. En erityisemmin pidä varsinkaan koulutettujen oopperalaulajien ja vastaavien äänen käytöstä. Suoritukset ovat teknisesti puhtaita, mutta kuulostavat elottomilta ja mekaanisilta korvissani.
Aivan oudolta minusta tuntuu tällekin foorumille joskus kirjoitelleen nimimerkki "Vähä-älyisen" teesi, että esityksen olisi oltava pitkä ollakseen hyvää musiikkia. Moni hyvä laulaja kykenee esittämään monen tyyppistä musiikkia uskottavasti, mutta jotkut vain yhden tai kahden genren tavaraa. Maailmassa on tilaa heille kaikille.
Useimmat oopperalaulajat kuulostavat aivan koomisilta tai surkuhupaisilta, jos yrittävät esittää rakaa svengaavaksi tarkoitettua rockia, koska rock ei ole heidän musiikkiaan. Kuitenkin sen hyvä esittäminen on aivan yhtä vaativa tehtävä kuin oopperamusiikin esittäminen. Kaikilta ei onnistu ooppera, kaikilta ei onnistu rock.- 008
Tuolta suosikkilistaltani jäi pois Dire Straits, jonka tuotannon omistan kai kokonaisuudessaan. Tosin porukkahan julkaisi aika vähän levyjä. Lähinnä pidän bändin kokonaissoinnista ja Knopflerin kitaroinnista. Hänen laulustaan en ole kovin innostunut, sillä se kuulostaa aika vivahteettomalta, mutta siinähän tuo menee pakkopullana, kun bändi halusi myös laulaa eikä olla pelkkä instrubändi.
Lauluopetusta saaneet laulajat kierrän yleensä mahdollisimman kaukaa, sillä luonnonlahjakkuuksien äänessä ja fraseerauksessa on paljon enemmän vivahteita. Keskinkertaiset kyvyt tarvitsevat koulutusta. Heti ensimmäinen laulunopettaja olisi sanonut Mahalia Jacksonille, ettei kesken sanan saa laulaessa hengittää sisään. Samalla hän olisi tärvellyt osan parasta Jacksonia. Onneksi MJ ei koskaan käynyt laulutunneilla!
Ymmärrän oikein hyvin, että eri ihmiset pitävät erilaisesta musiikista ja jotkut pitävät jonkin tyyppistä musiikkia jopa muka objektiivisesti jollakin tapaa mitattuna kaikkein parhaimpana, mutta eivät silti tietenkään kykene esittämään minkäänlaista objektiivisessa mittaamisessa käytettävää asteikkoa ja mittaustapaa asian todentamiseksi.
Samalla kuitenkin kummastelen, miten kenenkään sielunelämä ja psyyke voi olla niin mitättömän kokoinen, että hän viihtyy roikkumassa näillä palstoilla viikosta ja kuukaudesta toiseen haukkumassa joidenkin mielimusiikkia. Millainen tausta on ihmisellä, joka jaksaa harrastaa tätä ontuvalla suomen kielellä jopa vuosikausia ja aivan selvästi saa siitä jonkinlaista psyykkistä tyydytystä?
Jos itse olisin niin pienisieluinen, että syvästi inhoaisin jotakin musiikin lajia, en taatusti viitsisi kuitenkaan kulutella aikaani kirjoittelemalla siitä pitäville kommentteja. Ellei minulla olisi jo elämää, hankkisin sellaisen. - etäsemmottii
008 kirjoitti:
Tuolta suosikkilistaltani jäi pois Dire Straits, jonka tuotannon omistan kai kokonaisuudessaan. Tosin porukkahan julkaisi aika vähän levyjä. Lähinnä pidän bändin kokonaissoinnista ja Knopflerin kitaroinnista. Hänen laulustaan en ole kovin innostunut, sillä se kuulostaa aika vivahteettomalta, mutta siinähän tuo menee pakkopullana, kun bändi halusi myös laulaa eikä olla pelkkä instrubändi.
Lauluopetusta saaneet laulajat kierrän yleensä mahdollisimman kaukaa, sillä luonnonlahjakkuuksien äänessä ja fraseerauksessa on paljon enemmän vivahteita. Keskinkertaiset kyvyt tarvitsevat koulutusta. Heti ensimmäinen laulunopettaja olisi sanonut Mahalia Jacksonille, ettei kesken sanan saa laulaessa hengittää sisään. Samalla hän olisi tärvellyt osan parasta Jacksonia. Onneksi MJ ei koskaan käynyt laulutunneilla!
Ymmärrän oikein hyvin, että eri ihmiset pitävät erilaisesta musiikista ja jotkut pitävät jonkin tyyppistä musiikkia jopa muka objektiivisesti jollakin tapaa mitattuna kaikkein parhaimpana, mutta eivät silti tietenkään kykene esittämään minkäänlaista objektiivisessa mittaamisessa käytettävää asteikkoa ja mittaustapaa asian todentamiseksi.
Samalla kuitenkin kummastelen, miten kenenkään sielunelämä ja psyyke voi olla niin mitättömän kokoinen, että hän viihtyy roikkumassa näillä palstoilla viikosta ja kuukaudesta toiseen haukkumassa joidenkin mielimusiikkia. Millainen tausta on ihmisellä, joka jaksaa harrastaa tätä ontuvalla suomen kielellä jopa vuosikausia ja aivan selvästi saa siitä jonkinlaista psyykkistä tyydytystä?
Jos itse olisin niin pienisieluinen, että syvästi inhoaisin jotakin musiikin lajia, en taatusti viitsisi kuitenkaan kulutella aikaani kirjoittelemalla siitä pitäville kommentteja. Ellei minulla olisi jo elämää, hankkisin sellaisen."Keskinkertaiset kyvyt tarvitsevat koulutusta"
Päinvastoin: Lahjakkaat tarvitsevat koulutusta.
"Ymmärrän oikein hyvin, että eri ihmiset pitävät erilaisesta musiikista ja jotkut pitävät jonkin tyyppistä musiikkia jopa muka objektiivisesti jollakin tapaa mitattuna kaikkein parhaimpana, mutta eivät silti tietenkään kykene esittämään minkäänlaista objektiivisessa mittaamisessa käytettävää asteikkoa ja mittaustapaa asian todentamiseksi."
Kriteereitä objektiivisesti ovat tietysti musiikin ikiomat kriteerit: harmonia, melodia ja rakenne etc. Et kai tosissasi kuvittele että Dire Straits tai Elvis pärjäisivät näillä kriteereillä juuri millekään? - 008
etäsemmottii kirjoitti:
"Keskinkertaiset kyvyt tarvitsevat koulutusta"
Päinvastoin: Lahjakkaat tarvitsevat koulutusta.
"Ymmärrän oikein hyvin, että eri ihmiset pitävät erilaisesta musiikista ja jotkut pitävät jonkin tyyppistä musiikkia jopa muka objektiivisesti jollakin tapaa mitattuna kaikkein parhaimpana, mutta eivät silti tietenkään kykene esittämään minkäänlaista objektiivisessa mittaamisessa käytettävää asteikkoa ja mittaustapaa asian todentamiseksi."
Kriteereitä objektiivisesti ovat tietysti musiikin ikiomat kriteerit: harmonia, melodia ja rakenne etc. Et kai tosissasi kuvittele että Dire Straits tai Elvis pärjäisivät näillä kriteereillä juuri millekään?"Kriteereitä objektiivisesti ovat tietysti musiikin ikiomat kriteerit: harmonia, melodia ja rakenne etc."
Sinulta on näemmä jäänyt ymmärtämättä näilläkin palstoilla loppuun asti jauhettu asia: kaikki eivät ole kanssasi samaa mieltä noista kriteereistä. Niinpä ne eivät ole objektiivisia. Esimerkki kiistattomasta mittaamisesta: sadan metrin juoksijoista nopein on se, joka juoksee 100 metriä kuluttaen siihen vähiten aikaa. Asia voidaan mitata objektiivisesti ja kiistattomasti. Kukaan ei kiistä, että ensimmäisenä maaliin tullut ei olisi nopein.
Musiikissa asia ei kaikkien mielestä ole näin yksiviivainen ja selkeä. Minulla ei tietenkään ole mitään sitä vastaan, että käytät ja monet muutkin käyttävät mitä kriteereitä tahansa paremmuuden mittaamiseen. Kaikki eivät kuitenkaan ole asiasta samaa mieltä, joten objektiivisuudesta ei kannata puhua.
" Et kai tosissasi kuvittele että Dire Straits tai Elvis pärjäisivät näillä kriteereillä juuri millekään?"
En kuvittele mitään, vaan tiedän, että monien ihmisten kriteereillä nämä ja moni muukin pärjää erinomaisesti. - Dhommi
008 kirjoitti:
"Kriteereitä objektiivisesti ovat tietysti musiikin ikiomat kriteerit: harmonia, melodia ja rakenne etc."
Sinulta on näemmä jäänyt ymmärtämättä näilläkin palstoilla loppuun asti jauhettu asia: kaikki eivät ole kanssasi samaa mieltä noista kriteereistä. Niinpä ne eivät ole objektiivisia. Esimerkki kiistattomasta mittaamisesta: sadan metrin juoksijoista nopein on se, joka juoksee 100 metriä kuluttaen siihen vähiten aikaa. Asia voidaan mitata objektiivisesti ja kiistattomasti. Kukaan ei kiistä, että ensimmäisenä maaliin tullut ei olisi nopein.
Musiikissa asia ei kaikkien mielestä ole näin yksiviivainen ja selkeä. Minulla ei tietenkään ole mitään sitä vastaan, että käytät ja monet muutkin käyttävät mitä kriteereitä tahansa paremmuuden mittaamiseen. Kaikki eivät kuitenkaan ole asiasta samaa mieltä, joten objektiivisuudesta ei kannata puhua.
" Et kai tosissasi kuvittele että Dire Straits tai Elvis pärjäisivät näillä kriteereillä juuri millekään?"
En kuvittele mitään, vaan tiedän, että monien ihmisten kriteereillä nämä ja moni muukin pärjää erinomaisesti."Musiikissa asia ei kaikkien mielestä ole näin yksiviivainen ja selkeä. Minulla ei tietenkään ole mitään sitä vastaan, että käytät ja monet muutkin käyttävät mitä kriteereitä tahansa paremmuuden mittaamiseen. Kaikki eivät kuitenkaan ole asiasta samaa mieltä, joten objektiivisuudesta ei kannata puhua."
Mitä muita kriteereitä on edes olemassa kuin harmonia, rakenne, melodia etc. Ainoa vivahde-ero tulkinnoissa voisi tulla siitä, mitä painottaa.
Kyllä noista kriteereistä ollaan kaikkialla yhtä mieltä, koska ne muodostavat sataprosenttisesti kaikki mahdolliset musiikilliset kriteerit.
Tarkoititkin varmaan sitä että arvioit musiikkia myyntilukujen pohjalta tai sen perusteella, miltä itsestäsi tuntuu. Musiikkia koskevassa keskustelussa et kuitenkaan pääse pitkälle noilla eväillä, valitettavasti. - 008
Dhommi kirjoitti:
"Musiikissa asia ei kaikkien mielestä ole näin yksiviivainen ja selkeä. Minulla ei tietenkään ole mitään sitä vastaan, että käytät ja monet muutkin käyttävät mitä kriteereitä tahansa paremmuuden mittaamiseen. Kaikki eivät kuitenkaan ole asiasta samaa mieltä, joten objektiivisuudesta ei kannata puhua."
Mitä muita kriteereitä on edes olemassa kuin harmonia, rakenne, melodia etc. Ainoa vivahde-ero tulkinnoissa voisi tulla siitä, mitä painottaa.
Kyllä noista kriteereistä ollaan kaikkialla yhtä mieltä, koska ne muodostavat sataprosenttisesti kaikki mahdolliset musiikilliset kriteerit.
Tarkoititkin varmaan sitä että arvioit musiikkia myyntilukujen pohjalta tai sen perusteella, miltä itsestäsi tuntuu. Musiikkia koskevassa keskustelussa et kuitenkaan pääse pitkälle noilla eväillä, valitettavasti."Kyllä noista kriteereistä ollaan kaikkialla yhtä mieltä, koska ne muodostavat sataprosenttisesti kaikki mahdolliset musiikilliset kriteerit."
Siis mielestäsi minäkin ja muut kanssasi eri mieltä olevat ovat kanssasi samaa mieltä! :o) "Keskustelu" tuntuu pyörivän ympyrää tyhjän päällä, ja voinen lopettaa sen tähän.
- mmm...
Kyllähän klassisen laulaminen on kaikin tavoin vaikeampaa kuin rockin.
Jokaiselta aloittelijalta onnistuu rock. Siis kaikilta maailman ihmisiltä onnistuu vaikkapa 12-vuotiaana rock. Mutta jos olet kouluttautunut oopperalaulajaksi ja hallitset sen suunnattoman tulkinnan ja äänenkäytön, niin tottahan olet "liian hyvä" rokkariksi. Ei sitä pysty enää vajoamaan rääkymisen tasolle luontevasti. Toisaalta tämä voidaan yhtä hyvin sanoa niinkin että ei osaa laulaa rockia. Siitä on yhtälailla kyse, jos asian tahtoo nähdä rock-myönteisessä valosa.¨
Ne jotka eivät kuuntele klassista, voisivat muuten pitää leipäläppänsä ummessa tulkinnan aitouden suhteen. Verdin riipaisevat aariat tulkitaan yleensä sydänverellä, koska siihen materiaaliin on vaikea suhtautua muulla tavalla. - GM
008, kuten huomaat ei kannata vastata tuohon kysymykseen, se on pelkkää kalastelua jotta klasari-veikko pääsee aukomaan päätään ja seuraa loputon saarna siitä mikä on parasta jne.
- goldmannin höpötystä
Höpöhöpö goldmanni, hänhän otti vain kantaa laulamiseen: ooppera on haastavampaa, sillä se vaatii vuosien koulutuksen - ja edellytykset. Poppia voi kuka tahansa alkaa kailottaa, joko paremmin tai huonommin. Elvis teki sen paremmin, mutta siltä oopperalaulajat ovat Elvistä parempia laulajia (laulajuutta ei arvioida muun muassa sillä, miten uskottavasti "tulkitsee" rockia tai kantria, tiedoksi vain).
- GM
goldmannin höpötystä kirjoitti:
Höpöhöpö goldmanni, hänhän otti vain kantaa laulamiseen: ooppera on haastavampaa, sillä se vaatii vuosien koulutuksen - ja edellytykset. Poppia voi kuka tahansa alkaa kailottaa, joko paremmin tai huonommin. Elvis teki sen paremmin, mutta siltä oopperalaulajat ovat Elvistä parempia laulajia (laulajuutta ei arvioida muun muassa sillä, miten uskottavasti "tulkitsee" rockia tai kantria, tiedoksi vain).
Höpöhöpö itsellesi vaan, onhan se nähty muillakin palstoilla mikä on meininki. Minä arvioin laulajuutta miten itse haluan ja minulle Elvis on paras. Ammattiaiset ja koulutetut olkoot mitä mieltä haluavat.
- Nimenomaan!
Eihän Elviksellä ollut koulutusta tai taitoa laulaa mitään vaikeaa. Siinä ei auta meuhkata kuinka "monipuolinen" Elvis muka oli, kun taito puuttuu.
Tämä Elvis-fanius on musta outoa myös herran esittämän musiikin valossa: Elvis esitti pääosin todella nopeasti tympäännyttävää muutaman soinnun rokki- ja iskelmämusaa. Vaikea kuvitella että kukaan oikeasti musiikkia rakastava jaksasi tällaisen kanssa viihtyä koko ikänsä.
Ehkä niin Elvis kuin tämän fanitkin ovat lopulta sittenkin jengiä jolle musiikki ei ole kamalan tärkeä asia. Muuten lähdettäisiin etsimään uusia ja raikkaita vesiä.- GM
"Eihän Elviksellä ollut koulutusta tai taitoa laulaa mitään vaikeaa. Siinä ei auta meuhkata kuinka "monipuolinen" Elvis muka oli, kun taito puuttuu."
Et sitten tunne herran tuotantoa kuin pintaraapaisulla. Aloita tutustuminen heti tänään ja löydä uusi, hieno musiikkimaailma joka on täynnä yllätyksiä!
"Vaikea kuvitella että kukaan oikeasti musiikkia rakastava jaksasi tällaisen kanssa viihtyä koko ikänsä."
Onhan maailma täynnä muutakin hienoa musiikkia mutta Elvis on minulle laulajista se ykkönen.
"Ehkä niin Elvis kuin tämän fanitkin ovat lopulta sittenkin jengiä jolle musiikki ei ole kamalan tärkeä asia. Muuten lähdettäisiin etsimään uusia ja raikkaita vesiä."
Näin tehdäänkin ja löytöjä tapahtuu. Etsi sinäkin - tutustu Elvikseen!
- Elvis ei ole
Elvsi ei ole tuoretta ja raikasta vettä, vaan vedettyä, ripulista ja juomakelvotonta likavettä.
Kahlaa Elvis-vedessä elämäsi ja tule Goldmaniksi!
Eimutta oikeasti: sivisty jo, Goldman. Tekstisi ovat hirveää luettavaa aikuiselta ihmiseltä.- GM
Tuo vesi-kommentti toi mieleeni että Elviksen ääni oli tosiaan tulkinnan tarpeen mukaan joko samettimaisen pehmeä, tiikerimäisen raaka, voimakas kuin myrskytuuli, jykevä kuin kallio tai raikas kuin vuoristopuro, yleensä useampia ominaisuuksia samanaikaisesti tarpeen mukaan. Ainutlaatuinen ja paras.
- etäsemmottii
Mutta luulis että ne biisit, joita Elvis lauloi, kyllästyttäisi sinuakin?
Hyvähän Elvis on, mutta musiikki jota hän esitti on pääpiirteissään karmeaa. Et taida olla samaa mieltä? Mutta osaatko perustella miksi ne lukuisat muutaman soinnun helppoiskelmät olisivat hyvää musaa?
Etkö kaipaa musiikilta muuta kuin hyvää laulamista?- GM
Totta kai Elviksen tuotannossa on paljon kuraa mutta myös loistavaa musiikkia enkä sanoisi että suurin osa on karmeaa. Toisaalta pahnanpohjimmaiset näuttivat jo ehkä jonkinlaista kulttiarvoa fanien keskuudessa ja niitäkin tulee kuunneltua, harvemmin toki.
Kaikki "helppoiskelmät" eivät tietenkään ole hyvää musaa eikä niitä varmaan juuri kukaan kuuntelisi jos joku muu olisi ne levyttänyt. Elvis sai kuitenkin kappaleet elämään omalla maagisella tavallaan ja se tekee huonostaki kappaleesta kuunneltavana lähes poikkeuksetta.
Kyllähän musiikissa pitää olla paljon muutakin mutta Elviksen kohdalla vokaaliosuus on niin vahva tekijä että moni muu asia jää helposti toisarvoiseksi. Toisaalta aina '68 comebackiin asti taustat olivat varsin vaatimattomat ja orkestraatiosovitukset tulivat vasta tuolloin esiin ja taustoihin ja säestykseen kiinnittää enemmän huomiota. - kyllästyttää
Musiikin "karmeus" on makuasia. Joku on toisesta hyvää, toisesta ei. Musiikin "paremmuudelle" ei ole mitään mittaria vaan sen määrittelee kuuntelija. Yksinkertainen voi olla parempaa, kuin monimutkainen.
"Mutta osaatko perustella miksi ne lukuisat muutaman soinnun helppoiskelmät olisivat hyvää musaa?
No Bridge over troubled water, What now my love, Kentucky rain tai Heart of Rome sisältävät enemmän kuin "muutaman" soinnun. Mutta onko sointujen määrä jotenkin hyvän musiikin edellytys tai tae? Miten esim. Blue suede shoes on kaikessa yksinkertaisuudessaan edellisiä huonompi kappale? Se ei ole tunteellinen tai syvällinen, hyvin esitettynä erittäin toimiva "välipala" Ei se silti tarkoita, että sitä kuunneltaisiin 24/7...
"Etkö kaipaa musiikilta muuta kuin hyvää laulamista? "
Kyllä. Hyvä laulaminen ei vielä ole mitään. Hyviä laulajia on maailma pullollaan. Laulaminen ja tulkinta on hieman eri asioita, mutta kun hyvä laulaminen yhdistetään hyvään tulkintaan, niin kokonaisuus on täydellinen. Ei siihen tarvita "koulutettua ääntä" tai välttämättä enempää, kuin ne 3 sointua. Elvis osasi viihdytyksen ja tulkinnan ja se riittää...ainakin minulle. Tämä ei silti tarkoita, että jos pitää Elviksestä, niin ei voi pitää mistään muusta.
Mutta ei Elviksen esiintyminen perustunut tietenkään pelkkään laulamiseen. Hänellä oli taustallaan (70-luvulla) iso orkesteri, jossa oli ns. "perussoittimien" lisäksi mukana puhaltimia, jousia ja orkesteria johti kapellimestari. Lisäksi taustalla oli kuoro, sisältäen 4 mies ja 4 naislaulajaa, joten Elvis-showt oli muutakin, kuin pelkkää Elvistä ja hänen esiintymistä / laulamista.
- LIMPPU
Ne kaikki soittivat kuitenkin poppia ja Guerciohan inhosi tunnetusti oikeasti koko juttua: katsopa kapellimesterin eleviestintää videotallenteilla, ne puhuvat paljon.
Rahaahan siitä toki tuli osallistujille, mutta jos musiikkia pidetään lähtökohtana niin...Guercio olisi varmaankin halunnut tehdä ihan jotain muuta, sittenkin, vaikka kirkuvia mummoja ympärillään näkikin noina vuosina...- GM
Niin että Guercio roikkui mukana seitsemän vuotta duunissa jota inhosi? Ei se nyt ihan niin mennyt. Alku oli toki takkuista, ei ollut nuotteja, uusia soittajia tuli kiertueelle matkan varrelta jne. mutta sen jälkeen homma alkoi sujua kuin hiihto liukkaalla.
Konserttitallenteilla näkyy tosiaan joitakin kertoja hiukan kettutuneen oloinen kapellimestari mutta ne kerrat johtuvat ennemminkin Elviksen spontaaneista biisimuutoksista, kappalejärjestyksen muuttamisesta tms.Eihän noin 20-päistä orkkaa ohjata sekunnissa tilanteesta toiseen kun taas bändi pysyi mukana muutoksissa melkein aina samantien.
Guercio ei ollut aluksi pestistä kauhean innoissan mutta nähdessään Elviksen lavalla ensimmäistä kertaa hän ymmärsi mistä oli kysymys ja homma jatkui kunnes Elvis lähti lavoilta lopullisesti.
Kirkuvien mummojen lisäksi Guecio näki myös kaiken muunkin ikäisiä naisia ja miehiä. Elviksen keikoillahan yleisön ikähaarukka oli muutamasta vuodesta eläkeläisiin. - jepp...
GM kirjoitti:
Niin että Guercio roikkui mukana seitsemän vuotta duunissa jota inhosi? Ei se nyt ihan niin mennyt. Alku oli toki takkuista, ei ollut nuotteja, uusia soittajia tuli kiertueelle matkan varrelta jne. mutta sen jälkeen homma alkoi sujua kuin hiihto liukkaalla.
Konserttitallenteilla näkyy tosiaan joitakin kertoja hiukan kettutuneen oloinen kapellimestari mutta ne kerrat johtuvat ennemminkin Elviksen spontaaneista biisimuutoksista, kappalejärjestyksen muuttamisesta tms.Eihän noin 20-päistä orkkaa ohjata sekunnissa tilanteesta toiseen kun taas bändi pysyi mukana muutoksissa melkein aina samantien.
Guercio ei ollut aluksi pestistä kauhean innoissan mutta nähdessään Elviksen lavalla ensimmäistä kertaa hän ymmärsi mistä oli kysymys ja homma jatkui kunnes Elvis lähti lavoilta lopullisesti.
Kirkuvien mummojen lisäksi Guecio näki myös kaiken muunkin ikäisiä naisia ja miehiä. Elviksen keikoillahan yleisön ikähaarukka oli muutamasta vuodesta eläkeläisiin.ja onhan "Elvistä inhonnut" Gueecio tahkonnut mukana "Elvis The Concert" kokoonpanossa jo 15-vuotta. Mahtaa olla melkoinen masokisti..:D
- siitä on kysymys
Guercio oli kuitenkin periaatteessa musiikki-ihminen; vaikea kuvitella, että hän ihan aidosti olisi tyytynyt vain Jailhouse rockiin ja Newburyn sovistukseen kansallisuhosikermästä toistettuina jokaisessa konsertissa. Musiikki-ihmisenä Guercio varmaankin tarvitsi hieman tukevampaa tavaraa sielunravinnokseen Elviksen keikkaputkien ulkopuolella. Mikäli näin ei olisi, kyseessä olisi luonnonoikku musiikkikoulutuksen saaneiden joukossa - käytännössä melko epätodennäköistä, sittenkin vaikka kyseessä onkin pysyvästi maailman kaikkien aikojen paras laulaja. Seitsemän vuotta toki roikkui, mutta enemmänkin ehkä ns. elinkeinosyistä.
- GM
Kyllähän siinä oli muitakin kuin taloudellsia syitä, kannattaa lukea vaikkapa tämä haastattelu:
http://www.elvis.com.au/presley/joe_guercio_interview.shtml
Ja orkalla oli kyllä paljon muutakin duunia kuin se yksi patrioottipuhkuminen jota ei joka keikalla edes esitetty. - vrittile
GM kirjoitti:
Kyllähän siinä oli muitakin kuin taloudellsia syitä, kannattaa lukea vaikkapa tämä haastattelu:
http://www.elvis.com.au/presley/joe_guercio_interview.shtml
Ja orkalla oli kyllä paljon muutakin duunia kuin se yksi patrioottipuhkuminen jota ei joka keikalla edes esitetty."Ja orkalla oli kyllä paljon muutakin duunia kuin se yksi patrioottipuhkuminen jota ei joka keikalla edes esitetty."
Sinä et ymmärrä orkesterimusiikista mitään. - GM
vrittile kirjoitti:
"Ja orkalla oli kyllä paljon muutakin duunia kuin se yksi patrioottipuhkuminen jota ei joka keikalla edes esitetty."
Sinä et ymmärrä orkesterimusiikista mitään.Sinä et ymmärrä Elviksestä mitään
- Tottakai ymmärrän
GM kirjoitti:
Sinä et ymmärrä Elviksestä mitään
GM, perustele miten voisi olla ymmärtämättä Elviksestä mitään - Elviksestä ymmärtää tasan tarkkaan kaiken, koska se on niin simppeli. Elvis on juuri sellainen juttu, jonka kuka tahansa voi ymmärtää. JUURI sellainen juttu.
Sinä et siis ymmärrä orkesterimusiikkia, kuten itsekin tunnustat. Haluat varmasti kuitenkin ymmärtää. Koska haluat kehittää itseäsi.
Minä tunnen jo Elviksen, joten kehitän itseäni muualla. Sinä et tunne orkesterimusiikkia ollenkaan, joten sinulla on runsaasti kehittymistä. Ja haluat kehittyä?
Eli miten edetään? Olen valmis auttamaan sinua kehittymään. - GM
Tottakai ymmärrän kirjoitti:
GM, perustele miten voisi olla ymmärtämättä Elviksestä mitään - Elviksestä ymmärtää tasan tarkkaan kaiken, koska se on niin simppeli. Elvis on juuri sellainen juttu, jonka kuka tahansa voi ymmärtää. JUURI sellainen juttu.
Sinä et siis ymmärrä orkesterimusiikkia, kuten itsekin tunnustat. Haluat varmasti kuitenkin ymmärtää. Koska haluat kehittää itseäsi.
Minä tunnen jo Elviksen, joten kehitän itseäni muualla. Sinä et tunne orkesterimusiikkia ollenkaan, joten sinulla on runsaasti kehittymistä. Ja haluat kehittyä?
Eli miten edetään? Olen valmis auttamaan sinua kehittymään."Sinä et siis ymmärrä orkesterimusiikkia, kuten itsekin tunnustat. Haluat varmasti kuitenkin ymmärtää. Koska haluat kehittää itseäsi."
Missä tunnustan ja mitä? Mutta tutustu sinä Elvikseen koska haluat kehittyä ja ymmärtää hänen musiikkiaan. Voin auttaa tarvittaessa.
- Autetaan toisiamme
Okei. Tunnen jo koko Elviksen tuotannon, mutta anna minulle kuunteluvinkki Elviksen tuotannon suhteen niin minä annan sinulle kuunteluvinkkejä taidemusiikin puolelta.
Voimme molemmat rikastuttaa toisemme musiikkituntemusta omalla asiantuntijuudellamme.
Aloita sinä Elvis-vinkillä. - GM
Nythän oli kyse siitä oiko orkalla töitä vai ei. Olihan sitä puuhaa, tässä pari esimerkkiä:
http://www.youtube.com/watch?v=QG6WQwdobLk
http://www.youtube.com/watch?v=hfy9oFM6DeI&list=PLA5405AB34C460B1F&index=10&feature=plpp_video
http://www.youtube.com/watch?v=q04_ClDxRsk&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=mnZSajlFrhU&feature=related
Suosittelen tutustumaan 70-luvun konserttitaltiointeihin jos orkkasovutukset kiinnostavat. Toki myös '68 tv-special ja '69 Vegas-sesonki sisältävät jo isomman kokoonpanon tastavoimana mutta vähemmän esillä olevana. - Jäi epäselväksi
Jäi epäselväksi mikä on Elvis-vinkkisi.
Olemme molemmat sitoutuneet laajentamaan perspektiiviämme ja kokeilemaan uutta, joten anna mulle Elvis-vinkki ja mä annan sulle vinkin orkesterimusiikin puolelta.
Koska tunnen jo Elvistä, valikoi vinkki vähemmän tunnetusta, jos saan pyytää.
Odotan innolla yhteistä matkaamme musiikissa eteenpäin - joskin lähdemme eri löytöretkille!- GM
Jos sinulla on peruskatalooki hallussa niin jatkoa vosi hyvin seurata FTD-julkaisusarjasta. Esim. Jungle Room Session ja Nashville Marathon ovat mainioita levyjä aloittaa tutkimusretki Elviksen ja pelkän bändin studiotyöskentelyyn ja biisit kuulee ilman dubbauksia eli Elvistä aidoimmillaan. Ja onhan Jungle Roomin sessioissa oma taikansa muutenkin kun tietää että uran viimeiset stuodiolevykset ovat menossa.
Jos katalookissa on aukkoja niin Soundtrack-puolella kannattaa tutustua esim. Double Features-sarjan julkaisuihin "FLAMING STAR / WILD IN THE COUNTRY / FOLLOW THAT DREAM" (mm. mies ja kitara-levytyksiä) ja Live A Little, Love A Little/ Charro/ The Trouble With Girls/ Change Of Habit, jälkimmäisessä elokuvauran loppusuoran kappaleita joiden joukossa hienoja helmiä. Studiolevytyksistä tietysti Sun-kauden kokoelma, esim. Sunrise. Epävarmojen ja ujojen ensilevytysten jälkeinen Elviksen harppaus ensimmäiseen "oikeaan" studiosessioon on käsittämätön ja äänellinen ja tekninen kehitys on lähes käsinkosketeltavaa.
Bootsipuolella startiksi There's A Whole Lotta Shakin' Goin' On, yksi parhaista julakisuista. Voi olla tuskaa löytä tuota mistään mutta on kyllä vaivan arvoinen. Tuohon materiaaliin ei kyllästy koskaan! - Kiitos!
GM kirjoitti:
Jos sinulla on peruskatalooki hallussa niin jatkoa vosi hyvin seurata FTD-julkaisusarjasta. Esim. Jungle Room Session ja Nashville Marathon ovat mainioita levyjä aloittaa tutkimusretki Elviksen ja pelkän bändin studiotyöskentelyyn ja biisit kuulee ilman dubbauksia eli Elvistä aidoimmillaan. Ja onhan Jungle Roomin sessioissa oma taikansa muutenkin kun tietää että uran viimeiset stuodiolevykset ovat menossa.
Jos katalookissa on aukkoja niin Soundtrack-puolella kannattaa tutustua esim. Double Features-sarjan julkaisuihin "FLAMING STAR / WILD IN THE COUNTRY / FOLLOW THAT DREAM" (mm. mies ja kitara-levytyksiä) ja Live A Little, Love A Little/ Charro/ The Trouble With Girls/ Change Of Habit, jälkimmäisessä elokuvauran loppusuoran kappaleita joiden joukossa hienoja helmiä. Studiolevytyksistä tietysti Sun-kauden kokoelma, esim. Sunrise. Epävarmojen ja ujojen ensilevytysten jälkeinen Elviksen harppaus ensimmäiseen "oikeaan" studiosessioon on käsittämätön ja äänellinen ja tekninen kehitys on lähes käsinkosketeltavaa.
Bootsipuolella startiksi There's A Whole Lotta Shakin' Goin' On, yksi parhaista julakisuista. Voi olla tuskaa löytä tuota mistään mutta on kyllä vaivan arvoinen. Tuohon materiaaliin ei kyllästy koskaan!Kuunneltuani kommentoin!
- GM
Kiitos! kirjoitti:
Kuunneltuani kommentoin!
Ei kiittämistä, lisäisin vielä nämä tähän väliin:
In A Private Moment - kotinauhoituksia ja sitä aidointa Elvistä kaupallisen hapatuksen ulkopuolelta
The Home Recordings - sama kuin edellä
Tupelo's Own DVD, 50-luvun (56 Tupelo) 50- luvun keikkamateriaalia, harvinaista siksi että tallenne on äänen kera.
Such A Night in Pearl Harbor - hyväntekeväisyyskeikka 25.3.1961. Elvis huikeassa vedossa ja loistava biisilista. Seuraava lavashow olikin sitten vähän pidemmän tauon jälkeen.
One Night Only! - Boston Gardenin keikka 10.11.1971. Vuoden ainoa kiertue pari kuukauden tauon jälkeen Vegas-kiinnityksen päätyttyä ja tässä vaiheessa kiertueet innoittivat Elviksen vielä parhaimpaansa - ja sen kuulee.
Ja jos haluaa kuulla miten esitetään biisi joka ei voisi vähempää kiinnostaa kannattaa kuunnella Yoga Is Aas Yoga Does joka löytyy Easy Come, Easy Go-elokuvasta.
FTD-sarjasta löytyy useita soundtrackejä joissa on mukana runsaasti vaihotehtoisia ottoja missä kuulee miten pottuuntunut Elvis oli noiden rallatusten levyttämiseen. Homma menee useasti melkoiseksi pelleilyksi mutta lystiähän noita on kuunnella "kärpäsenä katossa".
Ai niin, Essential Elvis-sarja on loistava, oma suosikkini on numero 5 Rhytm & Country joka sisältää '73 levytettyä, dubbaamatonta materiaalia ja vaihtoehtoisia ottoja.
- nauti Elviksestä!
Eikös ne loppuvaiheen tekeleet, vaikka siellä kotona Gracelandissa olis nyt jotain tähän kohtaan? Elvishän oli silloin "oopperamielessä" parhaassa iskussa. Kokeile siis vaikka From EP Boulevard albumia ja ehkä Moody blueta - ne onkin julkaistu samalla cd :llä joten saat helposti kattauksen Elviksen tukevasta potkupukuvaiheesta. Nuo ei oo vähemmän tunnettuja, mutta sinä et ehkä niitä vielä ole kuunnellut ainakaan puhki. Kuuntele ja nauti!
- NUMERUS
Elvisfanien ongelma = eivät oikein tunne tai ole kiinnostuneita muusta musiikista (ks. vaikka goldman). Taipumus myös hlöpalvontaan: harrastus perustuu uskomuksiin, jotka muka kuullaan omilla korvilla. Huippuesimerkki siitä, miten "joku kuulostaa hyvältä": mitä muuta se voisi olla yhden totuuden ajattelussa, jossa uskomuksiin perustuksensa luova (yltiö)positiivinen asenne tekee kriittisen tarkastelun mahdottomaksi.
Kaikki sen tietävät ja ovat varmasti ympäristössään havainneet miljoona kertaa.
Mikä on oikeasti fanaattisten Elvisfanie musiikkituntemus? He eivät tunne kuuskytlukua, eivät seitkytlukua, myöhemmistä ajoista puhumattakaan...tämä on fakta!- 24
Kun kerran noin hyvin tiedät mitä tiedän ja mitä en niin kerropa seuraavaksi miten asun, siviilisäätyni, kengännumeroni, ikäni ja työpaikkani. Etkö tiedä? Etkö tosiaan? Et, kuten et sitäkään mitä musiikkia kuuntelen ja tunnen joten voit tunkea nuo yleistyksesi ja mutusi sinne mistä poistat ylimääräiset orgaaniset jätteet kehostasi.
- musa on ihan muualla
Ei auta kitinäsi, sillä tietämättömyys on poimittavissa Elvisfanatismista. Sinä kuuntelet Elvistä ja muutamaa muuta popin suurta nimeä, minkä lisäksi sitten noita juurijuttuja a´la rock & roll, kantri ja muu valkoinen liiketalousmuzakki.
Sinä ET kuuntele klassista, jazzia tai progea, ehei. Luultavasti toimit konkreettisessa ammatissa kuten kaltaisesi tyypillisesti, eikä siinä mitään. Halusit kuitenkin tietää joten onnea ja menestystä valisemallasi tiellä!- 15
Hah, autuaita ovat tietämättömät. Sinulla on siis aina autuas olo.
Tosin, kuinka autuas onkaan ihminen joka luulee tietävänsä jotain mutta ei todellisuudessa tiedä mitään... ehkä olet sittenkin onneton, ressukka.
- Dhommi
No sanohan meille sitten, mitä klassista tunnet! Kerro meille mitkä klassiset konsertot, sinfoniat, oopperat, sonaatit, kvartetot tai messut ovat suosikkejasi.
- Dhommi
Tavattoman hiljaista.
- musa on ihan muualla
Tavanomaisen, odotetun hiljaista sanoisin...
- sanasta miestä
Mites sen klassiseen tutustumisen kanssa nyt sitten oikein kävikään? Koko suvi on ollut aikaa ja yhä vain hiljaisuutta pukkaa. Ei kai vaan ole taas turvakahvaan tartuttu ja pitäydytty rokkipopin puolella? Eihän se sivistys ja musiikillinen sisäistyskyky siitä kasva jos ei tartu itseään niskasta kiinni. Taidemusiikkihan ei ota, se vain antaa; pois turhat sanat ja tekoja tilalle.
Palamme siis halusta kuulla uusista musiikillisista seikkailuista aikuisten musiikin sektorilla. - Rock'n roll
Ulkomaisiin bändeihin kuuluu saksalainen The Baseballs sekä brittiläinen duo Hurts, joilta löytyy koko tuotanto, mukaan lukien recoverit ja Deluxe-versiot. Yksi albumi löytyy jenkkiläisiltä Guns 'N Rosesilta ja Mötley Crüelta, sekä brasilialaiselta Michel Telólta. On kuitenkin, joilta löytyy vain muutama biisi ja ne ovat Deep Purple, Queen, Roy Orbison ja Whitesnake sekä ZZ Top.
Suomalaisiin bändeihin/laulajiin kuuluu Hanoi Rocks, jolta löytyy kaikki julkaisut. Samaan syssyyn menee Demolition 23 ja Jerusalem Slim, sekä tietty näiden laulajan Michael Monroen soolot. 60-luvun tyyliin soittavalta Volterilta ja 80-lukua soittavalta (nyt jo hajonnut) Tragic Gunnsilta löytyy vain muutama biisi, kun taas 80-luvun tyyliin soittavilta Sinner´s Giniltä ja Muddy Bonesilta on koko tähän mennessä julkaistu materiaali.
Myös bändeiltä Lovex, Negative, Reckless Lovelta löytyy koko tuotanto, mukaan lukien kokoelmat. Sturm Und Drangilta alkutuotanto löytyy, mutta uusinta ei vielä, samoin kuin Sunrise Avenuelta löytyy kaikki muut paitsi uusin. Jann Wilde kokoonpanoilta on muutama biisi, kun taas Apulannalta on vain yksi.
Suomeksi laulavilta bändeiltä Flinch ja Nro. 83 on aivan kaikki, samoin kuin artistilta Tommi Kalenius. PMMP:ltä omistan kaksi levyä ja Ripsipiirakalta yhden. Sleepy Sleepersiltä neljä. Vain muutama biisi on näillä: Haloo Helsinki!, Mariska & Pahat Sudet ja Popeda.
Kaikki nämä, plus Elviksen kahdeksan CD:tä - repikää yksinkertaiset siitä.
Yksinkertainen = ne, jotka sanoo, että Elvis-fanit ei muusta tiedä - Dhommi´
Mutta - korjatkaa perustellusti jos olen väärässä - nuo kaikki ovat ei-kekseliästä rakenteellisesti ja halpaa kierrätysomaista teemamateriaalia biiseissään jankuttavia tusinamuusikoita.
Joku meni nyt vikaan Elviksen musamaussa hei!! - Eno-Elmeri
Elvis-fanit ovat harvinaisen typeriä juntteja, jotka ovat jämähtäneet sinne nuoruutensa muistoihin ja tarraavat Elvikseen kuin hukkuva pelastusrenkaaseen. Heillä on yhä kampaukset ja pukeutumistyylikin siltä ajalta, kun Elvis vielä oli in. Istuvat lähiökapakassa tuopin äärellä muiden samanlaisten kanssa muistellen sitä kultaista nuoruuttaan.
- EPE Sucks
Ja siellä istuu nuoruuttaan muistelemassa Eno-Elmerikin, miten hän muuten tietäisi totuuden?
- kjkjkjkjkjkjk
Kaikki olennaiset 50-luvun Rock´n ´Rollit löytyy hyllystä mm Fats Domino, Chuck Berry, Ricky Nelson , Eddie Cochran jne myös mielestäni hyvillä ( ehkä hieman Elviksen tyylisillä) lauluäänillä siunattujen Charlie Richin sekä Bobby Darinin tuotantoa suuresti. Venturesia ja Duane Eddyä löytyy täältäkin ja surf-musaa instrumentaalien lisäksi myös Beach Boys. kotimaisista Irwinin tuotanto paljon Juicea ja J Karjalaista, 60-luvulta hieman Beatlesia ja monia muita oleellisia artisteja. Paljon hyviä kitaristeja mm Stevie Ray, Eric Clapton jne Bluesia kohtuullisesti Dire Straits , Phil Collins, Genesis, ja muuta oleellista kasaria löytyy. Everly Brothersien tuotanto, Johnny Riversin tuotanto. Dean martinin reprise levyt. ja jopa Abbaa (vähällä kuuntelulla) Robert Gordonia reilusti. Bruce Springstteniä, Bob Segeriä, Eaglesia, Tom Jonesia, Klassista ei löydy (vielä toistaiseksi). CCR ja Fogerty löytyy ja vähän Rollareitakin. Countryn puolelta mm Cash, Williams, ja hittikokoelmia mm Waylonilta, Kristoferssonilta, Willieltä jne Tony Joe Whiten levyjä n 10 kpl etc Elikkä aika paljon muutakin kuin Elvistä tulee omistettua ja soitettua..
- a.v.a
Yhä tänään uppoaa Elviksen ohella niin ooppera kuin Mötörhead :) Improvisoitu jazz ei uppoa edelleenkään. Syy minussa, kehittymättömyydessäni. Ehkä vielä opin, tämän elämän aikana..
Vastataanpa nyt tähänkin, vaikka olen jo aika moneen tällaiseen kyselyyn vastannut, jossa kysytään lempiartisteja-ja bändejä.
Itse en Elvistä kuuntele (joskus olen testannut meneekö ja se loppui sillä hetkellä aika lyhyeen, mutta toki arvostan häntä muusikkona ja laulajana ja en kiellä etteikö hänellä ollut hyvä lauluääni).
Kuuntelen vähän kaikenlaista musiikkia kuten esim. jazzia (esim. Miles Davis ja Glen Miller), countrya (esmi. Willie Nelson, Hank Williams), folkia (esim. John Denver), poppia (esim.The Supremes, Culture club, Spandau ballet, Pet shop boys), soulia ja funkia (esim. Sam Cook, Solomon Burke, Eart wind and fire), iskelmää/viihdemusiikkia (esim. Kari Tapio, Marko Maunuksela, Roy Orbison, Shirley Bassey, Dusty Springfield), etnistä/kansanmusiikkia (esim.kreikkalainen musiikki), rockia(sisältää myös asian heavy), reggeitä (lähinnä Bob Marley, joskus jotain muutakin), mutta tällä hetkellä eniten tuota rockia ja etenkin 1970-80 -lukujen rockia. Rockin kentältä esim. sellaiset bändit kuin Free, Bad Company, Rush, Led Zeppelin, Judas Priest, Queen, AC/DC, Iron Maiden, Slade ja Twisted sister ovat mun suosikkeja, mutta kuuntelen joskus myös esim. Deep Purplea, Dire straitsia, Kansasia ja ZZ Topia. Tuo bluesrock näyttäisi olevan sellainen asia, joka iskee muhun, koska pidän tosi paljon tuosta Freestä(Paul Rodgersin bändi ennen Bad Companya) ja Led Zeppelinistä ja kuuntelen myös välillä ihan mielelläni tuota ZZ Topiakin, mutta myös Judas Priestin ja Maidenin tyylinen klassinen heavy iskee.Tuo Paul rodgers, oh my god. Siinä vasta on laulaja. Kuunnelkaapa huviksenne hänen bändejään Free ja Bad Company, niin tiedätte mistä puhun. Juuri nyt mulla soi Freen kappale "Heartbreaker" ja oh my god miten Paul Rodgers siinä laulaa ja hän oli vasta hieman yli 20-vuotias, mutta monet eivät ole vielä vanhempinakaan sellaisia laulajia kuin hän jo noina aikoina oli. Vielä nykyäänkin tämä mies laulaa tosi hyvin eli taito ei ole mihinkään vuosien saatossa kadonnut, ehkä jopa jossain mielessä parantunut, tosin kun kuuntelee tuota Freen aikaista Rodgersia niin tulee mieleen, että miten siitä on pystyy enää parantamaan. Paul Rodgers on laulajana ihmemies (samaan on pystynyt vain harvat. Ainakin esim. Robert Plant ja Rob Halford yltävät Rodgersin tasolle laulajina).
Tosin Plantilla ja Halfordilla ääni ei ole enää ihan samanlaisessa terässä kuin ennen, mutta he pystyvät silti yhä laulamaan. Elvikselläkin taisi ääni vähän menettää iän myötä sitä terää mitä siinä oli hänen ollessa nuorempi, mutta kai hänkin pystyi silti ihan laulamaan vielä viimeisimpinä aikoinaankin (olenko oikeassa?). Yleensähän lauluääni muuttuu iän myötä ja joskus se on harmi kuten esim. Boy Georgen kohdalla. Mutta sitten on taas niitä, joihin aika ei tunnu vaikuttavan kuten tuo Paul Rodgers ja toinen on Geddy Lee, joka vielä Rushin viimeaikoina lauloi lähes kuin ollessaan nuori.
- Anonyymi
No en ainakaan Elvistä.:)
- Anonyymi
Olavi Virta ja The Beatles.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä1364215Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda3232126Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik31944Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2481851- 1061780
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4461739Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4771594MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar551375Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun4641300Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat441296