Kritiikki kielletty 3.6.2012
http://www.knuutilaki.net/node/45
Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen nosti jokin aika sitten esille tärkeän asian; opettajien suoritustason mittaaminen on meillä tabu (HS 8.5.2012). Kirjoittaja viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan huonon opettajan vaikutus oppilaaseen on sama kuin 40 prosentin poissaoloilla. Vastaavasti hyvän opettajan vaikutus oppilaaseen kannustaa lasta menestymään.
Kirjoittaja toteaa, että kaikki opetukseen liittyvä kritiikki torjutaan Suomen Pisa-menestyksellä. Opettajien ammattijärjestö OAJ vastustaa opettajien arviointia, koska sellainen heikentäisi ilmapiiriä opettajainhuoneessa ja nakertaisi tasa-arvoisen koulujärjestelmän perusteita. OAJ :n ehdotus on korottaa kaikkien opettajien palkkaa, kun nämä ovat niin hyviä.
Olen samaa mieltä kuin Matti Apunen. Kaikki opettajat eivät ole hyviä. Kaikki opettajat eivät sovi työskentelemään lasten kanssa. On myös erinomaisia opettajia.
Laajentaisin aiheen koskemaan 2000 -luvun ilmiötä eli koulujen ja huostaanottojen yhteyttä sekä koulupahoinvointia ja nuorten syrjäyttämistä.
1.1.2008 voimaan tullut lastensuojelulaki alensi lastensuojeluilmoituksen kynnystä. Kunnissa toteutetut huoli puheeksi -koulutukset alkoivat suorastaan yllyttää opettajia havainnoimaan lapsia ja ilmoittamaan huolistaan kunnan lastensuojelun työntekijöille. Opettajia kannustettiin huoliluokittelemaan lapset. Lainsäätäjän ajatuksena oli, että lastensuojelun keinoin kyettäisiin tukemaan opettajaa opetustyössä.
Olen keskustellut aiheesta usean pitkän päivätyön tehneen opettajan (sellaisen vanhan ajan opettajan) kanssa, jotka pöyristyneenä kuuntelevat nykykäytäntöä. Heidän näkemyksensä on selkeä; opettajalla joko on tai ei ole arvovaltaa luokassa. Arvovallan voi menettää vain kerran. Koulutuksen saanut opettaja löytää jokaisesta oppilaastaan jotain hyvää ja sen myötä kykenee kannustamaan tätä myönteisiin saavutuksiin ja tekoihin. Ellei tätä kykyä opettajalla ole, ei opettajan soitto kunnan sosiaalitoimistoon tuo opettajalle lisäpätevyyttä. Ennen opettajat olivat yhteydessä sosiaalitoimistoon, kun perheellä oli taloudellisia vaikeuksia ja lapsi kulki risaisissa vaatteissa. Lapsen kannalta tilanne toimi, kun opettajat hoitivat opetustyön ja lastensuojelu tuki perhettä.
Sitten kaikki muuttui. Lastensuojelun ja opetustoimen yhteistyö alkoi. Opettajat saivat käyttöönsä huolityökalun, jolla seuloa lapsia ja valikoida, keitä he haluavat opettaa. Lastensuojelu alkoi tukea perhettä ottamalla lapsi pois perheestään. Lastensuojelun työkäytännöt alkoivat levitä kouluihin.
Perusopetuslaki velvoittaa koulun ja kodin yhteistyöhön. Tämä tarkoittaa, että opettajien pitää olla yhteydessä oppilaan vanhempiin selvittääkseen lasta koskevia asioita. Ne vanhemmat, jotka ovat tyytymättömiä koulun tapaan hoitaa esimerkiksi koulukiusaamistapaukset, ottavat usein yhteyttä koulun rehtoriin tai kunnan opetuspäällikköön tai aluehallintovirastoon.
Kun vanhemmat käyttävät heille lain mukaan kuuluvia oikeuksia, heidät koetaan ”hankalina” tai ”yhteistyökyvyttöminä”. Hankaliksi koetaan myös ne vanhemmat, jotka pyytävät lapselleen tukea lapsen oppimispulman takia. Opettajien tekemän lastensuojeluilmoituksen taustalla onkin usein tällainen tausta. Opettajat tietävät, että lastensuojelu pelottaa ja sen kautta voidaan ”hankalista” vanhemmista päästä eroon. Samalla opettaja välttyy pohtimasta omia työtapojaan ja asenteitaan ja noudattamasta perusopetuslain velvoitteita.
2000 -luvun puheenaiheeksi mediassa alkoi nousta rajattomat lapset ja vanhemmuuden riittämättömyys. Vaatimuksia esittävät vanhemmat alettiin kouluissa kokea suorastaan uhaksi. Samaan aikaan vanhemmuutta murennettiin määrätietoisesti; opettajat ovat yhteydessä lastensuojeluun myös vanhempien selän takana, erilaisia verkostoneuvotteluja käydään kertomatta niistä lapsen vanhemmille. Ei ihme, että vanhemmat ovat joskus koulun toimista tuohtuneita.
Koulun ja lastensuojelun yhteistyön tiivistyminen toi mukanaan kouluihin myös uudenlaisen asenteen. Varhaisen puuttuminen huoliluokittelu levisi kouluihin ja myös opettajat oikeutettiin subjektiivisen huolensa perusteella luokittelemaan ja seulomaan lapsia seurauksin, että ns. ”normaalin” lasten joukko kaventumistaan kaventuu. On selvää, että huoli poimii juuri ne lapset, joita ihmisoikeussopimukset ovat syntyneet suojaamaan.
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
Kritiikki kielletty 3.6.2012 (Leeni Ikonen)
10
192
Vastaukset
- Loppu osa
Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.
Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 10.12.1948
Lastensuojelun perinteisesti käyttämät keinot, vanhempien ja lasten syyllistäminen, levisi kouluihin. Ne lapset, joilla on erityisen tuen tarve, alkoivatkin saada vähiten tukea. Käytännön tukemisen sijaan maamme täyttyy paljosta puheesta, hankkeista, diagnooseista, kuntoutustarpeesta, mutta mitään ei yleensä tapahdu yksittäisen lapsen kohdalla.
Lapsen pahoinvointi koulussa saa jatkua ilman, että siihen puututaan.
Tällä hetkellä valtaosa lakimiehen pöydälle päätyneistä huostaanotoista liittyy lapsen koulunkäynnin ongelmiin, puutteelliseen tai olemattomaan tukeen koulussa, opettajien julmiin asenteisiin, lapsen suoranaiseen ajojahtiin. Opettajat käyttävät lastensuojeluilmoitusta keinona saada oppilas pois luokasta ja he tietävät, että lastensuojelun kytkeminen asiaan yleensä toimii.
Lapsen hyvä opettaja on paras suoja lastensuojelulta. Väärien asenteiden ja huonojen opettajien karsiminen tulisi aloittaa itsetutkiskelulla. Mitä koulu voisi tehdä sen eteen, ettei yksikään lapsi joudu syrjäytetyksi opettajien takia? Miten kouluyhteisö voisi tukea jokaista nuorta myönteisellä tavalla, ettei yksikään nuori joudu opettajien ajojahdin takia huostaanotetuksi ja sen kautta syrjäytetyksi?
Tosiasia on, että vain murto-osa huostaanotetuista kykenee kasvamaan yhteiskunnan normaaliin jäsenyyteen. Kelan tutkimuksen mukaan heikoimmin yhteiskuntaan näyttävät kiinnittyvän teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoitetut pojat, jotka ovat olleet laitoshoidossa tai monessa sijoituspaikassa. Heistä 80 % oli vielä 23–24-vuotiaina vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Laitoshoitoon teininä sijoitetuista nuorista miehistä alle puolet työskentelee, opiskelee tai hoitaa kotonaan lapsiaan 23–24-vuotiaana, neljännes on joko työttömänä tai eläkkeellä ja lopun toiminnasta ei ole tietoa (Hämäläinen U, Kangas O (toim.). Perhepiirissä. Helsinki: Kela, 2010).
Tätä taustaa vasten lastensuojeluun turvautuvien opettajien toiminta näyttäytyy vieläkin kummallisemmalta. Onko asiassa lainkaan kyse lapsen parhaan hakemisesta? Jospa kyse onkin aivan muusta?
Tämän päivän Hesarissa (3.6.2012) haastatellaan Jokelan koulun uutta rehtoria. Entinen rehtori sai surmansa kouluammuskelussa 7.11.2007. Rehtori vastaa toimittajan kysymykseen, joka koskee Hyvinkään surullista ammuskelua viime viikonloppuna. Teosta epäillyllä on lehtitietojen mukaan ollut ongelmia koulunkäynnissä.
Jokelan koulun uusi rehtori toteaa, että he tietävät, miltä kriisi tuntuu. Hänen mielestään todellinen ongelma ei ole aselaeissa, vaan yksilökeskeisyyden lisääntymisessä. ”Jokainen ajaa vain omaa etuaan välittämättä loukkaako muita. Se oppi saadaan ennen kaikkea kotoa. Ihmisen pitäisi oppia olemaan ryhmässä.”
Itsetutkiskelu?
Matti Apunen esittää ajatuksen, että hyvät opettajat pitäisi löytää ja palkita.
Olen aivan samaa mieltä. Hyvät koulut ja opettajat pitäisi löytää.
Opettajat ovat innolla ottaneet käyttöön lasten huoliluokittelun.Jos opettajat ovat hyväksyneet huoliluokittelun työkaluksi lasten osalta, mikseivät he soveltaisi sitä myös itseensä? Tällainen seulonta olisi avaus opettajien arvioinnille ja paljastaisi myös kuntien tavan hoitaa opetustoimen ja lastensuojelun asioita.
Ehdotan, että koulut listataan sen mukaan, kuinka monta lasta sieltä on seulottu lastensuojelun huostaanottamiksi.
Vastaavasti listataan myös ne koulut, joista yksikään lapsi ei ole seulottu lastensuojelun huostaanottamaksi.
Näin voitaisiin saada selville paitsi muodollisesti pätevät, myös sopivat ja kykenevät opettajat. Huonot opettajat saadaan näin seulottua pois kouluista.- Edistystä hienoa.
Tässä onkin todella hyvä idea. Sitten se että koulujen leimaamisen pelkona huostaanottoja tehtäisiin vähemmän.
Esim meidän lasten koulusta on pelottava paljon lapsia huostaanotettuja. - Opettaja kiusaajana.
Edistystä hienoa. kirjoitti:
Tässä onkin todella hyvä idea. Sitten se että koulujen leimaamisen pelkona huostaanottoja tehtäisiin vähemmän.
Esim meidän lasten koulusta on pelottava paljon lapsia huostaanotettuja.Kun opettaja kiusaajana.
Opetusalan eettisen neuvottelukunnan kannaotto.
Opettaja kiusaajana
Opetusalan eettistä neuvottelukuntaa on pyydetty ottamaan esille ongelma, miten toimia, kun opettajan epäillään kiusaavan oppilasta. Tällainen pyyntö on tullut mm. lapsiasiavaltuutetulta sekä muutamilta yksittäisiltä tahoilta. Neuvottelukunta pitää asiaa hyvin vakavana ja on pyrkinyt selvittämään, kuinka yleistä tämänkaltainen ongelma on. Vaikka vain yksittäistapaukset näkyvät virallisissa tilastoissa, ilmiö voi olla yleisempi. Lukumäärällisestä vähäisyydestä huolimatta on tarpeen, että kouluilla on selkeät toimintamallit, joissa oppilaan oikeudet, luokka- ja kouluyhteisön oikeudet, oppilaan ja hänen huoltajiensa tuki sekä opettajan oikeus mahdollisesti tarvitsemaansa apuun tai hoitoon huomioidaan.
Vaikka kiusaamisen määrittely ei ole yksiselitteistä, sen tunnistaminen myös opettajan kohdalla on tärkeää. Kiusaamista on, kun opettaja tahallisesti, toistuvasti ja vakavalla tavalla kohtelee jotain oppilasta tai oppilasryhmää mielivaltaisesti ja epäoikeudenmukaisesti. Kiusaamiseen liittyy toisen osapuolen alas painamista tai vahingon tuottamista. Se voi olla piikittelyä, naurunalaiseksi saattamista, painostusta ja pahimmillaan kiristystä ja uhkailua. Kiusaaminen voi olla tietoista, mutta sitä saattaa tapahtua ilman että opettaja itse ymmärtää kiusaavansa. Kiusaaminen voi olla myös piilevää, ja se voidaan verhota auktoriteettiasemaan tai kasvattajan rooliin. Aivan samoin kuin oppilaiden keskinäisessä kiusaamisessa, eri oppilaat kokevat tilanteet eri tavalla, ja joillekin oppilaille syntyy kokemus kiusaamisesta herkemmin kuin toisilla. Vaikean oppilaankin kohdalla opettajalta edellytetään asian tarkastelua kasvatukselliselta kannalta, kiusaaminen ei ole koskaan kasvatusta. Opettajan työ edellyttää aina kasvatuksellista otetta.
Kiusaamista sen sijaan ei ole kun opettaja kasvatus- ja opetustehtävänsä perustella antaa määräyksiä tai ohjeita, hoitaa koulunpidollisia tehtäviä kuten valvontaa ja järjestyksen ylläpitoa ja hoitaa oppilaan rankaisemiseen liittyviä velvollisuuksia. Opettajan työssä on paljon julkisen vallan käyttöä, mm. oppimissuoritusten arvostelu, lausuntojen antaminen ja erilaiset arvioinnit. Ne perustuvat opetussuunnitelmaan, säädöksiin ja opettajan ammatillis-eettiseen tilannearviointiin. Niiden hoitamisessa oikeudenmukaisuus on keskeinen arvo.
Kiusaamisen käsittelyssä on tärkeää, että koulun rehtori tai johtaja saa mahdollisimman pian kuvan ongelmasta ja hän puuttuu asiaan. Mikäli kyseessä on rikokseen viittaava asia, se kuuluu tuomioistuimen alueelle. Useimmiten kuitenkin on kyseessä kouluyhteisön sisäisestä epäeettisestä toimintatavasta. Sen ratkaisuun tarvitaan asiantuntija-apua, joka auttaa näkemään tukitoimien tarvetta ja hoitoon ohjausta. Eri osapuolia tulee kuulla ja luoda sellainen luottamuksellinen ilmapiiri, että kiusattu oppilas tai hänen huoltajansa eivät koe uhkaa tilanteen selvittämisen yhteydessä.
Koulujen tulisi kuvata omissa toimintakäsikirjoissaan tai vastaavissa toimintaa esittelevissä dokumentissa, miten koulu ennalta ehkäisee opettajien taholta tulevaa kiusaamista ja antaa selkeät toimintaohjeet, miten tulee menetellä jos tämän kaltainen ongelma esiintyy kouluyhteisössä.
Opetusalan eettinen neuvottelukunta on aikaisemmin antanut kannanoton, jossa puututaan oppilaiden väliseen kiusaamiseen. Kannanotto välittää selvän viestin, että kiusaaminen ei ole sallittua missään muodossa koulussa. Koulun ja opettajien tehtävä on luoda edellytykset luottamuksen ja hyvän työ- ja opiskeluilmapiirin rakentumiselle.
------------ - Luokittelu.
Opettaja kiusaajana. kirjoitti:
Kun opettaja kiusaajana.
Opetusalan eettisen neuvottelukunnan kannaotto.
Opettaja kiusaajana
Opetusalan eettistä neuvottelukuntaa on pyydetty ottamaan esille ongelma, miten toimia, kun opettajan epäillään kiusaavan oppilasta. Tällainen pyyntö on tullut mm. lapsiasiavaltuutetulta sekä muutamilta yksittäisiltä tahoilta. Neuvottelukunta pitää asiaa hyvin vakavana ja on pyrkinyt selvittämään, kuinka yleistä tämänkaltainen ongelma on. Vaikka vain yksittäistapaukset näkyvät virallisissa tilastoissa, ilmiö voi olla yleisempi. Lukumäärällisestä vähäisyydestä huolimatta on tarpeen, että kouluilla on selkeät toimintamallit, joissa oppilaan oikeudet, luokka- ja kouluyhteisön oikeudet, oppilaan ja hänen huoltajiensa tuki sekä opettajan oikeus mahdollisesti tarvitsemaansa apuun tai hoitoon huomioidaan.
Vaikka kiusaamisen määrittely ei ole yksiselitteistä, sen tunnistaminen myös opettajan kohdalla on tärkeää. Kiusaamista on, kun opettaja tahallisesti, toistuvasti ja vakavalla tavalla kohtelee jotain oppilasta tai oppilasryhmää mielivaltaisesti ja epäoikeudenmukaisesti. Kiusaamiseen liittyy toisen osapuolen alas painamista tai vahingon tuottamista. Se voi olla piikittelyä, naurunalaiseksi saattamista, painostusta ja pahimmillaan kiristystä ja uhkailua. Kiusaaminen voi olla tietoista, mutta sitä saattaa tapahtua ilman että opettaja itse ymmärtää kiusaavansa. Kiusaaminen voi olla myös piilevää, ja se voidaan verhota auktoriteettiasemaan tai kasvattajan rooliin. Aivan samoin kuin oppilaiden keskinäisessä kiusaamisessa, eri oppilaat kokevat tilanteet eri tavalla, ja joillekin oppilaille syntyy kokemus kiusaamisesta herkemmin kuin toisilla. Vaikean oppilaankin kohdalla opettajalta edellytetään asian tarkastelua kasvatukselliselta kannalta, kiusaaminen ei ole koskaan kasvatusta. Opettajan työ edellyttää aina kasvatuksellista otetta.
Kiusaamista sen sijaan ei ole kun opettaja kasvatus- ja opetustehtävänsä perustella antaa määräyksiä tai ohjeita, hoitaa koulunpidollisia tehtäviä kuten valvontaa ja järjestyksen ylläpitoa ja hoitaa oppilaan rankaisemiseen liittyviä velvollisuuksia. Opettajan työssä on paljon julkisen vallan käyttöä, mm. oppimissuoritusten arvostelu, lausuntojen antaminen ja erilaiset arvioinnit. Ne perustuvat opetussuunnitelmaan, säädöksiin ja opettajan ammatillis-eettiseen tilannearviointiin. Niiden hoitamisessa oikeudenmukaisuus on keskeinen arvo.
Kiusaamisen käsittelyssä on tärkeää, että koulun rehtori tai johtaja saa mahdollisimman pian kuvan ongelmasta ja hän puuttuu asiaan. Mikäli kyseessä on rikokseen viittaava asia, se kuuluu tuomioistuimen alueelle. Useimmiten kuitenkin on kyseessä kouluyhteisön sisäisestä epäeettisestä toimintatavasta. Sen ratkaisuun tarvitaan asiantuntija-apua, joka auttaa näkemään tukitoimien tarvetta ja hoitoon ohjausta. Eri osapuolia tulee kuulla ja luoda sellainen luottamuksellinen ilmapiiri, että kiusattu oppilas tai hänen huoltajansa eivät koe uhkaa tilanteen selvittämisen yhteydessä.
Koulujen tulisi kuvata omissa toimintakäsikirjoissaan tai vastaavissa toimintaa esittelevissä dokumentissa, miten koulu ennalta ehkäisee opettajien taholta tulevaa kiusaamista ja antaa selkeät toimintaohjeet, miten tulee menetellä jos tämän kaltainen ongelma esiintyy kouluyhteisössä.
Opetusalan eettinen neuvottelukunta on aikaisemmin antanut kannanoton, jossa puututaan oppilaiden väliseen kiusaamiseen. Kannanotto välittää selvän viestin, että kiusaaminen ei ole sallittua missään muodossa koulussa. Koulun ja opettajien tehtävä on luoda edellytykset luottamuksen ja hyvän työ- ja opiskeluilmapiirin rakentumiselle.
------------Lasten luokittelu levisi kouluissa, kuin kulovalkea.
Mylläkkä sai alkunasa, kun tutkijat Tom Arnkill ja Esa Eriksson tekivät "apuvälineen", jolla lasten parissa työskentelevät voisivat tunnistaa omaa huoltaan.
Tämä tutkimus sai koulu- ja sosiaalijärjestelmän täysin kaoottiseen tilanteeseen ja hysterian partalle. Huoleb vyökykkeitä tulkittiin ja käytettiin väärin.
Lue lisää Helsingin Sanomissa 15.6.2009.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lasten luokittelu levisi kouluissa kuin kulovalkea/1135246891525
---------- - Vaaralliset lapset.
Luokittelu. kirjoitti:
Lasten luokittelu levisi kouluissa, kuin kulovalkea.
Mylläkkä sai alkunasa, kun tutkijat Tom Arnkill ja Esa Eriksson tekivät "apuvälineen", jolla lasten parissa työskentelevät voisivat tunnistaa omaa huoltaan.
Tämä tutkimus sai koulu- ja sosiaalijärjestelmän täysin kaoottiseen tilanteeseen ja hysterian partalle. Huoleb vyökykkeitä tulkittiin ja käytettiin väärin.
Lue lisää Helsingin Sanomissa 15.6.2009.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lasten luokittelu levisi kouluissa kuin kulovalkea/1135246891525
----------Mot ohjelma 17.10.2010 Koulun tehtävässä pohditaan koulujärjestelmää.
Kilikkaa Vaaralliset lapset sanoja, lue lisää.
http://blogit.yle.fi/mot/koulun-tehtava
----------- - Vaaralliset lapset.
Vaaralliset lapset. kirjoitti:
Mot ohjelma 17.10.2010 Koulun tehtävässä pohditaan koulujärjestelmää.
Kilikkaa Vaaralliset lapset sanoja, lue lisää.
http://blogit.yle.fi/mot/koulun-tehtava
-----------Mot ohjelman liittenä oli kokeneen peruskoulumiehen kriittinen kannaotto koulupolitiikkaan.
Luue lisää.
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/05/hieno-paiva.html
------------- - Byrokratiaa.
Vaaralliset lapset. kirjoitti:
Mot ohjelman liittenä oli kokeneen peruskoulumiehen kriittinen kannaotto koulupolitiikkaan.
Luue lisää.
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/05/hieno-paiva.html
-------------Sosiaalipalvelujen kasvottomuus, byrokratia ja pompottelu lannistavat nuoria.
Keskisuomalainen 6.6.2012.
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ksml-sosiaalipalvelujen-kasvottomuus-lannistaa-nuoria/1202171
----------------- - Miksi ei kuunnella?
Byrokratiaa. kirjoitti:
Sosiaalipalvelujen kasvottomuus, byrokratia ja pompottelu lannistavat nuoria.
Keskisuomalainen 6.6.2012.
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ksml-sosiaalipalvelujen-kasvottomuus-lannistaa-nuoria/1202171
-----------------Niin on se vaan niin erikoista ettei ns. asiakkaita kuunnella lainkaan, varsinkaan silloin kun lähdetään suunnittelemaan parannuksia systeemiin niin aina unohtuu se asiakkaan mielipide ja toive. Melkein verrattavissa on tuo nyky hallitus ei se kuuntele kansaansa ja toteuta kansan toiveita, vaan ajavat asioita täysin sokkona ja kuvittelevat tietävänsä asioista paremmin kuin kansa itse.
Eli miksi ei kuunnella juuri häntä, heitä, teitä joita asia koskee?
- Maalaisjärki hoi!
Jämsän Seutu -lehdessä juuri väitettiin, että mikään lastensuojeluilmoitus ei olisi turha. Lause kumoaa irvokkuudessaan jo itsensä, tällaista tuskin tarvitsisi yrittää pakkosyöttää ihmisille, jos tämä olisi fakta. Koska lapsen käyttäytymisen yksittäiset piirteet jo huoliluokitellaan ja lapsen huono päivä luokitellaan koulussakin kokonaiseksi käytöksen muuttumiseksi ja laajaksi ongelmaksi, lapsi alkaa luonnostaan tappelemaan asiaa vastaan ja lastensuojeluilmoituksilla ohitetaan muunlainen asiaan puuttuminen. Opettaja saa taas nukkua yönsä, kun on siirtänyt epämieluisan työnsä puolen sosiaalitoimelle ilmoituksillaan. Huonon päivän näyttäneestä lapsesta tuli päivässä narratiivinen papereihin uponnut asia. Lelu, jolla ei aikuiset halua enää leikkiä, vaan sen voi lähettää maan toiselle puolelle. Joo, "mikään lastensuojeluilmoitus ei ole turha", kun niitä on kymmenen, asialla saavutetaan valtaa sijoitella eläviä olentoja itkemään muualle.
- Hieno tekstiä!
Olemme kyllä nähneet, miten julma lapsia kohtaan voi olla alalle sopimaton opettaja!
Ja niin valtavan hienosti pitää paikkansa myös tuo käänteisesti, että miten valtavan paljon hyvää lapsen elämässä saa aikaan hyvä, työhönsä sopiva opettaja.
Näin se on, tämä olisi aika myöntää OAJ:kin, eikä vain turhasta syyllistää vanhempia. Se onkin ls:sta opittu malli vanhempien haukkuminen, että katseet eivät vain vahingossakaan kiinnittyisi törkeästi käyttäytyvään opettajaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1341979Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.29989- 69868
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?261747Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65740- 12718
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132683- 80674
- 26662
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.207655