Miksi muutuin onnettomuuden jälkeen?

Mietityttää '83

Olin viime syksynä autokolarissa, josta selvisin kuin ihmeen kaupalla hengissä. Onnettomuuden jälkeen psyykeeni muuttui ja itseasiassa koko luonteeni ja periaatteeni koko muutoksen.

Aluksi tietenkin masennuin ja menetin sekä keskittymiskykyni että mielenkiintoni kouluun, joka oli vasta juuri alkanut. Alkoholin käyttö lisääntyi ja lisäksi aloin tapailla poikaa, joka oli entinen linnakundi ja suoraan sanoen narkkari, todella itsetuhoinen tapaus. Kummallisinta tässä oli, että ennen kolaria inhosin tuota poikaa, olin silloin jo tavannut hänet. Sitten yhtäkkiä hänen elämäntapansa tuntui täydelliseltä minulle!

Kuvioihin tietty tuli sitten itsellekin huumeet, vaikka aiemmin olin ollut niitä vastaan. Lisäksi aioin autolla todella vaarallisesti joko kännissä tai aineissa, kaupungissa ja maanteillä, todella pitkiä matkoja aivan pimeässä, kuin yrittäen saada uudelleen kolarin aikaan.

Uutta onnettomuutta ei onneksi tullut, mutta elämäni muuten aivan ylösalaisin. Suhteet kavereihin ja perheeseen riitautivat, koulu meni aivan sekaisin, lopulta oli jäljellä auto, väkivaltainen narkkari ja kuolemanhalu.

Nyt olen onneksi päässyt elämään käsiksi ja katkaissut välini tähän mieheen, enkä halua kuolla. Olen vain alkanut puolestaan pelkäämään liikenteessä ja on ihan arkipäiväistä, että saan sydämentykytyksiä autonratissa huolimattomista ajajista.

Haluaisin tietää, mikä on kokemieni tunteiden psykologinen tulkinta ja onko sillä termiä. Oletan ainakin, että kokemani on aika yleistä onnettomuuksien uhreille...?

Niin ja p.s. Tällä palstalla on keskusteltu terapiasta uhreille, mutta minulle ei ainakaan tarjottu minkäänlaista tukea. Olisi pitänyt itse taistella tiensä mielenterveystoimistoon tai maksaa opintotuella yksityinen terapeutti, mukavat vaihoehdot, jäi sitten terapiat väliin...

3

2320

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • "psykologi"

      tutustu ilmiöön nimeltä traumaperäinen stressihäriö tai traumaperäinen stressireaktio. ne kuvaavat tuota ilmiötä. Kyseessä on (epätoivoinenkin) yritys paeta traumamuistoja monin tavoin. Suomeksi valitettavasti ei ole juuri kirjallisuutta, mutta esim. kirjassa Kognitiivinen psykoterapia on luku aiheesta. Samoin Salli Saaren kirja- Salama kirkkaalta taivaalta kuvaa asiaa.
      Jos ongelmasi tuntuvat jatkuvan ja asiat pyörivät mielessäsi tahtomattasi, hae itsellesi psykoterapeuttista apua. Ongelmina voi olla jatkuvat onnettomuudmuistot ja fyysiset ja psyyykkiset reaktiot kun ne tulevat meileen, tapahtuman välttäminen kaikin tavoin ja fysiologinen kiihtyneisyys, joka näkyy univaikeuksina, keskittymisvaikeuksina tai esim. matkustuspelokkuutena.
      Tosin kysy terapeutilta onko hänellä kokemusta ko. ongelmien hoidossa, jos ei niín pyydä selvittämään alueesi palveluista henkilö joka osaa hoitaa ko. ongelmia. Nimittäin hoito on spesifi tähän ongelmaan. Traumaperäinen stressihäiriö selittää reaktiosi. Olen niitä hoitanut lukuisia viime vuosien aikana

    • psykologi

      tutustupa hoitomuotoon nimeltä EFT pelot ja jännitys-osiossa. olen siellä kuvannut vastauksessani hoitomuodon ja ohjeet sen tekemiseksi. Se on itsehoitomuoto jolla olen hoitanut monta liikenneonnettomuuden uhria oireettomiksi vastoin omaa odotustanikin....
      Tosin en lupaa mitään, mutta voit kokeilla onko mitään vaikutusta kun ajattelet onnettomuuttasi jA käyt protokollan läpi. Useimmat kokevat helpotusta välittömästi.

    • Elämä on laiffii sittenkin

      Hei,
      minun onnettom uuteni oli joukkoraiskaus.Vasta 25v.jälkeen joku ehdotti minulle terapiaa.Kävin ja tein harjoituksia siellä huutamalla ja potkimalla nyrkkeilysäkille mitä halusin sanoa niille tekijöille. 25 vuotta olen lihonut,laihtunut,ryypännyt,ollut levoton,käynyt useita kouluja,valmistunut, seurustullut vain hyvännäkösten hakkaaja miesten kanssa,mennyt naimisiin, eronnut,synnyttänyt, mutta terapian jälkeen olen alkanut miettiä itseäni ja huomannut, että mä elän ja voin nauttia elämästäni ihan niikuin haluan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi

      Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit
      Maailman menoa
      21
      4897
    2. Nyt tuli Suomen somaleista todella ikävää faktaa

      sillä osa somalivanhemmista lähettää lapsiaan kotimaahansa kurinpitolaitoksiin, joissa heitä pahoinpidellään. Illan MOT
      Maailman menoa
      391
      4449
    3. Häirintäkohun keskellä olevalta kansanedustajalta Jani Kokolta (sd) rajua tekstiä somessa.

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011772322.html Ajaakohan tämä SDP:n kansanedustaja Jani Kokko oikein täysillä valoi
      Maailman menoa
      148
      3789
    4. KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!

      STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
      Maailman menoa
      115
      2825
    5. Kommentti: oikeuslaitos korvattava SDP:n johdolla

      Näkisin että Suomessa tuomiovalta pitäisi olla demareiden johtoportaalla. Koska porvarimedia säestettynä persujen kirku
      Maailman menoa
      10
      2457
    6. Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?

      On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei
      Maailman menoa
      21
      2272
    7. Lindtman haluaa leikata Kela-korvauksista...oho!

      Antti Lindtman sanoo Kauppalehdessä, että vuodesta 2028 voi tulla erittäin hankala, mikäli nykyinen hallitus ei tee riit
      Maailman menoa
      151
      1952
    8. Huono päivä

      Tänään on ollut tosi raskas päivä töissä. Tekis mieli itkeä ja huutaa. En jaksa just nyt mitään. Minä niin haluaisin ja
      Ikävä
      18
      1938
    9. Onko kaivattusi spesiaali?

      Millä tavalla ja miten?
      Ikävä
      123
      1880
    10. Typeryyttä

      Se on kummallista, kun kaksi ihmistä tuntee selittämätöntä vetoa toisiinsa, mutta eivät vain pääse toistensa luokse. Mik
      Ikävä
      124
      1439
    Aihe