Miksi muutuin onnettomuuden jälkeen?

Mietityttää '83

Olin viime syksynä autokolarissa, josta selvisin kuin ihmeen kaupalla hengissä. Onnettomuuden jälkeen psyykeeni muuttui ja itseasiassa koko luonteeni ja periaatteeni koko muutoksen.

Aluksi tietenkin masennuin ja menetin sekä keskittymiskykyni että mielenkiintoni kouluun, joka oli vasta juuri alkanut. Alkoholin käyttö lisääntyi ja lisäksi aloin tapailla poikaa, joka oli entinen linnakundi ja suoraan sanoen narkkari, todella itsetuhoinen tapaus. Kummallisinta tässä oli, että ennen kolaria inhosin tuota poikaa, olin silloin jo tavannut hänet. Sitten yhtäkkiä hänen elämäntapansa tuntui täydelliseltä minulle!

Kuvioihin tietty tuli sitten itsellekin huumeet, vaikka aiemmin olin ollut niitä vastaan. Lisäksi aioin autolla todella vaarallisesti joko kännissä tai aineissa, kaupungissa ja maanteillä, todella pitkiä matkoja aivan pimeässä, kuin yrittäen saada uudelleen kolarin aikaan.

Uutta onnettomuutta ei onneksi tullut, mutta elämäni muuten aivan ylösalaisin. Suhteet kavereihin ja perheeseen riitautivat, koulu meni aivan sekaisin, lopulta oli jäljellä auto, väkivaltainen narkkari ja kuolemanhalu.

Nyt olen onneksi päässyt elämään käsiksi ja katkaissut välini tähän mieheen, enkä halua kuolla. Olen vain alkanut puolestaan pelkäämään liikenteessä ja on ihan arkipäiväistä, että saan sydämentykytyksiä autonratissa huolimattomista ajajista.

Haluaisin tietää, mikä on kokemieni tunteiden psykologinen tulkinta ja onko sillä termiä. Oletan ainakin, että kokemani on aika yleistä onnettomuuksien uhreille...?

Niin ja p.s. Tällä palstalla on keskusteltu terapiasta uhreille, mutta minulle ei ainakaan tarjottu minkäänlaista tukea. Olisi pitänyt itse taistella tiensä mielenterveystoimistoon tai maksaa opintotuella yksityinen terapeutti, mukavat vaihoehdot, jäi sitten terapiat väliin...

3

2270

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • "psykologi"

      tutustu ilmiöön nimeltä traumaperäinen stressihäriö tai traumaperäinen stressireaktio. ne kuvaavat tuota ilmiötä. Kyseessä on (epätoivoinenkin) yritys paeta traumamuistoja monin tavoin. Suomeksi valitettavasti ei ole juuri kirjallisuutta, mutta esim. kirjassa Kognitiivinen psykoterapia on luku aiheesta. Samoin Salli Saaren kirja- Salama kirkkaalta taivaalta kuvaa asiaa.
      Jos ongelmasi tuntuvat jatkuvan ja asiat pyörivät mielessäsi tahtomattasi, hae itsellesi psykoterapeuttista apua. Ongelmina voi olla jatkuvat onnettomuudmuistot ja fyysiset ja psyyykkiset reaktiot kun ne tulevat meileen, tapahtuman välttäminen kaikin tavoin ja fysiologinen kiihtyneisyys, joka näkyy univaikeuksina, keskittymisvaikeuksina tai esim. matkustuspelokkuutena.
      Tosin kysy terapeutilta onko hänellä kokemusta ko. ongelmien hoidossa, jos ei niín pyydä selvittämään alueesi palveluista henkilö joka osaa hoitaa ko. ongelmia. Nimittäin hoito on spesifi tähän ongelmaan. Traumaperäinen stressihäiriö selittää reaktiosi. Olen niitä hoitanut lukuisia viime vuosien aikana

    • psykologi

      tutustupa hoitomuotoon nimeltä EFT pelot ja jännitys-osiossa. olen siellä kuvannut vastauksessani hoitomuodon ja ohjeet sen tekemiseksi. Se on itsehoitomuoto jolla olen hoitanut monta liikenneonnettomuuden uhria oireettomiksi vastoin omaa odotustanikin....
      Tosin en lupaa mitään, mutta voit kokeilla onko mitään vaikutusta kun ajattelet onnettomuuttasi jA käyt protokollan läpi. Useimmat kokevat helpotusta välittömästi.

    • Elämä on laiffii sittenkin

      Hei,
      minun onnettom uuteni oli joukkoraiskaus.Vasta 25v.jälkeen joku ehdotti minulle terapiaa.Kävin ja tein harjoituksia siellä huutamalla ja potkimalla nyrkkeilysäkille mitä halusin sanoa niille tekijöille. 25 vuotta olen lihonut,laihtunut,ryypännyt,ollut levoton,käynyt useita kouluja,valmistunut, seurustullut vain hyvännäkösten hakkaaja miesten kanssa,mennyt naimisiin, eronnut,synnyttänyt, mutta terapian jälkeen olen alkanut miettiä itseäni ja huomannut, että mä elän ja voin nauttia elämästäni ihan niikuin haluan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      129
      2073
    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      105
      1896
    3. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      84
      1669
    4. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      64
      1544
    5. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      33
      1202
    6. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      84
      1183
    7. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      56
      1142
    8. Tavoitteeni onkin ärsyttää

      Sua niin turhaudut ja unohdat koko homman
      Ikävä
      110
      1103
    9. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      47
      1076
    10. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      44
      1023
    Aihe