Koira karkasi....taas!

Aidalla. Empä oikeen muuta keksi. Kauko-ohjattavaa sitruunapantaa voi tietty kokeilla. Lähteminen pitäisi tehdä vähemmän kannattavaksi kuin omaan pihaan jääminen. Siinäpä pulma.

Mitä jos yrität vanhalla tutulla kolinapurkilla, ensin pitäisi saada osuma jos ei tottele tänne käskyä, sitten voipi riittää jo räminä. Mutta kaikki tuo pitää tehdä tavallaan henkisen lenkin päässä. Jos koira on tarpeeksi kaukana , mikään ei sitä pysäytä.
Canis sanoisi, missä koira siellä mielenkiinto.Asia onkin näin, mutta konkarille, ( jo 6 vuotiaalle koiralle ) ei hevin mielenkiinnonlähteet riitä motivaatioksi, vaan pelkkää herran pelkoa on syytä ehkä olla mukana. Kuten näit lenkistä, pelkkä liikunta ei riitä pitämään sitä luonasi. Jos koirasassi on metsästyskoiraa, tai koirasi on luonteeltaan itsenäinen, tapaus on vähän hankala. Laumaviettiselle koiralle on helpompi opettaa varma luoksetulo kun sellaisella matkailijalle, joka tuumaa ettää tuuun tuun ... kun kerkiän.

Yritätkö tapattaa koirasi? Jos itelles tulee hiki näillä helteillä, niin koiran kokemana se kuumuuden tuska, sydänjyske, ym on miljoonakertainen. Kai sentään juotat koiraa lenkin lomassa? Kukaan fiksu ei näillä helteillä juoksuta koiraansa uuvuksiin. Juokseehan se jos pakotetaan. Jestas mitä väkeä. Mieti koiraa, älä itseäsi!

mku6: Tottakai juotan! Olen itsekkin juoksuharrastuksen aloittelija joten hiki tulee vähemmästäkin ja kävelen muutenkin suurimman osan. Kyllä koira mukana ravasi ja joskus jopa yritti innostukseltaan vetääkkin. Luuletko ihan tosissasi että en juottaisi koiraa? Menemme omaa tahtiamme jaksamisen mukaan.

Mutta siis tuota kauko-ohjattavaa sitruunapantaa on tullut kokeiltua eikä tuottanut toivottua tulosta. Sillä kun sitruunaa tuli kuonolle koira vain n.s aivasti ja jatkoi matkaa:)

Aitaamista tottakai on tullut jo vakavasti harkittua ja varmaan tänä kesänä pitäisi aloittaa mikäli rahat ja rahkeet riittää.

Koiraa on (ainenkin yritetty) entisessä kodissaan kouluttaa metsästyskoira, mutta omistajien kuoltua löysin villikko nuorukainen meiltä kodin:D Ei ollut koiraa oikein kunnolla koulutettu(kaatoi minutkin usein kun oli niin kova vetämään hihnassa) Aina ollut vähän semmonen tutkiskelija ja jos tuoksun saa niin mikään ei pysäytä. Tosin kyllä voisi yrittää kouluttaa nameilla sillä jos niitä on taskussa niin koira seuraa kyllä niin nätisti eikä karkaa minnekkään =D

Kiitos ainenkin vinkeistä, pitää ruveta soveltamaan käytännössä... Mutta aitahan meile taitaa olla paras vaihtoehto

Niinhän se kai on. Ehkä olisi pitänyt jättää palloleikit kun oli vielä rauhallinen. Ei ollut herraa ainenkaan lenkki väsyttänyt, kun lähti sellaisella spurtilla pihasta:D

Varsinkaan uroskoiran pysyminen vapaana pihassa ei ole helppoa, kaikista ei ikinä saa varmaa. Se on kovin yksilöllistä. Edellinen uroksemme oppi leikattuna ihan hyväksi kotikoiraksi, nykyisen nuorukaisen (2v) kanssa käydään armotonta vääntöä. Aitakin on vaan hidaste isolle liikunnalliselle rodulle. Kun sen pään ottaa, että karkaa, se on selvästi sillä suunniteltu rikos. Vilkasee taakseen ja painaa hirveellä vauhdilla pakoon. Emme vaan antaneet periksi, vaan jatkoimme taistelua. Toimenpiteinä kastroiminen ja aidan korottaminen, nyt näyttäisi jo asettuvan. Emme millään haluaisi ketjussa pitää.
Ilta-aikaan ei muuten kannata vapaana pitää, silloin koira on aktiivisella mielellä, ja helposti alkaa tuhmia ajattelemaan.

Pidä vain liinassa. Jotkut koirat on vaan karkureita =)
Itseomistan kultsu uroksen, kummallista miten erilaisia koirat voivatkaan olla, tuo ei lähde 50 m kauemmaksi, vaikka mikä olisi.
ehkä ikä rauhoittaa, en tiedä.
Huom. Mitä parempi fyysinen kunto, sitä pidempiä lenkkiä jaksaa tehdä =)

Hallintajuttu.
Mutta oli niin tai näin,onnistuu tai ei,kellä mitenkin,niin ainut varma ja VASTUULLINEN tapa on aita/aitaus.Tai kiinnipito.
Koiran kannalta mukavin se aita.

Sama tääl ite rakensin koiralle aitauksen ettei se karkaa ja Sillä on tunnistussiru

Minulle kävi hiukan samanlainen juttu koiran kanssa tuossa juhannuksena. Koira oli kanssamme anoppilassa, jossa on iso piha mutta ei aitaa.
Aina aiemmin on uskonut käskyä "seis" ja sen jälkeen "tänne. Koira on leikattu uros, vajaa 2 vuotias.Leikattiin viime syksynä piilokiveksen takia. Leikkausta ennenkään ei koskaan lähtenyt karkuun, esim. metsässä tai anoppilan pihalla on aina pysytellyt lähettyvillä ja tullut kutsusta luo.
Nyt sitten kun sai monta päivää olla ulkona kanssamme yhtäkkiä keksi että lähdenpä tästä hiukan kauemmaksi tutkimaan paikkoja. Korvat hävisivät täysin, eikä tehonnut se että itse lähdin mukamas toiseen suuntaan karkuun.Edes herkkuluulla houkuttelu ei tehnyt mitään vaikutusta. En alkanut jahtaamaan, huomasin heti kun otin askeleenkin sitä kohti, vauhti senkuin kiihtyi.
Lopulta emme muuta keksineet kuin että aloimme mieheni kanssa leikillään painimaan, hiukan kovempaa ääntä pitäen, silloin kirmaisi katsomaan että mitä ihmettä täällä tapahtuu.
Otin kiinni ja kehuin, en tiedä olisiko pitänyt jättää kehumatta mutta ajattelin että luoksetulo pitää olla kuitenkin koiralle positiivinen kokemus. Toruminen tai huomiotta jättäminen, ehkä jälkimmäinen tietysti olisi voinut toimia.
Jonkin ajan kuluttua harjoittelimme hiukan tokoa,jotta kuuliaisuus palautuisi taas mieleen.....mutta illalla kun kokeilin vapaana pitoa, ei luoksetulo onnistunut.
Menimme sisään ja koira tuli sitten vähän ajan kuluttua vinkumaan ovelle. Tuli sisään sitten ilman eri käskyjä.
Nyt mietityttää, onko luottamus mennyt, voinko enää pitää vapaana missään. Koira on puoliksi vinttikoira ja sille on tärkeää päästä juoksemaan lujaa, siten se purkaa hyvin energiaansa ja nauttii siitä paljon.
Pelkät hihnalenkit eivät tälle koiralle riitä. Asumme maalla ja täällä ei ole koirapuistoja tai aidattuja alueita jossa voisi koiraa juoksuttaa.
Aiemmin juoksimme metsässä ja eräällä metsäaukiolla, mitään ongelmia ei ollut luoksetulossa.
Namikoulutusta en ole harrastanut, koira ei ole kovin perso millekkään herkuille. Temppuja olen opettanut joillain makupaloilla.
Mitenkähän tässä nyt viisaasti osaisi menetellä? Omat konstit on hiukan vähissä?
Tiedän ettei koiraa saa pitää vapaana miten sattuu,mutta maanomistajan luvalla ja koiran ollessa välittömästi kytkettävissä tämä on ollut täälläpäin käytäntönä....ja tähän asti toiminutkin.
Koira ei ole yrittänyt vahingoittaa luonnoneläimiä, eikä esim. ole lähtenyt jäniksenkään perään.