Onko liian myöhäistä rakentaa hyvä itsetunto ja- itseluottamus?

Se on sitä, että uskaltaa olla ihan täysin oma itsensä. Ei sellainen joka sulattautuu joukkoon ja esittää jotain mitä ei oikeasti ole. Kun itseluottamus on hyvä, rakastat itseäsi sellaisena kuin olet ja uskallat sen myös näyttää muille. Ihmisten pitäisi oppia olla aitoja eikä sulattautua massaan. Erilaisuus on rikkautta

Kirvesmies kirjoitti:

Se on sitä, että uskaltaa olla ihan täysin oma itsensä. Ei sellainen joka sulattautuu joukkoon ja esittää jotain mitä ei oikeasti ole. Kun itseluottamus on hyvä, rakastat itseäsi sellaisena kuin olet ja uskallat sen myös näyttää muille. Ihmisten pitäisi oppia olla aitoja eikä sulattautua massaan. Erilaisuus on rikkautta

Lue lisää

Moni etsii itseään koko elämänsä, eikä ikinä löydä. Sen löytää helpoiten kun jättää egon taakseen ja antaa elämän viedä.

Kirvesmies kirjoitti:

Moni etsii itseään koko elämänsä, eikä ikinä löydä. Sen löytää helpoiten kun jättää egon taakseen ja antaa elämän viedä.

Miten jätetään "ego taakseen" ?. Minusta tuom kuulostaa siltä, kuin masentuisi ja odottaisi vaann että jotakin tapahtuu.

Kun ei edes tunne itseään, 4 -kyppisenä etsii itseään, niin mikä ego ?

häääh? kirjoitti:

Miten jätetään "ego taakseen" ?. Minusta tuom kuulostaa siltä, kuin masentuisi ja odottaisi vaann että jotakin tapahtuu.

Kun ei edes tunne itseään, 4 -kyppisenä etsii itseään, niin mikä ego ?

Lue lisää

Kyllä se mullakin kesti yli 40 -vuotiaaksi, ilman ammattiterapioita. Ihanaa elää omana itsenään, ei tarvitse enää esittää mitään kenellekään.
Miksi en tajunnut tätä jo nuorena?

Varsinkin tytöt opetetaan nöyristelemään muita ja olemaan niin kilttejä. Haukutkin pitäisi ottaa vastaan ja muokata itsensä laihaksi barbieksi. Kovaa on naisen elämä! Jos sattuukin olemaan lahjakas, aivan varmasti saa muilta turpaansa ja yrietään osoittaa se naisen paikka!

Nuorena olen myös inhonnut omaa ulkonäköäni ja ajatellut olevani tosi kummallinen kun jokin tuntuu aina olevan pielessä enkä koe sulautuvani joukkoon. No näin aikuisena se on ilmiselvää. Vika on lähinnä muissa, ei minussa. Harmi etten heti tajunnut muiden kusetusta ja vähäjärkisyyttä.

Nykyään elän itseni mukaan. Sikäli surullista huomata, että aika yksin sitä saa olla. Harvassa on aidot ihmiset joilla ei ole tarvetta muiden alistamiseen. Mutta minun ei tarvitse sietää epämiellyttävää seuraa ollenkaan. Jos joku on mukava minulle, olen sitä takaisin. Jos joku on vittumainen, olen sitä takaisin ja välttelen ikävää seuraa. Sellainen joka on luottamuksen pettänyt, ei sitä ansaitse. En enää puhele kuin niitä näitä. Toivottavasti löydän vielä joskus edes yhden luottamuksen arvoisen henkilön, josta voi tulla ystävä/ elämänkumppani.

aiwan totta kirjoitti:

Varsinkin tytöt opetetaan nöyristelemään muita ja olemaan niin kilttejä. Haukutkin pitäisi ottaa vastaan ja muokata itsensä laihaksi barbieksi. Kovaa on naisen elämä! Jos sattuukin olemaan lahjakas, aivan varmasti saa muilta turpaansa ja yrietään osoittaa se naisen paikka!

Nuorena olen myös inhonnut omaa ulkonäköäni ja ajatellut olevani tosi kummallinen kun jokin tuntuu aina olevan pielessä enkä koe sulautuvani joukkoon. No näin aikuisena se on ilmiselvää. Vika on lähinnä muissa, ei minussa. Harmi etten heti tajunnut muiden kusetusta ja vähäjärkisyyttä.

Nykyään elän itseni mukaan. Sikäli surullista huomata, että aika yksin sitä saa olla. Harvassa on aidot ihmiset joilla ei ole tarvetta muiden alistamiseen. Mutta minun ei tarvitse sietää epämiellyttävää seuraa ollenkaan. Jos joku on mukava minulle, olen sitä takaisin. Jos joku on vittumainen, olen sitä takaisin ja välttelen ikävää seuraa. Sellainen joka on luottamuksen pettänyt, ei sitä ansaitse. En enää puhele kuin niitä näitä. Toivottavasti löydän vielä joskus edes yhden luottamuksen arvoisen henkilön, josta voi tulla ystävä/ elämänkumppani.

Lue lisää

No joo. Eipä ole minua noin kasvatettu, päinvastoin. Kyllä se lähtee loppujen lopulta itsestä, pitääkö olla mitäkin, naisillakin. Jokainen niin tytöt kuin pojatki inhoavat ulkonäköään nuorena, joten se on aika huono selitys huonolle itsetunnolle, ihan jokaisella tulee nuorena tuollaisia tunteita, miksei tulisi ?

Ja joo, tuo on myös aika itsekeskeistä, kuvitella olevansa parempi kuin muut, harva ihminen alistaa toisia, tarkoituksella. Itseasiassa en haluaisi sinun kaltaisia lähipiiriini, kirjoituksesta päätellen olet kostonhimoinen ja kostat virheet. Kyllä on huono itsetunto, jos ei kolauksia kestä, eikä toisten virheitä vaan kostat. Luuletko että kaikki tekee kaiken tahallaan ? Erehdys on inhimmillistä, mutta kostaminen ei.

aiwan totta kirjoitti:

Varsinkin tytöt opetetaan nöyristelemään muita ja olemaan niin kilttejä. Haukutkin pitäisi ottaa vastaan ja muokata itsensä laihaksi barbieksi. Kovaa on naisen elämä! Jos sattuukin olemaan lahjakas, aivan varmasti saa muilta turpaansa ja yrietään osoittaa se naisen paikka!

Nuorena olen myös inhonnut omaa ulkonäköäni ja ajatellut olevani tosi kummallinen kun jokin tuntuu aina olevan pielessä enkä koe sulautuvani joukkoon. No näin aikuisena se on ilmiselvää. Vika on lähinnä muissa, ei minussa. Harmi etten heti tajunnut muiden kusetusta ja vähäjärkisyyttä.

Nykyään elän itseni mukaan. Sikäli surullista huomata, että aika yksin sitä saa olla. Harvassa on aidot ihmiset joilla ei ole tarvetta muiden alistamiseen. Mutta minun ei tarvitse sietää epämiellyttävää seuraa ollenkaan. Jos joku on mukava minulle, olen sitä takaisin. Jos joku on vittumainen, olen sitä takaisin ja välttelen ikävää seuraa. Sellainen joka on luottamuksen pettänyt, ei sitä ansaitse. En enää puhele kuin niitä näitä. Toivottavasti löydän vielä joskus edes yhden luottamuksen arvoisen henkilön, josta voi tulla ystävä/ elämänkumppani.

Lue lisää

Jos minun ei tarvitsisi sietää epämiellyttävää seuraa, olisin aivan ja ihan yksin. Ja suuri osa noista ihmisistä on niitä, jotka alistivat minua lapsesta lähtien ja alistavat yhä. Eli omat sisarukseni ja isäni.

Jäisin aivan yksin tähän maailmaan, js sanoisin heille, että painukaa hiiteen. Niinkö ?
Nyt joku ei taida olla nähnytkään yksinäisyyttä / masennusta tai on narsisti.

Miten täältä nousen ? Miten saan voimaa, kun kaikki voima menee siihen, että "pysyn jotenkin " kirjoilla ja hoidan päivän askareeni, sillä töitäkään ei ole.
Nyt esim ei v***** kiinnosta mennä suihkuun. Pitää kuitenkin mennä, koska huomenna tapaan isäni ja siskoni. Ne jotka ovat minua aniyen loukanneet, moittinee ja haukkuneet. Mutta jos en menisi, olisin taas viikon, kaksi yksin täällä koneella.

Ja noiden kanssa ei pysty puhumaan. isä 85 v.

Kun menee viikko kaksi hyvin ,tajuan taas, että siskokin soittaa vaan siksi, että tarvitsee apuani. Ja isäni on aina vaan moittinut ja arvostellut.

Toiselle siskolleni sanoin suorat sanat. Varasti rahaani , valehteli aivan törkeästi ja yritti saada väkisin ratkeamaan juomaan, vaikka oli itse kuullut, että jos otan yhdenkin humalan, henki lähtee n 80 prosenttisesti. Suuttui kun en ratkennut. halusi vain itselleen ryyppyseuraa ja rahani.

Että nousepa täältä ja ole oma itsesi ? Siis mikä ?

Olen itse toiminut ihan samalla tavalla : ) Ei kukaan muu voi tehdä sinua onnelliseksi, kyllä se on itse jokaisen otettava vastuu omasta elämästä. Turha on alkaa syyttelemään muita, jokaisella on oikeus olla sellainen kuin on, mutta omaan asenteeseen voi vaikuttaa ja sitä kautta siihen miten tämän elämän näkee.

Itsellänikin on ollut monenlaista ongelmaa, jotka kasaantuivat vuosien aikana epämääräiseksi möykyksi sisälleni ja sen purkaminen näin pitkän ajan jälkeen on ollut melkoinen prosessi eikä sitä todellakaan tehdä yhdessä yössä. Voihan se olla, että näitä asioita prosessoi koko elämänsä, mutta koko ajan on kuitenkin helpompi ja mielekkäämpi elää, ja se on tärkeintä : ) Ei kannata jäädä vellomaan pahaan oloon, vaan alkaa selvittämään mistä se johtuu. Ja erityisen tärkeää onkin kohdata sekä ratkaista ongelmanaiheuttaja, eikä vain lääkitä oireita, sillä se ei poista pahaa oloa vaan pelkästään turruttaa sen hetkeksi, jonka jälkeen se palaa vahvempana.

Kun tuntee itsensä, on helpompi arvostaa itseään sellaisena kuin on ja elää omannäköistänsä elämää, onnellisena : )

päin veetä kirjoitti:

Jos minun ei tarvitsisi sietää epämiellyttävää seuraa, olisin aivan ja ihan yksin. Ja suuri osa noista ihmisistä on niitä, jotka alistivat minua lapsesta lähtien ja alistavat yhä. Eli omat sisarukseni ja isäni.

Jäisin aivan yksin tähän maailmaan, js sanoisin heille, että painukaa hiiteen. Niinkö ?
Nyt joku ei taida olla nähnytkään yksinäisyyttä / masennusta tai on narsisti.

Miten täältä nousen ? Miten saan voimaa, kun kaikki voima menee siihen, että "pysyn jotenkin " kirjoilla ja hoidan päivän askareeni, sillä töitäkään ei ole.
Nyt esim ei v***** kiinnosta mennä suihkuun. Pitää kuitenkin mennä, koska huomenna tapaan isäni ja siskoni. Ne jotka ovat minua aniyen loukanneet, moittinee ja haukkuneet. Mutta jos en menisi, olisin taas viikon, kaksi yksin täällä koneella.

Ja noiden kanssa ei pysty puhumaan. isä 85 v.

Kun menee viikko kaksi hyvin ,tajuan taas, että siskokin soittaa vaan siksi, että tarvitsee apuani. Ja isäni on aina vaan moittinut ja arvostellut.

Toiselle siskolleni sanoin suorat sanat. Varasti rahaani , valehteli aivan törkeästi ja yritti saada väkisin ratkeamaan juomaan, vaikka oli itse kuullut, että jos otan yhdenkin humalan, henki lähtee n 80 prosenttisesti. Suuttui kun en ratkennut. halusi vain itselleen ryyppyseuraa ja rahani.

Että nousepa täältä ja ole oma itsesi ? Siis mikä ?

Lue lisää

("Päin veetä" tämä on sinulle)
Kysyt, että mikä olet? Siihen ei voi kukaan muu antaa vastausta kuin SINÄ itse. Mutta paremminkin voisit ensin itseltäsi kysyä, millainen haluaisit olla ja millaista elämää elää? Mieti millainen olisi unelma elämäsi, millaisia ihmisiä ihannoit.

Sen jälkeen selvitä realistinen tilanteesi ja se mitä vaaditaan, että saavuttaisit tavoitteesi.
Sitten tee suunnitelma, jota alat sitoutuneesti noudattamaan. Kun tietää mitä haluaa, on helpompi saavuttaa se! (sillä silloin tekee valintoja, joko tietoisesti tai tiedostamatta, jotka ohjaavat unelmaasi kohti)

Mutta jos vain syytät muita etkä siltikään vaivaudu asialle tekemään mitään, niin siinä vaiheessa voit syyttää epätyydyttävästä elämästäsi vain itseäsi. Kukaan muu ei ole vastuussa onnellisuudestasi!

Perhe (oli se sitten biologinen tai ei) on tärkeintä elämässä, kenenkään ei ole hyvä olla yksin. Mutta jos ihmiset, joita perheeksi kutsut kohtelee sinua pyynnöistä huolimatta huonosti, niin sinun ei ole mikään pakko olla tekemisissä tuollaisten henkilöiden kanssa. Sinulla on oikeus valita ihmiset elämääsi! Voin luvata, että sinulla on huomattavasti parempi olla kun ympäröit itsesi aidosti sinusta välittävillä ihmisillä, tai eläimillä : )

Nyt vaan nostat itsesi niskasta ylös ja alat tehdä onnelliseksi, pikku hiljaa..

päin veetä kirjoitti:

Jos minun ei tarvitsisi sietää epämiellyttävää seuraa, olisin aivan ja ihan yksin. Ja suuri osa noista ihmisistä on niitä, jotka alistivat minua lapsesta lähtien ja alistavat yhä. Eli omat sisarukseni ja isäni.

Jäisin aivan yksin tähän maailmaan, js sanoisin heille, että painukaa hiiteen. Niinkö ?
Nyt joku ei taida olla nähnytkään yksinäisyyttä / masennusta tai on narsisti.

Miten täältä nousen ? Miten saan voimaa, kun kaikki voima menee siihen, että "pysyn jotenkin " kirjoilla ja hoidan päivän askareeni, sillä töitäkään ei ole.
Nyt esim ei v***** kiinnosta mennä suihkuun. Pitää kuitenkin mennä, koska huomenna tapaan isäni ja siskoni. Ne jotka ovat minua aniyen loukanneet, moittinee ja haukkuneet. Mutta jos en menisi, olisin taas viikon, kaksi yksin täällä koneella.

Ja noiden kanssa ei pysty puhumaan. isä 85 v.

Kun menee viikko kaksi hyvin ,tajuan taas, että siskokin soittaa vaan siksi, että tarvitsee apuani. Ja isäni on aina vaan moittinut ja arvostellut.

Toiselle siskolleni sanoin suorat sanat. Varasti rahaani , valehteli aivan törkeästi ja yritti saada väkisin ratkeamaan juomaan, vaikka oli itse kuullut, että jos otan yhdenkin humalan, henki lähtee n 80 prosenttisesti. Suuttui kun en ratkennut. halusi vain itselleen ryyppyseuraa ja rahani.

Että nousepa täältä ja ole oma itsesi ? Siis mikä ?

Lue lisää

Mielummin yksin kuin huonossa seurassa. Itse olen polttanut kaikki sillat takanani, jättänyt täysin ne harvat sukulaiset/perheenjäsenet joita on/oli. Olen todella yksin,yksinäinen ja masentunut, mutta jos en olisi tehnyt tuota ratkaisua, olisin paljon masentuneempi ellen jopa jo kuollut.

Sinä päätät! kirjoitti:

("Päin veetä" tämä on sinulle)
Kysyt, että mikä olet? Siihen ei voi kukaan muu antaa vastausta kuin SINÄ itse. Mutta paremminkin voisit ensin itseltäsi kysyä, millainen haluaisit olla ja millaista elämää elää? Mieti millainen olisi unelma elämäsi, millaisia ihmisiä ihannoit.

Sen jälkeen selvitä realistinen tilanteesi ja se mitä vaaditaan, että saavuttaisit tavoitteesi.
Sitten tee suunnitelma, jota alat sitoutuneesti noudattamaan. Kun tietää mitä haluaa, on helpompi saavuttaa se! (sillä silloin tekee valintoja, joko tietoisesti tai tiedostamatta, jotka ohjaavat unelmaasi kohti)

Mutta jos vain syytät muita etkä siltikään vaivaudu asialle tekemään mitään, niin siinä vaiheessa voit syyttää epätyydyttävästä elämästäsi vain itseäsi. Kukaan muu ei ole vastuussa onnellisuudestasi!

Perhe (oli se sitten biologinen tai ei) on tärkeintä elämässä, kenenkään ei ole hyvä olla yksin. Mutta jos ihmiset, joita perheeksi kutsut kohtelee sinua pyynnöistä huolimatta huonosti, niin sinun ei ole mikään pakko olla tekemisissä tuollaisten henkilöiden kanssa. Sinulla on oikeus valita ihmiset elämääsi! Voin luvata, että sinulla on huomattavasti parempi olla kun ympäröit itsesi aidosti sinusta välittävillä ihmisillä, tai eläimillä : )

Nyt vaan nostat itsesi niskasta ylös ja alat tehdä onnelliseksi, pikku hiljaa..

Lue lisää

Edellinen oikeassa,
jokainen ihminen tekee itse omat valintansa. Jos on jo lapsena lytätty, vaatii työtä, aikaa, rohkeutta oppia elämään. Haasteellista, mutta mahdollista.

päin veetä kirjoitti:

Jos minun ei tarvitsisi sietää epämiellyttävää seuraa, olisin aivan ja ihan yksin. Ja suuri osa noista ihmisistä on niitä, jotka alistivat minua lapsesta lähtien ja alistavat yhä. Eli omat sisarukseni ja isäni.

Jäisin aivan yksin tähän maailmaan, js sanoisin heille, että painukaa hiiteen. Niinkö ?
Nyt joku ei taida olla nähnytkään yksinäisyyttä / masennusta tai on narsisti.

Miten täältä nousen ? Miten saan voimaa, kun kaikki voima menee siihen, että "pysyn jotenkin " kirjoilla ja hoidan päivän askareeni, sillä töitäkään ei ole.
Nyt esim ei v***** kiinnosta mennä suihkuun. Pitää kuitenkin mennä, koska huomenna tapaan isäni ja siskoni. Ne jotka ovat minua aniyen loukanneet, moittinee ja haukkuneet. Mutta jos en menisi, olisin taas viikon, kaksi yksin täällä koneella.

Ja noiden kanssa ei pysty puhumaan. isä 85 v.

Kun menee viikko kaksi hyvin ,tajuan taas, että siskokin soittaa vaan siksi, että tarvitsee apuani. Ja isäni on aina vaan moittinut ja arvostellut.

Toiselle siskolleni sanoin suorat sanat. Varasti rahaani , valehteli aivan törkeästi ja yritti saada väkisin ratkeamaan juomaan, vaikka oli itse kuullut, että jos otan yhdenkin humalan, henki lähtee n 80 prosenttisesti. Suuttui kun en ratkennut. halusi vain itselleen ryyppyseuraa ja rahani.

Että nousepa täältä ja ole oma itsesi ? Siis mikä ?

Lue lisää

Nousu ei tapahdu hetkessä, ensin sinun on tehtävä itsellesi selväksi onko sinun pakko alistua isäsi ja sisarustesi kohteluun, jos koet, että on, niin nousu on vaikeaa, mutta ei mahdotonta, sillä silloin teen pelisäännöt itse, just sellaiseksi joilla siedät heitä, mutta et alistu.
Hakeudu ihmisten ilmoille, et voi tutustua muihin ihmisiin, etkä rakentaa omaa turvallista verkostoa, jollet lähde liikkeelle, aloita pienistä asioista, uskon vahvasti
että löydät luotettavia ihmisiä ympärillesi, mutta se vaatii sinulta ponnisteluja, kukaan ei voi tehdä sitä puolestasi.
Toivon sinulle voimia ja päättäväisyyttä ja vahvaa uskoa huomiseen, muista varjon viereen paistaa aina aurinko, löydä se.

typerä aasi nimi. nousussa!

AAAAASI kirjoitti:

typerä aasi nimi. nousussa!

Miten niin ? Tottahan tuo on, ihminen oppii joka päivä uutta, itsestäänkin, ja kuolemaan se itsetunnon kehittyminenkin loppuu. Toisekseen taas, useilla menee yli tuokin, eli itsetunto ei parane, vaan ovat töykeitä muita kohtaan.