tuli viime viikonloppuna todettua avomerellä, että vastaanottava AIS-laite havaitsee laivat vasta n.3,5 mpk etäisyydeltä. Minkälaisia kantamia teillä on? Olen yhdistänyt AIS-antennin jakoliittimellä VHF-antenniin, joka on maston huipussa. Onkohan antenniliitännässä häikkää?
AIS-kantama
skiglaaja.
56
2064
Vastaukset
- Colina
Itselläni on ainakin Garminissa säädöt hälytysrajoille, mutta en muista mitkä ne kauimmat rajat ovat. Jos AIS hälytys on asetettuna liian suurelle kantamalle, niin ainakin Helsingin edustalla AIS piipittää lähes kokoajan.
- skiglaaja.
en tarkoita nyt cpa/tcpa hälytysrajoja, vaan sitä milloin laivat ilmestyvät AIS-datana plotterille. En huomannut kyllä tsekata onko plotterin asetuksissa AIS-datalle asetettu jokin max. etäisyys joka blokkaisi kauemmat pois. Epäilen kylläkin.
- 13+2
Pitäisi näkyä 15-20 nm...
Kuinka kauas vhf kuuluu?- skiglaaja.
niin vähän ajattelinkin, oliko tuo oma kokemus veneestäsi, laivoillahan kantama on jopa 30-40 mpk, antennikin kyllä tuplasti korkeammalla? Ei ole tullut kokeiltua vhf:n kantamaa, niin harvoin tarvii, ja ainakin silloin on kuulunut ok, etäisyys ollut lyhyehkö.
- AIS,
skiglaaja. kirjoitti:
niin vähän ajattelinkin, oliko tuo oma kokemus veneestäsi, laivoillahan kantama on jopa 30-40 mpk, antennikin kyllä tuplasti korkeammalla? Ei ole tullut kokeiltua vhf:n kantamaa, niin harvoin tarvii, ja ainakin silloin on kuulunut ok, etäisyys ollut lyhyehkö.
näen Espoosta hyvin Tallin AISsit, Porvoon ja Hangon.
Sulla on jossain tukos!
- 15
Suurimmillaan n. 15 mpk. VHF antenni saalingin yläpuolella sivuvanttiin sidottu, pieni vene joten n. 4-5 metrin korkeudessa.
AIS vastaanottimeni on vain yksi kanavainen: http://www.marinegadget.com/
Mutta toimi silti hyvin - vain yhdestä tankkerista ei tullut signaalia ylittäessämme suomenlahtea. Lienee ollut AIS rikki tai peräti sammutettu? - 12+15
Siis onhan sinulla splitteri eikä pelkkä jakoliitin ? Muutenhan VHF-lähetin kärventää AIS:n heti tangenttia painaessa....
Itselläni on nyt toinen AIS. Molemmat erillisellä antennilla takakaiteessa. Kantama parhammillaan rannasta Suomenlahden keskellä ajaviin kauppalaivoihin eli 15-20 nm.
Tärkeämpää kuin tuo satunnainen maksimi on kuitenkin että AIS varmuudella näyttä lähempänä olevat laivat siten että mahdollisen väistön suunnitteluun jää aikaa. Siihen riittää avomerellä 5 nm hyvin, saaristossa vähempikin.
Meillä AIS maalit näkyvät plotterissa, joka on yleensä zoomattu suht isolle mittakaavalle eli kauempana olevat laivat eivät kuitenkaan tule näkyviin.
Jännittävin paikka toistaiseksi taisi olla Tallinnan edustalla väyläalueella heikkotuulisena sumuisena aamuna, kun pikalaiva lähestyi 30 solmun vauhtia. Aikaa jäi kuitenkin reilusti koneen käynnistämiseen ym. varotoimenpiteisiin, ja sittenhän se laiva illmeisesti näki meidät tutkallaan ja väisti niin ettei tullut edes näkyviin, ääni vain kuului.- skiglaaja.
on splitter.
- 15+6
Kyllä pitäis 10 mpk kuulua, jotain häikkää sulla lienee antennissa.
- 10
ota se splitteri pois niin kantama paranee sekä AIS:issa että VHF:ssä.
VHF on kunnossa jos mastonhuippuantennilla kuuluu Turku Radion lisäksi Tallin Radio stadissa ja saaristomerellä Stockholm Radio.- ihmettelyä
VHF-kantamahan on maksimissaan noin 45 mpk. Millä saat kuulumaan saaristomerellä Stockholm radion? Varsinkaan vene-antenneilla/korkeuksilla.
- 16
ihmettelyä kirjoitti:
VHF-kantamahan on maksimissaan noin 45 mpk. Millä saat kuulumaan saaristomerellä Stockholm radion? Varsinkaan vene-antenneilla/korkeuksilla.
no kyllä se kuuluu mulla ihan vaan 16m korkusella antennilla, ei kyllä välttämättä koko ajan mutta aina välillä kyllä. Saaristomeren länsiosissa paremmin kuin itäosissa. Ahvenmaalla kuuluu koko ajan mutta sehän on ihan luonnollista.
- VHSSh
ihmettelyä kirjoitti:
VHF-kantamahan on maksimissaan noin 45 mpk. Millä saat kuulumaan saaristomerellä Stockholm radion? Varsinkaan vene-antenneilla/korkeuksilla.
Samaa ihmettelin. Mulla 2 vhf:ää ja kummallakaan en ole kuullut stockholm radioo saaristomerellä. Ahvenanmaa on eri asia.
- 17
VHSSh kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mulla 2 vhf:ää ja kummallakaan en ole kuullut stockholm radioo saaristomerellä. Ahvenanmaa on eri asia.
jaa no esimerkiksi tänä kesänä vielä Hiittisten kohdalla kuuntelin useampana päivänä säätiedot Stockholm Radiosta Turku Radion lisäksi.
Normaali mastonhuippuantenni 16m korkeassa mastossa, VHF laitteena tuo yllä mainittu Standard Horizon jossa myös AIS. - väärä koaksiaali?
ihmettelyä kirjoitti:
VHF-kantamahan on maksimissaan noin 45 mpk. Millä saat kuulumaan saaristomerellä Stockholm radion? Varsinkaan vene-antenneilla/korkeuksilla.
Kuuluvuusongelmien yksi syy voi olla vääränlainen antennikaapeli. Jos antenni on maston huipussa, tavanomainen RG58-kaapeli on huono valinta. Se aiheuttaa signaalien vaimentumista, kun kaapeli on muutamaa metriä pitempi. RG58 sopii vaikkapa vara-antenniin, joka kiinnitetään takakaiteeseen ja kaapeli on lyhyt.
Paksu RG213-koaksiaalikaapeli on huomattavasti parempi maston topin antenniin kuin RG58. Jos haluaa mastoon painon säästöä tai muusta syystä ohutta kaapelia, voi käyttää RG58:n paksuista "vähähävikkistä" Aircell 4 antennikaapelia. Nyt en ole ihan varma tuon Aircell-kaapelin numerosta. Pari vuotta sitten minullakin oli kuuluvuusongelma, joka poistui vaihtamalla vanha RG58 tähän kyseiseen kaapeliin.
Oma laitteeni on Standard Horizon DSC-VHF AIS. Kyllä Stockholm Radio kuuluu oikein hyvin Ahvenanmaalla ja AIS-signaalit näkyvät hienosti. - Aircell 5
väärä koaksiaali? kirjoitti:
Kuuluvuusongelmien yksi syy voi olla vääränlainen antennikaapeli. Jos antenni on maston huipussa, tavanomainen RG58-kaapeli on huono valinta. Se aiheuttaa signaalien vaimentumista, kun kaapeli on muutamaa metriä pitempi. RG58 sopii vaikkapa vara-antenniin, joka kiinnitetään takakaiteeseen ja kaapeli on lyhyt.
Paksu RG213-koaksiaalikaapeli on huomattavasti parempi maston topin antenniin kuin RG58. Jos haluaa mastoon painon säästöä tai muusta syystä ohutta kaapelia, voi käyttää RG58:n paksuista "vähähävikkistä" Aircell 4 antennikaapelia. Nyt en ole ihan varma tuon Aircell-kaapelin numerosta. Pari vuotta sitten minullakin oli kuuluvuusongelma, joka poistui vaihtamalla vanha RG58 tähän kyseiseen kaapeliin.
Oma laitteeni on Standard Horizon DSC-VHF AIS. Kyllä Stockholm Radio kuuluu oikein hyvin Ahvenanmaalla ja AIS-signaalit näkyvät hienosti. - vaikkapa täältä ..
Aircell 5 kirjoitti:
http://www.rxtx-tuote.fi/?valikko=antennitarvikkeet&sivu=kaapelit
Ostin oman Aircell 5 -kaapelini yllä olevasta osoitteesta.
VHF-antennikaapeleista käytiin keskustelua tällä foorumilla muutamia vuosia sitten.
- radistiiiii
Minulla noin 30-40 nm ja antenni 15 metrin korkeudessa.
Pari kesää sitten ihmettelin, kun kuului vain 5-7 nm päästä ja syynä oli murtunut liitos. Kuului siis muutaman metrin pituisella antennikaapelilla tuon 5-7 nm.- skiglaaja.
no seuraava kysymys, pystynkö mittaamalla jotenkin selvittämään missä kohtaa antennia on "katkos"? Liittimet on maston topissa ja juuressa ja sitten splitterillä seuraavat. Kaapeli on ns. normi vhf-kaapelia.
- minor700
skiglaaja. kirjoitti:
no seuraava kysymys, pystynkö mittaamalla jotenkin selvittämään missä kohtaa antennia on "katkos"? Liittimet on maston topissa ja juuressa ja sitten splitterillä seuraavat. Kaapeli on ns. normi vhf-kaapelia.
Mittaamalla sen toteaa nopeasti, onko sulla tuttu jolla olisi SWR mittari, tai otat ammattimiehen veneeseen. Jos asut Raaseporin lähellä minä voisin sen tehdä ilmaiseksi
- sy Snoopy
Mulla on antenni (VHF) 16 m korkeudessa ja AIS asetettu hälyttämään 10 mailissa.
Toimii ihan hyvin. 12 mailiakin toimii, mutta on turhan kaukana. Laite on Uusseelantilainen, mutta antennisysteemistähän se lähinnä riippuu. Rodio, antenni ja blackbox ovat Icomin. www.snoopy.fi- CPA=parempi raja
Snoopyn käyttämä 10 mailin hälytysraja sopii valtamerelle (kuten sama tai esim. 8 mailin hälytysraja tutkaan), mutta ei pienemmille vesille. Täällä laivaliikennettä on niin paljon, että 10 nm hälytysraja merkitsisi AIS huutamista yhtenään. Omasta mielestäni käytännössä on parempi laittaa hälytys pelkästään CPA:n mukaan eli hälyyttämään vain niistä aluksista, jotka tulevan kohtaamaan asettamasi hälyytysrajan päässä (esim 0.5 nm).
Miksi Itämerellä pitäisi seurata 10 mailin päässä tai kauempana tapahtuvaa liikennettä, joka ei ole lähelläkään törmäyskurssia? Kyllä minunkin VHF-AIS näyttää yli 10 mailin päässä olevat alukset ja voin säätää laitteeni hälyttämään niistä, mutta en pidä sitä tarpeellisena.
Snoopyn kanssa olen samaa mieltä, että "antennisysteemistähän se lähinnä riippuu" (VHF:n ja AIS:n kantavuus).
- Vhf soottelija
20 mailia näkyy. Antenni 19m korkeudessa. Soittelen huvikseni muille laivoille, aina ne on tunnistanut ja moikkaa ystävällisesti, jopa Tallinkit ja Siljat.
- Veneilijä
Millaisiin kantamiin pitäisi päästä kun moottoriveneessäni antenni on about kahden metrin korkeudella?
Ais:lla näen laivat 7km päästä mutta esim, marine trafficista en omaa paattiani löydä. Ais boksina true heading graphene .- Joakim_
Mulla on AIS-antenni purjeveneen sisällä ja laivat näkyvät 10-25 M säteellä. Jotain on pahasti pielessä, jos laivat näkyvät vain 7 km (4 M). Laivoilla tarkoitan Itämerellä liikkuvia isoja laivoja, joissa antennit taitavat olla kymmenien metrien korkeudessa. Mutta kyllä pienemmätkin, kuten Suomenlinnan lautta, näkyvät tuon 10 M. Veneet näkyvät usein vain 3-6 M, koska niissä on pienempitehoinen lähetin ja antenni usein matalalla.
Onko veneesi AIS lähettävä? Jos ei, ei se tietenkään näy marine trafficissa. Tosin noin huonolla kantamalla ei varmaankaan näy lähettäväkään.
- seppomartti
Radiohorisontin etäisyyden kaava. Koskee kaikkia lyhyitä aallonpituuksia.
D_{rh} = 4,1(\sqrt{h_1} \sqrt{h_2}).
Käytännössä horisontti on yleensä lähempänä kuin luullaan. Mereen pudonnut esine tai ihminen näkyy n.3mailia mutta aallokon vuoksi vain vilaukselta.
Toisaaltaa esim. tutkanpaljastaja avomerellä varoittaa laivasta, jota ei silmällä havaitse. Laivan runko on vielä horisontin alapuolella kun maston suuritehotutkan säteet hetkittäin tavoittavat aaltojen osuessa sopivasti. - Veneilijä
Lähettävä purkki tuo on, itsekkin olen nyt ihmetellyt tuota kantamaa.. Antennina on tuollainen scoutin KM-10 18cm antenni . Onkohan tuo antenni tuossa setupissa se kantamaa alentava tekijä.
http://www.scoutantenne.com/English/Marine Antennas/KM-10 en.htm - 11+14
Miksi ihmeessä muuten kukaan laittaa lähettävää AIS-purkkia huviveneeseen? Ei siitä mitään hyötyä ole ja tulee vain turhia hälytyksiä muille.
- 12+15
Miksi ihmeessä joku kirjoittaa tänne noinkin typerän yksinkertaisia ajatuksiaan? Lähettävä AIS on todella hyvä turvalaite rannikkovesilläkin esim. yöllä tai sumussa ajettaessa.
- 11+14
12+15 kirjoitti:
Miksi ihmeessä joku kirjoittaa tänne noinkin typerän yksinkertaisia ajatuksiaan? Lähettävä AIS on todella hyvä turvalaite rannikkovesilläkin esim. yöllä tai sumussa ajettaessa.
Hiukan realismia peliin. Lähettävä AIS ei anna huviveneilijälle minkäänlaista turvaa. Perusteluja:
1) Huviveneilijän pahin uhka huonossa näkyvyydessä ovat kauppalaivat, siis niin isot paatit, että törmäys tekee todennäköisesti huviveneestä sirpaleita ja henki menee.
2) Kauppalaivojen väistöt ovat hitaampia ja joskus mahdottomia, toisin sanoen huviveneilijän on itsensä asennoiduttava olemaan jäämättä alle. Hän siis tarvitsee tietoa kauppalaivan liikkeestä, ei päinvastoin => lähettävä AIS ei anna mitään turvaa hänelle.
3) Kauppalaivakin toki yrittää väistää, jos pystyy ja havaitsee ajoissa huviveneen. Mutta se havaitseminen tapahtuu todennäköisemmin silmällä tai tutkalla. Huviveneiden lähettämä ns. B-signaali saattaa olla suodatettu pois kauppalaivan vastaanottimesta. Tästä muuten Trafi varoitti viime tai toissa kesänä.
4) Huviveneiden välisiä törmäyksiä lähettävä AIS ei auta estämään, jos toisella osapuolella ei ole vastaanotinta ja monilla ei ole.
5) Huviveneiden suunnan ja kurssin muutokset ovat muutenkin niin nopeasti tehtäviä, ettei AIS:n antama informaatio ole yhtä laadukasta kuin kauppalaivojen liikkeistä.
6) Pelkkä pimeys ei ole erityinen ongelma, kulkuvalot näkyvät kyllä hyvin. Sumu ja rankka sade ovat toinen juttu.
Summa summarum: AIS-vastaanotin on helvetin hyvä turvaväline huonon näkyvyyden yllättäessä vesillä, joilla liikkuu laivoja. Lähettävä AIS on huviveneelle teoreettisestikin jokseenkin arvoton ja käytännössä jopa vaarallinen, jos sen omistaja kuvittelee sen jotenkin suojaavan häntä törmäyksiltä. Siitä yksinkertaisesta syystä, että lähettävä AIS on millään tavoin avuksi vain, jos toinen osapuoli näkee sen antaman signaalin. Osta mieluummin tutka. - 12+15
11+14 kirjoitti:
Hiukan realismia peliin. Lähettävä AIS ei anna huviveneilijälle minkäänlaista turvaa. Perusteluja:
1) Huviveneilijän pahin uhka huonossa näkyvyydessä ovat kauppalaivat, siis niin isot paatit, että törmäys tekee todennäköisesti huviveneestä sirpaleita ja henki menee.
2) Kauppalaivojen väistöt ovat hitaampia ja joskus mahdottomia, toisin sanoen huviveneilijän on itsensä asennoiduttava olemaan jäämättä alle. Hän siis tarvitsee tietoa kauppalaivan liikkeestä, ei päinvastoin => lähettävä AIS ei anna mitään turvaa hänelle.
3) Kauppalaivakin toki yrittää väistää, jos pystyy ja havaitsee ajoissa huviveneen. Mutta se havaitseminen tapahtuu todennäköisemmin silmällä tai tutkalla. Huviveneiden lähettämä ns. B-signaali saattaa olla suodatettu pois kauppalaivan vastaanottimesta. Tästä muuten Trafi varoitti viime tai toissa kesänä.
4) Huviveneiden välisiä törmäyksiä lähettävä AIS ei auta estämään, jos toisella osapuolella ei ole vastaanotinta ja monilla ei ole.
5) Huviveneiden suunnan ja kurssin muutokset ovat muutenkin niin nopeasti tehtäviä, ettei AIS:n antama informaatio ole yhtä laadukasta kuin kauppalaivojen liikkeistä.
6) Pelkkä pimeys ei ole erityinen ongelma, kulkuvalot näkyvät kyllä hyvin. Sumu ja rankka sade ovat toinen juttu.
Summa summarum: AIS-vastaanotin on helvetin hyvä turvaväline huonon näkyvyyden yllättäessä vesillä, joilla liikkuu laivoja. Lähettävä AIS on huviveneelle teoreettisestikin jokseenkin arvoton ja käytännössä jopa vaarallinen, jos sen omistaja kuvittelee sen jotenkin suojaavan häntä törmäyksiltä. Siitä yksinkertaisesta syystä, että lähettävä AIS on millään tavoin avuksi vain, jos toinen osapuoli näkee sen antaman signaalin. Osta mieluummin tutka.Et siis ole purjehtinut lähettävän AIS:n kanssa. Oman turvallisuutesi kannalta tärkeää on:
- Sinä näet uhkat
- Uhkaavat alukset näkevät sinut
- Näet uhkaavien alusten kulkusuunnan, nopeuden ja kohtausajan & -paikan
- Muut näkevät sinusta nuo samat tiedot
- Sinä tiedät uhkaavien alusten nimet ja kutsut
- Muut tietävät nimesi ja kutsusi
Kaikkiin noihin auttaa AIS (lähettävä) ja paljon paremmin kuin tutka, vaikka onkin tärkeä lisä, tosin pääasiassa muuhun käyttöön.
Lisäksi lähes kaikissa lähettävissä AIS-laitteissa on mahdollista kytkeä hätäpainike, jolla veneesi näkyy SAR-kohteena muiden alusten plottereilla, nopein ja tehokkain avunpyyntö lähialueelle.
Tilanne, että AIS-B kytkettäisi liian kovan liikenteen vuoksi pois päältä ei meidän oloissa ole realistinen. Edes Gibraltarilla, Ateenan edustalla tai Turkin rannikolla näin ei tehdä, vaikka noilla alueila AIS-B aluksia liikkuu pilvin pimein. - 11+14
12+15 kirjoitti:
Et siis ole purjehtinut lähettävän AIS:n kanssa. Oman turvallisuutesi kannalta tärkeää on:
- Sinä näet uhkat
- Uhkaavat alukset näkevät sinut
- Näet uhkaavien alusten kulkusuunnan, nopeuden ja kohtausajan & -paikan
- Muut näkevät sinusta nuo samat tiedot
- Sinä tiedät uhkaavien alusten nimet ja kutsut
- Muut tietävät nimesi ja kutsusi
Kaikkiin noihin auttaa AIS (lähettävä) ja paljon paremmin kuin tutka, vaikka onkin tärkeä lisä, tosin pääasiassa muuhun käyttöön.
Lisäksi lähes kaikissa lähettävissä AIS-laitteissa on mahdollista kytkeä hätäpainike, jolla veneesi näkyy SAR-kohteena muiden alusten plottereilla, nopein ja tehokkain avunpyyntö lähialueelle.
Tilanne, että AIS-B kytkettäisi liian kovan liikenteen vuoksi pois päältä ei meidän oloissa ole realistinen. Edes Gibraltarilla, Ateenan edustalla tai Turkin rannikolla näin ei tehdä, vaikka noilla alueila AIS-B aluksia liikkuu pilvin pimein.Katsotaanpa luetteloasi vähän:
- Sinä näet uhkat
Lähettävä AIS ei anna lisäarvoa tähän.
- Uhkaavat alukset näkevät sinut
Vain, jos niillä on vastanotin ja ne seuraavat myös B-signaalia.
- Sinä tiedät uhkaavien alusten nimet ja kutsut
- Muut tietävät nimesi ja kutsusi
Ei näistäkään juuri lisäarvoa ole. Yhteyden saa käytännössä VHF:lla vaikkei nimeä ja kutsua tietäisikään, sitä paitsi AIS:n olemassaolo ei takaa, että sinulla on VHF (useimmiten toki varmaan on).
Olisi hauska tietää, miten perustelet uskosi, ettei B-signaalia suodatettaisi? Uskon Trafin asiantuntemukseen enemmän kuin kenenkään tälle palstalle kirjoittavan (itseni mukaanlukien) ja jos he varoittavat siitä mahdollisuudesta, on se syytä ottaa vakavasti. Sitäpaitsi muistelen, että tästä aiheesta keskusteltiin joku aika sitten ja siellä joku ammattimerenkulkijaksi ilmoittautunut sanoi sitä tehtävän. Täälläkin.
Pidän kiinni kannastani, että huviveneilijän turvallisuudelle olennaisin asia on nähdä muut. Oma näkymistään ei edes pysty luotettavasti varmistamaan. Tästä syystä AIS:n veneilijälle antamasta turvallisuuslisästä 99-100% on vastaanoton puolella ja lähetysominaisuuden arvo on 0-1%.
Erikseen on vielä sanottava, että koen huviveneilijänä hiukan ärsyttäväksi sen, että plotteri alkaa saaristossa välillä aika tiuhaankin viskoa hälytystä muka "vaarallisesta kohteesta", kun kyseessä on toinen purjevene muutaman sadan metrin päässä. Sen sijaan arvostan kyllä sitä, että AIS-informaation avulla on suhteellisen helppo arvioida, onko järkevää ylittää syväväylä lähestyvän laivan edestä vai teenkö suosiolla vendan ja menen perän taitse. - vähempi parempi?
11+14 kirjoitti:
Katsotaanpa luetteloasi vähän:
- Sinä näet uhkat
Lähettävä AIS ei anna lisäarvoa tähän.
- Uhkaavat alukset näkevät sinut
Vain, jos niillä on vastanotin ja ne seuraavat myös B-signaalia.
- Sinä tiedät uhkaavien alusten nimet ja kutsut
- Muut tietävät nimesi ja kutsusi
Ei näistäkään juuri lisäarvoa ole. Yhteyden saa käytännössä VHF:lla vaikkei nimeä ja kutsua tietäisikään, sitä paitsi AIS:n olemassaolo ei takaa, että sinulla on VHF (useimmiten toki varmaan on).
Olisi hauska tietää, miten perustelet uskosi, ettei B-signaalia suodatettaisi? Uskon Trafin asiantuntemukseen enemmän kuin kenenkään tälle palstalle kirjoittavan (itseni mukaanlukien) ja jos he varoittavat siitä mahdollisuudesta, on se syytä ottaa vakavasti. Sitäpaitsi muistelen, että tästä aiheesta keskusteltiin joku aika sitten ja siellä joku ammattimerenkulkijaksi ilmoittautunut sanoi sitä tehtävän. Täälläkin.
Pidän kiinni kannastani, että huviveneilijän turvallisuudelle olennaisin asia on nähdä muut. Oma näkymistään ei edes pysty luotettavasti varmistamaan. Tästä syystä AIS:n veneilijälle antamasta turvallisuuslisästä 99-100% on vastaanoton puolella ja lähetysominaisuuden arvo on 0-1%.
Erikseen on vielä sanottava, että koen huviveneilijänä hiukan ärsyttäväksi sen, että plotteri alkaa saaristossa välillä aika tiuhaankin viskoa hälytystä muka "vaarallisesta kohteesta", kun kyseessä on toinen purjevene muutaman sadan metrin päässä. Sen sijaan arvostan kyllä sitä, että AIS-informaation avulla on suhteellisen helppo arvioida, onko järkevää ylittää syväväylä lähestyvän laivan edestä vai teenkö suosiolla vendan ja menen perän taitse.Noilla perusteilla voisi tutkankin tuomita hyödyllisyydeltään sinne 0-1 %:n kategoriaan. Eihän silläkään aina näe kaikkea. Ja samalla perusteella vielä moni vielä vuosi sitten tuomitsi vastaanottavan AIS:in melkein turvallisuutta vaarantavaksi. Väittivät, ettei kaikissa laivoissakaan ole toimivaa lähettävää AIS:ia.
Mikään menetelmä ei ole sataprosenttinen varmuudeltaan. Sen asian kanssa vain on elettävä muutenkin kuin navigoinnin suhteen. Joka tapauksessa 90 % on huikeasti parempi kuin 50 %. - 11+14
vähempi parempi? kirjoitti:
Noilla perusteilla voisi tutkankin tuomita hyödyllisyydeltään sinne 0-1 %:n kategoriaan. Eihän silläkään aina näe kaikkea. Ja samalla perusteella vielä moni vielä vuosi sitten tuomitsi vastaanottavan AIS:in melkein turvallisuutta vaarantavaksi. Väittivät, ettei kaikissa laivoissakaan ole toimivaa lähettävää AIS:ia.
Mikään menetelmä ei ole sataprosenttinen varmuudeltaan. Sen asian kanssa vain on elettävä muutenkin kuin navigoinnin suhteen. Joka tapauksessa 90 % on huikeasti parempi kuin 50 %.Jotenkin vääristynyt tuo johtopäätöksesi. Yritetään nyt pitää erillään se, mikä merkitys on näkemisellä ja itse näkymisellä. Tutka ja vastaanottava AIS palvelevat ensinmainittua erityisesti suhteessa laivoihin ja SE ON KAIKKEIN TÄRKEIN ASIA huviveneilijälle, koska törmäys ison teräsaluksen kanssa on hänelle lähes varmasti kohtalokas. Toisin sanoen, huviveneen on viisainta asennoitua pysymään poissa alta. Itse näkymisen merkitys on marginaalinen huvivene - kauppalaiva -akselilla. Ja kaiken lisäksi lähettävä AIS palvelee sitäkin merkitystä epäluotettavasti.
- tuskin vääristynyt
11+14 kirjoitti:
Jotenkin vääristynyt tuo johtopäätöksesi. Yritetään nyt pitää erillään se, mikä merkitys on näkemisellä ja itse näkymisellä. Tutka ja vastaanottava AIS palvelevat ensinmainittua erityisesti suhteessa laivoihin ja SE ON KAIKKEIN TÄRKEIN ASIA huviveneilijälle, koska törmäys ison teräsaluksen kanssa on hänelle lähes varmasti kohtalokas. Toisin sanoen, huviveneen on viisainta asennoitua pysymään poissa alta. Itse näkymisen merkitys on marginaalinen huvivene - kauppalaiva -akselilla. Ja kaiken lisäksi lähettävä AIS palvelee sitäkin merkitystä epäluotettavasti.
Voidaan olla yhtä mieltä sittä, että näkeminen on tärkeämpää kuin näkyminen. Mutta oma johtopäätöksesi asioiden merkityksestä on pahasti vääristynyt. Kyllä siellä laivan bryggalla arvostetaan sitä, että nähdään muut. Tutka kertoo jollain todennäköisyydellä lähistöllä olevat veneet. Lähettävä AIS näyttää myös nurkan takana olevat tai aaltovälkkeeseen piiloutuneet. Samalla se kertoo, että se vene on omalla AISillaan erittäin todennäköisesti huomannut laivan. Ja lähettävä AIS kertoo tutkaa pienemmällä viiveellä ja paremmalla tarkkuudella veneen suunnan ja nopeuden muutokset. Koitapa ajatella asiaa joltakin muultakin kannalta kuin omaltasi ja muutakin kuin sitä, ettet varsinaisesti jää alle.
Uusin VHF:n pari vuotta sitten. Silloin ei lähettäviä ollut samalla tavalla tarjolla, nyt valitsisin myös lähettävän option. Vastaanottavallakin tulen vallan mainiosti toimeen, ei se ongelma ole. - sje4809
tuskin vääristynyt kirjoitti:
Voidaan olla yhtä mieltä sittä, että näkeminen on tärkeämpää kuin näkyminen. Mutta oma johtopäätöksesi asioiden merkityksestä on pahasti vääristynyt. Kyllä siellä laivan bryggalla arvostetaan sitä, että nähdään muut. Tutka kertoo jollain todennäköisyydellä lähistöllä olevat veneet. Lähettävä AIS näyttää myös nurkan takana olevat tai aaltovälkkeeseen piiloutuneet. Samalla se kertoo, että se vene on omalla AISillaan erittäin todennäköisesti huomannut laivan. Ja lähettävä AIS kertoo tutkaa pienemmällä viiveellä ja paremmalla tarkkuudella veneen suunnan ja nopeuden muutokset. Koitapa ajatella asiaa joltakin muultakin kannalta kuin omaltasi ja muutakin kuin sitä, ettet varsinaisesti jää alle.
Uusin VHF:n pari vuotta sitten. Silloin ei lähettäviä ollut samalla tavalla tarjolla, nyt valitsisin myös lähettävän option. Vastaanottavallakin tulen vallan mainiosti toimeen, ei se ongelma ole.Kannattaa lukea ammattimiehen kommentti.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11478414#comment-61607796 - kannattaa kyllä
sje4809 kirjoitti:
Kannattaa lukea ammattimiehen kommentti.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11478414#comment-61607796Sinäkö olit se linkin kirjoittaja ammattimies? Mikään tekstissä kun ei viittaa ammattiin, mutta saattaa toki olla vaikka sorvarina päteväkin ammattimies. Useampi viesti kyllä on tullut merenkulun ammattimiehiltä, joissa on vakuutettu hyvin yhteneväisesti, että muutamia hyvin harvoja paikkoja lukuunottamatta B-signaalia ei suodateta pois. Sellaisina paikkoina on mainittu mm. Gibraltar. Mutta tietenkin, ehkäpä yksi sadasta voi näilläkin vesillä niin tehdä, joten rekan alle ei kannata tietenkään reippaana tunkea. Yleisesti ottaen brygalla tuntuivat olevan mielissään lähettävän AISin yleistymisestä.
- seppomartti
kannattaa kyllä kirjoitti:
Sinäkö olit se linkin kirjoittaja ammattimies? Mikään tekstissä kun ei viittaa ammattiin, mutta saattaa toki olla vaikka sorvarina päteväkin ammattimies. Useampi viesti kyllä on tullut merenkulun ammattimiehiltä, joissa on vakuutettu hyvin yhteneväisesti, että muutamia hyvin harvoja paikkoja lukuunottamatta B-signaalia ei suodateta pois. Sellaisina paikkoina on mainittu mm. Gibraltar. Mutta tietenkin, ehkäpä yksi sadasta voi näilläkin vesillä niin tehdä, joten rekan alle ei kannata tietenkään reippaana tunkea. Yleisesti ottaen brygalla tuntuivat olevan mielissään lähettävän AISin yleistymisestä.
Gibraltar on huono esimerkki kun laivat ajavat kaistojaan ja purjehtijalla ei ole sinne asiaa
- 16+1
seppomartti kirjoitti:
Gibraltar on huono esimerkki kun laivat ajavat kaistojaan ja purjehtijalla ei ole sinne asiaa
Hyvä tai huono, se oli laivalta annettu esimerkki paikasta, jossa liikoja AIS-kohteita pitää ruudulta vähentää. Toisaalta juuri sen takia hyvä esimerkki, että veneet suodatetaan pois paikassa, jossa niitä ei pitäisi reitillä olla. Täällä kotoisilla vesillä suodattamiseen ei ole tarvetta, kun laivoja on niin paljon vähemmän.
- fdtjkioo
kannattaa kyllä kirjoitti:
Sinäkö olit se linkin kirjoittaja ammattimies? Mikään tekstissä kun ei viittaa ammattiin, mutta saattaa toki olla vaikka sorvarina päteväkin ammattimies. Useampi viesti kyllä on tullut merenkulun ammattimiehiltä, joissa on vakuutettu hyvin yhteneväisesti, että muutamia hyvin harvoja paikkoja lukuunottamatta B-signaalia ei suodateta pois. Sellaisina paikkoina on mainittu mm. Gibraltar. Mutta tietenkin, ehkäpä yksi sadasta voi näilläkin vesillä niin tehdä, joten rekan alle ei kannata tietenkään reippaana tunkea. Yleisesti ottaen brygalla tuntuivat olevan mielissään lähettävän AISin yleistymisestä.
Keskustelussa on...
- Tuttu paikka
kannattaa kyllä kirjoitti:
Sinäkö olit se linkin kirjoittaja ammattimies? Mikään tekstissä kun ei viittaa ammattiin, mutta saattaa toki olla vaikka sorvarina päteväkin ammattimies. Useampi viesti kyllä on tullut merenkulun ammattimiehiltä, joissa on vakuutettu hyvin yhteneväisesti, että muutamia hyvin harvoja paikkoja lukuunottamatta B-signaalia ei suodateta pois. Sellaisina paikkoina on mainittu mm. Gibraltar. Mutta tietenkin, ehkäpä yksi sadasta voi näilläkin vesillä niin tehdä, joten rekan alle ei kannata tietenkään reippaana tunkea. Yleisesti ottaen brygalla tuntuivat olevan mielissään lähettävän AISin yleistymisestä.
Vai suodattaa Gibraltar AIS-B-lähetteen. Ei ainakaan nyt. Eikä yleensäkään. Olen viime vuosina purjehtinnut salmen kymmenkunta kertaa ja aina on plottrilla huviveneitä näkynyt.
Tästä voit katsoa, onko Gibraltar juuri nyt sulkenut AIS-B:n pois. Jos listalla näkyy CLASS B aluksia, niin ne siis näkyvät. Tätä kirjoittaessa niitä näkyy 14, siis Gibraltarin VTS-alueella.
http://www.marinetraffic.com/ais/datasheet.aspx?datasource=SHIPS_CURRENT&PORT_ID=186&PORT_NAME=GIBRALTAR&orderby=PORT_NAME&sort_order=ASC&var_page=1 - AIS-B pois?
16+1 kirjoitti:
Hyvä tai huono, se oli laivalta annettu esimerkki paikasta, jossa liikoja AIS-kohteita pitää ruudulta vähentää. Toisaalta juuri sen takia hyvä esimerkki, että veneet suodatetaan pois paikassa, jossa niitä ei pitäisi reitillä olla. Täällä kotoisilla vesillä suodattamiseen ei ole tarvetta, kun laivoja on niin paljon vähemmän.
AIS-B pois sulkeminen täytyy olla käytännössä todella viimeinen hätäratkaisu, sillä moni luotsi- ja SAR-alus sekä sataman apualus käyttää juuri noita AIS-B-laitteita.
Alempana on linkki Gibraltarin AIS-listaan, voit tarkistaa asian sieltä.
"...suodattaa pois AIS-B.." on oikeastaan väärä termi tässä yhteydessä. Alueen VTS voi lähettää AIS-B lähettimet mykistävän komennon.
AIS-B-signaalin suodatuksesta voi puhua esim. Marinetrafficin PC-sovelluksen yhteydessä, kun huviveneet ruksaa pois kartalta. - sealawyer
kannattaa kyllä kirjoitti:
Sinäkö olit se linkin kirjoittaja ammattimies? Mikään tekstissä kun ei viittaa ammattiin, mutta saattaa toki olla vaikka sorvarina päteväkin ammattimies. Useampi viesti kyllä on tullut merenkulun ammattimiehiltä, joissa on vakuutettu hyvin yhteneväisesti, että muutamia hyvin harvoja paikkoja lukuunottamatta B-signaalia ei suodateta pois. Sellaisina paikkoina on mainittu mm. Gibraltar. Mutta tietenkin, ehkäpä yksi sadasta voi näilläkin vesillä niin tehdä, joten rekan alle ei kannata tietenkään reippaana tunkea. Yleisesti ottaen brygalla tuntuivat olevan mielissään lähettävän AISin yleistymisestä.
Tässä tai siinä toisessa ketjussa ei ollut YHTÄÄN merenkulun ammattilaisen kirjoittamaksi väitettyä viestiä, jossa olisi sanottu esittämääsi. Sen sijaan siellä kyllä oli yksi jääräpää, joka väitti, ettei yhdelläkään laivalla suodateta B-signaalia, mutta hän ei millään tavalla perustellut, miksi väitti niin tietävänsä.
Ja totuushan on, ettei yksikään merenkulun ammattilainenkaan voi sitä tietää. Vaikka juuri hänen seilaamillaan laivoilla sitä ei ainakaan hänen vahtivuoroillaan olisi tehty, hän ei voi tietää, ettei muissa laivoissa tai muiden vahdeissa niin tehtäisi.
Tyypillinen esimerkki siitä, että "ei koskaan" ei ole todistettavissa. "Ainakin joskus" saattaa olla. - ks. edellä
sealawyer kirjoitti:
Tässä tai siinä toisessa ketjussa ei ollut YHTÄÄN merenkulun ammattilaisen kirjoittamaksi väitettyä viestiä, jossa olisi sanottu esittämääsi. Sen sijaan siellä kyllä oli yksi jääräpää, joka väitti, ettei yhdelläkään laivalla suodateta B-signaalia, mutta hän ei millään tavalla perustellut, miksi väitti niin tietävänsä.
Ja totuushan on, ettei yksikään merenkulun ammattilainenkaan voi sitä tietää. Vaikka juuri hänen seilaamillaan laivoilla sitä ei ainakaan hänen vahtivuoroillaan olisi tehty, hän ei voi tietää, ettei muissa laivoissa tai muiden vahdeissa niin tehtäisi.
Tyypillinen esimerkki siitä, että "ei koskaan" ei ole todistettavissa. "Ainakin joskus" saattaa olla.Et sitten tainnut lukea edelläolevia ennenkuin kirjoitit. Ja toisaalta, jos on niin pöhkö, että uskoo sokeasti laivan väistävän sillä perusteella, että mulla on lähettävä AIS, joutaakin jäädä laivan alle. "Useimmiten" on verrattoman paljon silti kuin "ei koskaan". Vielä viime vuonna tutkan omistajat hyökkäsivät rajusti AISia vastaan, koska se näyttää vain laivat, ei veneitä. Ja sillä perusteella tuomittiin AIS täysin hyödyttömäksi. Eipä kuulu enää niitä ääniä. Tuskin vuoden päästä tätäkään kinastelua enää toistetaan.
- sealawyer
ks. edellä kirjoitti:
Et sitten tainnut lukea edelläolevia ennenkuin kirjoitit. Ja toisaalta, jos on niin pöhkö, että uskoo sokeasti laivan väistävän sillä perusteella, että mulla on lähettävä AIS, joutaakin jäädä laivan alle. "Useimmiten" on verrattoman paljon silti kuin "ei koskaan". Vielä viime vuonna tutkan omistajat hyökkäsivät rajusti AISia vastaan, koska se näyttää vain laivat, ei veneitä. Ja sillä perusteella tuomittiin AIS täysin hyödyttömäksi. Eipä kuulu enää niitä ääniä. Tuskin vuoden päästä tätäkään kinastelua enää toistetaan.
Mainitse yksikin noista viesteistä, jossa kirjoittaja sanoi olevansa ammattimerenkulkija? Ei ollut. Paitsi se jonkun linkittämä.
Tuossa suodatusjutussa näyttää menneen jollain puurot ja vellit sekaisin, ihan kuin olisi alettu puhua kiinteän vastaanottoaseman suodatukseta yhtäkkiä. Minun ymmärtääkseni kyse oli siitä, suodattavatko laivat brygallaan olevasta vastaanottimesta B-signaalin pois. Ei kai kukaan käytä Marinetrafficia navigointivälineenä???
En ole nähnyt tuollaista tutka vs. AIS-keskustelua. Jos minun pitäisi valita niistä toinen ja vain toinen eikä esim. virrankulutusta tarvitsisi ottaa huomioon, ottaisin tutkan. Virrankulutus on rajotitava tekijä purjeveneessä ja se puhuu vastaanottavan AIS:n puolesta. Lähettävää en ottaisi, koska olen samaa mieltä tuon ylempänä puhuneen numeronimimerkin kanssa. - sanoiko joku
sealawyer kirjoitti:
Mainitse yksikin noista viesteistä, jossa kirjoittaja sanoi olevansa ammattimerenkulkija? Ei ollut. Paitsi se jonkun linkittämä.
Tuossa suodatusjutussa näyttää menneen jollain puurot ja vellit sekaisin, ihan kuin olisi alettu puhua kiinteän vastaanottoaseman suodatukseta yhtäkkiä. Minun ymmärtääkseni kyse oli siitä, suodattavatko laivat brygallaan olevasta vastaanottimesta B-signaalin pois. Ei kai kukaan käytä Marinetrafficia navigointivälineenä???
En ole nähnyt tuollaista tutka vs. AIS-keskustelua. Jos minun pitäisi valita niistä toinen ja vain toinen eikä esim. virrankulutusta tarvitsisi ottaa huomioon, ottaisin tutkan. Virrankulutus on rajotitava tekijä purjeveneessä ja se puhuu vastaanottavan AIS:n puolesta. Lähettävää en ottaisi, koska olen samaa mieltä tuon ylempänä puhuneen numeronimimerkin kanssa.Huviveneilijäkö suhaa Gibin läpi kymmenen kertaa vuodessa? AIS-signaalin suodattamista ja Marinetrafficin käytöstä koskevia kirjoituksia et ilmeisesti edelleenkään ole lukenut läpi. Etkä ole lukenut keskusteluja täällä muutenkaan pariin vuoteen, AIS vs. tutka -keskusteluja on sentään ollut useita. Ja tekeekö "sealavyer" -nimimerkin käyttö sinusta merenkulun ammattilaisen. Pitääkö yleensä julistaa ammattinsa, eikö asiasisältö ole tärkeämpää kuin kirjoittajan ammatti?
Sähkön kulutus on yksi asia, tutka-antennin koko toinen tekijä, jotka minulla pitävät sen laitteen poissa veneestä. Sanot, että lähettävää AISia et ottaisi. Kerrohan sitten sen haittapuolet. Sekö vain, että kaikki lähitienoilla eivät varmuudella sinua näekään, ainoastaan useimmat? - Puuroa, ei velliä
sealawyer kirjoitti:
Mainitse yksikin noista viesteistä, jossa kirjoittaja sanoi olevansa ammattimerenkulkija? Ei ollut. Paitsi se jonkun linkittämä.
Tuossa suodatusjutussa näyttää menneen jollain puurot ja vellit sekaisin, ihan kuin olisi alettu puhua kiinteän vastaanottoaseman suodatukseta yhtäkkiä. Minun ymmärtääkseni kyse oli siitä, suodattavatko laivat brygallaan olevasta vastaanottimesta B-signaalin pois. Ei kai kukaan käytä Marinetrafficia navigointivälineenä???
En ole nähnyt tuollaista tutka vs. AIS-keskustelua. Jos minun pitäisi valita niistä toinen ja vain toinen eikä esim. virrankulutusta tarvitsisi ottaa huomioon, ottaisin tutkan. Virrankulutus on rajotitava tekijä purjeveneessä ja se puhuu vastaanottavan AIS:n puolesta. Lähettävää en ottaisi, koska olen samaa mieltä tuon ylempänä puhuneen numeronimimerkin kanssa.Älä yritä sotkea asioita, kun huomaat olleesi väärässä.
Täällä on väitetty, että Helsinki tai Gibraltar suodattaisi AIS-B-signaalit pois.
Siis PAIKKA, ei ALUS, suodattaisi. Siis alueen VTS tai vastaava.
Esim: "Useampi viesti kyllä on tullut merenkulun ammattimiehiltä, joissa on vakuutettu hyvin yhteneväisesti, että muutamia hyvin harvoja paikkoja lukuunottamatta B-signaalia ei suodateta pois. Sellaisina paikkoina on mainittu mm. Gibraltar."
Teknisesti tuo on mahdollista, mutta käytännössä en tiedä näin tehtävän. Ei edes siellä Gibraltarilla.
Yleensä plottereilla ei ole edes mahdollista suodattaa pois vain AIS-B lähetettä vaan jos suodatus on mahdollista (ei yleensä) niin suodatetaan aluksen tyypin mukaan, ei lähetyslaitteen.
Muuten, vain vastaanottavan AIS:n ja lähettävän AIS-B:n virrankulutuksessa ei ole isoa eroa, lähettävä vie yleensä vajaat 0,1 A enemmän. Tuo ero on huono syy jättää lähettävän antama lisäturva käyttämättä. - Sealawyer
Puuroa, ei velliä kirjoitti:
Älä yritä sotkea asioita, kun huomaat olleesi väärässä.
Täällä on väitetty, että Helsinki tai Gibraltar suodattaisi AIS-B-signaalit pois.
Siis PAIKKA, ei ALUS, suodattaisi. Siis alueen VTS tai vastaava.
Esim: "Useampi viesti kyllä on tullut merenkulun ammattimiehiltä, joissa on vakuutettu hyvin yhteneväisesti, että muutamia hyvin harvoja paikkoja lukuunottamatta B-signaalia ei suodateta pois. Sellaisina paikkoina on mainittu mm. Gibraltar."
Teknisesti tuo on mahdollista, mutta käytännössä en tiedä näin tehtävän. Ei edes siellä Gibraltarilla.
Yleensä plottereilla ei ole edes mahdollista suodattaa pois vain AIS-B lähetettä vaan jos suodatus on mahdollista (ei yleensä) niin suodatetaan aluksen tyypin mukaan, ei lähetyslaitteen.
Muuten, vain vastaanottavan AIS:n ja lähettävän AIS-B:n virrankulutuksessa ei ole isoa eroa, lähettävä vie yleensä vajaat 0,1 A enemmän. Tuo ero on huono syy jättää lähettävän antama lisäturva käyttämättä.Minä väitän kyllä nyt olevani sinua lukutaitoisempi. Tuo lainaamasi viittaus ei sisällä sitä, että "Gibraltar" suodattaisi, vaan että Gibraltarin alueella liikkuvat laivat saattaisivat suodattaa. Ja ainakin alunperin tässä ketjussa oli kyse nimenomaan siitä, että laivat saattavat suodattaa. Viitattiin mm. Trafin varoitukseen, jonka minäkin muistan lukeneeni. Sitten jossain kohdassa tuo muuntui ja joku alkoi väittää, että jokin paikka tekisi niin. Mutta alunperin oli kyllä ainakin minun lukemissani viesteissä selvästi kyse laivojen tekemisistä, lue esim. nimimerkin 11 14. Enkä käsitä, mitä merkitystä jonkin maa-aseman suodatuksilla olisikaan, koska eihän se voi vaikuttaa muualla kuin jossain Marinetrafficin tapaisessa palvelussa. Ei mikään maa-asema voi suodattaa vhf-taajuuksien AIS-kanavilla kulkevia signaaleja pois alusten väliltä.
Viittaukseni virrankulutukseen liittyi tutkan ja AIS:n väliseen eroon. Itse en ottaisi lähettävää AIS:ia siksi, ettei se minunkaan mielestäni anna mitään todellista lisäturvaa vaan aiheuttaa ennemminkin haittaa muilla liikkujille turhan tiedon muodossa. Virrankulutus ei siihen asiaan vaikuta. Toisin sanoen: olen täysin samaa mieltä nimimerkin 11 14 kanssa siitä, että lähettävä AIS on huviveneelle täysin hyödytön kapistus. Tuskin siitä lähettävälle alukselle mitään haittaakaan toisaalta on.
Edelliselle kirjoittajalle: kukaan ei sanonut seilaavansa Gibin läpi kymmenen kertaa yhden vuoden aikana vaan "viime vuosina", mikä yleensä tarkoittaa suomenkielessä sitä, että muutaman viime vuoden aikana hän on tehnyt sen yhteensä ne kymmenen kertaa. Ja nimimerkkini ei viitaa mitenkään merenkulun ammattilaisuuteen, vaan on eräänlainen vitsi, joka ehkä aukeaa 1700- ja 1800-lukuja kuvaavaan merkirjallisuuteen perehtyneille. Selittää en viitsi. - -Mika-
Sealawyer kirjoitti:
Minä väitän kyllä nyt olevani sinua lukutaitoisempi. Tuo lainaamasi viittaus ei sisällä sitä, että "Gibraltar" suodattaisi, vaan että Gibraltarin alueella liikkuvat laivat saattaisivat suodattaa. Ja ainakin alunperin tässä ketjussa oli kyse nimenomaan siitä, että laivat saattavat suodattaa. Viitattiin mm. Trafin varoitukseen, jonka minäkin muistan lukeneeni. Sitten jossain kohdassa tuo muuntui ja joku alkoi väittää, että jokin paikka tekisi niin. Mutta alunperin oli kyllä ainakin minun lukemissani viesteissä selvästi kyse laivojen tekemisistä, lue esim. nimimerkin 11 14. Enkä käsitä, mitä merkitystä jonkin maa-aseman suodatuksilla olisikaan, koska eihän se voi vaikuttaa muualla kuin jossain Marinetrafficin tapaisessa palvelussa. Ei mikään maa-asema voi suodattaa vhf-taajuuksien AIS-kanavilla kulkevia signaaleja pois alusten väliltä.
Viittaukseni virrankulutukseen liittyi tutkan ja AIS:n väliseen eroon. Itse en ottaisi lähettävää AIS:ia siksi, ettei se minunkaan mielestäni anna mitään todellista lisäturvaa vaan aiheuttaa ennemminkin haittaa muilla liikkujille turhan tiedon muodossa. Virrankulutus ei siihen asiaan vaikuta. Toisin sanoen: olen täysin samaa mieltä nimimerkin 11 14 kanssa siitä, että lähettävä AIS on huviveneelle täysin hyödytön kapistus. Tuskin siitä lähettävälle alukselle mitään haittaakaan toisaalta on.
Edelliselle kirjoittajalle: kukaan ei sanonut seilaavansa Gibin läpi kymmenen kertaa yhden vuoden aikana vaan "viime vuosina", mikä yleensä tarkoittaa suomenkielessä sitä, että muutaman viime vuoden aikana hän on tehnyt sen yhteensä ne kymmenen kertaa. Ja nimimerkkini ei viitaa mitenkään merenkulun ammattilaisuuteen, vaan on eräänlainen vitsi, joka ehkä aukeaa 1700- ja 1800-lukuja kuvaavaan merkirjallisuuteen perehtyneille. Selittää en viitsi.Muutama juttu:
Ensinnäkin AIS-B:n hyödyt tulee esiin huviveneilijäille juuri siinä, että huviveneetkin näkevät toisensa. Suomen vesille me väistetään niitä kauppamerenkulun aluksia jokatapauksessa, näkymättömät huvialukset on se riski vaikkapa sumussa. Kauppamerenkulun alukset eiväistä, vaikka näkisivät AIS-B lähetteen, korkeintaan huudattavat viittä piippausta, että mene hittoon siitä, minä tulen täältä nyt.
Tälläkin palstalla on mollattu AIS:ia juuri siitä, että vastaanottavalla AIS:lla näkee kyllä ne kauppamerenkulun alukset, mutta ei toisia huvialuksia. Tässä yhteydessä on just kehuttu tutkaa paremmakis välineeksi edellä mainitusta syystä. No nyt kun AIS-B yleistyy, näen myös ne huvialukset, joilla sellainen on. Ja juuri ne huvialukset on todennäköisesti niitä, jotka on merellä silloin kun kova sumu on päällä. Ja siiitä on selkeästi hyötyä!
Kuuluvuudesta: Horisontti ei ole sama kuin radiohorisontti. Radioaallot taipuu ja siksi radiolähete kuuluu näköyhteyttä kauemmaksi. Lisäksi tulee satunnaiset radiokeli-ilmiöt, kuten tropokeli (troposfäärisironta) jolloin VHF-alueen lähete voi kuulua jopa tuhansia kilometrejä. Oma ennätykseni 30 watilla taitaa olla karvan päälle 2000 kilsaa, mutta se taisi olla ES-kelissä (sporadinen E-kerros).
Normaali kuuluvuusolosuhteissa AIS kuuluu lyhyemmän matkan kun perus meri-VHF. Näin siksi, että AIS käyttää GMSK-modulaatiota ja tuolle taajuusalueelle haastavaa 9600 bps datanopeutta. Lähete kuuluu, mutta se ei ole luettavissa luotettavasti, joten AIS ei näytä mitään. Poikkkeuskelit on sitten erikseen. Tämä ero pitää jokaisen AIS:ia käyttävän ymmärtää.
Joten: Tavalliselle perusveneilijälle ei ole merkitystä (suomen vesillä) sillä, että suodattaako kauppamerenkulun alukset AIS-B:n pois vai ei. Ei ne väistä kuminkaan. Mutta sille toiselle huviveneilijälle on suuri hyöty siitä, että AIS-B -varustuksella oleva alus näkyy sen plotterissa. - Puuroa, ei velliä
Sealawyer kirjoitti:
Minä väitän kyllä nyt olevani sinua lukutaitoisempi. Tuo lainaamasi viittaus ei sisällä sitä, että "Gibraltar" suodattaisi, vaan että Gibraltarin alueella liikkuvat laivat saattaisivat suodattaa. Ja ainakin alunperin tässä ketjussa oli kyse nimenomaan siitä, että laivat saattavat suodattaa. Viitattiin mm. Trafin varoitukseen, jonka minäkin muistan lukeneeni. Sitten jossain kohdassa tuo muuntui ja joku alkoi väittää, että jokin paikka tekisi niin. Mutta alunperin oli kyllä ainakin minun lukemissani viesteissä selvästi kyse laivojen tekemisistä, lue esim. nimimerkin 11 14. Enkä käsitä, mitä merkitystä jonkin maa-aseman suodatuksilla olisikaan, koska eihän se voi vaikuttaa muualla kuin jossain Marinetrafficin tapaisessa palvelussa. Ei mikään maa-asema voi suodattaa vhf-taajuuksien AIS-kanavilla kulkevia signaaleja pois alusten väliltä.
Viittaukseni virrankulutukseen liittyi tutkan ja AIS:n väliseen eroon. Itse en ottaisi lähettävää AIS:ia siksi, ettei se minunkaan mielestäni anna mitään todellista lisäturvaa vaan aiheuttaa ennemminkin haittaa muilla liikkujille turhan tiedon muodossa. Virrankulutus ei siihen asiaan vaikuta. Toisin sanoen: olen täysin samaa mieltä nimimerkin 11 14 kanssa siitä, että lähettävä AIS on huviveneelle täysin hyödytön kapistus. Tuskin siitä lähettävälle alukselle mitään haittaakaan toisaalta on.
Edelliselle kirjoittajalle: kukaan ei sanonut seilaavansa Gibin läpi kymmenen kertaa yhden vuoden aikana vaan "viime vuosina", mikä yleensä tarkoittaa suomenkielessä sitä, että muutaman viime vuoden aikana hän on tehnyt sen yhteensä ne kymmenen kertaa. Ja nimimerkkini ei viitaa mitenkään merenkulun ammattilaisuuteen, vaan on eräänlainen vitsi, joka ehkä aukeaa 1700- ja 1800-lukuja kuvaavaan merkirjallisuuteen perehtyneille. Selittää en viitsi.Selvennykseksi:
Jos laivan näyttölaitteelta (plotteri tai pc-näyttö) suodatetaan jotain pois, se tapahtuu yleensä alusten AIS-tyyppiluokituksen mukaan, siis esim. huviveneet ja purjealukset. Riippumatta siitä, käyttävätkö nämä AIS-A vai AIS-B lähettimiä. Tällöin VHF-liikenteessä kuitenkin on sekä AIS-A että AIS-B signaalit tallella.
Jos merialuetta valvova VTS tai vastaava toteaa VHF:n AIS-kanavilla (87/88) liian suuren laivaliikenteen seurantaa häiritsevän kuormituksen, se voi lähettää AIS-B-laitteille mykisty-komentoa. Tällöin VHF-liikenteessä on vain AIS-A signaalit. Tästä Merenkulkulaitos (nyt Trafi) on v.2007 varoittanut.
Vielä tutkan ja AIS:n erosta törmäyksenestoon:
On totta, että tutkan APRA (tai MARPA) toiminnolla näkee laivan suunnan ja törmäysvaaran, mutta tuossa tutka laskee laivan liikkeistä useasta paikasta usean näytteenoton keskiarvoja ja sen vuoksi tutkan antama suuntanäyttö tulee aika pitkällä viiveellä.
Laivan kaartaessa tutkan antama tieto on em. syistä virheellistä ja laivan liike saattaa yllättää tutkaa seuraavan purjehtijan. Tässä AIS on selvästi tutkaa nopeampi ja tarkempi, parempi. - Sealawyer
Puuroa, ei velliä kirjoitti:
Selvennykseksi:
Jos laivan näyttölaitteelta (plotteri tai pc-näyttö) suodatetaan jotain pois, se tapahtuu yleensä alusten AIS-tyyppiluokituksen mukaan, siis esim. huviveneet ja purjealukset. Riippumatta siitä, käyttävätkö nämä AIS-A vai AIS-B lähettimiä. Tällöin VHF-liikenteessä kuitenkin on sekä AIS-A että AIS-B signaalit tallella.
Jos merialuetta valvova VTS tai vastaava toteaa VHF:n AIS-kanavilla (87/88) liian suuren laivaliikenteen seurantaa häiritsevän kuormituksen, se voi lähettää AIS-B-laitteille mykisty-komentoa. Tällöin VHF-liikenteessä on vain AIS-A signaalit. Tästä Merenkulkulaitos (nyt Trafi) on v.2007 varoittanut.
Vielä tutkan ja AIS:n erosta törmäyksenestoon:
On totta, että tutkan APRA (tai MARPA) toiminnolla näkee laivan suunnan ja törmäysvaaran, mutta tuossa tutka laskee laivan liikkeistä useasta paikasta usean näytteenoton keskiarvoja ja sen vuoksi tutkan antama suuntanäyttö tulee aika pitkällä viiveellä.
Laivan kaartaessa tutkan antama tieto on em. syistä virheellistä ja laivan liike saattaa yllättää tutkaa seuraavan purjehtijan. Tässä AIS on selvästi tutkaa nopeampi ja tarkempi, parempi.Jotenkin ihmettelen ajatusta, että laivan liike pääsisi yllättämään purjehtijan. Turhan likelle on menty, jos niin käy. No, onhan saaristossa joitain paikkoja, joissa yllätys voi huonossa näkyvyydessä tapahtua, toisaalta niissä luulisi kartan perusteella osaavan olla valppaana.
Googlasin sitä Merenkulkulaitoksen varoitusta, siitä löytyi enää toisen käden tieto Venenetin kautta, mutta ilmeisesti teksti oli suoraa lainausta ja siinä mainittiin nimenomaan laivojen itse vastaanotossa tekemä suodatus. Toki myös VTS:n antama sulkemiskomento, tosin siitä tekstistä ei käynyt ilmi, että tuollainen kuvaamasi etähallinta olisi mahdollista.
Mikalle sen verran, että pidän edelleen sanomastasi huolimatta huviveneilijälle vähämerkityksisenä ellei suorastaan täysin merkityksettömänä sitä, näkeekö hän joidenkin muiden huviveneiden lähettämän signaalin. Useastakin syystä. Yksi niistä oli jo siinä Merenkulkulaitoksen varoituksessa: huvivene-AIS:n tietojen päivitysväli on paljon pidempi. Ketjussa näkyy jo muita hyviä syitä esitetyn, joten säästän näppäimistöä siltä osin. - 3+16
-Mika- kirjoitti:
Muutama juttu:
Ensinnäkin AIS-B:n hyödyt tulee esiin huviveneilijäille juuri siinä, että huviveneetkin näkevät toisensa. Suomen vesille me väistetään niitä kauppamerenkulun aluksia jokatapauksessa, näkymättömät huvialukset on se riski vaikkapa sumussa. Kauppamerenkulun alukset eiväistä, vaikka näkisivät AIS-B lähetteen, korkeintaan huudattavat viittä piippausta, että mene hittoon siitä, minä tulen täältä nyt.
Tälläkin palstalla on mollattu AIS:ia juuri siitä, että vastaanottavalla AIS:lla näkee kyllä ne kauppamerenkulun alukset, mutta ei toisia huvialuksia. Tässä yhteydessä on just kehuttu tutkaa paremmakis välineeksi edellä mainitusta syystä. No nyt kun AIS-B yleistyy, näen myös ne huvialukset, joilla sellainen on. Ja juuri ne huvialukset on todennäköisesti niitä, jotka on merellä silloin kun kova sumu on päällä. Ja siiitä on selkeästi hyötyä!
Kuuluvuudesta: Horisontti ei ole sama kuin radiohorisontti. Radioaallot taipuu ja siksi radiolähete kuuluu näköyhteyttä kauemmaksi. Lisäksi tulee satunnaiset radiokeli-ilmiöt, kuten tropokeli (troposfäärisironta) jolloin VHF-alueen lähete voi kuulua jopa tuhansia kilometrejä. Oma ennätykseni 30 watilla taitaa olla karvan päälle 2000 kilsaa, mutta se taisi olla ES-kelissä (sporadinen E-kerros).
Normaali kuuluvuusolosuhteissa AIS kuuluu lyhyemmän matkan kun perus meri-VHF. Näin siksi, että AIS käyttää GMSK-modulaatiota ja tuolle taajuusalueelle haastavaa 9600 bps datanopeutta. Lähete kuuluu, mutta se ei ole luettavissa luotettavasti, joten AIS ei näytä mitään. Poikkkeuskelit on sitten erikseen. Tämä ero pitää jokaisen AIS:ia käyttävän ymmärtää.
Joten: Tavalliselle perusveneilijälle ei ole merkitystä (suomen vesillä) sillä, että suodattaako kauppamerenkulun alukset AIS-B:n pois vai ei. Ei ne väistä kuminkaan. Mutta sille toiselle huviveneilijälle on suuri hyöty siitä, että AIS-B -varustuksella oleva alus näkyy sen plotterissa.Mika, miten perustelet oletuksesi, että kovassa sumussa liikkuvat huvialukset olisivat luultavasti niitä, joilla on lähettävä AIS? Tuntuu aika hihasta vedetyltä.
- -Mika-
3+16 kirjoitti:
Mika, miten perustelet oletuksesi, että kovassa sumussa liikkuvat huvialukset olisivat luultavasti niitä, joilla on lähettävä AIS? Tuntuu aika hihasta vedetyltä.
Ihan vaan kokemuksen ja loogiseen päättelyyn tuon väitteeni perustan, vaikka hihasta vedetyltä kuullostaakin.
Enismmäisinä huviveneilijöinä AIS-B transponderin hankkivat charteria ajavat veneet, avomerkisoja ajavat, pitkää reissua (suomen ja itämeren ulkopuolella) ajavat/suunnittelevat/ajaneet veneet, purjehdusta keskivertoveneilijää hartaammin harrastavat jne.
Ja nämmä on just niitä, jotka on kulussa silloinkin, kun keli ei ole paras mahdollinen.
Keskiverto pehepurjehtija laittaa veneensä kuokkaan, kun hernerokka valuu niskaan. Tai ei lähde vesille ollenkaan, jos on sellaisen vaara.
Chartervene ajaa keikan kelistä riippumatta, kun se keikka kerrran on myyty. Kisaporukka on kisassa tai treeneissä, kun se on kalenteriin merkitty, Pitkältä reissulta suomeen palaava ajaa kotisatamaan, vaikka näkyvyys on alle veneen mitta jne.
- Veneilijä
Itse kalastan avomerellä aika paljon väylien läheisyydessä joten siksi itse perustelin ais:in tarpeen.
- Veneilijä
Noniin, ongelma jotenkin ratkesi ainakin osittain kun maadoitin antennin veneen pulpettiin. Kyseessä siis alumiini vene, kotipihasta ainakin näkyy nyt puittenläpin 4.5 mailin päässä olevat sataman laivat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiky-maksuista valehtelu persujen törkein vaalipetos
Perusduunarina koen pahimmaksi persujen vaalipetokseksi "työmies" Putkosen lupaaman työntekijöiltä perittävien kiky-maks245286Haluat nainen torjua minut
Yhä uudelleen ja uudelleen. Huomaan sen. Ymmärrän miksi, mutta silti se sattuu. Eihän minulla ole muuta kuin haaveet si543784Miksei asevelvollisuuden kuluja lasketa Nato-menoihin?
Koskela (vas) kysyy aiheellisesti, että kun kerran palkka-armejaan perustuvat maat laskevat kysesestä toiminnasta aiheut303429Persuja tuntuu kiinnostavan vain muiden rahat
En muista kenenkään muun olleen huolissaan yhtä paljon muiden rahoista kuin persujen. Mistähän se kertoo?933221Onko Sdp:n romahdus pienpuolueeksi alkanut?
Mikään puolue ei kykene selviytymään loputtomasti, jos sitä repii jatkuvasti sisäiset ristiriidat ja kyvyttömyys päättää413168- 682631
Antti Lindtman heikko johtaja - ei valtiomiesainesta lainkaan
kyllä se eilen taas nähtiin. Ei pystynyt Antti vastaamaan edes toimittajan yhteen yksinkertaiseen kysymykseen - juu tai1242132En malta odottaa, että Lindtman pääsee suhmuroimaan pääministerinä
kun pitää sopeuttaa 10 miljardin edestä, ja eläkkeisiinkin voidaan puuttua Antin mielestä. (Demarien kannattajissa suuri542109Farmi Suomi: Kirsi Salo syyttää koulukiusaajiksi - Jucci Hellström lataa napakasti
Mitäs mieltä olet Kirsi Salon koulukiusaamiskommentista? Farmi Suomi -kisassa väki vähenee ja kisa kovenee. Peliliikkeit261357- 1801227