Mitä teen? Olen 36v eikä minulla ole ammattia

toivoton

Tunnen itseni niin surkeaksi! AMK:n olen jo keskeyttänyt. Kaikki ympärilläni olevat ihmiset ovat koulutettuja osa jopa ylikoulutettuja. Monilla ystävilläni on maisterin tutkinto suoritettuna. Yksi näistä jauhaa jatkuvasti siitä, että koulutus on hyvä olla ja että minun kannattaa kouluttautua johonkin alaan. Kaikilla on ainakin yksi ammatti ja minä tässä tyhmänä istun ja mietin mitä minä olen tehnyt noin vuosina. En tiedä mitä minua vaivaa.

Nuorena olin jopa luokan paras ja joskus koulun paras oppilas. Nyt ei ole yhtään motivaatiota opiskella. Vanhempani arvostivat koulutusta liikaa ja silloin piti olla paras tai sanottiin kotona kuinka surkea on silloin kun ei saanut hyviä numeroita. No, nyt ei edes saa huonoja numeroita kun ei ole tekemässä mitään.

Minulla ei ole edes harrastuksia. Minä olen aina ollut koti-ihminen. EIstun tietokoneen ääreessä jos ja kun saan koti hoidettua ensin. Muuta en tee. En tiedä miksi näin on käynyt. Kohtahan olen 40v ja ilman ammattia ja pysyvää työpaikkaa. Uskomatonta! Päätä särkee.

En jaksaisi enää istua koulun pekillä. Miten sitten opiskelen? Mitä alaa opiskelen? Olen aivan hukassa. En oikein tiedä, miten jatkan eteenpäin.

139

8524

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 15478

      lähde ulkomaille tekemään hanttihommia. Ns. Uusi alku. Ei kannata liikaa miettiä mitä kaverit/yhteiskunta/ vanhemmat etc ovat mieltä, loppupeleissä ainoa millä on väliä on oma viihtymisesi.

    • saman kokenut

      eikö tunnukin olo aika tyhjältä ja saamattomalta? koko elämänsä tuhlannut opiskeluun ja opettajien mielistelyyn ja sitten hupsista, yht'äkkiä ollaankin tyhjän päällä.käteen jäänyt vain kympin todistukset joilla olisi sama vaikka pyyhkisi ahterinsa. parhaat nuoruusvuodet kuin vessasta vedetty ja olalle taputtelijat kaikonneet. suomessa ei tänä päivänä enää opiskelu kannata.

      • syrjäytynythahahaha

        ^Tämä.
        Ei olisi pitänyt uskoa mitään mitä muut sanovat siitä miten eletään hyvin. Viime kädessä täällä on kukin yksin vastuussa itsestään. Myös siitä että meni typeränä noudattamaan muiden neuvoja, halusi niille muille sitten antaa miten paljon tahansa arvoa elämisen asiantuntijoina. Oma vika jos ylikunnioittaa.

      • cartman2011
        syrjäytynythahahaha kirjoitti:

        ^Tämä.
        Ei olisi pitänyt uskoa mitään mitä muut sanovat siitä miten eletään hyvin. Viime kädessä täällä on kukin yksin vastuussa itsestään. Myös siitä että meni typeränä noudattamaan muiden neuvoja, halusi niille muille sitten antaa miten paljon tahansa arvoa elämisen asiantuntijoina. Oma vika jos ylikunnioittaa.

        ei kaikki ole syrjäytynyt on ammatti laiskotellut 5vuotta

      • Mee jos pääset
        cartman2011 kirjoitti:

        ei kaikki ole syrjäytynyt on ammatti laiskotellut 5vuotta

        Ei työ tai opiskelupaikka liity millään tavalla laiskotteluun tai saamattomuuteen.

        Moni (mutta ei kaikki) työssäkävijä/opiskelija juuri eniten laiskottelee, odottaa vaan että päivä on täys töistä/koulusta ja sitten kotiin nysvään, katsomaan telkkaria. Vaikka olisi perhettäkin siinä samassa niin ne kans laiskottelee kotona ihan samallailla.

        Moni työtön ja opiskelupaikaton joka tarkoituksella EI EDES ETSI mitään, voi viettää kymmeniä kertoja aktiivisempaa elämää kuin kokonainen nysvääjien suurperhe.

        Sitä virhettä aloittaja älä tee, että yrität päästä töihin tai kouluun jos mitään motivaatiota siihen ei ole. Ja se on varmaa että yhdeksän kymmenestä kuitenkin neuvoo kokoajan että mene töihin ja hae kouluun.

        Mee töihin jos helposti pääset, jos et niin älä edes vaivaudu yrittään.

      • Anonyymi

        No olipa typerä kommentti.

    • relaamietijaryhd

      Ensinäkin otat itseäsi niskasta kiinni. Mietit, mitä oikein elämältäsi haluat.

      Jos jokin ala tuntuu hyvältä, suosittelen oppisopimusta. :) Ei sinun tarvitse olla korkeakoulutasoinen edes, ihan perus ammattitutkinto riittää kyllä.

      Kiinnostu ja ota selvää asioista, älä vaivu epätoivoon ja masennukseen, sillä siitä ei ainakaan ole mitään apua.

      P.S. Käy ammatinvalinta psykologilla tai psykologilla ylipäätään. Ei se ole surkeuden merkki pyytää apua. :) Ja vielä ei ole YHTÄÄN liian myöhäistä opiskella! Äitini löysi oman alansa vasta 50 ikävuoden tienoilla ja opiskeli itsellensä ensimmäisen ammatin.

      • näin itselläni....

        "Jos jokin ala tuntuu hyvältä, suosittelen oppisopimusta. :) "

        No, miten jos on kymmenen vuotta istunut siellä kotona vaihdellen telkan ja koneen edessä pukeutumatta yms, yhtäkkiä hyppää kiinni normiarkeen?

        Joo, utopiassa menis sinne psykologille tms, mutta ei nykyisessä Suomessa. Jos saa itseään niskasta kiinni hakeakseen sitä apua, sulle nauretaan liki pitäen päin naamaa, ettei terapiaan ole rahaa muille kuin työssäkäyville tai ainakin niille, joiden työssä olosta on vähemmän aikaa. Eli pitäisi olla itsellään rahaa kustantaa se apu, jonka avulla pääsis kiinni normiarkeen ja töihinkin, josta sitten sais rahaa vaikka terapiaan. Sitten kun ois töissä ja rahaa terapiaan, saiskin jo sitä yhteiskunnan järjestämää apua.

        Syrjäytyneille ei ole apua. Ei edes eutanasiaa.

      • niinpäniin......
        näin itselläni.... kirjoitti:

        "Jos jokin ala tuntuu hyvältä, suosittelen oppisopimusta. :) "

        No, miten jos on kymmenen vuotta istunut siellä kotona vaihdellen telkan ja koneen edessä pukeutumatta yms, yhtäkkiä hyppää kiinni normiarkeen?

        Joo, utopiassa menis sinne psykologille tms, mutta ei nykyisessä Suomessa. Jos saa itseään niskasta kiinni hakeakseen sitä apua, sulle nauretaan liki pitäen päin naamaa, ettei terapiaan ole rahaa muille kuin työssäkäyville tai ainakin niille, joiden työssä olosta on vähemmän aikaa. Eli pitäisi olla itsellään rahaa kustantaa se apu, jonka avulla pääsis kiinni normiarkeen ja töihinkin, josta sitten sais rahaa vaikka terapiaan. Sitten kun ois töissä ja rahaa terapiaan, saiskin jo sitä yhteiskunnan järjestämää apua.

        Syrjäytyneille ei ole apua. Ei edes eutanasiaa.

        "No, miten jos on kymmenen vuotta istunut siellä kotona vaihdellen telkan ja koneen edessä pukeutumatta yms, yhtäkkiä hyppää kiinni normiarkeen?"

        Jos on niin laiska ja saamaton, ettei saa itseään väännettyä ammattikouluun, ei ammattikorkeakouluun, ei yliopistoon eikä edes oppisopimuskoulutukseen, niin silloin ei kyllä mikään mahti maailmassa auta.

        Jos ei edes yritä niin minkäs teet, ei semmoisesta ihmisestä ole tämän päivän yhteiskunnassa mihinkään semmoisiin hommiin, joista voisi maksaa palkkaa.

      • Ei kukaan
        niinpäniin...... kirjoitti:

        "No, miten jos on kymmenen vuotta istunut siellä kotona vaihdellen telkan ja koneen edessä pukeutumatta yms, yhtäkkiä hyppää kiinni normiarkeen?"

        Jos on niin laiska ja saamaton, ettei saa itseään väännettyä ammattikouluun, ei ammattikorkeakouluun, ei yliopistoon eikä edes oppisopimuskoulutukseen, niin silloin ei kyllä mikään mahti maailmassa auta.

        Jos ei edes yritä niin minkäs teet, ei semmoisesta ihmisestä ole tämän päivän yhteiskunnassa mihinkään semmoisiin hommiin, joista voisi maksaa palkkaa.

        Kukaan ei ole laiska ja saamaton, ne ovat oireita ihmisen heikosta psyykkisestä kunnosta. Sinä taas olet niitä tyhmiä ihmisiä, jotka tarjoavat masentuneellekin reipastumista ja itseään niskasta ottamista lääkkeeksi, vaikka valtava joukko psykiatreja on tutkinut asiaa ja tullut kanssasi eri johtopäätöksiin. Asenteesi on jo tyhmyyttä.

      • 1+2+3
        Ei kukaan kirjoitti:

        Kukaan ei ole laiska ja saamaton, ne ovat oireita ihmisen heikosta psyykkisestä kunnosta. Sinä taas olet niitä tyhmiä ihmisiä, jotka tarjoavat masentuneellekin reipastumista ja itseään niskasta ottamista lääkkeeksi, vaikka valtava joukko psykiatreja on tutkinut asiaa ja tullut kanssasi eri johtopäätöksiin. Asenteesi on jo tyhmyyttä.

        Nykyajan nuorilla tuntuu tuo masennus olevan "ammattitauti", ennenkuin mitään ammattia on edes kokeiltu. Mutta ei, työnteko on niiiin raskasta, pitäisi herätä aamulla ja mennä klo 7.00 töihin....ei, väsyttää, masentaa....
        Kyllä kela maksaa vuokrat ja sossu toimeentulotukea....
        Onneksi kukaan ei ole laiska eikä saamaton, vain lievästi masentunut, niinkuin kohta puoli Suomea.

      • ghdsjskfkjjasfhasjdf
        1+2+3 kirjoitti:

        Nykyajan nuorilla tuntuu tuo masennus olevan "ammattitauti", ennenkuin mitään ammattia on edes kokeiltu. Mutta ei, työnteko on niiiin raskasta, pitäisi herätä aamulla ja mennä klo 7.00 töihin....ei, väsyttää, masentaa....
        Kyllä kela maksaa vuokrat ja sossu toimeentulotukea....
        Onneksi kukaan ei ole laiska eikä saamaton, vain lievästi masentunut, niinkuin kohta puoli Suomea.

        Pitäskö sun katsoo ihan itseäsi peilistä ja miettiä miksi elämä sun kaltaistesi kanssa masentaa? Kuka haluaa olla mukana yhteiskunnassa, jossa sun kaltaiset pätee? En minä ainakaan! Mieluummin kuolen...

      • eeddds
        ghdsjskfkjjasfhasjdf kirjoitti:

        Pitäskö sun katsoo ihan itseäsi peilistä ja miettiä miksi elämä sun kaltaistesi kanssa masentaa? Kuka haluaa olla mukana yhteiskunnassa, jossa sun kaltaiset pätee? En minä ainakaan! Mieluummin kuolen...

        Sepä se, ja siinäpä viisas puheenvuoro.

      • Perehdy
        1+2+3 kirjoitti:

        Nykyajan nuorilla tuntuu tuo masennus olevan "ammattitauti", ennenkuin mitään ammattia on edes kokeiltu. Mutta ei, työnteko on niiiin raskasta, pitäisi herätä aamulla ja mennä klo 7.00 töihin....ei, väsyttää, masentaa....
        Kyllä kela maksaa vuokrat ja sossu toimeentulotukea....
        Onneksi kukaan ei ole laiska eikä saamaton, vain lievästi masentunut, niinkuin kohta puoli Suomea.

        Kolmasosalle nuorista ei ole töitä. Heitä pompotetaan palkattomissa harjoittelussa ja petetään tyhjillä lupauksilla työllistymisestä, pakotetaan niukan toimeentulon vastineeksi tyhjänpäiväisille kallonkutistajien vetämille kursseille, joissa pitää avautua itsestään ja etsiä "omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita", harjoitella CV:n ja työpaikkahakemuksen tekoa. Aikansa kun sitä tahkoaa, niin kyllä mieli masentuu.

      • :(
        Ei kukaan kirjoitti:

        Kukaan ei ole laiska ja saamaton, ne ovat oireita ihmisen heikosta psyykkisestä kunnosta. Sinä taas olet niitä tyhmiä ihmisiä, jotka tarjoavat masentuneellekin reipastumista ja itseään niskasta ottamista lääkkeeksi, vaikka valtava joukko psykiatreja on tutkinut asiaa ja tullut kanssasi eri johtopäätöksiin. Asenteesi on jo tyhmyyttä.

        molemmat ovat oikeassa. Liian alhainen stressitaso aiheuttaa masennusta, samoin kuin liian korkea uupumusta ja loppuunpalamista. Arvoton olo, ja olkapäät lysyssä kulkeva reppana on sen oloinen, että pysyyköhän tuon kädessä lapio. Ensimmäisen lapiollisen heittää hiekkaa, niin lapio lentää mukana. Vaikka todellisuudessa asia ei olisikaan näin. Valitettavasti pelkällä motivaatiolla ei välttämättä pääse montusta töihin.

      • ....................
        Ei kukaan kirjoitti:

        Kukaan ei ole laiska ja saamaton, ne ovat oireita ihmisen heikosta psyykkisestä kunnosta. Sinä taas olet niitä tyhmiä ihmisiä, jotka tarjoavat masentuneellekin reipastumista ja itseään niskasta ottamista lääkkeeksi, vaikka valtava joukko psykiatreja on tutkinut asiaa ja tullut kanssasi eri johtopäätöksiin. Asenteesi on jo tyhmyyttä.

        Se on totta, että varmasti vätystää ja masentaa. Tiesitkö, että myös liian alhainen stressitaso masentaa. Ja pohjamudissa rypevä itsetunto saa etsimään asioita jotka saa unohtamaan arjen. Kuten esimerkiksi tietokoneen näpyttelyn ja nettiin kirjoittelun. Monille se työ olisi loistavaa terapiaa, mutta reppanat ovat niin alhaalla, että rekry katsoo tyypin olevan pitkäaikaissaamaton, jonka palkkaaminen on todennäköisesti huono vaihtoehto.

        Te työttömät (entiset) vätykset! Kun pääsette haastatteluun, niin kertokaa kun kysytään mitä olette tehneet tähän asti. Sanokaa, että et halua enää maata sohvan pohjalla, vaan tehdä töitä! Olet ahkera työntekijä! Apinan raivolla ja motivaatiolla. Toivon, että te jotka haluatte töitä, saatte töitä. Älä masennu, vaikket saisikaan. Jos olet rehellisesti yrittänyt, niin olet työttömyysturvasi, ja kaikki mahdollisesti sossusta saamasi rahat ansainnut, eikä niitä tarvitse enää silloin häpeillä.

    • Halistus

      Minusta opiskelu kannattaa edelleen (itsekin opiskelin vielä tuossa iässä), jos itse ei ole tilanteeseensa tyytyväinen ja jos vaihtoehtona on olla tekemättä elämälleen mitään.

      Kaikkien ei tarvitse hankkia korkeakoulututkintoa, jollei sitä sitten itse nimenomaan halua. Taitaa tilastojen mukaan olla niin, että nimenomaan ammattikoulutuksen saaneille on enemmän kysyntää.

      Aikuiskoulutus on ihan hyvä vaihtoehto, siellä kun on muitakin samanikäisiä. Tietysti kannattaa miettiä kaksi kertaa, mitä hakee opiskelemaan ja tuo ammatinvalinnanohjaus on ilmainen apu omien ajatusten selkeyttämiseen. On sitä edelleen olemassa paljon aloja, joista löytyy töitä.

      Koulu oli ennen usein mitä oli, mutta ainakin omasta kokemuksesta voin sanoa, että on maailma muuttunut aika paljon. Varmaan on vieläkin olemassa kaikenlaisia kouluja, mutta kyllä useimmissa homma on aika käytännönläheistä.

      • Joopajoo

        "Taitaa tilastojen mukaan olla niin, että nimenomaan ammattikoulutuksen saaneille on enemmän kysyntää. "

        Tämä on ihan huuhaata. Ammattikoulutettujen työttömyys on keskimäärin 5-10 %, kun taas akateemisten työttömyys on keskimäärin alle 5 %.

      • Höpöhöpöpp
        Joopajoo kirjoitti:

        "Taitaa tilastojen mukaan olla niin, että nimenomaan ammattikoulutuksen saaneille on enemmän kysyntää. "

        Tämä on ihan huuhaata. Ammattikoulutettujen työttömyys on keskimäärin 5-10 %, kun taas akateemisten työttömyys on keskimäärin alle 5 %.

        No eihän täälä ole kellään töitä,. Kokoajan jossain neuvottelut ja irtisanotaan satoja ihmisiä.. Sattuu vaan olemaan paljon paikkoja näille '' akateemisesti '' koulutetuille kaupan kassalla. Itse olen rakennuspuolen käynyt ja työt painottuvat enenmmän kesävuodenaikoihin.. Talvella mielummin työtön, ja odotan remonttikohteita kuin menen esim. kaupan kassalle.

    • PerusDI

      1. Olet rehellisesti sanoen laiska. Sinulle on annettu lahjoja, mutta et ole käyttänyt niitä, onneksi olkoon. Tulevaisuudessa kukaan ei muista aiempaa hyvää koulumenestystäsi ja se vähäinenkin vielä jäljellä oleva glooria tulee haihtumaan.

      2. Olet pirun kunnianhimoton. Sinusta on kivempi saavuttaa kivoja asioita lyhyellä tähtäimellä kuin puurtaa parantaaksesi elämääsi.

      3. Maisterintutkinto ei ole vielä edes mitenkään erityisen korkea koulutus.

      • Apua kannattaa hakea

        "1. Olet rehellisesti sanoen laiska. Sinulle on annettu lahjoja, mutta et ole käyttänyt niitä, onneksi olkoon."

        Mitä on laiskuus? Kun tutustut vähän syvemmin aivojen toimintaan, niin tulet huomaamaan, että vastaus tähän kysymykseen ei olekaan ihan niin yksinkertainen, mitä yleensä ajatellaan. Kaikille ihmisille ei ole suinkaan annettu tasavertaisia mahdollisuuksia ohjailla toimintaansa ja käyttäytymistään.

        "2. Olet pirun kunnianhimoton. Sinusta on kivempi saavuttaa kivoja asioita lyhyellä tähtäimellä kuin puurtaa parantaaksesi elämääsi."

        Pitkäjänteisyyden puute on mittakaavassaan alkuperäisen kysyjän kaltaisilla ihmisillä sekin useimmiten ihan jotakin muuta kuin yllä mainitsemasi "luonteenpiirre". Se on mitä todennäköisemmin häiriö aivojen palkitsemisjärjestelmässä. Tätä ei tietenkään moni normaali ihminen halua uskoa. Heille tämä nimittäin aiheuttaa sen ongelman, että asian sisäistettyään he eivät enää voikaan onnitella itseään omasta erinomaisuudestaan yhtä vilpittömästi kuin ennen.

        "3. Maisterintutkinto ei ole vielä edes mitenkään erityisen korkea koulutus."

        No tästä olemme sentään samaa mieltä. Toki suurimmalle osalle maistereista voisi suositella pelkästään oman alansa jatko-opintojen lisäksi ihan muuta poikkitieteellistä itsensä sivistämistä. Tämä vaikka ihan vain siksi, että edes keskustelupalstoille osattaisiin tuottaa vähemmän kapeakatseista, muita vähemmän ylenkatsovaa ja myös rakentavampaa tekstiä, josta ehkä kysyjä saisi välillä oikeasti jopa apua ja hyötyä.

      • Ahkeruus on lahja

        Laiskuudesta ja kunnianhimottomuudesta on turha moittia ketään.

        Ahkeruus ja kunnianhimo ovat lahjakkuuksia siinä missä matemaattinen, liikunnallinen, älyllinen ja kielellinenkin lahjakkuus. Kaikkia voi toki kehittää, mutta on turha haastaa 80 ÄO:lla Stephen Hawkinsia matemaattisissa taidoissa, vaikka kuinka treenaisi.

        Usein kuulee ahkerien ihmisten kehuvan, kuinka he ovat sitä ja tätä saavuttaneet omilla ansioillaan. Silti he eivät ole saavuttaneet edes alkeellista elämänviisautta, koska eivät tajua, että omaamansa ahkeruus on sekä synnyinlahjaksi saatua, että osin kenties kotikasvatuksen tuloksena kehittynyttä. Silti samaan perheeseen voi syntyä taiteellinen lapsi, joka "ahkeraksi kasvattamisella" vain syrjäytyy ja tulee päihdeongelmaiseksi ja tunnollinen, luonnostaan toimelias ja ahkera "tavis", joka kasvaa helposti ahkeraksi suorittajaksi, hänellä kun riittää luonnostaankin tarmoa ja toimeliaisuutta vaikka mihin.

        Lääkkeillä voidaan joskus "laiskaa" aktivoida, mutta seuraukset ovat usein katastrofaaliset, psyyke pettää muuten "vauhtipillereiden" voimasta.

        On alkeellista elämänviisautta ymmärtää, että "omilla ponnistuksilla" menestyksen saavuttaminen pohjautuukin todellisuudessa ahkeruuden ja energisyyden lahjakkuuteen. Sellaista ei nimittäin millään hankita, jos sitä ei ole. Siinä ei auta niskasta kiinni ottamisneuvot ym. Moni heikolla energia-, ahkeruus- ja suorituskyvyllä oleva menee hirteen, kun häntä painostetaan ottamaan itseään niskasta ja ryhtymään toimeliaaksi.

      • niinpäniinn...
        Apua kannattaa hakea kirjoitti:

        "1. Olet rehellisesti sanoen laiska. Sinulle on annettu lahjoja, mutta et ole käyttänyt niitä, onneksi olkoon."

        Mitä on laiskuus? Kun tutustut vähän syvemmin aivojen toimintaan, niin tulet huomaamaan, että vastaus tähän kysymykseen ei olekaan ihan niin yksinkertainen, mitä yleensä ajatellaan. Kaikille ihmisille ei ole suinkaan annettu tasavertaisia mahdollisuuksia ohjailla toimintaansa ja käyttäytymistään.

        "2. Olet pirun kunnianhimoton. Sinusta on kivempi saavuttaa kivoja asioita lyhyellä tähtäimellä kuin puurtaa parantaaksesi elämääsi."

        Pitkäjänteisyyden puute on mittakaavassaan alkuperäisen kysyjän kaltaisilla ihmisillä sekin useimmiten ihan jotakin muuta kuin yllä mainitsemasi "luonteenpiirre". Se on mitä todennäköisemmin häiriö aivojen palkitsemisjärjestelmässä. Tätä ei tietenkään moni normaali ihminen halua uskoa. Heille tämä nimittäin aiheuttaa sen ongelman, että asian sisäistettyään he eivät enää voikaan onnitella itseään omasta erinomaisuudestaan yhtä vilpittömästi kuin ennen.

        "3. Maisterintutkinto ei ole vielä edes mitenkään erityisen korkea koulutus."

        No tästä olemme sentään samaa mieltä. Toki suurimmalle osalle maistereista voisi suositella pelkästään oman alansa jatko-opintojen lisäksi ihan muuta poikkitieteellistä itsensä sivistämistä. Tämä vaikka ihan vain siksi, että edes keskustelupalstoille osattaisiin tuottaa vähemmän kapeakatseista, muita vähemmän ylenkatsovaa ja myös rakentavampaa tekstiä, josta ehkä kysyjä saisi välillä oikeasti jopa apua ja hyötyä.

        "Mitä on laiskuus? Kun tutustut vähän syvemmin aivojen toimintaan, niin tulet huomaamaan, että vastaus tähän kysymykseen ei olekaan ihan niin yksinkertainen, mitä yleensä ajatellaan. Kaikille ihmisille ei ole suinkaan annettu tasavertaisia mahdollisuuksia ohjailla toimintaansa ja käyttäytymistään."

        Sitä aivotoimintojen kytkentää, joka johtaa lyhytaikaisen mielihyvan arvostamiseen pitkäaikaisen mielihyvän sijasta sekä tekee itsensä motivoimisesta ylivoimaisen vaikeata on perinteisesti kutsuttu termeillä "laiskuus" ja "aikaansaamattomuus".

        Vaikka olisikin synnynnäisesti laiska ja vaikka sille olisikin olemassa jokin nimitys, niin arkikielessä se on edelleenkin laiskuutta ihan samalla tavalla kuin jalka poikki on jalka poikki, vaikka lääkäri ei varmaan diagnosoi ketään "jalka poikki", vaan käyttää spesifistisempiä termejä.

      • motivaatio puuttuu
        niinpäniinn... kirjoitti:

        "Mitä on laiskuus? Kun tutustut vähän syvemmin aivojen toimintaan, niin tulet huomaamaan, että vastaus tähän kysymykseen ei olekaan ihan niin yksinkertainen, mitä yleensä ajatellaan. Kaikille ihmisille ei ole suinkaan annettu tasavertaisia mahdollisuuksia ohjailla toimintaansa ja käyttäytymistään."

        Sitä aivotoimintojen kytkentää, joka johtaa lyhytaikaisen mielihyvan arvostamiseen pitkäaikaisen mielihyvän sijasta sekä tekee itsensä motivoimisesta ylivoimaisen vaikeata on perinteisesti kutsuttu termeillä "laiskuus" ja "aikaansaamattomuus".

        Vaikka olisikin synnynnäisesti laiska ja vaikka sille olisikin olemassa jokin nimitys, niin arkikielessä se on edelleenkin laiskuutta ihan samalla tavalla kuin jalka poikki on jalka poikki, vaikka lääkäri ei varmaan diagnosoi ketään "jalka poikki", vaan käyttää spesifistisempiä termejä.

        Kylläpä täällä on pöyristyttävää tietämättömyyttä. Laiska ihminen on silloin, kun hänellä on motivaatio toimia, mutta hän ei viitsi.
        Jos hänellä ei ole motivaatiota, hän ei ole laiska eli viitsimätön, vaan hän ei toimi koska hänellä ei ole mitään syytä tehdä niin. Hänellä ei ole sisäistä motivaatiota ei niin pisaran vertaa.
        No onhan ulkonaisia syitä, juu. Pitäisi saada liksaa ja arvostustakin, mutta ei ne riitä motivaatioksi. Monet mieluummin kaivaa vaikka ruokaansa roskiksista kuin alkaa joksikin pelleksi elämään sellaista elämää mikä ei itselle merkitse mitään.
        Kaikki nyt ei vaan näe mitään mieltä elää niinkuin nykyään pitäisi. Mistähän se muuten johtuu, että on yhä enemmän ihmisiä jotka ei näe tässä touhussa mitään mieltä.

      • halveksin kunniaa...
        Ahkeruus on lahja kirjoitti:

        Laiskuudesta ja kunnianhimottomuudesta on turha moittia ketään.

        Ahkeruus ja kunnianhimo ovat lahjakkuuksia siinä missä matemaattinen, liikunnallinen, älyllinen ja kielellinenkin lahjakkuus. Kaikkia voi toki kehittää, mutta on turha haastaa 80 ÄO:lla Stephen Hawkinsia matemaattisissa taidoissa, vaikka kuinka treenaisi.

        Usein kuulee ahkerien ihmisten kehuvan, kuinka he ovat sitä ja tätä saavuttaneet omilla ansioillaan. Silti he eivät ole saavuttaneet edes alkeellista elämänviisautta, koska eivät tajua, että omaamansa ahkeruus on sekä synnyinlahjaksi saatua, että osin kenties kotikasvatuksen tuloksena kehittynyttä. Silti samaan perheeseen voi syntyä taiteellinen lapsi, joka "ahkeraksi kasvattamisella" vain syrjäytyy ja tulee päihdeongelmaiseksi ja tunnollinen, luonnostaan toimelias ja ahkera "tavis", joka kasvaa helposti ahkeraksi suorittajaksi, hänellä kun riittää luonnostaankin tarmoa ja toimeliaisuutta vaikka mihin.

        Lääkkeillä voidaan joskus "laiskaa" aktivoida, mutta seuraukset ovat usein katastrofaaliset, psyyke pettää muuten "vauhtipillereiden" voimasta.

        On alkeellista elämänviisautta ymmärtää, että "omilla ponnistuksilla" menestyksen saavuttaminen pohjautuukin todellisuudessa ahkeruuden ja energisyyden lahjakkuuteen. Sellaista ei nimittäin millään hankita, jos sitä ei ole. Siinä ei auta niskasta kiinni ottamisneuvot ym. Moni heikolla energia-, ahkeruus- ja suorituskyvyllä oleva menee hirteen, kun häntä painostetaan ottamaan itseään niskasta ja ryhtymään toimeliaaksi.

        "Ahkeruus ja kunnianhimo ovat lahjakkuuksia "

        Miten kunnianhimo; kunnian himoitseminen itselleen, voi olla lahjakkuus tai edes mietenkään myönteinen ominaisuus?

        Ahneus ja kunnianhimo on kyllä tässä sairaassa ja itsekkäässä maailmassa arvostettuja juuri nyt - ja siksi kai kaikki niin perseellään onkin!

      • Hai kahvii ja sokuri
        Ahkeruus on lahja kirjoitti:

        Laiskuudesta ja kunnianhimottomuudesta on turha moittia ketään.

        Ahkeruus ja kunnianhimo ovat lahjakkuuksia siinä missä matemaattinen, liikunnallinen, älyllinen ja kielellinenkin lahjakkuus. Kaikkia voi toki kehittää, mutta on turha haastaa 80 ÄO:lla Stephen Hawkinsia matemaattisissa taidoissa, vaikka kuinka treenaisi.

        Usein kuulee ahkerien ihmisten kehuvan, kuinka he ovat sitä ja tätä saavuttaneet omilla ansioillaan. Silti he eivät ole saavuttaneet edes alkeellista elämänviisautta, koska eivät tajua, että omaamansa ahkeruus on sekä synnyinlahjaksi saatua, että osin kenties kotikasvatuksen tuloksena kehittynyttä. Silti samaan perheeseen voi syntyä taiteellinen lapsi, joka "ahkeraksi kasvattamisella" vain syrjäytyy ja tulee päihdeongelmaiseksi ja tunnollinen, luonnostaan toimelias ja ahkera "tavis", joka kasvaa helposti ahkeraksi suorittajaksi, hänellä kun riittää luonnostaankin tarmoa ja toimeliaisuutta vaikka mihin.

        Lääkkeillä voidaan joskus "laiskaa" aktivoida, mutta seuraukset ovat usein katastrofaaliset, psyyke pettää muuten "vauhtipillereiden" voimasta.

        On alkeellista elämänviisautta ymmärtää, että "omilla ponnistuksilla" menestyksen saavuttaminen pohjautuukin todellisuudessa ahkeruuden ja energisyyden lahjakkuuteen. Sellaista ei nimittäin millään hankita, jos sitä ei ole. Siinä ei auta niskasta kiinni ottamisneuvot ym. Moni heikolla energia-, ahkeruus- ja suorituskyvyllä oleva menee hirteen, kun häntä painostetaan ottamaan itseään niskasta ja ryhtymään toimeliaaksi.

        Hai Suurhaaskon Hiskikin ilmoitti hirttävän itsensä ulos lähteissään ku hermostui perinpohjin eukkoonsa.Vaan eukkopa ei virkannu asialle yhtikäs mittään.Hai.Mutta tunnin kuluttua hän meni rappusille ja huusi:Tuu ruumis juomaa kahvii!Ja pian Suurhasko tulikin hieman nolostuneena tosin.

    • 8+1

      "3. Maisterintutkinto ei ole vielä edes mitenkään erityisen korkea koulutus. "
      Samantasoinen kuin DI:kin, tosin silloin voidaan kai sanoa ettei DI ole mikään erityisen korkea koulutus.

      Minusta kunnianhimottomuus tai laiskuus eivät ole sen negatiivisempia luonteenpiirteitä kuin muutkaan, jos sitten tyytyy näiden mukanaan tuomaan matalampaan elintasoon.

      • PerusDI

        "Samantasoinen kuin DI:kin, tosin silloin voidaan kai sanoa ettei DI ole mikään erityisen korkea koulutus. "

        En varmaan sanonutkaan, että DI olisi korkea koulutus? Todellista korkeakoulutusta ovat lisensiaatin- ja tohtorintutkinnot.

    • toivoton

      Kiitos kaikille! Joku sanoi, että minun pitää ajatella itseääni eikä yhteiskuntaa tai vanhempia. Se on totta. Niin minun pitäisi toimia, mutta jotenkin toimin toisin. Jonkun mielestä olen laiska. No, tällä hetkellä kyllä olen. En ole yhtään tyytyväinen siihen ja siksi mietinkin mitä minun pitäisi tehdä ja miten. Kohtahan jään työelämän ulkopuolelle kun ikä on jo noin paljon ilman ammattia.

      Oppisopimus olisi paras vaihtoehto minulle, mutta mistä sellainen töytyisi? Lähihoitajan koulutus kyllä löytyy oppisopimuskoulutuksena, mutta se ei kiinnosta minua yhtään. Psykologia kiinnostaisi, mutta se taitaa olla liian vaikea opiskella(minulle). Lukiossa pärjäsin kyllä hyvin, mutta en usko, että se riittää. Joku ihmisläheinen ammatti olisi hyvä minulle.

      Joku sanoi, ettei sen tarvitse olla amk tasoinen tutkinto. Hän on oikeassa, vaikka luulen minun ongelman johtuvan siitä. Haluan paremman koulutuksen(opetettu nuorena), mutta minulla ei ole motivaatiota opiskella sitä. Tulos on sitten nolla.

      Joku sanoi: "Maisterintutkinto ei ole vielä edes mitenkään erityisen korkea koulutus tutkinto" Minulle se on erityisen korkea tutkinto, koska minulla ei ole mitään. Minun yhdellä kaverilla on nyt meneillään kolmas tutkinto (ei perustutkintoja). Minun pitää kyllä tehdä asialle jotain tänä vuonna.

      Kirjoitin tämän hyvin väsyneenä, koska halusin kirjoittaa jotain heti kun luin teidän vastauksianne.

    • Ikuinen opiskelija..

      Itselläni on osittain sama tilanne. Olen tosin vasta 23 v. ja opiskelen tällä hetkellä amk:ssa yleispätevää alaa, mistä en ole kiinnostunut... Tällä hetkellä opiskelu tökkii pahasti, ei ole motivaatiota ja siksi tuntuu etten pärjää. Olin aikoinaan ihan hyvä koulussa ja ihan alusta alkaen on ollut selvää, että korkeakoulututkinto tulee hankkia. En tosin tiedä tuliko tämä ympäristön painostuksesta vai lähtikö se itsestä, ehkä kumpaakin.

      En tiedä mitä oikeasti haluisin tehdä ja opiskella ja olen alkanut pelkäämään, ettei omat resurssit riitä oikein mihinkään... Todella ahdistava tilanne, kun kuitenkin pitäisi tuota tämän hetkistä koulua käydä ja tuntuu, että pikku hlijaa pitäisi alkaa saamaan jotain suuntaa elämälle eli keksiä ns. se oma juttu.

    • kyllä se siitä

      Työelämän tekemisellä ei ole mitään merkitystä, tärkeintä on rahan hankinta. Ihmiset kuvittelevat eri työtehtävistä mitä kuvittelevat tietämättä kuvittelevatko oikein vain väärin. Se että jokin työ ei ole mieluisaa ei tarkoita sitä ettei työ ole mieluisaa. Sitä vain kuvittelee asioista omassa maailmankuvassa omanlaisesti.

      Keskity elämässä työelämän ulkopuoliseen elämään. Mitä teet mielummin kotona? Istut tietokoneen ääressä? Hanki työ missä voit olla tietokoneella tai netissä esim. uimahallin valvoja.

    • Apua kannattaa hakea

      Sinua mitenkään muuten tuntematta kuulostaa nyt vähän siltä, että kaikki ei ole ihan kunnossa fyysisesti tai psyykkisesti. En siis tällä halua mitenkään loukata vaan ainoastaan kehottaa hakemaan apua ongelmiin. Jos piileviä terveysongelmia tosissaan löytyy, niin oma aktiivisuus asiassa on erittäin tärkeää. Lääkärit eivät ole selvänäkijöitä ja mikäli et pysty/halua tuhlata omaisuutta yksityisiin lääkäreihin, niin moniin testeihin on vaikea päästä julkisella puolella.

      Eli itse samoista ongelmista kärsineenä havahduin nyt kolmekymppisenä, että jotakin on pahasti vialla kun laillasi ennen hyvin koulussa menestyttyäni ei aikuisena opiskelusta/muusta elämästä tullut välillä lasta eikä paskaa.

      Lukaisepa vaikka tämä aluksi: http://paivitasala.wordpress.com/testeja/tarkkaavaisuushairio/miten-diagnosoidaan/
      Jos koet, että tässä voisi olla mahdollinen syy, niin sitten vaan rohkeasti apua hakemaan.

      Mikäli syy ongelmiin ei ylläolevasta löydy, niin sitten taustalla voi olla jokin muu samoja oireita aiheuttava asia. Vaikka näillä palstoilla muuta tietämättömien taholta huudeltaisiin, niin kuvailemasi ongelmia ei nimittäin enää kestoltaan ja aiheuttamiensa haitan määrän takia voida laittaa oikein laiskuudenkaan piikkiin. Laiskuushan on pitkälti ajoittaista mukavuudenhalua ja ihan normaalia kaikilla ihmisillä sopivissa määrin.
      Sitten kun laiskuus ja saamattomuus ja heikko motivaatio ovat jatkuvaa ja omasta halusta riippumatonta, niin kyseessä on kyllä jotakin ihan muuta.

      • toivoton

        Nyt olen surullinen. Olen monesti epäilyt tätä sairautta, mutta toisaalta olen sanonut itselleni en voi olla sairas, minä vain kuvittelen. Minulla on täällä kotona lista omista ongelmistani ja olen vertaillut niitä ADD/ADHD oireiden kanssa. Voinko sittenkin olla sairas? Jopa joku eli sinä osasit arvata mitä minulla on. Olen ennenkin lukenut tuollaista aineistoa ja ollut melkein varma, että minulla on toi sairaus. Nyt pelottaa. En haluaisi saada diagnoosia mutta toisaalta haluaisin tietää on minulla sitä vai ei. Kenelle sitten kertoisin tuloksista esim. jos tulos on huono, en kenellekään. Minuahan pidettäisiin hulluna. Minun miusti on heikentynyt niin paljon lähiaikoina. Läheiset ihmettelevät kovasti. Ilmeisesti toi ADD/ADHD periytyy vai mitä? Se on huono juttu jos niin menee.

      • Apua kannattaa hakea
        toivoton kirjoitti:

        Nyt olen surullinen. Olen monesti epäilyt tätä sairautta, mutta toisaalta olen sanonut itselleni en voi olla sairas, minä vain kuvittelen. Minulla on täällä kotona lista omista ongelmistani ja olen vertaillut niitä ADD/ADHD oireiden kanssa. Voinko sittenkin olla sairas? Jopa joku eli sinä osasit arvata mitä minulla on. Olen ennenkin lukenut tuollaista aineistoa ja ollut melkein varma, että minulla on toi sairaus. Nyt pelottaa. En haluaisi saada diagnoosia mutta toisaalta haluaisin tietää on minulla sitä vai ei. Kenelle sitten kertoisin tuloksista esim. jos tulos on huono, en kenellekään. Minuahan pidettäisiin hulluna. Minun miusti on heikentynyt niin paljon lähiaikoina. Läheiset ihmettelevät kovasti. Ilmeisesti toi ADD/ADHD periytyy vai mitä? Se on huono juttu jos niin menee.

        Jos sinulla tosiaan on ADHD tai joku muu neurologinen poikkeavuus, mikä on alkuperäisen viestin tietojen pohjalta ihan mahdollista, tärkeää on päästä yli ajattelusta, että tämä tekisi sinusta hullun tai tyhmän tai muuten vähempiarvoisen vaikkapa sitten läheisten silmissä. Suru ja pelko on sinänsä ihan luonnollista ja usein kuuluu oireistoon. Kun nämä pystyy voittamaan, tilalle tulee usein aito toivo paremmasta elämästä, johon sinullakin on varmasti vielä mahdollisuus.

        Sairaus nimityksenä on tässä yhteydessä muutenkin hieman harhaanjohtava, koska toisin kuin useimmat sairaudet, tarkkaavaisuushäiriö on aivotoiminnan poikkema, joka on ollut lapsuudesta asti ja sitä ei voida ainakaan toistaiseksi parantaa. Oireita voidaan kuitenkin hoitaa lääkityksellä, mikä auttaa useimpia tästä häiriöstä kärsiviä ja parantaa heidän elämänlaatuaan.

        Diagnoosin saamisen pelosta voisin sanoa seuraavaa: Hävittävää ei sinulla oikeastaan ole. Mikäli syy nykyiseen tilanteeseesi löytyy tästä, niin kuten sanoin, pääset varmasti lääkityksen piirin ja sitä kautta todennäköisesti ongelmasi helpottuvat. Mikäli neurologista vikaa ei löydy, voit olla sitten siitä iloinen ja yrittää löytää elämääsi parantavia ratkaisuja muualta ja ainakin kokemasi pelko juuri tämän asian tiimoilta poistuu.

        Lisääntyneet oireet kuten muistin huononeminen ovat usein merkki siitä, että tarkkaavaisuushäiriön lisäksi saatat kärsiä jostakin yleisestä liitännäissairaudesta, kuten ahdistuksesta tai masennuksesta. Tämä on looginen seuraus sille, että aivot eivät enää kestä sitä ylimääräistä stressiä ja työtaakkaa, mitkä tämä häiriö hoitamattomana niille kuormittaa. Nyt olisi siis ensiarvoisen tärkeää mennä sinne lääkäriin kipin kapin ennen kuin tilanne muuttuu huonossa tapauksessa vielä vaikeammaksi diagnosoida tai hoitaa.

        Tarkkaavaisuushäiriöön altistava geeni/geenit kaiketi nykytiedon mukaan periytyvät, mutta kaikki geenin omaavat eivät tästä häiriöstä kärsi välttämättä ainakaan yhtä pahasti tai peräti ollenkaan. Mikäli sinulla on lapsia tai haluat niitä vielä hankkia, niin myös sen kannalta olisi suositeltavaa käydä tämä asia lääkärillä tutkituttamassa. Vaikka lapsilla tämän häiriön tunnistaminen on mennyt huimasti eteenpäin, niin siltikin on mahdollista, että moni kärsii hoitamattomasta ADHD:stä ilman että oireita olisi tarpeeksi diagnoosin saamiseen aikaisessa vaiheessa. Ylläoleva pätee varsinkin ADHD:n inattentiiviseen muotoon (tuttavallisemmin pelkkä ADD), koska tässä muodossa hyperaktiivisuutta eli vaikkapa käytöshäiriöitä kuten ulkoista rauhattomuutta ei esiinny (ainakaan muista lapsista poikkeavissa määrin) ja levottomuus ja tarkkaavaisuuden puute oireilee usein vain "pään sisällä".

        Nopeimman avun tämän diagnosoimiseen tai diagnoosin poissulkemiseen löydät yksityiseltä lääkäriltä, joka on neurologiaan tai neuropsykiatriaan erikoistunut. Hintaa lääkärikäynnille tulee yleensä n. 100-200 euroa, mutta mikäli tällaiseen on varaa tai saat edes joltakin muulta nämä lainattua, niin mielestäni tämä on paras vaihtoehto. Julkisella puolella ei välttämättä niin helposti osu kohdalle asiaa tarpeeksi tuntevaa lääkäriä ja jonot näitä ongelmia tutkiviin klinikoihin voivat olla pitkiä, vaikka saisit lähetteenkin yleislääkäriltä tai vastaavalta.

      • motivaatio puuttuu
        Apua kannattaa hakea kirjoitti:

        Jos sinulla tosiaan on ADHD tai joku muu neurologinen poikkeavuus, mikä on alkuperäisen viestin tietojen pohjalta ihan mahdollista, tärkeää on päästä yli ajattelusta, että tämä tekisi sinusta hullun tai tyhmän tai muuten vähempiarvoisen vaikkapa sitten läheisten silmissä. Suru ja pelko on sinänsä ihan luonnollista ja usein kuuluu oireistoon. Kun nämä pystyy voittamaan, tilalle tulee usein aito toivo paremmasta elämästä, johon sinullakin on varmasti vielä mahdollisuus.

        Sairaus nimityksenä on tässä yhteydessä muutenkin hieman harhaanjohtava, koska toisin kuin useimmat sairaudet, tarkkaavaisuushäiriö on aivotoiminnan poikkema, joka on ollut lapsuudesta asti ja sitä ei voida ainakaan toistaiseksi parantaa. Oireita voidaan kuitenkin hoitaa lääkityksellä, mikä auttaa useimpia tästä häiriöstä kärsiviä ja parantaa heidän elämänlaatuaan.

        Diagnoosin saamisen pelosta voisin sanoa seuraavaa: Hävittävää ei sinulla oikeastaan ole. Mikäli syy nykyiseen tilanteeseesi löytyy tästä, niin kuten sanoin, pääset varmasti lääkityksen piirin ja sitä kautta todennäköisesti ongelmasi helpottuvat. Mikäli neurologista vikaa ei löydy, voit olla sitten siitä iloinen ja yrittää löytää elämääsi parantavia ratkaisuja muualta ja ainakin kokemasi pelko juuri tämän asian tiimoilta poistuu.

        Lisääntyneet oireet kuten muistin huononeminen ovat usein merkki siitä, että tarkkaavaisuushäiriön lisäksi saatat kärsiä jostakin yleisestä liitännäissairaudesta, kuten ahdistuksesta tai masennuksesta. Tämä on looginen seuraus sille, että aivot eivät enää kestä sitä ylimääräistä stressiä ja työtaakkaa, mitkä tämä häiriö hoitamattomana niille kuormittaa. Nyt olisi siis ensiarvoisen tärkeää mennä sinne lääkäriin kipin kapin ennen kuin tilanne muuttuu huonossa tapauksessa vielä vaikeammaksi diagnosoida tai hoitaa.

        Tarkkaavaisuushäiriöön altistava geeni/geenit kaiketi nykytiedon mukaan periytyvät, mutta kaikki geenin omaavat eivät tästä häiriöstä kärsi välttämättä ainakaan yhtä pahasti tai peräti ollenkaan. Mikäli sinulla on lapsia tai haluat niitä vielä hankkia, niin myös sen kannalta olisi suositeltavaa käydä tämä asia lääkärillä tutkituttamassa. Vaikka lapsilla tämän häiriön tunnistaminen on mennyt huimasti eteenpäin, niin siltikin on mahdollista, että moni kärsii hoitamattomasta ADHD:stä ilman että oireita olisi tarpeeksi diagnoosin saamiseen aikaisessa vaiheessa. Ylläoleva pätee varsinkin ADHD:n inattentiiviseen muotoon (tuttavallisemmin pelkkä ADD), koska tässä muodossa hyperaktiivisuutta eli vaikkapa käytöshäiriöitä kuten ulkoista rauhattomuutta ei esiinny (ainakaan muista lapsista poikkeavissa määrin) ja levottomuus ja tarkkaavaisuuden puute oireilee usein vain "pään sisällä".

        Nopeimman avun tämän diagnosoimiseen tai diagnoosin poissulkemiseen löydät yksityiseltä lääkäriltä, joka on neurologiaan tai neuropsykiatriaan erikoistunut. Hintaa lääkärikäynnille tulee yleensä n. 100-200 euroa, mutta mikäli tällaiseen on varaa tai saat edes joltakin muulta nämä lainattua, niin mielestäni tämä on paras vaihtoehto. Julkisella puolella ei välttämättä niin helposti osu kohdalle asiaa tarpeeksi tuntevaa lääkäriä ja jonot näitä ongelmia tutkiviin klinikoihin voivat olla pitkiä, vaikka saisit lähetteenkin yleislääkäriltä tai vastaavalta.

        Hei lopettakaa nyt nuo höpötykset fyysisestä sairaudesta, kun tarkkaavaisuuden puute melkein aina johtuu kiinnostuksen puutteesta (ajatukset harhailee muualle) ja kiinnostuksen puute motivaation puutteesta.
        Muistin heikkeneminen taas on yleinen stressaantuneisuuden oire. Paine siitä ettei saa mitään aikaiseksi ja pitäisi tehdä jotain, saa aikaan pysyvän stressin.

        Kun ihminen on tullut hyväksytyksi vain ehdollisesti (kelpaat ihmisenä vain, jos menestyt hyvin, muussa tapauksessa et kelpaa), niin hän ei jaksaa käyttää elämäänsä tuon hyväksynnän ostamiseen, vaan hän tekee lakon. Parempi olla tekemättä mitään kuin raataa orjana ansaitsemassa tuota hyväksyntää, joka on sen arvoista että sillä voisi pyyhkiä takapuolensa.
        Yleensä ihmisen alitajunta pakottaa hänet tekemään tuollaisessa tapauksessa lakon, se on luontaista itsesuojelua. Ihminen ei usein ymmärrä itse ollenkaan, miksi hän toimii noin.

    • los lobos

      Tämä nykyaikainen yhteiskunta, tutki vähän aiheita miksi ihmiset on nykyään niin surullisia google antaa mukavasti luettavaa.

      Maisterin paperi tai muukaan hieno lappu viisaaksi tai autaaksi tee, siellä ne lukee opinahjoissa koulujakäymättömien tekstejä.
      Mieti että Nikolai Tesla edes osannut lukea kun ei moista tarvinut.

      Muutaman aikaa sitten kuulostelin DI inssiä kun meinasi sähkäri mieheksi alkaa 40 vuotias mies, oli kuulemma niin turhaa homma isojen firmojen patenteilla leikkiä elektroniikan puolella kun insseili.

      Itse olen 29 ja masennus ongelmilla ollaan menty aina että olen jotenkin mystisesti aina joutunut ravintola skenen keskellä typeryksien viina huuruisia oma kehuja kuuntelemaan ja se ainakaan ole auttanut.
      Jotenkin sain itselle jonkin ammatin mutta sillä mitään töitä saa! Samalla seuraa kun kouluttamaton sinisilmä saa valita palkan koska on niin hyvät puheenlahajat, että se voikin masentaa! Kyllä se tästä vaellan erämaita kunnes tulee muuta.

      • hopohopojuttuja

        "Mieti että Nikolai Tesla edes osannut lukea kun ei moista tarvinut."

        Älä puhu paskaa, Tesla todellakin osasi lukea ja ymmärsi jopa kahdeksaa eri kieltä. Siinä on teille muillekin opiskeltavaa.

    • toivoton

      Olet niin ihania kun jaatte kokemuksianne! Kiitos siitä, että yritätte auttaa minua. Nyt meinaa itku tulla. Tuntuu, että olen yksin ongelmani kanssa. Ehkä olenkin. Läheisten kanssa on vaikea keskustella tästä asiasta. Täytyy mennä nyt. Oikeasti itkettää. Jatkan joskus. Ehkä huomenna. Täytyy ensin rauhoittua.

      Kiitos vielä kerran kaikille!!

    • Päivi H

      No, ton blogin kirjottajana voisin sanoo tähän väliin, että itelläni on adhd-c (tarkoittaen ylivilkkaus, impulsiivisuus-, tarkkaavaisuushäiriötä. Ja toki, ainut ylivilkkauspiirre on puhuu paljon/koko ajan)

      Sain diagnoosin 32 vuotiaana, ja lääkityksen jälkeen suoritin AMK tutinnon 4:n papereilla. Sen jälkeen suoritin vielä johtamisen erikoisammattitutkinnon...

      Puhuisin oireyhtymästä mieluummin kuin sairaudesta. Eikä tässä todellakaan auta mikään niskasta kii ottaminen. .

      Olen Suomen ADHD-aikuiset ry:n hallituksen jäsen ja vertaistukivastaava, ja pyöritän fb:ssä vertaistukiryhmää joka on suljettu ryhmä, mutta kaikille avoin. Tervetuloa.

    • erkkkiiiii

      Se ikä merkkaa mitään nuori tai vanha se on sama viimeine purjehdus kaikille, nahkat vain tahtoo valua 100 vuotiaana.

      Lue muutama tarina suurista naisista ja miehistä ne on yleens 40 villityksessä tehneet hienoja juttuja.
      Suurin osa hollywoodin näyttelijöistä on iän myötä lopettanut kovat huumeet ja menneet tekeen miljoon elokuvia.

    • lisää tällaista

      Wau. Upea keskustelun avaus. Siis aivan mahtava. Olen melkein sanaton, mutten ihan.

      Ensinnäkin: syy hankkia koulutus eli suorittaa tutkinto on taloudellinen. Joka muuta väittää valehtelee - valehdellehan voi myös itselleen. Mitä sinä et selvästikään tee, joten olet henkisesti mainitsemiasi maistereita huomattavasti korkeammalla tasolla joka tapauksessa.

      Jos sinulla ei ole taloudellista tarvetta ammatille tai työpaikalle ja nimenomaan VIIHDYT kotosalla, niin minkä ihmeen takia sinun pitäisi ehdoin tahdoin kurjistaa elämääsi opiskelemalla? Veisit ehkä opiskelupaikan joltain motivoituneelta ihmiseltä. Mieti. Sinulla on vain yksi elämä elettävänä - päätä itse miten haluat viettää sen.

      Toiseksi: nykypäivän työelämä on hanurista. Joka muutta väittää, valehtelee. Täynnä muita ohjailemaan pyrkiviä besserwissereitä, jotka eivät itse saa aikaiseksi mitään (muuta kuin turhaa puhetta, lähinnä suoraa tai epäsuoraa itsensä kehumista) ja jatkuvasti epämääräisillä sairauslomilla olevia "nuhaneniä" ja muita vapaamatkustajia. Et viihtyisi etkä vaivaantuisi teeskentelemään, että viihdyt, koska sinulla ei tällaiseen teeskentelyyn taipumusta.

      Kolmanneksi: sinä olet ok; monitutkintoisilla tuttavillasi todennäköisesti on ongelmia, joita he eivät halua myöntää. Työnteko ei maistu tai ura ei todellakaan urkene niin hienona kuin haluaisivat sinulle uskotella. Hyvän koulutuksen saanut maisteri, joka pärjää työelämässä saattaa ehkä täydennyskoulutuksessa (työn ohella) käydä, mutta uutta maisteritutkintoa jollain eri alalla lähtee suorittamaan vain ensimmäisessä yrityksessään tavalla tai toisella epäonnistunut kaveri. Kolmas kerta viittaa jo jonkinlaiseen tyhmyyteen. Älykkäämpi keksisi jotain muuta kuin kolmannen maisteritutkinnon.

      Maisterit joko pärjäävät hyvin työelämässä ja etenevät urallaan tai halutessaan luoda uraa yliopistossa he suorittavat lisensiaatin ja tohtorintutkinnon ja ansioituvat siis ihan muulla tavoin kuin suorittamalla uusia maisteritutkintoja. Uusien maisteritutkintojen suorittaminen on sama kuin joku haluaisi suorittaa lukion uudelleen ja uudelleen ja tehdä vain joka kerta vähän erilaiset ainevalinnat. Nämä ihmiset tarvitsevat apua, et sinä.

      Neljänneksi: unohda keskusteluketjun keittiöpsykologinen potaska AHDH:sta ja masennuksesta. Lääkärit voivat tehdä noita diagnooseja eivätkä he tee niitä ihan heppoisin perustein. Muissa yhteyksissä nämä termit ovat pelkästään merkityksettömiä leimoja, joita oman elämänsä epäonnistujat yrittävät lyödä muihin. Omat ongelmansa ratkaissut älykäs yksilö ei automaattisesti tulkitse muiden ihmisten ongelmia identtisiksi omansa kanssa.

      Ja viidenneksi: vielä kerran kiitos. Mahtava kirjoitus. Miljoonat peukut ja erityispointsit tuosta lopetuskappaleesta "En jaksaisi enää istua koulun penkillä". Enää! Mahtavaa! Oikea asenne.

      • Lakikylteri

        "syy hankkia koulutus eli suorittaa tutkinto on taloudellinen. Joka muuta väittää valehtelee - valehdellehan voi myös itselleen."
        Höpsis, on olemassa paljon naisvaltaisia aloja, joissa valmistuneen työllistyminen ja tulotaso on niin huono, että taloudellisessa mielessä mikä tahansa amiksen linja olisi kannattavampi. Silti nämä linjat ovat hyvin suosittuja. On myös paljon eläkeläisiä jotka opiskelevat jotain alaa, mutteivat koskaan aio mennä alalle töihin, eli opiskelulla on useita eri funktioita.

        "Maisterit joko pärjäävät hyvin työelämässä ja etenevät urallaan tai halutessaan luoda uraa yliopistossa he suorittavat lisensiaatin ja tohtorintutkinnon ja ansioituvat siis ihan muulla tavoin kuin suorittamalla uusia maisteritutkintoja"
        No ei se homma nyt ihan niin toimi, eli on tutkintoja jotka antavat hyvin kapean pätevyyden tiettyihin hommiin, tai päinvastoin on olemassa tehtäviä joihin vaaditaan toinen tietyn alan maisterin tutkinto. Siis työmäärä lisuriin ja toiseen maisterin tutkintoon on suunnilleen sama, ja jos aikaisempi maisterin tutkinto ei ole tyydyttävä, niin ei se jatkamalla saman alan lisuriin sen kummemmaksi muutu.

        Nykyään muuten aika harva lisuri tai tohtori pystyy oikeasti luomaan uraa yliopistossa, joten patenttiratkaisuksi siitä ei ole. Ja harva pärjää pelkästään millään maisterin tutkinnolla työelämässä ja menestyy vaan siihen vaikuttaa aina ympäristö jossa toimii.

        "Uusien maisteritutkintojen suorittaminen on sama kuin joku haluaisi suorittaa lukion uudelleen ja uudelleen ja tehdä vain joka kerta vähän erilaiset ainevalinnat. Nämä ihmiset tarvitsevat apua, et sinä."
        Mielenkiintoista, siis sinusta vain vertikaalinen reitti jatko-opinnoissa on oikea, tai muuten on avun tarpeessa. Kyllä se toinen maisterin tutkinto on samanlaista jatko-opiskelua, siinä vain suuntaudutaan horisontaalisesti.

        Ehkä sinun olisi sittenkin kannattanut jäädä sanattomaksi? MIkä tällaisen provon tarkoitus oikein on? Piristi päivää? Kuulutko näihin oman elämänsä epäonnistujiin kenties, jotka hankkivat näin sisältöään arkeensa?

      • lisää tällaista
        Lakikylteri kirjoitti:

        "syy hankkia koulutus eli suorittaa tutkinto on taloudellinen. Joka muuta väittää valehtelee - valehdellehan voi myös itselleen."
        Höpsis, on olemassa paljon naisvaltaisia aloja, joissa valmistuneen työllistyminen ja tulotaso on niin huono, että taloudellisessa mielessä mikä tahansa amiksen linja olisi kannattavampi. Silti nämä linjat ovat hyvin suosittuja. On myös paljon eläkeläisiä jotka opiskelevat jotain alaa, mutteivat koskaan aio mennä alalle töihin, eli opiskelulla on useita eri funktioita.

        "Maisterit joko pärjäävät hyvin työelämässä ja etenevät urallaan tai halutessaan luoda uraa yliopistossa he suorittavat lisensiaatin ja tohtorintutkinnon ja ansioituvat siis ihan muulla tavoin kuin suorittamalla uusia maisteritutkintoja"
        No ei se homma nyt ihan niin toimi, eli on tutkintoja jotka antavat hyvin kapean pätevyyden tiettyihin hommiin, tai päinvastoin on olemassa tehtäviä joihin vaaditaan toinen tietyn alan maisterin tutkinto. Siis työmäärä lisuriin ja toiseen maisterin tutkintoon on suunnilleen sama, ja jos aikaisempi maisterin tutkinto ei ole tyydyttävä, niin ei se jatkamalla saman alan lisuriin sen kummemmaksi muutu.

        Nykyään muuten aika harva lisuri tai tohtori pystyy oikeasti luomaan uraa yliopistossa, joten patenttiratkaisuksi siitä ei ole. Ja harva pärjää pelkästään millään maisterin tutkinnolla työelämässä ja menestyy vaan siihen vaikuttaa aina ympäristö jossa toimii.

        "Uusien maisteritutkintojen suorittaminen on sama kuin joku haluaisi suorittaa lukion uudelleen ja uudelleen ja tehdä vain joka kerta vähän erilaiset ainevalinnat. Nämä ihmiset tarvitsevat apua, et sinä."
        Mielenkiintoista, siis sinusta vain vertikaalinen reitti jatko-opinnoissa on oikea, tai muuten on avun tarpeessa. Kyllä se toinen maisterin tutkinto on samanlaista jatko-opiskelua, siinä vain suuntaudutaan horisontaalisesti.

        Ehkä sinun olisi sittenkin kannattanut jäädä sanattomaksi? MIkä tällaisen provon tarkoitus oikein on? Piristi päivää? Kuulutko näihin oman elämänsä epäonnistujiin kenties, jotka hankkivat näin sisältöään arkeensa?

        Ilmeisesti arvioni multimaisteriudesta osui paremmin kuin luulinkaan. Muutenhan et olisi reagoinut lainkaan.

        En kuitenkaan tarkoittanut provoilla vaan rohkaista alkuperäistä kirjoittajaa, jota oltiin jo diagnosoimaksi ties miksi. Minä kun en tykkää lyödä lyötyä, joten korkeintaan "hankin sisältöä päivääni" kertomalla hänelle, että hän on ihan ok sellaisena kuin on.

      • Lakikylteri
        lisää tällaista kirjoitti:

        Ilmeisesti arvioni multimaisteriudesta osui paremmin kuin luulinkaan. Muutenhan et olisi reagoinut lainkaan.

        En kuitenkaan tarkoittanut provoilla vaan rohkaista alkuperäistä kirjoittajaa, jota oltiin jo diagnosoimaksi ties miksi. Minä kun en tykkää lyödä lyötyä, joten korkeintaan "hankin sisältöä päivääni" kertomalla hänelle, että hän on ihan ok sellaisena kuin on.

        "Ilmeisesti arvioni multimaisteriudesta osui paremmin kuin luulinkaan. Muutenhan et olisi reagoinut lainkaan."
        Täytyyhän sellaisen ennakkoluuloja korjata, jolla ei ole ilmeisesti ole edes sitä ensimmäistäkään maisterintutkintoa. Siis miksi vedät tuollaisia stereotypioita muka faktoina?

        "Minä kun en tykkää lyödä lyötyä, joten korkeintaan "hankin sisältöä päivääni" kertomalla hänelle, että hän on ihan ok sellaisena kuin on. "
        Hänhän on ok, mutta olisit sen voinut sanoa ihan suoraan. Kaikilla meillä on erilaisia ongelmia, vahvuuksia, haaveita ja pettymyksiä. Hänen ongelma näyttää olevan, että vertaa itseään liikaa muihin ja määrittelee arvoaan itsestään näiden muiden mielipiteiden mukaan.

      • Apua kannattaa hakea

        "Ensinnäkin: syy hankkia koulutus eli suorittaa tutkinto on taloudellinen."

        - Koulutuksen hankkimiseen voi olla monta muutakin syytä ja siitä voi saada myös muunkaltaista hyötyä kuin taloudellista. Ei siis kannata yleistää. Suomessa kun vielä opiskelun kustannukset eivät kohdistu yksilölle itselleen kuin osittain, niin tämän "opiskelu on taloudellinen investointi" -ajattelun käyttäminen ei ole välttämättä aina niin oleellista kuin jossakin muualla.

        "Jos sinulla ei ole taloudellista tarvetta ammatille tai työpaikalle ja nimenomaan VIIHDYT kotosalla, niin minkä ihmeen takia sinun pitäisi ehdoin tahdoin kurjistaa elämääsi opiskelemalla?"

        - Itse en saanut alkuperäisestä viestistä sitä kuvaa, että kirjoittaja erityisesti VIIHTYISI kotonaan vaikka tätä sanaa ehkä käyttikin. Jos näin on, niin kysymyksesi voi olla aiheellinen. Jos kotona "viihtyminen" on sitä, että ihminen on niin lamaantunut ja lannistunut, ettei hänellä ole enää halua tai energiaa opiskeluun, harrastuksiin, työntekoon ym. niin sitten kannattaa asialle mielestäni tehdä jotakin.

        "Toiseksi: nykypäivän työelämä on hanurista. Joka muuta väittää, valehtelee."

        -Se voi olla monelle sitä, mutta onko se välttämättä sitä kaikille? Olen sitä mieltä, että kannattaa mieluummin pyrkiä sinne työelämään ja sen jälkeen itse päättää, mikä tilanne on enemmän ja mikä vähemmän perseestä.

        "Kolmanneksi: sinä olet ok; monitutkintoisilla tuttavillasi todennäköisesti on ongelmia, joita he eivät halua myöntää."

        - Tämä on totta. Se, että jollakin muulla on myös ongelmia, ei kuitenkaan niitä omia ongelmia poista.

        "uutta maisteritutkintoa jollain eri alalla lähtee suorittamaan vain ensimmäisessä yrityksessään tavalla tai toisella epäonnistunut kaveri. Kolmas kerta viittaa jo jonkinlaiseen tyhmyyteen. Älykkäämpi keksisi jotain muuta kuin kolmannen maisteritutkinnon."

        - No tämä nyt on täyttä paskaa. Jos sinulle vaikkapa tähän soveltuvia lehtiä tulee kotiin, niin lukaisepa joskus vaikka nimitysuutisia niin huomaat, että aika monella korkeaan asemaan päätyvällä on useampi tutkinto. Moni myös haluaa vaihtaa alaa uuden tutkinnon muodossa ihan onnistuneeltakin uralta vaikkapa vain sen takia, että se ei häntä enää motivoi, ja varmaan vielä useampi tekisi näin, mutta taloudelliset realiteetit tulevat vastaan.

        "Neljänneksi: unohda keskusteluketjun keittiöpsykologinen potaska AHDH:sta ja masennuksesta. Lääkärit voivat tehdä noita diagnooseja eivätkä he tee niitä ihan heppoisin perustein. "

        - Tämä oli ilmeisesti minulle suunnattu. En ole mitään diagnooseja tässä jakamassa, niin kuin oikeasti lukutaitoisena varmaan olisit huomannut. Kannustan lähinnä tiedon etsimiseen ja sitten tämän tiedon perusteella valittuihin oikeansuuntaisiin tutkimuksiin hakeutumiseen, jolloin saa kyllä todennäköisemmin apua ongelmiinsa kuin kotona odottamalla. Keskivertolääkäri ei edes välttämättä tiedä juuri oman erikoistumisalueensa ulkopuolelta riittävästi, joten omalla aktiivisuudella on usein aika suuri rooli oikeiden ratkaisujen löytymiseksi. Sitä paitsi tämä tiedon etsiminen omien ratkaisujen pohjaksi ja tueksi toimii kyllä myös ihan muussakin elämässä eli ei sitä pelkästään lääkärikäynteihin kannata rajoittaa.

        "Muissa yhteyksissä nämä termit ovat pelkästään merkityksettömiä leimoja, joita oman elämänsä epäonnistujat yrittävät lyödä muihin. Omat ongelmansa ratkaissut älykäs yksilö ei automaattisesti tulkitse muiden ihmisten ongelmia identtisiksi omansa kanssa."

        - Tässä keskusteluketjussa leimaamista ja omien ongelmiensa ja arvojensa muihin projisointia harrastat lähinnä sinä:
        Jos itse et koe opiskelua kannattavaksi ylipäätänsäkään - ei se tarkoita ettei se sitä voisi olla AP:lle tai jollekin muulle.
        Jos olet itse katkera työelämälle - ei se tarkoita että muutkin olisivat.
        Jos sinä et koe hyötyväsi vaikka useasta tutkinnosta - ei se tarkoita, etteikö kukaan muukaan voisi.
        Jos sinä et saanut opiskelemastasi tutkinnosta muuta kuin taloudellista hyötyä - ei se tarkoita sitä, etteikö se muille voisi olla mahdollista.
        jne.

      • fiksu?
        Lakikylteri kirjoitti:

        "Ilmeisesti arvioni multimaisteriudesta osui paremmin kuin luulinkaan. Muutenhan et olisi reagoinut lainkaan."
        Täytyyhän sellaisen ennakkoluuloja korjata, jolla ei ole ilmeisesti ole edes sitä ensimmäistäkään maisterintutkintoa. Siis miksi vedät tuollaisia stereotypioita muka faktoina?

        "Minä kun en tykkää lyödä lyötyä, joten korkeintaan "hankin sisältöä päivääni" kertomalla hänelle, että hän on ihan ok sellaisena kuin on. "
        Hänhän on ok, mutta olisit sen voinut sanoa ihan suoraan. Kaikilla meillä on erilaisia ongelmia, vahvuuksia, haaveita ja pettymyksiä. Hänen ongelma näyttää olevan, että vertaa itseään liikaa muihin ja määrittelee arvoaan itsestään näiden muiden mielipiteiden mukaan.

        Kyllä sen voi sanoa jos on maisteri tuplana ties monta, ja silti ehkä työtön. Varmaan TURHAa hommaa.. :)

    • Ikuinen opiskelija..

      Olen joskus itsekseni miettinyt voisiko mulla olla joku tarkkaavaisuushäiriö, mutta ajatellut että olen vain laiska ja tyhmä... Luin tuon "miten diagnisoidaan" ja alkoi melkein itkettää, kun niin monet kohdat olivat kuin suoraan omasta elämästäni.

      Mua ei pelottaisi saada diagnoosia. Olisi melkein helpotus saada tälle kaaosmaiselta tuntuvalle elämälle selitys. Sen sijaan pelkään, että mut todettaisiinkin "normaaliksi".

      Aion jokatapauksessa ottaa koulun terveydenhoitajaa yhteyttä.

      • Apua kannattaa hakea

        "Olen joskus itsekseni miettinyt voisiko mulla olla joku tarkkaavaisuushäiriö, mutta ajatellut että olen vain laiska ja tyhmä... Luin tuon "miten diagnisoidaan" ja alkoi melkein itkettää, kun niin monet kohdat olivat kuin suoraan omasta elämästäni.

        Mua ei pelottaisi saada diagnoosia. Olisi melkein helpotus saada tälle kaaosmaiselta tuntuvalle elämälle selitys. Sen sijaan pelkään, että mut todettaisiinkin "normaaliksi".

        Aion jokatapauksessa ottaa koulun terveydenhoitajaa yhteyttä. "

        Hyvä!

        Näin juuri niihin ongelmiin löytyy parhaiten helpotusta.

        Normaaliksi toteamista on turha pelätä - se vain tarkoittaa sitä, että ratkaisuja on sitten etsittävä muualta. Moni muukin asia kuin tarkkaavaisuushäiriö aiheuttaa vastaavia oireita ja ongelmia koulumenestyksessä ja motivaatiossa.

        Koulun terveydenhoitaja ei välttämättä ole ongelmiisi myöskään se paras asiantuntija, mutta osaa toivottavasti ohjata sinut eteenpäin oikeaan suuntaan.

        Monissa oppilaitoksissa on tarjolla myös opintopsykologien palveluita, joita myös kannattaa käyttää. Heillä on usein ihan hyvä tietämys tämänkaltaisiin ongelmiin liittyen ja heiltä voit saada ihan käyttökelpoisia vinkkejä käytännön opiskelutaitoihin ja -tekniikoihin, vaikka sitten muualla todettaisiinkin, ettet tarkkaavaisuushäiriöstä tai muusta sairaudesta kärsi.

      • helpottaahan se
        Apua kannattaa hakea kirjoitti:

        "Olen joskus itsekseni miettinyt voisiko mulla olla joku tarkkaavaisuushäiriö, mutta ajatellut että olen vain laiska ja tyhmä... Luin tuon "miten diagnisoidaan" ja alkoi melkein itkettää, kun niin monet kohdat olivat kuin suoraan omasta elämästäni.

        Mua ei pelottaisi saada diagnoosia. Olisi melkein helpotus saada tälle kaaosmaiselta tuntuvalle elämälle selitys. Sen sijaan pelkään, että mut todettaisiinkin "normaaliksi".

        Aion jokatapauksessa ottaa koulun terveydenhoitajaa yhteyttä. "

        Hyvä!

        Näin juuri niihin ongelmiin löytyy parhaiten helpotusta.

        Normaaliksi toteamista on turha pelätä - se vain tarkoittaa sitä, että ratkaisuja on sitten etsittävä muualta. Moni muukin asia kuin tarkkaavaisuushäiriö aiheuttaa vastaavia oireita ja ongelmia koulumenestyksessä ja motivaatiossa.

        Koulun terveydenhoitaja ei välttämättä ole ongelmiisi myöskään se paras asiantuntija, mutta osaa toivottavasti ohjata sinut eteenpäin oikeaan suuntaan.

        Monissa oppilaitoksissa on tarjolla myös opintopsykologien palveluita, joita myös kannattaa käyttää. Heillä on usein ihan hyvä tietämys tämänkaltaisiin ongelmiin liittyen ja heiltä voit saada ihan käyttökelpoisia vinkkejä käytännön opiskelutaitoihin ja -tekniikoihin, vaikka sitten muualla todettaisiinkin, ettet tarkkaavaisuushäiriöstä tai muusta sairaudesta kärsi.

        Itse olen muuten vain tyhmä, ainakin peruskoulussa opettaja antoi ymmärtää, lukihäiriö oli siihen aikaan = tyhmä.

    • niimpänii

      ahdh. nii. jos provoaja ensin osais ees kirjottaa oikein.

    • not succeed

      Hei nimimerkki ikuinen opiskelija-jos vielä luet tätä ketjua-halusin vaan sanoa et sun eka viesti ois melkein voinu olla mun kirjottama. Itsekin opiskelen AMK:ssa ja motivaatio on ihan hukassa. Aikaisemmin haaveilin yliopistosta, mutta nyt tuntuu etten tällä menolla pärjää täälläkään. Kieltämättä ahdistaa kun ei oo oikein palaset kohdillaan elämässä...

    • HYVINvointia?

      Mene nyt luuseri töihin ja anna ne koulujen resurssit niitä oikein käyttäville nuorille.

      Ei jumalauta, juuri sinunlaisesi yhteiskuntaloiset tulisi pistää vaikka pihoja haravoimaan.

      En todellakaan lähtenyt työelämään 17 vuotiaana ilman kouluja ja siellä nyt liki 9 vuotta viihtyneenä, että kaikenmaailman tampiot saisi ikuisesti koulunpenkillä kaivaa nenää ja miettiä mitä tekis isona.

      • Haavi auki

        Työajalla salaa lusmuilet suomi24 ja facebookin välillä ja työt jäävät palkattoman työharjoittelijan tehtäviksi.

    • Don't give up

      Olitko koulukiusattu? Kiusaajathan tuhoavat monien elämän alkuunsa. Kun kouluun on aina ikävä mennä väkivallan ja nöyryytyksen pelossa ei aikuisenakaan huvita lähteä mihinkään vaikka tuota riskiä ei enää olisi.

      • ...

        Vanhempien ylpeäksi tekeminen tai kavereiden kanssa tasoihin pääsemin ei tosiaan minustakaan ole mikään syy kouluttautua yhtään pidemmälle kuin itselle sopii. Sitä paitsi juuri siksi maailma pyörii näinkin hyvin, kun on erilaisia ihmisiä erilaisine taitoineen ja taipumuksineen. Löytyy tekijöitä joka työlle.

    • Tough shit

      Ja-a saamattomuus voi johtua masennuksesta, jos näin on hoida se eka kuntoon. Muuten ei auta itku markkinoilla. Elämä on sitä että tekee asioita jotka ei välttämättä innosta. Mieti mikä ala kiinnosti silloin joskus ja mikä olisi ok vaihtoehto sinulle.

      Minäkin saatoin kouluni äskettäin loppuun vaikka ei kiinnostanut. Joskus on pakko jotain tehdä ellei halua lusmuilla elämänsä tappiin.

      Sinä olet sen arvoinen että arvostat itseäsi.

    • 5 pv viikko /työ

      MISTÄ SAAT RAHAA RUOKAAN, vaatteisiin etc?

      Me työtä tekeväiset maksamme sun sohvalla löhämisen.

      • Ei sossipummi!

        Öö tuota noin... töissä voi olla ilman koulutustakin. :)

      • Yritä tajuta!

        Älä jauha p-skaa, muotilause Suomessa on tuo "meidän veronmaksajien rahoilla".
        Itse en ole työtön mutta moni ystävistäni on ja he maksavat noin tuplasti veroa pienistä korvauksistaan jos verrataan samansuuruista palkkaa saavien kanssa.
        Suomessa ne veronmaksajien rahat lapataan surutta ulkomaille ja omien ylipalkattujen johtajien taskuihin. Mutta te tyhmät lampaat äänestätte aina vaan samanlaisia pölkkypäitä ajamaan Suomea alas ja sitten nillitätte jos joku työtön saa surkean pientä korvausta jolla on täysi työ selviytyä päivästä toiseen. Kateus voittaa kiimankin tässä sarvikuonojen maassa!

    • et silleen

      Minä olen yli 40 jo, on ammatti ja vielä joku vuosi sitten oli pätkätöitä, niitäkään ei enää ole.....Ja olen hakenut, satoja hakemuksia olen lähetellyt, mutta ei nappaa.

      • Kokemus kunniaan

        Sarvikuonolandiassamme toinen kummallinen seikka on tuo ikärasismi. Täysin ääliömäistä palkata laumoittain juuri koulusta päässeitä kokemattomia nulikoita, kun olisi tarjolla monenlaista kokemusta omaavia yli 30-vuotiaita.
        Ei ihme, että ei hommat toimi kun työt tekee ne, joilla ei ole mitään tajua kuinka asiat elämässä menevät.

      • Etsivä Löytää

        Pää pystyyn nelikymppiset, olemme nyt ihan hyvässä iässä tekemään vielä MITÄ VAAN muutoksia elämässä.
        Ei ole myöhäistä, ehtii vielä.

        Itse tein sitä ja tätä 38 vuotiaaksi asti, vasta sitten havahduin miettimään mitä oikein elämältä haluan.
        Kouluttauduin uuteen työhön, sain sinnikkäällä hakemisella ja elämän tuomalla itsevarmuudella työpaikan jossa olen vieläkin ja tykkään kovasti uusista hommistani.

        Samoihin aikoihin löytyi elämän kumppanikin lopultakin.

        Elämässä on monia haasteita, ei mitään ruusuilla tanssimista, mutta olen silti juuri nyt hyvin tyytyväinen elämääni.
        Tunnen että olen tehnyt oikeat valinnat NYT , nuorempana en, silloin vain ajelehdin ja tein tosiaan milloin mitäkin hommia. :)

        Työtön nelikymppinen, ole avarakatseinen koulutusten suhteen, antaahan opiskelu uutta ryhtiä elämään ja pientkin kurssitukset antaa työnantajalle sen kuvan , että olet aktiivinen ihminen joka kannattaa palkata.

        Vuosien työttömyyshistoria saa pomon varpaileen, suoraan koulutuksista töitä hakevat ovat kiinnostavampia !
        Jos et pidä opiskelusta valitse lyhyempi koulutus.
        Loppujen lopuksi,vaikka olisit minkä tietokonekurssin käynyt, on se ihmeessä parempi kuin ei tehdä mitään.

      • Nainen 48 v.

        Alkuperäiselle kirjoittajalle. Jos sinulla on hyvä koulutodistus nuoruudestasi, niin sinulla on ainakin siloin ollut kaikki kohdallaan (noin yleisesti ottaen).

        Hommaa ainakin seuraavat laboratoritestit:
        - hemoglobiini ja ferritiini
        - D-vitamiini
        - kilpirauhasarvot (TSH ja T4V)
        - sinkki, kromi.
        - naishormonitestit (olithan nainen?)

        Lisäksi pyydä, että sinulle tehdään normitestit mielenterveyspuolella, esim. masennustestit ja luonnehäiriö-testit. ja mitä niitä onkaan.

        Saamattomalle ololle nimittäin voi olla ihan fyysisiäkin syitä. Kun saat nämä selville, niin niistä voi jatkaa eteenpäin... (tsekkaa itse labra-arvosi) Kannattaa myös katsoa kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminnan oireet (arvot voi heitellä pitkällä aikavälillä tai jopa päivittäin).

        Uskon, että sinusta löytyy jonkin sortin "vika" joko fyysiseltä tai henkiseltä puolelta... ja kun tuo vika saadaan hallintaan (voi vielä parikin vuotta), niin sitten voit olla tyytyväinen elämääsi! Toivottavasti jo aikaisemminkin.... Olethan tekemisissä muidenkin ihmisten kanssa? Aina ei sukulaiset ole niitä parhaita tsemmpaajia - pyri olemaan niiden kanssa, joilta saat apua ja lohdutusta!

      • personlig
        Etsivä Löytää kirjoitti:

        Pää pystyyn nelikymppiset, olemme nyt ihan hyvässä iässä tekemään vielä MITÄ VAAN muutoksia elämässä.
        Ei ole myöhäistä, ehtii vielä.

        Itse tein sitä ja tätä 38 vuotiaaksi asti, vasta sitten havahduin miettimään mitä oikein elämältä haluan.
        Kouluttauduin uuteen työhön, sain sinnikkäällä hakemisella ja elämän tuomalla itsevarmuudella työpaikan jossa olen vieläkin ja tykkään kovasti uusista hommistani.

        Samoihin aikoihin löytyi elämän kumppanikin lopultakin.

        Elämässä on monia haasteita, ei mitään ruusuilla tanssimista, mutta olen silti juuri nyt hyvin tyytyväinen elämääni.
        Tunnen että olen tehnyt oikeat valinnat NYT , nuorempana en, silloin vain ajelehdin ja tein tosiaan milloin mitäkin hommia. :)

        Työtön nelikymppinen, ole avarakatseinen koulutusten suhteen, antaahan opiskelu uutta ryhtiä elämään ja pientkin kurssitukset antaa työnantajalle sen kuvan , että olet aktiivinen ihminen joka kannattaa palkata.

        Vuosien työttömyyshistoria saa pomon varpaileen, suoraan koulutuksista töitä hakevat ovat kiinnostavampia !
        Jos et pidä opiskelusta valitse lyhyempi koulutus.
        Loppujen lopuksi,vaikka olisit minkä tietokonekurssin käynyt, on se ihmeessä parempi kuin ei tehdä mitään.

        Vaan kun ne työnantajat eivät ole kiinnostuneet koulutuksista eikä työkokemuksista. Useampikaan tutkinto on kuin yhtä tyhjän kanssa. Tutkintoja kun on jo kaikilla, ja muutakin koulutusta.

        Nyt pitää olla persoona, ja nuori. Neljäänkymppiin asti on vielä mahiksia, mut yli nelikymppisen on vaikea saada mitään kunnon työtä, vaikka olis miten monta tutkintoa ja vuosikausin työkokemus.

        Kommentit, joiden mukaan mikä tahansa koulutus tai työkokemus on parempi kuin ei mitään, ei siis enää nykyään pidä paikkaansa.

        Ihminen elää vain kerran, sietää miettiä mitä varten.

      • elämä lyhyt
        Nainen 48 v. kirjoitti:

        Alkuperäiselle kirjoittajalle. Jos sinulla on hyvä koulutodistus nuoruudestasi, niin sinulla on ainakin siloin ollut kaikki kohdallaan (noin yleisesti ottaen).

        Hommaa ainakin seuraavat laboratoritestit:
        - hemoglobiini ja ferritiini
        - D-vitamiini
        - kilpirauhasarvot (TSH ja T4V)
        - sinkki, kromi.
        - naishormonitestit (olithan nainen?)

        Lisäksi pyydä, että sinulle tehdään normitestit mielenterveyspuolella, esim. masennustestit ja luonnehäiriö-testit. ja mitä niitä onkaan.

        Saamattomalle ololle nimittäin voi olla ihan fyysisiäkin syitä. Kun saat nämä selville, niin niistä voi jatkaa eteenpäin... (tsekkaa itse labra-arvosi) Kannattaa myös katsoa kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminnan oireet (arvot voi heitellä pitkällä aikavälillä tai jopa päivittäin).

        Uskon, että sinusta löytyy jonkin sortin "vika" joko fyysiseltä tai henkiseltä puolelta... ja kun tuo vika saadaan hallintaan (voi vielä parikin vuotta), niin sitten voit olla tyytyväinen elämääsi! Toivottavasti jo aikaisemminkin.... Olethan tekemisissä muidenkin ihmisten kanssa? Aina ei sukulaiset ole niitä parhaita tsemmpaajia - pyri olemaan niiden kanssa, joilta saat apua ja lohdutusta!

        "Joku vika" = ei ole yhteiskunnan mukainen tai kuten muut :) ???

      • no ei taas kouluun
        Etsivä Löytää kirjoitti:

        Pää pystyyn nelikymppiset, olemme nyt ihan hyvässä iässä tekemään vielä MITÄ VAAN muutoksia elämässä.
        Ei ole myöhäistä, ehtii vielä.

        Itse tein sitä ja tätä 38 vuotiaaksi asti, vasta sitten havahduin miettimään mitä oikein elämältä haluan.
        Kouluttauduin uuteen työhön, sain sinnikkäällä hakemisella ja elämän tuomalla itsevarmuudella työpaikan jossa olen vieläkin ja tykkään kovasti uusista hommistani.

        Samoihin aikoihin löytyi elämän kumppanikin lopultakin.

        Elämässä on monia haasteita, ei mitään ruusuilla tanssimista, mutta olen silti juuri nyt hyvin tyytyväinen elämääni.
        Tunnen että olen tehnyt oikeat valinnat NYT , nuorempana en, silloin vain ajelehdin ja tein tosiaan milloin mitäkin hommia. :)

        Työtön nelikymppinen, ole avarakatseinen koulutusten suhteen, antaahan opiskelu uutta ryhtiä elämään ja pientkin kurssitukset antaa työnantajalle sen kuvan , että olet aktiivinen ihminen joka kannattaa palkata.

        Vuosien työttömyyshistoria saa pomon varpaileen, suoraan koulutuksista töitä hakevat ovat kiinnostavampia !
        Jos et pidä opiskelusta valitse lyhyempi koulutus.
        Loppujen lopuksi,vaikka olisit minkä tietokonekurssin käynyt, on se ihmeessä parempi kuin ei tehdä mitään.

        Joop, olen työtön 40 vuotias, ei edes koulutuksiin pääse ja kun ammattejakin on jo kaksi, niin ei enää tekisi mieli lisää.

    • JonesHenry

      Asenteesi elämään on väärä.


      Sillä, millaisia arvosanoja sait ala tai yläasteella ei ole mitään merkitystä. Ei myöskään Lukiolla. Vain Yliopisto tai AMK tutkinnolla on mitään arvoa.


      Sinun täytyy hyväksyä eräs asia. Et ole mikään "priimus" Et ikinä ollutkaan. Ala asteen arvosanoilla voit karkeasti ottaen pyyhkiä persettäsi. Ylioppilaslakkisikin on käytännössä arovoton. Kuka tahansa luuseri voi tulla ylioppilaaksi. Ratkaisevaa on miten sinä valmistuit, ETKÄ sinä valmistunut!


      Et ole mikään priimus Olet LUUSERI! Asennoidu elämään myös sillä tavalla. Älä kuvittele olevasi jotain mitä et ole, ja siinä samalla sitten leimaa kaikkia akateemisesti kouluttautuneita!

      • Haist huilu JH

        JonesHenry se ei tajua edes sitä, että ei sinne lukioon pääse, jos ei ole tarpeeksi hyvää todistusta peruskoulusta. Myöskään lukiosta ei pääse eteenpäin ellei ole hyviä arvosanoja. Mutta JonesHenry onkin selvästi jonkinsortin rasvari, joka ei tajua että se luuseri katselee häntä joka aamu peilistä. Kuka tahansa luuseri ei voi tulla ylioppilaaksi, jos muuta väität olet ihan pihalla.

      • JonesHenry
        Haist huilu JH kirjoitti:

        JonesHenry se ei tajua edes sitä, että ei sinne lukioon pääse, jos ei ole tarpeeksi hyvää todistusta peruskoulusta. Myöskään lukiosta ei pääse eteenpäin ellei ole hyviä arvosanoja. Mutta JonesHenry onkin selvästi jonkinsortin rasvari, joka ei tajua että se luuseri katselee häntä joka aamu peilistä. Kuka tahansa luuseri ei voi tulla ylioppilaaksi, jos muuta väität olet ihan pihalla.

        Jos et huomannu, niin tää oli ylläpidon provo. KAIKKI nää kirjoitukset jotka löytyy täältä etusivulta on käytännössä ylläpidon provoja!

      • 27
        JonesHenry kirjoitti:

        Jos et huomannu, niin tää oli ylläpidon provo. KAIKKI nää kirjoitukset jotka löytyy täältä etusivulta on käytännössä ylläpidon provoja!

        Ihan tottako?
        En olisi ilman s24 henkilökuntaa edes huomannut, että Suomessa on itä-euroopan EU-maista tulleita kerjäläisiä ja pummeja, jotka nauttivat suomalaista sosiaaliturvaa ja terveydenhoitoa. Onneksi meillä on siihen varaa, kun supistetaan omien lasten ja vanhusten hoitokuluja....

    • :-)

      En tiedä onko täällä vielä huomioitu, mutta opiskella voi myös etänä. Eli jos ei kiinnosta herätä joka aamu kouluun, voit valita koulutusmuodon, jossa hoidat tehtävät netin kautta. Koululla käyt vain noin kerran viikossa-parissa hakemassa materiaalia. Valitettavasti kaikissa aloissa tämä koulutusmuoto ei päde, mutta kannattaa aina tsekata jos jokin mielenkiintoinen ala löytyisi. Eräälle ystävälleni tämä vaihtoehto sopii ainakin täydellisesti. Hän oli suorittanut peruskoulun, kun päätti mennä lukioon. Lukio ei ollutkaan hänen paikkansa ja hän oli pari vuotta tekemättä mitään kunnes kyllästyi. Hän oli juuri sinunlaisesi ihminen: viihtyi kotona, motivaatio oli hieman kadonnut ja innostus koulunpenkille oli heikohko. Etäopiskelusta hän on kuitenkin pitänyt suuresti ja odottaa jo innolla valmistumistaan. Hän on saanut etäopiskelun työharjoittelupaikasta jopa vakituisen työpaikankin!

      Tottakai tämäkin koulutusmuoto sitoo sinua niin, että tehtävät ovat hoidettava tunnollisesti vaikka ne tehdäänkin verkossa. Toisaalta sinulla on kuitenkin tietynlainen vapaus aikataulujen suhteen. Kokeile!:-)

      • ilonnainen

        Älä kuuntele negatiivisten ihmisten äksyilyjä.
        Katkerat ja loppuun palaneet ihmiset täällä välissä ämpsyilee.

        SINÄ olet arvokas omana itsenäsi, vaikket tekisi ikinä mitään muuta kuin nukkuisit.
        Ja elämä on SINUN , sinä siitä päätät mitä teet, eikä nuo kiukkuajat.

        Olen varma että löydät paikkasi, kunhan ensiksi tutkit netistä mitkä ammatit sinua kiinnostavat, mitkä ovat lahjasi ja mihin alalle kannattaisi/kiinnostaisi opiskella.

        Minä tosiaan opiskelin 38 vuotiaana uuteen ammattiin, jossa nyt nelikymppisenä olen ja viihdyn oikein hyvin.

        Työkaverit on mukavia ja esimiehet myös.

        Potkikoon onni sinuakin !
        Tulkoon mieleesi innostavia ideoita ja parhaat niistä toteutukoon myös.

        Olemme vielä nuoria, mikään ei estä ELÄMÄSTÄ nyt !
        Tee rohkeasti sitä mikä tuntuu kiehtovan sinua ja hae sellaisia töitä joita voisit kuvitella tekeväsi loppu elämäsikin nautinnolla.

        Mieti myös mikä on tärkeintä, iso palkka vai viihtyisä työpaikka vähän pienemmällä tilipussilla.
        Kiinnostaako vaativat tehtävät vai jotain helpompaa.
        Vaativiin / hyvin palkatuihin hommiin on yleensä pitempi koulutus.

        punnitse myös onko asioita jotka voisivat rajoittaa työntekoa isillä alalla jota tahdot tehdä ( esim allergiat tms.)
        On monia aloja joihin voi mainiosti siirtyä vielä nelikymppisenä.
        Kaikkea hyvää sinulle !

        Ja muistutan vielä, TYÖ ei kuitenkaan tee sinusta arvokasta, olet jo arvokas omana itsenäsi.

        Työtähän teemme suoraan sanoen vain siksi, että saamme laskut maksettua ja mielellään vielä rahaa tuhlailtavaksi turhuuksiin.
        Ja siksi että itselle sopivasta työstä voi saa todella mielekästä sisältöä elämään. :)

        Itse olen asiakaspalvelu alalla nykyisin, ja se sopii todella minulle joka pidän ihmisistä.

    • Ponderosa

      Sinulla on vakava asenneongelma. Et viitsi edes korjata omia kirjoitusvirheitäsi julkisella foorumilla, jossa esität asiaasi. Tässä tulee: virtuaalinen potku persuksille! Tee jotain - edes vapaaehtoistyötä!

    • yhj86

      jatka provojen kirjoittamista

    • pummeille

      No, mitä siinä julkisesti itket?
      Näin toimivat kaikki maahanmuuttajat ja omassa maassa sossuperheisiin syntyneet. Kyllä meitä 1200/kk nettona kokopäivätyöstä työn raskaan raatajia riittää elättämään vielä teidätkin.( ainakin muutaman vuoden)
      Me maksamme veroja, mutta emme ehdi käymään kaikissa leipäjonoissa.
      Jos et halua tehdä työtä, etkä edes jaksa kouluttautua, ei mitään hätää. Jos sairastut, me maksamme senkin. Relaa vaan....

      • pummix

        Vaihda osia, jos käy kateeks..

    • Ukko joka tykkää tuo

      Jo vain mie tietäsin miten tuohon ukhoon sais vauhtia. Onhan se niin hyän näkönenki. Ainaki tuossa kuvassa. Pientä puuhaa tuone isovarphaitten välhiin. Eiköhän siitä herräis?

    • ämmämämmämä

      Yksi ongelman aiheuttaja on yhteiskunta, joka elättää ihmisiä, vaikka nämä eivät tekisi yhtään mitään. Et sinäkään makaisi sohvalla tai istuisi tietokoneen ääressä, jos nälkä kurnisi mahassa ja häätö uhkaisi huomispäivänä. Vanhempiesi ajattelutapa on ollut täysin väärä. he eivät ole välittäneet sinun tulevaisuudestasi, vaan siitä, että ovat voineet olla ylpeitä hyvästä koulumenestyksestäsi.
      Kysymys on myös siitä, mikä sinua kiinnostaa tai kiinnosti, ennen kuin vajosit tylsyyteen. Lähde jonnekin uuteen ympäristöön. Jos olet armeijan käynyt, hakeudu YK:n joukkoihin, jos niihin tarvitaan väkeä. Mene kansalaisopiston kursseille parina iltana viikossa. Ne eivät ole mitään varsinaista koulunkäyntiä, harrastamista pikemminkin. Silloin et ainakaan löhöä sohvalla tai tietokoneen vieressä, tutustut uusiin ihmisiin ja voit jopa saada virikkeitä. Pääasia, että lähdet liikkeelle, sillä aika kuluu nopeasti, ja pian huomaat olevasi yli kuusikymppinen äijä, joka ei ole saanut elämässään aikaan yhtään mitään, haet Alkosta kunnon lastin ja ryyppäät itsesi hengiltä niin kauan kuin pystyt edes siihen.
      Potkaise itseäsi persuuksiin ja lähde liikkeelle! Elämä odottaa.

      • Ärsyyntynyt

        ämmäämmä,pummeille jne mitä siinä äksyilette ?

        Ei se sinulta ole pois jos joku ei ole töitä löytänyt.

        Ompahan itsellesi enemmän hommia kun haluat olla niin erinomainen, pääset hyvässä lykyssä sitten monen ihmisen työt tekemään ja niillä kerskumaan.

        Minä teen töitä nykyisin pitkää päivää, en silti kuvittele olevani parempi kuin työttömät.

        Mutta minä olenkin saanut maistaa elämässä muutakin kuin kultalusikkaa.

        Joskus on töitä, joskus ei ole ollut.
        Ihminen on YHTÄ arvokas oli sitten työtön, töissä, eläkkeellä, opiskelija , mikä vain.

        Että vieläkin suututtaa kaltaistenne kommentit silloin kun olin työtön, kuin olisin ollut pelkkä roska.
        Ei ole oikein kritisoida työttömiä, kullakin on syynsä elämän tilanteisiinsa.
        Joiltakin puuttuu rohkeus yrittää, moni työtön on masentunutkin.

        Ja täällä vaan naljaillaan.

        Tänä aikana kun väkeä saneeraa yks jos toinen firma, pyydän teitä suorastaan tukkimaan turpanne.

    • pyhäjärvinen

      Niinpä.

      Töihin pääsee, jos pääsee. Osatyökykyinen ja koulutettu ihminen ei pääse millään takaisin työelämään, vaikka voisi tehdä töitä esim. osa-aikaisesti. Erityisesti tämä koskee mielenterveyskuntoutujia. Asia koskettaa kymmeniätuhansia nuoria tässä maassa.

      Olen sitä mieltä, että koulutus ja työnteko kannattaa yleisesti ottaen, mutta kilpailu työstä on koventunut selvästi Suomessa ja myös muun maailman meno vaikuttaa paljon suomalaiseen työelämään. Työ on viety yhä useammin halpamaihin eikä se sieltä näytä takaisin tulevan yhtään millään.

      Muutenkin elämme talouskriisin oloissa. Silloin kaikki vähentävät menojaan ja tuloksena on vielä lisää irtisanomisia kymmenin tuhansin. Joten ei tämä nykyinen taloustilanne kovin hyvältä tule näyttämään.

    • Valistaja

      Niin kauan kuin yhdellekin naiselle maksetaan palkkaa, on miehen aivan turha tehdä yhtään mitään elantonsa eteen.

      • Ärsyyntynyt

        Valistaja: Mitä tarkoitat ?

      • Valistaja
    • ÄLLITÄLLLI

      Me töihin siitä, vaikka siivoamaan. Koulutus on täysin yliarvostettua. Sitä voi opiskella vaikka hamaan tappiin, eikä sitten saa sitä koulutustaan vastaavaa työtä. Mieluummin, muuta ulkomaille. Olet ilmeisesti poikamies -mistähän tuokin tuli mieleeni, että olisit juuri mies. No jokatapauksessa, ryhdistäydy tai jos se verran saat itseäsi kotivoitua, mene sen verran koulunpenkille, ja ala hoivatyöhön. Sinne tarvitaan vahvempaa sukupuolta ja töitä löytyy varmasti.

    • Verokarhu puhuu

      Suomessa työnteko on nykyään niin perseestä ettei enää kannata mennä mihinkään töihin. Veroja satelee joka puolelta joka kuluttaa kukkaroa, näin täällä päin mennään, pelkkää paskaa! Sitten vielä, mitä isommat tulot, sitä enemmän verokarhu varastaa rahaa...

      PS: ensivuonna pakollinen YLE-vero, joskin pienituloiset selviävät siitä kun tuo vero ei koske niitä. Muussa tapauksessa, isompituloiset maksaa vaikka ei olisi koko helvetin telkkua! Mistähän seuraavaksi peritään veroa?

    • mmmmmmies

      Mitä pikemmin lakkaat miettimästä, että mitä sun olis pitänyt opiskella ja alat tekemään sitä, mitä tekisit, "jos sinulla olisi kaikki raha ja aika, mitä on", sitä enemmän saat energiaa elämääsi.

      Kun meillähän on kaikki rahat ja aika nyt, mitä meillä on. Mitä vähemmän on menetettävää, sitä helpommin uskaltaa yrittää.

    • 65678

      ei kaikilla tarvitse jotain tiettyä "ammattikoulutusta" vielä olla, jos sen valinta on noin vaikeaa. Voit olla monilahjakkuus, joka on hyvä kaikessa, valinta voi olla mahdoton. Tee mitä haluat, sitä työtä mitä on tarjolla, ja sitten vaihda toiseen alaan. Ryhdy yksityisyrittäjäksi, tee duunia niin kauan kuin tiedät mitä haluat , aja vaikka taxia, rekkaa, ole kassana jossain, et tartte koulutusta noihin, kuitenkin olet mukana yhteiskunnassa etkä työtön. Tai lähde laivalle töihin, tai öljynporauslautalle, rikastu, aloita kullanhuuhdonta, jne hauskaa, espanjaan matkaoppaaksi. Olet ajanut itsesi zippiin nuoruuden menestyksellä. Ei työuran tarvitse olla joku ihme pakkopulla, tee mistä NAUTIT , vaikka kaverisi kritisoisivat. Moni on valinnut väärän uran vanhempiensa painostuksesta, ja keski-iässä tajuavat vasta sen, ja vaihtavat alaa mielekkäämpään työhön.

    • Tarvitset.

      Elämänhallinnan valmentajaa, se on mainio apu uusavuttomille.

    • mitä

      Mihin niin kuin tähtäät kirjoituksellasi? Mitä sinulta on pois nykyisestä elämästä? Tarkoitatko, ettei sinulla ole parisuhdetta, koska sinulla ei ole työtä ja pano halut on kovat?

    • verkonpainoksi

      Kannattaa opiskella terapeutiksi. Sitten voit terapoida muita pudokkaita, jotka ovat vetäytyneet yhteiskunnasta, joka petti kaikki kuuliaisille lapsilleen antamansa lupaukset.

    • 11+11

      Suosittelen, että varaisit ajan yksityiselle psykiatrille, joka tietää miten ohjata sinua eteenpäin. Kerro motivaation puutteistasi, ehkä olet masentunut? Luultavasti voit päästä johonkin Kelan korvaamaan ammatilliseen aikuiskurssille, jossa saat käydä tyäharjoittelussa harjoittelemassa työarkea ja sitäkautta kuntoutua takaisin työelämään. Tapaat muita aikuisia ja saat uusia suhteita.
      Ehkä saatat saada kunnallista psykologin apua tai kenties jopa psykoterapiaa? Nämä asiathan eivät selviä, ennenkuin et varaa aikaa ja ota selvää.

      Sinulla on vaihtoehtoina joko mennä työvoimatoimiston luukulle, sossulle kerjäämään rahaa , mennä lääkärille puhumaan tai jäädä entiseen malliin kotiisi. Jos haluat muutosta, mikä olisi loogisin vaihtoehto sinulle toimia?

      • 746746747

        mitähän jos sinä itte menisit ilmaiseen työharrjoitteluun pesemään vessoja, vaikka minun asuntooni? Heheheheh

    • banaani,

      Ota motivaatioksi hankkia rahaa kuten me muutkin. Onko parempaa ajan käyttöä kuin rahan hankkiminen?

      • idiootin neuvo

        On. Käytännössä ihan mikä tahansa muu.

    • Töitä ei kaikille

      Tiedän jo lukemattakin, kuinka moni tässäkin keskustelussa sanoo, että "kyllä töitä löytyy kaikille, kun kovasti yrittää".

      Totuus on kuitenkin se, että jokainen VOI saada työtä, kun on ahkera ja toimelias, mutta KAIKKI eivät saa koskaan työtä, ellei talousjärjestelmässä tapahdu radikaalia muutosta. Vallalla olevien talousoppien mukaan työvoimasta pitääkin olla jatkuvasti ylitarjontaa, näinhän maata johtavat poliitikot ja heidän neuvonantajansa kertovat. Esim. tällä hetkellä Suomessa tulisi kuulema työvoiman tarjontaa saada lisättyä. Tällainen talousmallihan on siinä mielessä loogista, että ylitarjonta pitää hinnat kurissa, myös työvoiman suhteen, kun taas täystyöllisyys olisi joidenkin näkemysten mukaan myrkkyä taloudelle, koska se johtaa väistämättä palkkainflaatioon.

      Kaikille ei ole näköpiirissä työuraa tarjolla, ei vaikka opiskelisi ahkerasti ja olisi nöyrä, ottaisi vastaan huonompiakin hommia.

      Niinpä on oikeastaan toisille etu, että jotkut eivät ole niin aktiivisia työnhaussa, niille jotka taistelevat niukassa työpaikkatarjonnassa jää paremmat mahdollisuudet työllistyä. Tässä taloustilanteessa ei ole myöskään yhteiskunnalle menetys, vaikka nuoria jää psyykkisistä vaivoista työkyvyttömiksi ja eläkkeelle, koska he vain vapauttavat työpaikan (jos heillä sellainen on), jollekin toiselle ja ketjun päässä saadaan yksi työtön töihin.

      Olet rakentanut elämääsi toisten toiveiden varaan, lähinnä vanhempiesi. He ovat iskostaneet päähäsi "oikean" elämän mallin, mutta se ei sopinutkaan sinun persoonallesi. Monille on käynyt näin ja vaikka olisivat työllistyneetkin, he sairastuvat psyykkisesti viimeistään 40-50 vuotiaana, kun ovat eläneet jonkun muun elämää.

      Sinun kannattaa pysähtyä miettimään, mistä oikeasti pitäisit itse, ei yksin työssä vaan elämässä muutenkin. Kannattaa myös palata lapsuuteen ja nuoruuteen, muistella mistä haaveilit itse, millaisista asoista tykkäsit ja mitä olisit halunnut tehdä. Olet vielä sen verran nuori, että elämää on paljon edessä. Voi olla, että opiskellut ammatit on hukkaan heitettyä, elämää ei kannata tuhlata tekemällä vain jotain duunia ja luomalla uraa, jos oikea elämä on sen ulkopuolella, jos vain odotat iltaa, viiikonloppua, kesälomaa ja eläkettä. Hyvin moni puhuu työstään "innoissaan", kertoo urastaan ja väittää työnsä olevan mielenkiintoista ja haasteellista, mutta todellisuudessa useimmat lopettaisivat työnsä siihen paikkaan, jos voittaisivat lotosta. Heidän täytyy siis vain esittää toisille elävänäsä mielenkiintoista elämää, jonka ovat itse valinneet.

      Elä vaikka vähän aikaa sosiaaliturvan varassa, mutta älä passivoidu vetelehtimään kaiket päivät, harva kuitenkaan tykkää sellaisestakaan. Kun sinulle alkaa ajattelun ja kokeilujen kautta selviämään, millaisten asioiden parissa viihdyt, niin tartu niihin ja lähde rakentamaan elämääsi sen varaan. Voi olla, että keksit työn tai yritystoiminnan, josta pidät oikeasti. Voi olla, että et keksi nykymaailmassa mitään mielenkiintoista, silloin voit elää muiden siivellä hyvällä omallatunnolla, koska kaikille ei ole töitä ja annat vain tilaa niille, jotka sitä välttämättä haluavat paremman elintason ja tekemisen puutteen vuoksi.

      Jos saat rahaa vähän kasaan, lähde kiertämään vähän suomea tai maailmaa, se avartaa ja vapauttaa ajattelua. Voi olla, että löydät itsellesi mieluisemman ympäristön jostain muualta, tai ainakin irtiotto auttaa sinua löytämään asioita, joista oikeasti pidät.

      Monet voivat hermostua neuvoistani ja tarjoavat "vastuullista" asennetta ja uraputkea, mutta älä välitä, he ovat vain sisimmässään tyytymättömiä elämäänsä ja valintoihinsa. Elämäänsä tyytyväinen ihminen ei mieti eikä kadehdi niitä vähäosaisimpia ihmisiä, jotka elävät "siivellä".

      • syyssiivous

        Ja se niin sanottu "oikea elämänmalli" toimi 2000-luvulle asti, jopa 90-luvun lamassa. Mut ei enää globaalissa rahaa painottavassa maailmassa 2000-luvulla. Muita arvojahan ei oikeastaan edes ole. Aikaisemman elämänmallin mukaiset ihmiset ovat nyt kuin vanhentunut käyttöjärjestelmä, ei kiinnosta työhönottajia jotkut kekkosen ajan ihmiset. Ja kuka pystyy muutumaan totaalisesti toisenlaiseksi keski-iässä? Joksikin ylienergiseksi urakiitäjäksi...

        Yhtä saman toistoahan on elämä niilläkin, joilla vielä on töitä. Mut ainakin on rahaa ostaa sitä mitä haluaa ja matkustella. Voisivatko he kuvitella elämää, jossa ei mennä aina edes ruokakauppaan?

        Niin, ja sitten ne "siivellä eläjiksi"-nimitetyt maksavat 20 prosenttia veroa vaivaisesta korvauksestaan. Minkähän suuruinen palkka pitäis olla, jotta pitäis maksaa sama prosentti? 1990-luvun laman aikaan tosin keskituloinen maksoikin palkastaan kakskyt prosenttia ja ylikin veroa.

      • 34

        Hienoa,
        jos kaikki ajattelisivat noin! Kaikki, joilla on vähemmän haasteellinen tai mielenkiinnoton työ, lopettakaa työnteko! Matkustelkaa ja avartukaa!

      • Kaikki ja kaikki
        34 kirjoitti:

        Hienoa,
        jos kaikki ajattelisivat noin! Kaikki, joilla on vähemmän haasteellinen tai mielenkiinnoton työ, lopettakaa työnteko! Matkustelkaa ja avartukaa!

        Jos tädillä olisi munat, se olisi setä.

        Älä ole lapsellinen, kaikki eivät koskaan ajattele samoin. Sen vuoksi on olemassa vaihtoehtoja ja yksi vaihtoehto on olla syrjässä työelämästä, eikä siitä ole edes yhteiskunnalle vahinkoa, koska töitä ei ole tarjolla läheskään kaikille.

        Aika monnen pitäisi ajatella "noin", ennen kuin työvoima paskaduuneistakaan loppuisi. Työvoimasta kun on reilusti ylitarjontaa.

        Epäuskottavaa edes spekuloida "jos kaikki ajattelisivat noin" periaatteella. Yhtä hyvin voidaan todeta, että jos kaikki työttömät saataisiin hakemaan hullun lailla töitä, työpaikan saanti muuttuisi jokaiselle paljon vaikeammaksi, mikä onkin fakta.

      • ölkjaölkjölkjasdf

        Maailmanparantaja asialla. Maailmanparantamisessa ei ole mitään vikaa, mutta töitä pitää tehdä, että voi syödä ja tarjota perheelleen syötävää. Työttömyysturva ja sossu ovat turvaverkkoja. Uraputket voit vetää haitariis. Maanantaina menen yöksi ajamaan rekkaa. Voisit miettiä arvojasi jos se syy olla vetelehtimättä kaiket päivät on vaan, että se on tylsää.

      • ....................
        Kaikki ja kaikki kirjoitti:

        Jos tädillä olisi munat, se olisi setä.

        Älä ole lapsellinen, kaikki eivät koskaan ajattele samoin. Sen vuoksi on olemassa vaihtoehtoja ja yksi vaihtoehto on olla syrjässä työelämästä, eikä siitä ole edes yhteiskunnalle vahinkoa, koska töitä ei ole tarjolla läheskään kaikille.

        Aika monnen pitäisi ajatella "noin", ennen kuin työvoima paskaduuneistakaan loppuisi. Työvoimasta kun on reilusti ylitarjontaa.

        Epäuskottavaa edes spekuloida "jos kaikki ajattelisivat noin" periaatteella. Yhtä hyvin voidaan todeta, että jos kaikki työttömät saataisiin hakemaan hullun lailla töitä, työpaikan saanti muuttuisi jokaiselle paljon vaikeammaksi, mikä onkin fakta.

        Siitä on vahinkoa yhteiskunnalle, ja muun väittäminen on valehtelua. Mikään argumentti jonka tämän puolesta esität ei kestä. Loinen joka ei edes halua töihin, ei myöskään vaikuta millään lailla työvoiman tarjontaan, eikä näin ole täyttämässä kysyntää. Silti loinen vie toisten rahoja käyttäen hyväksi turvaverkkoa, joka on tarkoitettu sitä varten, että työntekijä syystä toisesta menettää työntä. Siksi aikaa, että löytää uuden työn. Ettei kuolisi nälkään.

      • ....................
        Kaikki ja kaikki kirjoitti:

        Jos tädillä olisi munat, se olisi setä.

        Älä ole lapsellinen, kaikki eivät koskaan ajattele samoin. Sen vuoksi on olemassa vaihtoehtoja ja yksi vaihtoehto on olla syrjässä työelämästä, eikä siitä ole edes yhteiskunnalle vahinkoa, koska töitä ei ole tarjolla läheskään kaikille.

        Aika monnen pitäisi ajatella "noin", ennen kuin työvoima paskaduuneistakaan loppuisi. Työvoimasta kun on reilusti ylitarjontaa.

        Epäuskottavaa edes spekuloida "jos kaikki ajattelisivat noin" periaatteella. Yhtä hyvin voidaan todeta, että jos kaikki työttömät saataisiin hakemaan hullun lailla töitä, työpaikan saanti muuttuisi jokaiselle paljon vaikeammaksi, mikä onkin fakta.

        ja saivertelusi ihmisten ajattelutavoiden spekuloinnista: Kirjoittaja jolle vastasit yritti johtaa kyseinen toimintatavan haitallisuutta, ja epämoraalisuutta yhteiskuntaa ja veronmaksajia kohtaan. Lausuntatapa sisältää implikaation, että ihminen toimii kuten ajattelee. En tiedä jätätkö sen tarkoituksella huomiotta. Ihmisillä on monesti tapana hienosäätää oikeata ja väärää oman tilanteen ja omien etujen mukaan. Totuutta on turha väännellä suuntaan tai toiseen, vaikka se itselleen ehkä paremmin sopisikin. Totuus ei nimittäin taivu.

    • Analytico

      Menestayminen ei välttämättä korreloi tutkitojen korkealla määrällä tai -tsolla!
      MIkä tutkinto tai ammattikoulutus oli Bill Gatesilla? Tai onko Harry Harkimon menetyminen koulutuksen tuomaa?
      ON mahdollisuus menestyä hyvinkin, kunhan tarttuu hinaan sellaista, joka on sen tehnyt! Tähän ON saatavilla koulutuskin - ei siis pelkkä virallisen yliopiston tai kokeakoulun antama todistus, vaan mainitsemani "oppisopimus" menstyneen henkilön ohjauksessa.
      Kannattaako siis ainakin olla utelias ja ottaa selvää?
      JOS olet oikein tosissasi, ota yhteys, niin kerron lisää.
      [email protected]

      Jos epäilet, tätä feikiksi - älä vastaa. Et ole silloin tosissasi.

    • sosiaalityöntekijä49

      Sinun täytyy selvittää itsellesi tavoitteesi; mitä haluat ja kun sen tiedät, sinun tulee sitoutua tekemään mitä se vaatii. Se ettet tiedä mitä haluat tehdä kertoo siitä ettet tunne itseäsi. Varaa aika Te-toimiston ammatinvalinnan psykologilta ja tee MOL:n sivuille ammatinvalinnan testit. Uuden aloittaminen on usein vaikeaa, mutta kun sen tekee, ihmettelee miksi ei tehnyt sitä jo aiemmin. Saat elämääsi sisältöä ja mielekkyyttä kun otat aktiivisen toimijan roolin elämässäsi ja valitset suunnan. Olet nyt kuin veneessä ilman airoja; annat virran viedä veneen minne sattuu. Tarkotuksena on että ohjaat itse venettä haluaasi suuntaan ja saavutat satamasi/päämääräsi. Lopulta on kyse hyvin yksinkertaisesta asiasta, jonka ymmärtäminen vie joiltakin aikaa. Toimi äläkä valita, hanki apua suuntasi ja tavoitteittesi selvittämiseksi ja laita elämäsi tavoitteittesi mukaiseen tärkeysjärjestykseen eläkä anna esteiden tai muttien estää tavoitteesi saavuttamista.

      • Punaruskeatukkainen
      • Toinen laiska
        Punaruskeatukkainen kirjoitti:

        Siellä taas "pienessä huoneessa istuva punaruskeatukkainen naenen" jakaa neuvojaan:

        http://www.youtube.com/watch?v=JgTCgSLRZmg

        Ja hyviä neuvoja olikin. Mutta joillakin sen tajuamisessa voi viedä aikaa.

    • neuvo.

      Iltakoulutus, aikuiskoulutus > ammattikoulussa. On muutamia tunteja illassa, etää osa, 4 iltaa vk. Sen jälkeen yksityisyrittäjäksi, määrää oma ajankäyttösi.

    • hae amkiin

      Nyt on meneillään haku amkeihin. HAE!!!!!!!!

    • Gaguaari88

      Tsemppiä, kukaan ei ole toivoton! Oppisopimus on yksi hyvä vaihtoehto, missä päin asut? Tampereella on sellainenkun urasuunnittelu, josta saa kyllä tukea työttömyyteen ,tosi hyvin!! Voimiaa :)))

    • vaikeaa elämää

      Mulla on osittain sama fiilis. En lukenut muita vastauksia kun niitä oli niin paljon, mutta ihan tuohon aloitukseen liittyen...

      Mä oon 30 ja no joo, mulla on kyllä alempi korkeakoulututkinto hyvin yleispätevältä alalta eli en ns. osaa mitään oikeasti. Töitä oon tehnyt kesät ja välillä muutenkin kun pidin välivuotta opinnoista, täysin eri alaa kuin opiskelut. Nyt opiskelen amk-tasolla, mutta tuntuu että olen vasta nyt kypsynyt ihmisenä ja tajuan ettei opiskelemani asiat oikeasti sovi mulle, työelämän kannalta jos miettii. Ne kiinnostaa mua mutta ala on sosiaalista enkä mä oikeasti ole niin sosiaalinen että soveltuisin välttämättä tuohon alalle.

      Kaikki kaverit on valmistuneita ja akateemisessa uraputkessa. Itse on vieläkin kuin lukiosta päässyt harhailija joka ei tiedä mitä tekisi. Jos mä en mene tämän opiskelemani alan töihin valmistuttuani, niin olen taas nollapisteessä :( Olen tuhlannut elämästäni hirveän ison siivun opiskelemiseen ja koen, ettei siitä ole ollut mulle mitään hyötyä.

      Ai niin ja se "tärkein" minkä vuoksi oikeastaan vastasin: mäkin olin kympin oppilas, vielä lukiossakin isolta osin vaikkei kaikki aineet ihan niin vahvoja olleetkaan. Mä olin sellainen perinteinen kiltti oppilas, joka tekee kaiken miellyttääkseen muita (opettajat, vanhemmat). En saanut kymppejä siksi, että olin niin motivoitunut ja innokas oppimaan uutta. Ei, mä sain niitä siksi, että koin että mun TÄYTYY tehdä niin. Koulunkäynti ahdisti mua ja mun oli hirveän vaikea sietää mitään epävarmuutta ja riittämättömyyttä. Kun olin tottunut olemaan paras, niin esim. yliopistossa tunsin sitten itseni ihan idiootiksi luuseriksi kun en ollutkaan enää. Ja kun muut oli niin motivoituneita ja määrätietoisia ja mä vaan hengailin olematta syvästi kiinnostunut mistään. Sain kyllä aina tarvittavan määrän suorituksia, mutta ei niistä ole mulle mitään käteen jäänyt.

      • Samma här

        Vitsit, että kuulostat ihan multa. En kyllä ollut kympin oppilas, mutta kiitettävä kuitenkin. Yliopistosta on muutaman vuoden haahuilun jälkeen kandin paperi, jolla ei käytännössä tee mitään. Pelkkää hengailua, ei kosketusta omiin haluihin ja tarpeisiin. Sen jälkeen amk-tutkinto alalta, jonka ajatusmaailma ei käy yksiin omani kanssa, eli olen henkisesti "vammainen" tekemään alan töitä.. Eli mäkin olen sitten takaisin nollassa, vaikka tarkoitus on kuitenkin ainakin yrittää tehdä tutkinnolla töitä. Syvältä..

    • Ryhdistäydy Ihminen

      No jopas jotakin. Ei kuitenkaan aivan tavatonta, olen kuullut pahempaakin. Kun en näe sinua ja tiedä niin mitään muutakaan sinusta.
      Neuvoni on tämä.
      Älä kurkottele kuuta taivaalta, tai ajattele pystyväsi aivan utoppisiin suorituksiin. Mietihän näitänyt alkajaisiksi:
      Millainen on itsetuntosi, oletko masentunut/ tyytymätön erityisesti johonkin asiaan elämässäsi? Jos vastaat kyllä, niin tarvitset apua, keskusteluapua - sekin hyvä alku, sotkuisen vyyhdin purkamiseen.
      Ja kun olosi on vahvempi, parempi. Ja kun innostus, kiinnostuksesi olisi herännyt vähänkin elämään. Seuraava askel on pistää toimeksi. Eli marssihan tuonne työvoimatoimistoon ja varaa aika ammatinvalinnanohjaukseen ensi tilassa.
      Aina koulutus ei tarkoita vuosien puurtamista, itsensä likoon pistämistä. Innostus voi tulla myös siitä, kun mietit näitä.
      Mikähän se olikaan elämän tarkoitus, ja missä voisin olla hyödyksi yhteiskunnalle ja missä olisin hyvä.

    • espoon tytskä

      Aloita pehmeellä laskulla, mee vuokraduunariksi saat itse päättää koska teet töitä. Ehkä piristyt vähän kun saat ekan liksan? Tölsy ja tietsikka passivoittaa ihmistä tosi nopeasti. Pidä päiviä että et avaa härveleitä ollenkaan,piristystä tulee kun joudut olemaan kasvotusten itsesi kanssa. Voimia ja jaksamista sinulle.

    • kaiken nähny

      Kyllä nyt sosiaalitäti kirjottaa vahvaa paskaa.
      Minä olen 46 vuotias, tehnyt työtä n. 20 vuotta elämästani. Työtön olen ollut viimeiset 15 vuotta! Olen raitis ja perheellinen.
      Minulla on koulutuksia ja kaksi ammattitutkintoa hippuarvosanoin, jotka eivät ole johtaneet mihinkään johtuen siitä että ei saa olla liian hyvä.

      Työtä on saanut kyllä tehdä viime vuosina mutta ilmaiseksi. Viimeksi olin palkkatyössä viime vuoden lopusta tämän vuoden alkuun. Nyt piti tulla tänä syksynä jatkoa, mutta kas vain, työvoimahallinto piti huolta että työni sai toinen.Eikö ole mukavaa tukemista?

      Kyllä kaikensorttiset besserwisserit ja neuvonantajat osaa puhua, mutta kas kas, esim työvoimaneuvojat eivät osaa järjestää ihmiselle töitä, vaikka he saavat siitä tehtävästä jopa palkaa! Hei työllistävät vain ja ainoastaan itseään , eivät tee tulosta!
      Eli sulle 40 vuotiaalle voisin sanoa, että sama mitä itse olen viime aikoina ajatellut on ainoa vaihtoehto, ja se on oman yrityksen perustaminen.Mikäli löytyy kannattava liiketoimintasuunnitelma.

      Ne yritykset jotka tässä maassa tällä hetkellä ihmisiä ottavat töihin, ovat laskeneet jokaiselle työntekijälle "elinkaaren". Eli ajan jonka he pitävät tämän ihmisen työssä.Ja mahdollisimman halvalla. Jos ajattelet tai haaveilet esim. omasta talosta tai muusta ylellisyydestä, voit heittää sen ajatelun kylmästi roskiin. Koskaan et tule toisen palveluksessa saamaan enää mitään konkreetista. Esim asuntolaina-aika on yleensä parikymmentä vuotta. Olisit 60 kun kämppä on oma. Ihan älytöntä.
      Sun elämäs on sun käsissäs. Näin lyhyesti ilmaistuna. Ketään muuta se ei oikeasti kiinnosta. Ei edes heitä, jotka saavat siitä palkan, että työttömyys vähenee ja sinun ja minun kaltaiset saavat työtä. Päin vastoin, niin kauan kun meikäläisiä on niin kauan näillä tosielämän oikeilla yhteiskunnan loisilla riittää eloa ja oloa.

      Itse täällä on huolta pidettävä kaikesta siittä mikä merkitsee itselle jotain. Uskon että sinäkin löydät vielä sen oman flowsi.
      Laiskaa ihmistä ei ole olemassakaan. On vain erilaisia ihmisiä. Yksilöitä joita jotkut muka bisnesmiehenä itseään pitävät märkäkorvanulkit yrittävät survoa samaan muottiin ja hyötyä.

    • pizzataxin nro?

      Varmasti
      Ihan kivaa istua yli 30 vuotta kotona koneella ja tilata pizzoja kotiinkuljetuksella.
      Unohdit vain kertoa, kuka sen kustantaa?
      Mullakin alkaa päätä särkeä, kun ajattelen....

      • Anna muille

        Kun sulla päätä niin kovasti särkee, että palkastasi menee muutama kymppi kuussa huonompiosaisten elättämiseen, niin otapa kuule lopputuli ja ala nauttimaan minimiturvasta. Tilallesi löytyy kyllä työttömien valtavasta armeijasta motivoituneempi ja pätevämpi tekijä. Sitten ei tarvii kummankaan valittaa.

    • tätäkötämäon

      Mä oon 21v enkä oo peruskoulun jälkeen opiskellu ammattia. Olen muutamaa alaa mutta lopettanut. Pääseekö mun ikäinen aikuiskoulutukseen, työvoimakoulutukseen? Vai kuinka vanha pitää olla että pääsis? Kun ei ammattikoulut kiinnostais kun pitäs 3vuotta opiskella. Tuntuu pitkältä ajalta. Voi kumpa sais vähän nopeampaa ammatin :(

    • puolivalo puustinen

      Käy apteekista vahvempia päänsärkytabuja. burana 800, tai vastaava. niitä puolikas laatikollinen ja kyytipojaks 10 puolen litran oluttölkkii. eiköhän olo parane?

    • mk

      milläs sinä elät jos et töitä tee ja mistä rahat elämiseen.

    • pohjalla ei viihdytä

      Ensimmäinen asia, mikä sinun tulee tehdä on tulla vihaseksi itsellesi. Löydät kyllä asiat, joissa olet itse tehnyt virheitä.

      Tee pitkän aikavälin suunnitelma, jossa korjaat virheesi. Välillä lannistuttaa, mutta silloin pitää suuttua ja olla nöyrä työlle.

      Mikäli satut edes miettimään jotain sellasta, jonka vuoksi elämäsi olisi paljon parempaa, jos joku asia ei olisi koskaan tapahtunu yms. muuta surkuttelua, surkuttelut seis ja suutu äkkiä!

      Suutu itselles!

      Jokainen yksilö tekee paljon virheitä ja vieläpä isoja, joten olisiko aika kattella sitä omaa naamaa hetkisen peilistä ja myöntää, ettei olla edes yritetty vielä.

      Mikään ei tee ihmisestä tehottomampaa, kuin se, että alkaa huolehtimaan asioista, joille ei edes voi mitään.

      Mutta niille asioille, joille voisit ehkä tehdä jotakin, sinun on ensin tehtävä työtä sen eteen.

      Erittäin loogista, mutta menipä itselläkin 10 vuotta hukkaan passiivisuuden vuoksi, ennen kuin hermosolut osas laittaa todenmukaisemman kaavan kuosiin.

      Suurin apu akuuttiin hätään aina kun vastustaa on kuitenkin hyvä ystävä, jos sellaisen löytäisit, niin alkaa olla jo todennäköistä, että elämä lähtee aivan erilaiseen nousuun, jossa entinen minäsi on muisto vain.

    • Sulla on burnout

      Hei toivoton

      Tarinasi ei ole kovin harvinainen nykypäivänä ja tulee yleistymään.

      Lapset eivät saa enää olla lapsia, vaan heidän harteilleen ladataan suorituspaineita yhä nuorempana. Yhteiskunta on kilpailuhenkinen, kaikesta tehdään kilpailua lasten tosi-tv:tä myöden. Samaan aikaan, kun hoetaan amerikkalaiseen tyyliin, että sinusta on mihin tahansa ja voit saavuttaa mitä vain, kunhan teet kovasti töitä unelmasi eteen, kilpailussa ei ole kuitenkaan voittajan paikkoja kuin yksi.

      Kun lapset tulevat aikuisikään, he huomaavat ettei kaikista voikaan tulla menestyjiä, hyvin toimeentulevia superihmisiä, joilla on paljon kavereita, mielenkiintoinen ja hyvin palkattu työ. Se murskaa.

      Kun lapsesta asti on pitänyt suorittaa ja kilvoitella, mennä valmiiksi käsikirjoitettua kaavaa, joka ei kaikkien persoonalle sovi, tulee yhä enemmän burnoutia jo lukio aikana.

      Kun kaikki yritetään painaa samaan muottiin vaikka sitten lääkkeiden voimalla, tulee ennemmin tai myöhemmin pahaa jälkeä. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että se voi olla myös osa luonteenpiirrettä, geeneissä olevaa persoonallisuutta, kun ihminen on hiljaisempia ja sivuun vetäytyvämpi, ne eivät ole läheskään aina merkkejä mistään psyyken ongelmista. Tätä ei yhteiskunnan valtavirta kuitenkaan siedä, yritetään väen vängällä tehdä kaikista "sosiaalisia, esiintymiskykyisiä ja ryhmätyötaitoisia". Sellaisia kaikista ei saa kuitenkaan millään, ainakaan ilman että ihmisen psyyke menee tuon kopeloinnin ja lääkityksen seurauksena rikki ennemmin tai myöhemmin. Toinen ääripää, joka tulee esiin keskimääräistä suurempana vilkkautena ja usein myös ei-toivottuna toimeliaisuutena, olematta silti mistään sairaudesta johtuvaa, pyritään myös vaimentamaan pakkokeinoin ja lääkityksellä.

      Kaikkien pitää olla ryhmään sopeutuvia, tunnollisia suorittajia.

      Jo nuoret kokevat burnouteja ja muita psyyken ongelmia kaiken tämän seurauksena, etenkin kun se yhteiskunnan tarjoama ja painostama elämän malli on paljon suppeampi ja äärimmäisen suorituskeskeinen.

      • 114

        Kiitos vaan 70 luvun äideille ja isille kun olette antaneet lastenne kasvaa kaikessa rauhassa kotona.jos vielä jaksatte 10 vuotta niin lapset viineisetkin pääsee eläkkeelle moni on jo pääsä takia.

    • _T_

      Ala ajamaan taksia. Kuskeista on pulaa ja koulutus kestää ainoastaan pari viikkoa. Jonkuhan ne taksitkin pitää ajaa.

      • Höpöhöpöhöhö

        Joo, sä et tiedä mitään. Kun poliitikot ja yrittäjien edustajat pääsee uutisoimaan, on pulaa vaikka mistä työntekijöistä. Mutta, jos tietäisit oikeasta elämästä mitään, tietäisit miten kiven alla kaikki työt on. Taksikuskiksikaan ei ole helppo päästä, hommiin on pyrkijöitä moninkertaisesti, mitä tarvitaan, koko ajan. Seula on tiukka, eikä hääppöistä syytä tarvita, niin hylätään heti.

    • Et ole valaistunut

      Potkutja, TYPpiä, alkoholi, karenssi ja sormien laskeminen prakaa. Et osaa enää tehdä solmua kattoon...

    • creeper69

      Neuvo;

      Tee jotain väliaikatyötä, jos on rahapula. Sitten kouluttaudu vaikkapa taksikuskiksi. Tai jos pidät lapsista, ei kestä kuin noin pari vuotta kouluttautua esim. lähihoitajaksi. Tai mene vaikkapa päiväkotiin töihin, yksityiselle. Siellä parempi palkka yleensä. Riippuu paikasta.

    • 11+17

      Ihminen joutuu valikoimaan rajatusta valikoimasta mitä hänen tulisi elämässään tehdä, ja nämä ulkopuolelta tarjotut ajatukset syrjäyttävät hänen oma ajatuksensa, eli oman tahdon. Aivan aluksi hän uskoo tarjotun olevan omaa, mutta huomaa jossakin vaiheessa, ettei tarjottu ole sitä.

      Tässä hyvä video aiheesta:

      http://www.youtube.com/watch?v=xAmZII6hXZc&feature=youtu.be

      • -------------

        Opettele maalaiseksi, unohda yhteiskunta, jokaiselle oma maailma.

      • yt678

        täällä on paljon natseja ihannoivia ihmisiä: arbeit macht frei!!!
        Totuus on että parempi ensin löytää itsesi. Eli lähde reppumatkalle maailman ympäri. Mene intiaan, asu kommuunissa, sitten goaan lomailemaan, tee työtä sielä vaikka baarissa, löydät itsesi.
        Mitä sinä teet työuralla? Ensin säästät asuntoa varten, sitten se homehtuu, myyt sen alihintaan, menetät koko elämäsi työn hedelmät. Katkeroidut , juot, kuolet.Kaikki oli turhuutta ja tuulen tavoittelua. Partempi pyy pivossa kuin kahmalon täysi tuulta tavoitellen.

      • Myös kohta 40

        Sama tilanne, mut olen saanut aikaseen 2yliopistotutkintoa... Töissä olen, työhön menen JOKA EI KIINNOSTA minua.. Kotona sitten tuskin saan kotitöitä tehtyä, koneella roikun, mietin elämän tarkoitusta..haaveilen uudesta alusta tai viidakoon katoamisesta.. Minunkin lukion päättötod ka läheni 10 pitkin mat,fys, kem, mutta vanhemmilleni ei riittänyt sekään.. Ehkä sinulla sama juttu, koet että et ole ihmisenä arvostettu ollenkaan, vain tittelit merkitsevät ja tekevät sinusta ihmisen ja olet sitten jättäytynyt sitten sen kaiken ulkopuolelle.. Mene psykologille keskustelemaan. Ehkä siellä saat apuja että ymmärrät itseäsi paremmin??

      • Myös kohta 40

        Sama tilanne, mut olen saanut aikaseen 2yliopistotutkintoa... Töissä olen, työhön menen JOKA EI KIINNOSTA minua.. Kotona sitten tuskin saan kotitöitä tehtyä, koneella roikun, mietin elämän tarkoitusta..haaveilen uudesta alusta tai viidakoon katoamisesta.. Minunkin lukion päättötod ka läheni 10 pitkin mat,fys, kem, mutta vanhemmilleni ei riittänyt sekään.. Ehkä sinulla sama juttu, koet että et ole ihmisenä arvostettu ollenkaan, vain tittelit merkitsevät ja tekevät sinusta ihmisen ja olet sitten jättäytynyt sitten sen kaiken ulkopuolelle.. Mene psykologille keskustelemaan. Ehkä siellä saat apuja että ymmärrät itseäsi paremmin??

    • Sinikka R.

      Yrititkö aikoinasi liian paljon lukea ym. ja paloitko siksi loppuun?Oliko lukeminen sinulle mieluista puuhaa vai teitkö sen velvollisuudesta? Väsymys ja uupumus kestää yhtä kauan poistua kuin se on ollut.

      Onko sinua tutkittu? Minkälainen Hb sinulla on? Jos on anemia niin se väsyttää. Entä onko otettu kilpirauhaskoe? Vajaatoiminta saa aikaan väsymystä ja saamattomuutta.

      Itse olen kohta 65-vuotias nainen ja siirtynyt juuri eläkkeelle. Kymmenen viimeistä vuotta olen ollut hyvin uupunut ja työstä tultua mieluummin vain makaisin. En jaksa tehdä yhtään mitään.
      Sisulla menin loppuvuodet töihin, mutta se ei enää ollut mitään elämää. Poissaoloja minulla ei ollut, koska olen ylitynnollinen,
      ehkä siksi paloinkin loppuun. Olisi pitänyt ottaa rennommin.

      Sitä ei ymmärrä kukaan muu kuin sellainen, joka on saman kokenut. Uupunut ja masentunut ihminen ei jaksa mitään, vaikka aikaa olisi. Pelkkä vaatteiden pukeminen ja pesulla käynti kysyy jo todella paljon voimia. Ruuanlaitosta puhumattakaan tai siivouksesta. Ketään ei voi kutsua kylään kun koti on niinkuin lähtevä laiva. Siivoojaa ei voi kutsua, kun ensin pitäisi raivata tavaraa pois, että voi siivota. Vuorokausirytmi on aivan pielessä. Valvon usein klo kolmeen yöllä ja herään klo 12 seuraavana päivänä. Kilpirauhasen vajaatoimintaan minulla on lääkitys, joka vähän on piristänyt.

      On aivan turhaa ja loukkaavaakin puhua uupuneelle ja masentuneelle ihmiselle, että otat vaan itseäsi niskasta kiinni! Tai sanoa, että sinä olet laiska! Se on aivan sama kuin sanoisi sokealle, että sinun on nähtävä.

      Kehotan sinua menemään lääkärille. Ottavat ensin tarpeelliset verinäytteet ja sitten antavat lääkkeitä ilmeisesti. Terapiaa ei tarjota useinkaan, mutta vaadi sitä. Tee kaikkesi, että piristyisit ja tulisit kuntoon, koska olet vielä noin nuori ja koko elämä on edessäpäin. Hyvää jatkoa sinulle!

    • urhopaviaani

      Meillä käy henkilökunta siivomaassa liki joka päivä ja kokki laittamassa ruokaa vaikka asumme linnassa mikä on yksi Suomen arvokkaimpia suojelukohteita merinäköalalla.

      • urhopaviaani

        Korjaan siis siivomassa eikä siivoomaassa.

      • Pekkalipponen
        urhopaviaani kirjoitti:

        Korjaan siis siivomassa eikä siivoomaassa.

        Ja se oikea muoto olisi : siivoamassa. Asut siis Turun Kakolassa?

    • jk

      et mitään

    • titirttinen

      Hei! Jos sinun pitäisi mennä vaikka ammattikorkeakouluun,niinkuin sitä nykyisin sanotaan. Johonkin käytännön ammattiin opiskelemaan. Fundeeraa sitä mahdollisuutta. Ainahan pääset vaihtamaan toisaallekkin,jos loppuu kiinnostus.
      Täällä kirjoittaa ihminen joka tietokoneen pariin kun pääsi,löysi kirjoittelun kiinnostavan netissä ja omalle itsellenikin kirjoittelen muistiin ajatuksiani (se selkeyttää kun kirjoittaa ylös,pois päästään asioita )
      Lenkkeily saa ajatukset kulkemaan ja vaikka kommunikointi muiden kanssa. Rohkeesti vaan. Hyvää syksyä!

    • rahasta töissä

      Ei sitä ole pakko mennä kouluun jos ei halua. Voit koittaa hakea töitä ja jos et saa niin jatka letkeästi työnhakua. Ei se elämän tärkein asia pidä työn olla.

    • Viron korkeakoulu

      Viron hotelli- ja matkailualan ammattikorkeakoulu EHTE tarjoaa englanninkielistä koulutusta myös ulkomaisille oppilaille. Alkaa nyt 1.10!

      Ensimmäisenä vuonna opiskellaan ravintola-alan aineita, toisena majoitusta ja kolmantena johtamista.

      Lisää tietoa opiskelusta EHTE:ssä saat http://www.ehte.ee/en/ehte

    • heh....

      Mene aikuiskoulutuskeskukseen ja rupea rekkakuskiksi. Kivaa hommaa, vaikkei mitään rakettitiedettä olekaan ja voit opiskella sitten myöhemmin toisen ammatin jos siltä tuntuu.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      320
      7600

    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2176

    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      176
      1853

    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1382

    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1287

    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1251

    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      170
      1231

    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      56
      1181

    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1081

    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1019
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt