Miksi Suomessa opiskellaan helposti maisteriksi?

Keskustelua

Nyt kun bolognan prosessilla on sentään saatu kandidaatti ja maisteriopinnot erillisiksi kokonaisuuksiksi yms., niin mistähän johtuu edelleen, että Suomessa maisteri on eräänlainen vakiotaso johon kouluttaudutaan ja johon on helppo kouluttautua yliopistopohjalta? Huomatkaa, kuten esimerkiksi AMK:ssa tutkinnot jätetään bachelor-tasoisiksi ja YAMK vaatii näyttöjä, jotta sitä pääsee suorittamaan. Miksi yliopistossa yleensäkään näennäisesti koulutetaan työelämän ammattilaisia?

Monessa muussa maassa bachelor-taso (usein 4 vuotta) riittää työelämään siirtymiseen ja graduate-tutkinnot ovat suunnattu niille, jotka haluavat syventää opintojaan, syventyä tutkimukseen tai hakeutua tohtoriohjelmiin. Graduate-tutkintoihin hakeutuvien soveltuvuus myös testataan, jotta saadaan se bachelor-tason jälkeinen löysin aines pois. Tottakai Suomen koulutusjärjestelmä on erilailla järjestynyt, mutta onko tässä nyt oikeasti kauheasti järkeä ja olisiko järjestelmää kenties joskus tai pikkuhiljaa syytä muuttaa? Vaikka esimerkiksi sen takia ettei tukita tohtorintutkintoputkea ihmisillä, jotka hakevat sillä maisterista erottumista ja "parempia töitä", mutta joiden tutkimus- ja opetuspanos saattaa jäädä kyseenalaiseksi, tai kouluteta turhaan ylioppineita maistereita, jotka hakeutuvat koulutusta vastaamattomiin töihin tai joilla se oppinoista suoriutumisenkaan taso ei päätä huimaa.

3

588

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Uusi_elämä

      Ihan hyviä mielipiteitä kirjoituksessasi. Kaikkeen tuohon tietysti osaltaan vaikuttaa se, että "tavallisella" AMK-tutkinnolla tai kandin papereilla ei välttämättä saa sellaista työtä, jota haluaa. Tiedän paljon tradenomeja, jotka istuvat pankin kassapalveluissa (eli tekevät samaa työtä kuin esimerkiksi ammattikoulua käyvät työharjoittelijat) eikä ylenemismahdollisuuksia paljon ole. Mikäli tavoittelee esimerkiksi esimiestason tehtäviä, ei ole paljon muuta vaihtoehtoa kuin opiskella lisää. Monessa työpaikassa haetaan "ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta", eikä vähempi riitä. Pitäisikö myös työnantajien miettiä, tarvitsevatko työhön tutkintoa vai oikeaa, ehkäpä kadehdittavan työkokemuksen ja sitä kautta asiantuntijuutta hankkineen ihmisen?

      En missään nimessä väitä, että olisi huono asia vaatia koulutusta, päinvastoin. Tässä vain ajatuksia, mistä johtuu se, että kouluttaudutaan "liikaa". Mutta mikä on liikaa? Taitaa olla niin, että Suomen kaltaisessa maassa se "normitaso" vain nousee väistämättä korkeammaksi eikä alempi korkeakoulututkinto enää riitä. Tällöin väistämättä opiskelijoita hakeutuu seuraavalle tasolle, ja tuo taso taas ruuhkautuu. Sen jälkeen etsitään töitä tai kouluttaudutaan vielä lisää jotta erottaudutaan muista vastaavan koulutuksen saaneista.

      Tämä taitaa olla ikuisuuskysymys jonka heitit ilmoille ja "vastauksia" on enemmän kuin vastaajia. :)

      • Keskustelua

        "Tämä taitaa olla ikuisuuskysymys jonka heitit ilmoille ja "vastauksia" on enemmän kuin vastaajia. :)"

        No jaa, ja viime kädessähän kysymys kuuluu opetusministeriölle. Mielestäni kysymys on varsin ajankohtainen, kun talouden taantuma ja siihen liittyvä työttömyys ajavat ihmisiä takaisin koulun penkille, AMK-systeemin roolia ja suhdetta yliopistoon ihmetellään edelleen, Bolognan prosessi pyrki jo osaltaan yhtenäistämään koulutusalueita keskenään yhteensopivimmiksi, työttömyyskortistoon johtaville aloille (yli)kouluttamisesta on ollut puhetta, ihmisten yleisestä ylikouluttamisesta ja moneen kertaan eri aloille kouluttautumisesta on ollut keskustelua, kuten myös tohtorintutkintojen tutkimusmerkityksestä ja apurahojen myöntämisestä ja riittävyydestä.

        Suurin kysymys liittyy otsikkoon, eli onko meillä liian helppoa kouluttautua ja siksi ylikouluttaudutaan? Jos vaikka bachelor-tason jälkeen pitäisi hakea pääsykokeiden kautta maisteritason opintoihin, niin koko bachelor-tason suorittaneista pienempi osa jatkaisi opintojaan ainakaan välittömästi ja osa saataisiin jo 3 tai 4 vuoden opiskeluilla siirrettyä työelämään, josta tietysti koulun penkille voi palata myöhemmin halutessaan. 4 vuoden bachelor-tutkinnolla saataisiin sitä pohjakoulutusaikaa pidennettyä (vrt. kandi 3 vuotta) ja siten täydemmäksi ja säästettäisiin (ajallisesti ja taloudellisesti) vuosi koulutusaikaa niiltä, jotka eivät suorita ylempää kk-tutkintoa.

        Onhan Suomen koulutusjärjestelmä kaikinpuolin hyvin reilu ja hyvä, joten ei auta valittaa. Esimerkiksi ilmaisesta (vähintään ensimmäisestä) koulutuksesta ei pitäisi luopua. Mutta nämä mainitut seikat tuntuvat herättävän ajatuksia eräänlaisina koulutusjärjestelmän ongelmina. Informaatioteknologian ansiosta opiskelu yleensä on sitäpaitsi helpompaa kuin koskaan aikaisemmin.


      • Keskustelua

        Ja mitä tulee koulutusta vastaavaan työhön eli esimerkiksi esimiestehtäviin, niin eihän niitä töitä ole suhteessa mitenkään samaa määrää kuin niitä "alempia" paikkoja. Ts. vain harvat otetaan tai päätyvät esimiestehtäviin ja ketään tai ainakaan nykyistä määrää ei kouluteta "esimiestehtääviin". Ja eivät kaikki edes (etenkään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista) tee koulutustaan vastaavaa tai koulutuspohjaansa kehittävää työtä, todennäköisesti koska korkeakoulutettuja on liikaa elinkeino- ja tutkimuselämän tarpeisiin, ellei ala yrittäjäksi. Samalla monista "alempien tasojen" osaajista on pulaa.

        Mielestäni myös "esimiestehtävät" ovat ilmiselvästi sellainen asia, johon ei etenkään teoreettispohjaisella koulutuksella voida tarpeeksi vaikuttaa. Johtotehtäviin sopivat parhaiten alan ammattilaiset, entiset osaajat ja työssäoppijat ja sitä varten niihin tehtäviin pitäisi edetä työn kautta tai sitten omassa yrityksessä.

        Työnantajien "koulutusvaatimukset" heijastelevat tietysti yhteiskunnan koulutustrendiä. Mikäli jokin "taso" nähdään standardina, niin siitä poikkeaminen katsotaan poikkeavaksi. Ehkä Suomessa ajatellaan maisterintutkintoa samanlailla kuin muualla bachelor-tason tutkintoa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. SDP haluaa LISÄÄ veroja bensa-autoille!

      Sdp:n vaihtoehtobudjetti esittää polttomoottoriautoille lisää veroja Sdp esittää tuoreessa vaihtoehtobudjetissaan verot
      Maailman menoa
      256
      18114
    2. Riikka se jytkytti BKT:stä nyt 0,3 prosenttia pois

      Ja vain kolmessa kuukaudessa! Vuositasollahan tuo tarkoittaa reilun prosentin pudotusta. Pärjäisi varmaan lasketteluss
      Maailman menoa
      71
      10316
    3. Vasemmistoaate on aatteista jaloin

      Kaikki saavat ja kukaan ei jää ilman. Kuka tuollaista voisi vastustaa?
      Maailman menoa
      331
      6800
    4. Persut: haluamme lisää veroja!

      Lisää lisää veroja huutaa persukuoro. Veroila Suomi nousuun! "Uusi matkailuvero eli matkailijamaksu peritään esimerki
      Maailman menoa
      29
      4555
    5. Mihin kaikkeen sinä ihastuit hänessä

      Mikä oli se asia mikä vei jalat altasi? ❤️ Oliko jotain erityistä tilannetta vai tunne? Kenties monen sattuman summa? Ai
      Ikävä
      54
      4196
    6. Brittiläinen vasemmistolehti: Sanna Marin oli vihdoin rehellinen

      Nyt tulee pahasti lunta tupaan Seiskan tähtitytölle. Ex-pääministerin kirjaa arvostellaan latteuksista ja itsekehusta.
      Maailman menoa
      79
      3298
    7. "Purra löylytti oppositiota", sanoi naistoimittaja Pöllöraadissa

      Kyllä, Purra tekee juuri sitä työtä mitä hänen tuossa asemassa pitää tehdä, hän antaa oppositiolle takaisin samalla mita
      Maailman menoa
      115
      2931
    8. Alexander C. G. riisti demari-Veijolta arvonimen

      "Stubb myönsi 66 arvonimeä ja peruutti yhden arvonimen. Presidentti Tarja Halonen myönsi Baltzarille kulttuurineuvoksen
      Maailman menoa
      93
      2442
    9. MTV: Timo Jutila lataa suoraa tekstiä Pippa Laukan tylystä kritiikistä tosi-tv-kuvausten jälkeen

      Juti sai kuulla kyllä kunniansa Olet mitä syöt -ohjelmassa elintavoistaan! Toki olihan siinä aika paljon rasvaista syötä
      Painonhallinta
      22
      1684
    10. Jos samassa autossa istuu romani, somali ja venäläinen, kuka ajaa?

      Arvioiden mukaan romanit lähtivät noin 1000-luvulla liikkeelle pohjois-Intiasta. Nyt 1000 vuotta myöhemmin he ovat levit
      Maailman menoa
      21
      1603
    Aihe