Voiko liike valita asiakkaansa?

illu!

Ravintolat voi? mutta voiko esim. tavaratalo kieltäytyä päästämästä sisään ostoksille. Asiakas ei päihtynyt eikä käyttäydy häiritsevästi. Henkilökohtaiset kaunat takana ns "porttikieltoon".

23

6952

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kunhan

      Kunhan syy on itse henkilössä, eikä etnisessä ryhmässä johon henkilö kuuluu.

      • illu!

        Voiko asiakas nostaa jutun aiheettomasta porttikiellosta? Vai onko homma täysin myyjän mielivallasta kiinni.


      • Sepe
        illu! kirjoitti:

        Voiko asiakas nostaa jutun aiheettomasta porttikiellosta? Vai onko homma täysin myyjän mielivallasta kiinni.

        Jutunhan voi aina nostaa, kannattaa kuitenkin muistaa, että sen voi myös hävitä. Miksi haluat välttämättä asioida juuri kyseisessä kaupassa? Minä ainakin pistäisin kaupan ja koko kauppaketjun omalta osaltani boikottiin.


      • Tietoinen
        illu! kirjoitti:

        Voiko asiakas nostaa jutun aiheettomasta porttikiellosta? Vai onko homma täysin myyjän mielivallasta kiinni.

        Yleisimmät ja aika poikkeuksetta ainoat porttikiellot liittyvät suomessa joko häiriökäyttäytymiseen tai ulkomaalaisiin, tummiin ym. eri ryhmiin jotka joko ovat tehneet jo tai hyvin oletetttavasti (omistajan mielestä) voisivat suorittaa häiriötä, varkauksia tms.

        Häiriökäyttäytyminen on selkeä juttu, kenet vaan voi paiskata pihalle ja jos haluaa niin porttikiellon saa antaa vaikka ikuisen. Miten haluaa. Tämä nyt lähinnä baareja koskee. Jos nyt kaivat esim. aseen esiin kapakassa niin kukaan ei varmasti ala mussuttamaan jos sanot että tänne ei ole enää asiaa koskaan.

        On paikkoja jonne sitten taas vaaditaan erittäin raskauttavat näytöt että voi ainakaan ikuisia porttareita antaa, esim. pakolliset virastot, kirjastot tms...

        Sitten taas tuo on aika tarkka ja monimuotoinen juttu että annetaan ikuinen porttikielto liikkeeseen, varsinkaan jos ei ole selvää näyttöä. Harva paikka edes todellisen ongelman alla viitsii alkaa linjalle jaella rankkoja kieltoja jos kyseessä on esim. romanit.

        Meinaan on yleisesti tiedossa että toiset nostavat rasismista syytteen ja sanomisen paljon herkemmin kuin toiset ja mihinkään rasistiseen, aatteelliseen tai uskonnoliseen syyhyn ei saa porttikielto perustua. Jos sanot romanille että juu sä et tänne tule ja ikuinen porttikielto ennen kuin on edes astunut ovesta sisään niin kyllä silloin jo mennään väärälle puolelle tuota laintulkintaa. Aika maalaistajuisestikin jo voisi sanoa että asiaan liittyy rasistisia kiellettyjä vivahteita.

        Vähän erikoinen juttu ja monitulkintainen sitten on jos supisuomalainen "valkolainen" antaa porttikiellon toiselle suomalaiselle niin että tapauksesta ei voi kertakaikkiaan löytää pienintäkään kiellettyä sivuhaarasyytä. Liikehän kun saa valita asiakkaansa eli siis tilanne on vähän pattijuttu ja kyllä kallistuu sille puolelle että omistajan valta.

        Silloin mennään taas jo kielletylle puolelle jos aletaan nostaa syyttelyä että juu porttikiellon saanut on vaikkapa varastanut tai häiriköinyt mutta ei ole viitsitty ilmoittaa poliisille pienestä asiasta, annettu vain porttikielto. Siinä sitten jos on sana sanaa vastaan eikä kummallakaan näyttöä suuntaan tai toiseen, toisella syyttömyydestä tai toisella osoittaa syylliseksi niin taas yhtälailla pattitilanne. Ei myyjänkään sitten taas vaikka valehtelisikin, tarvisi osoittaa väitteitään todeksi jos ei toinen osapuoli voisi jollakin tavalla osoittaa että asia ei pidä paikkaansa.

        Tai tarvisi tietenkin mutta hankaluuksissa hän olisi vasta silloin jos kertoisi tarkan päivän jolloin olet varastanut ja voisit osoittaa olleesi jossain täysin muualla.

        Vähän ovat näitä asioita joissa poliisi toteaisi ohjeeksi: Olkaa siivosti ja jos on noin hankalaa niin käy muualla.

        Elikkä siis voipi sanoa niin että omistaja on täysin "oikeilla" kantimilla liikkeellä niin kauan kuin vain sanoo ykskantaan että tämä paikka ei ole sinua varten. Jos taas sitten alkaa keksiä syitä niin silloin mennään rajan yli. Henkilökohtaiset kaunanne ovat vähän niin ja näin syynä, eivät oikein hyväksyttäviä mutta toisaalta taas jos ei perustele edes niillä niin porttikiellon saa antaa.

        Oletettavasti kun paikka on sellainen että siellä ei ole mitään pakollista tarvetta käydä niin kyllä on täysin oikeutettu omistajan kielto lain edessä, vaikka tietty vähän huvittava onkin. Eli lyhyesti: Käy muualla.


      • Tietoinen
        Tietoinen kirjoitti:

        Yleisimmät ja aika poikkeuksetta ainoat porttikiellot liittyvät suomessa joko häiriökäyttäytymiseen tai ulkomaalaisiin, tummiin ym. eri ryhmiin jotka joko ovat tehneet jo tai hyvin oletetttavasti (omistajan mielestä) voisivat suorittaa häiriötä, varkauksia tms.

        Häiriökäyttäytyminen on selkeä juttu, kenet vaan voi paiskata pihalle ja jos haluaa niin porttikiellon saa antaa vaikka ikuisen. Miten haluaa. Tämä nyt lähinnä baareja koskee. Jos nyt kaivat esim. aseen esiin kapakassa niin kukaan ei varmasti ala mussuttamaan jos sanot että tänne ei ole enää asiaa koskaan.

        On paikkoja jonne sitten taas vaaditaan erittäin raskauttavat näytöt että voi ainakaan ikuisia porttareita antaa, esim. pakolliset virastot, kirjastot tms...

        Sitten taas tuo on aika tarkka ja monimuotoinen juttu että annetaan ikuinen porttikielto liikkeeseen, varsinkaan jos ei ole selvää näyttöä. Harva paikka edes todellisen ongelman alla viitsii alkaa linjalle jaella rankkoja kieltoja jos kyseessä on esim. romanit.

        Meinaan on yleisesti tiedossa että toiset nostavat rasismista syytteen ja sanomisen paljon herkemmin kuin toiset ja mihinkään rasistiseen, aatteelliseen tai uskonnoliseen syyhyn ei saa porttikielto perustua. Jos sanot romanille että juu sä et tänne tule ja ikuinen porttikielto ennen kuin on edes astunut ovesta sisään niin kyllä silloin jo mennään väärälle puolelle tuota laintulkintaa. Aika maalaistajuisestikin jo voisi sanoa että asiaan liittyy rasistisia kiellettyjä vivahteita.

        Vähän erikoinen juttu ja monitulkintainen sitten on jos supisuomalainen "valkolainen" antaa porttikiellon toiselle suomalaiselle niin että tapauksesta ei voi kertakaikkiaan löytää pienintäkään kiellettyä sivuhaarasyytä. Liikehän kun saa valita asiakkaansa eli siis tilanne on vähän pattijuttu ja kyllä kallistuu sille puolelle että omistajan valta.

        Silloin mennään taas jo kielletylle puolelle jos aletaan nostaa syyttelyä että juu porttikiellon saanut on vaikkapa varastanut tai häiriköinyt mutta ei ole viitsitty ilmoittaa poliisille pienestä asiasta, annettu vain porttikielto. Siinä sitten jos on sana sanaa vastaan eikä kummallakaan näyttöä suuntaan tai toiseen, toisella syyttömyydestä tai toisella osoittaa syylliseksi niin taas yhtälailla pattitilanne. Ei myyjänkään sitten taas vaikka valehtelisikin, tarvisi osoittaa väitteitään todeksi jos ei toinen osapuoli voisi jollakin tavalla osoittaa että asia ei pidä paikkaansa.

        Tai tarvisi tietenkin mutta hankaluuksissa hän olisi vasta silloin jos kertoisi tarkan päivän jolloin olet varastanut ja voisit osoittaa olleesi jossain täysin muualla.

        Vähän ovat näitä asioita joissa poliisi toteaisi ohjeeksi: Olkaa siivosti ja jos on noin hankalaa niin käy muualla.

        Elikkä siis voipi sanoa niin että omistaja on täysin "oikeilla" kantimilla liikkeellä niin kauan kuin vain sanoo ykskantaan että tämä paikka ei ole sinua varten. Jos taas sitten alkaa keksiä syitä niin silloin mennään rajan yli. Henkilökohtaiset kaunanne ovat vähän niin ja näin syynä, eivät oikein hyväksyttäviä mutta toisaalta taas jos ei perustele edes niillä niin porttikiellon saa antaa.

        Oletettavasti kun paikka on sellainen että siellä ei ole mitään pakollista tarvetta käydä niin kyllä on täysin oikeutettu omistajan kielto lain edessä, vaikka tietty vähän huvittava onkin. Eli lyhyesti: Käy muualla.

        Siis jos liikkeessä aletaan täysin tuulesta temmaten väittää että olet varastanut tms. niin laitontahan se on. Mutta tilanne kuitenkin vähän sellainen että jos vain sanotaan että ei muisteta tarkalleen koska eikä pienestä asiasta viitsitty ilmoittaa, ja sinä taas et voisi osoittaa tämän olevan valetta niin aika jumitilanne siinämielessä että eihän kukaan sitten taas erotuomarina voisi osoittaa sitäkään että kumpi puhuu totta.

        Itseasiassa "oletus"porttikieltoja annetaan suomessa aika reippaastikin. Taitaa olla teillä nyt vaan aika periaatteellinen riita. Siihen asti kuin saatte sovittua/ette saa niin kaikista fiksuinta nyt olisi ehkä vaan pysyä poissa.


    • sgl-kouluttaja

      Koko homman uusiksipostaaminen lienee turhaa. Alla oleva linkki vie kuukauden takaiseen keskusteluun tästä aiheesta.

      http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000240&posting=22000000003724201

      Tiivistelmä: porttikieltoja ei ole olemassa, eikä ole ollut olemassa enää 1.9.1999 jälkeen. Tavallinen kauppaliike ei voi kieltää/estää asiakkaan pääsyä liiketiloihin ellei asiakas ole syyllistymässä samalla julkisrauhan häirintään. Kauppaliike voi kylläkin kieltäytyä myymästä asiakkaalle yhtään mitään.
      Ravintolakaan ei voi "valita" asiakkaitaan, vaan ainoastaan järjestyksenpidon tai liikkeen toiminta-ajatuksen vuoksi voidaan asiakkaan pääsy liikkeeseen evätä.

      • Laki niin kuin luetaan

        >>Kauppaliike voi kylläkin kieltäytyä myymästä asiakkaalle yhtään mitään.>>

        Kauppaan sisäänpääsyn ja asiakkaalle myymisen välillä ei ole kyllä mitään eroa. Kumman asian osalta kauppiaan on palveltava asiakasta yleisesti käytössä olevin ehdoin. Jos siis kauppias myy vähinttäiskauppiaana yleisesti ihmisille tavaroita ja palveluksia, asiakkaan on päästävä samoilla ehdoilla myymälään ja saatava tehdä ostoksensa.

        Myymälän toiminta-ajatus onkin sitten kauppiaan suhteellisen vapaasti valittavissa, mutta tämä tulee olla etukäteen mainittu tai muuten selvä asiakaskunnalle. Esim. kampaamo vain naisille, jolloin kampaajan ei tarvitse palvella miehiä. Toiminta-ajatuskaan ei saa olla syrjivä: esim. ravintola vain valkoihoisille, heteroille.


      • Oik. yo

        Millä perusteella väität, että tavallinen kauppaliike ei voi kieltää/estää asiakkaan pääsyä liiketiloihin?

        Ajatellaan vaikka pientä suutariputiikkia laitakaupungilla. Tällaisen kaupan omistajan ei tarvitse päästää tiettyä asiakasta sisään, jos vaikka naama ei miellytä. Tämä tosin ei ole kovin fiksua kaupan pitoa, mutta omistajalla on täysi oikeus olla päästämättä ketään sisään.

        Suomessa on sopimusvapaus. Jokainen saa vapaasti päättää, ryhtyykö toisen kanssa oikeustoimeen. Kauppiaalla on siis oikeus olla ryhtymättä. Tämä sisältää myös sen, että kauppias saa päättää, kenet päästää omistamiinsa / vuokraamiinsa tiloihin.

        Sillä, että kyseessä on iso kauppa (vaikka Prisma), niin ei ole merkitystä. Paikan omistaja saa yhä päättää, kenet ottaa sisään kauppaansa. Ainoa rajoitus on se, että ketään ei saa syrjiä esimerkiksi ihonvärin perusteella.

        Kauppa ei ole siinä mielessä julkinen paikka, jota sgl -kouluttajan viittaamassa ketjussa esitetään. Julkinen paikka se on esimerkiksi siinä mielessä, että henkilöä voidaan kuvata ilman tämän lupaa. Julkinen se on myös siinä mielessä, että vartijoiden toimivalta yltää alueelle. Julkinen se taas ei ole siinä mielessä, että kenellä tahansa on oikeus liikkua alueella. Tällainen paikka on esimerkiksi kaupungin puisto.

        Näin ollen on virheellistä argumentoida esimerkiksi nojautuen perustuslain mukaiseen liikkumisvapauteen. Tällä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Henkilön kulku toisen omistamalla / vuokraamalla alueella voidaan yksinkertaisesti estää.

        Kysymyksen kannalta on ratkaisevaa ymmärtää käsitteen "julkinen paikka" merkitys. Oikeastaan tärkeämpää on ymmärtää se, että vaikka toista lakia tulkittaessa jokin paikka on julkinen, ei se ole sitä tulkittaessa toista.


      • Oik. yo
        Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

        >>Kauppaliike voi kylläkin kieltäytyä myymästä asiakkaalle yhtään mitään.>>

        Kauppaan sisäänpääsyn ja asiakkaalle myymisen välillä ei ole kyllä mitään eroa. Kumman asian osalta kauppiaan on palveltava asiakasta yleisesti käytössä olevin ehdoin. Jos siis kauppias myy vähinttäiskauppiaana yleisesti ihmisille tavaroita ja palveluksia, asiakkaan on päästävä samoilla ehdoilla myymälään ja saatava tehdä ostoksensa.

        Myymälän toiminta-ajatus onkin sitten kauppiaan suhteellisen vapaasti valittavissa, mutta tämä tulee olla etukäteen mainittu tai muuten selvä asiakaskunnalle. Esim. kampaamo vain naisille, jolloin kampaajan ei tarvitse palvella miehiä. Toiminta-ajatuskaan ei saa olla syrjivä: esim. ravintola vain valkoihoisille, heteroille.

        "Jos siis kauppias myy vähinttäiskauppiaana yleisesti ihmisille tavaroita ja palveluksia, asiakkaan on päästävä samoilla ehdoilla myymälään ja saatava tehdä ostoksensa."

        Tämä nyt on täysin väärin. Kyseessä on aivan perustavaa laatua oleva virhe. Suomen koko sopimusoikeuden ydin on sopimusvapaus.

        Kauppias saa päättää, myykö se asiakkaalleen yhtään mitään. Kieltäytymisen peruste ei saa kuitenkaan olla syrjivä. Kauppiaan ei tarvitse myydä asiakkaalleen vaikka jauhoja, jos kauppiaasta siltä tuntuu. Seuraavalle asiakkaalle kauppias taas voi myydä jauhoja. On siis täysin kauppiaan asia myykö vai ei. Kysymys on lähinnä teoreettinen, sillä tuskin tällainen kauppa pysyisi kauaa pystyssä. Sillä ei ole mitään merkitystä, että kauppias myy vähinttäiskauppiaana yleisesti ihmisille tavaroita ja palveluksia.

        Kuitenkin esimerkiksi Postin täytyy ottaa kirje kuljetettavaksi ja linja-autokuskin päästää asiakas kyytiin. Suomessa tällaista ihmisten kannalta välttämätöntä toimintaa koskee sopimuspakko. Sähköyhtiö ei voi olla toimittamatta sähköä vain sillä perusteella, että asiakkaan naama ei miellytä.

        Vähittäiskaupasta voi siirtyä toiseen. Oikeuskirjallisuudessa ollaan toisaalta pohdittu tilanteita, joissa kylässä on vain yksi kauppa ja seuraavaan kauppaan on matkaa 200 km. Tällöin on katsottu, että kauppiaan on otettava asiakkaan inhimilliset perustarpeet huomioon. Tällöin myyjä ei voi olla myymättä vain sillä perusteella, että naama ei miellytä.

        Väite "Jos siis kauppias myy vähinttäiskauppiaana yleisesti ihmisille tavaroita ja palveluksia, asiakkaan on päästävä samoilla ehdoilla myymälään ja saatava tehdä ostoksensa" on siis täysin väärä.


      • Laki niin kuin luetaan
        Oik. yo kirjoitti:

        "Jos siis kauppias myy vähinttäiskauppiaana yleisesti ihmisille tavaroita ja palveluksia, asiakkaan on päästävä samoilla ehdoilla myymälään ja saatava tehdä ostoksensa."

        Tämä nyt on täysin väärin. Kyseessä on aivan perustavaa laatua oleva virhe. Suomen koko sopimusoikeuden ydin on sopimusvapaus.

        Kauppias saa päättää, myykö se asiakkaalleen yhtään mitään. Kieltäytymisen peruste ei saa kuitenkaan olla syrjivä. Kauppiaan ei tarvitse myydä asiakkaalleen vaikka jauhoja, jos kauppiaasta siltä tuntuu. Seuraavalle asiakkaalle kauppias taas voi myydä jauhoja. On siis täysin kauppiaan asia myykö vai ei. Kysymys on lähinnä teoreettinen, sillä tuskin tällainen kauppa pysyisi kauaa pystyssä. Sillä ei ole mitään merkitystä, että kauppias myy vähinttäiskauppiaana yleisesti ihmisille tavaroita ja palveluksia.

        Kuitenkin esimerkiksi Postin täytyy ottaa kirje kuljetettavaksi ja linja-autokuskin päästää asiakas kyytiin. Suomessa tällaista ihmisten kannalta välttämätöntä toimintaa koskee sopimuspakko. Sähköyhtiö ei voi olla toimittamatta sähköä vain sillä perusteella, että asiakkaan naama ei miellytä.

        Vähittäiskaupasta voi siirtyä toiseen. Oikeuskirjallisuudessa ollaan toisaalta pohdittu tilanteita, joissa kylässä on vain yksi kauppa ja seuraavaan kauppaan on matkaa 200 km. Tällöin on katsottu, että kauppiaan on otettava asiakkaan inhimilliset perustarpeet huomioon. Tällöin myyjä ei voi olla myymättä vain sillä perusteella, että naama ei miellytä.

        Väite "Jos siis kauppias myy vähinttäiskauppiaana yleisesti ihmisille tavaroita ja palveluksia, asiakkaan on päästävä samoilla ehdoilla myymälään ja saatava tehdä ostoksensa" on siis täysin väärä.

        >>Vähittäiskaupasta voi siirtyä toiseen. Oikeuskirjallisuudessa ollaan toisaalta pohdittu tilanteita, joissa kylässä on vain yksi kauppa ja seuraavaan kauppaan on matkaa 200 km. Tällöin on katsottu, että kauppiaan on otettava asiakkaan inhimilliset perustarpeet huomioon. Tällöin myyjä ei voi olla myymättä vain sillä perusteella, että naama ei miellytä.

        Väite "Jos siis kauppias myy vähinttäiskauppiaana yleisesti ihmisille tavaroita ja palveluksia, asiakkaan on päästävä samoilla ehdoilla myymälään ja saatava tehdä ostoksensa" on siis täysin väärä.>>

        Et voi väittää väitettäni TÄYSIN VÄÄRÄKSI ja samalla esittää edellä mainittuja perusteluja syrjäkylästä. Kantasi on epälooginen.


      • Oik. yo
        Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

        >>Vähittäiskaupasta voi siirtyä toiseen. Oikeuskirjallisuudessa ollaan toisaalta pohdittu tilanteita, joissa kylässä on vain yksi kauppa ja seuraavaan kauppaan on matkaa 200 km. Tällöin on katsottu, että kauppiaan on otettava asiakkaan inhimilliset perustarpeet huomioon. Tällöin myyjä ei voi olla myymättä vain sillä perusteella, että naama ei miellytä.

        Väite "Jos siis kauppias myy vähinttäiskauppiaana yleisesti ihmisille tavaroita ja palveluksia, asiakkaan on päästävä samoilla ehdoilla myymälään ja saatava tehdä ostoksensa" on siis täysin väärä.>>

        Et voi väittää väitettäni TÄYSIN VÄÄRÄKSI ja samalla esittää edellä mainittuja perusteluja syrjäkylästä. Kantasi on epälooginen.

        Asia ei ole mitenkään epälooginen. Esittämiesi kommenttien jälkeen on melko huvittavaa takertua sanaan "täysin".

        Asia ei vain mene väittämälläsi tavalla. Kaikki perustelusi olivat väärin. Väitit, että koska kauppiaan on pakko myydä liikkeestä tavaraa, niin on hänen myös päästettävä asiakas sisään.

        Asiakkaalle ei todellisuudessa tarvitse myydä mitään, eikä myöskään päästää sisälle. Se, että on olemassa poikkeus, ei tee asiasta epäloogista. Varsinkin kun tämä poikkeus koskee todella pientä osaa suomalaisista.

        Nämä perustelut paljastivat oleellisen kirjoittajan juridisesta tietämyksestä.


      • Tarkkailija
        Oik. yo kirjoitti:

        Asia ei ole mitenkään epälooginen. Esittämiesi kommenttien jälkeen on melko huvittavaa takertua sanaan "täysin".

        Asia ei vain mene väittämälläsi tavalla. Kaikki perustelusi olivat väärin. Väitit, että koska kauppiaan on pakko myydä liikkeestä tavaraa, niin on hänen myös päästettävä asiakas sisään.

        Asiakkaalle ei todellisuudessa tarvitse myydä mitään, eikä myöskään päästää sisälle. Se, että on olemassa poikkeus, ei tee asiasta epäloogista. Varsinkin kun tämä poikkeus koskee todella pientä osaa suomalaisista.

        Nämä perustelut paljastivat oleellisen kirjoittajan juridisesta tietämyksestä.

        Tälläisellä ö-luokan nettipalstalla päteminen paljastaa myös mielenkiintoisia asioita.


      • myös opiskelija
        Tarkkailija kirjoitti:

        Tälläisellä ö-luokan nettipalstalla päteminen paljastaa myös mielenkiintoisia asioita.

        "Tälläisellä ö-luokan nettipalstalla päteminen paljastaa myös mielenkiintoisia asioita. "

        Voisitko kertoa, mikä Suomessa on A-luokan palsta? Tietääkseni tämä on ainot forum, jossa ihmisillä on mahdollisuus kysyä "tyhmiä kysymyksiä".

        On hienoa, jos joku viitsii oikaista näinkin vääriä neuvoja, joita täällä esitetään. Vai haluaisitko lääkäriksesi netti-tohtorin?


      • Tarkkailija
        myös opiskelija kirjoitti:

        "Tälläisellä ö-luokan nettipalstalla päteminen paljastaa myös mielenkiintoisia asioita. "

        Voisitko kertoa, mikä Suomessa on A-luokan palsta? Tietääkseni tämä on ainot forum, jossa ihmisillä on mahdollisuus kysyä "tyhmiä kysymyksiä".

        On hienoa, jos joku viitsii oikaista näinkin vääriä neuvoja, joita täällä esitetään. Vai haluaisitko lääkäriksesi netti-tohtorin?

        A-luokan palstakin on toki olemassa. Sitten kun/jos valmistut, olet kenties kelvollinen pääsemään mukaan keskusteluun mukaan. Osoitetta kannattaa kysellä jo valmistuneilta.

        Mitä taas tulee tähän ketjuun ja tietojen oikeellisuuteen, niin onhan se toki hyvä kun väärät tiedot oikaistaan. Varsinkin kun kyse on näinkin tärkeästä asiasta. Monien, ennen epätietoisten, elämä kääntyy tiedon oikaisun myötä varmasti uuteen kukoistukseen.


      • myös opiskelija
        Tarkkailija kirjoitti:

        A-luokan palstakin on toki olemassa. Sitten kun/jos valmistut, olet kenties kelvollinen pääsemään mukaan keskusteluun mukaan. Osoitetta kannattaa kysellä jo valmistuneilta.

        Mitä taas tulee tähän ketjuun ja tietojen oikeellisuuteen, niin onhan se toki hyvä kun väärät tiedot oikaistaan. Varsinkin kun kyse on näinkin tärkeästä asiasta. Monien, ennen epätietoisten, elämä kääntyy tiedon oikaisun myötä varmasti uuteen kukoistukseen.

        "A-luokan palstakin on toki olemassa. Sitten kun/jos valmistut, olet kenties kelvollinen pääsemään mukaan keskusteluun mukaan. Osoitetta kannattaa kysellä jo valmistuneilta."


        ;-)


      • Laki niin kuin luetaan
        Oik. yo kirjoitti:

        Asia ei ole mitenkään epälooginen. Esittämiesi kommenttien jälkeen on melko huvittavaa takertua sanaan "täysin".

        Asia ei vain mene väittämälläsi tavalla. Kaikki perustelusi olivat väärin. Väitit, että koska kauppiaan on pakko myydä liikkeestä tavaraa, niin on hänen myös päästettävä asiakas sisään.

        Asiakkaalle ei todellisuudessa tarvitse myydä mitään, eikä myöskään päästää sisälle. Se, että on olemassa poikkeus, ei tee asiasta epäloogista. Varsinkin kun tämä poikkeus koskee todella pientä osaa suomalaisista.

        Nämä perustelut paljastivat oleellisen kirjoittajan juridisesta tietämyksestä.

        Puhut täyttä pötyä.

        >>Kaikki perustelusi olivat väärin. Väitit, että koska kauppiaan on pakko myydä liikkeestä tavaraa, niin on hänen myös päästettävä asiakas sisään.>>

        En ole väittänyt, että kauppiaan on pakko myydä tavaraa tai mitään muutakaan. Lukutaito on ensimmäinen edellytys vastaamiselle!!

        Toin esiin ainoastaan, että mymälään sisään pääsemisen ja myynnin välillä ei ole asiallista eroa. Muuten en käsitellyt asian sopimusoikeudellista puolta (sopimusvapaus/-pakko).

        Edelleen pitää paikkansa, että kauppias harjoittaa syrjintää, jos ei palvele yksittäistä asiakasta tämän henkilöön liittyvästä syystä.

        Keskustelu oik.yo:den ynnä muiden lukutaidottomien kanssa on ylipäänsä ollut hyödytöntä tällä palstalla. Niin nytkin, joten keskustelu on osaltani päättynyt.


      • Oik. yo
        Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

        Puhut täyttä pötyä.

        >>Kaikki perustelusi olivat väärin. Väitit, että koska kauppiaan on pakko myydä liikkeestä tavaraa, niin on hänen myös päästettävä asiakas sisään.>>

        En ole väittänyt, että kauppiaan on pakko myydä tavaraa tai mitään muutakaan. Lukutaito on ensimmäinen edellytys vastaamiselle!!

        Toin esiin ainoastaan, että mymälään sisään pääsemisen ja myynnin välillä ei ole asiallista eroa. Muuten en käsitellyt asian sopimusoikeudellista puolta (sopimusvapaus/-pakko).

        Edelleen pitää paikkansa, että kauppias harjoittaa syrjintää, jos ei palvele yksittäistä asiakasta tämän henkilöön liittyvästä syystä.

        Keskustelu oik.yo:den ynnä muiden lukutaidottomien kanssa on ylipäänsä ollut hyödytöntä tällä palstalla. Niin nytkin, joten keskustelu on osaltani päättynyt.

        Kaikki pystyvät lukemaan, mitä kirjoitit aikaisemmin. Ja se oli virheellistä.
        Et pysty tätä myöntämään ja hyökkäätkin (tosin täysin idioottimaisin sanoin) toisten päälle.

        "En ole väittänyt, että kauppiaan on pakko myydä tavaraa tai mitään muutakaan. Lukutaito on ensimmäinen edellytys vastaamiselle!! "

        Laki niin kuin luetaan kuitenkin kirjoitti:

        "Kauppaan sisäänpääsyn ja asiakkaalle myymisen välillä ei ole kyllä mitään eroa. Kumman asian osalta kauppiaan on palveltava asiakasta yleisesti käytössä olevin ehdoin. Jos siis kauppias myy vähinttäiskauppiaana yleisesti ihmisille tavaroita ja palveluksia, asiakkaan on päästävä samoilla ehdoilla myymälään ja saatava tehdä ostoksensa. "

        Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraa. "Asiakkaan on saatava tehdä ostoksensa."


      • Laki niin kuin luetaan
        Oik. yo kirjoitti:

        Kaikki pystyvät lukemaan, mitä kirjoitit aikaisemmin. Ja se oli virheellistä.
        Et pysty tätä myöntämään ja hyökkäätkin (tosin täysin idioottimaisin sanoin) toisten päälle.

        "En ole väittänyt, että kauppiaan on pakko myydä tavaraa tai mitään muutakaan. Lukutaito on ensimmäinen edellytys vastaamiselle!! "

        Laki niin kuin luetaan kuitenkin kirjoitti:

        "Kauppaan sisäänpääsyn ja asiakkaalle myymisen välillä ei ole kyllä mitään eroa. Kumman asian osalta kauppiaan on palveltava asiakasta yleisesti käytössä olevin ehdoin. Jos siis kauppias myy vähinttäiskauppiaana yleisesti ihmisille tavaroita ja palveluksia, asiakkaan on päästävä samoilla ehdoilla myymälään ja saatava tehdä ostoksensa. "

        Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraa. "Asiakkaan on saatava tehdä ostoksensa."

        ..kirjoittajaa en ole vielä koskaan aikaisemmin täällä tavannut.

        Missään ei edelleenkään ole kirjoittanut mitään sopimuspakosta tai kauppiaan pakosta myydä tai palvella jotakuta. Jos et tätä käsitä, ei kun takaisin peruskouluun äidinkielen tunneille.

        Puhuin ainoastaan syrjinnästä ja se on todellakin eria asia kuin sinun kirjoituksistani esittämäsi tulkinnat. Palstalla olen kyllä aiemmin käsitellyt myös kaupan sopimusvapautta, mutta se keskustelu on osaltani jo käyty.

        Siis:

        "Asiakkaan on saatava tehdä ostoksensa."

        -> Asiakasta ei voi yksinomaan hänen henkilöönsä liittyvästä syystä kieltäytyä myymästä tuotetta, joka on kaupassa yleisesti käytettävin ehdoin myytävänä. Toisin toimien kauppias syyllistyy rangaistavaan syrjintään.


    • Laki niin kuin luetaan

      He 94/93 sanoo:
      "Ehdotuksessa määritellään ne elämänalueet, joilla syrjintä on kiellettyä, nykyistä rikoslain 13 luvun 6 §:ää laajemmin. Sellaisia ovat ehdotuksen mukaan elinkeinotoiminta, ammatin harjoittaminen, yleisönpalvelu, virkatoimi tai muu julkinen tehtävä taikka julkisen tilaisuuden tai yleisen kokouksen järjestäminen. Tekijäpiiri on luonnehdittu yleisluonteisesti, joten syrjintään voivat syyllistyä kyseisten toimintojen harjoittajien ohella myös heidän palveluksessaan tai avustajinaan olevat henkilöt, esimerkiksi ravintolan palveluksessa oleva vahtimestari, ammatinharjoittajan vastaanottoavustaja, virkamiehen alaisena toimiva avustava henkilö tai julkisen tilaisuuden järjestämisessä apuna oleva henkilö.

      Epäyhdenvertainen kohtelu ei olisi ehdotuksen mukaan syrjintänä rangaistavaa, jos siihen on hyväksyttävä syy. Tällainen syy saattaa pohjautua oikeusjärjestykseen tai kansalaisten vakiintuneisiin oikeuskäsityksiin. Rangaistussäännöksessä tai sen perusteluissa ei kuitenkaan voida esittää tyhjentävää luetteloa niistä perusteista, jotka oikeuttavat muutoin syrjintänä rangaistavaan kohteluun.

      Ensinnäkin eriarvoisen kohtelun perustana voivat olla oikeussäännökset ja niiden nojalla pätevästi annetut viranomaisten määräykset. Niinpä esimerkiksi kieltäytyminen myymästä tupakkatuotteita kuuttatoista vuotta nuoremmalle henkilölle ei voi olla syrjintää iän perusteella, kuten ei myöskään kieltäytyminen myymästä alkoholijuomia henkilölle, joka ei niitä saisi ostaa. Autoliike voi kieltäytyä myymästä autoa nuorelle, joka ilmeisesti ei sitä saisi ajaa, tai kalliin esineen myyjä voi kieltäytyä myymästä sitä alaikäiselle, jos on ilmeistä, ettei hän olisi oikeutettu määräämään sen ostamiseen tarvittavasta rahasummasta. Elokuvanäytäntöön pääsyä voidaan rajoittaa elokuvien luonteen perusteella tiettyä ikärajaa nuoremmilta. On myös olemassa huomattava määrä ikään perustuvia sosiaali- ja muita etuuksia, kuten myös perhesuhteisiin perustuvia tai perhesuhteiden perusteella suuruudeltaan määräytyviä sosiaalietuuksia. Oikeussäännöksin on määritelty esimerkiksi oppilaitosten kieli, jolloin oppilaitokseen pääsevien rajoittaminen kyseisenkielisiin henkilöihin ei ole muihin kohdistuvaa syrjintää.

      Syrjintäsäännöksellä ei rajoiteta muualla lainsäädännössä suotua mahdollisuutta harjoittaa asiakasvalintaa liikkeen tason ylläpitämiseksi. Tällainen säännös on muun muassa majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen (727/91) 10 §:ssä. Jos liikkeen ''toiminta-ajatuksen vuoksi'' tietyn ravintolan asiakkailta yleisesti edellytetään juhlavaa pukeutumista, on sallittua kieltäytyä päästämästä ravintolaan henkilöä, joka ei tätä edellytystä täytä. Sen sijaan syrjintäsäännöksen vastaista olisi evätä pääsy liikkeeseen henkilöltä, jonka asu on juhlava, mutta kuuluu asianomaisen ryhmän kulttuurisidonnaiseen pukeutumiseen.

      Hyväksyttävät syyt erilaiselle kohtelulle voivat johtua myös harjoitetun toiminnan luonteesta. Esimerkiksi tietyn kansanryhmän tunnuksina pidettävien vaatteiden valmistaja voi kieltäytyä muunlaisten kansanryhmien asusteiden valmistamisesta. Koulutuspalvelujen tarjonta voi olla perusteltua järjestää osanottajien äidinkielen mukaan. Eräillä palvelualoilla on vakiintunut tapa järjestellä palvelut asiakkaiden sukupuoli huomioon ottaen (esimerkiksi terveydenhoito, liikuntapaikat, kylpylät, uimahallit). Palvelut voivat olla sisällöltään tarkoitettuja ikään perustuville erityisryhmille kuten nuorisolle tai vanhuksille. Kirkkojen tai uskontokuntien järjestämät tilaisuudet voivat olla tarkoitettuja vain kyseisen uskonnon omaksuneille. Poliittisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla järjestöillä on oppilaitoksia, joihin pääsyn eräänä perusteena voi olla kyseisen järjestön aatemaailman hyväksyminen. Myös tiedotusvälineillä voi olla aatteellisia linjoja, joita ne ovat oikeutettuja noudattamaan, vaikka se merkitsisi esimerkiksi kieltäytymistä julkaisemasta kirjoitusta poliittisin perustein tai tietyn aatesuunnan vaali-ilmoitusta.

      Hyväksyttävänä syynä sille, että ei palvele säännöksessä tarkoitettuja ihmisiä, voi olla palvelun vaatima erityinen ammattitaito tai -tieto, jota asianomaisella itsellään ei ole käytettävissä. Myös tällaisten palvelujen antamiseen tarvittavien välineiden puuttuminen voi olla hyväksyttävä syy. Esimerkiksi kansallista tai etnistä alkuperää olevan kansanryhmän erityispalvelujen tarjoaminen voi edellyttää poikkeuksellista perehtyneisyyttä asianomaisen kansanryhmän tapoihin ja kulttuuriin. Näin ollen esimerkiksi vaatteiden valmistaja ei syyllisty syrjintään kieltäytyessään valmistamasta tietyn ryhmän kansallispukua, jos häneltä puuttuu siihen tarvittava tieto, taito ja välineet. Terveydenhuollossa on otettava huomioon se, että on olemassa erilaisia vain toiseen sukupuoleen rajoittuneita sairauksia, joiden hoito vaatii erikoistumista. Jos palvelujen antamisen edellytyksenä on tietynlainen kielitaito, kieltäytymistä ei taidon puuttuessa voida pitää kieleen perustuvana syrjintänä.

      Hyväksyttävänä syynä erilaiselle kohtelulle saattaa olla pyrkimys edistää syrjittyjen tai muusta syystä erityisen tuen tarpeessa olevien väestöryhmien asemaa. Syrjintänä ei ole pidettävä esimerkiksi erityisten asumispalvelujen kehittämistä yksinhuoltajia tai pakolaisia varten. Ongelmallisempia ovat ne tapaukset, joissa useat tahot kilpailevat samoista eduista tilanteessa, jossa eri tukemiskriteerit vaikuttavat eri suuntaan. Hyväksyttävän erilliskohtelun tulisi tällaisissa tapauksissa yleensä perustua nimenomaisiin, yleisesti tiedostettuihin ja hyväksyttyihin ohjelmiin, kuten esimerkiksi naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain 9 §:ssä on tarkoitettu.

      Pyrkimys pitää yksityiselämän ratkaisut rangaistussäännöksen soveltamisen ulkopuolella saattaa myös heijastua elinkeinotoiminnan tai ammatin harjoittamisessa tapahtuvan menettelyn hyväksyttävyyden arviointiin. Silloin kun esimerkiksi elinkeinon harjoittaja ei esiinny palvelusten tarjoajana vaan itse etsii palveluksia tai liikekumppaneita, ei voida pitää rangaistavana sellaista henkilökohtaisten mieltymysten noudattamista, joka esimerkiksi virkatoiminnassa olisi kiellettyä."

      Liikkeenharjoittaja voi siis toiminta-ajatuksensa perusteella suhteellisen vapaasti valita asiakkaita syyllistymättä syrjintään.

      Syrjinnän rangaistavuuden perusedellytys on asian luonnosta johtuen ns. syrjintäperusteen olemassaolo. Se on kuitenkin määritelty varsin laaja-alaiseksi kirjoittamalla lakiin "tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella".

      Hallituksen esitys täsmentää:
      "Syrjintäperusteina säännöksessä mainittaisiin ensin sellaisia perusteita, jotka liittyvät pysyväisluonteisiin henkilön ominaisuuksiin tai kuuluvat yksityiselämän alaan." ja myöhemmin seuraavasti: "Muulla rinnastettavalla seikalla tarkoitetaan esimerkiksi elinkeinotoimintaa tai muuta kansalaistoimintaa kuin poliittista toimintaa, kuten yhdistystoimintaa tai vaikkapa tiettyä vapaa-ajan harrastusta."

      • Oik. yo

        Kulta pieni ei nyt ymmärrä yhtään mitään kirjoittamastaan.

        Kyseisellä viittauksella ei ole MITÄÄN tekemistä sen kanssa, voiko myyjä kieltäytyä myymästä tiettyä artikkelia asiakkaalleen.

        Nimimerkki "tarkkailijan" kehotuksesta jätän palstan osaltani kokonaan.


      • Laki niin kuin luetaan
        Oik. yo kirjoitti:

        Kulta pieni ei nyt ymmärrä yhtään mitään kirjoittamastaan.

        Kyseisellä viittauksella ei ole MITÄÄN tekemistä sen kanssa, voiko myyjä kieltäytyä myymästä tiettyä artikkelia asiakkaalleen.

        Nimimerkki "tarkkailijan" kehotuksesta jätän palstan osaltani kokonaan.

        >>Kyseisellä viittauksella ei ole MITÄÄN tekemistä sen kanssa, voiko myyjä kieltäytyä myymästä tiettyä artikkelia asiakkaalleen.>>

        Korostuksesi on mainio. Ja osoittaa lukutaitosi totaalisen rappeutumisen.

        Sanottiinko aiemmin siteeraamassani hallituksen esityksessä jotakin myynnistä kieltäytymisestä:

        "Niinpä esimerkiksi kieltäytyminen myymästä tupakkatuotteita kuuttatoista vuotta nuoremmalle henkilölle ei voi olla syrjintää iän perusteella, kuten ei myöskään kieltäytyminen myymästä alkoholijuomia henkilölle, joka ei niitä saisi ostaa. Autoliike voi kieltäytyä myymästä autoa nuorelle, joka ilmeisesti ei sitä saisi ajaa, tai kalliin esineen myyjä voi kieltäytyä myymästä sitä alaikäiselle, jos on ilmeistä, ettei hän olisi oikeutettu määräämään sen ostamiseen tarvittavasta rahasummasta."

        Ei voi kuin ihmetellä väitettäsi, että hallituksen ko. kohdalla ei olisi mitään tekemistä sen kanssa, voiko myyjä kieltäytyä myymästä tiettyä tuotetta asiakkaalle. Sitähän käsitellään siinä expressis verbis, nimenomaisesti ja jokaisen LUKUTAITOISEN suomen kieltä hallitsevan ymmärtämin sanoin.

        Oik.yo:kin voi puolestani käyttää sanavapauttaan jatkossakin tälläkin palstalla, mutta toisten kirjoitusten vääristely ja sanojen paneminen toisen "suuhun" ei ole etiketin mukaan sallittua.


      • myös opiskelija
        Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

        >>Kyseisellä viittauksella ei ole MITÄÄN tekemistä sen kanssa, voiko myyjä kieltäytyä myymästä tiettyä artikkelia asiakkaalleen.>>

        Korostuksesi on mainio. Ja osoittaa lukutaitosi totaalisen rappeutumisen.

        Sanottiinko aiemmin siteeraamassani hallituksen esityksessä jotakin myynnistä kieltäytymisestä:

        "Niinpä esimerkiksi kieltäytyminen myymästä tupakkatuotteita kuuttatoista vuotta nuoremmalle henkilölle ei voi olla syrjintää iän perusteella, kuten ei myöskään kieltäytyminen myymästä alkoholijuomia henkilölle, joka ei niitä saisi ostaa. Autoliike voi kieltäytyä myymästä autoa nuorelle, joka ilmeisesti ei sitä saisi ajaa, tai kalliin esineen myyjä voi kieltäytyä myymästä sitä alaikäiselle, jos on ilmeistä, ettei hän olisi oikeutettu määräämään sen ostamiseen tarvittavasta rahasummasta."

        Ei voi kuin ihmetellä väitettäsi, että hallituksen ko. kohdalla ei olisi mitään tekemistä sen kanssa, voiko myyjä kieltäytyä myymästä tiettyä tuotetta asiakkaalle. Sitähän käsitellään siinä expressis verbis, nimenomaisesti ja jokaisen LUKUTAITOISEN suomen kieltä hallitsevan ymmärtämin sanoin.

        Oik.yo:kin voi puolestani käyttää sanavapauttaan jatkossakin tälläkin palstalla, mutta toisten kirjoitusten vääristely ja sanojen paneminen toisen "suuhun" ei ole etiketin mukaan sallittua.

        Kyseisessä hallituksen esityksessä käsitellään syrjintää. Syrjintä voi tapahtua esimerkiksi iän perusteella. Alusta asti on ollutkin selvää, että myyjä ei voi kieltäytyä syrjivin perustein. Tämän Oik. yo:kin totesi.

        Myyjä voi kuitenkin olla myymättä tuotettaan ihmiselle, josta ei henkilökohtaisesti pidä. Tämäkään ei tosin saa johtua syrjivästä syystä.

        Koko keskustelun pointti on se, pitääkö myyjän päästää asiakas kauppaansa. Nimimerkin "laki niin kuin luetaan" mukaan pitää, koska asiakkaalle pitää myös myydä. Olen Oik. yo:n kanssa samaa mieltä siitä, että "laki niin kuin luetaan" väitti aluksi, että myyjä ei voi kieltäytyä myymästä tuotteita, joita se myy muillekin yleisesti. Väliä ei olisi sillä, onko syy syrjivä vai ei. Tämän jokainen lukutaitoinen pystyy myös toteamaan lukemalla ketjun läpi.

        Toiset nimimerkit eivät näytä myöntävän virheitään ja koettavat vääntää sanomaansa väkisin kritiikin mukaiseksi.


      • Laki niin kuin luetaan
        myös opiskelija kirjoitti:

        Kyseisessä hallituksen esityksessä käsitellään syrjintää. Syrjintä voi tapahtua esimerkiksi iän perusteella. Alusta asti on ollutkin selvää, että myyjä ei voi kieltäytyä syrjivin perustein. Tämän Oik. yo:kin totesi.

        Myyjä voi kuitenkin olla myymättä tuotettaan ihmiselle, josta ei henkilökohtaisesti pidä. Tämäkään ei tosin saa johtua syrjivästä syystä.

        Koko keskustelun pointti on se, pitääkö myyjän päästää asiakas kauppaansa. Nimimerkin "laki niin kuin luetaan" mukaan pitää, koska asiakkaalle pitää myös myydä. Olen Oik. yo:n kanssa samaa mieltä siitä, että "laki niin kuin luetaan" väitti aluksi, että myyjä ei voi kieltäytyä myymästä tuotteita, joita se myy muillekin yleisesti. Väliä ei olisi sillä, onko syy syrjivä vai ei. Tämän jokainen lukutaitoinen pystyy myös toteamaan lukemalla ketjun läpi.

        Toiset nimimerkit eivät näytä myöntävän virheitään ja koettavat vääntää sanomaansa väkisin kritiikin mukaiseksi.

        Niin. Kirjoitin siis vastauksena sgl-kouluttajan kirjoittamaan viestiin. Otin rajatusti kantaa hänen esittämäänsä näkökohtaan, voiko myyjä estää asiakkaan sisäänpääsyn ja toisaalta kieltäytyä myymästä. Kannanotossani selvästi esitin, että näiden välillä ei ole eroa. Tarkoitin siis JOS asiakkaan sisäänpääsyn voi estää, saa myös olla myymättä (tai päinvastoinkin) tai JOS asiakkasta on palveltava, on myös päästettävä sisään.

        Viestini "Pääsy, myynti":
        "Kauppaan sisäänpääsyn ja asiakkaalle myymisen välillä ei ole kyllä mitään eroa. Kummankin asian osalta kauppiaan on palveltava asiakasta yleisesti käytössä olevin ehdoin. Jos siis kauppias myy vähittäiskauppiaana yleisesti ihmisille tavaroita ja palveluksia, asiakkaan on päästävä samoilla ehdoilla myymälään ja saatava tehdä ostoksensa.

        Myymälän toiminta-ajatus onkin sitten kauppiaan suhteellisen vapaasti valittavissa, mutta tämä tulee olla etukäteen mainittu tai muuten selvä asiakaskunnalle. Esim. kampaamo vain naisille, jolloin kampaajan ei tarvitse palvella miehiä. Toiminta-ajatuskaan ei saa olla syrjivä: esim. ravintola vain valkoihoisille, heteroille."

        Viimeisessä virkkeessä lukee selvästi, että TOIMINTA-AJATUSKAAN ei saa olla syrjivä. Olen siis nimenomaisesti puhunut koko viestissäni syrjinnästä ja vain tästä. Sopimuspakosta tai muustakaan sopimusoikeudelliseen puoleen liittyvästä en esitä kannanottoja.

        >>Koko keskustelun pointti on se, pitääkö myyjän päästää asiakas kauppaansa.>>

        En ota vastuuta siitä, mitä sgl-kouluttaja on asiasta sanonut.

        >>Nimimerkin "laki niin kuin luetaan" mukaan pitää, koska asiakkaalle pitää myös myydä.>>

        En ole tällaista väittänyt. Ks. edellä.

        >>Olen Oik. yo:n kanssa samaa mieltä siitä, että "laki niin kuin luetaan" väitti aluksi, että myyjä ei voi kieltäytyä myymästä tuotteita, joita se myy muillekin yleisesti.>>

        Tässä sitten vastaustani tulkitaan vapaasti. Sinustakin olen siis väittänyt jotakin sopimuspakosta tai muusta vastaavasta. Niinkö?

        Katsopa edellä. Käytänkö sellaisia sanoja? Vai laittaako joku niitä suuhuni? Miten huomioit asiayhteyden? Sanon selvästi, että toiminta-ajatusKAAN ei saa olla syrjivä. Puhun siis koko viestissä vain syrjinnästä. Tämän luulisi jokaiselle asiaan perehtyneelle olevan selvää, niin kuin oletan sgl-kouluttajallekin olleen. Hänelle vastasin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki

      "Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."
      Maailman menoa
      67
      2297
    2. Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille

      Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.
      Maailman menoa
      228
      2219
    3. Onko kivaa jättää

      elämän suurin rakkaus hiljaisuuteen?
      Ikävä
      120
      1498
    4. Jopa Espanjassa talous kasvaa, Purra vain irvistelee

      Huomaa kuinka Purra on Suomen historian huonoin miniseteri, joka ei ole saanut aikaiseksi kuin tuhoa, Siis jopa vasemmis
      Maailman menoa
      24
      1323
    5. Kauppalehti - Törkeä skandaali paljastui: Espanja käytti EU-rahoja ihan muuhun kuin piti

      Espanja on käyttänyt miljardeja euroja EU:n elpymisavustuksia eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin – ja pyytää lisää. Espanj
      Maailman menoa
      21
      1252
    6. Mitä haluaisit sanoa hänelle tänään?

      Kerro tähän viestisi. 🍭🍡🍦
      Ikävä
      126
      1225
    7. En kerro nimeäsi nainen

      Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin
      Ikävä
      71
      1210
    8. Olet kiva ihminen

      En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli
      Ikävä
      73
      969
    9. Uuden upotuskasteen vaiettu ongelma

      Alkuseurakunnan kaste oli useamman vuosisadan upotuskaste, joka toimitettiin joko ulkona luonnon vesistöissä tai kasteki
      Kaste
      102
      969
    10. Auta mua mies

      Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.
      Ikävä
      77
      922
    Aihe