Suomi EI ole koskaan julistanut sotaa NL:lle

Faktatietoa

Tässä Wikipedian artikkelissa on pahoja virheitä ja pahin niistä on väittämä, jonka mukaan Suomi olisi julistanut sodan NL:lle.

Suomi EI koskaan julistanut sotaa NL:lle. Suomi vain totesi olevansa sodassa NL:n kanssa NL:n suorittamien massiivisten pommitusten jälkeen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota

"Sota julistettiin 26. kesäkuuta."

Tuo lause ei siis pidä paikkaansa!

11

55

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mietin vaa

      No mikset korjaa? jos et tienny nii sinne voi kuka vaa kirjottaa.

      • mietin vaa

        ja julistihan, talvisodan!


      • 105 kunnian päivää
        mietin vaa kirjoitti:

        ja julistihan, talvisodan!

        JOS tarkoitat OWK:n hallituksen pyytämää apua NL:lta, niin eihän se ollut sota...

        JOS tarkoitat NL:n luoteisrajalla tapahtunutta rajakahakkaa, niin eihän se ollut sota...

        NL hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota

        "Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Talvisota alkoi sodanjulistuksetta Neuvostoliiton hyökkäyksellä ja päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton 14. joulukuuta 1939."

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus

        "Terijoen hallitus eli Kuusisen hallitus, viralliselta nimeltään Suomen kansanhallitus, oli Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2. joulukuuta 1939 solmineensa avunantosopimuksen. Hallituksesta oli tarkoitus tulla Neuvostoliiton valtaaman Suomen uusi hallitus. Hallitus perustettiin oikeuttamaan talvisota. Se pyysi Neuvostoliitolta "apua" Suomen kansantasavallan perustamiseksi."

        "Sodan aikana hallituksen tarkoituksena oli osoittaa, ettei Suomea Neuvostoliiton näkökulmasta edustavan hallituksen johtaman Suomen ja Neuvostoliiton välillä ole sotatilaa. Kun talvisota otettiin keskustelun aiheeksi kansainliitossa, ei Neuvostoliiton hallitus osallistunut kokoukseen ilmoittaen, ettei asia sovellu käsiteltäväksi siellä siksi, koska Neuvostoliitto ei ole sotatilassa Suomen kanssa, eikä uhkaa Suomen kansaa sodalla. Siksi ei ole paikallaan vedota kansainliittosopimuksen mainitun kohdan perusteihin."


      • Näin julistettiin!!
        mietin vaa kirjoitti:

        ja julistihan, talvisodan!

        Presidentti Kallio julisti 30.11. 39 Suomen sotatilaan, mutta ei sotaa millekään valtiolle.


      • 105 kunnian päivää
        105 kunnian päivää kirjoitti:

        JOS tarkoitat OWK:n hallituksen pyytämää apua NL:lta, niin eihän se ollut sota...

        JOS tarkoitat NL:n luoteisrajalla tapahtunutta rajakahakkaa, niin eihän se ollut sota...

        NL hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota

        "Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Talvisota alkoi sodanjulistuksetta Neuvostoliiton hyökkäyksellä ja päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton 14. joulukuuta 1939."

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus

        "Terijoen hallitus eli Kuusisen hallitus, viralliselta nimeltään Suomen kansanhallitus, oli Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2. joulukuuta 1939 solmineensa avunantosopimuksen. Hallituksesta oli tarkoitus tulla Neuvostoliiton valtaaman Suomen uusi hallitus. Hallitus perustettiin oikeuttamaan talvisota. Se pyysi Neuvostoliitolta "apua" Suomen kansantasavallan perustamiseksi."

        "Sodan aikana hallituksen tarkoituksena oli osoittaa, ettei Suomea Neuvostoliiton näkökulmasta edustavan hallituksen johtaman Suomen ja Neuvostoliiton välillä ole sotatilaa. Kun talvisota otettiin keskustelun aiheeksi kansainliitossa, ei Neuvostoliiton hallitus osallistunut kokoukseen ilmoittaen, ettei asia sovellu käsiteltäväksi siellä siksi, koska Neuvostoliitto ei ole sotatilassa Suomen kanssa, eikä uhkaa Suomen kansaa sodalla. Siksi ei ole paikallaan vedota kansainliittosopimuksen mainitun kohdan perusteihin."

        Osa 1/2

        SUOMEN KANSANHALLITUKSEN JULISTUS

        Kansan tahdosta - kansan, jonka on vallannut viha ja suuttumus Cajanderin-Erkon-Tannerin kurjan hallituksen rikollisen politiikan johdosta, - on tänään Itä-Suomessa muodostettu maamme uusi hallitus, väliaikainen Kansanhallitus, joka täten kutsuu koko Suomen kansaa ratkaisevaan taisteluun pyövelien ja sotaprovokaattorien hirmuvallan kukistamiseksi.

        Se taantumuksellinen, ahnas rahavalta, joka vuonna 1918 ulkomaisten imperialistien sotaväen avulla hukutti verivirtoihin Suomen työtätekevän kansan kansanvaltaisen vapauden, muutti meidän synnyinmaamme lahtarihelvetiksi työtätekeville. Myytyään maamme itsenäisyyden edut, Suomen rahavaltiaat yhdessä kaikenlaisten Suomen ja Neuvostoliiton kansojen imperialististen vihollisten kanssa lakkaamatta punoivat neuvostovastaisia provokatoorisia sotajuonia ja lopuksi syöksivat maamme sodan pätsiin Sosialistista Neuvostoliittoa, Suomen kansan suurta ystävää vastaan.

        Tässä kriitillisessä tilanteessa Suomen työtätekevän kansan syvät rivit, jotka ovat aina tahtoneet ja tahtovat elää sovussa Neuvostomaan kansojen kanssa, katsovat luonnolliseksi oikeudekseen ja pyhäksi velvollisuudekseen ottaa synnyinmaan kohtalon omiin varmoihin käsiinsä. Eri puolilla maata on kansa jo noussut ja julistanut voimaan Kansanvaltaisen Tasavallan. Osa Suomen armeijan sotilaita on jo siirtynyt kansan kannattaman uuden hallituksen puolelle.

        Neuvostoliitolle, joka ei milloinkaan ole uhannut eikä häirinnyt Suomea, joka on aina pitänyt arvossa sen riippumattomuutta ja kahden vuosikymmenen ajan sietänyt katalaa sotaprovokatiota valko-Suomen seikkailevain vallanpitäjien taholta, sille on nyt käynyt välttamättömäksi tehdä Punaisen Armeijan voimin loppu tästä sen turvallisuutta uhkaavasta vaarasta. Tämä tarkoitus vastaa täydellisesti meidänkin kansamme elinetuja. Senvuoksi Suomen kansanjoukot ottavat valtavalla innostuksella vastaan uljaan, voittamattoman Punaisen Armeijan ja tervehtivät sitä, tietäen, että Punainen Armeija saapuu Suomeen ei valloittajana, vaan kansamme ystävänä ja vapauttajana.

        Suomen Kansanhallitus, ollen varmasti vakuutettu siitä, ettei Neuvostoliitolla ole minkäänlaisia maamme riippumattomuutta vastaan tähdättyjä tarkoituksia, hyväksyy täydellisesti Punaisen Armeijan toiminnan Suomen alueella ja kannattaa sitä. Suomen Kansanhalllius pitää sitä arvaamattoman suurena apuna Suomen kansalle Neuvostoliiton taholta sitä varten, että yhteisin ponnistuksin saataisiin mahdollisimman pian hävitetyksi se varsin vaarallinen sodan pesäke, jonka sotaprovokaattorien rikollinen hallitus on Suomeen luonut.

        Tämän tehtävän suorittamiseksi mahdollisimman nopeasti Suomen Kansanhallitus kutsuu Neuvostoliiton hallitusta antamaan Suomen Kansanvaltaiselle Tasavallalle kaikkea välttämätöntä apua Punaisen Armeijan voimin.

        Osaaottamaan yhteiseen taisteluun käsi kädessä sankarillisen Punaisen Armeijan kanssa on Suomen Kansanhallitus jo perustanut ensimmäisen suomalaisen armeijakunnan, jota edessäolevien taistelujen kuluessa tullaan täydentämään siihen vapaaehtoisina liittyvillä vallankumouksellisilla työläisillä ja talonpojilla ja josta on määrä tulla tulevan Suomen Kansanarmeijan luja ydinjoukko. Ensimmäinen suomalainen armeijakunta saa kunnian tuoda pääkaupunkiin Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan lipun ja pystyttää sen presidentin linnan harjalle, työtätekevien riemuksi ja kansan vihollisten kauhuksi.


      • 105 Kunian päivää
        105 kunnian päivää kirjoitti:

        Osa 1/2

        SUOMEN KANSANHALLITUKSEN JULISTUS

        Kansan tahdosta - kansan, jonka on vallannut viha ja suuttumus Cajanderin-Erkon-Tannerin kurjan hallituksen rikollisen politiikan johdosta, - on tänään Itä-Suomessa muodostettu maamme uusi hallitus, väliaikainen Kansanhallitus, joka täten kutsuu koko Suomen kansaa ratkaisevaan taisteluun pyövelien ja sotaprovokaattorien hirmuvallan kukistamiseksi.

        Se taantumuksellinen, ahnas rahavalta, joka vuonna 1918 ulkomaisten imperialistien sotaväen avulla hukutti verivirtoihin Suomen työtätekevän kansan kansanvaltaisen vapauden, muutti meidän synnyinmaamme lahtarihelvetiksi työtätekeville. Myytyään maamme itsenäisyyden edut, Suomen rahavaltiaat yhdessä kaikenlaisten Suomen ja Neuvostoliiton kansojen imperialististen vihollisten kanssa lakkaamatta punoivat neuvostovastaisia provokatoorisia sotajuonia ja lopuksi syöksivat maamme sodan pätsiin Sosialistista Neuvostoliittoa, Suomen kansan suurta ystävää vastaan.

        Tässä kriitillisessä tilanteessa Suomen työtätekevän kansan syvät rivit, jotka ovat aina tahtoneet ja tahtovat elää sovussa Neuvostomaan kansojen kanssa, katsovat luonnolliseksi oikeudekseen ja pyhäksi velvollisuudekseen ottaa synnyinmaan kohtalon omiin varmoihin käsiinsä. Eri puolilla maata on kansa jo noussut ja julistanut voimaan Kansanvaltaisen Tasavallan. Osa Suomen armeijan sotilaita on jo siirtynyt kansan kannattaman uuden hallituksen puolelle.

        Neuvostoliitolle, joka ei milloinkaan ole uhannut eikä häirinnyt Suomea, joka on aina pitänyt arvossa sen riippumattomuutta ja kahden vuosikymmenen ajan sietänyt katalaa sotaprovokatiota valko-Suomen seikkailevain vallanpitäjien taholta, sille on nyt käynyt välttamättömäksi tehdä Punaisen Armeijan voimin loppu tästä sen turvallisuutta uhkaavasta vaarasta. Tämä tarkoitus vastaa täydellisesti meidänkin kansamme elinetuja. Senvuoksi Suomen kansanjoukot ottavat valtavalla innostuksella vastaan uljaan, voittamattoman Punaisen Armeijan ja tervehtivät sitä, tietäen, että Punainen Armeija saapuu Suomeen ei valloittajana, vaan kansamme ystävänä ja vapauttajana.

        Suomen Kansanhallitus, ollen varmasti vakuutettu siitä, ettei Neuvostoliitolla ole minkäänlaisia maamme riippumattomuutta vastaan tähdättyjä tarkoituksia, hyväksyy täydellisesti Punaisen Armeijan toiminnan Suomen alueella ja kannattaa sitä. Suomen Kansanhalllius pitää sitä arvaamattoman suurena apuna Suomen kansalle Neuvostoliiton taholta sitä varten, että yhteisin ponnistuksin saataisiin mahdollisimman pian hävitetyksi se varsin vaarallinen sodan pesäke, jonka sotaprovokaattorien rikollinen hallitus on Suomeen luonut.

        Tämän tehtävän suorittamiseksi mahdollisimman nopeasti Suomen Kansanhallitus kutsuu Neuvostoliiton hallitusta antamaan Suomen Kansanvaltaiselle Tasavallalle kaikkea välttämätöntä apua Punaisen Armeijan voimin.

        Osaaottamaan yhteiseen taisteluun käsi kädessä sankarillisen Punaisen Armeijan kanssa on Suomen Kansanhallitus jo perustanut ensimmäisen suomalaisen armeijakunnan, jota edessäolevien taistelujen kuluessa tullaan täydentämään siihen vapaaehtoisina liittyvillä vallankumouksellisilla työläisillä ja talonpojilla ja josta on määrä tulla tulevan Suomen Kansanarmeijan luja ydinjoukko. Ensimmäinen suomalainen armeijakunta saa kunnian tuoda pääkaupunkiin Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan lipun ja pystyttää sen presidentin linnan harjalle, työtätekevien riemuksi ja kansan vihollisten kauhuksi.

        Osa 2/3

        Meidän valtiomme tulee olla kansanvaltainen tasavalta, joka palvelee kansan etuja, - eroitukseksi Cajanderien ja Erkkojen rahavaltaisesta tasavallasta, joka palvelee kapitalistien ja kartanonherrain etuja. Mutta meidän valtiomme ei kuitenkaan ole luonteeltaan neuvostovaltio, sillä neuvostojärjestelmää ei voida saattaa voimaan pelkästään hallituksen voimin, ilman koko kansan ja eritoten talonpoikaiston suostumusta.

        Tämän mukaisesti on meidän hallituksemme Suomen kansanvaltaisen Tasavallan Kansanhallitus. Se tulee nojautumaan laajaan työtätekevien kansanrintamaan. Nykyisessä kokoonpanossaan pitää Suomen Kansanhallitus itseään väliaikaisena hallituksena. Sen kokoonpano tulee heti maan pääkaupunkiin Helsinkiin saavuttua järjestettäväksi uudelleen ja täydennettäväksi työtätekevien kansanrintamaan osallistuvien eri puolueiden ja ryhmien edustajista. Kansanhallituksen lopullinen kokoonpano, sen valtuudet ja toimenpiteet tulevat yleisen, yhtäläisen, välittömän ja salaisen äänioikeuden pohjalla valitun Eduskunnan vahvistettaviksi.

        Suomen Kansanhallitus katsoo ensisijaiseksi tehtäväkseen Suomen lahtarien hallituksen kukistamisen, sen aseellisten voimien murskaamisen, rauhan solmiamisen ja Suomen riippumattomuuden ja turvallisuuden takaamisen rakentamalla lujat ystävyyssuhteet Neuvostoliiton kanssa.

        Suomen Kansanhallitus kääntyy Neuvostoliiton hallituksen puoleen ehdottaen solmittavaksi keskinäisavun sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä ja täytettäväksi Suomen kansan vuosisatainen toive: Karjalan kansan jällen yhdistäminen Suomen kansan kanssa, liittäen sen yhtenäiseen ja riippumattomaan Suomen valtioon. Suomen Kansanhallituksella on täysi syy toivoa, että sen noudattama varma suunta ystävällisten suhteiden voimaan saattamiseksi Neuvostoliiton kanssa suo Neuvostoliiton hallitukselle mahdollisuuden suostua tällaiseen esitykseen.

        Kansanhallitus haluaa ylläpitää ystävällisiä suhteita kaikkien muidenkin valtioiden kanssa. Se tunnustaa Suomen taloudelliset ja finanssisitoumukset muihin valtioihin nähden, mikäli nämä sitoumukset eivät ole ristiriidassa Suomen suvereniteetin kanssa ja mikäli joku näistä valtioista ei ryhdy vihamielisiin tekoihin Suomen Kansanvaltaista Tasavaltaa ja sen Kansanhallitusta vastaan.

        Sisäpolitiikassaan Kansanhallitus asettaa itselleen seuraavat tehtävät:

        1) Suomen Kansanarmeijan luominen;
        2) suurten yksityispankkien ja suurten teollisuusliikkeiden saattaminen valtion valvonnan alaisiksi ja avustustoimenpiteitä keskisuuruisten ja pienten liikkeiden hyväksi;
        3) erikoisten toimenpiteiden toteuttaminen työttömyyden lopettamiseksi kokonaan;
        4) työpäivän lyhentäminen 8-tuntiseksi, 2-viikkoisen kesäloman turvaaminen työläisille ja työväen sekä muiden palkannauttijain asuntovuokrain alentaminen;
        5) suurtiloja omistavien kartanonherrain maiden pakkoluovutus, kajoamatta talonpoikain tiluksiin ja omaisuuteen sekä pakkoluovutettujen maiden luovuttaminen tilattomille ja maanpuutteessa oleville talonpoikaisviljelijöille;
        6) talonpoikain vapauttaminen verorästien maksusta;
        7) valtion kaikinpuolinen avustustoiminta vähäväkisten viljelijäin talouden kohottamiseksi, ensi sijassa antamalla heille lisää maata, laidunta ja mahdollisuuden mukaan myös kotitarvemetsää suurilta kartanonherroilta pakkoluovutetuilta tiluksilta;
        8) Suomen valtiomuodon sekä hallinto-ja oikeuslaitoksen perinpohjainen kansanvaltaistuttaminen;
        9) valtion sivistysmäärärahojen korottaminen ja koululaitoksen uudistaminen turvaten työväen ja muiden vähävaraisten lasten koulunkäyntimahdollisuudet sekä pitäen kaikin puolin huolta kansansivistyksen, tieteen, kirjallisuuden ja taiteen kehittämisestä edistyksellisessä hengessä.
        Kansan vihaama Cajanderin ja Erkon rahavaltainen hallitus, joka on tehnyt kaikki mitä on mahdollista saattaakseen synnyinmaamme turmioon, menetettyään kaiken kannatuksen kansan keskuudessa, on nyt, kuten on saatu tietää, eronnut virasta. Tämän vihatun hallituksen sijaan on asetettu Tannerin hallitus. Mutta Tanner on samallainen kansan vihollinen kuin Cajanderkin. Tannerin hallitus ei ole hiventäkään parempi, ellei vieläkin huonompi, kuin Sajanderin* hallitus. Se on kansallemme yhtä vihattu kuin Cajanderinkin hallitus.
        Ajettakoon nuo pyövelit Suomesta loitolle! Lyötäköön maahan koko vararikkoinen hallituskopla!


      • 105 Kunian päivää
        105 Kunian päivää kirjoitti:

        Osa 2/3

        Meidän valtiomme tulee olla kansanvaltainen tasavalta, joka palvelee kansan etuja, - eroitukseksi Cajanderien ja Erkkojen rahavaltaisesta tasavallasta, joka palvelee kapitalistien ja kartanonherrain etuja. Mutta meidän valtiomme ei kuitenkaan ole luonteeltaan neuvostovaltio, sillä neuvostojärjestelmää ei voida saattaa voimaan pelkästään hallituksen voimin, ilman koko kansan ja eritoten talonpoikaiston suostumusta.

        Tämän mukaisesti on meidän hallituksemme Suomen kansanvaltaisen Tasavallan Kansanhallitus. Se tulee nojautumaan laajaan työtätekevien kansanrintamaan. Nykyisessä kokoonpanossaan pitää Suomen Kansanhallitus itseään väliaikaisena hallituksena. Sen kokoonpano tulee heti maan pääkaupunkiin Helsinkiin saavuttua järjestettäväksi uudelleen ja täydennettäväksi työtätekevien kansanrintamaan osallistuvien eri puolueiden ja ryhmien edustajista. Kansanhallituksen lopullinen kokoonpano, sen valtuudet ja toimenpiteet tulevat yleisen, yhtäläisen, välittömän ja salaisen äänioikeuden pohjalla valitun Eduskunnan vahvistettaviksi.

        Suomen Kansanhallitus katsoo ensisijaiseksi tehtäväkseen Suomen lahtarien hallituksen kukistamisen, sen aseellisten voimien murskaamisen, rauhan solmiamisen ja Suomen riippumattomuuden ja turvallisuuden takaamisen rakentamalla lujat ystävyyssuhteet Neuvostoliiton kanssa.

        Suomen Kansanhallitus kääntyy Neuvostoliiton hallituksen puoleen ehdottaen solmittavaksi keskinäisavun sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä ja täytettäväksi Suomen kansan vuosisatainen toive: Karjalan kansan jällen yhdistäminen Suomen kansan kanssa, liittäen sen yhtenäiseen ja riippumattomaan Suomen valtioon. Suomen Kansanhallituksella on täysi syy toivoa, että sen noudattama varma suunta ystävällisten suhteiden voimaan saattamiseksi Neuvostoliiton kanssa suo Neuvostoliiton hallitukselle mahdollisuuden suostua tällaiseen esitykseen.

        Kansanhallitus haluaa ylläpitää ystävällisiä suhteita kaikkien muidenkin valtioiden kanssa. Se tunnustaa Suomen taloudelliset ja finanssisitoumukset muihin valtioihin nähden, mikäli nämä sitoumukset eivät ole ristiriidassa Suomen suvereniteetin kanssa ja mikäli joku näistä valtioista ei ryhdy vihamielisiin tekoihin Suomen Kansanvaltaista Tasavaltaa ja sen Kansanhallitusta vastaan.

        Sisäpolitiikassaan Kansanhallitus asettaa itselleen seuraavat tehtävät:

        1) Suomen Kansanarmeijan luominen;
        2) suurten yksityispankkien ja suurten teollisuusliikkeiden saattaminen valtion valvonnan alaisiksi ja avustustoimenpiteitä keskisuuruisten ja pienten liikkeiden hyväksi;
        3) erikoisten toimenpiteiden toteuttaminen työttömyyden lopettamiseksi kokonaan;
        4) työpäivän lyhentäminen 8-tuntiseksi, 2-viikkoisen kesäloman turvaaminen työläisille ja työväen sekä muiden palkannauttijain asuntovuokrain alentaminen;
        5) suurtiloja omistavien kartanonherrain maiden pakkoluovutus, kajoamatta talonpoikain tiluksiin ja omaisuuteen sekä pakkoluovutettujen maiden luovuttaminen tilattomille ja maanpuutteessa oleville talonpoikaisviljelijöille;
        6) talonpoikain vapauttaminen verorästien maksusta;
        7) valtion kaikinpuolinen avustustoiminta vähäväkisten viljelijäin talouden kohottamiseksi, ensi sijassa antamalla heille lisää maata, laidunta ja mahdollisuuden mukaan myös kotitarvemetsää suurilta kartanonherroilta pakkoluovutetuilta tiluksilta;
        8) Suomen valtiomuodon sekä hallinto-ja oikeuslaitoksen perinpohjainen kansanvaltaistuttaminen;
        9) valtion sivistysmäärärahojen korottaminen ja koululaitoksen uudistaminen turvaten työväen ja muiden vähävaraisten lasten koulunkäyntimahdollisuudet sekä pitäen kaikin puolin huolta kansansivistyksen, tieteen, kirjallisuuden ja taiteen kehittämisestä edistyksellisessä hengessä.
        Kansan vihaama Cajanderin ja Erkon rahavaltainen hallitus, joka on tehnyt kaikki mitä on mahdollista saattaakseen synnyinmaamme turmioon, menetettyään kaiken kannatuksen kansan keskuudessa, on nyt, kuten on saatu tietää, eronnut virasta. Tämän vihatun hallituksen sijaan on asetettu Tannerin hallitus. Mutta Tanner on samallainen kansan vihollinen kuin Cajanderkin. Tannerin hallitus ei ole hiventäkään parempi, ellei vieläkin huonompi, kuin Sajanderin* hallitus. Se on kansallemme yhtä vihattu kuin Cajanderinkin hallitus.
        Ajettakoon nuo pyövelit Suomesta loitolle! Lyötäköön maahan koko vararikkoinen hallituskopla!

        Nouse, Suomen kärsinyt työtätekevä kansa! Käy uljaasti taisteluun sortajaisi ja pyöveliesi hirmuvaltaa vastaan!

        Nouskaa kaikki kansalaiset, joille synnyinmaan tulevaisuus on kallis!
        Karkoittakaamme kansan hartioilta synkän taantumuksen joukkio!
        Raivatkaamme tie kansan hyvinvoinnin ja kulttuurin nousulle, kansamme vuosisataisten kansallisten toiveiden toteuttamiselle!

        VOITTAKOON SUOMEN TYÖLÄISTEN, TALONPOIKIEN JA TYÖTÄTEKEVÄN SIVISTYNEISTÖN ELÄMÄN JA SYDÄMEN ASIA!
        VAPAAN JA RIIPPUMATTOMAN SUOMEN KANSANVALTAISEN TASAVALLAN LIPUN ALLA
        - ETEENPÄIN, VOITTOON!
        Terijoella, 1 pnä joulukuuta v. 1939

        SUOMEN KANSANHALLITUS:

        Kansanhallituksen puheenjohtaja ja Suomen ulkoasiain ministeri Otto Kuusinen.
        Kansanhallituksen varapuheenjohtaja ja valtiovarain ministeri Mauri Rosenberg
        Puolustusministeri Aksel Anttila
        Sisäasiain ministeri Tuure Lehen.
        Maanviljelysministeri Armas Äikiä.
        Valistusministeri Inkeri Lehtinen.
        Karjalan asiain ministeri Paavo Prokkonen.

        http://www.histdoc.net/historia/kuusinen.html


      • Tuolta lisää höttöä
        105 Kunian päivää kirjoitti:

        Nouse, Suomen kärsinyt työtätekevä kansa! Käy uljaasti taisteluun sortajaisi ja pyöveliesi hirmuvaltaa vastaan!

        Nouskaa kaikki kansalaiset, joille synnyinmaan tulevaisuus on kallis!
        Karkoittakaamme kansan hartioilta synkän taantumuksen joukkio!
        Raivatkaamme tie kansan hyvinvoinnin ja kulttuurin nousulle, kansamme vuosisataisten kansallisten toiveiden toteuttamiselle!

        VOITTAKOON SUOMEN TYÖLÄISTEN, TALONPOIKIEN JA TYÖTÄTEKEVÄN SIVISTYNEISTÖN ELÄMÄN JA SYDÄMEN ASIA!
        VAPAAN JA RIIPPUMATTOMAN SUOMEN KANSANVALTAISEN TASAVALLAN LIPUN ALLA
        - ETEENPÄIN, VOITTOON!
        Terijoella, 1 pnä joulukuuta v. 1939

        SUOMEN KANSANHALLITUS:

        Kansanhallituksen puheenjohtaja ja Suomen ulkoasiain ministeri Otto Kuusinen.
        Kansanhallituksen varapuheenjohtaja ja valtiovarain ministeri Mauri Rosenberg
        Puolustusministeri Aksel Anttila
        Sisäasiain ministeri Tuure Lehen.
        Maanviljelysministeri Armas Äikiä.
        Valistusministeri Inkeri Lehtinen.
        Karjalan asiain ministeri Paavo Prokkonen.

        http://www.histdoc.net/historia/kuusinen.html

        Keskinäisen avunannon ja ystävyyden sopimus
        Neuvostoliiton ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan välillä

        Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö toisaalta ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan hallitus toisaalta, vakuutettuina, että nyt, kun Suomen kansan sankarillisella taistelulla ja Neuvostoliiton Punaisen Armeijan ponnistuksilla tulee likvidoitua se varsin vaarallinen sodan pesäke, minkä entinen rahavaltainen hallitusvalta Suomessa oli luonut Neuvostoliiton rajoilla imperialististen, valtojen hyväksi ja kun Suomen kansa on muodostanut oman Kansanvaltaisen Tasavaltansa, joka kokonaan nojaa kansan kannatukseen, on tullut aika saattaa voimaan lujat ystävyyssuhteet maittemme välillä ja yhteisin voimin turvata valtioittemme turvallisuus ja koskemattomuus
        katsoen, että on tullut aika toteuttaa Suomen kansan vuossataiset toiveet Karjalan kansan jälleenyhdistämisestä sille sukua olevan Suomen kansan kanssa liittäen sen yhtenäiseen Suomen valtioon, sekä myöskin pitäen silmällä suotuisaa ja molempien Sopimuspuolten etuja vastaavaa rajakysymysten järjestelyä, varsinkin Leningradin ja Suomen etelärannikon turvallisuuden turvaamista;
        tarkoituksella lujittaa vuoden 1920 lokakuun 23 päivän Rauhansopimuksen henkeä ja perusasettamuksia, sopimuksen, joka perustuu toisen Puolen valtiollisen riippumattomuuden ja sen sisäisiin asioihin sekaantumattomuuden molemminpuoliseen tunnustamiseen, ovat katsoneet välttämättömäksi solmia keskenään allaolevan keskinäisen avunannon ja ystävyyden sopimuksen Neuvostoliiton ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan välillä ja nimittäneet tätä tarkoitusta varten valtuutetuikseen
        Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö:
        V.M.Molotovin, Kansankomissarien Neuvoston Puheenjohtajan ja Neuvostoliiton Ulkoasiain Kansankomissarin,
        Suomen Kansanhallitus:
        O.W.Kuusisen, Suomen Kansanhallituksen Puheenjohtajan ja Suomen Ulkoasiain Ministerin,
        jotka vaituutelut esitettyään kumpikin valtakirjansa, jotka myönnettiin laadituiksi asianvaatimaan muotoon ja olevan asianmukaisessa järjestyksessä, ovat sopineet seuraavasta:

        Lue linkistä artiklat I-VII

        http://heninen.net/sopimus/1939_f.htm

        Tämä Sopimus astuu voimaan sen allekirjoittamispäivästä ja on myöhemmin ratifioitava. Ratifikatio-asiakirjain vaihtaminen tullaan suorittamaan mahdollisimman lyhyen ajan kuluttua Suomen pääkaupungissa Helslngissä.

        Tämä sopimus on laadittu kahdessa alkuperäisessä kappaleessa, venäjän- ja suomenkielellä, Moskovan kaupungissa 2 pnä joulukuuta vuonna 1939.

        http://heninen.net/sopimus/1939_f.htm


      • 105 Kunnian päivää
        Tuolta lisää höttöä kirjoitti:

        Keskinäisen avunannon ja ystävyyden sopimus
        Neuvostoliiton ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan välillä

        Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö toisaalta ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan hallitus toisaalta, vakuutettuina, että nyt, kun Suomen kansan sankarillisella taistelulla ja Neuvostoliiton Punaisen Armeijan ponnistuksilla tulee likvidoitua se varsin vaarallinen sodan pesäke, minkä entinen rahavaltainen hallitusvalta Suomessa oli luonut Neuvostoliiton rajoilla imperialististen, valtojen hyväksi ja kun Suomen kansa on muodostanut oman Kansanvaltaisen Tasavaltansa, joka kokonaan nojaa kansan kannatukseen, on tullut aika saattaa voimaan lujat ystävyyssuhteet maittemme välillä ja yhteisin voimin turvata valtioittemme turvallisuus ja koskemattomuus
        katsoen, että on tullut aika toteuttaa Suomen kansan vuossataiset toiveet Karjalan kansan jälleenyhdistämisestä sille sukua olevan Suomen kansan kanssa liittäen sen yhtenäiseen Suomen valtioon, sekä myöskin pitäen silmällä suotuisaa ja molempien Sopimuspuolten etuja vastaavaa rajakysymysten järjestelyä, varsinkin Leningradin ja Suomen etelärannikon turvallisuuden turvaamista;
        tarkoituksella lujittaa vuoden 1920 lokakuun 23 päivän Rauhansopimuksen henkeä ja perusasettamuksia, sopimuksen, joka perustuu toisen Puolen valtiollisen riippumattomuuden ja sen sisäisiin asioihin sekaantumattomuuden molemminpuoliseen tunnustamiseen, ovat katsoneet välttämättömäksi solmia keskenään allaolevan keskinäisen avunannon ja ystävyyden sopimuksen Neuvostoliiton ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan välillä ja nimittäneet tätä tarkoitusta varten valtuutetuikseen
        Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö:
        V.M.Molotovin, Kansankomissarien Neuvoston Puheenjohtajan ja Neuvostoliiton Ulkoasiain Kansankomissarin,
        Suomen Kansanhallitus:
        O.W.Kuusisen, Suomen Kansanhallituksen Puheenjohtajan ja Suomen Ulkoasiain Ministerin,
        jotka vaituutelut esitettyään kumpikin valtakirjansa, jotka myönnettiin laadituiksi asianvaatimaan muotoon ja olevan asianmukaisessa järjestyksessä, ovat sopineet seuraavasta:

        Lue linkistä artiklat I-VII

        http://heninen.net/sopimus/1939_f.htm

        Tämä Sopimus astuu voimaan sen allekirjoittamispäivästä ja on myöhemmin ratifioitava. Ratifikatio-asiakirjain vaihtaminen tullaan suorittamaan mahdollisimman lyhyen ajan kuluttua Suomen pääkaupungissa Helslngissä.

        Tämä sopimus on laadittu kahdessa alkuperäisessä kappaleessa, venäjän- ja suomenkielellä, Moskovan kaupungissa 2 pnä joulukuuta vuonna 1939.

        http://heninen.net/sopimus/1939_f.htm

        Lue linkistä artiklat I-VII

        http://heninen.net/sopimus/1939_f.htm

        Suomen Kansanhallitus:
        O.W.Kuusisen, Suomen Kansanhallituksen Puheenjohtajan ja Suomen Ulkoasiain Ministerin,
        jotka vaituutelut esitettyään kumpikin valtakirjansa, jotka myönnettiin laadituiksi asianvaatimaan muotoon ja olevan asianmukaisessa järjestyksessä, ovat sopineet seuraavasta:

        I artikla

        Neuvostoliiton ystävyyden ja syvän luottamuksen merkiksi Suomen Kansanvaltaista Tasavaltaa kohtaan, suhtautuen myönteisesti Suomen kansan kansallisiin toiveisiin Karjalan kansan jälleenyhdistämisestä Suomen kansan kanssa liittäen sen yhtenäiseen ]a riippumattomaan Suomen valtioon, Neuvostoliitto ilmoittaa suostuvansa luovuttamaan Suomen Kansanvaltaiselle Tasavallalle ne Neuvosto-Karjalan alueet, joissa karjalainen väestö on enemmistönä - kaikkiaan 70.000 neliökilometriä, joka alue liitetään Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan valtioalueen yhteyteen ja säädetään raja Neuvostoliiton ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan välillä oheenliitetyn kartan mukaan.

        Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan ystävyyden ja syvän luottamuksen merkiksi Neuvostoliittoa kohtaan, suhtautuen myönteisesti Neuvostoliiton toivomuksiin Neuvostoliiton ja varsinkin Leningradin kaupungin turvallisuuden lujittamisesta, Suomen Kansanvaltainen Tasavalta ilmoittaa suostuvansa jonkun verran siirtämään rajaa Karjalan kannaksella Leningradista pohjoiseen päin, luovuttaen Neuvostoliitolle 3.970 neliökilometrin suuruisen alueen, jolloin Neuvostoliitto katsoo velvollisuudekseen korvata Suomelle Karjalan kannaksen alueella olevain, Neuvostoliitolle siirtyväin rautatieosain arvon 120 miljoonan Suomen markan suuruisella summalla.

        II artikla

        Suomen Kansanvaltainen Tasavalta, pitäen silmällä Neuvostoliiton ja Suomen turvallisuuden lujittamisen molemminpuolisia etuja, ilmoittaa suostuvansa:

        a) vuokraamaan Neuvostoliitolle 30 vuoden ajaksi Hangon niemimaan ja sitä ympäröivän merialueen viiden mallin säteellä etelään ja itään ja kolmen mailin säteellä länteen ja pohjoiseen siitä sekä joukon siihen etelä- ja itäpuolelta liittyviä saaria oheenliitetyn kartan mukaisesti - siellä sellaisen meri-sotilaallisen tukikohdan luomista varten, joka pystyy suojelemaan hyökkäykseltä pääsyn Suomen lahdelle Suomen ja Neuvostoliiton turvallisuuden takaamiseksi, jolloin meritukikohdan suojelemistarkoituksessa Neuvostoliitolle myönnetään oikeus pitää siellä omilla kustannuksellaan tarkoin rajoitettu lukumäärä maa- ja ilma-sotavoimia, joiden korkein määrä määrätään erikoisella sopimuksella;

        b) myymään Neuvostoliitolle Suomen lahdella olevat saaret: Suursaaren (Hogland). Seiskarin, Lavansaaren, Tytärsaaren (pienen ja suuren), Koiviston (Björkö), kuin myöskin Suomelle kuuluvat osat Kalastajasaarennon ja Keskisaarennon niemimaista Pohjosen Jäämeren rannikolla sovitusta 300 miljoonan Suomen markan suuruisesta summasta.

        III artikla

        Neuvostoliitto ja Suomen Kansanvaltainen Tasavalta sitoutuvat antaaman toisilleen kaikenlaista apua, siihen luettuna myöskin sotilaallinen apu, siinä tapauksessa, että Suomea vastaan hyökätään tai uhataan hyökätä, kuin myöskin siinä tapauksessa, että minkä tahansa Europan valtion taholta hyökätään tai uhataan hyökätä Suomen alueen kautta Neuvostoliittoa vastaan.

        IV artikla

        Sopimuspuolet sitoutuvat olemaan solmiamatta mitään sellaisia liittoja tai osallistumatta mihinkään sellaisiin ryhmityksiin, jotka ovat suunnatut toista Sopimuspuolta vastaan.

        V artikla

        Sopimuspuolet ovat sopineet solmiavansa lähimmän ajan kuluessa Kauppasopimuksen la kohottavansa vuotuista tavaranvaihtoa kummankin maan välillä huomattavasti korkeammalle vuoden 1927 tavaravaihtoa, jolloin se oli saavuttanut korkeimman määrän 800 miljoonaa Suomen markkaa.

        VI artikla

        Neuvostoliitto sitoutuu huokeilla ehdoilla auttamaan Suomen Kansanarmeijaa aseistuksella ja muilla sotatarpeilla.

        VII artikla

        Tämän Sopimuksen voimassaoloaika siltä osalta, joka koskee keskinäisen avunannon sitoumuksia Neuvostoliiton ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan välillä (artiklat III-V), on kaksikymmentäviisi vuotta, jotapaitsi, ellei vuotta ennen mainitun määräajan umpeenkulumista kumpikaan Sopimuspuoli katso väittämättömäksi sanoa irti tähän Sopimuksen sisältyviä määräajaksi tehtyjä paätöksiä, niin nämä päätökset automaattisesti säilyttävät voimansa vielä seuraaviksi kahdeksi kymmeneksi viideksi vuodeksi.

        VII artikla

        Tämä Sopimus astuu voimaan sen allekirjoittamispäivästä ja on myöhemmin ratifioitava. Ratifikatio-asiakirjain vaihtaminen tullaan suorittamaan mahdollisimman lyhyen ajan kuluttua Suomen pääkaupungissa Helslngissä.

        Tämä sopimus on laadittu kahdessa alkuperäisessä kappaleessa, venäjän- ja suomenkielellä, Moskovan kaupungissa 2 pnä joulukuuta vuonna 1939.


    • Ei julistusta...

      Suomi hyökkäsi Saksan kanssa Neuvostoliittoon ilman sodanjulistusta.

    • GC

      >> "Sota julistettiin 26. kesäkuuta." Tuo lause ei siis pidä paikkaansa!

      Kutenkin Wikissä on kerrottu oikein 25. päivän tapahtumat:

      "Kun puna-armeijan ilmavoimat pommitti 25. kesäkuuta Helsinkiä, Turkua ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa noin 500 koneella, joista ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta, pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa".

      "Julistettiin" on ilmeisesti vain kirjoitusvirhe. Pitäisi olla "sotatoimet aloitettiin" tai "varsinaiset sotatoimet aloitettiin". Sinänsä harmillista, syö suomenkielisen Wikin luotettavuutta. Tarkastajia ei selvästi ole samoja määriä kuin englannin- ja saksankielisissä versioissa (kuten ei myöskään kirjoittajia).

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      2005
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      1052
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      878
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      261
      766
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      65
      752
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      14
      735
    7. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      83
      688
    8. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      686
    9. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      213
      673
    10. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      671
    Aihe