Oletteko säilöneet kesän satoa?

Olen ahkeroinut, siinä samalla tulee hyvä mieli kun hyöty liikunta tulee samalla vaivalla.
Pakaste on mukavasti täyttynyt, ja nuo lapset kun eivät ehdi töiltään tekemään säilöntää on tuliaiset melko kylmiä kun heille menen vierailulle.
Kanttarellejä on ollut niin paljon että suppilovahverot saavat jäädä nyt kohdaltani metsään, vaikka hyviä olisivat, mutta liika on liikaa.

Sairauteni takia kun on liikuttava päivittäin saa samalla sekä kuntoa että hyvää mieltä ja karttuu tuo talvivarasto, tänä kesänä se on ollutkin helppoa.
Tänäänkin näyttää tulevan kaunis päivä on hienoa mennä kiikari ja kamera mukana metsään, sekä silmille että suulle syksyisiä makuja ja värejä.

Mainitsemasi villiruoka on ihan jees!

u ovatkin täällä ihan vakiot puheen aiheet. Kyllä meidän ikäluokka nuo osaa ja nythän saa omaan tahtiinsa harrastaa molempia.

No -mitä oletkaan viimeksi säilönyt tai pakastanut.
Varmaankin jotain oikein hyvää?

Ketju on ainoa josta jotain ymmärtää!
Samoja asioita harrastan, käyn kyllä metsissä virkistymässä ja halailen puitakin :-)).
Tämä aika sysksystä. aurinkoiset päivät ja värien loisto josta saa nauttia ja rentoutua, eipä tarvitse unta iltaisin houkutella.
Olen syksyn ihminen, sateiset säätkään eivät pidättele sisällä kaiken päivää, ja nyt sitten jo tultiinkin hakemaan, on herkkuhetki tuolla läheisellä pirunpellon reunalla.
Voikaa hyvin, ainakin iltaan!

Myrsky pudotteli alkuviikosta omenat, talon miehet keräsivät niitä isoihin pahvilaatikoihin, ja lappu vieressä SAA OTTAA, OLKAA HYVÄT

Laitoimme naapurien kanssa työketjun ja valmista tuli.
On viipaleita, ja tuoremehua, ja hilloa, koko päivä on mennyt työn touhussa, hauskaa on ollut ja nyt huomenna on sitten halukkaille tarjolla rakkaudella valmistettuja tuotteita.
Nyt saunaan ja sitten alkaakin viikonlopunvietto, "elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa, ja kun lentää siivin valkein niin kuin joutsen"!

No juu, eräs ystäväni toi sankollisen mehukkaita puolukoita, oli siivonnutkin ne valmiiksi tietäessään muuttotouhuni. Välillä oon käynyt survomassa puolukoita säilöön, välillä jatkanut pakkailemista, molemmat hommat alkavat olla lopuillaan.
Aika väsyneenä kupsahan kyllä petiin, enpä muistanut, mikä homma muutossa on.
Kuvittelin tavaramäärääni vähäiseksi, onhan sitä kuitenkin kertynyt kymmenen vuoden aikana kaikenlaista tilpehööriä.

Hyvä päivä silti tänään, kaupassa kuulin vironkielistä puhetta, kaksi naista keskusteli tutulla nuotilla. No tietysti minä oitis kysymään: kas te Eestist olete. Juteltiin tovi, käymässä olivat, toinen Kuresaaresta, toinen Tallinnasta. Mukavalta tuntuu haastaa eestiä, huomata vielä ihan hyvin pärjäävänsä, lämmin olo jäi.

Muistissa on vielä minulla muuttohommat, sain kyllä apua sitten lopulta kun pyysin.
Olin todella heikossa kunnossa ja sairas.
Tavaroita kertyy aivan liikaa, tulee ostettua ja tuliaisina tulleita.
Nyt olen saanut hiukan niitä jaettua sukulaisille mitä kellekin, tuttua on miten joutuu siunailemaan sitten kun muuttaa uuteen, jonnekin ne vaan sijoittuu.

Kyllä sinä sitten voit ajan kanssa kaikessa rauhassa niitä uudessa kodissasi järjestellä, kun ei ole enää sitä takarajaa, niin kuin nyt pitää olla talo tyhjänä määräaikaan mennessä.
Voimia ja hiukan sisuakin!!!

Muutto on aina haaste ja työläs, mutta sisäänastumisvaiheen jälkeen onkin iloa laittaa tavarat järjestykseen!
Ensimmäiseksi on sisään kannossa saatava sängyt ja ruokapöytä paikoilleen, siitä se sitten alkaa:D

Hauskaa ja haastavaa tulee varmaan sus olemaan, se on uskomattoman virkistävää oottaa *haltuunsa* uusi asuinalue!
Monta vuotta siitä riittää iloa ja uuden havannointia ihmisineen.

Lykkyä tykö vaan ja huolehdi itsestäsi:D

PS
Sorry, että unohtui säilömiseen liittyvät asiat. Nyt en ole sälönnyt juurikaan, kun puutarhamökistäni luovuin. Omensosetta on vieläkin edellisestä kesästä pakastimessa, ja saatan ostaa joitakin tarjoustuotteita pakastettavaksi.

Samoin valmistaessani uuniruokia pakastan annospakkauseen, sitävaston olen kuivattanut monet mausteyrtit somissa nipuissa pitkin syyskesää, ja *säilönyt*
talven varalle.
Aikanaan maalaistalossa, oli koko vuoden liha, teurastuksen jälkeen 520 ltr pakastimessa,...marjoineen ja juureksineen, omenoineen. Valmisruokaa kokkasin isoja satseja saunan padassa (hernekeittoa ja palapaistia), mutta se aika on jäänyt muistoihin:D
Nyt jopa nautin siitä, että kaupan pakkasesta löydän mitä erilaisempia vokkivihanneksia yhden hengen talouteen tarvittaessa. Varalla pidänkin siellä muutamia lajeja, joista helposti laittaa aterian.

Ensinnäkin....näin aamusta tuntui kukkis ja texsanel lämmin aalto sisälläni huomatessani "osanottonne", miten lie itselläni useimmiten itsekästä - ´vain oman mielentilani mukaan´- kirjoittelua. Te jaksatte huomioida muutkin kanssakirjoittelijat.

Tästä kesän talteenotosta vielä, ennenhän olikin talveksi kerättynä ihan kaikenlaista marjaa, hyytelötkin mustaviinimarjasta ja puolukasta. Ja sieniäkin mahtavat määrät, korvasienistä alkaen keväällä - suppilovahveroihin päättyen syksyllä. Suuri asia on ollut hyväksymisen helppous, ettei enää jaksa samaan. Tuollainen ystävän arvokas puolukka- tai sienilahja on suurempi asia kuin jokin materialistinen lahja.

Oonpa aatellut myös kymmenisen vuotta sitten taas sitä Virosta tuloani....ihan surrealistiselta !!! nyt tuntuu nyt se yhen kapsäkin kanssa sieltä tulo. Mutta tässä pakatessani huomioin kyllä, ettei oikeestaan niinsanottua tyhjänpäiväistä kamaa paljoakaan, kaikkea tarpeellista on yksinkertaiseen elämään.

Viimeisen matonpesun kanssa alkoi olla vähän ongelmaa, sellainen tyypillinen isompi olkkarin matto, tuntui ensin, miten sen jaksan vielä. Voimat ovat kummasti vähentyneet. Mutta kuten kukkis sanoit...sisulla....ja rauhallisella voimalla tuli sekin tehdyksi. Jopa tuntui vähän ylpeältäkin olo, kun sain sen rullattuna tuohon eteisen nurkkaan puhtaana odottamaan uuteen kotiin pääsyä.
Minä höperö kun monesti esineetkin saatan aineellistaa, juttelen jopa puhtaalle matolle...ootahan nyt nätisti siinä !!!

Kiitos sanoistasi sus, voi kun osaisin sanoa oikeilla sanoilla miltä tuntui ja miten kauniisti koskettivat! Kiitos

Tavaroille juttelu on tuttua minullekin, on paljon sellaista joka on kulkenut kuin hyvä ystävä mukana arjessa ja juhlassa.
Minulla on löylykauha jolle olen varmaan eniten jutellut ja ajatellut sitä kädessä pitäessä, sain sen kasvatilta joka teki koulussa sen ja nimesikin "Muorin kauha".
Muitakin esineitä on jotka kosketuksesta tuovat mieleen jotain kaunista ja herkkää.
Muutto on rankkaa ja vie voimia, ei ole vaatteitakaan helppo vain heittää hyllyyn, on uusi paikka ja erilaiset hyllyt.

Monta kuukautta meni ennen kuin juurruin tänne, kaupungista muuttaessa tänne hiljaisuus oli aivan outoa, vain yli lentävät koneet ilmoitti monesti päivässä kentän läheisyydestä, nyt niitäkään en huomaa, saavat tulla ja mennä.

Mikä lie muttanyt alkaa olemaan taas kaupunkikaipuu!
Ei kyllä ole aikomusta muuttaa on liian voimia vievää.

Kyllä sitä tulee vähän säilöttyä,kun ei yksin eläessä enää tarvi paljoa mitään.. Ostin kesällä pari litraa mansikoita,Ne pistin pakastimeen.. Kai olivat hyviä,en edes maistanut.. Talvella voi sitten tehdä mansikka-rahkaa...
Tytär toi papuja.. Nekin työnsin pakastimen.. Se oli siinä.. Oli viimekesäisiä punaisia viinimarjoja..keitin mehuksi.. Kaupan pakastimista saa vihanneksia edullisesti.. Niistä teen jotain..Omenien hinta harmittaa,kun ihmiset kertoilevat ,että on runsas omenavuosi ja kaupassa ottavat niistä kotimaisista yli 3€ kilo. Luulisi,että kannattais pitää halvempaa hintaa..jäävät myymättä,kun ulkolaisia saa halvemmalla. Tässä lähellä ei ole edes sienimetsää,että voisi sieniä kerätä.. Luultavasti saan ,ainakin vähän..tytär tuo.. ja karpaloitakin on tiedossa..
Hänen mökkinsä lähellä on joku suo.. No..Onnea pakastimiselle.. t.Irkku

Karpaloita vielä käyn hakemassa mutta ne ovat vasta kuukauden tai kahden päästä keruukunnossa, valkoisia ovat kuulemma toiselta puolen.
Muutama marja päivässä pitää virtsatiet kunnossa, kyllähän puolukkakin vaikuttaa samoin.

Kotimaisten omenien hintaa on ihmetelty, täällä
ahvenanmaalaiset on yli 3 €/kg, ja se on minusta kyllä ihan liikaa, markettien hinta on sama tässä lähialueella.
Eräällä Vantaan torilla eilen oli iso pussi kauniita punakaneliomenia ja sitten sellaista raidallista kotimaista 2€ pussi oli reilun kokoinenkin, ja kauppa näytti käyvän.
Siistejä kohtalaisen isoja olivat ja kauniin tervepintaisia, rouva oli aamulla ne kerännyt