Miksi lähettävä AIS ei ole yleistynyt Suomessa?

miksi lähettävä AIS pitää olla päällä satamassa? Maailmalla, missä niitä todella on jo melkein jollissa, on todella hankalaa nähdä koko satamaa. On laitettava AIS pois päältä kun lähestyy satamaa.

oletan laitteesi menussa olevan valikon, josta saat ais-hälyytyksen pois!

manuaalimiäs kirjoitti:

oletan laitteesi menussa olevan valikon, josta saat ais-hälyytyksen pois!

On toki helppo panna AIS-hälytys pois päältä! En varmaankaan tullut ymmärretyksi?

Tarkoitukseni oli kertoa, että AIS-hälytys oli erinomainen apu laivojen väistämiseksi. Nyt niin monissa pikkuveneissä on jo AIS-lähetin, ettei rannikko- ja saaristoväylillä liikkuessa kannata enää pitää hälytystä päällä. Kysymys oli laivojen väistämisestä kapeilla väylillä ja siinä AIS-hälytys auttoi ennakoimaan jo siinä vaiheessa, kun näköhavaintoa laivasta ei ollut.

Nykyisin pidän AIS-hälytyksen päällä vain avomerellä ja tietysti sumussa.

Joissakin plottereissa (valitettavasti ei esim. Raymarinen uudessa e-sarjassa) saa valita, millaiset ja minkä kokoiset alukset AISilla näkyvät. Olen täysin samaa mieltä siitä, että AIS-lähettimiä on liikaa. Luulen, että se johtuu pääosin tietämättömistä veneilijöistä, jotka ostavat minkä vain uuden laitteen, jonka elektroniikkakauppias heille osaa myydä. Olen myös tavannut hämmästyttävän joukon veneilijöitä, joilla on jopa lähettävä AIS, muttei hajuakaan siitä, miten järjestelmä toimii, miten sitä käytetään, mikä on esim. CPA jne.

Silloin AIS on vain yksi lelu muiden joukossa. Kuten tutka, jota yleensä ei osata käyttää lainkaan.

Ja lisäksi kauppalaivojen vastaanottimista voi suodattaa ja yleensä suodatetaankin pois huvivenelaitteiden signaalit, joten teoreettistakaan hyötyä ei ole.

20+15 kirjoitti:

Ja lisäksi kauppalaivojen vastaanottimista voi suodattaa ja yleensä suodatetaankin pois huvivenelaitteiden signaalit, joten teoreettistakaan hyötyä ei ole.

Joo kauppamerenkulku käyttää a-luokan ais:ia ja ns. huvipuoli b-luokan. Joskus oli juttuakin uutisissa näistä huvi b-luokan ais:eista niin vts häiskä sainoi niiden häviävön heidän näytöltä yhdellä klikkauksella.

"Harva liikkuu laivojen väylillä kovinkaan paljoa". ??? Minä ainakin liikun ja jonkinlaisia vaaranpaikkoja ovat esim. Kustaanmiekan salmi, Maarianhaminan väylä, Turun ja Kihdin välinen laivaväylä jne. AIS-vastaanottimesta on apua, mutta huviveneiden AIS-lähettimistä enemmän haittaa kuin hyötyä.

"Isot alukset näkevät sinut tutkilla". Niin näkevät, mutta vilkkaimpana purjehdussesonkina niiden tutkaruuduilla näkyy varmaankin kymmeniä samaan aikaan eikä laivat rupea ahtailla väylillä väistelemään sinne tänne liikkuvia huviveneitä.

Lähettävän AISin sijaan turvavälineenä Sea Me -tyyppinen aktiivinen tutkaheijastin on parempi ratkaisu. Kaikilla laivoilla on tutkapäivystys, ja aktiivinen heijastin joka kymmenkertaistaa aluksen tutkakaiun passiiviseen verrattuna. Myös vastaanottavan AISin tukena tutka on paikallaan. AISin aktiivinen seuraaminen, etenkin plotterilla, antaa helposti intuitiivisen mielikuvan siitä, että muita aluksia ei olekaan. Kaikissa kauppa-aluksissa on oltava AIS-lähetin, mutta siinä se sitten onkin. Lisäksi AIS tarkoittaa aina luottamusta muiden alusten järjestelmien toimintaan, mikä ei yksin ole riittävää. Logiikka on hieman kärjistäen sama kuin ajatella, että koska muut tähystävät, minun ei tarvitse. Niinhän se on, jos kaikki muut tähystävät ja lisäksi vielä väistävät.

Älä nyt, pakkohan se on vastustaa mitä ihmeellisemmin perustein kaikkea hienoa mitä itsellä ei ole. Kymmenen vuoden kuluttua on toinen ääni kellossa kun hinnat ovat pudonneet sille tasolle että useimmat malttavat sellaisen ostaa.

Joo joo...sinä ja sinun faktasi ;-)

Turvallisuuden nimissä on helppo puolustaa kaikenlaisen elektroniikan ostamista veneisiin, vaikka todellista tarvetta ei olisikaan! Luultavasti valtaosa tämänkin foorumin keskustelijoista purjehtii saaristoväylillä ja kesäloman etäisin paikka on ehkä Maarianhamina. Miksi sellaiseen käyttöön pitäisi hankkia AIS-lähetin? Kerropa Boatboat, millä tavalla huviveneen AIS-lähetin lisää turvallisuutta liikuttaessa lähivesien saaristo- ja rannikkoväylillä? Montako yhteentörmäystä vältetään, jos joka veneessä on AIS-lähetin?

Eikö AIS-vastaanotin ja DSC-VHF enää riitä?

Minä epäilen, että huvivene-elektroniikan tarve ei synny turvallisuuden parantamisen halusta vaan se luodaan laitevalmistajien toimesta, kaupallisista syistä. Veneilijät ostavat mielellään uusia elektroniikkaleluja veneisiinsä. Se ostetaan, jota ei veneessä vielä ole. Siitä tässä on kysymys.

Olet ihan oikeassa, teoriassa. Tilanne on VIELÄ ihan hallinnassa täällä meidän raukoilla rajoilla. Kysymys on lähinnä siitä, että kun saavutamme Ruotsin tiheyden lähettävien AISien suhteen, muuttuu elektroniikkapioneerienkin asenne laitteen tarpeellisuuteen.

16+11 kirjoitti:

Olet ihan oikeassa, teoriassa. Tilanne on VIELÄ ihan hallinnassa täällä meidän raukoilla rajoilla. Kysymys on lähinnä siitä, että kun saavutamme Ruotsin tiheyden lähettävien AISien suhteen, muuttuu elektroniikkapioneerienkin asenne laitteen tarpeellisuuteen.

Lue lisää

Aivan höpö juttuja täällä. Katsokaa Marine traficista monessako huvialuksessa on AIS lähetin käytössä. Sivusto antaa live tilanteen aluksista.

Tietysti joku alkaa selittämään heinäkuusta, mutta katsokaa silloin uudestaan, koska faktaa on ettei huvialusten lähettävä AIS ole mikään ongelma. Tietysti ongelma on niillä, joita eniten vi...ttaa kaikki.

Mielummin purjehdin AIS:lla kuin ilman. Vieläkin on jopa näitä plottereiden vastustajiakin.

AISsiaa kirjoitti:

Aivan höpö juttuja täällä. Katsokaa Marine traficista monessako huvialuksessa on AIS lähetin käytössä. Sivusto antaa live tilanteen aluksista.

Tietysti joku alkaa selittämään heinäkuusta, mutta katsokaa silloin uudestaan, koska faktaa on ettei huvialusten lähettävä AIS ole mikään ongelma. Tietysti ongelma on niillä, joita eniten vi...ttaa kaikki.

Mielummin purjehdin AIS:lla kuin ilman. Vieläkin on jopa näitä plottereiden vastustajiakin.

Lue lisää

Kun joudut viisikin kertaa tunnissa kuittaamaan tavallisen huviveneen aiheuttaman AIS-hälytyksen, laitat ainakin hälytyksen pois päältä. Ja silloin hiljenee laivojenkin tuottamat. Vielä en ole keksinyt mitään käyttöä huviveneiden lähettäville AISeille. Tai olen sentään. Kilpailussa tieto kilpailijoiden paikasta ja nopeudesta on erittäin käyttökelpoinen tieto, useimmat vain osaavat sen jo pimittää.

Kun tähän mennessä ei veneiden AIS-tietoa ole tarvittu edes sumussa, mistä se tarve nyt tulisi? Ei minua kiinnosta sekään, tietääkö joku laiva minun sijaintini, suuntani ja nopeuteni, itse pysyn poissa niiden alta. Tilanne ehkä sitten muuttuu, kun lähettävä AIS tulee pakolliseksi melojillekin.

AISsiaa kirjoitti:

Aivan höpö juttuja täällä. Katsokaa Marine traficista monessako huvialuksessa on AIS lähetin käytössä. Sivusto antaa live tilanteen aluksista.

Tietysti joku alkaa selittämään heinäkuusta, mutta katsokaa silloin uudestaan, koska faktaa on ettei huvialusten lähettävä AIS ole mikään ongelma. Tietysti ongelma on niillä, joita eniten vi...ttaa kaikki.

Mielummin purjehdin AIS:lla kuin ilman. Vieläkin on jopa näitä plottereiden vastustajiakin.

Lue lisää

Minäkin purjehdin mieluummin AIS-vastaanottimen kanssa kuin ilman sitä! AIS-lähettimen ostamiseen en kuitenkaan keksi järkisyytä. En rinnasta AIS-lähettimen tarpeellisuutta plotteriin enkä tutkaan. Tutkaheijastin (aktiivinen tai passiivinen) näkyy olevan lähes vakiovaruste varsinkin Pohjanmeren puolella, jossa sumut ovat tavallisia ja laivaliikenne tiheä.

Kukaan täällä ei vieläkään ole perustellut selkeästi, miksi pääosin Suomen saaristossa liikkuvilla huviveneillä pitäisi olla AIS-lähetin. Perusteluksi ei riitä se, että "vi...ttaa" tai että "asenne muuttuu", kun muutkin hankkivat!

Ainakin minulle on oleellista havaita ajoissa ne laivat, jotka ovat törmäyskurssilla tai väylillä liikkuvat laivat, joita tulee väistää. Siihen AIS-vastaanotin on hyvä. Hälytyksen voin laittaa CPA:n mukaan.

Oma havaintoni on, että joissakin venesatamissa on lukuisia AIS-lähettimillä varustettuja veneitä. Erityisen paljon niitä oli viime kesänä Ruotsin rannikon väylillä. CPA-hälytyksestä ei ole enää erityistä hyötyä, jos sitä ei voi pitää päällä liian monien huviveneiden AIS-signaalien takia. Eikö kukaan muu ole havainnut samaa?
Paljonko Suomessa sattuu huviveneiden kolareita ja kuinka moni niistä olisi voitu estää huviveneiden AIS-lähettimillä?

Mikä h-tin turvavaruste? Ajatellaanpas nyt, mikä on AIS-laitteen perusfunktio: antaa muille liikkujille tietoa lähettävän aluksen liikkeistä (suunnasta ja nopeudesta), jotta nämä kykenevät välttämään törmäyksen. Mutta huviveneiden kesken tällä tiedolla ei ole ratkaisevaa merkitystä, koska väistöt kyetään normaalisti tekemään ajoissa jo näköhavainnonkin perusteella eikä toisaalta AIS:n kautta saatu tieto oikeastaan mahdollista riittävän nopeaa reagointia äkillisiin muutoksiin lähietäisyydellä.
Kauppalaivojen kohdalla tilanne on toinen. Mutta toisin kuin "Seglare2" väitti, ne myös usein suodattavat pois b-signaalin, koska eiväthän ne sitä huvialuksilta tarvitse. Tietävät kyllä huviveneen jäävän kirkkaasti kakkoseksi törmäyksessä.

Rautalangasta: huviveneen turvallisuutta EI paranna, että se lähettää AIS-signaalia. Eikä myöskään se, että se vastaanottaa sitä osalta lähiseudulla liikkuvista huviveneistä.

Voi taivas mikä ajatuskulku. Mikään laiva kun ei lähetä sitä gprs:ää, vaan tieto tulee VHF-kanavalla. Nettisi siis näkyy ja kuuluu sen maksimi 17mpk lähimmästä tukiasemasta, teknisesti pidempi kantomatka ei ole mahdollinen. VHF:n kautta kaikki kantomatkan sisäpuolella olevat lähettimet näkyvät. Joo, netin kautta näkyy yhtä hyvin Tukholman edustan liikenne, jos se jostain syystä kiinnostaa, mua ei.

Kaukana ollaan vielä siitä tilanteesta, että netti olisi mihinkään tarkoitukseen oikeasti kätevä merellä.

voi hölmöläinen kirjoitti:

Voi taivas mikä ajatuskulku. Mikään laiva kun ei lähetä sitä gprs:ää, vaan tieto tulee VHF-kanavalla. Nettisi siis näkyy ja kuuluu sen maksimi 17mpk lähimmästä tukiasemasta, teknisesti pidempi kantomatka ei ole mahdollinen. VHF:n kautta kaikki kantomatkan sisäpuolella olevat lähettimet näkyvät. Joo, netin kautta näkyy yhtä hyvin Tukholman edustan liikenne, jos se jostain syystä kiinnostaa, mua ei.

Kaukana ollaan vielä siitä tilanteesta, että netti olisi mihinkään tarkoitukseen oikeasti kätevä merellä.

Lue lisää

"Kaukana ollaan vielä siitä tilanteesta, että netti olisi mihinkään tarkoitukseen oikeasti kätevä merellä"

Aijaa, ei ole laisinkaan hyötyä purjehtijoille esim näistä:

http://foreca.fi/Finland/Turku/veneilysaa/tuuliennuste/itameri

http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/charts/medium/deterministic/msl_uv850_z500/

http://www.flyingineurope.be/aviation_weather_maps.htm

Esim valtamerikilpapurjehtijoiden käyttämä Expedition softa osaa hakea infoa netistä ja sateliittien kautta nettiyhteysi valtamerillä on mahdollinen.

http://www.expeditionmarine.com/download.htm

401i4 kirjoitti:

"Kaukana ollaan vielä siitä tilanteesta, että netti olisi mihinkään tarkoitukseen oikeasti kätevä merellä"

Aijaa, ei ole laisinkaan hyötyä purjehtijoille esim näistä:

http://foreca.fi/Finland/Turku/veneilysaa/tuuliennuste/itameri

http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/charts/medium/deterministic/msl_uv850_z500/

http://www.flyingineurope.be/aviation_weather_maps.htm

Esim valtamerikilpapurjehtijoiden käyttämä Expedition softa osaa hakea infoa netistä ja sateliittien kautta nettiyhteysi valtamerillä on mahdollinen.

http://www.expeditionmarine.com/download.htm

Lue lisää

Nuo ovat erittäin hyödyllisiä sivustoja. Käytän niitä säännöllisesti maissa ennen purjehduksia, varsinkin ennen kilpailuja. Ja miksei, käytän niitä merelläkin, missä nyt sattuu olemaan käyttökelpoinen verkko. Gprs on liki mahdoton netin käyttöön yksinkertaisimpia sivustoja lukuunottamatta, 3g löytyy vain satunnaisesti.

Ja toden totta, expedition on käypä softa, jos vain veneessä sattuu olemaan satelliittiyhteys. Jos sellaiseen hardikseen on varaa, on ehkä sitten varaa yhteyskuluihinkin.

Oli varmaan noilla lahjoilla vaikea ymmärtää se ero mikä on "hyödyllä" ja "hyödyllä merellä".

se ero, ymmärrätkö kirjoitti:

Nuo ovat erittäin hyödyllisiä sivustoja. Käytän niitä säännöllisesti maissa ennen purjehduksia, varsinkin ennen kilpailuja. Ja miksei, käytän niitä merelläkin, missä nyt sattuu olemaan käyttökelpoinen verkko. Gprs on liki mahdoton netin käyttöön yksinkertaisimpia sivustoja lukuunottamatta, 3g löytyy vain satunnaisesti.

Ja toden totta, expedition on käypä softa, jos vain veneessä sattuu olemaan satelliittiyhteys. Jos sellaiseen hardikseen on varaa, on ehkä sitten varaa yhteyskuluihinkin.

Oli varmaan noilla lahjoilla vaikea ymmärtää se ero mikä on "hyödyllä" ja "hyödyllä merellä".

Lue lisää

Ei noiden sanojen välinen ero ihan vielä riitä väitteesi argumentaatioksi. Jos lavennetaan johonkin sen tyyliseen kuin "huviveneilijöiden valtaenemmistölle hyödyllinen merellä" ja otetaan kustannukset kriteereinä huomioon, niin sitten väitteessäsi alkaa olla perää.
Mutta se ei tee oikeaksi minunkin mielestäni väärää väitettä tuossa taempana, jossa annettiin ymmärtää, ettei netin kautta tapahtuva seuranta tuottaisi kelvollista tulosta. Ainakin suhteessa mihinkään lähettävän AIS:n hyötyyn huviveneessä :D

11+3 kirjoitti:

Ei noiden sanojen välinen ero ihan vielä riitä väitteesi argumentaatioksi. Jos lavennetaan johonkin sen tyyliseen kuin "huviveneilijöiden valtaenemmistölle hyödyllinen merellä" ja otetaan kustannukset kriteereinä huomioon, niin sitten väitteessäsi alkaa olla perää.
Mutta se ei tee oikeaksi minunkin mielestäni väärää väitettä tuossa taempana, jossa annettiin ymmärtää, ettei netin kautta tapahtuva seuranta tuottaisi kelvollista tulosta. Ainakin suhteessa mihinkään lähettävän AIS:n hyötyyn huviveneessä :D

Lue lisää

Se ero on silti juuri siinä. Gprs on todella lähes viraton ja 3g toimii jopa sisäsaaristossa ontuen, jos ollenkaan. Eikös huviveneilijöiden valtaenemmistö ole noiden rajoitteiden alainen?

Ja edelleen sama todellinen rajoitus on AISin seurannassa netin kautta. Absoluuttinen raja millekään mobiililaitteelle satellittiyhteyttä lukuunottamatta on se 17 mpk tukiasemaan. Eikä sitä voi edes harpilla piirtää, katvealueita on paljon lähempänäkin. Siellä täällä toimiva on melkein pahempi kuin kokonaan mykkä.

se ero, ymmärrätkö kirjoitti:

Nuo ovat erittäin hyödyllisiä sivustoja. Käytän niitä säännöllisesti maissa ennen purjehduksia, varsinkin ennen kilpailuja. Ja miksei, käytän niitä merelläkin, missä nyt sattuu olemaan käyttökelpoinen verkko. Gprs on liki mahdoton netin käyttöön yksinkertaisimpia sivustoja lukuunottamatta, 3g löytyy vain satunnaisesti.

Ja toden totta, expedition on käypä softa, jos vain veneessä sattuu olemaan satelliittiyhteys. Jos sellaiseen hardikseen on varaa, on ehkä sitten varaa yhteyskuluihinkin.

Oli varmaan noilla lahjoilla vaikea ymmärtää se ero mikä on "hyödyllä" ja "hyödyllä merellä".

Lue lisää

"Oli varmaan noilla lahjoilla vaikea ymmärtää se ero mikä on "hyödyllä" ja "hyödyllä merellä"."

Lahjaton ei ymmärrä nettietiketistä ja muustakaan mitään. Omat aisiti ovat tärkeimpi varusteita veneessä, ais ei niitä korvaa oli sitten vhf:n tai gprs:n perässä. Kumma juttu, että kilpaa ja matkaa on purjehdittu satakin vuotta ilman ais tai jopa muuta elektroniikkaa.

Toisekseen mitäs luuseri asut jossain avomeren äärellä kommarivaltion pääkaupungissa, jossa gsm hyytyy puolivälissä matkalla tallinaan.

324234 kirjoitti:

"Oli varmaan noilla lahjoilla vaikea ymmärtää se ero mikä on "hyödyllä" ja "hyödyllä merellä"."

Lahjaton ei ymmärrä nettietiketistä ja muustakaan mitään. Omat aisiti ovat tärkeimpi varusteita veneessä, ais ei niitä korvaa oli sitten vhf:n tai gprs:n perässä. Kumma juttu, että kilpaa ja matkaa on purjehdittu satakin vuotta ilman ais tai jopa muuta elektroniikkaa.

Toisekseen mitäs luuseri asut jossain avomeren äärellä kommarivaltion pääkaupungissa, jossa gsm hyytyy puolivälissä matkalla tallinaan.

Lue lisää

Joku kommari viihtyy lammikossa, jossa lähin radiomasto on alle 17 mpk säteellä. Toiset uskaltavat jopa ulommas, suorastaan niin ulos, ettei radiomastoakaan enää näe.

Sata vuotta sitten purjehdittiin kilpaa puumastolla ja pumpulipurjeilla, kumma kun nyt pitää olla jotain ihme laminaatteja ja ties mitä kuituja.

lammikon ankalle kirjoitti:

Joku kommari viihtyy lammikossa, jossa lähin radiomasto on alle 17 mpk säteellä. Toiset uskaltavat jopa ulommas, suorastaan niin ulos, ettei radiomastoakaan enää näe.

Sata vuotta sitten purjehdittiin kilpaa puumastolla ja pumpulipurjeilla, kumma kun nyt pitää olla jotain ihme laminaatteja ja ties mitä kuituja.

Lue lisää

"Toiset uskaltavat jopa ulommas, suorastaan niin ulos, ettei radiomastoakaan enää näe."

Peräti Tallinan radiomaston näkymättömiin purjehditte siellä, voi vitsi mitä merenkulkijoita.

kkj23 kirjoitti:

"Toiset uskaltavat jopa ulommas, suorastaan niin ulos, ettei radiomastoakaan enää näe."

Peräti Tallinan radiomaston näkymättömiin purjehditte siellä, voi vitsi mitä merenkulkijoita.

Lue lisää

Joo, jopa Tallinnan radiomaston näkymättömiin purjehditaan. Siinä mastossa on varmaan gsm-tukiasemakin, mutta se lakkaa kuulumasta paljon ennen kuin masto katoaa näkyvistä. Se raja on 17 mpk, näkyi masto tai ei. Merta on paljon enemmän kuin Airistolta näkee. Ja hyttysenpaskan kokoinen pläntti siitä merestä on gsm-verkkojen peittämää.

sinne lammikolle kirjoitti:

Joo, jopa Tallinnan radiomaston näkymättömiin purjehditaan. Siinä mastossa on varmaan gsm-tukiasemakin, mutta se lakkaa kuulumasta paljon ennen kuin masto katoaa näkyvistä. Se raja on 17 mpk, näkyi masto tai ei. Merta on paljon enemmän kuin Airistolta näkee. Ja hyttysenpaskan kokoinen pläntti siitä merestä on gsm-verkkojen peittämää.

Lue lisää

"Ja hyttysenpaskan kokoinen pläntti siitä merestä on gsm-verkkojen peittämää. "

ja ilman AISia ei voi sitten suomen leijonan tienoilla veneillä;-)


P.S. Itämeri on pieni järvi, jonka vesi on melkein makeaa.

järvipurjehtiat kirjoitti:

"Ja hyttysenpaskan kokoinen pläntti siitä merestä on gsm-verkkojen peittämää. "

ja ilman AISia ei voi sitten suomen leijonan tienoilla veneillä;-)


P.S. Itämeri on pieni järvi, jonka vesi on melkein makeaa.

Lue lisää

Ja siitä Itämerestä säälittävän pieniä palasia verkon kantamissa. Ja niistäkin palasista suurin osa kalliiden roaming-yhteyksien varassa. Kysehän ei ollut AISista, vaan netin hyödyllisyydestä merellä.

AISista puheen ollen, paljon mukavampaa sumussa Suomen Leijonan tienoilla AISin kanssa kuin ilman. Riippumatta siitä, voiko siellä ilman purjehtia.

ymmärrystä lammikkoo kirjoitti:

Ja siitä Itämerestä säälittävän pieniä palasia verkon kantamissa. Ja niistäkin palasista suurin osa kalliiden roaming-yhteyksien varassa. Kysehän ei ollut AISista, vaan netin hyödyllisyydestä merellä.

AISista puheen ollen, paljon mukavampaa sumussa Suomen Leijonan tienoilla AISin kanssa kuin ilman. Riippumatta siitä, voiko siellä ilman purjehtia.

Lue lisää

"Kysehän ei ollut AISista"

Lue aloituksen otsikko.

"AISista puheen ollen, paljon mukavampaa sumussa Suomen Leijonan tienoilla AISin kanssa kuin ilman."

Paljon vaarallisempaa tuollainen touhu kuin ilman. Omat aistit voittavat sumussa Aisin.

opettele lukemaan. kirjoitti:

"Kysehän ei ollut AISista"

Lue aloituksen otsikko.

"AISista puheen ollen, paljon mukavampaa sumussa Suomen Leijonan tienoilla AISin kanssa kuin ilman."

Paljon vaarallisempaa tuollainen touhu kuin ilman. Omat aistit voittavat sumussa Aisin.

Lue lisää

Nope, tästä oli kyse. Yritähän seurata ketjun ja sen säikeiden rakennetta.

"AIS huviveneesäs on hlöläisten hommaa, vhf:n kantama on samaa luokkaa kuin gprs:n ja marinetrafficiin voi netin kauttaa viestitellä sijaintiaan. Kuin myös seurata sieltä laivoja gprs datan kautta. "

AIS- lähettimen avulla saa tarvittaessa kätevästi tumpelon törttöilijän tiedot talteen rikosilmoitusta varten meriliikenteen vaarantamistilanteessa.

On tuossa totta toinen puoli.

Tiedän tapauksen, jossa lähetettiin iso sakko perästä kotiin AIS-tietojen perusteella. Yhteystiedot siis etsiittiin AISin kautta, josta ne luotettavasti löytyvät. Tapahtui vieläpä ulkomailla, mutta sakko tuli Suomeen asti.

Tuo on yksi hyvä syy, miksi tuskin koskaan hankin AIS-lähetintä veneeseeni. En näe syytä auttaa viranomaisia noin tarkassa ja helpossa etätunnistamisessa. Hätätilanteita varten minulla on toki sekä EPIRB että DSC-VHF.

AISilla tunnistetaan kirjoitti:

On tuossa totta toinen puoli.

Tiedän tapauksen, jossa lähetettiin iso sakko perästä kotiin AIS-tietojen perusteella. Yhteystiedot siis etsiittiin AISin kautta, josta ne luotettavasti löytyvät. Tapahtui vieläpä ulkomailla, mutta sakko tuli Suomeen asti.

Tuo on yksi hyvä syy, miksi tuskin koskaan hankin AIS-lähetintä veneeseeni. En näe syytä auttaa viranomaisia noin tarkassa ja helpossa etätunnistamisessa. Hätätilanteita varten minulla on toki sekä EPIRB että DSC-VHF.

Lue lisää

jaa no mun AIS transponderissa on normal / silent nappi josta voin laittaa lähettimen pois päältä jos aion töppäillä vaikka reittijakojärjestelmän ylityksissä. Jossain päin maailmaa vaaditaan ylitys suorassa kulmassa eikä vinottain jne ja tätä myös valvotaan huviveneidenkin osalta.

9+7 kirjoitti:

jaa no mun AIS transponderissa on normal / silent nappi josta voin laittaa lähettimen pois päältä jos aion töppäillä vaikka reittijakojärjestelmän ylityksissä. Jossain päin maailmaa vaaditaan ylitys suorassa kulmassa eikä vinottain jne ja tätä myös valvotaan huviveneidenkin osalta.

Lue lisää

No mitä hyötyä siitä lähettimestä sitten on kun se ei ole päällä kun ylitellet väyliä vinottain ?? Lähetin on aivan turha vekotin pienveneessä, kilometrien pysähtymismatkan vaativat toisaan väistelevät laivat ovat aivan eri asia. Jos olet toista mieltä kerro kolme hyvää syytä mihin tarvitsen lähetintä 35 " purjeveneessäni. Jos akuissa on liikaa sähköä sitä saa tietysti purettua tälläkin tavalla.

9+7 kirjoitti:

jaa no mun AIS transponderissa on normal / silent nappi josta voin laittaa lähettimen pois päältä jos aion töppäillä vaikka reittijakojärjestelmän ylityksissä. Jossain päin maailmaa vaaditaan ylitys suorassa kulmassa eikä vinottain jne ja tätä myös valvotaan huviveneidenkin osalta.

Lue lisää

Aivan riippumatta siitä onko veneessä AIS-lähetin vai ei (tai onko se päällä), tutkavalvonta seuraa liikkeitäsi. Jos töppäilet Englannin kanaalin reittijakovyöhykkeillä, veneesi kyllä jäljitetään sakottamista tai pahassa rikkomuksessa oikeuskäsittelyä varten. On virhe luulla, että ilman AIS-transponderia rikkomuksista pääsisi kuin koira veräjästä!
Tästä on ennakkotapauksia.

väärä luulo kirjoitti:

Aivan riippumatta siitä onko veneessä AIS-lähetin vai ei (tai onko se päällä), tutkavalvonta seuraa liikkeitäsi. Jos töppäilet Englannin kanaalin reittijakovyöhykkeillä, veneesi kyllä jäljitetään sakottamista tai pahassa rikkomuksessa oikeuskäsittelyä varten. On virhe luulla, että ilman AIS-transponderia rikkomuksista pääsisi kuin koira veräjästä!
Tästä on ennakkotapauksia.

Lue lisää

Lähettävän AISIn kanssa jäät kiinni aina ja varmasti. Ilman sitä vain siinä tapauksessa, että viranomainen viitsii lähteä tunnistamaan. Usein heillä on parempaakin tekemistä.

" Mahtava paikka tämä netti kun saa jopa AIS-kateudesta turhautumiaan purkaa...."

Ketkä jotain älytöntöntä ovat ostaneet puolustavat tunteella ja ilman faktoja viimeiseen hengenvetoon hankintojansa.

Ilman aissia on huviveneilty noin vuoteen 2000 asti ja veneillään edelleen.

http://www.allaboutais.com/index.php/en/aisbasics1/ais-history

Aissin seuraaminen ja sinne sijainnin ilmoittaminen ei maksa mitään, jos on webbiyhteys, joten kateus on älytön argumentti.

http://www.marinetraffic.com/ais/fi/default.aspx?level0=100

Ettei vain olisi ollut sama sumu, jossa minä hankintapäätöksen tein, paluu HTR:stä muutama vuosi sitten. Kryssi aika hyvässä tuulessa ja suunta veti Tallinan matalalle. Olin jo kertonut miehistölle, että nyt on vähän aikaa idän puoli turvattu, sen verran läheltä länsipuolelta matalaa oltiin ohittamassa. Siihen mennessä oli bongattu puolen tusinaa sumutorvea ja puolet niistä nähty. Oli melkoinen yllätys, kun selvästi idän puolelta lähestynyt sumutorvi ilmestyi näkyviin meidän ja matalan välistä. Miksi se laiva idästäpäin tullessaan kävi kiertämässä matalan, oli arvoitus, mutta niin vain teki.

Päädyin kuitenkin uusimaan vhf:n sellaiseen, jossa luonnollisen dsc:n lisäksi oli AIS sisäänrakennettu. Meni siinä plotterikin uusiksi, vanha oli liian vanha ymmärtääkseen AIS-tietoa. Plotterin uusiminen ei sentään tullut yllätyksenä. Olisin ehkä harkinnut, jos parilla sadalla olisi saanut lähettävän AISin siihen lisäksi, mutta en oikeastaan ole kaipaamaankaan sitä jäänyt.

"Itse tuon ostoon päädyin kun helvetillisessä sumussa tultiin takaisin Tallinnasta (ja tyynen takia jouduttiin vielä ajamaan koneella). Kaikki jotka sellaisessa tilanteessa ovat olleet tietävät kuinka vaikea on paikallistaa lähestyvän laivan tarkkaa suuntaa/nopeutta. "

Helsinki tallinan väli on niin lyhyt, että tarkat säätiedotukset ovat mahdollisia, ei ole pakko lähteä sumuun tai muutenkaan huonoon keliin ja fiksu kippari veneileekin turvallisissa olosuhteissa, eikä leiki elektronisilla laitteilla.

merimiestaito kirjoitti:

"Itse tuon ostoon päädyin kun helvetillisessä sumussa tultiin takaisin Tallinnasta (ja tyynen takia jouduttiin vielä ajamaan koneella). Kaikki jotka sellaisessa tilanteessa ovat olleet tietävät kuinka vaikea on paikallistaa lähestyvän laivan tarkkaa suuntaa/nopeutta. "

Helsinki tallinan väli on niin lyhyt, että tarkat säätiedotukset ovat mahdollisia, ei ole pakko lähteä sumuun tai muutenkaan huonoon keliin ja fiksu kippari veneileekin turvallisissa olosuhteissa, eikä leiki elektronisilla laitteilla.

Lue lisää

Mistä mahtaa löytyä tarkat ennustukset sumusta. Itse olin kaksi viikkoa sittensumussa Ukin ja Kustavin välissä eikä tätä sumua oltu tähän kohtaan missään ennustettu. Toissa vuonna etenimme pari tuntia kenekään ennalta ennustamattomassa sankassa merisavussa Kihdin keskeltä sen Länsi päähän. Reaalimaailma, täydellinen maailma ja suomi24maailma eroavat toisistaan monessa suhteessa.toisistaa

merimiestaito kirjoitti:

"Itse tuon ostoon päädyin kun helvetillisessä sumussa tultiin takaisin Tallinnasta (ja tyynen takia jouduttiin vielä ajamaan koneella). Kaikki jotka sellaisessa tilanteessa ovat olleet tietävät kuinka vaikea on paikallistaa lähestyvän laivan tarkkaa suuntaa/nopeutta. "

Helsinki tallinan väli on niin lyhyt, että tarkat säätiedotukset ovat mahdollisia, ei ole pakko lähteä sumuun tai muutenkaan huonoon keliin ja fiksu kippari veneileekin turvallisissa olosuhteissa, eikä leiki elektronisilla laitteilla.

Lue lisää

Piritasta lähtiessä oli hiukan sateista, Aegnan kohdalla tuli sumu ja saman tien oltiin jo siellä laivareiteilläkin. Sumu hälveni viitisen mailia Tallinan matalan jälkeen ja puolet matkaa paisteli aurinko. Sateesta oli sääennuste olemassa, sumusta ei. Aivan kuten reaalimaailmakin sanoi, ennusteissa vain hyvin harvoin mainitaan sumun syntymahdollisuudesta, itse sumua ei oikeastaan ikinä ennusteta. Se onkin hyvin luonnollista, koska ennustaminen on liki mahdotonta ja sumut hyvin paikallisia ilmiöitä.

Mut mut, jodlarihan ei eläkään reaalimaailmassa, ainoastaan täällä suolessa.

Ihminen pystyy arvioimaan sopivan äänen suunnan asteen tarkkuudella. Jos moottori oli käynnissä, se tietysti haittaa. Muutama vuosi sitten ylitin Ahvenanmeren, ja silloin nousi ylityksen ekan kolmanneksen jälkeen yllättäem sankka sumu. Laivojen sijainti tai oikeammin suunta saatiin tarkasti sumutorvien perusteella. Oli helppoa arvioida, milloin Maarianhaminasta lähteneet laivat olivat menneet keulan ohi. Silloin kyllä tuuli jonkun 7 m/s, joten ei tarvinnut mennä moottorilla. Ei ollut AISia eikä plotteria, pelkkä GPS:n antama sijainti.

Bossu kirjoitti:

Ihminen pystyy arvioimaan sopivan äänen suunnan asteen tarkkuudella. Jos moottori oli käynnissä, se tietysti haittaa. Muutama vuosi sitten ylitin Ahvenanmeren, ja silloin nousi ylityksen ekan kolmanneksen jälkeen yllättäem sankka sumu. Laivojen sijainti tai oikeammin suunta saatiin tarkasti sumutorvien perusteella. Oli helppoa arvioida, milloin Maarianhaminasta lähteneet laivat olivat menneet keulan ohi. Silloin kyllä tuuli jonkun 7 m/s, joten ei tarvinnut mennä moottorilla. Ei ollut AISia eikä plotteria, pelkkä GPS:n antama sijainti.

Lue lisää

Tiheässä sumussa kuulit laivojen sumutorvet. Niin kai jokainen purjehtija joskus.

Minun mielestäni sumutorvien äänistä on aika vaikea päätellä kovin tarkkaan mistä suunnasta ja miltä etäisyydeltä ääni milloinkin tulee. Jos väistät jonnekin, voit joutua törmäyskursille toisen laivan kanssa. En usko, että laivatutkan ääressä olijakaan ilahtuu purjeveneestä, joka vähän väliä muuttelee kurssiaan.

Kyllä AIS vastaanotin ja varsinkin tutka ovat moninkerroin paremmat kuin kuulohavainnot! Kuulohavaintojen perusteella väisteleminen on turhankin jännittävää, kun sumutorvien äänet lähestyvät etkä saa laivoista näköhavaintoja.

Avomerellä AIS-vastaanotin (ja tietysti tutka) on myös siitä hyvä, että se varottaa myös takaa tulevista aluksista. Yleensä ruorimies tähystää vain eteenpäin ja joskus takaa lähestyvä laiva pääsee sen takia yllättämään!

Itse en ole pitänyt tarpeellisena liittää VHF-AISia plotteriin. Käytännössä minulle on riittänyt CPA-hälytys ja VHF:n näyttöruutu (jota käyn katsomassa nav.pöydällä).

Bossu kirjoitti:

Ihminen pystyy arvioimaan sopivan äänen suunnan asteen tarkkuudella. Jos moottori oli käynnissä, se tietysti haittaa. Muutama vuosi sitten ylitin Ahvenanmeren, ja silloin nousi ylityksen ekan kolmanneksen jälkeen yllättäem sankka sumu. Laivojen sijainti tai oikeammin suunta saatiin tarkasti sumutorvien perusteella. Oli helppoa arvioida, milloin Maarianhaminasta lähteneet laivat olivat menneet keulan ohi. Silloin kyllä tuuli jonkun 7 m/s, joten ei tarvinnut mennä moottorilla. Ei ollut AISia eikä plotteria, pelkkä GPS:n antama sijainti.

Lue lisää

Minun tietojeni mukaan koirat ovat erityisen tarkkoja paikallistamaan äänen suunnan. Pystyvät kuulemma jopa kahden asteen erottelukykyyn. Ihmiskorvalle 20 astetta on hyvä saavutus. Kun siihen yhdistää sumutorven pidemmänkin töräisyn lyhytaikaisuuden ja liikkuvan kohteen, on se paikallistaminen parhaimillaankin jotain sinne päin. Ja kohti tulevasta et tiedä muuta kuin sen, että töräys töräykseltä ääni voimistuu.

Bossu kirjoitti:

Ihminen pystyy arvioimaan sopivan äänen suunnan asteen tarkkuudella. Jos moottori oli käynnissä, se tietysti haittaa. Muutama vuosi sitten ylitin Ahvenanmeren, ja silloin nousi ylityksen ekan kolmanneksen jälkeen yllättäem sankka sumu. Laivojen sijainti tai oikeammin suunta saatiin tarkasti sumutorvien perusteella. Oli helppoa arvioida, milloin Maarianhaminasta lähteneet laivat olivat menneet keulan ohi. Silloin kyllä tuuli jonkun 7 m/s, joten ei tarvinnut mennä moottorilla. Ei ollut AISia eikä plotteria, pelkkä GPS:n antama sijainti.

Lue lisää

Elä viitsi jauhaa 100% skeidaa. Ihmisen korva EI ole noin tarkka ja kaikkein vähiten sumussa.

Kyllä, siitä voimme olla samaa mieltä, että vastaanottava AIS on hyvä turvavaruste. Ja että ne, jotka väittävät ihmisaistien voittavan sen, puhuvat paskaa.

Mutta väitteesi, että laivat eivät suodattaisi B-signaalia, on vailla perusteita. Niillä on siihen mahdollisuus, joten sinä et päinvastaisesta väitteestäsi huolimatta voi tietää, ettei ainakin osa laivoista niin tekisi. Myös Suomen aluevesillä tai suomalaisissa laivoissa. Vai väitätkö, että sinulla on valvontakamera jokaisen laivan komentosillalla ;) Suodattaminen ei ole niiltä kiellettyä ja Trafi nimenomaan varoittaa, että laivat saattavat sitä tehdä. Millähän perusteella muuten väität "tietäväsi" paremmin kuin Trafi? Jos joku ammattimerenkulkija on sinulle joskus sanonut, ettei suodata, niin sehän ei todista, ettei kukaan niin tekisi.

9+17 kirjoitti:

Elä viitsi jauhaa 100% skeidaa. Ihmisen korva EI ole noin tarkka ja kaikkein vähiten sumussa.

Jaa, ilmeisesti sukulaiseni, joka on alan tohtori ei siis tiedä asiasta mitään. Sumulla on vähäinen merkitys äänen kulkuun. Tarkkuus on parhain, kun katse on kohti äänen tulosuuntaa.

Bossu kirjoitti:

Jaa, ilmeisesti sukulaiseni, joka on alan tohtori ei siis tiedä asiasta mitään. Sumulla on vähäinen merkitys äänen kulkuun. Tarkkuus on parhain, kun katse on kohti äänen tulosuuntaa.

Lue lisää

Alan tohtori, minkä alan? En tiedä kuinka paljon sukulaistohtorisi on harrastanut purjehdusta. Voin ihan omakohtaiseen kahden viikon takaiseen kokemukseeni perustuen todistaa, että sumu muuttaa veneen ympärillä olevan tilan akustiikkaa siten, että äänen tarkkaa tulosuuntaa on aivan mahdotonta havaita. Kaikki äänet vaimenevat ja tilan akustiikkaa tuntuu jälkikaiun hävitessä siltä kun istuskelisi sisällä hyvin vaimennetussa huonetilassa. Oneksi oli AIS-vastaanotin käytössä ja kevyttä tuultakin riitti sankasta sumusta huolimatta niin, että eteneminen onnistui sumun läpi purjeilla.

Bossu kirjoitti:

Jaa, ilmeisesti sukulaiseni, joka on alan tohtori ei siis tiedä asiasta mitään. Sumulla on vähäinen merkitys äänen kulkuun. Tarkkuus on parhain, kun katse on kohti äänen tulosuuntaa.

Lue lisää

Faktatietoa äänen paikallistamisesta ei tarvitse kysyä sukulaisilta, koska faktatietoa on netissäkin. Tässä muutama poiminta, joioden mukaan sumutorvien perusteella on kyllä aika vaikea paikantaa laivojen sijaintia:

http://www.tonmeister.ca/main/textbook/intro_to_sound_recordingch6.html
Tässä artikkelissa on selvitetty kuulon fysiologiaa. Esim. pään asento voi vaikuttaa äänen suunnan paikantamiseen. Samoin, jos ääni tulee päätäsi korkeammalta, sen suuntaa on vaikea paikallistaa.

Ja tässä on merenkulun kannalta samaa asiaa
http://www.transportstyrelsen.se/Global/Sjofart/Dokument/Sjotrafik_dok/Navguide.pdf
lue sivu 129:


• Sound propagates in the atmosphere in a variable manner, making the perception of direction and distance to the emitter difficult. It may be very difficult to estimate the location of a danger.
• A linear increase in the perception of a sound corresponds to an exponential power increase in the sound source.
• Background noise level on board vessels may prevent recognition of a sound signal.
• Occasionally, sound propagation is such that a signal may be almost inaudible close to the source, but of the expected level further away from the source.
• The identification of the sound signal characteristics may not be reliable as a result of fluctuations in propagation causing interruption of reception.

Eli yhteenveto: sumussa on vaikea paikallistaa äänen suuntaa!

sama sumu kirjoitti:

Piritasta lähtiessä oli hiukan sateista, Aegnan kohdalla tuli sumu ja saman tien oltiin jo siellä laivareiteilläkin. Sumu hälveni viitisen mailia Tallinan matalan jälkeen ja puolet matkaa paisteli aurinko. Sateesta oli sääennuste olemassa, sumusta ei. Aivan kuten reaalimaailmakin sanoi, ennusteissa vain hyvin harvoin mainitaan sumun syntymahdollisuudesta, itse sumua ei oikeastaan ikinä ennusteta. Se onkin hyvin luonnollista, koska ennustaminen on liki mahdotonta ja sumut hyvin paikallisia ilmiöitä.

Mut mut, jodlarihan ei eläkään reaalimaailmassa, ainoastaan täällä suolessa.

Lue lisää

"Mut mut, jodlarihan ei eläkään reaalimaailmassa, ainoastaan täällä suolessa. "

Muut sitten taas eivät veneile turvallisesti. Sumussa voi pysäyttää veneen pois väyliltä ja hyvän merimiestavan mukaista se onkin.

11+6 kirjoitti:

"Mut mut, jodlarihan ei eläkään reaalimaailmassa, ainoastaan täällä suolessa. "

Muut sitten taas eivät veneile turvallisesti. Sumussa voi pysäyttää veneen pois väyliltä ja hyvän merimiestavan mukaista se onkin.

Lue lisää

Joo, sinne vaan Tallinnanlahdelle keikkumaan liki kymppimetrin tuulessa aitoon jodlarimalliin. Siellä on mukavaa ja turvallista.

Sinä olet nyt ainakin kahdesti väittänyt varmana faktana, että laivat eivät suodattaisi B-signaalia. Olisi aika esittää tälle väitteellesi todisteet. Esimerkiksi jokin viranomaismääräys, joka kieltää sen.

Olen perämiehenä pientonnistossa, ja sisäväylien käyttö itämerellä on siksi aika tuttua. Lähettäviä huvivene -AISeja ilmestyi viime kesänä paljon, meidän vesillä onneksi kuitenkin vielä aika harvinaisia.
B -signaalin saa ja voi suodattaa pois, ja näin tehdään aina kun huviveneitä ilmestyy liikaa näyttöön. Tukholman saaristossa kohteiden määrä alkaa olla ongelma, ja Kielissä hälytys soi kanavan päästä päähän. Tämän takia B -signaalia suodatetaan, jolloin Aisista on jälleen jotain apua.
Kauppamerenkulkuun Ais tuli 2007 pakolliseksi, ja laitteet ovat suurimmaksi osaksi tuolta ajalta. Esim meillä voi asettaa vain yhden cpa -rajan (A -ja B -signaaleille sama), jolloin cpa on pakko olla useampi maili. Huviveneitä tuohon parin mailin säteelle mahtuu kuitenkin pahimmillaan kymmeniä, eli kyllä tutkatähystys tuo enemmän turvaa kaikille.
Ja Ais -lähetin ei ole pakollinen kaikelle kauppamerenkululle, alle 24 metriset on vapautettu siitä. Harvassa hinaajassa se siis on lain vaatimus, ja hinaajan jälkeen voi tulla 100 metrin proomu, jota ei Aisissa näy, tutkassa kyllä.

1711 kirjoitti:

Sinä olet nyt ainakin kahdesti väittänyt varmana faktana, että laivat eivät suodattaisi B-signaalia. Olisi aika esittää tälle väitteellesi todisteet. Esimerkiksi jokin viranomaismääräys, joka kieltää sen.

Lue lisää

Missäs on sun todisteet siitä että B-signaalia suodatetaan? Muutamalla brygalla olen ollut, eikä siellä kenellekään tulisi mieleenkään suodattaa B-signaalia pois. Sitäpaitsi suodatus ei hukkaa B-venettä kokonaan pois näytöltä, se vain näytetään pienemmällä symbolilla ja ilman nopeusvektoria eikä suodatettu kohde anna CPA hälytyksiä. Mutta ruudulla se on silti, ainakin niissä laitteissa joita itse olen räplännyt. Joissain vanhoissa laitteissa B-signaalit ei näkyny, koska standardin ekassa versiossa ei ollut B-luokan laitteita eivätkä laitteet siksi ymmärtäneet signaalia.

Tämä "laivat suodattavat B-signaalit pois" on pääosin urbaanilegendaa, joka elää vahvana, koska standardi mahdollistaa suodatuksen ja joissain tilanteissa sitä jopa käytetään. Mutta kaikki ammattiliikenteen kuskit joiden kanssa olen keskustellut, ovat pitäneet B-signaalien pois suodattamista ihan älyvapaana ideana, ei ollenkaan voi ymmärtää miksi haluaisi piilottaa näytöltään osan liikenteestä.

Tutkalla näkymiseenkin veneilijät luottaa vähän liikaa. Siinä vaiheessa kun laivan tutka saa kaiun muovisesta huviveneestä ollaan jo todella lähellä, suuruusluokkaa maili tai pari etäisyyttä.

Älä luota liikaa... kirjoitti:

Olen perämiehenä pientonnistossa, ja sisäväylien käyttö itämerellä on siksi aika tuttua. Lähettäviä huvivene -AISeja ilmestyi viime kesänä paljon, meidän vesillä onneksi kuitenkin vielä aika harvinaisia.
B -signaalin saa ja voi suodattaa pois, ja näin tehdään aina kun huviveneitä ilmestyy liikaa näyttöön. Tukholman saaristossa kohteiden määrä alkaa olla ongelma, ja Kielissä hälytys soi kanavan päästä päähän. Tämän takia B -signaalia suodatetaan, jolloin Aisista on jälleen jotain apua.
Kauppamerenkulkuun Ais tuli 2007 pakolliseksi, ja laitteet ovat suurimmaksi osaksi tuolta ajalta. Esim meillä voi asettaa vain yhden cpa -rajan (A -ja B -signaaleille sama), jolloin cpa on pakko olla useampi maili. Huviveneitä tuohon parin mailin säteelle mahtuu kuitenkin pahimmillaan kymmeniä, eli kyllä tutkatähystys tuo enemmän turvaa kaikille.
Ja Ais -lähetin ei ole pakollinen kaikelle kauppamerenkululle, alle 24 metriset on vapautettu siitä. Harvassa hinaajassa se siis on lain vaatimus, ja hinaajan jälkeen voi tulla 100 metrin proomu, jota ei Aisissa näy, tutkassa kyllä.

Lue lisää

Kiitos! Juuri näin se on.
Veneilijät ostavat sitä huvivene-elektroniikkaa, jota mainostetaan ja kaupataan. Tarve luodaan mielikuvilla ja laiturijutuilla. AIS-lähettimistä tuli huviveneiden turhake.

Tutka on kai sen verran kalliimpi ja vaatii vähän osaamista, ettei se vielä ole ihan joka veneen varuste.

eketroniikkabisnes kirjoitti:

Kiitos! Juuri näin se on.
Veneilijät ostavat sitä huvivene-elektroniikkaa, jota mainostetaan ja kaupataan. Tarve luodaan mielikuvilla ja laiturijutuilla. AIS-lähettimistä tuli huviveneiden turhake.

Tutka on kai sen verran kalliimpi ja vaatii vähän osaamista, ettei se vielä ole ihan joka veneen varuste.

Lue lisää

"Tarve luodaan mielikuvilla ja laiturijutuilla"

Näin on, loistava esimerkki on tuulimittaristo kesämökeissä. VMG paranee mittariston avulla rullatulla keulapurjeella tai muuten vaan huonosti purjehtivalla veneellä;-)

ORC Velocity Prediction taulukoita moiset kesämökkiveneilijät eivät ole nähneetkään, saatika pitävät sellaista veneessä.

32+33 kirjoitti:

"Tarve luodaan mielikuvilla ja laiturijutuilla"

Näin on, loistava esimerkki on tuulimittaristo kesämökeissä. VMG paranee mittariston avulla rullatulla keulapurjeella tai muuten vaan huonosti purjehtivalla veneellä;-)

ORC Velocity Prediction taulukoita moiset kesämökkiveneilijät eivät ole nähneetkään, saatika pitävät sellaista veneessä.

Lue lisää

Ainakin minulle tuulimittarista on paljonkin hyötyä mökkiveneessä. Ruorituntumaa ei juuri ole ja vindeksiä seuratessa niska kipeytyisi nopeasti. Inkkareita seurailen tietysti myös. Pilotti osaa myös ajella kohtuullisesti tuulitiedon perusteella tarvittaessa. Reivauksen tarpeellisuuden arviointiin käytän perstuntuman lisäksi tuulennopeustietoa. Vaimo osaa ajella mittarilla varmemmin purjeita nostettaessa vastatuuleen ja myös plattarilla spinnulla minun temutessa keulakannella. Jollapurjehdusta harrastavalta tyttäreltä onnistuu kyllä ilman mittariakin. Polaareita en ole valitettavasti omalle veneelleni onnistunut löytämään, tiedän että sellaiset on venetyypille laadittu.
Vastakysymys voisi olla, onko kilpapurjehduksesta ja siinä käytettävien veneiden tuulimittareista jotain hyötyä. Entisenä kilpapurjehduksen harrastajana vastaisin, että hyöty on siinä , että voi kisoissa voi oppia vähän paremmaksi retkipurjehtijaksi

niinpäniin kirjoitti:

Ainakin minulle tuulimittarista on paljonkin hyötyä mökkiveneessä. Ruorituntumaa ei juuri ole ja vindeksiä seuratessa niska kipeytyisi nopeasti. Inkkareita seurailen tietysti myös. Pilotti osaa myös ajella kohtuullisesti tuulitiedon perusteella tarvittaessa. Reivauksen tarpeellisuuden arviointiin käytän perstuntuman lisäksi tuulennopeustietoa. Vaimo osaa ajella mittarilla varmemmin purjeita nostettaessa vastatuuleen ja myös plattarilla spinnulla minun temutessa keulakannella. Jollapurjehdusta harrastavalta tyttäreltä onnistuu kyllä ilman mittariakin. Polaareita en ole valitettavasti omalle veneelleni onnistunut löytämään, tiedän että sellaiset on venetyypille laadittu.
Vastakysymys voisi olla, onko kilpapurjehduksesta ja siinä käytettävien veneiden tuulimittareista jotain hyötyä. Entisenä kilpapurjehduksen harrastajana vastaisin, että hyöty on siinä , että voi kisoissa voi oppia vähän paremmaksi retkipurjehtijaksi

Lue lisää

"Vastakysymys voisi olla, onko kilpapurjehduksesta ja siinä käytettävien veneiden tuulimittareista jotain hyötyä."

On, optimaalisen Run VMG oppiminen eri avotuulikulmille kokemuksen kautta kestäisi vuosia, ORC mittakirja ja tuulimittaristo TWS ja TWA tiedoilla yhdistettynä veneen nopeustietoon nopeuttavat oppimista. Jos on lisäksi systeemissä kompassi, CMG tiedosta on apua.

"voi kisoissa voi oppia vähän paremmaksi retkipurjehtijaksi "

Kisoissa oppii paljon paremmaksi retkipurjehtiaksi, esim purjehdustaktiikan, purjetrimmien ja veneenkäsittelytaitojen osalta.

2+10 kirjoitti:

"Vastakysymys voisi olla, onko kilpapurjehduksesta ja siinä käytettävien veneiden tuulimittareista jotain hyötyä."

On, optimaalisen Run VMG oppiminen eri avotuulikulmille kokemuksen kautta kestäisi vuosia, ORC mittakirja ja tuulimittaristo TWS ja TWA tiedoilla yhdistettynä veneen nopeustietoon nopeuttavat oppimista. Jos on lisäksi systeemissä kompassi, CMG tiedosta on apua.

"voi kisoissa voi oppia vähän paremmaksi retkipurjehtijaksi "

Kisoissa oppii paljon paremmaksi retkipurjehtiaksi, esim purjehdustaktiikan, purjetrimmien ja veneenkäsittelytaitojen osalta.

Lue lisää

"Kisoissa oppii paljon paremmaksi retkipurjehtiaksi, esim purjehdustaktiikan, purjetrimmien ja veneenkäsittelytaitojen osalta."

Paitsi että tuollaisilla asioilla ei ole suurtakaan merkitystä retki- tai matkapurjehduksessa.

Fakta: veneilyyn pätee sama 80/20 sääntö kuin lähes kaikkeen muuhunkin elämässä. Toisin sanoen, se 80% "optimisuorituksesta", joka käytännössä on täysin riittävä muuhun kuin kilpapurjehdukseen, on nopea ja helppo oppia tuosta vaan ilman mitään kilpailuja tms. Viimeinen 20% vie sitten 80% ajasta ja energiasta eikä todellisuudessa hyödytä mitään kilpailujen ulkopuolella.

elämäopettaaaikanaan kirjoitti:

"Kisoissa oppii paljon paremmaksi retkipurjehtiaksi, esim purjehdustaktiikan, purjetrimmien ja veneenkäsittelytaitojen osalta."

Paitsi että tuollaisilla asioilla ei ole suurtakaan merkitystä retki- tai matkapurjehduksessa.

Fakta: veneilyyn pätee sama 80/20 sääntö kuin lähes kaikkeen muuhunkin elämässä. Toisin sanoen, se 80% "optimisuorituksesta", joka käytännössä on täysin riittävä muuhun kuin kilpapurjehdukseen, on nopea ja helppo oppia tuosta vaan ilman mitään kilpailuja tms. Viimeinen 20% vie sitten 80% ajasta ja energiasta eikä todellisuudessa hyödytä mitään kilpailujen ulkopuolella.

Lue lisää

Periaatteessa tuohon suuntaan, mutta pitäisin silti mieluummin 60/40-sääntönä. Se 40 jakautuu niin moneen aihealueeseen sään ymmärryksestä sääntöjen ymmärrykseen. 60 taas riittää pääsemään kolhuitta perille. Sitäkin voi pitää riittävänä suorituksena, mutta enemmästäkin on hyötyä. Toisaalta 60 % ajasta ei riitä mihinkään sen 40 %:n oppimisessa. Sehän on lopun ikäinen projekti.

elämäopettaaaikanaan kirjoitti:

"Kisoissa oppii paljon paremmaksi retkipurjehtiaksi, esim purjehdustaktiikan, purjetrimmien ja veneenkäsittelytaitojen osalta."

Paitsi että tuollaisilla asioilla ei ole suurtakaan merkitystä retki- tai matkapurjehduksessa.

Fakta: veneilyyn pätee sama 80/20 sääntö kuin lähes kaikkeen muuhunkin elämässä. Toisin sanoen, se 80% "optimisuorituksesta", joka käytännössä on täysin riittävä muuhun kuin kilpapurjehdukseen, on nopea ja helppo oppia tuosta vaan ilman mitään kilpailuja tms. Viimeinen 20% vie sitten 80% ajasta ja energiasta eikä todellisuudessa hyödytä mitään kilpailujen ulkopuolella.

Lue lisää

""Kisoissa oppii paljon paremmaksi retkipurjehtiaksi, esim purjehdustaktiikan, purjetrimmien ja veneenkäsittelytaitojen osalta."

Paitsi että tuollaisilla asioilla ei ole suurtakaan merkitystä retki- tai matkapurjehduksessa."

Matkapurjehtian päämärä on purjehtia perille turvallisesti. Hullu paljon työtä tekee ja kelluu merellä osaamattomuttaan tunteja, päiviä viikkoja kauemmin kuin osaaja.

Sellainen perusjuttukin on monella hukassa kuin että ensin kannattaa purjehtia lähinnä kääntöpistettä olevaa halssia. Tai se, että kellutaan pelkän isopurjeen tai keulapurjeen avulla; pari kolmea solmua tulee lisää vauhtia jos purjehtii oikein.

niinpäniin kirjoitti:

Ainakin minulle tuulimittarista on paljonkin hyötyä mökkiveneessä. Ruorituntumaa ei juuri ole ja vindeksiä seuratessa niska kipeytyisi nopeasti. Inkkareita seurailen tietysti myös. Pilotti osaa myös ajella kohtuullisesti tuulitiedon perusteella tarvittaessa. Reivauksen tarpeellisuuden arviointiin käytän perstuntuman lisäksi tuulennopeustietoa. Vaimo osaa ajella mittarilla varmemmin purjeita nostettaessa vastatuuleen ja myös plattarilla spinnulla minun temutessa keulakannella. Jollapurjehdusta harrastavalta tyttäreltä onnistuu kyllä ilman mittariakin. Polaareita en ole valitettavasti omalle veneelleni onnistunut löytämään, tiedän että sellaiset on venetyypille laadittu.
Vastakysymys voisi olla, onko kilpapurjehduksesta ja siinä käytettävien veneiden tuulimittareista jotain hyötyä. Entisenä kilpapurjehduksen harrastajana vastaisin, että hyöty on siinä , että voi kisoissa voi oppia vähän paremmaksi retkipurjehtijaksi

Lue lisää

No nyt löyty ne polaaritkin palstan innoittamana. Laminoitu ja valmiina veneeseen kiinnitettäväksi. Aika haasteellisia nopeuslukuja muuten, ensi loma kuluu trimmatessa, vaimokin varmaan tykkää. Kesän jälkeen tilaukseen varmaan ainakin keulalle laminaattia.