Miksi Suomessa opiskellaan helposti maisteriksi?

Keskustelua

Nyt kun bolognan prosessilla on sentään saatu kandidaatti ja maisteriopinnot erillisiksi kokonaisuuksiksi yms., niin mistähän johtuu edelleen, että Suomessa maisteri on eräänlainen vakiotaso johon kouluttaudutaan ja johon on helppo kouluttautua yliopistopohjalta? Huomatkaa, kuten esimerkiksi AMK:ssa tutkinnot jätetään bachelor-tasoisiksi ja YAMK vaatii näyttöjä, jotta sitä pääsee suorittamaan. Miksi yliopistossa yleensäkään näennäisesti koulutetaan työelämän ammattilaisia?

Monessa muussa maassa bachelor-taso (usein 4 vuotta) riittää työelämään siirtymiseen ja graduate-tutkinnot ovat suunnattu niille, jotka haluavat syventää opintojaan, syventyä tutkimukseen tai hakeutua tohtoriohjelmiin. Graduate-tutkintoihin hakeutuvien soveltuvuus myös testataan, jotta saadaan se bachelor-tason jälkeinen löysin aines pois. Tottakai Suomen koulutusjärjestelmä on erilailla järjestynyt, mutta onko tässä nyt oikeasti kauheasti järkeä ja olisiko järjestelmää kenties joskus tai pikkuhiljaa syytä muuttaa? Vaikka esimerkiksi sen takia ettei tukita tohtorintutkintoputkea ihmisillä, jotka hakevat sillä maisterista erottumista ja "parempia töitä", mutta joiden tutkimus- ja opetuspanos saattaa jäädä kyseenalaiseksi, tai kouluteta turhaan ylioppineita maistereita, jotka hakeutuvat koulutusta vastaamattomiin töihin tai joilla se oppinoista suoriutumisenkaan taso ei päätä huimaa.

3

446

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Uusi_elämä

      Ihan hyviä mielipiteitä kirjoituksessasi. Kaikkeen tuohon tietysti osaltaan vaikuttaa se, että "tavallisella" AMK-tutkinnolla tai kandin papereilla ei välttämättä saa sellaista työtä, jota haluaa. Tiedän paljon tradenomeja, jotka istuvat pankin kassapalveluissa (eli tekevät samaa työtä kuin esimerkiksi ammattikoulua käyvät työharjoittelijat) eikä ylenemismahdollisuuksia paljon ole. Mikäli tavoittelee esimerkiksi esimiestason tehtäviä, ei ole paljon muuta vaihtoehtoa kuin opiskella lisää. Monessa työpaikassa haetaan "ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta", eikä vähempi riitä. Pitäisikö myös työnantajien miettiä, tarvitsevatko työhön tutkintoa vai oikeaa, ehkäpä kadehdittavan työkokemuksen ja sitä kautta asiantuntijuutta hankkineen ihmisen?

      En missään nimessä väitä, että olisi huono asia vaatia koulutusta, päinvastoin. Tässä vain ajatuksia, mistä johtuu se, että kouluttaudutaan "liikaa". Mutta mikä on liikaa? Taitaa olla niin, että Suomen kaltaisessa maassa se "normitaso" vain nousee väistämättä korkeammaksi eikä alempi korkeakoulututkinto enää riitä. Tällöin väistämättä opiskelijoita hakeutuu seuraavalle tasolle, ja tuo taso taas ruuhkautuu. Sen jälkeen etsitään töitä tai kouluttaudutaan vielä lisää jotta erottaudutaan muista vastaavan koulutuksen saaneista.

      Tämä taitaa olla ikuisuuskysymys jonka heitit ilmoille ja "vastauksia" on enemmän kuin vastaajia. :)

      • Keskustelua

        "Tämä taitaa olla ikuisuuskysymys jonka heitit ilmoille ja "vastauksia" on enemmän kuin vastaajia. :)"

        No jaa, ja viime kädessähän kysymys kuuluu opetusministeriölle. Mielestäni kysymys on varsin ajankohtainen, kun talouden taantuma ja siihen liittyvä työttömyys ajavat ihmisiä takaisin koulun penkille, AMK-systeemin roolia ja suhdetta yliopistoon ihmetellään edelleen, Bolognan prosessi pyrki jo osaltaan yhtenäistämään koulutusalueita keskenään yhteensopivimmiksi, työttömyyskortistoon johtaville aloille (yli)kouluttamisesta on ollut puhetta, ihmisten yleisestä ylikouluttamisesta ja moneen kertaan eri aloille kouluttautumisesta on ollut keskustelua, kuten myös tohtorintutkintojen tutkimusmerkityksestä ja apurahojen myöntämisestä ja riittävyydestä.

        Suurin kysymys liittyy otsikkoon, eli onko meillä liian helppoa kouluttautua ja siksi ylikouluttaudutaan? Jos vaikka bachelor-tason jälkeen pitäisi hakea pääsykokeiden kautta maisteritason opintoihin, niin koko bachelor-tason suorittaneista pienempi osa jatkaisi opintojaan ainakaan välittömästi ja osa saataisiin jo 3 tai 4 vuoden opiskeluilla siirrettyä työelämään, josta tietysti koulun penkille voi palata myöhemmin halutessaan. 4 vuoden bachelor-tutkinnolla saataisiin sitä pohjakoulutusaikaa pidennettyä (vrt. kandi 3 vuotta) ja siten täydemmäksi ja säästettäisiin (ajallisesti ja taloudellisesti) vuosi koulutusaikaa niiltä, jotka eivät suorita ylempää kk-tutkintoa.

        Onhan Suomen koulutusjärjestelmä kaikinpuolin hyvin reilu ja hyvä, joten ei auta valittaa. Esimerkiksi ilmaisesta (vähintään ensimmäisestä) koulutuksesta ei pitäisi luopua. Mutta nämä mainitut seikat tuntuvat herättävän ajatuksia eräänlaisina koulutusjärjestelmän ongelmina. Informaatioteknologian ansiosta opiskelu yleensä on sitäpaitsi helpompaa kuin koskaan aikaisemmin.


      • Keskustelua

        Ja mitä tulee koulutusta vastaavaan työhön eli esimerkiksi esimiestehtäviin, niin eihän niitä töitä ole suhteessa mitenkään samaa määrää kuin niitä "alempia" paikkoja. Ts. vain harvat otetaan tai päätyvät esimiestehtäviin ja ketään tai ainakaan nykyistä määrää ei kouluteta "esimiestehtääviin". Ja eivät kaikki edes (etenkään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista) tee koulutustaan vastaavaa tai koulutuspohjaansa kehittävää työtä, todennäköisesti koska korkeakoulutettuja on liikaa elinkeino- ja tutkimuselämän tarpeisiin, ellei ala yrittäjäksi. Samalla monista "alempien tasojen" osaajista on pulaa.

        Mielestäni myös "esimiestehtävät" ovat ilmiselvästi sellainen asia, johon ei etenkään teoreettispohjaisella koulutuksella voida tarpeeksi vaikuttaa. Johtotehtäviin sopivat parhaiten alan ammattilaiset, entiset osaajat ja työssäoppijat ja sitä varten niihin tehtäviin pitäisi edetä työn kautta tai sitten omassa yrityksessä.

        Työnantajien "koulutusvaatimukset" heijastelevat tietysti yhteiskunnan koulutustrendiä. Mikäli jokin "taso" nähdään standardina, niin siitä poikkeaminen katsotaan poikkeavaksi. Ehkä Suomessa ajatellaan maisterintutkintoa samanlailla kuin muualla bachelor-tason tutkintoa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      318
      7504
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2166
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      176
      1830
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1372
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1287
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1241
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      170
      1221
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      55
      1161
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1081
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1019
    Aihe