Miksi Suomessa opiskellaan helposti maisteriksi?

Keskustelua

Nyt kun bolognan prosessilla on sentään saatu kandidaatti ja maisteriopinnot erillisiksi kokonaisuuksiksi yms., niin mistähän johtuu edelleen, että Suomessa maisteri on eräänlainen vakiotaso johon kouluttaudutaan ja johon on helppo kouluttautua yliopistopohjalta? Huomatkaa, kuten esimerkiksi AMK:ssa tutkinnot jätetään bachelor-tasoisiksi ja YAMK vaatii näyttöjä, jotta sitä pääsee suorittamaan. Miksi yliopistossa yleensäkään näennäisesti koulutetaan työelämän ammattilaisia?

Monessa muussa maassa bachelor-taso (usein 4 vuotta) riittää työelämään siirtymiseen ja graduate-tutkinnot ovat suunnattu niille, jotka haluavat syventää opintojaan, syventyä tutkimukseen tai hakeutua tohtoriohjelmiin. Graduate-tutkintoihin hakeutuvien soveltuvuus myös testataan, jotta saadaan se bachelor-tason jälkeinen löysin aines pois. Tottakai Suomen koulutusjärjestelmä on erilailla järjestynyt, mutta onko tässä nyt oikeasti kauheasti järkeä ja olisiko järjestelmää kenties joskus tai pikkuhiljaa syytä muuttaa? Vaikka esimerkiksi sen takia ettei tukita tohtorintutkintoputkea ihmisillä, jotka hakevat sillä maisterista erottumista ja "parempia töitä", mutta joiden tutkimus- ja opetuspanos saattaa jäädä kyseenalaiseksi, tai kouluteta turhaan ylioppineita maistereita, jotka hakeutuvat koulutusta vastaamattomiin töihin tai joilla se oppinoista suoriutumisenkaan taso ei päätä huimaa.

3

578

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Uusi_elämä

      Ihan hyviä mielipiteitä kirjoituksessasi. Kaikkeen tuohon tietysti osaltaan vaikuttaa se, että "tavallisella" AMK-tutkinnolla tai kandin papereilla ei välttämättä saa sellaista työtä, jota haluaa. Tiedän paljon tradenomeja, jotka istuvat pankin kassapalveluissa (eli tekevät samaa työtä kuin esimerkiksi ammattikoulua käyvät työharjoittelijat) eikä ylenemismahdollisuuksia paljon ole. Mikäli tavoittelee esimerkiksi esimiestason tehtäviä, ei ole paljon muuta vaihtoehtoa kuin opiskella lisää. Monessa työpaikassa haetaan "ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta", eikä vähempi riitä. Pitäisikö myös työnantajien miettiä, tarvitsevatko työhön tutkintoa vai oikeaa, ehkäpä kadehdittavan työkokemuksen ja sitä kautta asiantuntijuutta hankkineen ihmisen?

      En missään nimessä väitä, että olisi huono asia vaatia koulutusta, päinvastoin. Tässä vain ajatuksia, mistä johtuu se, että kouluttaudutaan "liikaa". Mutta mikä on liikaa? Taitaa olla niin, että Suomen kaltaisessa maassa se "normitaso" vain nousee väistämättä korkeammaksi eikä alempi korkeakoulututkinto enää riitä. Tällöin väistämättä opiskelijoita hakeutuu seuraavalle tasolle, ja tuo taso taas ruuhkautuu. Sen jälkeen etsitään töitä tai kouluttaudutaan vielä lisää jotta erottaudutaan muista vastaavan koulutuksen saaneista.

      Tämä taitaa olla ikuisuuskysymys jonka heitit ilmoille ja "vastauksia" on enemmän kuin vastaajia. :)

      • Keskustelua

        "Tämä taitaa olla ikuisuuskysymys jonka heitit ilmoille ja "vastauksia" on enemmän kuin vastaajia. :)"

        No jaa, ja viime kädessähän kysymys kuuluu opetusministeriölle. Mielestäni kysymys on varsin ajankohtainen, kun talouden taantuma ja siihen liittyvä työttömyys ajavat ihmisiä takaisin koulun penkille, AMK-systeemin roolia ja suhdetta yliopistoon ihmetellään edelleen, Bolognan prosessi pyrki jo osaltaan yhtenäistämään koulutusalueita keskenään yhteensopivimmiksi, työttömyyskortistoon johtaville aloille (yli)kouluttamisesta on ollut puhetta, ihmisten yleisestä ylikouluttamisesta ja moneen kertaan eri aloille kouluttautumisesta on ollut keskustelua, kuten myös tohtorintutkintojen tutkimusmerkityksestä ja apurahojen myöntämisestä ja riittävyydestä.

        Suurin kysymys liittyy otsikkoon, eli onko meillä liian helppoa kouluttautua ja siksi ylikouluttaudutaan? Jos vaikka bachelor-tason jälkeen pitäisi hakea pääsykokeiden kautta maisteritason opintoihin, niin koko bachelor-tason suorittaneista pienempi osa jatkaisi opintojaan ainakaan välittömästi ja osa saataisiin jo 3 tai 4 vuoden opiskeluilla siirrettyä työelämään, josta tietysti koulun penkille voi palata myöhemmin halutessaan. 4 vuoden bachelor-tutkinnolla saataisiin sitä pohjakoulutusaikaa pidennettyä (vrt. kandi 3 vuotta) ja siten täydemmäksi ja säästettäisiin (ajallisesti ja taloudellisesti) vuosi koulutusaikaa niiltä, jotka eivät suorita ylempää kk-tutkintoa.

        Onhan Suomen koulutusjärjestelmä kaikinpuolin hyvin reilu ja hyvä, joten ei auta valittaa. Esimerkiksi ilmaisesta (vähintään ensimmäisestä) koulutuksesta ei pitäisi luopua. Mutta nämä mainitut seikat tuntuvat herättävän ajatuksia eräänlaisina koulutusjärjestelmän ongelmina. Informaatioteknologian ansiosta opiskelu yleensä on sitäpaitsi helpompaa kuin koskaan aikaisemmin.


      • Keskustelua

        Ja mitä tulee koulutusta vastaavaan työhön eli esimerkiksi esimiestehtäviin, niin eihän niitä töitä ole suhteessa mitenkään samaa määrää kuin niitä "alempia" paikkoja. Ts. vain harvat otetaan tai päätyvät esimiestehtäviin ja ketään tai ainakaan nykyistä määrää ei kouluteta "esimiestehtääviin". Ja eivät kaikki edes (etenkään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista) tee koulutustaan vastaavaa tai koulutuspohjaansa kehittävää työtä, todennäköisesti koska korkeakoulutettuja on liikaa elinkeino- ja tutkimuselämän tarpeisiin, ellei ala yrittäjäksi. Samalla monista "alempien tasojen" osaajista on pulaa.

        Mielestäni myös "esimiestehtävät" ovat ilmiselvästi sellainen asia, johon ei etenkään teoreettispohjaisella koulutuksella voida tarpeeksi vaikuttaa. Johtotehtäviin sopivat parhaiten alan ammattilaiset, entiset osaajat ja työssäoppijat ja sitä varten niihin tehtäviin pitäisi edetä työn kautta tai sitten omassa yrityksessä.

        Työnantajien "koulutusvaatimukset" heijastelevat tietysti yhteiskunnan koulutustrendiä. Mikäli jokin "taso" nähdään standardina, niin siitä poikkeaminen katsotaan poikkeavaksi. Ehkä Suomessa ajatellaan maisterintutkintoa samanlailla kuin muualla bachelor-tason tutkintoa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. IL - Patteriauto syttyi parkkihallissa Tampereella - 50 autoa LUNASTUKSEEN!

      "Palon aikaan parkkihallissa oli 90 autoa, joista noin 50 tuhoutui palossa korjauskelvottomiksi. Lisäksi palo vaurioitti
      Maailman menoa
      251
      45439
    2. Kristillisistä Siionisteista asiallista tietoa Hesarissa.

      KD ja Persut ovat kaiken takana avoimesti!
      Maailman menoa
      39
      11300
    3. Persut JYTKYTTÄÄ ylös, ohi kepun! +2,1 %

      Persut palasi kolmen suurimman joukkoon ja on matkalla kohti kevään 2027 eduskuntavaalivoittoa. Sosialistit ovat syöksy
      Maailman menoa
      219
      10926
    4. Sanna Marin saa ylistystä Hillary Clintonilta

      Jos joku ei tiedä kuka tämä rouva Hillary Clinton on, niin kerrottakoon "fun fact", eli hän on se keneltä Donald Trump
      Maailman menoa
      38
      9745
    5. Ja jälleen uusi latauksessa olleen sähköauton palo! Nyt Keravan Prisman parkkihallissa.

      IS 3.10.2025 Latauksessa ollut sähköauto syttyi yöllä tuleen Keravan Prisman parkkihallissa, Keski-Uudenmaan pelastusla
      Maailman menoa
      85
      8558
    6. Gallup, PS:lle JÄRISYTTÄVÄ nousu, SDP suurin laskija

      https://yle.fi/a/74-20186114 PS kovaa vauhtia nousemassa ennen 2027 vaaleja suurimmaksi puolueeksi. Nyt mennään jo etua
      Maailman menoa
      241
      6576
    7. Pirjo sanoi Esalle

      Painu sinä Esa hevonvittuun... johon Esa? Laittakaapa ehdotuksia. # ==================== # APUFUNKTIO: satunnainen kok
      Maailman menoa
      0
      3230
    8. Jos mä joisin

      Itteni känniin nyt, voi olla että mä tunnustaisin sulle kuinka ihastunut oon ollu suhun viimeiset 2 vuotta. Eikä mua pys
      Ikävä
      30
      2279
    9. Tänään torille

      Tänään kuulema torilla tapahtuu klo.20. Tulkaaha paikalle kattoon.
      Hyrynsalmi
      40
      1847
    10. Koulu-uhkaus.

      Meinaatteko päästää lapsenne kouluun, niin kauan kun tämä uhkaaja siellä myös on? Tekijä on kaikilla tiedossa.
      Hyrynsalmi
      26
      1550
    Aihe